iitotie Kuopioon MarkoYli-Hannuksela järviterminaali s. 16 & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

Transkriptio

1 K iitotie Kuopioon järviterminaali s. 16 MarkoYli-Hannuksela & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

2 Kiitotie T ä s s ä n u m e r o s s a 3 Päätoimittajalta 4 In Memoriam: pääjohtaja Mikko Talvitie 6 Lentoasemien arkkitehtuuri 12 Tutkija Jaana Venkula: Kun teot kohottavat 16 Kuopion lentoasemalta venematkalle 18 Järvi-Suomi kutsuu 20 Jorma Uotinen & Kuopio tanssii ja soi 24 Lentomatkustajan oikeudet laajenivat 26 Esittelyssä lennontiedottaja 30 Painija Marko Yli-Hannuksela: Voitontahtoa ja tosimiesten taistelua 34 Slotteja & koordinaattoreita 36 Jazzia Aviapoliksessa: Laura Närhi ja Eero Raittinen Kiitotie Ilmailulaitoksen asiakaslehti 1/2005 ISSN Julkaisija ILMAILULAITOS PL 50, Vantaa puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Irmeli Paavola irmeli.paavola@fcaa.fi puh. (09) fax (09) Toimitus Nina Pinjola Mediafocus Oy nina.pinjola@mediafocus.fi Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen Graafinen suunnittelu Päivi Vainionpää Linea Nera Oy Painopaikka Sävypaino 2

3 P ä ä t o i m i t t a j a l t a Ideat toteutuvat yhteistyöllä Ilmailulaitoksen toimintatavoissa on kaksi vahvaa periaatetta: olla isäntä omalla maallaan sekä olla hyvä naapuri ympäristölleen. Ensimmäinen tarkoittaa lentoaseman henkilökunnan valpasta ja johdonmukaista työtä lentoliikenteen toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Toista voidaan kuvata monellakin tavalla. Esimerkiksi lentoaseman tulee olla vastuullinen toimija ympäristöasioissa ja toimia vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Ilmailulaitoksen johto on kannustanut lentoasemiaan ja niiden päälliköitä olemaan aktiivisesti yhteydessä paikalliseen ja alueelliseen elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan. Lentoliikenteellä on jo sinänsä virkistävä ja aktivoiva vaikutus ympäristöönsä, joten lentoasemien tulee hyödyntää tämä ikään kuin luonnostaan lankeava mahdollisuutensa kasvaa alueensa keskeiseksi vaikuttajaksi. Näin on myös tapahtunut. Hyviä esimerkkejä lentoaseman ja sitä ympäröivän yhteiskunnan oikein toimivasta yhteistyöstä ovat useiden lentoasemien terminaalilaajennukset ja -saneeraukset, jotka on hoidettu niin sanotulla kolmikantaperiaatteella, eli kustannuksiin ovat osallistuneet Ilmailulaitoksen ohella ympäristön kunnat ja työvoimahallinto. Lentoasemat seuraavat tarkasti oman seutukuntansa ominaispiirteitä ja niiden antamia mahdollisuuksia. Oulussa on luontaista yhteistyö uuden teknologian yritysten kanssa. Niin sanotuilla matkailulentoasemilla on hedelmällistä yhteistyötä paikallisten matkailualan yrittäjien kanssa. Siitä hyötyvät monipuolisesti niin alueen elinkeinoelämä kuin lentoliikennekin. Hyvät tulokset näkyvät mm. pohjoisen lentoasemilla, joissa tiivis yhteistyö on koko seudulle tärkeä elinehto. Lentoaseman omien mahdollisuuksien hyödyntäminen uudella oivaltavalla tavalla on käynnissä Pohjois-Savossa. Kuopion lentoaseman matkustajaterminaalista on runsaan 100 metrin matka rantaan, josta on mahdollisuus saavuttaa koko Järvi-Suomi. Tämän yhteyden matkailukäytön takaamiseksi Kuopion lentoasemalle rakennetaan järviterminaali satamineen ja veneväylineen. Sen valmistumisen jälkeen ei tarvitse tyytyä vain kotinurkilla seilaamiseen. Järviterminaalista voi aikanaan vesitse hakeutua vaikka Tokioon tai New Yorkiin asti. Siinä on matkailuväelle visiota ja mahdollisuuksia kerrassaan. Ilman voimakasta yhteistyötä Ilmailulaitoksen/Kuopion lentoaseman sekä paikallisten kuntien ja muiden toimijoiden kesken tämä hieno idea olisi voinut jäädä toteuttamatta. Nyt hankkeen rakennustyöt käynnistetään jo tänä vuonna. Rahoitus hoidetaan tutulla kolmikantaperiaatteella. Ilmailulaitoksen kumppaneita ovat Siilinjärven kunta ja Nilsiän, Juankosken ja Kuopion kaupungit. Hankkeeseen osallistuvat myös Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ympäristökeskus, TE-keskus ja Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Yhdistetyin voimin Pohjois-Savo on saamassa ainutlaatuisen matkailuvaltin vuonna Aiheesta kerrotaan enemmän tässä lehdessä. 3

4 Mikko Talvitie toimi Ilmailulaitoksen pääjohtajana vuosina

5 Pääjohtaja Mikko Talvitie In Memoriam Ilmailulaitoksen pääjohtaja Mikko Talvitie oli toimikaudellaan yksi suomalaisen siviili-ilmailun merkittävimmistä vaikuttajista. Hänestä tuli Ilmailulaitoksen pääjohtaja vuonna 1991, jolloin ilmailuhallinnon organisaatiossa tapahtui toinen suuri muutos: ilmailuhallituksesta tuli valtion liikelaitos. Ensimmäinen muutos oli vuonna 1972, jolloin eri puolilla valtion organisaatiota toimivat lentoliikenteen vaikuttavat yksiköt yhdistettiin ilmailuhallitukseksi. Talvitie oli liikenneministeriöstä tullut virkamies, josta 14 vuoden pääjohtajakaudella kasvoi täysverinen ilmailumies. Hänen asiantuntemustaan ja tietämystään käytti laajasti myös kansainvälinen ilmailuyhteisö. Hän oli muun muassa yleiseurooppalaisen lennonjohto-organisaation Eurocontrolin neuvoston puheenjohtaja vuosina Suomessa hän oli kysytty asiantuntija myös ilmailusektorin ulkopuolella. Alkuvuodesta valmistui hänen laatimansa selvitys Tieliikelaitoksen kehittämistarpeista. Liikelaitoksena Ilmailulaitos ei ollut riippuvainen valtion budjetista, vaan se hankki tulonsa sekä lentoyhtiöille että matkustajille antamillaan palveluilla. Sillä oli myös lainanotto-oikeus, joka oli tarpeen kun Ilmailulaitos käynnisti mittavan uudistustyön 90-luvun alun lamavuosina kaikilla reittiliikennelentoasemilla. Talvitien aikana kaikki matkustajaterminaalit saneerattiin ja osin laajennettiin. Jotkut lentoasemat useaan kertaan. Myös koko maan lennonvarmistusjärjestelmä on saatettu erinomaiseen kuntoon. Talvitien aikana Helsinki-Vantaan lentoaseman erikoisasema maan päälentoasemana vahvistui. Talvitie halusi kehittää verkoston helmeä sille kuuluvaan arvoon. Määrätietoinen työ tuotti myös erinomaista tulosta. Vuoden 1991 hieman nuhruinen lentoasema on muuttanut täydellisesti hahmoaan. Lukuisten terminaalilaajennusten ja uudisrakennusten myötä sekä kolmannen kiitotien rakentamisen ansiosta Helsinki-Vantaa on kasvanut maailman parhaimmistoon. Viime vuosina lentoasema on rankattu useaan otteeseen matkustajatutkimuksissa yhdeksi maailman kärkilentoasemista, tälläkin hetkellä maailman parhaaksi. Talvitie kantoi jatkuvasti huolta ilmailun kaikkien sektoreiden menestymisestä. Hänelle oli tärkeää, että Ilmailulaitos luo ne puitteet, jolta pohjalta suomalaisen ilmaliikenteen kehittyminen on mahdollista. Erinomaiset palvelut ja kohtuullinen, mutta taloudellisesti terve maksurakenne olivat hänen tavoitteitaan ilmailua edistettäessä. Hän korosti, että Ilmailulaitos on palvelulaitos, jonka perustehtävä on toimia lentoasemillaan isännän ottein, olla valppaana vastaamaan asiakkaiden esittämiin haasteisiin. Pääjohtaja Mikko Talvitie oli jämäkkä ja tiukasti vastuuta kantava koko organisaation voimahahmo. Hän oli myös humaani ja inhimillinen esimies, jolta riitti huomiota ja myötätuntoa niin alaisten iloille kuin suruillekin. Vapaa-aikanaan hän oli innokas kulttuurinharrastaja, jolle erityisesti ooppera oli tärkeä. Hän oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja. Taideinnostus näkyi myös lentoasemille hankittuina taideteoksina sekä työntekijöiden työhuoneisiin sijoitettuna kuvataiteena. Pääjohtaja Mikko Talvitie menehtyi traagisesti autoonnettomuudessa 59-vuotiaana 17. maaliskuuta Ilmailulaitos menetti hänessä määrätietoisen ja kannustavan johtajan, jonka poismeno on syvästi järkyttänyt myös meitä työtovereita ja koko ilmailuyhteisöä. Irmeli Paavola MIKKO TALVITIEN NIMIKKORAHASTO Suomen kulttuurirahastoon perustetaan Mikko talvitien nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on apurahoin ja palkinnoin tukea suomalaista kulttuuria ja niitä arvoja joita hän edusti. Suomen Kulttuurirahasto, tilinumero Viesti: Mikko Talvitien elämäntyön kunnioittamiseksi. 5

6 Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander ja Jyrki Komulainen LENTOASEMA symboli ja ostoskeskus Lentoaseman arkkitehtuurista puhuttaessa mieleen tulevat Malmin lentoaseman funkkistyylinen matkustajarakennus 1930-luvulta ja Eero Saarisen 1950-luvun lopulla suunnittelema futuristinen TWA-terminaali New Yorkissa. Mitkä ovat tavoitteet ja haasteet tämän päivän lentoasemasuunnittelussa? Niistä kertovat Helsinki- Vantaan uudistaja, professori Pekka Salminen sekä arkkitehti Riitta Soininen arkkitehtitoimisto Helin & Co:sta, joka vastasi Jyväskylän lentoaseman laajennuksen suunnittelusta. Malmin lentoasema, joka vihittiin käyttöön 1938, edusti funktionalismia tyylisuuntaa, jossa yhdistyivät tekniikka, tarkoituksenmukaisuus ja kansainvälisyys. Ilmailua varten luoduissa rakennuksissa oli toiminnan mukaan suunniteltu pohjakaava, ja niissä käytettiin uusinta rakennustekniikkaa ja materiaaleja, betonia ja terästä, sekä ajan suosimaa lasia. Valoa ja avaruutta henkivä moderni matkustaja- ja hallintorakennus oli kansainvälisestäkin näkökulmasta merkittävä. Siitä tuli paitsi silloisen Helsingin lentoaseman, koko nuoren tasavallan nykyaikaisuuden ja teknisen kehittymisen symboli. Syksyllä 2004, lähes 70 vuotta myöhemmin, valmistui Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin viimeisin laajennus. Arkkitehti on suunnitellut tilat, joissa matkustajien on helppo kulkea ja löytää etsimänsä palvelut. Pintamateriaalit, harmaa graniitti, vaahtera ja koivu, luovat rauhoittavan ilmapiiriin kiireen vastapainoksi. Uuden terminaalin ostoskeskuksessa matkustajia palvelevat suuri duty free -myymälä, neljä erikoismyymälää ja kahvila-ravintola. Malmin funkkistyylinen matkustaja- ja hallintorakennus on arkkitehti Dag Englundin suunnittelema. MATKUSTAJIEN VIRTA Lentoaseman suunnittelussa on näiden esimerkkien välillä kuljettu pitkä matka tekniikan ja tehokkuuden korostamisesta kohti elämyksiä ja vapaa-ajan tunnelmaa. Lentoasema on kuitenkin ensisijaisesti logistinen keskus, jossa matkustajien on päästävä siirtymään liikennevälineestä toiseen helposti, nopeasti ja turvallisesti. Samalla matkustajien halutaan viihtyvän lentoasemalla ja heitä houkutellaan tekemään ostoksia, aterioimaan tai vaikkapa käymään parturissa. Pysäköinti, kulkureitit, opasteet, valaistus ja materiaalit kaikki nämä lentoaseman suunnittelijan ratkaistavina olevat seikat vaikuttavat siihen, miten nopeasti matkustajavirrat kulkevat terminaalin läpi ja miten hyvin matkustajat viihtyvät lentoasemalla. 6

7 Avenue-ostoskeskus on keskeinen osa Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin uutta laajennusta. Kauniin lattian pintamateriaaleina käytettiin suomalaista ja kiinalaista graniittia. 7

8 LÄPINÄKYVYYTTÄ Lentoaseman suunnittelussa on otettava huomioon liike ja ihmisten kiire, sanoo professori Pekka Salminen, jonka käsialaa ovat Helsinki-Vantaan uusi ulkomaanterminaali ( ) sekä sen vuonna 2004 valmistunut laajennus kaukoliikenteen ja Schengen-alueen ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen käyttöön. Tilan on oltava helposti matkustajan hahmotettavissa, ja sen on johdatettava matkustajien virtaa oikeaan suuntaan. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin lähtöaulan kolmiomainen muoto on tässä mielessä onnistunut: kolmion sivuilla sijaitsevien lähtöselvitystiskien luota matkustajat siirtyvät luontevasti kohti kolmion kärkeä ja turvatarkastusaluetta. Itsekin paljon matkustava Salminen pitää tärkeänä, että lentoasemalla matkustaja pääsee vapaasti liikkumaan ja käyttämään tarjolla olevia palveluita. Matkustajan on voitava nähdä ympärilleen, jotta hän tietää missä on ja missä mitäkin tapahtuu. Lasiseinät lisäävät läpinäkyvyyttä ja helpottavat orientoitumista. Opasteitakaan ei tarvita niin paljon, kun opastus toteutetaan sisustuksen avulla. ERILAISIA TARPEITA Lentoasemaa suunnittelevan arkkitehdin on otettava huomioon monen eri toimijan näkökulmat ja odotukset. Kun matkustaja toivoo, että lentoasema on helppokulkuinen, siisti ja viihtyisä, esittävät lentoyhtiöt, että lähtöselvitystiskejä on oltava riittävästi. Lentoaseman kahvilayrittäjälle hyvä sijainti kulkureittien varrella on kaikki kaikessa. Lentoaseman pitäjä, kuten Ilmailulaitos, painottaa arkkitehdille, että matkatavaran käsittelyjärjestelmän on toimittava tehokkaasti ja täytettävä kansainväliset turvallisuusmääräykset. Kaupunki, jonka alueella lentoasema sijaitsee, odottaa kokonaisuudelta edustavuutta ja kansainvälisyyttä paikallisuutta unohtamatta! Yhteistyö ja neuvottelut lentoaseman rakennuttajien ja käyttäjien kanssa ovat suunnittelun lähtökohta ja perusta, Pekka Salminen toteaakin. Kaikkien osapuolten toiveet on otettava huomioon, niin lentotoimintaan, tekniikkaan kuin turvallisuuteen liittyvät seikat. Projektin alussa Ilmailulaitos auttaa meitä mitoittamaan lentoaseman toiminnat ja on asiantuntijana kaikissa ilmailua koskevissa kysymyksissä. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin suunnittelu lähti aikoinaan liikkeelle siitä, että oli tietty tila kolmiomainen kiila kotimaan- ja ulkomaanterminaalin välissä sekä rakennuttajan tarpeet. Omat tavoitteeni ja ideani syntyivät vähitellen, suunnittelun edetessä. TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN Pekka Salminen on kuvannut Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalia kurkiauraksi, jota lennonjohtotorni vie johtokurjen tavoin eteenpäin. Kuva sopii hyvin maan päälentoasemalle, josta alkaa tai jonne päätyy suurin osa sekä kansainvälisistä että kotimaan lennoista Suomessa. Vuonna 2004 Helsinki-Vantaan kautta kulki lähes 11 miljoonaa matkustajaa. Lentoaseman suunnittelussa erityinen haaste on jatkuva muutos: lentoliikenne kehittyy oman maamme ja maailman talouden mukaan. Koskaan ei voida tietää pitkällä tähtäimellä, mihin suuntaan liikenne kääntyy. Lentoaseman rakentamisessa ei kuitenkaan voida odottaa, sillä lentoaseman on oltava valmis tulevaisuutta varten. On tehtävä erilaisia skenaarioita ja varauduttava muutoksiin. Helsinki-Vantaan viimeisin laajennusosa on tehty siten, että sitä voidaan helposti muuttaa ja tarvittaessa laajentaa liikenteen kysynnän mukaan, professori Salminen toteaa. 8

9 9

10 KESKISUOMALAINEN JA KANSAINVÄLINEN Vaikka Jyväskylän lentoasema edustaa Helsinki-Vantaata paljon pienempää suomalaista reittilentoasemaa, olivat sen uudistamisen suunnittelijalle asettamat haasteet hyvin samanlaiset: matkustajavirtoja oli selkeytettävä, matkatavaran käsittelylle ja tullitoiminnalle oli saatava lisää tilaa ja lentoaseman ravintola oli uudistettava. Samalla haluttiin korostaa lentoaseman keskisuomalaista identiteettiä. Jyväskylän kaupunki ja ympäröivät kunnat toivoivat, että laajennus vahvistaisi seudun vetovoimaisuutta kansainvälisenä tapahtuma- ja kokouspaikkana. Lentoaseman rahoittajat ja käyttäjät olivat mukana suunnittelussa alusta asti, kertoo arkkitehti Riitta Soininen Helin & Co -arkkitehtitoimistosta. Erityisenä haasteena oli paikallisen ilmeen antaminen lentoasemalle. Matkustajana koen itsekin, että lentoasema vaikuttaa voimakkaasti mielikuvaan paikasta, johon olet menossa. Keskisuomalainen tunnelma toteutettiin valitsemalla materiaaleiksi runsaasti erilaista puuta, joka viestittää seudun puunjalostusteollisuudesta ja pitkästä puurakentamisen perinteestä. Kentän puoleiselle julkisivulle ideoitiin koko rakennusmassan mittainen katos, joka valmistettiin vanerista ja liimapuusta. Komeaa katosta tukevat höylätystä kuusesta tehdyt kannatinkaaret. Terminaalin ulkoverhouksessa käytettiin lämpökäsiteltyä rimaa, sisätiloissa pintamateriaaliksi valittiin leppäpaneeli. Entä sitten kaupungin toivomus lentoaseman kansainvälisyydestä? Miten sen luominen onnistui keskisuomalaisen puun rinnalla? Kentän puoleinen teräsrakentein tuettu lasiseinä liittää Jyväskylän lentoaseman modernin lentoasema-arkkitehtuurin traditioon. Lasifasadi päästää syvärunkoiseen terminaaliin runsaasti valoa ja samalla se ilmentää ajallemme ominaista läpinäkyvyyden teemaa, Riitta Soininen kertoo. 10

11 Jyväskylän lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus vihittiin käyttöön marraskuussa ILMAILUN MUOTOKIELTÄ ETSIMÄSSÄ Lentoasemalle sopivaa rakennustyyliä alettiin etsiä luvulla, jolloin ensimmäiset maalentoasemat aloittivat toimintansa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Uusi ja ihmeellinen liikennemuoto innosti arkkitehteja, mutta mallia matkustajarakennuksiin otettiin aluksi tutuista elementeistä, kuten rautatieasemista, itse lentokoneista ja jopa lentokonehalleista. Suihkukoneiden myötä lentoasemien suunnittelussa siirryttiin uuteen aikakauteen ja 60-luvuilla. Arkkitehtien oli otettava huomioon suuret, kauas terminaalista pysäköitävät koneet ja nopeasti kasvavat matkustajamäärät. Aivan uudenlaisen asiakasryhmän muodostivat ihmiset, jotka saapuivat lentoasemalle ihailemaan koneita ja viettämään vapaa-aikaa. Lentoaseman sosiaalinen merkitys muuttui myös, mikä vaikutti sen arkkitehtuuriin. Kansallisesta ylpeyden aihees- ta tuli arkisempi asia, joukkoliikenteen keskus, joka oli keskeinen osa ympäröivää yhteiskuntaa sekä sen alueellista kehittämistä ja rakentamista. Tämän päivän lentoasema on yritys, joka etsii jatkuvasti muotoaan ja uusia lisätehtäviä ydintehtävänsä lentoliikenteen hoitamisen rinnalle. Lentoaseman arkkitehtuurissa muutos näkyy siten, että lentoasemasta on tullut kolmen, nykyaikaan kiinteästi kuuluvan, rakennuksen yhdistelmä: pysäköintitalo, ostoskeskus ja matkustajaterminaali. Artikkelin lähteet: Building for Air Travel. Architecture and Design for Commercial Aviation. The Art Instute of Chicago (1996) Sini Koskimies: Unelma lentämisestä. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/

12 12 Ahdistus ei ole sairaus, vaan viesti siitä, että kyseessä on tärkeä pulma, tutkija Jaana Venkula sanoo.

13 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Jyrki Komulainen & JAANA VENKULA Kun teot kohottavat siiville Lennokas tutkija Jaana Venkula kehottaa unohtamaan gurut ja ajattelemaan itse. Opettelin jo lapsena lentämistä hyppimällä alas tuolilta kerta toisensa jälkeen. Omasta mielestäni kehityin koko ajan, vapaa tutkija, kouluttaja ja konsultti Jaana Venkula nauraa ja lisää samaan hengenvetoon, että unissa hän lentää usein katonrajassa ja ihmettelee, että miksi muut ihmiset kävelevät siellä jossain alhaalla niin kovin vaikean näköisesti. Saatan myös unissani laskea vauhdilla alas käytävän porraskaidetta. Yrityksensä, Fluctuale Consultingin, lukuun työskentelevä Jaana Venkulan ajatukset leimahtelevat huoneessa melkein sytyttäen paperit symboliseen tuleen. Meneillään ovat viimeiset päivät ennen uuden kirjan valmistumista. Tutkija paljastaa Epävarmuudesta ja varmuudesta -nimisen kirjansa käsittelevän muun muassa eettistä toimintaa. Se on loogista jatkoa hänen edelliselle kirjalleen Taiteen välttämättömyydestä, joka sitoo kiinteään liittoon tieteen, taiteen ja etiikan käsitteet. Tutkija innostuu kuvaamaan ranskalaista teoreettisen fysiikan professoria ja kvanttiteorian asiantuntijaa Jean- Marc Lévy-Leblondia heittelemällä lentosuukkoja naisellisesti ilmaan. Häneltä, samoin kuin monilta muilta merkittäviltä tutkijoilta, olen saanut perusteita ja vahvistusta omien näkemysteni oikeellisuuteen. On ollut upeaa huomata, että ihmiset päätyvät samoihin lopputuloksiin toisistaan riippumatta maailman eri kolkissa! 13

14 HYVÄSTIT TIETEEN VALTAKAUDELLE? Jaana Venkula on tiedenaiseksi varsin räväkkä. Seisoohan hän tieteen tontilla, mutta uskaltaa silti sohia sitä kritiikin tikulla. Aikamme on väärin perustein nostanut järjen ja tieteen tärkeämmäksi kuin taiteen ja etiikan. Tiede ylläpitää keinotekoista valta-asemaansa teknologian umpisuolena eikä tunnusta totuutta, koska se menettäisi muuten ylivertaisen asemansa. Ja rahoittajansa. Tutkija selittää, että tiede edustaa objektiivista ja arvostettua järjen aluetta, kun taas taiteen ja etiikan on tieteen piirissä arveltu kuuluvan ihmisen subjektiiviselle ja vähemmän tärkeälle tunteen alueelle. Siksi taide ja etiikka on sivuutettu. Tiedon asema on ylikorostunut. Olemme lisäksi sekoittaneet ymmärtämisen ja tiedon käsitteet keskenään. Tietohan on vain ymmärtämisen prosessin lopputulos. Meillä ei ole malttia elää ymmärtämisen prosessia tiedon saamiseksi, vaan haluamme tiedon heti. Jaana Venkula uskoo, että ihmisen käsitys todellisuudesta muotoutuu kuitenkin parhaiten tieteen, taiteen ja etiikan pohjalta. Kaikkia kolmea tarvitaan asioiden ja ilmiöiden ymmärtämiseksi, sillä todellisuus ilmenee erilaisina piirteinä, joista jotkut ovat tieteellisesti mitattavissa, toiset taas viestittyvät paremmin uskonnolliseettisinä arvoina tai taiteellisina muotoina. TAIDE NÄYTTÄÄ KEKSINTÖJEN TARPEEN Platonin mukaan todellinen taide on kiinnostunut ikuisista ja korkeammista ilmiöistä ja ihmisen parhaasta. Taiteilijan lähtökohtana ei ole itsensä toteuttaminen tai menestyksen tavoittelu, vaan oman todellisuuden näkemyksen ilmaiseminen muille niin hyvin kuin kykenee. Siinä missä viihde ja näennäistaide tekevät meistä ajattelemattomia, syvä taide taas satuttaa ja sytyttää ajattelemaan. Venkula ei väheksy viihdettä, päinvastoin, mutta korostaa, että taide turvaa meille oikeuden nähdä asioita omalla tavallamme. Hänen mukaansa taiteen arvo on nimenomaan sen erikoislaadussa, subjektiivisuudessa. Kun opitaan taiteilijan tavoin näkemään maailmasta suoraan se, mikä siinä on erilaista, alkaa esille nousta myös todellisia innovaatioita. Uusien keksintöjen tarve nimittäin nousee juuri yksilöllisen tulkinnan kautta. RYHDY AJATTELEMAAN ITSE! Lahjomattomasta rohkeudestaan johtuen taiteella on tärkeä myös merkitys yhteiskunnan tilan mittarina. Taide osoittaa, jos jokin on vialla. Sen oirehtiminen on merkki, jota ei pitäisi kiirehtiä tyrehdyttämään. Taide opettaa taitoa elää nykyhetkessä, onhan esimerkiksi musiikkielämykselle pakko antautua, antaa aikaa. Taiteen kautta vahvistuu myös empatia, kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Taidetta ja esteettistä puolta vahvistamalla ja kehittämällä voimme oppia ymmärtämään oman, henkilökohtaisen tulkintamme omalaatuisuutta ja arvokkuutta ja sitä kautta muiden ihmisten näkemysten arvoa. Jokaisen tulkinta on yhtä arvokas. Meidän tulisikin unohtaa gurujen opit ja ryhtyä ajattelemaan itse! KUN KÄSITTÄÄ, EI KÄRSI Venkula uskoo, että tunteet ovat ihmisen herkin ja siksi myös tärkein yhteys todellisuuteen. Taide vahvistaa tunteiden tuntemisen ja tunteista tietoisena olemisen kykyä. Tämä on erityisen tärkeää, sillä tunne on Venkulan ajattelussa tiedon esiaste. Kun tunteeseen yhtyvät myös kokemusten, esteettisen tajun, etiikan ja tiedon puroset, ihminen vihdoin ymmärtää jotakin. Jokin epämääräinen tunne voi olla merkki siitä, että jotakin uutta on pian syntymässä. Jotakin, mitä en VIELÄ käsitä. Alun ahdistus ei siis ole sairaus, vaan viesti siitä, että kyseessä on tärkeä pulma. Ihminen on aina sen ongelmansa vanki, jota on ratkaisemassa. Täytyisi vain kestää tämä epämukavuus. Tajuta, että se kuuluu asiaan ja että siitä syntyy ajan kanssa jotakin uutta. Tämä olisi esimerkiksi nuorten hyvä ymmärtää. Venkula sanoo, että kiireen kulttuurin keskellä emme enää ymmärrä, että elämän tärkeät asiat ovat hitaita. Asioiden prosessoituminen kestää, mutta me odotamme ymmärtämisen tapahtuvan samalla nopeudella kuin siirrämme tietoa teknisin välinein. Aikakäsityksemme on vääristynyt. Emme malta elää nykyhetkessä. Kuitenkin elämä on tässä ja nyt, ei muuta. Aika ei saisi olla ulkopuolellamme. ELÄMÄ EI KOSKAAN KANNATA! Seuraavaksi tutkija innostuu puhumaan globalismista. Tarkoitan tällä vain yhdentyyppisen, taloudellisia arvoja vaalivan ideologian leviämistä maailmaan. Onnistumista mitataan lyhyen aikavälin taloudellisilla suureilla, ja kaikkien on kilpailtava koko ajan keskenään. Tämä johtaa katastrofiin. Elämä esimerkiksi ei koskaan kannata! Taloudellisesti ajatellen paras potilas on se, joka kuolee sairaalan ulko-ovelle. Viemme taloudellisen ajattelun joka puolelle ja kilpailutamme kaiken mahdollisen. Miksi? Koska näemme nykyään maailman kappaleista, osasista koostuvana koneena, jonka tärkeimmät ominaisuudet ovat voitto ja tehokkuus. 14

15 Jaana Venkulan mielestä elämme keskellä totalitarismia, yhdenmukaista ajattelua eli ajattelun puutetta. Hän kuvaa värikkäästi, miten yksilöt ovat keskittyneet peuhaamaan vain itsensä kanssa, koska se on ainoa asia, johon he kokevat voivansa enää vaikuttaa. Me treenaamme vartaloa, vatvomme ihmissuhteitamme ja yritämme leikata itseltämme pahan olon pois masennuslääkkeillä. Kuitenkin pysyvä hyvinvointi on tulosta siitä, että oppii kohtaamaan vaikeita asioita. Ja että uskaltaa kokeilla toisenlaisia tekemisen tapoja. On tärkeää pohtia, kuinka asioita teen ja mitä siitä seuraa, kun teen. Oikein ja eettisesti toimimalla säilytämme maailman myös jälkipolville. Ratkaisuna ei voi olla valvontakeskeisyyden ja kontrollin lisääminen, vaan eettisyyden kasvattaminen. Persoonaa voi muuttaa yksinkertaisesti vain päättämällä tehdä toisenlaisen teon ja toistamalla sitä niin kauan, että se muuttuu tavaksi, tutkija Jaana Venkula sanoo. ELÄMÄN TARKOITUS Tutkija uskoo, että persoona muodostuu tavoista, jotka taas muodostuvat toistuvista teoista. Persoonaa voi muuttaa yksinkertaisesti vain päättämällä tehdä toisenlaisen teon ja toistamalla sitä niin kauan, että se muuttuu tavaksi. Olen lopen kyllästynyt erilaisiin psykologian malleihin, joissa etsitään ihmisen teoille selitystä menneestä. Sen jälkeen jäädään piehtaroimaan menneisiin tapahtumiin ja syyllistämiseen ja käytetään niitä tekosyynä sille, ettei tarvitse koskaan muuttua. Haluan korostaa tekojen merkitystä, niiden tuomaa mahdollisuutta muuttua, en syy-seuraus-suhteita. Jaana Venkula on etiikassa kiinnostunut siitä, ilmeneekö se teoissa. Elämän tarkoituksena on eläminen. Eettisyyden tehtävänä on ylläpitää meissä elämää suojelevaa voimaa. Eettistä vastuuta ei voi luovuttaa muille ihmisille. Ei voi siis ajatella niin, että minä keksin atomipommin, mutta jätän siihen liittyvän eettisen pohdinnan jonkun toisen vastuulle. Koska hallussamme on elämän ytimeen yhä syvemmälle meneviä geenimanipulaation kaltaisia tekniikoita, eettisyyden merkitys vain korostuu entisestään. Meidän tulisi miettiä, mitä teoistamme seuraa tuleville sukupolville. Miten tutkija sitten näkee jumaluuden roolin? Kautta tieteen historian Jumalan olemassaoloa on pyritty todistamaan tai kumoamaan tieteen avulla. Tehtävä on kuitenkin loogisesti mahdoton, sillä jumaluuden todistelussa ei voida käyttää samoja kriteerejä kuin tieteellisten ilmiöiden todistelussa. Tärkeää on se, että jumaluutta ylipäätään pohditaan, sillä Aristotelesin mukaan tuo pohdinta saa meidät tekemään hyviä tekoja ja estää näin meitä muuttumasta barbaareiksi. Jumalan pohdiskelu on elämää suojelevaa ja siten tavattoman tärkeää, olipa Jumalaa sitten olemassa tai ei. 15

16 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Kuopion matkailupalvelu Oy ja Scan Foto K uopion lentoasemalta venematkalle Miltä tuntuisi mahdollisuus jatkaa lentoasemalta matkaa veneellä suoraan järviluontoon, mökille tai keskustan hotelliin? Kuopioon on suunnitteilla järviterminaali satamineen ja veneväylineen. Hanke on ainutlaatuinen maailmassa. Lentokoneen kaartaessa alaspäin kohti Kuopion lentoasemaa siintävät alla Iso-Jälän järven ja Juurusveden hopeiset aallokot. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Kuopioon saapuvat lentomatkailijat saisivat kokea jotain ainutlaatuista jatkamalla matkaansa suoraan lentoasemalta vesille tai jäälle, vuodenajasta riippuen. Lentoasemarakennuksesta on vain runsaan 100 metrin matka rantaan ja vesitse suora yhteys Kallavesi-Saimaajärvialtaaseen. Lentoaseman laiturista pääsee suunnitteilla olevan uuden järviterminaalin, sataman ja veneväylän myötä vesiteitse vaikka Tokioon tai New Yorkiin asti, lentoaseman päällikkö Heikki Jouppila hehkuttaa. Lentoasemamme toimii matkailijalle porttina myös koko Järvi- Suomeen. Kuopion lentoasema merkitsee koko Pohjois-Savon alueelle käyntikorttia tai polttopistettä, josta lennetään kymmenen päivittäistä vuoroa Helsinkiin. Kuopiosta matkataan Helsinkiin ja sieltä edelleen Eurooppaan työkokouksiin ja takaisin. Valtaosa lentoaseman asiakkaista on 16

17 Kuopion lentoasemalle on suunnitteilla järviterminaali ja oma satama, joten tulevaisuudessa lentoasemalta pääsee vesiteitse kaupungin keskustan satamaan tai vaikkapa New Yorkiin asti. tällä hetkellä liikematkalaisia, mutta profiilin ennustetaan muuttuvan matkailupainotteisemmaksi. Olen varma, että ulkomaalaiset alkavat yhä enemmän löytää Järvi-Suomen uutena matkailun Mekkana. Näin kauniita, puhtaita, turvallisia ja ympärivuotisia matkailukohteita ei ole montaa maailmassa. LENTOASEMALLE OMA SATAMA JA VENEVÄYLÄ Rajoja rikkovan ja kekseliään hankkeen ensimmäisenä vaiheena on lentoaseman sataman ja sieltä lähtevän veneväylän rakentaminen. Väylän ja sataman ruoppaustyöt pyritään aloittamaan syksyllä 2005, tai viimeistään seuraavana keväänä. Tarkoitus on tehdä noin kolme kilometriä pitkä uusi veneväylä Jäläjärven puolelta terminaalin laiturista ja yhdistää se Juurusveden valmiiseen syväväylään. Sieltä avautuvat vesireitit edelleen vaikkapa Tahkolle pohjoiseen tai Kallavedelle etelään. Itse järviterminaalista on kaavailtu noin 300 neliön suuruista monitoimirakennusta, joka sopii isojenkin ryhmien vastaanottamiseen. Järviterminaalin apurakennuksissa olisi myös säilytystilaa erilaisille varusteille ja vaatteille, kuten kanooteille, moottorikelkoille ja kelkkailuhaalareille. Näillä näkymin järviterminaalin rakennustyöt voisivat käynnistyä vuonna Kaiken pitäisi olla palveluvalmiina seuraavana vuonna. SEIKKAILU ALKAA JÄRVITERMINAALISTA Pohjois-Savon liitto on listannut Kuopion järviterminaalin yhdeksi alueen kärkihankkeista. Matkailupalveluyritykset voivat vuokrata järviterminaalin tiloja käyttöönsä. Suunnitelmissa on, että vieraat pukisivat uusissa tiloissa ylleen retkiasut ja jatkaisivat matkaansa veneellä, kanootilla tai vesibussilla seikkailulle vaikkapa Heinäveden luostariin, Kallavedelle, Saimaalle tai Nilsiän Tahkovuoren maisemiin. Peseytymistilojen puute on tähän asti estänyt retkeläisten palaamisen suoraan lentoasemalle. Uusi järviterminaali toimisi sekä lähtö- että paluupaikka elämysmatkailijoille. Järviterminaali antaa myös paikallisille yrityksille mahdollisuuden järjestää vierailleen ikimuistoinen saapuminen Suomeen. Kuljetus veneellä Kuopion lentoasemalta keskustaan vie puolesta tunnista tuntiin, ja jää varmasti vieraiden mieliin. Kuopion järviterminaali on tarkoitus rahoittaa kolmikantaperiaatteella eli Ilmailulaitoksen, kuntien ja julkisen rahoituksen kesken. Hankkeen tarjoaman matkailuhyödyn uskotaan olevan suuri suhteessa sen kohtuullisiin, noin miljoonan euron kustannuksiin. Ilmailulaitoksen yhteistyökumppaneina järviterminaalihankkeessa ovat Siilinjärven kunta sekä Nilsiän, Juankosken ja Kuopion kaupungit. Niin ikään Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ympäristökeskus sekä TE-keskus ja Järvi-Suomen merenkulkupiiri ovat kaikki innostuneesti mukana ja ratkaisevassa roolissa hankkeen toteuttamisessa. Lentäen Kuopion kesään 17

18 Tuhannet järvet kutsuvat Ulkomaalaisilla on kymmeniä tuhansia hyviä syitä tulla Suomeen kauniit ja puhtaat järvemme nimittäin. Lakeland-Finland ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Pakarinen levittää pöydälle Suomen kartan ja kuljettaa kynää järvien muodostaman sinisen pitsikuvion yllä. Katso, mikä määrä järviä näin pienellä alueella. Järvi- Suomi on Euroopan suurin järvialuekokonaisuus. Pakarisen silmissä on aitoa innostusta. Hän kertoo yllättyneensä palattuaan Suomeen 25:n ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Kaikkien Lontoossa, New Yorkissa ja Los Angelesissa näkemiensä hienojen asioiden jälkeen Pakarisen sydäntä sykähdytti syvimmin Suomen järviluonto. Suorastaan tyrmistyin luontomme kesäistä kauneutta. Suomalainen järvimaisema on rauhoittava, tyynnyttävä. Erityisesti stressaavissa olosuhteissa eläville keskieurooppalaisille tämä on toinen, lumoava äärimmäisyys. Me suomalaiset emme itse vain aina käsitä, millainen helmi järviluontomme oikein on! TANGO ELÄMYKSENÄ Ulla-Maija Pakarisen johtama yhdistys luotsaa tuotemerkkiä nimeltä The Thousand Lakes Finland ja toimii linkkinä ulkomaisten matkanjärjestäjien ja suomalaisten matkailuyritysten välillä. Se tekee yhteistyötä maakuntien, ministeriöiden ja paikallisten yritysten kanssa. Kyseessä on vuoteen 2006 jatkuva EU-hanke, jonka markkinoinnin kustannuksista vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö ja hallintobudjetista sisäministeriö. Tarkoituksena on markkinoida Suomen järvialuetta ja sen tuotteita yhteisenä houkuttelevana kokonaisuutena Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Venäjällä. Mukana on jo 130 yritystä Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilta. Näytämme matkanjärjestäjille, kuinka Järvi-Suomessa osataan ylittää matkailijan odotukset. Pakarinen kuvaa, miten mieleenpainuva kokemus voi olla esimerkiksi koskikalastus mökkikylässä. Tai viikonloppu Tuusniemellä sijaitsevassa Viitakossa, joka tarjoaa vierailleen kiipeilytornin ja kiipeilyseinän. Talvisin matkailijoiden on mahdollista nauttia jäälohkareista rakennetun saunan löylyistä sekä harrastaa rekiajelua ja pilkkimistä. Ohjelmaan voi kuulua myös vaikkapa suomalaisen tangon askeleiden opettelua. 18 Lentäen Kuopion kesään

19 Matkailijalle Kuopioon suunnitteilla oleva järviterminaali tuo uuden mahdollisuuden lähteä matkaan heti lentoasemalta vesiteitä pitkin. Samalla Järvi-Suomen alueella sijaitsee myös kahdeksan muuta lentoasemaa. 19

20 SUOMALAINEN PERINNERUOKA KIINNOSTAA Pakarisen mukaan Järvi-Suomen alueella on hämmästyttävän paljon erilaista matkailutarjontaa. Kesäisin Kuopion seudulla on höyrylaivaristeilyjä ja mahdollisuus kalastukseen, golfaamiseen ja mökkeilyyn. Vaihtoehtoja on rauhallisesta lepäilystä aktiivilomaan. Kesällä on myös paljon festivaaleja. Järvi-Suomen alue profiloidaan yleensä kesäkohteeksi, mutta tekemistä riittää myös talvisin esimerkiksi Vuokatin, Kolin, Tahkon ja Himoksen kohteissa. Kylpylöitä on paljon ja talvisia vetonauloja ovat esimerkiksi alueen kolme hiihtoputkea. Lisäksi lajivaihtoehtoja löytyy laskettelusta huskyajeluihin ja lumikengillä retkeilyyn. Järvi-Suomella on Pakarisen mukaan monta valttia: toimivat ja monipuoliset lento-auto-paketit, korkeatasoiset mökit ja tasokkaat matkailukeskukset. Vahvuuksiamme ovat myös kaikki luontoon liittyvät aktiviteetit, kuten melonta, kalastus, vaellus, pyöräily sekä villieläinten, kuten hirvien ja karhujen jäljittäminen. Suomalaisen ruuan ja palvelun taso on noussut. Suomalaista perinneruokaa voisi kehittää lisää, se kiinnostaa ulkomaalaisia, Pakarinen vinkkaa. YSTÄVÄLLISET SUOMALAISET Lakeland-Finland ry voi olla tyytyväinen, sillä joka vuosi Suomi houkuttelee uusia matkanjärjestäjiä. Ensi talvena Imagination lentää Kajaaniin kolmen charterin sarjan. Kesällä Kontiki lennättää sveitsiläisiä Suomeen ja myös Voight-matkanjärjestäjä tuo hollantilaisia lentopaketeilla Kuopioon, Pakarinen kertoo. Suomi on mielletty tähän asti ennen kaikkea mökkiloma- ja kulttuurikohteena, mutta nyt panostamme myös luontoon. Pakarisen mukaan Suomeen matkustavat eurooppalaiset ovat tähän asti olleet enimmäkseen keski-ikäisiä, mutta nyt yhä useampi nuori matkailija valitsee Suomen. Opastamani venäläinen ryhmä hämmästeli toimivaa infrastruktuuriamme, teiden hyvää kuntoa ja vähäistä liikennettä. Heitä ihmetytti, että kauniin järviluonnon keskellä kaikki palvelut, bensa-asemat ja ruokakaupat olivat kuitenkin koko ajan lähellä. Moni ulkomaalainen huomaa, että suomalainen yhteiskunta on hyvin järjestynyt. Ei tule turvaton olo, vaikka on luonnon siimeksessä. Ulkomaalaiset laskevat maallemme plussaksi myös sen, ettei tarvitse jonottaa, että etäisyydet ovat pienet, ja että me suomalaiset olemme erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Lisätietoja: 20 Lentäen Kuopion kesään