Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla"

Transkriptio

1 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

2 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 2009 Suomen Kuntaliitto Hämeenlinnan kaupunki Helsinki 2009

3 TEKIJÄT Juha Karvonen Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2009 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

4 Esipuhe Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todettiin, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä esitetään käynnistettäväksi erillinen seudullinen selvitys. Todettiin ja sovittiin, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään tämän selvityksen perusteella ja että lukioverkko säilyy sopimusajan eli vuosien ajan nykyisellään. Seutuhallitus päätti aiemmin esittää ja hyväksyä, että käyttämättä jäänyt vuoden 2008 seuturahoitus osoitetaan kuntien yhteisiin hankkeisiin vuonna 2009 kuten joukkoliikenteen koordinointiin ja toisen asteen koulutuksen selvitykseen. Rahoitus päätettiin siirtää Hämeenlinnan kaupungille erilliselle kustannuspaikalle. Kunnanjohtajakokous päätti, että toisen asteen koulutuksen selvityksen isäntäkuntana on Hämeenlinnan kaupunki ja totesi, että hankkeen vastuuhenkilönä on allekirjoittanut. Koska toisen asteen koulutus on koko maassa kunta- ja palvelurakennehankkeen, opetusministeriön käynnistämän ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen sekä yleisten koulutuksellisten kehittämishaasteiden vuoksi huomattavassa muutostilanteessa, sopivat Hämeenlinnan kaupunki ja Suomen Kuntaliitto yhteistyön käynnistämisestä kartoittamaan koko toisen asteen koulutuksen tilannetta sekä selvittämään erityisesti Hämeenlinnan seudun koulutuksen kehittämistä. Työtä on koordinoinut neuvottelu- ja valmisteluryhmä, johon eri osapuolet ovat nimenneet edustajansa seuraavasti: suunnittelujohtaja Veikko Mikkola, Hämeenlinnan kaupunki, puheenjohtaja tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupunki tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, Hämeenlinnan kaupunki sivistystoimenjohtaja Timo Laine, Hattulan kunta sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas, Janakkalan kunta kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä rehtori Heini Kujala, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Hämeen ammatti-instituutin rehtori Ari Mikkola, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä kehittämispäällikkö Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto, sihteeri Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 3

5 Selvitystyön aikana on edellä mainittujen lisäksi kuultu lukuisia asiantuntijoita. Seudun lukioiden rehtoreille on tehty kaksi kyselyä sekä järjestetty kaksi kuulemis- ja neuvottelutilaisuutta. Samoin Koulutuskeskus Tavastian koulutusjohtajia sekä Hämeenlinnan opetuspalveluiden palvelujohtajaa on informoitu ja kuultu. Valmistunut raportti sisältää merkittäviä ehdotuksia toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Raportti on laaja tietopaketti, jolla on merkitystä, kun toisen asteen koulutusta varmaan tämänkin jälkeen arvioidaan. Suuret kiitokset Suomen Kuntaliitolle ja erityisesti kehittämispäällikkö Juha Karvoselle mittavasta yhteistyöstä toisen asteen koulutuksen yleisessä kartoittamisessa. Raportin lopussa ja tiivistelmässä olevat rakenteelliset ehdotukset Hämeenlinnan seudun osalta perustuvat lähinnä neuvottelu- ja valmisteluryhmän hämeenlinnalaisten edustajien kantaan. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisten ehdotusten ja uudistusten lisäksi tarvitaan kaikkien vastuutahojen ennakkoluulotonta asennetta, jotta koulutusta voidaan kehittää nuorten, paikallisyhteisöjen sekä työelämän kannalta suotuisaan suuntaan. Koko maankin tasolla epäilemättä tarvitaan koko toisen asteen koulutuksen yhteistä arvioimista. Rakenteiden arvioinnin lisäksi tarvitaan ennen kaikkea tahtoa ja hyvää johtamista uudistusten aikaansaamiseksi. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä jättää selvityksensä eri osapuolille käsiteltäväksi. Hämeenlinnassa marraskuussa 2009 Veikko Mikkola Neuvottelu- ja valmisteluryhmän puheenjohtaja 4

6 Sisältö Tiivistelmä 7 1 Selvityksen toteuttaminen Selvityksen tausta Selvityksen tavoitteet Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto 11 2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä Toisen asteen koulutuksen valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset ja kehittämishaasteet Hallitusohjelman linjaukset Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen Lukiokoulutuksen kehittäminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset toisen asteen koulutukseen Toisen asteen koulutustarpeessa tapahtuvat muutokset Toisen asteen koulutuksen organisointimuotoja Kuntayhtymä Kunnallinen liikelaitos Osakeyhtiö organisaatiomuotona Esimerkkejä erilaisista ratkaisuista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Hyvinkään Riihimäen talousalueella ammatillinen koulutus siirtyi osakeyhtiöön Kouvolassa ammatillinen koulutus kaupungin järjestämäksi Jyväskylässä lukiokoulutus siirtymässä koulutuskuntayhtymään Tampereen seudulla toisen asteen koulutusta kootaan yhteen Oulun seudulla lukiokoulutus siirtymässä seudulliselle koulutuksen järjestäjälle Päijät-Hämeessä etsitään maakunnallista lukioratkaisua Länsirannikolla ammatillinen koulutus osakeyhtiöön 38 3 Toisen asteen koulutus Hämeenlinnan seudulla Nuorisoikäluokkien kehityksessä tapahtuvat muutokset Lukiokoulutus Lukioiden rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksesta Lukioiden välinen yhteistyö Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Lukioiden yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa Lukioiden yhteistyö muiden tahojen kanssa 55 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 5

7 3.2.6 Lukioiden profiloituminen ja vetovoimatekijät Ammatillinen koulutus Hämeen ammatti-instituutti (HAMI) Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Kiipulan ammattiopisto Koulutustarpeiden ennakointi Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen suorittaminen Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen nykytilanne Opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisia esteitä 79 4 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Toisen asteen koulutuksen järjestämisen reunaehtoja Uudistuvan Hämeenlinnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Hämeenlinnan kaupungin tuottavuusohjelma ja valtuustokauteen kohdistuvat rakenteelliset toimenpiteet Opetusministeriön suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi Kanta-Hämeessä Eri vaihtoehdot toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Yhden ylläpitäjän malli Ammatillisen koulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan kaupungin järjestettäväksi Lukiokoulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi Johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä yhden ylläpitäjän mallista Seudullinen lukiokoulutuksen järjestäjä Hallinnollisesti yhden lukion malli Palveluverkon kehittäminen Yhteistyöhön perustuva verkostolukio Etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen kehittäminen Kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamisen kehittäminen Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmän kehittäminen Maakunnan liiton näkemyksiä toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Hämeen liiton rooli toisen asteen koulutuksessa Toisen asteen koulutuksen kehittämisnäkymiä Näkemyksiä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisesta Työryhmän toimenpide-ehdotukset toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Rakenteelliset kehittämisehdotukset Toiminnalliset kehittämisehdotukset 107 Lähteet 115 Liitteet 117 6

8 Tiivistelmä Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön tavoitteena oli tehdä esitys Hämeenlinnan seudulle lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja hallintomallista, palveluverkosta sekä tehdä tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Selvityksessä esitetään, että Hämeenlinnan kaupungin lukioista muodostetaan hallinnollinen kokonaisuus vuoden 2011 alusta lukien siten, että Hämeenlinnan kaupungilla on yksi lukio, jolla on eri toimipisteitä. Edelleen esitetään, että toisen asteen koulutuskokonaisuutta tulee kehittää niin, että Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutus voidaan siirtää tarvittavin päätöksin osaksi Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymää vuoden 2012 alusta lukien. Tällöin koulutuskuntayhtymään perustettaisiin kaksi liikelaitosta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen liikelaitokset, joilla kummallakin olisi oma johtokunta. Samassa yhteydessä luodaan tilaaja-tuottajatoimintatapaan perustuva sopimusohjausjärjestelmä, jolla Hämeenlinnan kaupunki hankkii lukiopalvelut kuntayhtymältä määrällisesti ja laadullisesti määriteltynä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on kouluverkkouudistuksen yhteydessä vuonna 2006 päättänyt, että Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio lakkautetaan viimeistään vuonna 2012, ellei sitä ennen ole syntynyt seudullista lukioratkaisua. Seudullista lukioratkaisua ei ainakaan tässä vaiheessa nähdyllä tavalla ole syntymässä. Nykyinen lukioverkko on oppilasmääriin ja palvelutarpeen kehitysnäkymiin nähden liian suuri. Hämeenlinna yhteiskoulun lukion lakkauttamisen jälkeen Hämeenlinnan kaupungissa olisi kaksi suurehkoa runsaan viiden sadan opiskelijan lukiota ja Lammin lukio. Työryhmän näkemyksen mukaan tiivistetyllä lukioverkolla pystytään tulevaisuudessa vastaamaan Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutustarpeeseen. Koordinoidun toisen asteen seudullisen koulutusyhteistyön aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää toisen asteen koulutuksen johtoryhmän perustamista. Sen tehtävänä olisi vastata toisen asteen koulutuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Toisen asteen koulutuksen johtoryhmän muodostaisivat lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Johtoryhmä koordinoisi myös tässä selvityksessä esitettyjen seudullisten yhteistyöryhmien toimintaa ja tämän selvityksen pohjalta hyväksytyksi tulleiden kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Seudullisen lukioyhteistyön tiivistämiseksi ja yhteisen kurssitarjonnan aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää palkattavaksi määräaikaisen lukiokoordinaattorin. Lukiokoordinaattorin keskeisenä tehtävänä olisi luoda edellytykset lukioiden yhteistoiminnan tiivistämiselle ja seudullisen lukioyhteistyön kehittämiselle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 7

9 Toisena keskeisenä tehtävänä olisi yhteisen kurssitarjonnan aikaan saaminen. Tältä osin tulisi huomioida etä- ja verkko-opetus, kuvayhteysopetus ja tuntitallenteiden hyödyntäminen. Yhteisen kurssitarjonnan piiriin tulisi liittää soveltuvin osin myös ammatilliset oppilaitokset. Lukiokoordinaattorin tehtäviin kuuluisi myös opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisten esteiden poistaminen. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä pitää tärkeänä, että erityistä huomiota kiinnitetään yhteis- ja täydennyshaussa ilman opiskelupaikkaa jääviin nuoriin sekä opintonsa keskeyttäneisiin. Tätä varten työryhmä esittää perustettavaksi seudullisen yhteistyöryhmän. Sen tehtävänä olisi organisoida tiedonkeruu ilman opiskelupaikkaa jäävistä ja opintonsa keskeyttäneistä nuorista sekä luoda toimintatavat näiden nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseksi. Työryhmässä olisivat edustettuna avainhenkilöt sekä perusopetuksesta että toisen asteen koulutuksesta. Lisäksi yhteistyöryhmässä tulisi olla nuorisotoimen ja työvoimahallinnon edustus. Opinto-ohjauksen kehittämiseksi neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä esittää perustettavaksi seudullisen opinto-ohjauksen yhteistyöryhmän. Sen keskeisenä tehtävänä olisi seurata yhteisvalinnan toteutumista, oppilaiden sijoittumista jatkokoulutukseen, kiinnittymistä opiskelupaikkaan sekä seurata opintojen keskeyttämistä. Työryhmän tehtävänä olisi olla mukana yhteisen kurssitarjonnan suunnittelu- ja valmistelutyössä sekä tehostaa etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen käyttöä sekä edistää kurssien ja opintokokonaisuuksien valintaa muista oppilaitoksista. Työryhmässä tulisi olla edustettuna opinto-ohjauksen kannalta keskeiset tahot perusopetuksesta ja toisen asteen oppilaitoksista. Ammattistartti käynnistyi kokeiluna Koulutuskeskus Tavastiassa vuoden 2009 syksyllä. Sen suosio on osoittanut, että tämän tyyppiselle ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on tarvetta. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan tulevina vuosina ammattistarttia tulisi laajentaa nykyisestään. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajentamista puoltaa myös se, että ammattistartista on tulossa lakiin perustuvaa toimintaa, jolloin myös koulutuksen rahoitukseen sovelletaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Työryhmän mielestä seudun nuorilla tulisi olla nykyistä paremmat ja laajemmat edellytykset täydentää omaa osaamistaan alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Kahden tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtäaikaisen suorittamisen osalta Hämeenlinnan seudulle on muodostunut toimivat ja vakiintuneet toimintatavat. Neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä pitää tärkeänä, että nuorten mahdollisuuksia suorittaa yksittäisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa lisätään. Myös edellytyksiä kolmen tutkinnon opintojen suorittamiseksi tulisi parantaa. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan Kiipulan ammattiopistolla tulee jatkossa olla vahvempi rooli Hämeenlinnan seudun erityisopetuksen kehittä- 8

10 mis- ja palvelutehtävän toteuttamisessa. Tältä osin tulisi Kiipulan ammattiopiston johdolla muodostaa seudullinen erityisopetusta koordinoiva työryhmä. Sen tehtävänä olisi sopia vuosittain Kiipulan ammattiopiston kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamisesta ja päättää keskeisistä toisen asteen erityisopetukseen liittyvistä linjauksista sekä seurata toisen asteen erityisopetuksen toteutumista Hämeenlinnan seudulla. Aluehallintouudistuksen myötä Hämeen liitolla tulee jatkossa olemaan keskeinen merkitys koulutustarpeiden määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa. Työryhmä katsoo, että alueen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen edellyttää Hämeenlinnan seudun kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja vaikuttamista maakunnan liiton johtamaan ennakointiin liittyvään suunnitteluprosessiin. Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvän selvitystyön kanssa on samanaikaisesti ollut käynnissä opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen. Kanta-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen etenee opetusministeriön suositusten pohjalta ja lopputulos rakentuu parhaillaan käytävien neuvottelujen perusteella. Työryhmän näkemyksen mukaan opetusministeriön käynnistämä ammatillisen järjestäjäverkon kokoaminen ei ole ristiriidassa selvitystyölle asetettujen tavoitteiden kanssa. Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen tavoitteena on koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn vahvistaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tältä osin meneillään olevan fuusioprosessin kautta on mahdollisuus parantaa myös Hämeenlinnan seudun nuorten koulutusmahdollisuuksia ja tukea seudun elinkeinoelämää sekä työvoiman saatavuutta. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 9

11 1 Selvityksen toteuttaminen 1.1 Selvityksen tausta Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todetaan, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkostosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä käynnistetään erillinen seudullinen selvitys. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen liitteessä on sovittu, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään selvityksen perusteella. Selvitys Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämisestä käynnistyi Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä vuoden 2009 toukokuussa ja päättyi saman vuoden marraskuun lopussa. Selvitys oli jatkoa Kuntaliiton Perusopetus ja lukiokoulutus Paras -uudistuksessa hankkeelle (Karvonen, Eskelinen & Aunola, 2009). Selvitystyön koordinoinnista on vastannut hankkeen neuvotteluja valmisteluryhmä. Hämeenlinnan seudun kunnat ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät nimesivät omat edustajansa neuvottelu- ja valmisteluryhmään. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Hämeenlinnan kaupungin suunnittelujohtaja Veikko Mikkola. Muina jäseninä ovat olleet tilaajajohtaja Markku Rimpelä ja tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Hämeenlinnan kaupungista, sivistystoimenjohtaja Timo Laine Hattulan kunnasta, sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas Janakkalan kunnasta, kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto ja rehtori Heini Kujala Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymästä, rehtori Ari Mikkola Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymästä sekä kehittämispäällikkö Juha Karvonen Kuntaliitosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Juha Karvonen. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Selvityksessä ovat olleet mukana seuraavat koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset: Lukiokoulutus Hattulan kunta: Parolan lukio Hämeenlinnan kaupunki: Hämeenlinnan Lyseon lukio, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio, Kaurialan lukio, Lammin lukio ja Hämeenlinnan aikuislukio Janakkalan kunta: Turengin lukio ja Tervakosken lukio Ammatillinen koulutus Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä Hämeen ammatti-instituutti, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän Koulutuskeskus Tavastia sekä Kiipulasäätiön ammattiopisto ja sen Perttulan toimipaikka. 10

12 1.2 Selvityksen tavoitteet Tehdyn selvityksen kautta pyrittiin löytämään Hämeenlinnan seudulle parhaiten sopiva toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämis- ja hallintomalli, palveluverkko sekä tekemään tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämisestä. Hämeenlinnan kaupungin ja Kuntaliiton yhteistyössä tekemälle selvitystyölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Selvitetään toisen asteen koulutuksen säädösperustaa sekä valtakunnallisia kehittämissuunnitelmia ja yleisiä kehittämishaasteita. 2. Kartoitetaan opiskelijamääriä, aloituspaikkamääriä sekä opiskelijaennusteita vuosiin 2020 ja 2030 saakka. 3. Selvitetään toisen asteen oppilaitosten nykyistä yhteistyötä sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. 4. Kartoitetaan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja koulukiinteistöjen nykyistä mitoitusta. 5. Selvitetään opetuksen laajuutta; kahden ja kolmen tutkinnon opintojen samanaikaista suorittamista ja järjestämisen edellytyksiä ja esteitä sekä mahdollisuuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen lähentämiseen. 6. Selvitetään toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmää, hallinnollisen järjestämisen vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoihin liittyviä rahoitusselvityksiä: kaupunki, kunta, kuntayhtymä liikelaitos kaupunki isäntäkuntana verkostolukio. 1.3 Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto Selvitykseen liittyvän aineiston keräämisessä käytettiin apuna teemahaastatteluja. Kaikkiaan selvityksen yhteydessä tehtiin kymmenen haastattelua. Haastatteluaineiston kerääminen aloitettiin vuoden 2009 toukokuussa ja viimeiset haastattelut tehtiin elokuussa vuonna Haastateltavat edustivat Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen asiantuntemusta. Keskeisenä valintakriteerinä oli, että haastateltavilla oli kokonaisnäkemys seudun toisen asteen koulutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Haastateltavista neljä oli kuntien koulutoimen johtavia viranhaltijoita. Haastatteluun osallistuneista kuusi edusti toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen edustajat olivat kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita ja rehtoreita. Yksi haastateltavista edusti Hämeen liittoa. Selvityksen aikana toteutettiin kaksi Webropol-kyselyä. Molemmat niistä tehtiin Hämeenlinnan seudun lukioiden rehtoreille. Ensimmäinen kysely lukion rehtoreille toteutettiin vuoden 2009 kesäkuun alussa ja toinen saman vuoden elokuussa. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 11

13 Selvityksessä käytetty valtakunnallinen aineisto perustuu Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille ja muihin toiseen asteen koulutusta linjaaviin kehittämissuunnitelmiin. Aineistona käytettiin Hämeenlinnan seudun lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja koulutuskuntayhtymien vuosikertomuksia, koulutuksen järjestämislupia, perussopimuksia, tilinpäätöksiä ja muita keskeisiä koulutuksen järjestämiseen liittyviä asiakirjoja. Tilasto- ja taloustietojen keräämisessä hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen raportteja sekä kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidosta saatavia tietoja. 12

14 2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys 2.1 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset Lukiokoulutusta kehitettäessä on otettava huomioon seuraava lainsäädäntö, joka luo perustan lukiokoulutuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle: lukiolaki (629/1998), lukioasetus (810/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/1998), valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002), valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008), asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), opetusministeriön päätös opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998), laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja ylioppilastutkintoasetus (915/2005). Lisäksi lukiokoulutuksen järjestämistä ohjaavat vuonna 2005 voimaan tulleet opetussuunnitelman perusteet. Laki ei velvoita kuntia järjestämään lukiokoulutusta, kuten ei muutakaan perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Kunnilla on kuitenkin lakisääteiseen rahoitusjärjestelmään perustuva velvollisuus osallistua lukiokoulutuksen samoin kuin ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin kunnan rahoitusosuuden mukaisesti. Lukiokoulutus on perusopetuksen oppimäärälle perustuvaa yleissivistävää koulutusta. Lukiolain mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Lukiopalvelujen osalta toteutuu tätä kautta kuntarajat ylittävien palvelujen vapaa valintamahdollisuus. Lukiopaikan valintaan vaikuttaa hyvin pitkälle oppilaitoksen sijainti ja sen läheisyys. Oman paikkakunnan lukio on useimmiten ensisijainen vaihtoehto. Varsinkin kaupunkiseutujen kehyskunnista hakeudutaan melko yleisesti keskuskaupungin lukioihin. (Vrt. Karvonen, Eskelinen, Aunola 2009, 27) Luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen myöntää opetusministeriö. Luvan saamisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 13

15 Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Lainsäädäntö mahdollistaa myös sellaisen laaja-alaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostamisen, jossa annetaan sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä ei säädellä valtakunnallisesti. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus vapaasti päättää tarjoamiensa opiskelijapaikkojen määrästä. Lukiokoulutusta koskevat säädökset antavat laajat mahdollisuudet erilaisiin opetuksen järjestämistapoihin. Lukiolain mukaan koulutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etäopetuksena. Koulutuksen järjestämismuodot, kuten lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus, ovat pääosin koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Mahdollisista muutoksista koulutuksen järjestämislupaan päättää opetusministeriö. Järjestämislupaa koskevasta hakemisesta on säädetty lukioasetuksessa. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hakea järjestämisluvan muutosta viimeistään vuosi ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemus toimitetaan lääninhallitukseen. Esimerkiksi lukiokoulutuksen siirtyminen kunnasta koulutuskuntayhtymän alaiseksi toiminnaksi edellyttää uutta lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakemista. Näissä tapauksissa koulutuskuntayhtymä katsotaan uudeksi luvan hakijaksi. Uusien oppilaitosten perustaminen tai aikaisemmin toiminnassa olleiden oppilaitosten yhdistäminen tai lakkauttaminen ei edellytä valtion viranomaisen päätöstä. Koulutuksen järjestämislupa ei tarkoita lupaa ylläpitää nimettyjä lukioita, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää, missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Lukiokoulutuksen järjestämislupa koskee koulutuksen järjestämistä sekä nuorille että aikuisille. Erillisistä aikuiskoulutusta koskevista luvista on pääosin luovuttu. Jos koulutusta järjestetään aikuisille, tulee koulutuksen järjestäjän hyväksyä aikuisille tarkoitettua opetusta varten oma opetussuunnitelma. (Lahtinen, Lankinen 2009, 91). Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Vastaavat säännökset ovat myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Säännösten mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Viittaus muihin koulutuksen järjestäjiin tarkoittaa sitä, että lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä myös perusopetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen järjestäjien kanssa (Lahtinen, Lankinen, Sulonen 2006). 14

16 Lukiolain mukaan opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan lukiolaissa tarkoitetuista palveluista muilta lukiokoulutuksen järjestämisluvan saaneilta tahoilta tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Näillä tarkoitetaan ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen, perusopetuksen tai taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saaneita koulutuksen järjestäjiä sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lukiolaissa olevien säännösten mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Mahdollisia lukiokoulutuksen järjestämisluvan muutoksia toteutettaessa tulee valtionosuuksien yksikköhintojen määräytymisessä erikseen huomioida opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 6. Sen mukaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät. (944/2007) Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Ammatillisen koulutuksen järjestämistä säätelevät muun muassa seuraavat lait, asetukset ja päätökset: Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 15

17 Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/2002) Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Opiskelu tapahtuu paitsi oppilaitoksissa, myös lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja verkko-oppimisympäristöissä. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osaa myös yksityisopiskelijana. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti perusopetuksen päättövaiheessa tai lukiokoulutuksen päättyessä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaku oppilaitoksiin tapahtuu vakiintuneina ajankohtina kahdesti vuodessa. Osassa koulutuksesta haetaan suoraan oppilaitokseen siltä osin kuin koulutus ei kuulu yhteishaun piiriin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Ammatillisesta koulutuksesta annettujen säädösten mukaan koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Kaikilla niillä, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta on järjestämisluvan mukaan mahdollisuus koulutuksen järjestämiseen oppisopimuskoulutuksena. Ammatilliset perustutkinnot tuottavat alan ammattipätevyyden ja jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto ja työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuskoulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Lain 17 :n mukaan oppisopimus perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimukseen), 16

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 2009 Suomen Kuntaliitto Hämeenlinnan kaupunki Helsinki

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2016 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 of 8 21/03/2011 11:28 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1998» 6.11.1998/811 6.11.1998/811 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Asetus ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Nuorisoasteen ratkaisut Nuorisoasteen koulutus, nuorisokoulu vai lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö? Esityksen teemoja: Hieman historiaa Mistä puhumme? Arviointituloksia Määrällisiä tietoja Miten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011 Mika Tammilehto Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita pitkät koulutusurat lyhyemmiksi suuret koulutustasoerot tasaisemmiksi

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

09.01.2012. Säännös Päätös Ratkaisuvalta Delegointi/ vastuuviranomainen 9 1 koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. koulutuksen.

09.01.2012. Säännös Päätös Ratkaisuvalta Delegointi/ vastuuviranomainen 9 1 koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. koulutuksen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 09.01.2012 LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISTEN VIRANOMAISTEHTÄVIEN RATKAISUVALLAN DELEGOINNIT Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja sen muutokset Säännös Päätös Ratkaisuvalta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot