Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla"

Transkriptio

1 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

2 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 2009 Suomen Kuntaliitto Hämeenlinnan kaupunki Helsinki 2009

3 TEKIJÄT Juha Karvonen Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2009 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

4 Esipuhe Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todettiin, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä esitetään käynnistettäväksi erillinen seudullinen selvitys. Todettiin ja sovittiin, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään tämän selvityksen perusteella ja että lukioverkko säilyy sopimusajan eli vuosien ajan nykyisellään. Seutuhallitus päätti aiemmin esittää ja hyväksyä, että käyttämättä jäänyt vuoden 2008 seuturahoitus osoitetaan kuntien yhteisiin hankkeisiin vuonna 2009 kuten joukkoliikenteen koordinointiin ja toisen asteen koulutuksen selvitykseen. Rahoitus päätettiin siirtää Hämeenlinnan kaupungille erilliselle kustannuspaikalle. Kunnanjohtajakokous päätti, että toisen asteen koulutuksen selvityksen isäntäkuntana on Hämeenlinnan kaupunki ja totesi, että hankkeen vastuuhenkilönä on allekirjoittanut. Koska toisen asteen koulutus on koko maassa kunta- ja palvelurakennehankkeen, opetusministeriön käynnistämän ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen sekä yleisten koulutuksellisten kehittämishaasteiden vuoksi huomattavassa muutostilanteessa, sopivat Hämeenlinnan kaupunki ja Suomen Kuntaliitto yhteistyön käynnistämisestä kartoittamaan koko toisen asteen koulutuksen tilannetta sekä selvittämään erityisesti Hämeenlinnan seudun koulutuksen kehittämistä. Työtä on koordinoinut neuvottelu- ja valmisteluryhmä, johon eri osapuolet ovat nimenneet edustajansa seuraavasti: suunnittelujohtaja Veikko Mikkola, Hämeenlinnan kaupunki, puheenjohtaja tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupunki tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, Hämeenlinnan kaupunki sivistystoimenjohtaja Timo Laine, Hattulan kunta sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas, Janakkalan kunta kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä rehtori Heini Kujala, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Hämeen ammatti-instituutin rehtori Ari Mikkola, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä kehittämispäällikkö Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto, sihteeri Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 3

5 Selvitystyön aikana on edellä mainittujen lisäksi kuultu lukuisia asiantuntijoita. Seudun lukioiden rehtoreille on tehty kaksi kyselyä sekä järjestetty kaksi kuulemis- ja neuvottelutilaisuutta. Samoin Koulutuskeskus Tavastian koulutusjohtajia sekä Hämeenlinnan opetuspalveluiden palvelujohtajaa on informoitu ja kuultu. Valmistunut raportti sisältää merkittäviä ehdotuksia toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Raportti on laaja tietopaketti, jolla on merkitystä, kun toisen asteen koulutusta varmaan tämänkin jälkeen arvioidaan. Suuret kiitokset Suomen Kuntaliitolle ja erityisesti kehittämispäällikkö Juha Karvoselle mittavasta yhteistyöstä toisen asteen koulutuksen yleisessä kartoittamisessa. Raportin lopussa ja tiivistelmässä olevat rakenteelliset ehdotukset Hämeenlinnan seudun osalta perustuvat lähinnä neuvottelu- ja valmisteluryhmän hämeenlinnalaisten edustajien kantaan. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisten ehdotusten ja uudistusten lisäksi tarvitaan kaikkien vastuutahojen ennakkoluulotonta asennetta, jotta koulutusta voidaan kehittää nuorten, paikallisyhteisöjen sekä työelämän kannalta suotuisaan suuntaan. Koko maankin tasolla epäilemättä tarvitaan koko toisen asteen koulutuksen yhteistä arvioimista. Rakenteiden arvioinnin lisäksi tarvitaan ennen kaikkea tahtoa ja hyvää johtamista uudistusten aikaansaamiseksi. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä jättää selvityksensä eri osapuolille käsiteltäväksi. Hämeenlinnassa marraskuussa 2009 Veikko Mikkola Neuvottelu- ja valmisteluryhmän puheenjohtaja 4

6 Sisältö Tiivistelmä 7 1 Selvityksen toteuttaminen Selvityksen tausta Selvityksen tavoitteet Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto 11 2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä Toisen asteen koulutuksen valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset ja kehittämishaasteet Hallitusohjelman linjaukset Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen Lukiokoulutuksen kehittäminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset toisen asteen koulutukseen Toisen asteen koulutustarpeessa tapahtuvat muutokset Toisen asteen koulutuksen organisointimuotoja Kuntayhtymä Kunnallinen liikelaitos Osakeyhtiö organisaatiomuotona Esimerkkejä erilaisista ratkaisuista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Hyvinkään Riihimäen talousalueella ammatillinen koulutus siirtyi osakeyhtiöön Kouvolassa ammatillinen koulutus kaupungin järjestämäksi Jyväskylässä lukiokoulutus siirtymässä koulutuskuntayhtymään Tampereen seudulla toisen asteen koulutusta kootaan yhteen Oulun seudulla lukiokoulutus siirtymässä seudulliselle koulutuksen järjestäjälle Päijät-Hämeessä etsitään maakunnallista lukioratkaisua Länsirannikolla ammatillinen koulutus osakeyhtiöön 38 3 Toisen asteen koulutus Hämeenlinnan seudulla Nuorisoikäluokkien kehityksessä tapahtuvat muutokset Lukiokoulutus Lukioiden rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksesta Lukioiden välinen yhteistyö Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Lukioiden yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa Lukioiden yhteistyö muiden tahojen kanssa 55 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 5

7 3.2.6 Lukioiden profiloituminen ja vetovoimatekijät Ammatillinen koulutus Hämeen ammatti-instituutti (HAMI) Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Kiipulan ammattiopisto Koulutustarpeiden ennakointi Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen suorittaminen Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen nykytilanne Opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisia esteitä 79 4 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Toisen asteen koulutuksen järjestämisen reunaehtoja Uudistuvan Hämeenlinnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Hämeenlinnan kaupungin tuottavuusohjelma ja valtuustokauteen kohdistuvat rakenteelliset toimenpiteet Opetusministeriön suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi Kanta-Hämeessä Eri vaihtoehdot toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Yhden ylläpitäjän malli Ammatillisen koulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan kaupungin järjestettäväksi Lukiokoulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi Johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä yhden ylläpitäjän mallista Seudullinen lukiokoulutuksen järjestäjä Hallinnollisesti yhden lukion malli Palveluverkon kehittäminen Yhteistyöhön perustuva verkostolukio Etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen kehittäminen Kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamisen kehittäminen Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmän kehittäminen Maakunnan liiton näkemyksiä toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Hämeen liiton rooli toisen asteen koulutuksessa Toisen asteen koulutuksen kehittämisnäkymiä Näkemyksiä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisesta Työryhmän toimenpide-ehdotukset toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Rakenteelliset kehittämisehdotukset Toiminnalliset kehittämisehdotukset 107 Lähteet 115 Liitteet 117 6

8 Tiivistelmä Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön tavoitteena oli tehdä esitys Hämeenlinnan seudulle lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja hallintomallista, palveluverkosta sekä tehdä tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Selvityksessä esitetään, että Hämeenlinnan kaupungin lukioista muodostetaan hallinnollinen kokonaisuus vuoden 2011 alusta lukien siten, että Hämeenlinnan kaupungilla on yksi lukio, jolla on eri toimipisteitä. Edelleen esitetään, että toisen asteen koulutuskokonaisuutta tulee kehittää niin, että Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutus voidaan siirtää tarvittavin päätöksin osaksi Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymää vuoden 2012 alusta lukien. Tällöin koulutuskuntayhtymään perustettaisiin kaksi liikelaitosta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen liikelaitokset, joilla kummallakin olisi oma johtokunta. Samassa yhteydessä luodaan tilaaja-tuottajatoimintatapaan perustuva sopimusohjausjärjestelmä, jolla Hämeenlinnan kaupunki hankkii lukiopalvelut kuntayhtymältä määrällisesti ja laadullisesti määriteltynä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on kouluverkkouudistuksen yhteydessä vuonna 2006 päättänyt, että Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio lakkautetaan viimeistään vuonna 2012, ellei sitä ennen ole syntynyt seudullista lukioratkaisua. Seudullista lukioratkaisua ei ainakaan tässä vaiheessa nähdyllä tavalla ole syntymässä. Nykyinen lukioverkko on oppilasmääriin ja palvelutarpeen kehitysnäkymiin nähden liian suuri. Hämeenlinna yhteiskoulun lukion lakkauttamisen jälkeen Hämeenlinnan kaupungissa olisi kaksi suurehkoa runsaan viiden sadan opiskelijan lukiota ja Lammin lukio. Työryhmän näkemyksen mukaan tiivistetyllä lukioverkolla pystytään tulevaisuudessa vastaamaan Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutustarpeeseen. Koordinoidun toisen asteen seudullisen koulutusyhteistyön aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää toisen asteen koulutuksen johtoryhmän perustamista. Sen tehtävänä olisi vastata toisen asteen koulutuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Toisen asteen koulutuksen johtoryhmän muodostaisivat lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Johtoryhmä koordinoisi myös tässä selvityksessä esitettyjen seudullisten yhteistyöryhmien toimintaa ja tämän selvityksen pohjalta hyväksytyksi tulleiden kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Seudullisen lukioyhteistyön tiivistämiseksi ja yhteisen kurssitarjonnan aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää palkattavaksi määräaikaisen lukiokoordinaattorin. Lukiokoordinaattorin keskeisenä tehtävänä olisi luoda edellytykset lukioiden yhteistoiminnan tiivistämiselle ja seudullisen lukioyhteistyön kehittämiselle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 7

9 Toisena keskeisenä tehtävänä olisi yhteisen kurssitarjonnan aikaan saaminen. Tältä osin tulisi huomioida etä- ja verkko-opetus, kuvayhteysopetus ja tuntitallenteiden hyödyntäminen. Yhteisen kurssitarjonnan piiriin tulisi liittää soveltuvin osin myös ammatilliset oppilaitokset. Lukiokoordinaattorin tehtäviin kuuluisi myös opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisten esteiden poistaminen. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä pitää tärkeänä, että erityistä huomiota kiinnitetään yhteis- ja täydennyshaussa ilman opiskelupaikkaa jääviin nuoriin sekä opintonsa keskeyttäneisiin. Tätä varten työryhmä esittää perustettavaksi seudullisen yhteistyöryhmän. Sen tehtävänä olisi organisoida tiedonkeruu ilman opiskelupaikkaa jäävistä ja opintonsa keskeyttäneistä nuorista sekä luoda toimintatavat näiden nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseksi. Työryhmässä olisivat edustettuna avainhenkilöt sekä perusopetuksesta että toisen asteen koulutuksesta. Lisäksi yhteistyöryhmässä tulisi olla nuorisotoimen ja työvoimahallinnon edustus. Opinto-ohjauksen kehittämiseksi neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä esittää perustettavaksi seudullisen opinto-ohjauksen yhteistyöryhmän. Sen keskeisenä tehtävänä olisi seurata yhteisvalinnan toteutumista, oppilaiden sijoittumista jatkokoulutukseen, kiinnittymistä opiskelupaikkaan sekä seurata opintojen keskeyttämistä. Työryhmän tehtävänä olisi olla mukana yhteisen kurssitarjonnan suunnittelu- ja valmistelutyössä sekä tehostaa etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen käyttöä sekä edistää kurssien ja opintokokonaisuuksien valintaa muista oppilaitoksista. Työryhmässä tulisi olla edustettuna opinto-ohjauksen kannalta keskeiset tahot perusopetuksesta ja toisen asteen oppilaitoksista. Ammattistartti käynnistyi kokeiluna Koulutuskeskus Tavastiassa vuoden 2009 syksyllä. Sen suosio on osoittanut, että tämän tyyppiselle ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on tarvetta. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan tulevina vuosina ammattistarttia tulisi laajentaa nykyisestään. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajentamista puoltaa myös se, että ammattistartista on tulossa lakiin perustuvaa toimintaa, jolloin myös koulutuksen rahoitukseen sovelletaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Työryhmän mielestä seudun nuorilla tulisi olla nykyistä paremmat ja laajemmat edellytykset täydentää omaa osaamistaan alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Kahden tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtäaikaisen suorittamisen osalta Hämeenlinnan seudulle on muodostunut toimivat ja vakiintuneet toimintatavat. Neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä pitää tärkeänä, että nuorten mahdollisuuksia suorittaa yksittäisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa lisätään. Myös edellytyksiä kolmen tutkinnon opintojen suorittamiseksi tulisi parantaa. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan Kiipulan ammattiopistolla tulee jatkossa olla vahvempi rooli Hämeenlinnan seudun erityisopetuksen kehittä- 8

10 mis- ja palvelutehtävän toteuttamisessa. Tältä osin tulisi Kiipulan ammattiopiston johdolla muodostaa seudullinen erityisopetusta koordinoiva työryhmä. Sen tehtävänä olisi sopia vuosittain Kiipulan ammattiopiston kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamisesta ja päättää keskeisistä toisen asteen erityisopetukseen liittyvistä linjauksista sekä seurata toisen asteen erityisopetuksen toteutumista Hämeenlinnan seudulla. Aluehallintouudistuksen myötä Hämeen liitolla tulee jatkossa olemaan keskeinen merkitys koulutustarpeiden määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa. Työryhmä katsoo, että alueen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen edellyttää Hämeenlinnan seudun kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja vaikuttamista maakunnan liiton johtamaan ennakointiin liittyvään suunnitteluprosessiin. Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvän selvitystyön kanssa on samanaikaisesti ollut käynnissä opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen. Kanta-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen etenee opetusministeriön suositusten pohjalta ja lopputulos rakentuu parhaillaan käytävien neuvottelujen perusteella. Työryhmän näkemyksen mukaan opetusministeriön käynnistämä ammatillisen järjestäjäverkon kokoaminen ei ole ristiriidassa selvitystyölle asetettujen tavoitteiden kanssa. Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen tavoitteena on koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn vahvistaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tältä osin meneillään olevan fuusioprosessin kautta on mahdollisuus parantaa myös Hämeenlinnan seudun nuorten koulutusmahdollisuuksia ja tukea seudun elinkeinoelämää sekä työvoiman saatavuutta. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 9

11 1 Selvityksen toteuttaminen 1.1 Selvityksen tausta Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todetaan, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkostosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä käynnistetään erillinen seudullinen selvitys. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen liitteessä on sovittu, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään selvityksen perusteella. Selvitys Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämisestä käynnistyi Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä vuoden 2009 toukokuussa ja päättyi saman vuoden marraskuun lopussa. Selvitys oli jatkoa Kuntaliiton Perusopetus ja lukiokoulutus Paras -uudistuksessa hankkeelle (Karvonen, Eskelinen & Aunola, 2009). Selvitystyön koordinoinnista on vastannut hankkeen neuvotteluja valmisteluryhmä. Hämeenlinnan seudun kunnat ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät nimesivät omat edustajansa neuvottelu- ja valmisteluryhmään. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Hämeenlinnan kaupungin suunnittelujohtaja Veikko Mikkola. Muina jäseninä ovat olleet tilaajajohtaja Markku Rimpelä ja tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Hämeenlinnan kaupungista, sivistystoimenjohtaja Timo Laine Hattulan kunnasta, sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas Janakkalan kunnasta, kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto ja rehtori Heini Kujala Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymästä, rehtori Ari Mikkola Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymästä sekä kehittämispäällikkö Juha Karvonen Kuntaliitosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Juha Karvonen. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Selvityksessä ovat olleet mukana seuraavat koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset: Lukiokoulutus Hattulan kunta: Parolan lukio Hämeenlinnan kaupunki: Hämeenlinnan Lyseon lukio, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio, Kaurialan lukio, Lammin lukio ja Hämeenlinnan aikuislukio Janakkalan kunta: Turengin lukio ja Tervakosken lukio Ammatillinen koulutus Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä Hämeen ammatti-instituutti, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän Koulutuskeskus Tavastia sekä Kiipulasäätiön ammattiopisto ja sen Perttulan toimipaikka. 10

12 1.2 Selvityksen tavoitteet Tehdyn selvityksen kautta pyrittiin löytämään Hämeenlinnan seudulle parhaiten sopiva toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämis- ja hallintomalli, palveluverkko sekä tekemään tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämisestä. Hämeenlinnan kaupungin ja Kuntaliiton yhteistyössä tekemälle selvitystyölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Selvitetään toisen asteen koulutuksen säädösperustaa sekä valtakunnallisia kehittämissuunnitelmia ja yleisiä kehittämishaasteita. 2. Kartoitetaan opiskelijamääriä, aloituspaikkamääriä sekä opiskelijaennusteita vuosiin 2020 ja 2030 saakka. 3. Selvitetään toisen asteen oppilaitosten nykyistä yhteistyötä sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. 4. Kartoitetaan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja koulukiinteistöjen nykyistä mitoitusta. 5. Selvitetään opetuksen laajuutta; kahden ja kolmen tutkinnon opintojen samanaikaista suorittamista ja järjestämisen edellytyksiä ja esteitä sekä mahdollisuuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen lähentämiseen. 6. Selvitetään toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmää, hallinnollisen järjestämisen vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoihin liittyviä rahoitusselvityksiä: kaupunki, kunta, kuntayhtymä liikelaitos kaupunki isäntäkuntana verkostolukio. 1.3 Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto Selvitykseen liittyvän aineiston keräämisessä käytettiin apuna teemahaastatteluja. Kaikkiaan selvityksen yhteydessä tehtiin kymmenen haastattelua. Haastatteluaineiston kerääminen aloitettiin vuoden 2009 toukokuussa ja viimeiset haastattelut tehtiin elokuussa vuonna Haastateltavat edustivat Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen asiantuntemusta. Keskeisenä valintakriteerinä oli, että haastateltavilla oli kokonaisnäkemys seudun toisen asteen koulutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Haastateltavista neljä oli kuntien koulutoimen johtavia viranhaltijoita. Haastatteluun osallistuneista kuusi edusti toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen edustajat olivat kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita ja rehtoreita. Yksi haastateltavista edusti Hämeen liittoa. Selvityksen aikana toteutettiin kaksi Webropol-kyselyä. Molemmat niistä tehtiin Hämeenlinnan seudun lukioiden rehtoreille. Ensimmäinen kysely lukion rehtoreille toteutettiin vuoden 2009 kesäkuun alussa ja toinen saman vuoden elokuussa. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 11

13 Selvityksessä käytetty valtakunnallinen aineisto perustuu Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille ja muihin toiseen asteen koulutusta linjaaviin kehittämissuunnitelmiin. Aineistona käytettiin Hämeenlinnan seudun lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja koulutuskuntayhtymien vuosikertomuksia, koulutuksen järjestämislupia, perussopimuksia, tilinpäätöksiä ja muita keskeisiä koulutuksen järjestämiseen liittyviä asiakirjoja. Tilasto- ja taloustietojen keräämisessä hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen raportteja sekä kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidosta saatavia tietoja. 12

14 2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys 2.1 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset Lukiokoulutusta kehitettäessä on otettava huomioon seuraava lainsäädäntö, joka luo perustan lukiokoulutuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle: lukiolaki (629/1998), lukioasetus (810/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/1998), valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002), valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008), asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), opetusministeriön päätös opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998), laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja ylioppilastutkintoasetus (915/2005). Lisäksi lukiokoulutuksen järjestämistä ohjaavat vuonna 2005 voimaan tulleet opetussuunnitelman perusteet. Laki ei velvoita kuntia järjestämään lukiokoulutusta, kuten ei muutakaan perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Kunnilla on kuitenkin lakisääteiseen rahoitusjärjestelmään perustuva velvollisuus osallistua lukiokoulutuksen samoin kuin ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin kunnan rahoitusosuuden mukaisesti. Lukiokoulutus on perusopetuksen oppimäärälle perustuvaa yleissivistävää koulutusta. Lukiolain mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Lukiopalvelujen osalta toteutuu tätä kautta kuntarajat ylittävien palvelujen vapaa valintamahdollisuus. Lukiopaikan valintaan vaikuttaa hyvin pitkälle oppilaitoksen sijainti ja sen läheisyys. Oman paikkakunnan lukio on useimmiten ensisijainen vaihtoehto. Varsinkin kaupunkiseutujen kehyskunnista hakeudutaan melko yleisesti keskuskaupungin lukioihin. (Vrt. Karvonen, Eskelinen, Aunola 2009, 27) Luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen myöntää opetusministeriö. Luvan saamisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 13

15 Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Lainsäädäntö mahdollistaa myös sellaisen laaja-alaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostamisen, jossa annetaan sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä ei säädellä valtakunnallisesti. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus vapaasti päättää tarjoamiensa opiskelijapaikkojen määrästä. Lukiokoulutusta koskevat säädökset antavat laajat mahdollisuudet erilaisiin opetuksen järjestämistapoihin. Lukiolain mukaan koulutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etäopetuksena. Koulutuksen järjestämismuodot, kuten lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus, ovat pääosin koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Mahdollisista muutoksista koulutuksen järjestämislupaan päättää opetusministeriö. Järjestämislupaa koskevasta hakemisesta on säädetty lukioasetuksessa. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hakea järjestämisluvan muutosta viimeistään vuosi ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemus toimitetaan lääninhallitukseen. Esimerkiksi lukiokoulutuksen siirtyminen kunnasta koulutuskuntayhtymän alaiseksi toiminnaksi edellyttää uutta lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakemista. Näissä tapauksissa koulutuskuntayhtymä katsotaan uudeksi luvan hakijaksi. Uusien oppilaitosten perustaminen tai aikaisemmin toiminnassa olleiden oppilaitosten yhdistäminen tai lakkauttaminen ei edellytä valtion viranomaisen päätöstä. Koulutuksen järjestämislupa ei tarkoita lupaa ylläpitää nimettyjä lukioita, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää, missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Lukiokoulutuksen järjestämislupa koskee koulutuksen järjestämistä sekä nuorille että aikuisille. Erillisistä aikuiskoulutusta koskevista luvista on pääosin luovuttu. Jos koulutusta järjestetään aikuisille, tulee koulutuksen järjestäjän hyväksyä aikuisille tarkoitettua opetusta varten oma opetussuunnitelma. (Lahtinen, Lankinen 2009, 91). Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Vastaavat säännökset ovat myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Säännösten mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Viittaus muihin koulutuksen järjestäjiin tarkoittaa sitä, että lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä myös perusopetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen järjestäjien kanssa (Lahtinen, Lankinen, Sulonen 2006). 14

16 Lukiolain mukaan opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan lukiolaissa tarkoitetuista palveluista muilta lukiokoulutuksen järjestämisluvan saaneilta tahoilta tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Näillä tarkoitetaan ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen, perusopetuksen tai taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saaneita koulutuksen järjestäjiä sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lukiolaissa olevien säännösten mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Mahdollisia lukiokoulutuksen järjestämisluvan muutoksia toteutettaessa tulee valtionosuuksien yksikköhintojen määräytymisessä erikseen huomioida opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 6. Sen mukaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät. (944/2007) Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Ammatillisen koulutuksen järjestämistä säätelevät muun muassa seuraavat lait, asetukset ja päätökset: Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 15

17 Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/2002) Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Opiskelu tapahtuu paitsi oppilaitoksissa, myös lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja verkko-oppimisympäristöissä. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osaa myös yksityisopiskelijana. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti perusopetuksen päättövaiheessa tai lukiokoulutuksen päättyessä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaku oppilaitoksiin tapahtuu vakiintuneina ajankohtina kahdesti vuodessa. Osassa koulutuksesta haetaan suoraan oppilaitokseen siltä osin kuin koulutus ei kuulu yhteishaun piiriin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Ammatillisesta koulutuksesta annettujen säädösten mukaan koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Kaikilla niillä, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta on järjestämisluvan mukaan mahdollisuus koulutuksen järjestämiseen oppisopimuskoulutuksena. Ammatilliset perustutkinnot tuottavat alan ammattipätevyyden ja jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto ja työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuskoulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Lain 17 :n mukaan oppisopimus perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimukseen), 16

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 2009 Suomen Kuntaliitto Hämeenlinnan kaupunki Helsinki

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp - EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01. Yhtymähallitus 128 16.12.2014 Yhtymähallitus 37 17.03.2015 Yhtymähallitus 108 20.10.2015 Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.02/2014 Yh 16.12.2014 128 Loimaan kaupungin talous- ja strategiatyöryhmä

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2016 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Agendalla Uudistuvat valmentavat koulutukset Koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

MUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015

MUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015 MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Uudistuva aikuisten perusopetus Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Leena Nissilä Opetushallitus Teijo Koljonen Opetushallitus Laki- ja asetusmuutokset Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla

Lisätiedot

Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen:

Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen: 1 Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen: 1. Kartoitetaan valmennusyksikössä suoritettavat koulutusalat a. Etsitään valmennusyksikön aloja vastaavia koulutusaloja tarjoavat oppilaitokset. i.

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki

Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki 6.11.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot