HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ

Transkriptio

1 HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittämishanke Lapissa ja Kainuussa, Kastepäätös STM/5235/2012 Hankkeen tunniste 004/HTO/KH/2013 HALLINNOLLINEN LOPPURAPORTTI ja maksatuskauden talouserittely Sisältö 1 Projektin perustiedot Selvitys hankkeen hallinnoinnista, organisaatiosta ja toteutusmallista Hankkeen hallinnointi Hankkeen organisoituminen Kehittämisen toimintamallit Selvitys hankkeen toteutumisesta Tulokset suhteessa hanketavoitteisiin ja niiden vaikutusten alustavaa kuvausta Tavoite 1: lisätä päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta (Kainuussa lapsiperheiden ja nuorten) Tavoite 2: Edistää omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä Tavoite 3: parantaa työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja selvitys miten toteutumista on arvioitu Yhteistyö Valtakunnallinen verkostoituminen ja yhteistyö Muu yhteistyö Selvitys hankekustannuksista Kokonaiskustannukset Henkilöstökustannukset Asiantuntijapalvelut Matkakustannukset Hankkeessa toteutetut koulutukset ja tilaisuudet... 22

2 1 Projektin perustiedot Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittämishanke Lapissa ja Kainuussa oli saanut (STM/5235/2012) Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman mukaisen kehittämisrahoituksen 1,05 miljoonaa euroa ajalle Hanketta hallinnoi Kolpeneen kuntayhtymä ja toteutti Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/lapin toimintayksikkö. Osa hankkeesta toteutettiin ostopalveluna Kainuun Sote-kuntayhtymältä, joka toteuttaa Kainuun hankeosion. Hankejohtajana toimi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämisjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö, mutta käytännön toiminnasta vastasi projektipäällikkö Nina Peronius. Kainuun hankeosion osa-aikaisena projektipäällikkönä toimi terveyden edistämisen suunnittelija Saara Pikkarainen. Hankkeella oli kolme päätavoitetta: 1) lisätä päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta (Kainuussa lapsiperheiden ja nuorten), 2) edistää omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä ja 3) parantaa työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tavoitteisiin pyrittiin edistämällä asiakasosallisuutta, vahvistamalla ja kehittämällä perustason päihde- ja mielenterveyspalveluita, neuvontaa ja osaamista sekä uusia työskentelymalleja ja yhteisiä palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia. Lapissa tavoitteena on lisäksi luoda alueellinen päihdetyön palveluketjumalli ja Kainuussa organisaation sisäinen päihdeosaamisen kehittämisen geneerinen malli. Lapissa huomioitiin lisäksi saamelaisen kulttuurin tarpeet. Hanke jakaantui kahteen hankeosioon: Lappiin ja Kainuuseen. Kainuussa toimintaa koordinoi ostopalvelusopimuksella Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja mukana oli Kainuun Sote-kuntayhtymän seitsemän kuntaa. Lapissa mukana oli 14 kuntaa tiiviimmässä kehittämistyössä sekä neljä pohjoisimman Lapin kuntaa yleisessä kehittämisrakenteessa. Lisäksi Lapissa rahoitusosuudella olivat mukana Kolpeneen kuntayhtymä sekä Lapin päihdeklinikka. Muita yhteistyökumppaneita olivat Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue ja järjestökumppaneina hankesuunnitelman perusteella Lapissa A-kiltojen liitto, Irti Huumeista ry, Rovalan Setlementti/nuorten päihdeklinikka Romppu, Sininauhaliitto, Sámisoster ry ja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys sekä Kainuussa alkuvaiheessa Spartak ry. Hankkeen aikana tehtiin lisäksi yhteistyötä mm. A-klinikkasäätiön, Ehyt ry:n, kuntien paikallisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hankkeessa tehtiin yhteystyötä perusterveydenhuollon yksiköiden, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Kainuussa hankkeen yhteistyökumppaneita olivat lisäksi kuntayhtymään kuuluvien kuntien peruspalvelut, kuten varhaiskasvatus, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä kunnissa toimivat järjestöt. Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 2

3 2 Selvitys hankkeen hallinnoinnista, organisaatiosta ja toteutusmallista 2.1 Hankkeen hallinnointi Ohjausryhmä ohjasi hankkeen etenemistä ja se koottiin projektiin sitoutuneista tahoista asettamispäätöksen mukaisesti. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän hallitus asetti ohjausryhmän tehtäväänsä kokouksessaan Ohjausryhmään valittiin toimijat asemansa perusteella ja työtehtävien muuttumisen vuoksi ohjausryhmän jäseniä on vaihtunut hankkeen aikana siten, että muutoksia on ollut kaikkiaan 9 kertaa. Muutoksista on tehty ohjausryhmässä päätös, mutta niitä ei ole käytetty enää Kolpeneen hallituksessa. Liitteenä ohjausryhmän kokoonpano, josta näkyvät myös ohjausryhmän muutokset. (Liite 1) Hankeaikana ohjausryhmän kokouksia on pidetty kaikkiaan kuusi kertaa. Suunnitellusta kokousrytmistä poikettiin siten, että yksi kokous, kesäkuulta 2015, jätettiin välistä, sillä siihen ei olisi tullut osallistujia eikä korvaavaa päivää kyetty löytämään. Ohjausryhmän esittelijänä ja valmistelijana toimii projektipäällikkö Nina Peronius ja sihteerinä Tiina Ylikangas. Ohjausryhmän materiaali sekä pöytäkirjat ovat nähtävillä julkisesti 1. Ohjausryhmän kokouksiin on osallistuttu sekä paikan päällä Rovaniemellä että kuvapuhelimen välityksellä siten, että 13 jäsenen ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut 8 11 joko varsinaista tai varajäsentä. Kuvio 1: Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen ohjauksen kokonaisuus Lapin ja Kainuun hankeosioiden yhteistyöstä ja projektin yhtenäisestä toteuttamisesta ja raportoinnista vastasi projektipäällikkö. Lapin ja Kainuun toimijoista muodostettu projektiryhmä tuki hankeosioiden koordinaatiota sekä tiedon välittymistä alueiden välillä. Ryhmään kuuluivat Kaisa Kostamo-Pääkkö ja Asta Niskala Poskesta, Marita Pikkarainen Kainuun Sotesta sekä 1 Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 3

4 molemmat projektipäälliköt Nina Peronius ja Saara Pikkarainen. Ryhmä kokoontui hankeaikana kuvapuhelinyhteydellä 16 kertaa. Lapissa hanketavoitteiden mukaisen aluekehittämisen ja alueellisten kehittäjätyöntekijöiden tukena toimivat viisi alueellista aluetyöryhmää. Aluetyöryhmät kokoontuivat hankkeen aikana 6 7 kertaa. Aluetyöryhmien jäsenet sekä kokoontumiset ovat liitteessä (Liite 2). Aluetyöryhmien kokousasiakirjat on julkaistu hankkeen kotisivuilla 2. Lapissa kehittäjätyöntekijöiden yhteisenä käytännön työn tukena oli Hakusessa-työkokouspäivät, joita on hankeaikana pidetty kaikkiaan seitsemän kertaa, joista kolme kertaa yhdessä Kainuun hankeryhmän kanssa. Lisäksi Lapin työntekijät ovat osallistuneet Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikön kehittämispäiviin, joita on pidetty Oulun ja Saamelaisalueen toimintayksikön kanssa kerran vuodessa ja Lapin toimintayksikön omana kehittämispäivänä noin kerran vuodessa. Lisäksi Lapin työntekijät ovat kokoontuneet kolmeen yksittäiseen kehittämispäivään, joissa on ollut teemana mm. Innokylä. Viidellä eri alueella työskentelevien Lapin kehittäjätyöntekijöiden työtä ja hanketiedotusta tukivat myös viikoittaiset, tunnin mittaiset hankkeen omat HH-palaverit sekä Posken tiistaipalaverit, jotka toteutettiin kuvapuhelimien avulla. Kainuussa projektin toiminnan suuntaamista tuki Kainuun moniammatillinen hanketyöryhmä (liite 3), joka kokoontui Kainuun projektipäällikön johdolla noin kerran kuukaudessa. Projektin käytännön etenemistä tukemaan perustettiin Kainuussa erillinen viiden hengen Kainuun projektityöryhmä (Kainuun raportti, 52) Perhepalvelujen ja kehittämisyksikön toimijoista. Projektihenkilöstö työskenteli Kajaanissa pääosan projektiajasta yhteisissä tiloissa, joten hanketyöntekijöiden tiivis yhteistyö ja suunniteltu yhdessä tekeminen onnistui hyvin käytännössä. Kainuun hanketoimijat kokoontuivat kuitenkin kahden viikon välein projektipäällikön johdolla arvioimaan ja suuntaamaan toimintaansa. 2.2 Hankkeen organisoituminen Lapissa kaikki projektin 7 työpaikkaa haettiin avoimella haulla ja täytettiin haastattelujen perusteella. Työsuhteet alkoivat välisenä aikana. Lapin projektipäällikkö Nina Peronius toimi koko projektin päällikkönä noin 40 % ja Lapin hankeosiossa noin 60 % työajastaan. Lapin 18 projektiin osallistuvasta kunnasta 14:sta oli käytössä kehittäjätyöntekijän työpanosta. Neljä pohjoisimman Lapin kuntaa (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylä) ovat mukana lähinnä projektin tarjoamassa koulutuksessa (ns. tukirakennekunnat). Lapin hankeosion viisi kehittäjätyöntekijää saivat työtilansa pääasiassa asuinkunnistaan kunnan tiloista. Lapin hankeosion suunnittelija työskenteli Rovaniemellä. Projektin hallinnointia tuki osa-aikainen taloussihteeri Tiina Ylikangas. 2 Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 4

5 Lapissa hankekehittämiseen vaikuttivat hankkeen henkilöstömuutokset, erityisesti hankkeen loppuvaiheessa. Suunnittelija Katja Paasivirta vaihtoi työpaikkaa jo lokakuussa 2014 ja hänen työpanostaan korvattiin Posken suunnittelija Maria Martinin osa-aikaisella työpanoksella hankkeeseen ja tämä järjestely toimi hyvin. Etelä-Lapin kehittäjätyöntekijä vaihtoi työpaikkaa huhtikuun alussa 2015 ja hänelle valittiin hieman etupainotteisesti helmikuun alusta 2015 kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen, joka jatkoi sittemmin hankkeen loppuun asti, koska myös kaksi muuta kehittäjätyöntekijää (Itä-Lappi ja Länsi-Lappi) lähti uusiin töihin loppukeväällä Kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ei uutta rekrytointia enää käynnistetty, vaan sovittiin, että loppuvaiheessa olleet kuntien pilotit huolehditaan loppuun hankkeen jäljelle jäävien työntekijöiden tuella. Vähenevää työpanosta korvaamaan kiinnitettiin kahdeksi kuukaudeksi projektityöntekijä Kaisa Kivelä työstämään tekeillä ollutta päihdepalveluselvitystä sekä hyödynnettiin Posken yleissuunnittelijan työaikaa. Lisää henkilöstömuutoksien vaikutuksista hankearviointiosiossa. Lapissa kaikille työntekijöille turvattiin henkilökohtaiset työvälineet (matkapuhelin, kannettava tietokone riittävine ohjelmistoineen mm. videoneuvottelutarpeisiin, ulkoinen mikrofoni, kuulokkeet). Lisäksi osaan kunnista tarvittiin erillinen kiinteä verkkoyhteys, tulostin/kopiokone, työtuoli tms. välttämättömyystarvikkeita, joista haettiin erikseen hankintaluvat Lounais-Suomen aluehallintoviraston kautta. Kainuussa työntekijöiden aloittaminen oli suunniteltu vaiheittaiseksi: aluksi haettiin projektipäällikköä, joka käynnistää projektin ja tarkennettujen suunnitelmien kokeilua varten oli tarkoitus valita kaksi projektityöntekijää vuoden 2014 alusta puoleksitoista vuodeksi. Rekrytointihaasteiden vuoksi Kainuun hankeosioon saatiin projektipäällikkö vasta alkaen, mutta hän päätti työsuhteensa koeaikana Projektin aikataulussa pysyminen varmistettiin siten, että Kainuun Soten vakinaisen terveyden edistämisen suunnittelija Saara Pikkaraisen työnkuvaa muutettiin siten, että hän Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 5

6 teki vuoden 2013 loppuun asti projektipäällikkyyttä 50 % työajalla ja sen jälkeen syyskuun 2015 loppuun saakka 40 % työajastaan. Kainuussa rekrytoitiin aiemman kahden sijasta kolme projektityöntekijää kuukauden ajaksi vuoden 2014 alusta lukien. Projektisihteeri toimi 25 % työajalla hankkeen ajan. Tämäkin muutos annettiin Lounais-Suomen AVI:n ohjeiden mukaisesti tiedoksi ohjausryhmälle ja se ei vaikuta hankeosion talouteen tai tavoiteasetteluun. Projektityöntekijöiden toteutettua Kainuun hankeosion kehittämistyötä noin puolen vuoden ajan, yksi heistä jäi virkavapaalle, joka jatkui aina muutaman viikon määräajoin hankkeen päättymiseen asti. Sijainen tehtävään uskallettiin ottaa vasta lähempänä vuoden 2014 loppua ja pidemmällä sopimuksella vuoden 2015 alusta. 2.3 Kehittämisen toimintamallit Lapissa kehittäminen toteutui pilottien kautta. Pilotti käsitettiin tässä hankkeessa kunnan tai kehittämisalueen kanssa sovituksi, suunnitelmalliseksi kehittämistehtäväksi, johon kehittäjätyöntekijä toi oman työpanoksensa hyvien toimintamallien kartoittamiseen esim. Innokylästä, pilotin suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tärkeä osa työtä oli huomioida se, että asiakkaat pääsevät mukaan kehittämiseen eri tavoilla sekä varmistaa se, että luotu ja testattu malli voisi jäädä kunnan vakinaiseksi toiminnaksi ja jopa levitä muihin kuntiin. Kaikki pilotit olivat hankkeen päätavoitteiden mukaisia, mutta kunnan tai alueen omiin kehittämistavoitteisiin sovitettuja. Kunnat joutuivat panostamaan pilottien toteuttamiseen omaa työvoimaansa, tiloja ja tarvikkeita. Tämä antoi kunnille realistisen kuvan siitä, mitä toiminta vaatii jatkuakseen. Lapissa eri kuntien toiveet kehittämistyöstä vaihtelivat voimakkaasti ja pilotteja yhdisti eniten asiakasosallisuuden kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyssektorin että perus- ja erityispalvelujen yhteistyön kehittäminen. Pilottimuotoisen toteuttamisen tueksi laadittiin uudenlainen pilottipohja (liite 4), johon kukin pilottisuunnitelma, toteutuksen sujuminen sekä arviointi tuli kirjata. Lisäksi pilotteja seurattiin ja raportoitiin lyhyiden pilottitiivistelmien sekä erilaisten visuaalisten työkalujen kautta. Pilotit tukivat kehittämisalueilla työn hallintaa siten, että osa suuremmista kehittämisprosesseista jaettiin useampaan pilottiin (esimerkiksi suunnittelu, käynnistäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen), jolloin kyettiin tarkemmin seuraamaan pilotin etenemistä, eikä se paisunut liian laajaksi. Myös yksittäiset tilaisuudet, joiden suunnitteluun ja toteutukseen käytettiin vähäistä enemmän työaikaa, kirjattiin erilliseksi pilotiksi, vaikka niistä ei välttämättä muodostettu pysyväksi tarkoitettua toimintamallia. Yhdenmukaisuuden nimissä myös pääosa hankkeen muista toiminnoista: osaamisen lisäämiseen ja pilottien toteutumisen tueksi järjestetyt luennot ja osa hankkeen hallinnointiin ja ohjaukseen liittyvistä toiminnoista kirjattiin piloteiksi. Kaikkiaan Lapin hankeosiossa vietiin läpi 108 erikokoista pilottia, joista 103 toteutui pilottisuunnitelman mukaisesti. Pysyvä toimintamalli tai tuotos jäi Lappiin 52 pilotista (48 %), loput olivat valmistelu/juurruttamispilotteja tai yksittäisiä tapahtumia. Lapin pilottilistaus alueittain/tavoitteittain on liitteenä (liite 5). Kainuussa kehittäminen organisoitiin perinteisemmin hieman laajempien kokonaisuuksien muodossa. Päihdetyöparimalli oli ideoitu jo Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanketta Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 6

7 edeltävässä selvityksessä ratkaisuna Kainuun sote-organisaatiossa havaittuun puutteeseen alaikäisten päihdepalvelujen osalta ja toimintamalli muotoiltiin ja sitä pilotoitiin kahden työntekijän voimin suunnitelmallisesti kaikissa Kainuun Soten seitsemässä kunnassa aina kunta kerrallaan. Toisena laajana kehittämistehtävänä on ollut lapsiperheiden ja nuorten matalan kynnyksen päihteettömien toimintojen kehittäminen Kainuun kunnissa toteutettiin yhden työntekijän tehtävänä kaikissa Kainuun Soten kunnissa. Muut Kainuun hankeosion tehtävät toteutettiin näiden isojen toimintamallien rinnalla projektipäällikön ja projektityöntekijöiden työnä. Tarkemmin Kainuun toimintamalleista on kerrottu seuraavassa luvussa sekä Kainuun Soten edellyttämässä Kainuun hankeosion erillisessä raportissa (liite 6). 3 Selvitys hankkeen toteutumisesta 3.1 Tulokset suhteessa hanketavoitteisiin ja niiden vaikutusten alustavaa kuvausta Tavoite 1: lisätä päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta (Kainuussa lapsiperheiden ja nuorten) Hankesuunnitelmassa todettiin, että palvelujen kehittämisessä pyritään ennaltaehkäisyyn ja yhteisöllisyyden korostamiseen ja asiakkaiden tasavertaisen toimijuuden edistämiseen sekä heidän asiantuntijuutensa hyödyntämiseen palveluprosessin kehittämisessä siten, että asiakkaan osallisuus vahvistuu. Tarkennetussa hankesuunnitelmassa Lapin hankeosion osalta todettiin eri kuntiin sopivan matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen yhteistyöverkostossa ja muutoinkin ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen, palvelumuotojen monipuolistuminen, asiakkaiden aseman vahvistuminen sekä saamelaisen kulttuurin huomioiminen saamelaisalueella. Kainuun hankeosiossa tavoitteena oli luoda monitoimijaisia ja moniammatillisia päihdepalveluja lapsiperheille ja nuorille siten, että palvelutarpeeseen vastataan ja asiakkaiden asema vahvistuu. Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 7

8 Hankkeen keskeisimmät tuotokset Matalan kynnyksen päivätoimintapäivän käynnistämisprosessin tuki Viisipäiväisen päivätoiminnan käynnistämisen tai sisällön kehittämisen tuki Saamelaiskulttuurisensitiivinen työn osaamisen lisääminen Puheeksioton kehittäminen ja ehkäisevä päihdetyö Lapissa Tuotoksen avulla saavutetut tulokset ja vaikutukset Saatiin toteutettua moniammatillisesti ihan uutta, matalan kynnyksen päihteetöntä toimintaa kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville kuntalaisille. Toimintaan ollaan tyytyväisiä ja sitä halutaan jatkaa ja kehittää. Toiminta edistää myös kunnan toimijoiden verkottumista, koska toteutetaan vaihtuvin työparein. Tuettiin päivätoiminnan käynnistämisessä sekä kehittymisessä. Saatiin osallistavampaa päivätoimintaa, jossa monipuolisempia sisältöjä sekä kehittämistä ja arviointia. Edistettiin päivätoiminnan integroitumista muihin palveluihin ja tuettu toimijoiden jaksamista ja verkottumista. Ohjeistusta ja tukea kulttuurin huomioivaan päihde- ja mielenterveystyöhön saatiin erityisesti Norjan puolelta saatujen kokemusten kautta. Kehitettiin erityisesti kotipalvelun puheeksioton toimintamalleja. Esimiehille ja työterveyshuollon toimijoille hyödynnettiin kokemusasiantuntijoiden tarinoita ja tukea puheeksioton harjoitteluun. Päihdetietoutta lisättiin ikäihmisille sekä nuorille/perheille. Lapin päihdepalvelujen kartoitus Saatiin koottua yhteen Lapin 21 kunnan päihdepalvelut ja tuotua esille niiden moninaisuus ja kunnittainen erilaisuus. Toteutuksen laajuus Perustettiin uusia toimipisteitä: Tervola, Ranua, Posio, Pello, joissa kaikissa toiminta jatkuu hankkeen jälkeen ja sitä aiotaan laajentaa. Toimintaa kokeiltiin myös Sallassa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella, henkilöä viikoittain toiminnassa. (Pilotit: 5, 6, 7, 8, 9, 21, 22, 32, 33, 79, 80) Tuettiin käynnistymistä Kemijärvellä (mt-asiakkaat), Keminmaassa, Kittilässä sekä jo aiemmin olleen päivätoiminnan kehittymistä Kemijärvellä (päihde), Torniossa, Ylitorniolla ja Rovaniemellä (Pilotit 15, 20, 40, 41, 44, 68, 84) Koulutuspäivät pidettiin toukokuussa 2015 ja kirjoitettiin artikkeli hankkeen julkaisussa. Osallistujia oli kaikista saamelaisalueen kunnista. Tulkkaus saame-norja-suomi (108) Kotipalvelun työntekijöille pidettiin tukiprosessi Sallassa ja Pelkosenniemellä, lähiesimiehille sekä työterveyshuollon työntekijöille Rovaniemellä. Osallistujia oli kaikkiaan noin 60 henkilöä. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello Posiolle, tilaisuuksia ikäihmisille Posiolla ja nuorille/perheille Muoniossa (Pilotit 10, 11, 12, 29, 30, 67, 87) Lapin 21 kuntaa (hankekunnat + 3 hankkeen ulkopuolella ollutta kuntaa). Erillinen raportti. (105) Lapsiperheiden ja nuorten ehkäisevän päihdetyön malli Kainuussa Kainuun nuorten ehkäisevän päihdetyön verkko- ja mobiilipalvelut Kuvattiin ehkäisevän, matalan kynnyksen toiminnot nuorille ja lapsiperheille kunnittain. Selkiytettiin toimijoiden yhteistyötä ja työnjakoa sekä yhdenmukaistettiin toiminnan periaatteita. Kartoitettiin kuntien nuorten tilannetta ja tarpeita netti- ja peliriippuvuuden aiheuttamiin haasteisiin. Osassa kuntia tarvetta ilmeni, osassa ei. Tiivistettiin yhteistyötä kuntien päihde- ja mielenterveystiimien kanssa. Kehittämistyötä toteutettiin kaikissa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnissa Kajaanissa, Sotkamossa, Paltamossa, Ristijärvellä, Hyrynsalmella, Kuhmossa sekä Suomussalmella Sotkamossa pilotoitu laajimmin. Taulukko 1: Tavoite 1 mukaiset hanketulokset Hyvinvointi hakusessa Riippuvuus riskinä - hankkeessa Lapissa ja Kainuussa. Lapin hankeosiossa tavoitteeseen 1 liittyvä pilotteja oli kaikkiaan 32 kappaletta (30 % kaikista piloteista). Niistä pysyviksi toiminnoiksi jäi 13 (40 %). Tavoite 1 alle eri kunnissa toteutetuista Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 8

9 piloteista muotoutui kokonaisuuksia päivätoiminnan kehittämisen ja käynnistämisen puitteissa, ryhmämuotoisten toimintojen kehittämisen osalta sekä päivätoimintojen yhteydessä että erikseen, erilaisten ennalta ehkäisevien toimintojen kokeilut sekä puheeksiottamisen tukeminen sekä kulttuurisensitiivinen päihdetyö. Täysin uutta ja kuntien toimijoiden kannalta uudenmuotoista päivätoiminnan mallia on kehitetty kaikkiaan seitsemässä Lapin kunnassa. Kerran viikossa moniammatillisella yhteistyöllä toteutettava päivätoimintapäivä on vakiinnuttanut paikkansa hankeaikaisen pilotoinnin pohjalta Tervolassa, Pellossa, Posiolla ja Ranualla. Pelkosenniemen ja Savukosken kokeilut jäivät kokeiluksi, mutta Sallassa kokeilu käynnistyi vasta Itä-Lapin hanketyöntekijän päätettyä työsuhteensa ja toiminta osoittautui hyväksi, vain henkilöstömuutokset kunnassa ovat haastaneet toiminnan jatkon. Pellossa toiminta käynnistettiin Aikuisten olohuone -nimisenä, ja tavoitteena oli, ettei osallistuminen kohdistu rajatusti millekään tietylle kohderyhmälle ja siten leimaa osallistujiaan. Näin kävikin ja Pellossa kokoontuu kuntatoimijoiden tuella aktiivinen ja heterogeeninen ryhmä aikuisia, vaikka mm. tilojen äkilliset muutokset aiheuttivat haasteita toiminnan käynnistymisvaiheessa. Tervolassa ja Posiolla tavoite onnistui ja saavutettiin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat päihteidenkäyttäjät, joista osa ei ole ollut minkään palvelun piirissä. Ranualla päivätoiminta muotoiltiin osaksi kuntouttavan työtoiminnan palveluja alusta alkaen. Kaikissa kolmessa kunnassa ollaan kehittämässä ja laajentamassa päivätoimintapäivää, koska sen tulokset koetaan niin hyviksi. Päivätoimintateemasta on useita artikkeleita hankkeen julkaisussa. Olemassa olevan viisipäiväisen päivätoiminnan kehittymistä entistä asiakaslähtöisemmäksi ja osallistavammaksi toiminnaksi on tuettu Rovaniemellä, Kemijärvellä, Torniossa ja Ylitorniolla. Täysin uuden päivätoiminnan syntyvaihetta on tuettu Kemijärvellä (mt-asiakkaat), Keminmaassa ja Kittilässä. Hankkeen tuella on saavutettu entistä osallistavampaa päivätoimintaa, jossa on monipuolisempia sisältöjä sekä uusia työkaluja päivätoiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Samoin on tuettu päivätoiminnan työntekijöiden jaksamista työssään sekä verkottumista tiiviimmin kunnan muuhun mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmään, koska selkeästi kävi ilmi, että työntekijät helposti eristyivät päivätoiminnan kävijöiden kanssa ja irtautuivat muusta työtiimistä tehtävien erilaisuuden takia. Hankkeen painopisteenä Lapissa ei ollut ennaltaehkäisevä päihdetyö, mutta siihen osallistuttiin, mikäli kunnassa oli vahvoja toiveita ja tarpeita. Posiolla osallistuttiin ikäihmisten ehkäisevään päihdetyöhön ja Muoniossa nuorten. Päihteidenkäytön puheeksiotto koettiin edelleen haasteelliseksi Lapin kunnissa, vaikka aiheeseen oli saatu runsaasti koulutusta aiempina vuosina. Hanke ei lähtenyt tuottamaan puheeksiotto-koulutusta vaan markkinoi saatavilla olevaa ilmaista verkkokoulutusta ja erikseen puheeksiottoa kehitettiin Sallassa ja Pelkosenniemellä kotipalveluhenkilöstölle ja Rovaniemellä esimiehille ja työterveyden toimijoille. Lisäksi tavoite 1 alla toteutettiin Lapin päihdepalvelukartoitus, joka käynnistettiin keväällä 2014 ja josta kirjoitettiin raportti erikseen siihen palkatun projektityöntekijän toimesta kesällä Myös kulttuurisensitiivinen työ kirjautui tavoite 1 alle: saamelaisalueen toimijoiden toiveiden mukaisesti Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 9

10 järjestettiin seminaari keväällä 2015, jossa esiteltiin erilaisia saamelaiskulttuurin huomioivia toimintamalleja erityisesti Norjan puolelta. Seminaarista on artikkeli hankkeen julkaisussa. Kainuussa toteutettiin kaikkien Kainuun soten seitsemän kunnan lapsiperheiden ja nuorten matalan kynnyksen (harraste- ja vapaa-ajan) toimintojen palvelukuvaukset ja selkeytettiin yhteistyössä kuntien ehkäisevän päihdetyön työryhmän kanssa toiminnan periaatteita ja toimintojen yhdenmukaisuutta sekä käynnistettiin uutta toimintaa. Uudeksi haasteeksi Kainuun kunnissa koettiin nuorten riippuvuus pelaamisesta ja netistä ja tämän osalta käynnistettiin selvitystyö ongelman piirteistä ja laajuudesta Tavoite 2: Edistää omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä Omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteen osalta Lapin hankeosion tavoitteissa painotettiin kehittäjäasiakkaiden rekrytointia, valmennusta sekä kiinnittämistä kunnan palvelujen kehittämisen prosesseihin. Tämän tavoitteen alle kirjautuivat kehittäjäasiakas/kokemusasiantuntijapilotit, kehittäjäkahvilatoiminta sekä ryhmätoiminnot. Kaikkiaan pilotteja kertyi 32 (30 %), joista pysyväksi toiminnoiksi/tulokseksi jäi 37 % (12 kpl). Hankkeen keskeisimmät tuotokset Uusia kehittäjäasiakkaita ja kokemusasiantuntijoita sekä heidän tuottamiaan palveluja Lappiin ja video kehittäjäasiakastoiminnasta Kehittäjäkahvilatoiminta Tuotoksen avulla saavutetut tulokset ja vaikutukset Saatiin Lappiin kehittäjäasiakkaiden lisäksi myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita, jotka ovat toimineet myös asiakastilanteissa sekä henkilöstön koulutuksissa. Asenne asiakkaiden mukana oloa kohtaan kehittynyt entistä myönteisemmäksi. Kehittäjä-asiakasvideo valottaa kehittäjäasiakkuuden ja kokemusasiantuntijatoiminnan eroa sekä kehittäjäasiakkuuden historiaa. Vietiin kehittäjäkahvilamuotoista osallistavaa toimintamallia uusiin kuntiin ja löydetty uusia hyödyntämisen tapoja. Toteutuksen laajuus Kaikki 18 hankekuntaa (kehittäjäasiakkaita mukana piloteissa) 17 kokemusasasiantuntijakouluttajakoulutuksen käynyttä, 25 kokemusasiantuntijavalmennettua 4 eri valmennuksessa (Rovaniemi 2, LPKS ja Kemijärvi) (Pilotit 4, 28, 43, 55, 63, 70, 74, 101) Toteutettiin neljässä eri Lapin kunnassa 1 6 kerran kokonaisuuksina (Pilotit 23, 34, 38, 60) Ryhmätoimintojen kehittäminen Verkko- ja videomuotoisten palvelujen sisältöjen kehittäminen Lapissa usein eri toimintamallein Saatiin kokemusta erilaisten ryhmien vaikutuksista asiakkaan saamaan apuun. Luotiin mallia helppoon ryhmätoiminnan käynnistämiseen. Luotiin uusia toimintoja verkko- ja videopalveluihin Lapissa, joiden teknistä pohjaa kehittää Virtu.fi - hanke Kokeiltiin ryhmätoimintoja seitsemässä Lapin kunnassa. Kaikkiaan osallistujia ryhmissä n. 24. (Pilotit 17, 42, 46, 47, 48, 66, 73, 81, 82, 85, 86, 91) Verkko- ja videomuotoiset palvelut ulottuvat kaikkiin Lapin kuntiin, toteutettu 7 eri pilottia (1, 75, 86, 94, 95, 77, 87), joista 2 3 jäävät vakinaiseksi toiminnaksi Taulukko 2. Tavoite 2 mukaiset hanketulokset Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hankkeessa Lapissa. Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 10

11 Kokemusasiantuntijakouluttajakoulutus toteutettiin 17 hengelle talvikautena ja kaikkiaan hankeaikana toteutettiin 4 eri kokemusasiantuntijavalmennusta (2 Rovaniemellä, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä ja Kemijärvellä). Kaikkiaan valmennettuja saatiin 25. Kokemusasiantuntijat ovat päässeet mukaan palveluiden kehittämiseen, mutta ovat myös osallistuneet koulutuksiin ja seminaareihin, kertoneet kokemuksiaan esimiehille ja työterveyden toimijoille sekä olleet mukana myös asiakastilanteissa työntekijän ja asiakkaan tukena. Pilottimuotoisen kehittämistoiminnan ideana oli se, että kaikkiin pilotteihin rekrytoidaan mukaan asiakkaita, jotka ovat mukana kehittämisessä sen ideoinnista arviointiin asti. Aivan täysin ei tavoitetta saavutettu, mutta erityisesti kuntapiloteissa asiakkailta pyydettiin ja saatiin kommentteja ja ideoita sekä arviointia kehittämisprosesseihin. Rovaniemellä koulutetut kokemusasiantuntijat pääsivät vahvimmin mukaan kehittämiseen. Asiakkailla on ollut vahva rooli opioidikorvaushoidon eri osa-alueiden, ohjeistuksien sekä koulutusten toteuttamisessa. Kehittäjäasiakastoiminnasta kuvattiin 10 minuutin video 3 elokuussa Videon kustannukset puolitettiin Ikälaki-Kastehankkeen kanssa. Kehittäjäasiakkaita sekä heidän kuntavastinparejaan tuetaan kaksi kertaa vuodessa toteutettavilla Kehittäjäfoorumitapaamisilla, joihin osallistuu toimijoita eri hankkeista ja kukin hanke vastaa omien toimijoidensa kustannuksista. Kehittäjäkahvila-toimintamalli on yhteisen kehittämisen yksi toimintamalli. Kehittäjäkahviloissa on yleinen tai tarkennettu teema, josta keskustelemaan pyydetään siitä kiinnostuneita kuntalaisia ja asiakkaita sekä työntekijöitä. Kehittäjäkahviloita on Hakusessa -hankkeessa Lapissa toteutettu neljässä eri kunnassa. Erilaista ryhmätoimintaa kehitettiin kaikkiaan seitsemässä eri kunnassa 12 eri pilotin kautta. Kaikkiaan erilaisia ryhmiä oli toistakymmentä ja useimmissa kehittäjätyöntekijä toimi toisena vetäjänä. Ryhmätoiminnoista pitivät sekä osallistujat että vetäjät, mutta edelleen niiden toteuttaminen osana peruspalveluja koettiin haastavaksi. Koettiin, että ryhmätoiminta on tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa, mutta aliarvostettua. Sen onnistuminen vaatii motivoituneet vetäjät, toimintaa tukevan esimiehen (myös tilojen ja työaikajärjestelyjen sekä asiakastilastoinnin osalta) sekä muun työyhteisön tuen ja arvostuksen. Toinen vetäjä voi hyvin olla koulutettu ja kokenut kokemusasiantuntija tai esimerkiksi järjestön tai seurakunnan edustaja. Mihinkään kuntaan ei ryhmien vetäminen jäänyt suoraan vakituiseksi toimintamalliksi. Verkko- ja videomuotoisten palvelujen kehittäminen perustuu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa jo kymmenen vuotta toteutettuun palveluportaalityöhön, jonka tekninen osio toteutetaan EU-hankejatkumona ja johon sisältöjä kehitetään mm. Kaste-hankkeilla. Hyvinvointi hakusessa -hankkeessa on testattu ryhmätoimintoja kuvapuhelinyhteydellä sekä luotu uusia verkko- ja videopalveluja asiakkaiden sekä ammattilaisten tueksi. Kainuussa ei ollut tavoitteita hanketavoite 2:ssa. 3 Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 11

12 3.1.3 Tavoite 3: parantaa työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Lapin hankeosiossa määrällisesti eniten pilotteja on asemoitunut tavoitteen 3 alle, vaikkakin suuri osa piloteista voisi kuulua useampaan hanketavoitteeseen. Tavoitteen sisällä on Lapin hankeosiossa tavoiteltu uusien tuen muotojen saamiseen kaikkein eniten tukea tarvitseville työntekijöiden tiedollista sekä asenteellista osaamista kehittämällä ja palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisella. Kainuussa tavoitteena oli uudenlaisen työparimallin käyttöön otto lapsiperheiden ja nuorten päihdepalveluihin sekä ehkäisevän päihdetyön kuvaaminen ja selkeyttäminen, terveysneuvonnan tarpeen selvittäminen sekä henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Hankkeen keskeisimmät tuotokset Opioidikorvaushoidon uudet toiminnot ja kehittäminen Päihdeasiakkaan asumisen tuen malli Paljon tukea tarvitsevan päihteitä käyttävän asiakkaan tukimalli Päihdepalvelujen mallinnukset ja strategiat Tiimit ja yhteistyöverkostot Tuotoksen avulla saavutetut tulokset ja vaikutukset Rovaniemen kuntouttavan korvaushoidon mallin kehittäminen ja haittoja vähentävän luominen. Asiakkaiden osallisuus lisääntyi korvaushoidossa. Eri toimijatahojen asenne korvaushoitoa kohtaan muuttunut myönteisemmäksi, erityinen hyöty kokemusasiantuntijan koulutusosuuksista. Yhtenäinen korvaushoitomalli on syntymässä Lappiin. Saatiin lisää osaamista päihteettömän asumisen sekä vuokralaisen itsemääräämisoikeuden suhteesta sekä luotiin mallia, jossa tuki ja oikeudet kohtaavat sekä vuokranantajan, tukea tarjoavan palveluntuottajan ja asiakkaan kannalta selkeästi. Saatiin osaamista ja kokemuksia sekä konkreettisia työvälineitä esimerkiksi lievästi kehitysvammaisen kanssa tehtävään päihdetyöhön, kuntatoimijoiden ja erityisyksikön yhteistyöhön ja yhteistyöhön kunnan sisällä. Mallinnusprosessissa palvelujen tilanne selkiytyi työntekijöille ja asiakkaan palvelujen reitti selkiytyi kuntatasolla. Saatiin aikaan lisää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välille erityisesti kuntien sisällä, mutta osin myös perus- ja erikoispalvelujen välillä sekä samaa työtä tekevien välillä Lapissa. Toteutuksen laajuus Pääsääntöisesti alueena on ollut Rovaniemi (noin 45 korvaushoitoasiakasta nyt), levinnyt kahteen kuntaan käytännön tasolla. (Pilotit: 31, 56, 57, 59, 61) Pilotti on toteutunut loppuun yhdessä kunnassa, koulutusta mallista jo annettu useammalle taholle (Pilotit 37, 49, 109) Yksi kuntapilotti, Ylitornio, runsaasti materiaalia jakoon (pilotti 54) Toteutettua saatiin kolme eri mallinnusta: Posion ja Ranuan päihdepalvelupolut, Tornion äitiyshuollon yhteisasiakkuus sekä Muonion päihde ja mtohjelma. Lisäksi osallistuttiin LSHP:n päihdepalveluketjun kehittämistyöhön (2, 13, 14, 51, 78, 100) Yhdeksän eri tiimiä perustettiin hankkeen aikana, osin tiimit "sisällä" muissa piloteissa (Pilotit 2, 14, 19, 27, 39, 58, 78, 88, 93) Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 12

13 Hoito-ohjeistukset Palvelujen saavutettavuuden lisääminen ja markkinointi Luotiin tai päivitettiin avo- ja osastokatkaisuohjeet Sallaan, Kemijärvelle ja Rovaniemelle. Antabus-ohje, ajooikeusseuranta ja kirjallinen hoitosopimus sekä korvaushoito-opas Rovaniemelle. Palveluja tarjoavat yksiköt joutuneet miettimään yksikkönsä perustehtävää ja asiakaskuntaa sekä miettimään sitä, saavuttaako tieto palveluista oikean asiakaskunnan ja onko palvelun esittelymateriaalia olemassa, saatavilla ja ajan tasalla. Pilotteja Sallassa, Kemijärvellä ja Rovaniemellä (Pilotit 25, 26, 61, 62, 64, 65, 69, 71) Pilotit Kemijärvellä, Torniossa ja Rovaniemellä (Pilotit 24, 41, 53, 76) Julkaisu Polkuja yhteistyöhön - siltoja muutokseen (Liite 7) Polku- jalkautuva työparimalli nuorten ehkäisevään päihdetyöhön Perhevalmennuksen päihdeosio lasta odottaville vanhemmille osana perhevalmennusta neuvoloissa Kehitettiin ja pilotoitiin Valintojen polku Hyvinvointi- ja päihdekasvatusmalli peruskoulun terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuuteen Julkaisussa on tarinoita asiakkaiden, kehittäjien ja työntekijöiden yksityisestä ja palvelun muutoksesta. Julkaisu on suunnattu sekä päättäjille, työntekijöille että asiakkaille. Tavoitteena on antaa uskoa muutokseen ja edistää myönteisempää suhtautumista erityisesti päihderiippuvaisiin ja heidän palveluihinsa. Pilotoitu ja otettu käyttöön sosionomin ja päihdesairaanhoitajan työpari, joka tuo tiedostusta, ryhmätoimintaa sekä työparina päihdeasiantuntemusta Kainuun Soten kuntien toimijoiden tueksi, eikä asiakkaan tarvitse siirtyä muualle. Toiminta on vakinaistettu hankkeen päättyessä. Päihdeasioiden ja -asenteiden puheeksiotto osana ryhmämuotoista perhevalmennusta Kainuussa. Toi lisää avointa puhetta päihteistä sekä tutustutti vanhemmat päihdetyön palveluihin. Luotiin suunnitelmallinen päihdekasvatuksen toimintamalli yhteistyössä koulujen opettajien ja oppilashuollon kanssa. Julkaisua on tilattu 700 kpl, josta Kainuuseen jaettu noin 100, Lapin kuntiin noin 450 kpl ja muualle Suomeen noin 150 kappaletta. Kaikki Kainuun Soten 7 kuntaa, tietoja tarkemmin Kainuun hankeosion raportissa Toiminta osana Kajaanin perhevalmennusta kesäkuusta 2014, Sotkamossa syyskuusta 2014 ja Kuhmossa toukokuusta 2015 alkaen. Jatkossa myös muiden Kainuun Soten kuntien palveluihin. Kajaanin kaupungin kaksi koulua (110) Kuvattiin päihdeosaamisen geneerinen malli Määritettiin perus- ja erityistason päihdeosaamisen tasot (tiedot, taidot, asenteet) sekä ne toimialat, joiden toimijoilla tulisi olla perustiedot hallinnassa. Kainuun Soten kunnat (110) Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 13

14 Selvitys sosiaali- ja terveysneuvontapisteen tarpeesta Kainuuseen Selvitettiin kyselyn avulla eri sektoreilla toimivien käsitystä sosiaali- ja terveysneuvontapisteen tarpeesta Kainuuseen. Kainuun Soten kunnat (110) Taulukko 3. Tavoite 3 mukaiset hanketulokset Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hankkeessa Lapissa ja Kainuussa. Lapissa pilotteja tavoitteen 3 alle kertyi 44 (40 %) ja pysyvän tuloksen, toiminnon tai tuotoksen jätti niistä 26 (59 %). Lapin kunnissa kehitettiin uusia palvelujen tuottamisen tapoja, verkostoiduttiin, mallinnettiin, laadittiin uusia ohjeistuksia ja toimintamalleja sekä vaikutettiin asenteisiin. Kainuussa vakiinnutettiin uusi työmuoto sekä kuvattiin lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujärjestelmä ja osaamisen vaatimuksia sekä tehtiin laaja selvitys sosiaali- ja terveysneuvontapisteen tarpeesta. Opioidikorvaushoidon kehittäminen oli Rovaniemen alueen pilotti, mutta se levisi myös laajemmalle ja on muotoutumassa koko Lapin sairaanhoitopiirin korvaushoidon malliksi. Rovaniemellä päivitettiin kuntouttavan korvaushoidon ohjeistus sekä luotiin haittoja vähentävän korvaushoidon toimintamalli. Lisäksi korvaushoidosta laadittiin ohjeistuksia ja koulutuspaketteja sekä kehitettiin korvaushoidon sosiaalisen kuntoutuksen osioita. Hankkeen vaikutus oli merkittävintä siinä, että kehittämiseen saatiin mukaan kokemusasiantuntijoita, jotka osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Kokemusasiantuntijoiden rooli on out merkittävä asenteiden muutoksessa korvaushoidolle myönteisemmäksi Rovaniemellä ja laajemmin Lapissa. Päihdeasiakkaan asumisen tuen ja paljon tukea tarvitsevan asiakkaan tuen mallit luotiin Länsi- Lapissa yhdessä alueen toimijoiden ja jälkimmäisen pilotin osalta Kolpeneen kehitysvammahuollon kuntayhtymän kanssa. Molemmista on oltu kiinnostuneita laajasti Lapin alueella. Posiolla ja Ranualla mallinnettiin kunnan päihdepalvelujen polut, Torniossa äitiyshuollon yhteisasiakkuus. Hankkeen tuella laadittiin ainoastaan yksi mt- ja päihdestrategia. Erilaisia kuntien tai alueiden tiimejä ja työryhmiä käynnistettiin Lapissa hankkeen aikana 9. Merkittävässä osassa kuntia ei toiminut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä päihde- ja mt-tiimejä ennen hanketta, joten hankkeen vaikutus yhteistyön lisääntymiseen kunnan sisällä osoittautui suureksi. Alkoholin avo- ja osastokatkaisuohjeistuksia luotiin tai päivitettiin kolmessa kunnassa, lisäksi Rovaniemellä uusittiin Antabus- ja ajo-oikeusseurantaohjeistukset sekä kirjallinen hoitosopimus. Hankkeen aikana kävi selväksi, että erityisesti päihteiden käyttäjiin asiakkaina ja myös osin heille palveluja tarjoaviin toimijoihin kohdistuu edelleen epämääräistä, syrjivää asennoitumista suurelta yleisöltä mutta myös eri palveluista. Tähän vaikuttamiseksi laadittiin hankkeessa Polkuja yhteistyöhön siltoja muutokseen -julkaisu, jossa yhteistyöstä ja muutoksesta kertovat sekä asiakkaat että työntekijät ja kehittäjät. Julkaisu tehtiin helpoksi lukea ja selata ja siihen hankittiin sanomaa tukeva kuvitus. Kainuussa Kainuun Soten kuntayhtymän valtuusto vakinaisti heinäkuusta 2015 alkaen hankkeen aikana pilotoidun Polku -päihdetyöparin, jonka tehtävänä on tiedotuksen ja ehkäisevän päihdetyön lisäksi toimia ammatillisena työparina kunnissa toimiville ammattilaisille tilanteessa, jossa tarvitaan lisätukea perheen tai nuoren päihteisiin liittyviin ongelmiin. Samalla Kainuussa on Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 14

15 arvioitu toimijoiden osaamista ja käytössä olevia menetelmiä, mittareita ja toimintamalleja ja kehitettiin päihdeosaamisen geneerinen malli, jossa arvioitiin eri toimijatahojen päihdeosaamisen vaatimukset. 3.2 Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja selvitys miten toteutumista on arvioitu Tavoitteiden toteutumisen lopullinen arviointi on Hyvinvointi hakusessa -hankkeessa hieman haasteellista, koska hankkeen päätavoitteet ja hankkeessa hankesuunnitelman mukaan toteutettaviksi aiotut toiminnot sekä niiden arvioidut vaikutukset eivät ole suoraan yhdistettävissä. Hankkeen päätavoitteiden tasolla hanke voidaan katsoa toteutuneen: 1) Päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta on lisätty uusien palvelujen sekä tuen muotojen kautta, samoin Kainuussa lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia on lisätty matalan kynnyksen toimintojen kehittämisellä, 2) Omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä on edistetty Lapissa kehittäjäasiakkuudella, ryhmätoiminnoilla sekä verkko- ja videopalveluita kehittämällä ja 3) Työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta on parannettu luomalla uusia, helpommin saavutettavissa olevia palveluita, markkinoinnilla, tiimejä, verkostoitumalla ja kouluttamalla. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa luvattiin vaikutuksiksi taulukos 4 ensimmäisen sarakkeen mukaisia asioita, joiden toteutumista on arvioitu alla. Muutoin hankkeen toteutumista arvioidaan hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelman tavoite Toteutuksen kuvaus Toteutuminen 1) Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien Kehittäjäasiakuutta ja kokemusasiantuntijuutta Kokonaan _X ja heidän läheistensä asema palvelujen lisättiin Lapissa ja tuettiin Osittain käyttäjinä, kehittäjinä ja kansalaisina on vahvistunut yhteistä kehittämistä asiakkaiden ja kuntien välillä. Vaikutettiin yleiseen mielipiteeseen mm. julkaisulla. Ei toteutunut Ei arvioitavissa 2) Verkkoneuvonta on laajentunut ja videoneuvonta on käynnistynyt 3) Perus- ja erityistason yhteisiä palveluja kuntoutussuunnitelmia tehdään ja toteutetaan 4) Työprosessit ja työmuodot ovat uudistuneet Käynnistettiin uusia videomuotoisia palveluita Lappiin, tiedotettiin verkkoneuvonnasta, kokeiltiin uusia toiminnan muotoja. Luotiin erilaisia työryhmiä ja tiimejä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille kunnissa ja yhteistyö on tiivistynyt ja siten asiakkaiden asema on parantunut mm. erityisasiakkaiden ja asumisen tuen osalta. Erilliset tietojärjestelmät sekä lainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet varsinaisten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien puuttumiseen. Kainuussa vakinaistunut Polkutyöparimalli. Lapissa luotiin uusi palvelumuoto (moniammatillinen matalan kynnyksen päivätoiminta) sekä uusia palveluja mm. korvaushoitoon. Osaaminen lisääntyi Kainuussa Kokonaan _X Osittain Ei toteutunut Ei arvioitavissa Kokonaan Osittain X_ Ei toteutunut Ei arvioitavissa Kokonaan _X Osittain Ei toteutunut Ei arvioitavissa Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 15

16 5) Palvelujen saatavuus on parantunut Päihdepalvelujen rooli muiden palvelujen yhteydessä on noussut esille, kunnissa on tehostettu markkinointia ja viestintää palvelumahdollisuuksista. Tietoa palveluista on lisätty koulutuksin ja tiedotustilaisuuksin. Kokonaan _X Osittain Ei toteutunut Ei arvioitavissa 6) Lapissa on mallinnettu Kahdessa kunnassa tehtiin koko kunnan Kokonaan päihdepalveluketju osana mielenterveys- mallinnus, yhdessä neuvolan Osittain X_ ja päihdepalveluketjua yhteisasiakkuuden osalta. Koko Lapin päihdepalveluketjua ei mallinnettu. Ei toteutunut Ei arvioitavissa 7) Kainuuseen on luotu päihdeosaaminen Geneerinen malli sekä perustyön että Kokonaan _X geneerinen malli päihdetyön osalta on saatu. Osittain Ei toteutunut Ei arvioitavissa Taulukko 4: Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen arvioidut vaikutukset alkuperäisessä hankesuunnitelmassa (2012) ja niiden toteutuman arviointi. Hyvinvointi Hakusessa -hankkeen arviointisuunnitelmassa suunniteltiin arvioinnin toteuttaminen siten, että hankkeessa arvioidaan etenemisprosessia ohjausryhmäkausittain, toteutettavia pilotointiprosesseja sekä toteutetaan hankealueiden vertaisarviointi. Lisäksi Lappiin suunniteltiin ulkoista arviointia kehittäjäasiakkuuden vaikutusten osalta, josta kuitenkin luovuttiin, koska kokemusasiantuntijakoulutukset saatiin aloitettua hankkeen kannalta pääosin hyvin myöhäisessä vaiheessa. Kainuuseen suunniteltiin ja toteutettiin ulkoinen arviointi. Etenemisprosessia arvioitiin ohjausryhmän kokouksissa, joissa käytiin hankkeen eteneminen läpi ja ohjausryhmä hyväksyi hankkeen toiminnot. Lapissa seurattiin pilottien määrää ja kohdentuvuutta eri tavoitealueille ja Kainuussa pilottien etenemistä Kainuun Soten alueilla. Lisäksi etenemisprosessia arvioitiin erillisillä kyselyillä, jotka Lapissa kohdistettiin aluetyöryhmien jäsenille ja Kainuussa hankkeen toteutumista tukevalle, laajalle moniammatilliselle työryhmälle, jossa oli jäseniä Kainuun soten eri kunnista sekä eri Soten toimialoilta. Lapissa pilotit jakautuivat alueellisesti tasaisesti ja suhteessa kuntien panostukseen hankkeeseen. Pilotit myös jakautuivat suhteellisen tasaisesti hanketavoitteiden alle (32/32/44 pilottia), vaikkakin moni pilotti olisi voinut liittyä useampaan kuin yhteen tavoitteeseen. Koulutuksista ja niiden osallistujamääristä sekä arvioinneista pidettiin erillistä tilastointia (luku 5), mutta kaiken kaikkiaan eri tilaisuuksia/osaamisen kehittämisen kokonaisuuksia Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen aikana järjestettiin 34 Lapissa ja 3 Kainuussa, joissa oli kaikkiaan yhteensä 100 kokoontumiskertaa. Osallistujia kaikilla eri tapaamiskerroilla oli kaikkiaan noin lappilaista ja 200 kainuulaista. Lapin tilaisuuksista kerättiin palautetta (n=141), jonka mukaan kaikkien arvioitujen koulutusten yleisarvosana oli 3,42 (1 5), arvio ajankohtaisuudesta oli 3.99, tarpeellisuudesta 3.99 ja hyödynnettävyydestä Arvioijista oli koulutuksiin osallistunut videoteitse 83 ja erillisen videokoulutusten arvioinnin yleisarvosanaksi oli 2,76 mutta aiheiden arveltiin soveltuvan videoteitse toteutettavaksi hyvin (3.23). Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 16

17 Hankkeessa Kainuun moniammatilliselle työryhmälle tehtiin sähköinen kysely alkusyksyllä 2014 ja Lapissa lähes samanlaisena aluetyöryhmän jäsenille loppusyksyllä 2014 sekä syksyllä Itsearviointikysymykset käsittelivät omaa osallistumista, tuen antamista kehittämistyölle ja tiedon välitystä työyksikössä ja organisaation sisällä. Vastaajan käsitystä kehittämistyön toteutumisesta kysyttiin SWOT-kehikolla (vahvuudet, heikkoudet, uhat, mahdollisuudet). Kainuussa 4 onnistumisina nousivat esille mm. Polku-työparityön malli ja verkostoituminen sekä pienten kuntien saama tuki ja vahvuutena mm. sitoutuneet työntekijät, onnistunut tiedotus, johdonmukaisuus ja määrätietoisuus ja johdon tuki. Heikkouksina nousivat esille mm. kuntien epäselvä rooli ehkäisevässä päihdetyössä, järjestöjen liian pieni hyödyntäminen ja uuden työn tekemisen muodon vastaanoton hitaus. Hankkeen kannalta uhkina nousivat esille mm. Kainuun soten ja kuntien yhteistyö, uuden toiminnan juurtumisen haasteet, osaamisen ja resurssien riittävyys ja nuorten akuutin päihdehoidon saatavuuden haasteet. Mahdollisuuksina nousivat esille mm. lasten huomiointi aikuisten palveluissa, osaamisen lisääminen ja painotus ennaltaehkäisevään työhön. Lapissa lokakuussa aluetyöryhmille tehdyn kyselyn SWOT-osiosta vahvuuksista nousi merkittävimmäksi hanketyöntekijöiden ominaisuudet: sitoutuminen, osaaminen ja innostavuus, heikkouksina kuntatoimijoiden asenteet ja aikapula, mahdollisuuksista uudet yhteistyön muodot sekä uhista kuntatalouden heikko tila, työntekijämuutokset kunnissa ja hankkeessa ja asenteet. Lokakuussa 2015 tehdyn kyselyn 6 mukaan vastaajat uskoivat mm. kehitettyjen päivätoimintojen jäävän omaan kuntaan pysyvästi, samoin hyötyä koettiin jäävän mallinnuksista ja useampi vastaaja uskoi kaiken hankkeen aikana kehitetyn jäävän käyttöön omassa kunnassa. Hankkeen käyttöön jäävien tulosten koettiin vaikuttavan myönteisesti palvelujen laatuun, määrään ja saatavuuteen, moniammatillisuuden lisääntymiseen sekä päihdeasioiden esilletuloon. Asiakkaiden aseman koettiin parantuneen ja roolin esimerkiksi palvelujen kehittämisessä nousseen esille. Pilottiprosessien osalta arviointi kohdistui Lapissa ja Kainuussa kehittämisprosessien toteutumiseen suunnitelman mukaisesti. Lapissa käynnistettiin kaikkiaan 108 kehittämisprosessia ja näiden lisäksi myös julkaisun laatiminen oli erillinen prosessi, joka koski sekä Lappia että Kainuuta. Kaikista kehittämisprosesseista, piloteista, Lapissa keskeytyi 5 pilottia. Keskeytymisen syinä olivat mm. se, ettei asiakasvalmennukseen saatu osallistujia tai toiminta ei alun jälkeen lähtenyt jatkumaan omaehtoisena. Pilottimuotoinen kehittäminen käynnistyi Lapissa hitaasti. Kehittäjätyöntekijöiden ja kuntatoimijoiden tutustuminen ja luottamuksen rakentuminen vei aikaa, lähes kaikki hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toiveet olivat muuttuneet hankekunnissa, koska hankevalmistelusta oli jo kulunut aikaa, joten pilottien käynnistäminen lähti aivan alusta ja hankekunnilta vaadittiin myös henkilöstön sitoutumista kehittämistyöhön Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 17

18 Lapissa pysyvä toimintamalli/tulos/vaikutus jäi varovasti arvioituna 52 pilotista. Loput olivat joko valmistelu- tai juurruttamispilotteja tai sitten kerrallisia tapahtumia, joihin ei saatu pilotin aikana luotua pysyvää jatkoa tai toimintamallia. Osa niistäkin jäänee kuitenkin käyttöön toteutuskunnissa. Useampi pilotti olisi jäänyt vakinaiseen käyttöön, mikäli henkilöstömuutoksia ei olisi tapahtunut kunnissa tai hankkeessa. Yhdessä kunnassa loppui hankeaikana erillinen päihdetyö- ja päihdepäivätoiminta kokonaan, jolloin suurin osa kunnassa toteutetuista piloteista jäi vakiintumatta. Vaikka hankkeen aikana monessa Lapin kunnassa kehitettiin päihdetyötä mm. perustamalla päihdetyöntekijän toimi, vaihtui myös päihdetyöntekijä tai muu oleellinen toimija monessa kunnassa. Usean pilotin kohdalla juurruttamis- ja mallintamisvaihe jäi Lapissa myös lyhyeksi hanketyöntekijän vaihtaessa työtä keväällä Jälkikäteen arvioituna pilottien määrää olisi tullut karsia, mutta kunnissa toteutetut olivat kaikki kuntien tahtotilan mukaisia ja aluetyöryhmän loppuarvioinnin mukaan 7 tarpeellisia. Loppuarvioinnissa vastaajia pyydettiin miettimään, mitä muualla kehitettyjä toimintamalleja he haluaisivat omaan kuntaan tai mitä juuri nyt syksyllä 2015 tulisi kehittää omassa kunnassa. Toiveina nousivat esille kehittäjäkahvilatoiminta, kehittäjä- ja kokemusasiantuntijuus, tukiasumisen malli ja päivätoiminta, korvaushoito, matalan kynnyksen palvelut, kotiin annettava tuki, ryhmätoiminta sekä Kainuun alueen pilotit. Kaikki Lapin alueen pilotit ovat liitteineen tutustuttavissa hankkeen kotisivuilla 8. Kainuussa kehittämisprosesseja oli vähemmän ja ne oli valikoitu jo hankesuunnitelmavaiheessa. Kehittämisprosessi eteni suunnitelmallisesti kunta kerrallaan siten, että Polku-työpari aloitti toimintansa Kainuun Soten pienemmistä kunnista edeten aina suurempiin päin. Matalan kynnyksen kehittäminen synkronoitiin siten, ettei painopiste osunut samanaikaisesti Polkutyöparityön kanssa, koska vaikka kehittämisen kohde oli osin eri, ei pienissä kunnissa ole resursseja kovin moneen kehittämiseen yhtä aikaa. Matalan kynnyksen kehittäminen kärsi projektityöntekijän pitkittyneestä virkavapaasta ja sen sijaistuksen haasteista siten, että vaikka kaikki Kainuun kunnat saatiin käytyä läpi, ei juurruttamiseen ehditty panostaa. Laajat selvitykset ym. toteutettiin kaikissa kunnissa ja Kainuun Soten organisaatiossa. Asiasta lisää Kainuun hankeosion raportissa. Hankealueiden vertaisarviointi toteutui Lapissa Itä- ja Etelä-Lapin välillä suunnitellusti kaksi kertaa, Länsi- ja Tunturi-Lapin välillä kerran ja Rovaniemen ja Kainuun välillä ei kertaakaan. Toteutunut vertaisarviointi oli vierailumuotoinen, jossa toisen alueen toimijat tutustuivat ensiksi vierailualueen palveluihin ja loppuosa päivästä käytiin läpi esiteltäviä pilotteja. Osallistujat kokivat vierailut erinomaisiksi: suuri osa toimijoista ei ollut koskaan käynyt tutustumassa naapurikunnan palveluihin tai työntekijöihin. Vierailut poikivat yhteistyötä ja intoa kehittää oman kunnan palveluista muiden kokemuksista oppia ottaen. Haasteellisena koettiin työpäivän ajaksi irrottautuminen. Rovaniemi ja Kainuun vertaisarviointivierailu ei toteutunut. Syynä oli ensisijassa alueiden etäisyys, joka olisi vaatinut yhtä työpäivää pidemmän irrottautumisen omasta työstä. Toisaalta Rovaniemen kehittämistyö suuntautui vahvasti aikuisten korvaushoitoon ja Kainuussa lapsiperheisiin ja nuoriin, joten myöskään intressit eivät kovin vahvasti kohdanneet Nina Peronius, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lappi Sivu 18