iitotie Kuopioon MarkoYli-Hannuksela järviterminaali s. 16 & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "iitotie Kuopioon MarkoYli-Hannuksela järviterminaali s. 16 & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I"

Transkriptio

1 K iitotie Kuopioon järviterminaali s. 16 MarkoYli-Hannuksela & voitontahtoa ja taistelua s. 30 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

2 Kiitotie T ä s s ä n u m e r o s s a 3 Päätoimittajalta 4 In Memoriam: pääjohtaja Mikko Talvitie 6 Lentoasemien arkkitehtuuri 12 Tutkija Jaana Venkula: Kun teot kohottavat 16 Kuopion lentoasemalta venematkalle 18 Järvi-Suomi kutsuu 20 Jorma Uotinen & Kuopio tanssii ja soi 24 Lentomatkustajan oikeudet laajenivat 26 Esittelyssä lennontiedottaja 30 Painija Marko Yli-Hannuksela: Voitontahtoa ja tosimiesten taistelua 34 Slotteja & koordinaattoreita 36 Jazzia Aviapoliksessa: Laura Närhi ja Eero Raittinen Kiitotie Ilmailulaitoksen asiakaslehti 1/2005 ISSN Julkaisija ILMAILULAITOS PL 50, Vantaa puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Irmeli Paavola puh. (09) fax (09) Toimitus Nina Pinjola Mediafocus Oy Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen Graafinen suunnittelu Päivi Vainionpää Linea Nera Oy Painopaikka Sävypaino 2

3 P ä ä t o i m i t t a j a l t a Ideat toteutuvat yhteistyöllä Ilmailulaitoksen toimintatavoissa on kaksi vahvaa periaatetta: olla isäntä omalla maallaan sekä olla hyvä naapuri ympäristölleen. Ensimmäinen tarkoittaa lentoaseman henkilökunnan valpasta ja johdonmukaista työtä lentoliikenteen toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Toista voidaan kuvata monellakin tavalla. Esimerkiksi lentoaseman tulee olla vastuullinen toimija ympäristöasioissa ja toimia vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Ilmailulaitoksen johto on kannustanut lentoasemiaan ja niiden päälliköitä olemaan aktiivisesti yhteydessä paikalliseen ja alueelliseen elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan. Lentoliikenteellä on jo sinänsä virkistävä ja aktivoiva vaikutus ympäristöönsä, joten lentoasemien tulee hyödyntää tämä ikään kuin luonnostaan lankeava mahdollisuutensa kasvaa alueensa keskeiseksi vaikuttajaksi. Näin on myös tapahtunut. Hyviä esimerkkejä lentoaseman ja sitä ympäröivän yhteiskunnan oikein toimivasta yhteistyöstä ovat useiden lentoasemien terminaalilaajennukset ja -saneeraukset, jotka on hoidettu niin sanotulla kolmikantaperiaatteella, eli kustannuksiin ovat osallistuneet Ilmailulaitoksen ohella ympäristön kunnat ja työvoimahallinto. Lentoasemat seuraavat tarkasti oman seutukuntansa ominaispiirteitä ja niiden antamia mahdollisuuksia. Oulussa on luontaista yhteistyö uuden teknologian yritysten kanssa. Niin sanotuilla matkailulentoasemilla on hedelmällistä yhteistyötä paikallisten matkailualan yrittäjien kanssa. Siitä hyötyvät monipuolisesti niin alueen elinkeinoelämä kuin lentoliikennekin. Hyvät tulokset näkyvät mm. pohjoisen lentoasemilla, joissa tiivis yhteistyö on koko seudulle tärkeä elinehto. Lentoaseman omien mahdollisuuksien hyödyntäminen uudella oivaltavalla tavalla on käynnissä Pohjois-Savossa. Kuopion lentoaseman matkustajaterminaalista on runsaan 100 metrin matka rantaan, josta on mahdollisuus saavuttaa koko Järvi-Suomi. Tämän yhteyden matkailukäytön takaamiseksi Kuopion lentoasemalle rakennetaan järviterminaali satamineen ja veneväylineen. Sen valmistumisen jälkeen ei tarvitse tyytyä vain kotinurkilla seilaamiseen. Järviterminaalista voi aikanaan vesitse hakeutua vaikka Tokioon tai New Yorkiin asti. Siinä on matkailuväelle visiota ja mahdollisuuksia kerrassaan. Ilman voimakasta yhteistyötä Ilmailulaitoksen/Kuopion lentoaseman sekä paikallisten kuntien ja muiden toimijoiden kesken tämä hieno idea olisi voinut jäädä toteuttamatta. Nyt hankkeen rakennustyöt käynnistetään jo tänä vuonna. Rahoitus hoidetaan tutulla kolmikantaperiaatteella. Ilmailulaitoksen kumppaneita ovat Siilinjärven kunta ja Nilsiän, Juankosken ja Kuopion kaupungit. Hankkeeseen osallistuvat myös Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ympäristökeskus, TE-keskus ja Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Yhdistetyin voimin Pohjois-Savo on saamassa ainutlaatuisen matkailuvaltin vuonna Aiheesta kerrotaan enemmän tässä lehdessä. 3

4 Mikko Talvitie toimi Ilmailulaitoksen pääjohtajana vuosina

5 Pääjohtaja Mikko Talvitie In Memoriam Ilmailulaitoksen pääjohtaja Mikko Talvitie oli toimikaudellaan yksi suomalaisen siviili-ilmailun merkittävimmistä vaikuttajista. Hänestä tuli Ilmailulaitoksen pääjohtaja vuonna 1991, jolloin ilmailuhallinnon organisaatiossa tapahtui toinen suuri muutos: ilmailuhallituksesta tuli valtion liikelaitos. Ensimmäinen muutos oli vuonna 1972, jolloin eri puolilla valtion organisaatiota toimivat lentoliikenteen vaikuttavat yksiköt yhdistettiin ilmailuhallitukseksi. Talvitie oli liikenneministeriöstä tullut virkamies, josta 14 vuoden pääjohtajakaudella kasvoi täysverinen ilmailumies. Hänen asiantuntemustaan ja tietämystään käytti laajasti myös kansainvälinen ilmailuyhteisö. Hän oli muun muassa yleiseurooppalaisen lennonjohto-organisaation Eurocontrolin neuvoston puheenjohtaja vuosina Suomessa hän oli kysytty asiantuntija myös ilmailusektorin ulkopuolella. Alkuvuodesta valmistui hänen laatimansa selvitys Tieliikelaitoksen kehittämistarpeista. Liikelaitoksena Ilmailulaitos ei ollut riippuvainen valtion budjetista, vaan se hankki tulonsa sekä lentoyhtiöille että matkustajille antamillaan palveluilla. Sillä oli myös lainanotto-oikeus, joka oli tarpeen kun Ilmailulaitos käynnisti mittavan uudistustyön 90-luvun alun lamavuosina kaikilla reittiliikennelentoasemilla. Talvitien aikana kaikki matkustajaterminaalit saneerattiin ja osin laajennettiin. Jotkut lentoasemat useaan kertaan. Myös koko maan lennonvarmistusjärjestelmä on saatettu erinomaiseen kuntoon. Talvitien aikana Helsinki-Vantaan lentoaseman erikoisasema maan päälentoasemana vahvistui. Talvitie halusi kehittää verkoston helmeä sille kuuluvaan arvoon. Määrätietoinen työ tuotti myös erinomaista tulosta. Vuoden 1991 hieman nuhruinen lentoasema on muuttanut täydellisesti hahmoaan. Lukuisten terminaalilaajennusten ja uudisrakennusten myötä sekä kolmannen kiitotien rakentamisen ansiosta Helsinki-Vantaa on kasvanut maailman parhaimmistoon. Viime vuosina lentoasema on rankattu useaan otteeseen matkustajatutkimuksissa yhdeksi maailman kärkilentoasemista, tälläkin hetkellä maailman parhaaksi. Talvitie kantoi jatkuvasti huolta ilmailun kaikkien sektoreiden menestymisestä. Hänelle oli tärkeää, että Ilmailulaitos luo ne puitteet, jolta pohjalta suomalaisen ilmaliikenteen kehittyminen on mahdollista. Erinomaiset palvelut ja kohtuullinen, mutta taloudellisesti terve maksurakenne olivat hänen tavoitteitaan ilmailua edistettäessä. Hän korosti, että Ilmailulaitos on palvelulaitos, jonka perustehtävä on toimia lentoasemillaan isännän ottein, olla valppaana vastaamaan asiakkaiden esittämiin haasteisiin. Pääjohtaja Mikko Talvitie oli jämäkkä ja tiukasti vastuuta kantava koko organisaation voimahahmo. Hän oli myös humaani ja inhimillinen esimies, jolta riitti huomiota ja myötätuntoa niin alaisten iloille kuin suruillekin. Vapaa-aikanaan hän oli innokas kulttuurinharrastaja, jolle erityisesti ooppera oli tärkeä. Hän oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja. Taideinnostus näkyi myös lentoasemille hankittuina taideteoksina sekä työntekijöiden työhuoneisiin sijoitettuna kuvataiteena. Pääjohtaja Mikko Talvitie menehtyi traagisesti autoonnettomuudessa 59-vuotiaana 17. maaliskuuta Ilmailulaitos menetti hänessä määrätietoisen ja kannustavan johtajan, jonka poismeno on syvästi järkyttänyt myös meitä työtovereita ja koko ilmailuyhteisöä. Irmeli Paavola MIKKO TALVITIEN NIMIKKORAHASTO Suomen kulttuurirahastoon perustetaan Mikko talvitien nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on apurahoin ja palkinnoin tukea suomalaista kulttuuria ja niitä arvoja joita hän edusti. Suomen Kulttuurirahasto, tilinumero Viesti: Mikko Talvitien elämäntyön kunnioittamiseksi. 5

6 Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander ja Jyrki Komulainen LENTOASEMA symboli ja ostoskeskus Lentoaseman arkkitehtuurista puhuttaessa mieleen tulevat Malmin lentoaseman funkkistyylinen matkustajarakennus 1930-luvulta ja Eero Saarisen 1950-luvun lopulla suunnittelema futuristinen TWA-terminaali New Yorkissa. Mitkä ovat tavoitteet ja haasteet tämän päivän lentoasemasuunnittelussa? Niistä kertovat Helsinki- Vantaan uudistaja, professori Pekka Salminen sekä arkkitehti Riitta Soininen arkkitehtitoimisto Helin & Co:sta, joka vastasi Jyväskylän lentoaseman laajennuksen suunnittelusta. Malmin lentoasema, joka vihittiin käyttöön 1938, edusti funktionalismia tyylisuuntaa, jossa yhdistyivät tekniikka, tarkoituksenmukaisuus ja kansainvälisyys. Ilmailua varten luoduissa rakennuksissa oli toiminnan mukaan suunniteltu pohjakaava, ja niissä käytettiin uusinta rakennustekniikkaa ja materiaaleja, betonia ja terästä, sekä ajan suosimaa lasia. Valoa ja avaruutta henkivä moderni matkustaja- ja hallintorakennus oli kansainvälisestäkin näkökulmasta merkittävä. Siitä tuli paitsi silloisen Helsingin lentoaseman, koko nuoren tasavallan nykyaikaisuuden ja teknisen kehittymisen symboli. Syksyllä 2004, lähes 70 vuotta myöhemmin, valmistui Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin viimeisin laajennus. Arkkitehti on suunnitellut tilat, joissa matkustajien on helppo kulkea ja löytää etsimänsä palvelut. Pintamateriaalit, harmaa graniitti, vaahtera ja koivu, luovat rauhoittavan ilmapiiriin kiireen vastapainoksi. Uuden terminaalin ostoskeskuksessa matkustajia palvelevat suuri duty free -myymälä, neljä erikoismyymälää ja kahvila-ravintola. Malmin funkkistyylinen matkustaja- ja hallintorakennus on arkkitehti Dag Englundin suunnittelema. MATKUSTAJIEN VIRTA Lentoaseman suunnittelussa on näiden esimerkkien välillä kuljettu pitkä matka tekniikan ja tehokkuuden korostamisesta kohti elämyksiä ja vapaa-ajan tunnelmaa. Lentoasema on kuitenkin ensisijaisesti logistinen keskus, jossa matkustajien on päästävä siirtymään liikennevälineestä toiseen helposti, nopeasti ja turvallisesti. Samalla matkustajien halutaan viihtyvän lentoasemalla ja heitä houkutellaan tekemään ostoksia, aterioimaan tai vaikkapa käymään parturissa. Pysäköinti, kulkureitit, opasteet, valaistus ja materiaalit kaikki nämä lentoaseman suunnittelijan ratkaistavina olevat seikat vaikuttavat siihen, miten nopeasti matkustajavirrat kulkevat terminaalin läpi ja miten hyvin matkustajat viihtyvät lentoasemalla. 6

7 Avenue-ostoskeskus on keskeinen osa Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin uutta laajennusta. Kauniin lattian pintamateriaaleina käytettiin suomalaista ja kiinalaista graniittia. 7

8 LÄPINÄKYVYYTTÄ Lentoaseman suunnittelussa on otettava huomioon liike ja ihmisten kiire, sanoo professori Pekka Salminen, jonka käsialaa ovat Helsinki-Vantaan uusi ulkomaanterminaali ( ) sekä sen vuonna 2004 valmistunut laajennus kaukoliikenteen ja Schengen-alueen ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen käyttöön. Tilan on oltava helposti matkustajan hahmotettavissa, ja sen on johdatettava matkustajien virtaa oikeaan suuntaan. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin lähtöaulan kolmiomainen muoto on tässä mielessä onnistunut: kolmion sivuilla sijaitsevien lähtöselvitystiskien luota matkustajat siirtyvät luontevasti kohti kolmion kärkeä ja turvatarkastusaluetta. Itsekin paljon matkustava Salminen pitää tärkeänä, että lentoasemalla matkustaja pääsee vapaasti liikkumaan ja käyttämään tarjolla olevia palveluita. Matkustajan on voitava nähdä ympärilleen, jotta hän tietää missä on ja missä mitäkin tapahtuu. Lasiseinät lisäävät läpinäkyvyyttä ja helpottavat orientoitumista. Opasteitakaan ei tarvita niin paljon, kun opastus toteutetaan sisustuksen avulla. ERILAISIA TARPEITA Lentoasemaa suunnittelevan arkkitehdin on otettava huomioon monen eri toimijan näkökulmat ja odotukset. Kun matkustaja toivoo, että lentoasema on helppokulkuinen, siisti ja viihtyisä, esittävät lentoyhtiöt, että lähtöselvitystiskejä on oltava riittävästi. Lentoaseman kahvilayrittäjälle hyvä sijainti kulkureittien varrella on kaikki kaikessa. Lentoaseman pitäjä, kuten Ilmailulaitos, painottaa arkkitehdille, että matkatavaran käsittelyjärjestelmän on toimittava tehokkaasti ja täytettävä kansainväliset turvallisuusmääräykset. Kaupunki, jonka alueella lentoasema sijaitsee, odottaa kokonaisuudelta edustavuutta ja kansainvälisyyttä paikallisuutta unohtamatta! Yhteistyö ja neuvottelut lentoaseman rakennuttajien ja käyttäjien kanssa ovat suunnittelun lähtökohta ja perusta, Pekka Salminen toteaakin. Kaikkien osapuolten toiveet on otettava huomioon, niin lentotoimintaan, tekniikkaan kuin turvallisuuteen liittyvät seikat. Projektin alussa Ilmailulaitos auttaa meitä mitoittamaan lentoaseman toiminnat ja on asiantuntijana kaikissa ilmailua koskevissa kysymyksissä. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin suunnittelu lähti aikoinaan liikkeelle siitä, että oli tietty tila kolmiomainen kiila kotimaan- ja ulkomaanterminaalin välissä sekä rakennuttajan tarpeet. Omat tavoitteeni ja ideani syntyivät vähitellen, suunnittelun edetessä. TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN Pekka Salminen on kuvannut Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalia kurkiauraksi, jota lennonjohtotorni vie johtokurjen tavoin eteenpäin. Kuva sopii hyvin maan päälentoasemalle, josta alkaa tai jonne päätyy suurin osa sekä kansainvälisistä että kotimaan lennoista Suomessa. Vuonna 2004 Helsinki-Vantaan kautta kulki lähes 11 miljoonaa matkustajaa. Lentoaseman suunnittelussa erityinen haaste on jatkuva muutos: lentoliikenne kehittyy oman maamme ja maailman talouden mukaan. Koskaan ei voida tietää pitkällä tähtäimellä, mihin suuntaan liikenne kääntyy. Lentoaseman rakentamisessa ei kuitenkaan voida odottaa, sillä lentoaseman on oltava valmis tulevaisuutta varten. On tehtävä erilaisia skenaarioita ja varauduttava muutoksiin. Helsinki-Vantaan viimeisin laajennusosa on tehty siten, että sitä voidaan helposti muuttaa ja tarvittaessa laajentaa liikenteen kysynnän mukaan, professori Salminen toteaa. 8

9 9

10 KESKISUOMALAINEN JA KANSAINVÄLINEN Vaikka Jyväskylän lentoasema edustaa Helsinki-Vantaata paljon pienempää suomalaista reittilentoasemaa, olivat sen uudistamisen suunnittelijalle asettamat haasteet hyvin samanlaiset: matkustajavirtoja oli selkeytettävä, matkatavaran käsittelylle ja tullitoiminnalle oli saatava lisää tilaa ja lentoaseman ravintola oli uudistettava. Samalla haluttiin korostaa lentoaseman keskisuomalaista identiteettiä. Jyväskylän kaupunki ja ympäröivät kunnat toivoivat, että laajennus vahvistaisi seudun vetovoimaisuutta kansainvälisenä tapahtuma- ja kokouspaikkana. Lentoaseman rahoittajat ja käyttäjät olivat mukana suunnittelussa alusta asti, kertoo arkkitehti Riitta Soininen Helin & Co -arkkitehtitoimistosta. Erityisenä haasteena oli paikallisen ilmeen antaminen lentoasemalle. Matkustajana koen itsekin, että lentoasema vaikuttaa voimakkaasti mielikuvaan paikasta, johon olet menossa. Keskisuomalainen tunnelma toteutettiin valitsemalla materiaaleiksi runsaasti erilaista puuta, joka viestittää seudun puunjalostusteollisuudesta ja pitkästä puurakentamisen perinteestä. Kentän puoleiselle julkisivulle ideoitiin koko rakennusmassan mittainen katos, joka valmistettiin vanerista ja liimapuusta. Komeaa katosta tukevat höylätystä kuusesta tehdyt kannatinkaaret. Terminaalin ulkoverhouksessa käytettiin lämpökäsiteltyä rimaa, sisätiloissa pintamateriaaliksi valittiin leppäpaneeli. Entä sitten kaupungin toivomus lentoaseman kansainvälisyydestä? Miten sen luominen onnistui keskisuomalaisen puun rinnalla? Kentän puoleinen teräsrakentein tuettu lasiseinä liittää Jyväskylän lentoaseman modernin lentoasema-arkkitehtuurin traditioon. Lasifasadi päästää syvärunkoiseen terminaaliin runsaasti valoa ja samalla se ilmentää ajallemme ominaista läpinäkyvyyden teemaa, Riitta Soininen kertoo. 10

11 Jyväskylän lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus vihittiin käyttöön marraskuussa ILMAILUN MUOTOKIELTÄ ETSIMÄSSÄ Lentoasemalle sopivaa rakennustyyliä alettiin etsiä luvulla, jolloin ensimmäiset maalentoasemat aloittivat toimintansa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Uusi ja ihmeellinen liikennemuoto innosti arkkitehteja, mutta mallia matkustajarakennuksiin otettiin aluksi tutuista elementeistä, kuten rautatieasemista, itse lentokoneista ja jopa lentokonehalleista. Suihkukoneiden myötä lentoasemien suunnittelussa siirryttiin uuteen aikakauteen ja 60-luvuilla. Arkkitehtien oli otettava huomioon suuret, kauas terminaalista pysäköitävät koneet ja nopeasti kasvavat matkustajamäärät. Aivan uudenlaisen asiakasryhmän muodostivat ihmiset, jotka saapuivat lentoasemalle ihailemaan koneita ja viettämään vapaa-aikaa. Lentoaseman sosiaalinen merkitys muuttui myös, mikä vaikutti sen arkkitehtuuriin. Kansallisesta ylpeyden aihees- ta tuli arkisempi asia, joukkoliikenteen keskus, joka oli keskeinen osa ympäröivää yhteiskuntaa sekä sen alueellista kehittämistä ja rakentamista. Tämän päivän lentoasema on yritys, joka etsii jatkuvasti muotoaan ja uusia lisätehtäviä ydintehtävänsä lentoliikenteen hoitamisen rinnalle. Lentoaseman arkkitehtuurissa muutos näkyy siten, että lentoasemasta on tullut kolmen, nykyaikaan kiinteästi kuuluvan, rakennuksen yhdistelmä: pysäköintitalo, ostoskeskus ja matkustajaterminaali. Artikkelin lähteet: Building for Air Travel. Architecture and Design for Commercial Aviation. The Art Instute of Chicago (1996) Sini Koskimies: Unelma lentämisestä. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/

12 12 Ahdistus ei ole sairaus, vaan viesti siitä, että kyseessä on tärkeä pulma, tutkija Jaana Venkula sanoo.

13 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Jyrki Komulainen & JAANA VENKULA Kun teot kohottavat siiville Lennokas tutkija Jaana Venkula kehottaa unohtamaan gurut ja ajattelemaan itse. Opettelin jo lapsena lentämistä hyppimällä alas tuolilta kerta toisensa jälkeen. Omasta mielestäni kehityin koko ajan, vapaa tutkija, kouluttaja ja konsultti Jaana Venkula nauraa ja lisää samaan hengenvetoon, että unissa hän lentää usein katonrajassa ja ihmettelee, että miksi muut ihmiset kävelevät siellä jossain alhaalla niin kovin vaikean näköisesti. Saatan myös unissani laskea vauhdilla alas käytävän porraskaidetta. Yrityksensä, Fluctuale Consultingin, lukuun työskentelevä Jaana Venkulan ajatukset leimahtelevat huoneessa melkein sytyttäen paperit symboliseen tuleen. Meneillään ovat viimeiset päivät ennen uuden kirjan valmistumista. Tutkija paljastaa Epävarmuudesta ja varmuudesta -nimisen kirjansa käsittelevän muun muassa eettistä toimintaa. Se on loogista jatkoa hänen edelliselle kirjalleen Taiteen välttämättömyydestä, joka sitoo kiinteään liittoon tieteen, taiteen ja etiikan käsitteet. Tutkija innostuu kuvaamaan ranskalaista teoreettisen fysiikan professoria ja kvanttiteorian asiantuntijaa Jean- Marc Lévy-Leblondia heittelemällä lentosuukkoja naisellisesti ilmaan. Häneltä, samoin kuin monilta muilta merkittäviltä tutkijoilta, olen saanut perusteita ja vahvistusta omien näkemysteni oikeellisuuteen. On ollut upeaa huomata, että ihmiset päätyvät samoihin lopputuloksiin toisistaan riippumatta maailman eri kolkissa! 13

14 HYVÄSTIT TIETEEN VALTAKAUDELLE? Jaana Venkula on tiedenaiseksi varsin räväkkä. Seisoohan hän tieteen tontilla, mutta uskaltaa silti sohia sitä kritiikin tikulla. Aikamme on väärin perustein nostanut järjen ja tieteen tärkeämmäksi kuin taiteen ja etiikan. Tiede ylläpitää keinotekoista valta-asemaansa teknologian umpisuolena eikä tunnusta totuutta, koska se menettäisi muuten ylivertaisen asemansa. Ja rahoittajansa. Tutkija selittää, että tiede edustaa objektiivista ja arvostettua järjen aluetta, kun taas taiteen ja etiikan on tieteen piirissä arveltu kuuluvan ihmisen subjektiiviselle ja vähemmän tärkeälle tunteen alueelle. Siksi taide ja etiikka on sivuutettu. Tiedon asema on ylikorostunut. Olemme lisäksi sekoittaneet ymmärtämisen ja tiedon käsitteet keskenään. Tietohan on vain ymmärtämisen prosessin lopputulos. Meillä ei ole malttia elää ymmärtämisen prosessia tiedon saamiseksi, vaan haluamme tiedon heti. Jaana Venkula uskoo, että ihmisen käsitys todellisuudesta muotoutuu kuitenkin parhaiten tieteen, taiteen ja etiikan pohjalta. Kaikkia kolmea tarvitaan asioiden ja ilmiöiden ymmärtämiseksi, sillä todellisuus ilmenee erilaisina piirteinä, joista jotkut ovat tieteellisesti mitattavissa, toiset taas viestittyvät paremmin uskonnolliseettisinä arvoina tai taiteellisina muotoina. TAIDE NÄYTTÄÄ KEKSINTÖJEN TARPEEN Platonin mukaan todellinen taide on kiinnostunut ikuisista ja korkeammista ilmiöistä ja ihmisen parhaasta. Taiteilijan lähtökohtana ei ole itsensä toteuttaminen tai menestyksen tavoittelu, vaan oman todellisuuden näkemyksen ilmaiseminen muille niin hyvin kuin kykenee. Siinä missä viihde ja näennäistaide tekevät meistä ajattelemattomia, syvä taide taas satuttaa ja sytyttää ajattelemaan. Venkula ei väheksy viihdettä, päinvastoin, mutta korostaa, että taide turvaa meille oikeuden nähdä asioita omalla tavallamme. Hänen mukaansa taiteen arvo on nimenomaan sen erikoislaadussa, subjektiivisuudessa. Kun opitaan taiteilijan tavoin näkemään maailmasta suoraan se, mikä siinä on erilaista, alkaa esille nousta myös todellisia innovaatioita. Uusien keksintöjen tarve nimittäin nousee juuri yksilöllisen tulkinnan kautta. RYHDY AJATTELEMAAN ITSE! Lahjomattomasta rohkeudestaan johtuen taiteella on tärkeä myös merkitys yhteiskunnan tilan mittarina. Taide osoittaa, jos jokin on vialla. Sen oirehtiminen on merkki, jota ei pitäisi kiirehtiä tyrehdyttämään. Taide opettaa taitoa elää nykyhetkessä, onhan esimerkiksi musiikkielämykselle pakko antautua, antaa aikaa. Taiteen kautta vahvistuu myös empatia, kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Taidetta ja esteettistä puolta vahvistamalla ja kehittämällä voimme oppia ymmärtämään oman, henkilökohtaisen tulkintamme omalaatuisuutta ja arvokkuutta ja sitä kautta muiden ihmisten näkemysten arvoa. Jokaisen tulkinta on yhtä arvokas. Meidän tulisikin unohtaa gurujen opit ja ryhtyä ajattelemaan itse! KUN KÄSITTÄÄ, EI KÄRSI Venkula uskoo, että tunteet ovat ihmisen herkin ja siksi myös tärkein yhteys todellisuuteen. Taide vahvistaa tunteiden tuntemisen ja tunteista tietoisena olemisen kykyä. Tämä on erityisen tärkeää, sillä tunne on Venkulan ajattelussa tiedon esiaste. Kun tunteeseen yhtyvät myös kokemusten, esteettisen tajun, etiikan ja tiedon puroset, ihminen vihdoin ymmärtää jotakin. Jokin epämääräinen tunne voi olla merkki siitä, että jotakin uutta on pian syntymässä. Jotakin, mitä en VIELÄ käsitä. Alun ahdistus ei siis ole sairaus, vaan viesti siitä, että kyseessä on tärkeä pulma. Ihminen on aina sen ongelmansa vanki, jota on ratkaisemassa. Täytyisi vain kestää tämä epämukavuus. Tajuta, että se kuuluu asiaan ja että siitä syntyy ajan kanssa jotakin uutta. Tämä olisi esimerkiksi nuorten hyvä ymmärtää. Venkula sanoo, että kiireen kulttuurin keskellä emme enää ymmärrä, että elämän tärkeät asiat ovat hitaita. Asioiden prosessoituminen kestää, mutta me odotamme ymmärtämisen tapahtuvan samalla nopeudella kuin siirrämme tietoa teknisin välinein. Aikakäsityksemme on vääristynyt. Emme malta elää nykyhetkessä. Kuitenkin elämä on tässä ja nyt, ei muuta. Aika ei saisi olla ulkopuolellamme. ELÄMÄ EI KOSKAAN KANNATA! Seuraavaksi tutkija innostuu puhumaan globalismista. Tarkoitan tällä vain yhdentyyppisen, taloudellisia arvoja vaalivan ideologian leviämistä maailmaan. Onnistumista mitataan lyhyen aikavälin taloudellisilla suureilla, ja kaikkien on kilpailtava koko ajan keskenään. Tämä johtaa katastrofiin. Elämä esimerkiksi ei koskaan kannata! Taloudellisesti ajatellen paras potilas on se, joka kuolee sairaalan ulko-ovelle. Viemme taloudellisen ajattelun joka puolelle ja kilpailutamme kaiken mahdollisen. Miksi? Koska näemme nykyään maailman kappaleista, osasista koostuvana koneena, jonka tärkeimmät ominaisuudet ovat voitto ja tehokkuus. 14

15 Jaana Venkulan mielestä elämme keskellä totalitarismia, yhdenmukaista ajattelua eli ajattelun puutetta. Hän kuvaa värikkäästi, miten yksilöt ovat keskittyneet peuhaamaan vain itsensä kanssa, koska se on ainoa asia, johon he kokevat voivansa enää vaikuttaa. Me treenaamme vartaloa, vatvomme ihmissuhteitamme ja yritämme leikata itseltämme pahan olon pois masennuslääkkeillä. Kuitenkin pysyvä hyvinvointi on tulosta siitä, että oppii kohtaamaan vaikeita asioita. Ja että uskaltaa kokeilla toisenlaisia tekemisen tapoja. On tärkeää pohtia, kuinka asioita teen ja mitä siitä seuraa, kun teen. Oikein ja eettisesti toimimalla säilytämme maailman myös jälkipolville. Ratkaisuna ei voi olla valvontakeskeisyyden ja kontrollin lisääminen, vaan eettisyyden kasvattaminen. Persoonaa voi muuttaa yksinkertaisesti vain päättämällä tehdä toisenlaisen teon ja toistamalla sitä niin kauan, että se muuttuu tavaksi, tutkija Jaana Venkula sanoo. ELÄMÄN TARKOITUS Tutkija uskoo, että persoona muodostuu tavoista, jotka taas muodostuvat toistuvista teoista. Persoonaa voi muuttaa yksinkertaisesti vain päättämällä tehdä toisenlaisen teon ja toistamalla sitä niin kauan, että se muuttuu tavaksi. Olen lopen kyllästynyt erilaisiin psykologian malleihin, joissa etsitään ihmisen teoille selitystä menneestä. Sen jälkeen jäädään piehtaroimaan menneisiin tapahtumiin ja syyllistämiseen ja käytetään niitä tekosyynä sille, ettei tarvitse koskaan muuttua. Haluan korostaa tekojen merkitystä, niiden tuomaa mahdollisuutta muuttua, en syy-seuraus-suhteita. Jaana Venkula on etiikassa kiinnostunut siitä, ilmeneekö se teoissa. Elämän tarkoituksena on eläminen. Eettisyyden tehtävänä on ylläpitää meissä elämää suojelevaa voimaa. Eettistä vastuuta ei voi luovuttaa muille ihmisille. Ei voi siis ajatella niin, että minä keksin atomipommin, mutta jätän siihen liittyvän eettisen pohdinnan jonkun toisen vastuulle. Koska hallussamme on elämän ytimeen yhä syvemmälle meneviä geenimanipulaation kaltaisia tekniikoita, eettisyyden merkitys vain korostuu entisestään. Meidän tulisi miettiä, mitä teoistamme seuraa tuleville sukupolville. Miten tutkija sitten näkee jumaluuden roolin? Kautta tieteen historian Jumalan olemassaoloa on pyritty todistamaan tai kumoamaan tieteen avulla. Tehtävä on kuitenkin loogisesti mahdoton, sillä jumaluuden todistelussa ei voida käyttää samoja kriteerejä kuin tieteellisten ilmiöiden todistelussa. Tärkeää on se, että jumaluutta ylipäätään pohditaan, sillä Aristotelesin mukaan tuo pohdinta saa meidät tekemään hyviä tekoja ja estää näin meitä muuttumasta barbaareiksi. Jumalan pohdiskelu on elämää suojelevaa ja siten tavattoman tärkeää, olipa Jumalaa sitten olemassa tai ei. 15

16 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Kuopion matkailupalvelu Oy ja Scan Foto K uopion lentoasemalta venematkalle Miltä tuntuisi mahdollisuus jatkaa lentoasemalta matkaa veneellä suoraan järviluontoon, mökille tai keskustan hotelliin? Kuopioon on suunnitteilla järviterminaali satamineen ja veneväylineen. Hanke on ainutlaatuinen maailmassa. Lentokoneen kaartaessa alaspäin kohti Kuopion lentoasemaa siintävät alla Iso-Jälän järven ja Juurusveden hopeiset aallokot. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Kuopioon saapuvat lentomatkailijat saisivat kokea jotain ainutlaatuista jatkamalla matkaansa suoraan lentoasemalta vesille tai jäälle, vuodenajasta riippuen. Lentoasemarakennuksesta on vain runsaan 100 metrin matka rantaan ja vesitse suora yhteys Kallavesi-Saimaajärvialtaaseen. Lentoaseman laiturista pääsee suunnitteilla olevan uuden järviterminaalin, sataman ja veneväylän myötä vesiteitse vaikka Tokioon tai New Yorkiin asti, lentoaseman päällikkö Heikki Jouppila hehkuttaa. Lentoasemamme toimii matkailijalle porttina myös koko Järvi- Suomeen. Kuopion lentoasema merkitsee koko Pohjois-Savon alueelle käyntikorttia tai polttopistettä, josta lennetään kymmenen päivittäistä vuoroa Helsinkiin. Kuopiosta matkataan Helsinkiin ja sieltä edelleen Eurooppaan työkokouksiin ja takaisin. Valtaosa lentoaseman asiakkaista on 16

17 Kuopion lentoasemalle on suunnitteilla järviterminaali ja oma satama, joten tulevaisuudessa lentoasemalta pääsee vesiteitse kaupungin keskustan satamaan tai vaikkapa New Yorkiin asti. tällä hetkellä liikematkalaisia, mutta profiilin ennustetaan muuttuvan matkailupainotteisemmaksi. Olen varma, että ulkomaalaiset alkavat yhä enemmän löytää Järvi-Suomen uutena matkailun Mekkana. Näin kauniita, puhtaita, turvallisia ja ympärivuotisia matkailukohteita ei ole montaa maailmassa. LENTOASEMALLE OMA SATAMA JA VENEVÄYLÄ Rajoja rikkovan ja kekseliään hankkeen ensimmäisenä vaiheena on lentoaseman sataman ja sieltä lähtevän veneväylän rakentaminen. Väylän ja sataman ruoppaustyöt pyritään aloittamaan syksyllä 2005, tai viimeistään seuraavana keväänä. Tarkoitus on tehdä noin kolme kilometriä pitkä uusi veneväylä Jäläjärven puolelta terminaalin laiturista ja yhdistää se Juurusveden valmiiseen syväväylään. Sieltä avautuvat vesireitit edelleen vaikkapa Tahkolle pohjoiseen tai Kallavedelle etelään. Itse järviterminaalista on kaavailtu noin 300 neliön suuruista monitoimirakennusta, joka sopii isojenkin ryhmien vastaanottamiseen. Järviterminaalin apurakennuksissa olisi myös säilytystilaa erilaisille varusteille ja vaatteille, kuten kanooteille, moottorikelkoille ja kelkkailuhaalareille. Näillä näkymin järviterminaalin rakennustyöt voisivat käynnistyä vuonna Kaiken pitäisi olla palveluvalmiina seuraavana vuonna. SEIKKAILU ALKAA JÄRVITERMINAALISTA Pohjois-Savon liitto on listannut Kuopion järviterminaalin yhdeksi alueen kärkihankkeista. Matkailupalveluyritykset voivat vuokrata järviterminaalin tiloja käyttöönsä. Suunnitelmissa on, että vieraat pukisivat uusissa tiloissa ylleen retkiasut ja jatkaisivat matkaansa veneellä, kanootilla tai vesibussilla seikkailulle vaikkapa Heinäveden luostariin, Kallavedelle, Saimaalle tai Nilsiän Tahkovuoren maisemiin. Peseytymistilojen puute on tähän asti estänyt retkeläisten palaamisen suoraan lentoasemalle. Uusi järviterminaali toimisi sekä lähtö- että paluupaikka elämysmatkailijoille. Järviterminaali antaa myös paikallisille yrityksille mahdollisuuden järjestää vierailleen ikimuistoinen saapuminen Suomeen. Kuljetus veneellä Kuopion lentoasemalta keskustaan vie puolesta tunnista tuntiin, ja jää varmasti vieraiden mieliin. Kuopion järviterminaali on tarkoitus rahoittaa kolmikantaperiaatteella eli Ilmailulaitoksen, kuntien ja julkisen rahoituksen kesken. Hankkeen tarjoaman matkailuhyödyn uskotaan olevan suuri suhteessa sen kohtuullisiin, noin miljoonan euron kustannuksiin. Ilmailulaitoksen yhteistyökumppaneina järviterminaalihankkeessa ovat Siilinjärven kunta sekä Nilsiän, Juankosken ja Kuopion kaupungit. Niin ikään Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ympäristökeskus sekä TE-keskus ja Järvi-Suomen merenkulkupiiri ovat kaikki innostuneesti mukana ja ratkaisevassa roolissa hankkeen toteuttamisessa. Lentäen Kuopion kesään 17

18 Tuhannet järvet kutsuvat Ulkomaalaisilla on kymmeniä tuhansia hyviä syitä tulla Suomeen kauniit ja puhtaat järvemme nimittäin. Lakeland-Finland ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Pakarinen levittää pöydälle Suomen kartan ja kuljettaa kynää järvien muodostaman sinisen pitsikuvion yllä. Katso, mikä määrä järviä näin pienellä alueella. Järvi- Suomi on Euroopan suurin järvialuekokonaisuus. Pakarisen silmissä on aitoa innostusta. Hän kertoo yllättyneensä palattuaan Suomeen 25:n ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Kaikkien Lontoossa, New Yorkissa ja Los Angelesissa näkemiensä hienojen asioiden jälkeen Pakarisen sydäntä sykähdytti syvimmin Suomen järviluonto. Suorastaan tyrmistyin luontomme kesäistä kauneutta. Suomalainen järvimaisema on rauhoittava, tyynnyttävä. Erityisesti stressaavissa olosuhteissa eläville keskieurooppalaisille tämä on toinen, lumoava äärimmäisyys. Me suomalaiset emme itse vain aina käsitä, millainen helmi järviluontomme oikein on! TANGO ELÄMYKSENÄ Ulla-Maija Pakarisen johtama yhdistys luotsaa tuotemerkkiä nimeltä The Thousand Lakes Finland ja toimii linkkinä ulkomaisten matkanjärjestäjien ja suomalaisten matkailuyritysten välillä. Se tekee yhteistyötä maakuntien, ministeriöiden ja paikallisten yritysten kanssa. Kyseessä on vuoteen 2006 jatkuva EU-hanke, jonka markkinoinnin kustannuksista vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö ja hallintobudjetista sisäministeriö. Tarkoituksena on markkinoida Suomen järvialuetta ja sen tuotteita yhteisenä houkuttelevana kokonaisuutena Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Venäjällä. Mukana on jo 130 yritystä Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilta. Näytämme matkanjärjestäjille, kuinka Järvi-Suomessa osataan ylittää matkailijan odotukset. Pakarinen kuvaa, miten mieleenpainuva kokemus voi olla esimerkiksi koskikalastus mökkikylässä. Tai viikonloppu Tuusniemellä sijaitsevassa Viitakossa, joka tarjoaa vierailleen kiipeilytornin ja kiipeilyseinän. Talvisin matkailijoiden on mahdollista nauttia jäälohkareista rakennetun saunan löylyistä sekä harrastaa rekiajelua ja pilkkimistä. Ohjelmaan voi kuulua myös vaikkapa suomalaisen tangon askeleiden opettelua. 18 Lentäen Kuopion kesään

19 Matkailijalle Kuopioon suunnitteilla oleva järviterminaali tuo uuden mahdollisuuden lähteä matkaan heti lentoasemalta vesiteitä pitkin. Samalla Järvi-Suomen alueella sijaitsee myös kahdeksan muuta lentoasemaa. 19

20 SUOMALAINEN PERINNERUOKA KIINNOSTAA Pakarisen mukaan Järvi-Suomen alueella on hämmästyttävän paljon erilaista matkailutarjontaa. Kesäisin Kuopion seudulla on höyrylaivaristeilyjä ja mahdollisuus kalastukseen, golfaamiseen ja mökkeilyyn. Vaihtoehtoja on rauhallisesta lepäilystä aktiivilomaan. Kesällä on myös paljon festivaaleja. Järvi-Suomen alue profiloidaan yleensä kesäkohteeksi, mutta tekemistä riittää myös talvisin esimerkiksi Vuokatin, Kolin, Tahkon ja Himoksen kohteissa. Kylpylöitä on paljon ja talvisia vetonauloja ovat esimerkiksi alueen kolme hiihtoputkea. Lisäksi lajivaihtoehtoja löytyy laskettelusta huskyajeluihin ja lumikengillä retkeilyyn. Järvi-Suomella on Pakarisen mukaan monta valttia: toimivat ja monipuoliset lento-auto-paketit, korkeatasoiset mökit ja tasokkaat matkailukeskukset. Vahvuuksiamme ovat myös kaikki luontoon liittyvät aktiviteetit, kuten melonta, kalastus, vaellus, pyöräily sekä villieläinten, kuten hirvien ja karhujen jäljittäminen. Suomalaisen ruuan ja palvelun taso on noussut. Suomalaista perinneruokaa voisi kehittää lisää, se kiinnostaa ulkomaalaisia, Pakarinen vinkkaa. YSTÄVÄLLISET SUOMALAISET Lakeland-Finland ry voi olla tyytyväinen, sillä joka vuosi Suomi houkuttelee uusia matkanjärjestäjiä. Ensi talvena Imagination lentää Kajaaniin kolmen charterin sarjan. Kesällä Kontiki lennättää sveitsiläisiä Suomeen ja myös Voight-matkanjärjestäjä tuo hollantilaisia lentopaketeilla Kuopioon, Pakarinen kertoo. Suomi on mielletty tähän asti ennen kaikkea mökkiloma- ja kulttuurikohteena, mutta nyt panostamme myös luontoon. Pakarisen mukaan Suomeen matkustavat eurooppalaiset ovat tähän asti olleet enimmäkseen keski-ikäisiä, mutta nyt yhä useampi nuori matkailija valitsee Suomen. Opastamani venäläinen ryhmä hämmästeli toimivaa infrastruktuuriamme, teiden hyvää kuntoa ja vähäistä liikennettä. Heitä ihmetytti, että kauniin järviluonnon keskellä kaikki palvelut, bensa-asemat ja ruokakaupat olivat kuitenkin koko ajan lähellä. Moni ulkomaalainen huomaa, että suomalainen yhteiskunta on hyvin järjestynyt. Ei tule turvaton olo, vaikka on luonnon siimeksessä. Ulkomaalaiset laskevat maallemme plussaksi myös sen, ettei tarvitse jonottaa, että etäisyydet ovat pienet, ja että me suomalaiset olemme erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Lisätietoja: 20 Lentäen Kuopion kesään

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Katuosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Sähköposti: Puhelin: (alle 2-vuotias)?

Katuosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Sähköposti: Puhelin: (alle 2-vuotias)? LENTOMATKUSTAJAN OIKEUDET EU:N VALITUSLOMAKE LOMAKE VALITUKSEN TEKEMISEKSI LENTOYHTIÖLLE JA/TAI KANSALLISELLE VALVONTAELIMELLE Matkustajan oikeudet asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisesti lennolle pääsyn

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Miten yritysten tulee toimia?

Miten yritysten tulee toimia? 20.2.2013 Hyvä jäsenyritys! Matkustajien oikeuksia koskeva asetus voimaan 1.3.2013 Matkustajien oikeuksia koskeva EU-asetus astuu voimaan myös Suomessa 1.3.2013. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia. Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Cygnaeus-lukio, Jyväskylä Lukiodiplomit kuvataiteessa vuodesta 1997 Yli 150 diplomintekijää... ...portfolioineen.

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS Palautuksen tekemiseen liittyvät seuraavat vaiheet: Sovi asiakkaan kanssa tuotteen palautuksesta haluamallasi tavalla Varmista, että asiakkaan sähköpostiosoite

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008 Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen HELSINGIN HUBIN ASEMA Helsingissä on Euroopan / Aasian hub vain, jos Helsinki pystyy

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ TILAT PARHAIMMALTA PAIKALTA MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA HaminaKotkan satama yritys- ja logistiikka-alueineen tarjoaa dynaamisen, monipuolisen sekä logistisesti

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot