iitotie Kuopioon MarkoYli-Hannuksela järviterminaali s. 16 & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "iitotie Kuopioon MarkoYli-Hannuksela järviterminaali s. 16 & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I"

Transkriptio

1 K iitotie Kuopioon järviterminaali s. 16 MarkoYli-Hannuksela & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

2 Kiitotie T ä s s ä n u m e r o s s a 3 Päätoimittajalta 4 In Memoriam: pääjohtaja Mikko Talvitie 6 Lentoasemien arkkitehtuuri 12 Tutkija Jaana Venkula: Kun teot kohottavat 16 Kuopion lentoasemalta venematkalle 18 Järvi-Suomi kutsuu 20 Jorma Uotinen & Kuopio tanssii ja soi 24 Lentomatkustajan oikeudet laajenivat 26 Esittelyssä lennontiedottaja 30 Painija Marko Yli-Hannuksela: Voitontahtoa ja tosimiesten taistelua 34 Slotteja & koordinaattoreita 36 Jazzia Aviapoliksessa: Laura Närhi ja Eero Raittinen Kiitotie Ilmailulaitoksen asiakaslehti 1/2005 ISSN Julkaisija ILMAILULAITOS PL 50, Vantaa puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Irmeli Paavola puh. (09) fax (09) Toimitus Nina Pinjola Mediafocus Oy Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen Graafinen suunnittelu Päivi Vainionpää Linea Nera Oy Painopaikka Sävypaino 2

3 P ä ä t o i m i t t a j a l t a Ideat toteutuvat yhteistyöllä Ilmailulaitoksen toimintatavoissa on kaksi vahvaa periaatetta: olla isäntä omalla maallaan sekä olla hyvä naapuri ympäristölleen. Ensimmäinen tarkoittaa lentoaseman henkilökunnan valpasta ja johdonmukaista työtä lentoliikenteen toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Toista voidaan kuvata monellakin tavalla. Esimerkiksi lentoaseman tulee olla vastuullinen toimija ympäristöasioissa ja toimia vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Ilmailulaitoksen johto on kannustanut lentoasemiaan ja niiden päälliköitä olemaan aktiivisesti yhteydessä paikalliseen ja alueelliseen elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan. Lentoliikenteellä on jo sinänsä virkistävä ja aktivoiva vaikutus ympäristöönsä, joten lentoasemien tulee hyödyntää tämä ikään kuin luonnostaan lankeava mahdollisuutensa kasvaa alueensa keskeiseksi vaikuttajaksi. Näin on myös tapahtunut. Hyviä esimerkkejä lentoaseman ja sitä ympäröivän yhteiskunnan oikein toimivasta yhteistyöstä ovat useiden lentoasemien terminaalilaajennukset ja -saneeraukset, jotka on hoidettu niin sanotulla kolmikantaperiaatteella, eli kustannuksiin ovat osallistuneet Ilmailulaitoksen ohella ympäristön kunnat ja työvoimahallinto. Lentoasemat seuraavat tarkasti oman seutukuntansa ominaispiirteitä ja niiden antamia mahdollisuuksia. Oulussa on luontaista yhteistyö uuden teknologian yritysten kanssa. Niin sanotuilla matkailulentoasemilla on hedelmällistä yhteistyötä paikallisten matkailualan yrittäjien kanssa. Siitä hyötyvät monipuolisesti niin alueen elinkeinoelämä kuin lentoliikennekin. Hyvät tulokset näkyvät mm. pohjoisen lentoasemilla, joissa tiivis yhteistyö on koko seudulle tärkeä elinehto. Lentoaseman omien mahdollisuuksien hyödyntäminen uudella oivaltavalla tavalla on käynnissä Pohjois-Savossa. Kuopion lentoaseman matkustajaterminaalista on runsaan 100 metrin matka rantaan, josta on mahdollisuus saavuttaa koko Järvi-Suomi. Tämän yhteyden matkailukäytön takaamiseksi Kuopion lentoasemalle rakennetaan järviterminaali satamineen ja veneväylineen. Sen valmistumisen jälkeen ei tarvitse tyytyä vain kotinurkilla seilaamiseen. Järviterminaalista voi aikanaan vesitse hakeutua vaikka Tokioon tai New Yorkiin asti. Siinä on matkailuväelle visiota ja mahdollisuuksia kerrassaan. Ilman voimakasta yhteistyötä Ilmailulaitoksen/Kuopion lentoaseman sekä paikallisten kuntien ja muiden toimijoiden kesken tämä hieno idea olisi voinut jäädä toteuttamatta. Nyt hankkeen rakennustyöt käynnistetään jo tänä vuonna. Rahoitus hoidetaan tutulla kolmikantaperiaatteella. Ilmailulaitoksen kumppaneita ovat Siilinjärven kunta ja Nilsiän, Juankosken ja Kuopion kaupungit. Hankkeeseen osallistuvat myös Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ympäristökeskus, TE-keskus ja Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Yhdistetyin voimin Pohjois-Savo on saamassa ainutlaatuisen matkailuvaltin vuonna Aiheesta kerrotaan enemmän tässä lehdessä. 3

4 Mikko Talvitie toimi Ilmailulaitoksen pääjohtajana vuosina

5 Pääjohtaja Mikko Talvitie In Memoriam Ilmailulaitoksen pääjohtaja Mikko Talvitie oli toimikaudellaan yksi suomalaisen siviili-ilmailun merkittävimmistä vaikuttajista. Hänestä tuli Ilmailulaitoksen pääjohtaja vuonna 1991, jolloin ilmailuhallinnon organisaatiossa tapahtui toinen suuri muutos: ilmailuhallituksesta tuli valtion liikelaitos. Ensimmäinen muutos oli vuonna 1972, jolloin eri puolilla valtion organisaatiota toimivat lentoliikenteen vaikuttavat yksiköt yhdistettiin ilmailuhallitukseksi. Talvitie oli liikenneministeriöstä tullut virkamies, josta 14 vuoden pääjohtajakaudella kasvoi täysverinen ilmailumies. Hänen asiantuntemustaan ja tietämystään käytti laajasti myös kansainvälinen ilmailuyhteisö. Hän oli muun muassa yleiseurooppalaisen lennonjohto-organisaation Eurocontrolin neuvoston puheenjohtaja vuosina Suomessa hän oli kysytty asiantuntija myös ilmailusektorin ulkopuolella. Alkuvuodesta valmistui hänen laatimansa selvitys Tieliikelaitoksen kehittämistarpeista. Liikelaitoksena Ilmailulaitos ei ollut riippuvainen valtion budjetista, vaan se hankki tulonsa sekä lentoyhtiöille että matkustajille antamillaan palveluilla. Sillä oli myös lainanotto-oikeus, joka oli tarpeen kun Ilmailulaitos käynnisti mittavan uudistustyön 90-luvun alun lamavuosina kaikilla reittiliikennelentoasemilla. Talvitien aikana kaikki matkustajaterminaalit saneerattiin ja osin laajennettiin. Jotkut lentoasemat useaan kertaan. Myös koko maan lennonvarmistusjärjestelmä on saatettu erinomaiseen kuntoon. Talvitien aikana Helsinki-Vantaan lentoaseman erikoisasema maan päälentoasemana vahvistui. Talvitie halusi kehittää verkoston helmeä sille kuuluvaan arvoon. Määrätietoinen työ tuotti myös erinomaista tulosta. Vuoden 1991 hieman nuhruinen lentoasema on muuttanut täydellisesti hahmoaan. Lukuisten terminaalilaajennusten ja uudisrakennusten myötä sekä kolmannen kiitotien rakentamisen ansiosta Helsinki-Vantaa on kasvanut maailman parhaimmistoon. Viime vuosina lentoasema on rankattu useaan otteeseen matkustajatutkimuksissa yhdeksi maailman kärkilentoasemista, tälläkin hetkellä maailman parhaaksi. Talvitie kantoi jatkuvasti huolta ilmailun kaikkien sektoreiden menestymisestä. Hänelle oli tärkeää, että Ilmailulaitos luo ne puitteet, jolta pohjalta suomalaisen ilmaliikenteen kehittyminen on mahdollista. Erinomaiset palvelut ja kohtuullinen, mutta taloudellisesti terve maksurakenne olivat hänen tavoitteitaan ilmailua edistettäessä. Hän korosti, että Ilmailulaitos on palvelulaitos, jonka perustehtävä on toimia lentoasemillaan isännän ottein, olla valppaana vastaamaan asiakkaiden esittämiin haasteisiin. Pääjohtaja Mikko Talvitie oli jämäkkä ja tiukasti vastuuta kantava koko organisaation voimahahmo. Hän oli myös humaani ja inhimillinen esimies, jolta riitti huomiota ja myötätuntoa niin alaisten iloille kuin suruillekin. Vapaa-aikanaan hän oli innokas kulttuurinharrastaja, jolle erityisesti ooppera oli tärkeä. Hän oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja. Taideinnostus näkyi myös lentoasemille hankittuina taideteoksina sekä työntekijöiden työhuoneisiin sijoitettuna kuvataiteena. Pääjohtaja Mikko Talvitie menehtyi traagisesti autoonnettomuudessa 59-vuotiaana 17. maaliskuuta Ilmailulaitos menetti hänessä määrätietoisen ja kannustavan johtajan, jonka poismeno on syvästi järkyttänyt myös meitä työtovereita ja koko ilmailuyhteisöä. Irmeli Paavola MIKKO TALVITIEN NIMIKKORAHASTO Suomen kulttuurirahastoon perustetaan Mikko talvitien nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on apurahoin ja palkinnoin tukea suomalaista kulttuuria ja niitä arvoja joita hän edusti. Suomen Kulttuurirahasto, tilinumero Viesti: Mikko Talvitien elämäntyön kunnioittamiseksi. 5

6 Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander ja Jyrki Komulainen LENTOASEMA symboli ja ostoskeskus Lentoaseman arkkitehtuurista puhuttaessa mieleen tulevat Malmin lentoaseman funkkistyylinen matkustajarakennus 1930-luvulta ja Eero Saarisen 1950-luvun lopulla suunnittelema futuristinen TWA-terminaali New Yorkissa. Mitkä ovat tavoitteet ja haasteet tämän päivän lentoasemasuunnittelussa? Niistä kertovat Helsinki- Vantaan uudistaja, professori Pekka Salminen sekä arkkitehti Riitta Soininen arkkitehtitoimisto Helin & Co:sta, joka vastasi Jyväskylän lentoaseman laajennuksen suunnittelusta. Malmin lentoasema, joka vihittiin käyttöön 1938, edusti funktionalismia tyylisuuntaa, jossa yhdistyivät tekniikka, tarkoituksenmukaisuus ja kansainvälisyys. Ilmailua varten luoduissa rakennuksissa oli toiminnan mukaan suunniteltu pohjakaava, ja niissä käytettiin uusinta rakennustekniikkaa ja materiaaleja, betonia ja terästä, sekä ajan suosimaa lasia. Valoa ja avaruutta henkivä moderni matkustaja- ja hallintorakennus oli kansainvälisestäkin näkökulmasta merkittävä. Siitä tuli paitsi silloisen Helsingin lentoaseman, koko nuoren tasavallan nykyaikaisuuden ja teknisen kehittymisen symboli. Syksyllä 2004, lähes 70 vuotta myöhemmin, valmistui Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin viimeisin laajennus. Arkkitehti on suunnitellut tilat, joissa matkustajien on helppo kulkea ja löytää etsimänsä palvelut. Pintamateriaalit, harmaa graniitti, vaahtera ja koivu, luovat rauhoittavan ilmapiiriin kiireen vastapainoksi. Uuden terminaalin ostoskeskuksessa matkustajia palvelevat suuri duty free -myymälä, neljä erikoismyymälää ja kahvila-ravintola. Malmin funkkistyylinen matkustaja- ja hallintorakennus on arkkitehti Dag Englundin suunnittelema. MATKUSTAJIEN VIRTA Lentoaseman suunnittelussa on näiden esimerkkien välillä kuljettu pitkä matka tekniikan ja tehokkuuden korostamisesta kohti elämyksiä ja vapaa-ajan tunnelmaa. Lentoasema on kuitenkin ensisijaisesti logistinen keskus, jossa matkustajien on päästävä siirtymään liikennevälineestä toiseen helposti, nopeasti ja turvallisesti. Samalla matkustajien halutaan viihtyvän lentoasemalla ja heitä houkutellaan tekemään ostoksia, aterioimaan tai vaikkapa käymään parturissa. Pysäköinti, kulkureitit, opasteet, valaistus ja materiaalit kaikki nämä lentoaseman suunnittelijan ratkaistavina olevat seikat vaikuttavat siihen, miten nopeasti matkustajavirrat kulkevat terminaalin läpi ja miten hyvin matkustajat viihtyvät lentoasemalla. 6

7 Avenue-ostoskeskus on keskeinen osa Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin uutta laajennusta. Kauniin lattian pintamateriaaleina käytettiin suomalaista ja kiinalaista graniittia. 7

8 LÄPINÄKYVYYTTÄ Lentoaseman suunnittelussa on otettava huomioon liike ja ihmisten kiire, sanoo professori Pekka Salminen, jonka käsialaa ovat Helsinki-Vantaan uusi ulkomaanterminaali ( ) sekä sen vuonna 2004 valmistunut laajennus kaukoliikenteen ja Schengen-alueen ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen käyttöön. Tilan on oltava helposti matkustajan hahmotettavissa, ja sen on johdatettava matkustajien virtaa oikeaan suuntaan. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin lähtöaulan kolmiomainen muoto on tässä mielessä onnistunut: kolmion sivuilla sijaitsevien lähtöselvitystiskien luota matkustajat siirtyvät luontevasti kohti kolmion kärkeä ja turvatarkastusaluetta. Itsekin paljon matkustava Salminen pitää tärkeänä, että lentoasemalla matkustaja pääsee vapaasti liikkumaan ja käyttämään tarjolla olevia palveluita. Matkustajan on voitava nähdä ympärilleen, jotta hän tietää missä on ja missä mitäkin tapahtuu. Lasiseinät lisäävät läpinäkyvyyttä ja helpottavat orientoitumista. Opasteitakaan ei tarvita niin paljon, kun opastus toteutetaan sisustuksen avulla. ERILAISIA TARPEITA Lentoasemaa suunnittelevan arkkitehdin on otettava huomioon monen eri toimijan näkökulmat ja odotukset. Kun matkustaja toivoo, että lentoasema on helppokulkuinen, siisti ja viihtyisä, esittävät lentoyhtiöt, että lähtöselvitystiskejä on oltava riittävästi. Lentoaseman kahvilayrittäjälle hyvä sijainti kulkureittien varrella on kaikki kaikessa. Lentoaseman pitäjä, kuten Ilmailulaitos, painottaa arkkitehdille, että matkatavaran käsittelyjärjestelmän on toimittava tehokkaasti ja täytettävä kansainväliset turvallisuusmääräykset. Kaupunki, jonka alueella lentoasema sijaitsee, odottaa kokonaisuudelta edustavuutta ja kansainvälisyyttä paikallisuutta unohtamatta! Yhteistyö ja neuvottelut lentoaseman rakennuttajien ja käyttäjien kanssa ovat suunnittelun lähtökohta ja perusta, Pekka Salminen toteaakin. Kaikkien osapuolten toiveet on otettava huomioon, niin lentotoimintaan, tekniikkaan kuin turvallisuuteen liittyvät seikat. Projektin alussa Ilmailulaitos auttaa meitä mitoittamaan lentoaseman toiminnat ja on asiantuntijana kaikissa ilmailua koskevissa kysymyksissä. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin suunnittelu lähti aikoinaan liikkeelle siitä, että oli tietty tila kolmiomainen kiila kotimaan- ja ulkomaanterminaalin välissä sekä rakennuttajan tarpeet. Omat tavoitteeni ja ideani syntyivät vähitellen, suunnittelun edetessä. TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN Pekka Salminen on kuvannut Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalia kurkiauraksi, jota lennonjohtotorni vie johtokurjen tavoin eteenpäin. Kuva sopii hyvin maan päälentoasemalle, josta alkaa tai jonne päätyy suurin osa sekä kansainvälisistä että kotimaan lennoista Suomessa. Vuonna 2004 Helsinki-Vantaan kautta kulki lähes 11 miljoonaa matkustajaa. Lentoaseman suunnittelussa erityinen haaste on jatkuva muutos: lentoliikenne kehittyy oman maamme ja maailman talouden mukaan. Koskaan ei voida tietää pitkällä tähtäimellä, mihin suuntaan liikenne kääntyy. Lentoaseman rakentamisessa ei kuitenkaan voida odottaa, sillä lentoaseman on oltava valmis tulevaisuutta varten. On tehtävä erilaisia skenaarioita ja varauduttava muutoksiin. Helsinki-Vantaan viimeisin laajennusosa on tehty siten, että sitä voidaan helposti muuttaa ja tarvittaessa laajentaa liikenteen kysynnän mukaan, professori Salminen toteaa. 8

9 9

10 KESKISUOMALAINEN JA KANSAINVÄLINEN Vaikka Jyväskylän lentoasema edustaa Helsinki-Vantaata paljon pienempää suomalaista reittilentoasemaa, olivat sen uudistamisen suunnittelijalle asettamat haasteet hyvin samanlaiset: matkustajavirtoja oli selkeytettävä, matkatavaran käsittelylle ja tullitoiminnalle oli saatava lisää tilaa ja lentoaseman ravintola oli uudistettava. Samalla haluttiin korostaa lentoaseman keskisuomalaista identiteettiä. Jyväskylän kaupunki ja ympäröivät kunnat toivoivat, että laajennus vahvistaisi seudun vetovoimaisuutta kansainvälisenä tapahtuma- ja kokouspaikkana. Lentoaseman rahoittajat ja käyttäjät olivat mukana suunnittelussa alusta asti, kertoo arkkitehti Riitta Soininen Helin & Co -arkkitehtitoimistosta. Erityisenä haasteena oli paikallisen ilmeen antaminen lentoasemalle. Matkustajana koen itsekin, että lentoasema vaikuttaa voimakkaasti mielikuvaan paikasta, johon olet menossa. Keskisuomalainen tunnelma toteutettiin valitsemalla materiaaleiksi runsaasti erilaista puuta, joka viestittää seudun puunjalostusteollisuudesta ja pitkästä puurakentamisen perinteestä. Kentän puoleiselle julkisivulle ideoitiin koko rakennusmassan mittainen katos, joka valmistettiin vanerista ja liimapuusta. Komeaa katosta tukevat höylätystä kuusesta tehdyt kannatinkaaret. Terminaalin ulkoverhouksessa käytettiin lämpökäsiteltyä rimaa, sisätiloissa pintamateriaaliksi valittiin leppäpaneeli. Entä sitten kaupungin toivomus lentoaseman kansainvälisyydestä? Miten sen luominen onnistui keskisuomalaisen puun rinnalla? Kentän puoleinen teräsrakentein tuettu lasiseinä liittää Jyväskylän lentoaseman modernin lentoasema-arkkitehtuurin traditioon. Lasifasadi päästää syvärunkoiseen terminaaliin runsaasti valoa ja samalla se ilmentää ajallemme ominaista läpinäkyvyyden teemaa, Riitta Soininen kertoo. 10

11 Jyväskylän lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus vihittiin käyttöön marraskuussa ILMAILUN MUOTOKIELTÄ ETSIMÄSSÄ Lentoasemalle sopivaa rakennustyyliä alettiin etsiä luvulla, jolloin ensimmäiset maalentoasemat aloittivat toimintansa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Uusi ja ihmeellinen liikennemuoto innosti arkkitehteja, mutta mallia matkustajarakennuksiin otettiin aluksi tutuista elementeistä, kuten rautatieasemista, itse lentokoneista ja jopa lentokonehalleista. Suihkukoneiden myötä lentoasemien suunnittelussa siirryttiin uuteen aikakauteen ja 60-luvuilla. Arkkitehtien oli otettava huomioon suuret, kauas terminaalista pysäköitävät koneet ja nopeasti kasvavat matkustajamäärät. Aivan uudenlaisen asiakasryhmän muodostivat ihmiset, jotka saapuivat lentoasemalle ihailemaan koneita ja viettämään vapaa-aikaa. Lentoaseman sosiaalinen merkitys muuttui myös, mikä vaikutti sen arkkitehtuuriin. Kansallisesta ylpeyden aihees- ta tuli arkisempi asia, joukkoliikenteen keskus, joka oli keskeinen osa ympäröivää yhteiskuntaa sekä sen alueellista kehittämistä ja rakentamista. Tämän päivän lentoasema on yritys, joka etsii jatkuvasti muotoaan ja uusia lisätehtäviä ydintehtävänsä lentoliikenteen hoitamisen rinnalle. Lentoaseman arkkitehtuurissa muutos näkyy siten, että lentoasemasta on tullut kolmen, nykyaikaan kiinteästi kuuluvan, rakennuksen yhdistelmä: pysäköintitalo, ostoskeskus ja matkustajaterminaali. Artikkelin lähteet: Building for Air Travel. Architecture and Design for Commercial Aviation. The Art Instute of Chicago (1996) Sini Koskimies: Unelma lentämisestä. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/

12 12 Ahdistus ei ole sairaus, vaan viesti siitä, että kyseessä on tärkeä pulma, tutkija Jaana Venkula sanoo.

13 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Jyrki Komulainen & JAANA VENKULA Kun teot kohottavat siiville Lennokas tutkija Jaana Venkula kehottaa unohtamaan gurut ja ajattelemaan itse. Opettelin jo lapsena lentämistä hyppimällä alas tuolilta kerta toisensa jälkeen. Omasta mielestäni kehityin koko ajan, vapaa tutkija, kouluttaja ja konsultti Jaana Venkula nauraa ja lisää samaan hengenvetoon, että unissa hän lentää usein katonrajassa ja ihmettelee, että miksi muut ihmiset kävelevät siellä jossain alhaalla niin kovin vaikean näköisesti. Saatan myös unissani laskea vauhdilla alas käytävän porraskaidetta. Yrityksensä, Fluctuale Consultingin, lukuun työskentelevä Jaana Venkulan ajatukset leimahtelevat huoneessa melkein sytyttäen paperit symboliseen tuleen. Meneillään ovat viimeiset päivät ennen uuden kirjan valmistumista. Tutkija paljastaa Epävarmuudesta ja varmuudesta -nimisen kirjansa käsittelevän muun muassa eettistä toimintaa. Se on loogista jatkoa hänen edelliselle kirjalleen Taiteen välttämättömyydestä, joka sitoo kiinteään liittoon tieteen, taiteen ja etiikan käsitteet. Tutkija innostuu kuvaamaan ranskalaista teoreettisen fysiikan professoria ja kvanttiteorian asiantuntijaa Jean- Marc Lévy-Leblondia heittelemällä lentosuukkoja naisellisesti ilmaan. Häneltä, samoin kuin monilta muilta merkittäviltä tutkijoilta, olen saanut perusteita ja vahvistusta omien näkemysteni oikeellisuuteen. On ollut upeaa huomata, että ihmiset päätyvät samoihin lopputuloksiin toisistaan riippumatta maailman eri kolkissa! 13

14 HYVÄSTIT TIETEEN VALTAKAUDELLE? Jaana Venkula on tiedenaiseksi varsin räväkkä. Seisoohan hän tieteen tontilla, mutta uskaltaa silti sohia sitä kritiikin tikulla. Aikamme on väärin perustein nostanut järjen ja tieteen tärkeämmäksi kuin taiteen ja etiikan. Tiede ylläpitää keinotekoista valta-asemaansa teknologian umpisuolena eikä tunnusta totuutta, koska se menettäisi muuten ylivertaisen asemansa. Ja rahoittajansa. Tutkija selittää, että tiede edustaa objektiivista ja arvostettua järjen aluetta, kun taas taiteen ja etiikan on tieteen piirissä arveltu kuuluvan ihmisen subjektiiviselle ja vähemmän tärkeälle tunteen alueelle. Siksi taide ja etiikka on sivuutettu. Tiedon asema on ylikorostunut. Olemme lisäksi sekoittaneet ymmärtämisen ja tiedon käsitteet keskenään. Tietohan on vain ymmärtämisen prosessin lopputulos. Meillä ei ole malttia elää ymmärtämisen prosessia tiedon saamiseksi, vaan haluamme tiedon heti. Jaana Venkula uskoo, että ihmisen käsitys todellisuudesta muotoutuu kuitenkin parhaiten tieteen, taiteen ja etiikan pohjalta. Kaikkia kolmea tarvitaan asioiden ja ilmiöiden ymmärtämiseksi, sillä todellisuus ilmenee erilaisina piirteinä, joista jotkut ovat tieteellisesti mitattavissa, toiset taas viestittyvät paremmin uskonnolliseettisinä arvoina tai taiteellisina muotoina. TAIDE NÄYTTÄÄ KEKSINTÖJEN TARPEEN Platonin mukaan todellinen taide on kiinnostunut ikuisista ja korkeammista ilmiöistä ja ihmisen parhaasta. Taiteilijan lähtökohtana ei ole itsensä toteuttaminen tai menestyksen tavoittelu, vaan oman todellisuuden näkemyksen ilmaiseminen muille niin hyvin kuin kykenee. Siinä missä viihde ja näennäistaide tekevät meistä ajattelemattomia, syvä taide taas satuttaa ja sytyttää ajattelemaan. Venkula ei väheksy viihdettä, päinvastoin, mutta korostaa, että taide turvaa meille oikeuden nähdä asioita omalla tavallamme. Hänen mukaansa taiteen arvo on nimenomaan sen erikoislaadussa, subjektiivisuudessa. Kun opitaan taiteilijan tavoin näkemään maailmasta suoraan se, mikä siinä on erilaista, alkaa esille nousta myös todellisia innovaatioita. Uusien keksintöjen tarve nimittäin nousee juuri yksilöllisen tulkinnan kautta. RYHDY AJATTELEMAAN ITSE! Lahjomattomasta rohkeudestaan johtuen taiteella on tärkeä myös merkitys yhteiskunnan tilan mittarina. Taide osoittaa, jos jokin on vialla. Sen oirehtiminen on merkki, jota ei pitäisi kiirehtiä tyrehdyttämään. Taide opettaa taitoa elää nykyhetkessä, onhan esimerkiksi musiikkielämykselle pakko antautua, antaa aikaa. Taiteen kautta vahvistuu myös empatia, kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Taidetta ja esteettistä puolta vahvistamalla ja kehittämällä voimme oppia ymmärtämään oman, henkilökohtaisen tulkintamme omalaatuisuutta ja arvokkuutta ja sitä kautta muiden ihmisten näkemysten arvoa. Jokaisen tulkinta on yhtä arvokas. Meidän tulisikin unohtaa gurujen opit ja ryhtyä ajattelemaan itse! KUN KÄSITTÄÄ, EI KÄRSI Venkula uskoo, että tunteet ovat ihmisen herkin ja siksi myös tärkein yhteys todellisuuteen. Taide vahvistaa tunteiden tuntemisen ja tunteista tietoisena olemisen kykyä. Tämä on erityisen tärkeää, sillä tunne on Venkulan ajattelussa tiedon esiaste. Kun tunteeseen yhtyvät myös kokemusten, esteettisen tajun, etiikan ja tiedon puroset, ihminen vihdoin ymmärtää jotakin. Jokin epämääräinen tunne voi olla merkki siitä, että jotakin uutta on pian syntymässä. Jotakin, mitä en VIELÄ käsitä. Alun ahdistus ei siis ole sairaus, vaan viesti siitä, että kyseessä on tärkeä pulma. Ihminen on aina sen ongelmansa vanki, jota on ratkaisemassa. Täytyisi vain kestää tämä epämukavuus. Tajuta, että se kuuluu asiaan ja että siitä syntyy ajan kanssa jotakin uutta. Tämä olisi esimerkiksi nuorten hyvä ymmärtää. Venkula sanoo, että kiireen kulttuurin keskellä emme enää ymmärrä, että elämän tärkeät asiat ovat hitaita. Asioiden prosessoituminen kestää, mutta me odotamme ymmärtämisen tapahtuvan samalla nopeudella kuin siirrämme tietoa teknisin välinein. Aikakäsityksemme on vääristynyt. Emme malta elää nykyhetkessä. Kuitenkin elämä on tässä ja nyt, ei muuta. Aika ei saisi olla ulkopuolellamme. ELÄMÄ EI KOSKAAN KANNATA! Seuraavaksi tutkija innostuu puhumaan globalismista. Tarkoitan tällä vain yhdentyyppisen, taloudellisia arvoja vaalivan ideologian leviämistä maailmaan. Onnistumista mitataan lyhyen aikavälin taloudellisilla suureilla, ja kaikkien on kilpailtava koko ajan keskenään. Tämä johtaa katastrofiin. Elämä esimerkiksi ei koskaan kannata! Taloudellisesti ajatellen paras potilas on se, joka kuolee sairaalan ulko-ovelle. Viemme taloudellisen ajattelun joka puolelle ja kilpailutamme kaiken mahdollisen. Miksi? Koska näemme nykyään maailman kappaleista, osasista koostuvana koneena, jonka tärkeimmät ominaisuudet ovat voitto ja tehokkuus. 14

15 Jaana Venkulan mielestä elämme keskellä totalitarismia, yhdenmukaista ajattelua eli ajattelun puutetta. Hän kuvaa värikkäästi, miten yksilöt ovat keskittyneet peuhaamaan vain itsensä kanssa, koska se on ainoa asia, johon he kokevat voivansa enää vaikuttaa. Me treenaamme vartaloa, vatvomme ihmissuhteitamme ja yritämme leikata itseltämme pahan olon pois masennuslääkkeillä. Kuitenkin pysyvä hyvinvointi on tulosta siitä, että oppii kohtaamaan vaikeita asioita. Ja että uskaltaa kokeilla toisenlaisia tekemisen tapoja. On tärkeää pohtia, kuinka asioita teen ja mitä siitä seuraa, kun teen. Oikein ja eettisesti toimimalla säilytämme maailman myös jälkipolville. Ratkaisuna ei voi olla valvontakeskeisyyden ja kontrollin lisääminen, vaan eettisyyden kasvattaminen. Persoonaa voi muuttaa yksinkertaisesti vain päättämällä tehdä toisenlaisen teon ja toistamalla sitä niin kauan, että se muuttuu tavaksi, tutkija Jaana Venkula sanoo. ELÄMÄN TARKOITUS Tutkija uskoo, että persoona muodostuu tavoista, jotka taas muodostuvat toistuvista teoista. Persoonaa voi muuttaa yksinkertaisesti vain päättämällä tehdä toisenlaisen teon ja toistamalla sitä niin kauan, että se muuttuu tavaksi. Olen lopen kyllästynyt erilaisiin psykologian malleihin, joissa etsitään ihmisen teoille selitystä menneestä. Sen jälkeen jäädään piehtaroimaan menneisiin tapahtumiin ja syyllistämiseen ja käytetään niitä tekosyynä sille, ettei tarvitse koskaan muuttua. Haluan korostaa tekojen merkitystä, niiden tuomaa mahdollisuutta muuttua, en syy-seuraus-suhteita. Jaana Venkula on etiikassa kiinnostunut siitä, ilmeneekö se teoissa. Elämän tarkoituksena on eläminen. Eettisyyden tehtävänä on ylläpitää meissä elämää suojelevaa voimaa. Eettistä vastuuta ei voi luovuttaa muille ihmisille. Ei voi siis ajatella niin, että minä keksin atomipommin, mutta jätän siihen liittyvän eettisen pohdinnan jonkun toisen vastuulle. Koska hallussamme on elämän ytimeen yhä syvemmälle meneviä geenimanipulaation kaltaisia tekniikoita, eettisyyden merkitys vain korostuu entisestään. Meidän tulisi miettiä, mitä teoistamme seuraa tuleville sukupolville. Miten tutkija sitten näkee jumaluuden roolin? Kautta tieteen historian Jumalan olemassaoloa on pyritty todistamaan tai kumoamaan tieteen avulla. Tehtävä on kuitenkin loogisesti mahdoton, sillä jumaluuden todistelussa ei voida käyttää samoja kriteerejä kuin tieteellisten ilmiöiden todistelussa. Tärkeää on se, että jumaluutta ylipäätään pohditaan, sillä Aristotelesin mukaan tuo pohdinta saa meidät tekemään hyviä tekoja ja estää näin meitä muuttumasta barbaareiksi. Jumalan pohdiskelu on elämää suojelevaa ja siten tavattoman tärkeää, olipa Jumalaa sitten olemassa tai ei. 15

16 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Kuopion matkailupalvelu Oy ja Scan Foto K uopion lentoasemalta venematkalle Miltä tuntuisi mahdollisuus jatkaa lentoasemalta matkaa veneellä suoraan järviluontoon, mökille tai keskustan hotelliin? Kuopioon on suunnitteilla järviterminaali satamineen ja veneväylineen. Hanke on ainutlaatuinen maailmassa. Lentokoneen kaartaessa alaspäin kohti Kuopion lentoasemaa siintävät alla Iso-Jälän järven ja Juurusveden hopeiset aallokot. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Kuopioon saapuvat lentomatkailijat saisivat kokea jotain ainutlaatuista jatkamalla matkaansa suoraan lentoasemalta vesille tai jäälle, vuodenajasta riippuen. Lentoasemarakennuksesta on vain runsaan 100 metrin matka rantaan ja vesitse suora yhteys Kallavesi-Saimaajärvialtaaseen. Lentoaseman laiturista pääsee suunnitteilla olevan uuden järviterminaalin, sataman ja veneväylän myötä vesiteitse vaikka Tokioon tai New Yorkiin asti, lentoaseman päällikkö Heikki Jouppila hehkuttaa. Lentoasemamme toimii matkailijalle porttina myös koko Järvi- Suomeen. Kuopion lentoasema merkitsee koko Pohjois-Savon alueelle käyntikorttia tai polttopistettä, josta lennetään kymmenen päivittäistä vuoroa Helsinkiin. Kuopiosta matkataan Helsinkiin ja sieltä edelleen Eurooppaan työkokouksiin ja takaisin. Valtaosa lentoaseman asiakkaista on 16

17 Kuopion lentoasemalle on suunnitteilla järviterminaali ja oma satama, joten tulevaisuudessa lentoasemalta pääsee vesiteitse kaupungin keskustan satamaan tai vaikkapa New Yorkiin asti. tällä hetkellä liikematkalaisia, mutta profiilin ennustetaan muuttuvan matkailupainotteisemmaksi. Olen varma, että ulkomaalaiset alkavat yhä enemmän löytää Järvi-Suomen uutena matkailun Mekkana. Näin kauniita, puhtaita, turvallisia ja ympärivuotisia matkailukohteita ei ole montaa maailmassa. LENTOASEMALLE OMA SATAMA JA VENEVÄYLÄ Rajoja rikkovan ja kekseliään hankkeen ensimmäisenä vaiheena on lentoaseman sataman ja sieltä lähtevän veneväylän rakentaminen. Väylän ja sataman ruoppaustyöt pyritään aloittamaan syksyllä 2005, tai viimeistään seuraavana keväänä. Tarkoitus on tehdä noin kolme kilometriä pitkä uusi veneväylä Jäläjärven puolelta terminaalin laiturista ja yhdistää se Juurusveden valmiiseen syväväylään. Sieltä avautuvat vesireitit edelleen vaikkapa Tahkolle pohjoiseen tai Kallavedelle etelään. Itse järviterminaalista on kaavailtu noin 300 neliön suuruista monitoimirakennusta, joka sopii isojenkin ryhmien vastaanottamiseen. Järviterminaalin apurakennuksissa olisi myös säilytystilaa erilaisille varusteille ja vaatteille, kuten kanooteille, moottorikelkoille ja kelkkailuhaalareille. Näillä näkymin järviterminaalin rakennustyöt voisivat käynnistyä vuonna Kaiken pitäisi olla palveluvalmiina seuraavana vuonna. SEIKKAILU ALKAA JÄRVITERMINAALISTA Pohjois-Savon liitto on listannut Kuopion järviterminaalin yhdeksi alueen kärkihankkeista. Matkailupalveluyritykset voivat vuokrata järviterminaalin tiloja käyttöönsä. Suunnitelmissa on, että vieraat pukisivat uusissa tiloissa ylleen retkiasut ja jatkaisivat matkaansa veneellä, kanootilla tai vesibussilla seikkailulle vaikkapa Heinäveden luostariin, Kallavedelle, Saimaalle tai Nilsiän Tahkovuoren maisemiin. Peseytymistilojen puute on tähän asti estänyt retkeläisten palaamisen suoraan lentoasemalle. Uusi järviterminaali toimisi sekä lähtö- että paluupaikka elämysmatkailijoille. Järviterminaali antaa myös paikallisille yrityksille mahdollisuuden järjestää vierailleen ikimuistoinen saapuminen Suomeen. Kuljetus veneellä Kuopion lentoasemalta keskustaan vie puolesta tunnista tuntiin, ja jää varmasti vieraiden mieliin. Kuopion järviterminaali on tarkoitus rahoittaa kolmikantaperiaatteella eli Ilmailulaitoksen, kuntien ja julkisen rahoituksen kesken. Hankkeen tarjoaman matkailuhyödyn uskotaan olevan suuri suhteessa sen kohtuullisiin, noin miljoonan euron kustannuksiin. Ilmailulaitoksen yhteistyökumppaneina järviterminaalihankkeessa ovat Siilinjärven kunta sekä Nilsiän, Juankosken ja Kuopion kaupungit. Niin ikään Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ympäristökeskus sekä TE-keskus ja Järvi-Suomen merenkulkupiiri ovat kaikki innostuneesti mukana ja ratkaisevassa roolissa hankkeen toteuttamisessa. Lentäen Kuopion kesään 17

18 Tuhannet järvet kutsuvat Ulkomaalaisilla on kymmeniä tuhansia hyviä syitä tulla Suomeen kauniit ja puhtaat järvemme nimittäin. Lakeland-Finland ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Pakarinen levittää pöydälle Suomen kartan ja kuljettaa kynää järvien muodostaman sinisen pitsikuvion yllä. Katso, mikä määrä järviä näin pienellä alueella. Järvi- Suomi on Euroopan suurin järvialuekokonaisuus. Pakarisen silmissä on aitoa innostusta. Hän kertoo yllättyneensä palattuaan Suomeen 25:n ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Kaikkien Lontoossa, New Yorkissa ja Los Angelesissa näkemiensä hienojen asioiden jälkeen Pakarisen sydäntä sykähdytti syvimmin Suomen järviluonto. Suorastaan tyrmistyin luontomme kesäistä kauneutta. Suomalainen järvimaisema on rauhoittava, tyynnyttävä. Erityisesti stressaavissa olosuhteissa eläville keskieurooppalaisille tämä on toinen, lumoava äärimmäisyys. Me suomalaiset emme itse vain aina käsitä, millainen helmi järviluontomme oikein on! TANGO ELÄMYKSENÄ Ulla-Maija Pakarisen johtama yhdistys luotsaa tuotemerkkiä nimeltä The Thousand Lakes Finland ja toimii linkkinä ulkomaisten matkanjärjestäjien ja suomalaisten matkailuyritysten välillä. Se tekee yhteistyötä maakuntien, ministeriöiden ja paikallisten yritysten kanssa. Kyseessä on vuoteen 2006 jatkuva EU-hanke, jonka markkinoinnin kustannuksista vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö ja hallintobudjetista sisäministeriö. Tarkoituksena on markkinoida Suomen järvialuetta ja sen tuotteita yhteisenä houkuttelevana kokonaisuutena Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Venäjällä. Mukana on jo 130 yritystä Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilta. Näytämme matkanjärjestäjille, kuinka Järvi-Suomessa osataan ylittää matkailijan odotukset. Pakarinen kuvaa, miten mieleenpainuva kokemus voi olla esimerkiksi koskikalastus mökkikylässä. Tai viikonloppu Tuusniemellä sijaitsevassa Viitakossa, joka tarjoaa vierailleen kiipeilytornin ja kiipeilyseinän. Talvisin matkailijoiden on mahdollista nauttia jäälohkareista rakennetun saunan löylyistä sekä harrastaa rekiajelua ja pilkkimistä. Ohjelmaan voi kuulua myös vaikkapa suomalaisen tangon askeleiden opettelua. 18 Lentäen Kuopion kesään

19 Matkailijalle Kuopioon suunnitteilla oleva järviterminaali tuo uuden mahdollisuuden lähteä matkaan heti lentoasemalta vesiteitä pitkin. Samalla Järvi-Suomen alueella sijaitsee myös kahdeksan muuta lentoasemaa. 19

20 SUOMALAINEN PERINNERUOKA KIINNOSTAA Pakarisen mukaan Järvi-Suomen alueella on hämmästyttävän paljon erilaista matkailutarjontaa. Kesäisin Kuopion seudulla on höyrylaivaristeilyjä ja mahdollisuus kalastukseen, golfaamiseen ja mökkeilyyn. Vaihtoehtoja on rauhallisesta lepäilystä aktiivilomaan. Kesällä on myös paljon festivaaleja. Järvi-Suomen alue profiloidaan yleensä kesäkohteeksi, mutta tekemistä riittää myös talvisin esimerkiksi Vuokatin, Kolin, Tahkon ja Himoksen kohteissa. Kylpylöitä on paljon ja talvisia vetonauloja ovat esimerkiksi alueen kolme hiihtoputkea. Lisäksi lajivaihtoehtoja löytyy laskettelusta huskyajeluihin ja lumikengillä retkeilyyn. Järvi-Suomella on Pakarisen mukaan monta valttia: toimivat ja monipuoliset lento-auto-paketit, korkeatasoiset mökit ja tasokkaat matkailukeskukset. Vahvuuksiamme ovat myös kaikki luontoon liittyvät aktiviteetit, kuten melonta, kalastus, vaellus, pyöräily sekä villieläinten, kuten hirvien ja karhujen jäljittäminen. Suomalaisen ruuan ja palvelun taso on noussut. Suomalaista perinneruokaa voisi kehittää lisää, se kiinnostaa ulkomaalaisia, Pakarinen vinkkaa. YSTÄVÄLLISET SUOMALAISET Lakeland-Finland ry voi olla tyytyväinen, sillä joka vuosi Suomi houkuttelee uusia matkanjärjestäjiä. Ensi talvena Imagination lentää Kajaaniin kolmen charterin sarjan. Kesällä Kontiki lennättää sveitsiläisiä Suomeen ja myös Voight-matkanjärjestäjä tuo hollantilaisia lentopaketeilla Kuopioon, Pakarinen kertoo. Suomi on mielletty tähän asti ennen kaikkea mökkiloma- ja kulttuurikohteena, mutta nyt panostamme myös luontoon. Pakarisen mukaan Suomeen matkustavat eurooppalaiset ovat tähän asti olleet enimmäkseen keski-ikäisiä, mutta nyt yhä useampi nuori matkailija valitsee Suomen. Opastamani venäläinen ryhmä hämmästeli toimivaa infrastruktuuriamme, teiden hyvää kuntoa ja vähäistä liikennettä. Heitä ihmetytti, että kauniin järviluonnon keskellä kaikki palvelut, bensa-asemat ja ruokakaupat olivat kuitenkin koko ajan lähellä. Moni ulkomaalainen huomaa, että suomalainen yhteiskunta on hyvin järjestynyt. Ei tule turvaton olo, vaikka on luonnon siimeksessä. Ulkomaalaiset laskevat maallemme plussaksi myös sen, ettei tarvitse jonottaa, että etäisyydet ovat pienet, ja että me suomalaiset olemme erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Lisätietoja: 20 Lentäen Kuopion kesään

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Miten yritysten tulee toimia?

Miten yritysten tulee toimia? 20.2.2013 Hyvä jäsenyritys! Matkustajien oikeuksia koskeva asetus voimaan 1.3.2013 Matkustajien oikeuksia koskeva EU-asetus astuu voimaan myös Suomessa 1.3.2013. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Cygnaeus-lukio, Jyväskylä Lukiodiplomit kuvataiteessa vuodesta 1997 Yli 150 diplomintekijää... ...portfolioineen.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO Kysely huoltajille, muskarit ja karuselli RTF Report - luotu 27.05.2015 15:49 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä muskarit ja karuselliopetus 74 54 42 Yhteensä 74 54 42 Perustiedot 1. Lapseni

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

noraplan valua INNOITUS SUORAAN LUONNOSTA TÄYDELLINEN LATTIANNE

noraplan valua INNOITUS SUORAAN LUONNOSTA TÄYDELLINEN LATTIANNE noraplan valua INNOITUS SUORAAN LUONNOSTA TÄYDELLINEN LATTIANNE Kuvittele lattia, joka tuo luonnon kauneuden ja alkuperäisyyden tiloihisi. Lattia, joka säteilee lämpöä, valoa ja rauhaa. Ajattele täydellistä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot