Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla"

Transkriptio

1 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

2 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 2009 Suomen Kuntaliitto Hämeenlinnan kaupunki Helsinki 2009

3 TEKIJÄT Juha Karvonen Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2009 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

4 Esipuhe Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todettiin, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä esitetään käynnistettäväksi erillinen seudullinen selvitys. Todettiin ja sovittiin, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään tämän selvityksen perusteella ja että lukioverkko säilyy sopimusajan eli vuosien ajan nykyisellään. Seutuhallitus päätti aiemmin esittää ja hyväksyä, että käyttämättä jäänyt vuoden 2008 seuturahoitus osoitetaan kuntien yhteisiin hankkeisiin vuonna 2009 kuten joukkoliikenteen koordinointiin ja toisen asteen koulutuksen selvitykseen. Rahoitus päätettiin siirtää Hämeenlinnan kaupungille erilliselle kustannuspaikalle. Kunnanjohtajakokous päätti, että toisen asteen koulutuksen selvityksen isäntäkuntana on Hämeenlinnan kaupunki ja totesi, että hankkeen vastuuhenkilönä on allekirjoittanut. Koska toisen asteen koulutus on koko maassa kunta- ja palvelurakennehankkeen, opetusministeriön käynnistämän ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen sekä yleisten koulutuksellisten kehittämishaasteiden vuoksi huomattavassa muutostilanteessa, sopivat Hämeenlinnan kaupunki ja Suomen Kuntaliitto yhteistyön käynnistämisestä kartoittamaan koko toisen asteen koulutuksen tilannetta sekä selvittämään erityisesti Hämeenlinnan seudun koulutuksen kehittämistä. Työtä on koordinoinut neuvottelu- ja valmisteluryhmä, johon eri osapuolet ovat nimenneet edustajansa seuraavasti: suunnittelujohtaja Veikko Mikkola, Hämeenlinnan kaupunki, puheenjohtaja tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupunki tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, Hämeenlinnan kaupunki sivistystoimenjohtaja Timo Laine, Hattulan kunta sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas, Janakkalan kunta kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä rehtori Heini Kujala, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Hämeen ammatti-instituutin rehtori Ari Mikkola, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä kehittämispäällikkö Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto, sihteeri Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 3

5 Selvitystyön aikana on edellä mainittujen lisäksi kuultu lukuisia asiantuntijoita. Seudun lukioiden rehtoreille on tehty kaksi kyselyä sekä järjestetty kaksi kuulemis- ja neuvottelutilaisuutta. Samoin Koulutuskeskus Tavastian koulutusjohtajia sekä Hämeenlinnan opetuspalveluiden palvelujohtajaa on informoitu ja kuultu. Valmistunut raportti sisältää merkittäviä ehdotuksia toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Raportti on laaja tietopaketti, jolla on merkitystä, kun toisen asteen koulutusta varmaan tämänkin jälkeen arvioidaan. Suuret kiitokset Suomen Kuntaliitolle ja erityisesti kehittämispäällikkö Juha Karvoselle mittavasta yhteistyöstä toisen asteen koulutuksen yleisessä kartoittamisessa. Raportin lopussa ja tiivistelmässä olevat rakenteelliset ehdotukset Hämeenlinnan seudun osalta perustuvat lähinnä neuvottelu- ja valmisteluryhmän hämeenlinnalaisten edustajien kantaan. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisten ehdotusten ja uudistusten lisäksi tarvitaan kaikkien vastuutahojen ennakkoluulotonta asennetta, jotta koulutusta voidaan kehittää nuorten, paikallisyhteisöjen sekä työelämän kannalta suotuisaan suuntaan. Koko maankin tasolla epäilemättä tarvitaan koko toisen asteen koulutuksen yhteistä arvioimista. Rakenteiden arvioinnin lisäksi tarvitaan ennen kaikkea tahtoa ja hyvää johtamista uudistusten aikaansaamiseksi. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä jättää selvityksensä eri osapuolille käsiteltäväksi. Hämeenlinnassa marraskuussa 2009 Veikko Mikkola Neuvottelu- ja valmisteluryhmän puheenjohtaja 4

6 Sisältö Tiivistelmä 7 1 Selvityksen toteuttaminen Selvityksen tausta Selvityksen tavoitteet Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto 11 2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä Toisen asteen koulutuksen valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset ja kehittämishaasteet Hallitusohjelman linjaukset Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen Lukiokoulutuksen kehittäminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset toisen asteen koulutukseen Toisen asteen koulutustarpeessa tapahtuvat muutokset Toisen asteen koulutuksen organisointimuotoja Kuntayhtymä Kunnallinen liikelaitos Osakeyhtiö organisaatiomuotona Esimerkkejä erilaisista ratkaisuista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Hyvinkään Riihimäen talousalueella ammatillinen koulutus siirtyi osakeyhtiöön Kouvolassa ammatillinen koulutus kaupungin järjestämäksi Jyväskylässä lukiokoulutus siirtymässä koulutuskuntayhtymään Tampereen seudulla toisen asteen koulutusta kootaan yhteen Oulun seudulla lukiokoulutus siirtymässä seudulliselle koulutuksen järjestäjälle Päijät-Hämeessä etsitään maakunnallista lukioratkaisua Länsirannikolla ammatillinen koulutus osakeyhtiöön 38 3 Toisen asteen koulutus Hämeenlinnan seudulla Nuorisoikäluokkien kehityksessä tapahtuvat muutokset Lukiokoulutus Lukioiden rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksesta Lukioiden välinen yhteistyö Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Lukioiden yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa Lukioiden yhteistyö muiden tahojen kanssa 55 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 5

7 3.2.6 Lukioiden profiloituminen ja vetovoimatekijät Ammatillinen koulutus Hämeen ammatti-instituutti (HAMI) Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Kiipulan ammattiopisto Koulutustarpeiden ennakointi Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen suorittaminen Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen nykytilanne Opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisia esteitä 79 4 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Toisen asteen koulutuksen järjestämisen reunaehtoja Uudistuvan Hämeenlinnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Hämeenlinnan kaupungin tuottavuusohjelma ja valtuustokauteen kohdistuvat rakenteelliset toimenpiteet Opetusministeriön suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi Kanta-Hämeessä Eri vaihtoehdot toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Yhden ylläpitäjän malli Ammatillisen koulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan kaupungin järjestettäväksi Lukiokoulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi Johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä yhden ylläpitäjän mallista Seudullinen lukiokoulutuksen järjestäjä Hallinnollisesti yhden lukion malli Palveluverkon kehittäminen Yhteistyöhön perustuva verkostolukio Etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen kehittäminen Kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamisen kehittäminen Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmän kehittäminen Maakunnan liiton näkemyksiä toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Hämeen liiton rooli toisen asteen koulutuksessa Toisen asteen koulutuksen kehittämisnäkymiä Näkemyksiä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisesta Työryhmän toimenpide-ehdotukset toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi Rakenteelliset kehittämisehdotukset Toiminnalliset kehittämisehdotukset 107 Lähteet 115 Liitteet 117 6

8 Tiivistelmä Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön tavoitteena oli tehdä esitys Hämeenlinnan seudulle lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja hallintomallista, palveluverkosta sekä tehdä tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Selvityksessä esitetään, että Hämeenlinnan kaupungin lukioista muodostetaan hallinnollinen kokonaisuus vuoden 2011 alusta lukien siten, että Hämeenlinnan kaupungilla on yksi lukio, jolla on eri toimipisteitä. Edelleen esitetään, että toisen asteen koulutuskokonaisuutta tulee kehittää niin, että Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutus voidaan siirtää tarvittavin päätöksin osaksi Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymää vuoden 2012 alusta lukien. Tällöin koulutuskuntayhtymään perustettaisiin kaksi liikelaitosta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen liikelaitokset, joilla kummallakin olisi oma johtokunta. Samassa yhteydessä luodaan tilaaja-tuottajatoimintatapaan perustuva sopimusohjausjärjestelmä, jolla Hämeenlinnan kaupunki hankkii lukiopalvelut kuntayhtymältä määrällisesti ja laadullisesti määriteltynä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on kouluverkkouudistuksen yhteydessä vuonna 2006 päättänyt, että Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio lakkautetaan viimeistään vuonna 2012, ellei sitä ennen ole syntynyt seudullista lukioratkaisua. Seudullista lukioratkaisua ei ainakaan tässä vaiheessa nähdyllä tavalla ole syntymässä. Nykyinen lukioverkko on oppilasmääriin ja palvelutarpeen kehitysnäkymiin nähden liian suuri. Hämeenlinna yhteiskoulun lukion lakkauttamisen jälkeen Hämeenlinnan kaupungissa olisi kaksi suurehkoa runsaan viiden sadan opiskelijan lukiota ja Lammin lukio. Työryhmän näkemyksen mukaan tiivistetyllä lukioverkolla pystytään tulevaisuudessa vastaamaan Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutustarpeeseen. Koordinoidun toisen asteen seudullisen koulutusyhteistyön aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää toisen asteen koulutuksen johtoryhmän perustamista. Sen tehtävänä olisi vastata toisen asteen koulutuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Toisen asteen koulutuksen johtoryhmän muodostaisivat lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Johtoryhmä koordinoisi myös tässä selvityksessä esitettyjen seudullisten yhteistyöryhmien toimintaa ja tämän selvityksen pohjalta hyväksytyksi tulleiden kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Seudullisen lukioyhteistyön tiivistämiseksi ja yhteisen kurssitarjonnan aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää palkattavaksi määräaikaisen lukiokoordinaattorin. Lukiokoordinaattorin keskeisenä tehtävänä olisi luoda edellytykset lukioiden yhteistoiminnan tiivistämiselle ja seudullisen lukioyhteistyön kehittämiselle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 7

9 Toisena keskeisenä tehtävänä olisi yhteisen kurssitarjonnan aikaan saaminen. Tältä osin tulisi huomioida etä- ja verkko-opetus, kuvayhteysopetus ja tuntitallenteiden hyödyntäminen. Yhteisen kurssitarjonnan piiriin tulisi liittää soveltuvin osin myös ammatilliset oppilaitokset. Lukiokoordinaattorin tehtäviin kuuluisi myös opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisten esteiden poistaminen. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä pitää tärkeänä, että erityistä huomiota kiinnitetään yhteis- ja täydennyshaussa ilman opiskelupaikkaa jääviin nuoriin sekä opintonsa keskeyttäneisiin. Tätä varten työryhmä esittää perustettavaksi seudullisen yhteistyöryhmän. Sen tehtävänä olisi organisoida tiedonkeruu ilman opiskelupaikkaa jäävistä ja opintonsa keskeyttäneistä nuorista sekä luoda toimintatavat näiden nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseksi. Työryhmässä olisivat edustettuna avainhenkilöt sekä perusopetuksesta että toisen asteen koulutuksesta. Lisäksi yhteistyöryhmässä tulisi olla nuorisotoimen ja työvoimahallinnon edustus. Opinto-ohjauksen kehittämiseksi neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä esittää perustettavaksi seudullisen opinto-ohjauksen yhteistyöryhmän. Sen keskeisenä tehtävänä olisi seurata yhteisvalinnan toteutumista, oppilaiden sijoittumista jatkokoulutukseen, kiinnittymistä opiskelupaikkaan sekä seurata opintojen keskeyttämistä. Työryhmän tehtävänä olisi olla mukana yhteisen kurssitarjonnan suunnittelu- ja valmistelutyössä sekä tehostaa etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen käyttöä sekä edistää kurssien ja opintokokonaisuuksien valintaa muista oppilaitoksista. Työryhmässä tulisi olla edustettuna opinto-ohjauksen kannalta keskeiset tahot perusopetuksesta ja toisen asteen oppilaitoksista. Ammattistartti käynnistyi kokeiluna Koulutuskeskus Tavastiassa vuoden 2009 syksyllä. Sen suosio on osoittanut, että tämän tyyppiselle ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on tarvetta. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan tulevina vuosina ammattistarttia tulisi laajentaa nykyisestään. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajentamista puoltaa myös se, että ammattistartista on tulossa lakiin perustuvaa toimintaa, jolloin myös koulutuksen rahoitukseen sovelletaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Työryhmän mielestä seudun nuorilla tulisi olla nykyistä paremmat ja laajemmat edellytykset täydentää omaa osaamistaan alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Kahden tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtäaikaisen suorittamisen osalta Hämeenlinnan seudulle on muodostunut toimivat ja vakiintuneet toimintatavat. Neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä pitää tärkeänä, että nuorten mahdollisuuksia suorittaa yksittäisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa lisätään. Myös edellytyksiä kolmen tutkinnon opintojen suorittamiseksi tulisi parantaa. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan Kiipulan ammattiopistolla tulee jatkossa olla vahvempi rooli Hämeenlinnan seudun erityisopetuksen kehittä- 8

10 mis- ja palvelutehtävän toteuttamisessa. Tältä osin tulisi Kiipulan ammattiopiston johdolla muodostaa seudullinen erityisopetusta koordinoiva työryhmä. Sen tehtävänä olisi sopia vuosittain Kiipulan ammattiopiston kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamisesta ja päättää keskeisistä toisen asteen erityisopetukseen liittyvistä linjauksista sekä seurata toisen asteen erityisopetuksen toteutumista Hämeenlinnan seudulla. Aluehallintouudistuksen myötä Hämeen liitolla tulee jatkossa olemaan keskeinen merkitys koulutustarpeiden määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa. Työryhmä katsoo, että alueen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen edellyttää Hämeenlinnan seudun kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja vaikuttamista maakunnan liiton johtamaan ennakointiin liittyvään suunnitteluprosessiin. Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvän selvitystyön kanssa on samanaikaisesti ollut käynnissä opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen. Kanta-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen etenee opetusministeriön suositusten pohjalta ja lopputulos rakentuu parhaillaan käytävien neuvottelujen perusteella. Työryhmän näkemyksen mukaan opetusministeriön käynnistämä ammatillisen järjestäjäverkon kokoaminen ei ole ristiriidassa selvitystyölle asetettujen tavoitteiden kanssa. Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen tavoitteena on koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn vahvistaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tältä osin meneillään olevan fuusioprosessin kautta on mahdollisuus parantaa myös Hämeenlinnan seudun nuorten koulutusmahdollisuuksia ja tukea seudun elinkeinoelämää sekä työvoiman saatavuutta. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 9

11 1 Selvityksen toteuttaminen 1.1 Selvityksen tausta Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todetaan, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkostosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä käynnistetään erillinen seudullinen selvitys. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen liitteessä on sovittu, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään selvityksen perusteella. Selvitys Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämisestä käynnistyi Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä vuoden 2009 toukokuussa ja päättyi saman vuoden marraskuun lopussa. Selvitys oli jatkoa Kuntaliiton Perusopetus ja lukiokoulutus Paras -uudistuksessa hankkeelle (Karvonen, Eskelinen & Aunola, 2009). Selvitystyön koordinoinnista on vastannut hankkeen neuvotteluja valmisteluryhmä. Hämeenlinnan seudun kunnat ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät nimesivät omat edustajansa neuvottelu- ja valmisteluryhmään. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Hämeenlinnan kaupungin suunnittelujohtaja Veikko Mikkola. Muina jäseninä ovat olleet tilaajajohtaja Markku Rimpelä ja tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Hämeenlinnan kaupungista, sivistystoimenjohtaja Timo Laine Hattulan kunnasta, sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas Janakkalan kunnasta, kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto ja rehtori Heini Kujala Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymästä, rehtori Ari Mikkola Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymästä sekä kehittämispäällikkö Juha Karvonen Kuntaliitosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Juha Karvonen. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Selvityksessä ovat olleet mukana seuraavat koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset: Lukiokoulutus Hattulan kunta: Parolan lukio Hämeenlinnan kaupunki: Hämeenlinnan Lyseon lukio, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio, Kaurialan lukio, Lammin lukio ja Hämeenlinnan aikuislukio Janakkalan kunta: Turengin lukio ja Tervakosken lukio Ammatillinen koulutus Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä Hämeen ammatti-instituutti, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän Koulutuskeskus Tavastia sekä Kiipulasäätiön ammattiopisto ja sen Perttulan toimipaikka. 10

12 1.2 Selvityksen tavoitteet Tehdyn selvityksen kautta pyrittiin löytämään Hämeenlinnan seudulle parhaiten sopiva toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämis- ja hallintomalli, palveluverkko sekä tekemään tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämisestä. Hämeenlinnan kaupungin ja Kuntaliiton yhteistyössä tekemälle selvitystyölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Selvitetään toisen asteen koulutuksen säädösperustaa sekä valtakunnallisia kehittämissuunnitelmia ja yleisiä kehittämishaasteita. 2. Kartoitetaan opiskelijamääriä, aloituspaikkamääriä sekä opiskelijaennusteita vuosiin 2020 ja 2030 saakka. 3. Selvitetään toisen asteen oppilaitosten nykyistä yhteistyötä sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. 4. Kartoitetaan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja koulukiinteistöjen nykyistä mitoitusta. 5. Selvitetään opetuksen laajuutta; kahden ja kolmen tutkinnon opintojen samanaikaista suorittamista ja järjestämisen edellytyksiä ja esteitä sekä mahdollisuuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen lähentämiseen. 6. Selvitetään toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmää, hallinnollisen järjestämisen vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoihin liittyviä rahoitusselvityksiä: kaupunki, kunta, kuntayhtymä liikelaitos kaupunki isäntäkuntana verkostolukio. 1.3 Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto Selvitykseen liittyvän aineiston keräämisessä käytettiin apuna teemahaastatteluja. Kaikkiaan selvityksen yhteydessä tehtiin kymmenen haastattelua. Haastatteluaineiston kerääminen aloitettiin vuoden 2009 toukokuussa ja viimeiset haastattelut tehtiin elokuussa vuonna Haastateltavat edustivat Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen asiantuntemusta. Keskeisenä valintakriteerinä oli, että haastateltavilla oli kokonaisnäkemys seudun toisen asteen koulutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Haastateltavista neljä oli kuntien koulutoimen johtavia viranhaltijoita. Haastatteluun osallistuneista kuusi edusti toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen edustajat olivat kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita ja rehtoreita. Yksi haastateltavista edusti Hämeen liittoa. Selvityksen aikana toteutettiin kaksi Webropol-kyselyä. Molemmat niistä tehtiin Hämeenlinnan seudun lukioiden rehtoreille. Ensimmäinen kysely lukion rehtoreille toteutettiin vuoden 2009 kesäkuun alussa ja toinen saman vuoden elokuussa. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 11

13 Selvityksessä käytetty valtakunnallinen aineisto perustuu Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille ja muihin toiseen asteen koulutusta linjaaviin kehittämissuunnitelmiin. Aineistona käytettiin Hämeenlinnan seudun lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja koulutuskuntayhtymien vuosikertomuksia, koulutuksen järjestämislupia, perussopimuksia, tilinpäätöksiä ja muita keskeisiä koulutuksen järjestämiseen liittyviä asiakirjoja. Tilasto- ja taloustietojen keräämisessä hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen raportteja sekä kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidosta saatavia tietoja. 12

14 2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys 2.1 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset Lukiokoulutusta kehitettäessä on otettava huomioon seuraava lainsäädäntö, joka luo perustan lukiokoulutuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle: lukiolaki (629/1998), lukioasetus (810/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/1998), valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002), valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008), asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), opetusministeriön päätös opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998), laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja ylioppilastutkintoasetus (915/2005). Lisäksi lukiokoulutuksen järjestämistä ohjaavat vuonna 2005 voimaan tulleet opetussuunnitelman perusteet. Laki ei velvoita kuntia järjestämään lukiokoulutusta, kuten ei muutakaan perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Kunnilla on kuitenkin lakisääteiseen rahoitusjärjestelmään perustuva velvollisuus osallistua lukiokoulutuksen samoin kuin ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin kunnan rahoitusosuuden mukaisesti. Lukiokoulutus on perusopetuksen oppimäärälle perustuvaa yleissivistävää koulutusta. Lukiolain mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Lukiopalvelujen osalta toteutuu tätä kautta kuntarajat ylittävien palvelujen vapaa valintamahdollisuus. Lukiopaikan valintaan vaikuttaa hyvin pitkälle oppilaitoksen sijainti ja sen läheisyys. Oman paikkakunnan lukio on useimmiten ensisijainen vaihtoehto. Varsinkin kaupunkiseutujen kehyskunnista hakeudutaan melko yleisesti keskuskaupungin lukioihin. (Vrt. Karvonen, Eskelinen, Aunola 2009, 27) Luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen myöntää opetusministeriö. Luvan saamisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 13

15 Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Lainsäädäntö mahdollistaa myös sellaisen laaja-alaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostamisen, jossa annetaan sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä ei säädellä valtakunnallisesti. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus vapaasti päättää tarjoamiensa opiskelijapaikkojen määrästä. Lukiokoulutusta koskevat säädökset antavat laajat mahdollisuudet erilaisiin opetuksen järjestämistapoihin. Lukiolain mukaan koulutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etäopetuksena. Koulutuksen järjestämismuodot, kuten lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus, ovat pääosin koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Mahdollisista muutoksista koulutuksen järjestämislupaan päättää opetusministeriö. Järjestämislupaa koskevasta hakemisesta on säädetty lukioasetuksessa. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hakea järjestämisluvan muutosta viimeistään vuosi ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemus toimitetaan lääninhallitukseen. Esimerkiksi lukiokoulutuksen siirtyminen kunnasta koulutuskuntayhtymän alaiseksi toiminnaksi edellyttää uutta lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakemista. Näissä tapauksissa koulutuskuntayhtymä katsotaan uudeksi luvan hakijaksi. Uusien oppilaitosten perustaminen tai aikaisemmin toiminnassa olleiden oppilaitosten yhdistäminen tai lakkauttaminen ei edellytä valtion viranomaisen päätöstä. Koulutuksen järjestämislupa ei tarkoita lupaa ylläpitää nimettyjä lukioita, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää, missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Lukiokoulutuksen järjestämislupa koskee koulutuksen järjestämistä sekä nuorille että aikuisille. Erillisistä aikuiskoulutusta koskevista luvista on pääosin luovuttu. Jos koulutusta järjestetään aikuisille, tulee koulutuksen järjestäjän hyväksyä aikuisille tarkoitettua opetusta varten oma opetussuunnitelma. (Lahtinen, Lankinen 2009, 91). Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Vastaavat säännökset ovat myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Säännösten mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Viittaus muihin koulutuksen järjestäjiin tarkoittaa sitä, että lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä myös perusopetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen järjestäjien kanssa (Lahtinen, Lankinen, Sulonen 2006). 14

16 Lukiolain mukaan opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan lukiolaissa tarkoitetuista palveluista muilta lukiokoulutuksen järjestämisluvan saaneilta tahoilta tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Näillä tarkoitetaan ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen, perusopetuksen tai taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saaneita koulutuksen järjestäjiä sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lukiolaissa olevien säännösten mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Mahdollisia lukiokoulutuksen järjestämisluvan muutoksia toteutettaessa tulee valtionosuuksien yksikköhintojen määräytymisessä erikseen huomioida opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 6. Sen mukaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät. (944/2007) Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Ammatillisen koulutuksen järjestämistä säätelevät muun muassa seuraavat lait, asetukset ja päätökset: Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 15

17 Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/2002) Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Opiskelu tapahtuu paitsi oppilaitoksissa, myös lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja verkko-oppimisympäristöissä. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osaa myös yksityisopiskelijana. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti perusopetuksen päättövaiheessa tai lukiokoulutuksen päättyessä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaku oppilaitoksiin tapahtuu vakiintuneina ajankohtina kahdesti vuodessa. Osassa koulutuksesta haetaan suoraan oppilaitokseen siltä osin kuin koulutus ei kuulu yhteishaun piiriin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Ammatillisesta koulutuksesta annettujen säädösten mukaan koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Kaikilla niillä, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta on järjestämisluvan mukaan mahdollisuus koulutuksen järjestämiseen oppisopimuskoulutuksena. Ammatilliset perustutkinnot tuottavat alan ammattipätevyyden ja jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto ja työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuskoulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Lain 17 :n mukaan oppisopimus perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimukseen), 16

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 2009 Suomen Kuntaliitto Hämeenlinnan kaupunki Helsinki

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01. Yhtymähallitus 128 16.12.2014 Yhtymähallitus 37 17.03.2015 Yhtymähallitus 108 20.10.2015 Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.02/2014 Yh 16.12.2014 128 Loimaan kaupungin talous- ja strategiatyöryhmä

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 11.11.2016 Messukeskus Ammatillinen koulutus uudistuu ajankohtaista reformista Opetusneuvos Erja Kärnä, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen reformi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua 29.10.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Seinäjoki

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Seinäjoki AJANKOHTAISET ASIAT Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano Seinäjoki 5.3.2014 Rakennepoliittisen ohjelman keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla Muutetaan esiopetus velvoittavaksi

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot