ESI- JA PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA HOLLOLA JA KÄRKÖLÄ. Opetushallituksen määräyksen 50/011/2010 mukaiset päivitykset 14.6.

Transkriptio

1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA HOLLOLA JA KÄRKÖLÄ Opetushallituksen määräyksen 50/011/2010 mukaiset päivitykset (Päivitys , )

2 2 SISÄLTÖ Opetussuunnitelman käsittely 6 OPETUSSUUNNITELMA 7 Opetussuunnitelman laatiminen 7 Opetussuunnitelman sisältö 8 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 9 ESI- JA ALKUOPETUS 9 ESI JA ALKUOPETUKSEN YHTEINEN TOIMINTA 9 ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEINEN TYÖ 10 Tiedonsiirron käytänteet 10 KASVATUSYHTEISTYÖ 10 KÄSITTEITÄ 11 OPPIMISKÄSITYS 13 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI 13 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 13 KASVUN JA OPPIMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 13 TYÖTAVAT 14 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI JA TUKIMUODOT 15 TAVOITE 15 YLEINEN TUKI 15 Huoli herää 15 TEHOSTETTU TUKI 15 Huoli herää 15 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 16 Pedagogisen arvion käsittely ja päätöksen tekeminen tehostetun tuen aloittamisesta 16 Oppimissuunnitelman laatiminen 16 Tehostetun tuen seuranta 16 ERITYINEN TUKI 17 Pedagogisen selvityksen laatiminen 17 Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan: 18 Pedagogisen selvityksen käsittely 18 Erityisen tuen päätöksen tekeminen 18 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS 18 Oppiaineen opetuksesta vapauttaminen 19 ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAISESTI 19 ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT 19

3 3 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU 20 TAVOITTEET 21 Motoriset taidot 21 Kieli ja kommunikaatio 21 Sosiaaliset taidot 21 Päivittäiset taidot 21 Kognitiiviset taidot 21 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 22 Tukiprosessikuvio 22 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 22 OPPIMISSUUNNITELMA 22 Oppimissuunnitelman laatiminen 23 Oppimissuunnitelman laadinnan vaiheet: 23 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS 23 HOJKS:n laadinnan vaiheet 25 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 26 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 26 TUKIOPETUS 26 Tukiopetus yleisen tuen aikana 26 Tukiopetus tehostetun tuen aikana 26 Tukiopetus erityisen tuen aikana 26 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS 26 Osana yleistä tukea 26 Tehostetun tuen aikana 27 Erityisen tuen aikana 27 ERITYISOPETUS 27 Erityisoppilas yleisopetuksen ryhmässä 27 Erityisluokka lähikoulussa 28 Luokkamuotoisen erityisopetuksen periaatteita 28 Vaativa luokkamuotoinen erityisopetus 29 Etappi-luokat 29 Erityisoppilas yleisopetuksen ryhmässä 29 Erityisryhmä/erityisluokka lähikoulussa 30 Luokkamuotoisen erityisopetuksen periaatteita 30 OPPIMISEN TUKIKEHYS 31 OPPIMISEN TUEN TARPEEN ARVIOINTI 31

4 4 Koulunkäyntiavustaja 32 Milloin lapsi voi tarvita avustavaa lähiaikuista? 32 OPPILAAN OHJAUS 32 Ohjaus osana oppimisen tukea 32 Ohjaustoiminnan tavoite 33 Ohjauksen toimintatavat ja tehtäväjako 33 Työelämään tutustuminen 33 JOUSTAVA PERUSOPETUS 35 Tavoitteet 35 Järjestäminen, toimintatavat ja yhteistyö 35 Oppilasvalinta 36 OPPILASHUOLTO 36 Johdanto 36 OPPILASHUOLLON LÄHTÖKOHDAT 36 Kasvatusyhteistyö 37 OPPILASHUOLTORYHMÄ 38 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA 38 Oppilashuollon palvelut 39 Kouluterveydenhoitaja 39 Koulukuraattori 39 Koulupsykologi 40 OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANIT 41 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän lastenneurologia 41 Perheneuvola 41 Etappi 43 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän lastenpsykiatria 43 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän nuorisopsykiatria 43 Nuorisopsykiatrian osasto 2 44 Lastensuojelu 44 Nopean puuttumisen perhetyö 45 Lapsiperheiden kotipalvelun hakeminen 46 Lapsiperheiden kotipalvelut 46 Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut 46 Ehkäisevän perhetyön palvelut lastensuojelun avohuollon tukitoimena 47 Ryhmätoiminta 47 Eteva-kuntayhtymä 47

5 5 Koululaisten iltapäivätoiminta 48 Kouluruokailu 48 Koulukuljetus 48 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 49 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN 50 NOUDATETTAVA PAIKALLINNEN TUNTIJAKO 51 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 52 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 52 OPPILAAN ARVIOINTI 52 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA 52 ARVIOINNIN TEHTÄVÄ 52 ARVIOINNIN PERIAATTEET 52 OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN 53 OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN 53 ARVIOITAVAT OPPIAINEET 53 TYÖSKENTELYN ARVIOINTI 53 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI 54 OPPILAAN ITSEARVIOINTI 54 TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI 54 MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI 55 PÄÄTTÖARVIOINTI 55 ARVIOINNIN TEHTÄVÄ 55 ARVIOINNIN PERIAATTEET 55 ARVIOITAVAT OPPIAINEET 55 TODISTUKSET 56 PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET 56 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS 56 MUUT TODISTUKSET 57 TOIMINNAN JATKUVA ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 57 LIITTEET 57

6 6 Opetussuunnitelman käsittely Päivitykset Sivistyslautakunta, päivitys (sivu 25)¹ Sivistyslautakunta, päivitys (s. 9-11) Hyväksyminen Sivistyslautakunta, hyväksyminen Matti Ruotsalainen sivistysjohtaja Aiemmat päivitykset Sivistyslautakunta 61, , sivut 3, 7 11 ja Sivistystoimenjohtaja 1, , sivu 46 Koululaisten ip-toiminta

7 7 Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Paikallinen opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja vuonna 2010 annettujen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien muutosten ja täydennysten pohjalta. Hollolan kunta vastaa yhteistyösopimuksen mukaisesti sivistystoimialan palveluiden tuottamisesta Kärkölän kunnalle, joten kuntakohtainen opetussuunnitelma on molempien kuntien yhteinen. Opetussuunnitelmassa päätetään esi - perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että paikallista kuntakohtaista opetussuunnitelmaa on muutettu ja täydennetty 2010 annettujen määräysten mukaisesti. Koulut ja alueet täydentävät omia opetussuunnitelmiaan tarpeen mukaan. Koulu- ja aluekohtaisten opetussuunnitelmien päivittämisessä lasten huoltajille on tarjottava mahdollisuutta vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma on laadittu oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tämä työskentely on tapahtunut perusopetuksen ja oppilashuollon kehittämishankkeiden yhteydessä. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa.

8 8 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot opetussuunnitelman perusteiden muutosten ja täydennysten luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

9 9 Opetuksen toteuttaminen Hollolassa ja Kärkölässä on yhtenäinen esi- ja perusopetus, jossa toiminta järjestetään joustavin opetusjärjestelyin joko vuosiluokittain tai vuosiluokkiin sitomattomana erillis- tai yhdysluokkaopetuksena. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa kaikille lapsille laaditaan oppimissuunnitelma, jossa mainitaan ne opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Kun koulussa toteutetaan opetusta vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelman mukaisesti, järjestelyt on määriteltävä koulun opetussuunnitelmassa. Kouluun tulevien lasten huoltajia on informoitava asiasta hyvissä ajoin. Kouluverkko pohjautuu lähikouluperiaatteeseen, jolla turvataan lapsen tarvitsemien kasvatusja opetuspalvelujen saatavuus ja vaikuttavuus. Lasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa lasten, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Lapsen oppimisen polusta rakennetaan ehyt kokonaisuus, jossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyön erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää kasvua ja oppimista varten. Lapsi tutustuu monipuolisesti oman kotikunnan, maakunnan ja kotimaan kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Lasta ohjataan, tuetaan ja rohkaistaan muodostamaan vahva pohja oman maailmankuvan rakentamiseen edistämällä yksilöllisen kasvun, kehityksen ja oppimisen valmiuksia. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan kunnioittamalla häntä yksilönä, joka saa kokea onnistumisen elämyksiä. Lasta ohjataan kriittiseen tiedon hankkimiseen ja käsittelyyn sekä rohkaistaan vähitellen arvioimaan omaa edistymistään. Esi- ja alkuopetus Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Esiopetuksen järjestämisessä huomioidaan sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Esiopetus ja siihen liittyvä päivähoito järjestetään Hollolassa lähikouluilla ja siitä vastaa varhaiskasvatus. Lapsen kasvun ja oppimisen turvaamiseksi esiopetus ja perusopetuksen alkuopetus toimivat suunnitelmallisesti tiiviissä yhteistyössä tämän yhteisen opetussuunnitelman mukaan, jossa on huomioitu sekä esiopetusta että perusopetusta koskevat opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Yhteistyössä toteutettavan toiminnan tarkoituksena on lapsen ehyen koulupolun ja päivän turvaaminen, johon kuuluu myös esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä koululaisten iltapäivätoiminta. Esi ja alkuopetuksen yhteistyö

10 10 Koulukohtaisessa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja siihen perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan yhteistyössä toteutettavan toiminnan periaatteet ja lukuvuosittain käytännön toteutus ja siihen liittyvä työnjako ja vastuut. Hollolassa esi- ja alkuopetuksen lapsiryhmät muodostetaan vuosittain lapsimäärän ja tilojen mukaan alueellisesti ja yksikkökohtaisesti. Esi- ja alkuopetuksessa lapselle laaditaan lukuvuosittain päivitettävä oppimissuunnitelma. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat esiopettaja ja/tai luokanopettaja, lapsen huoltaja sekä lapsi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa hyödynnetään oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Toimintatapaa, jossa esi- ja alkuopetuksen ryhmät toimivat suunnitelmallisesti päivittäin yhteisissä oppimisympäristöissä, kutsutaan alkuluokaksi. Alkuluokkatoiminnassa työskentelevät yhteistyössä esiopettaja, luokanopettaja omien vastuidensa mukaisesti ja tarvittaessa lastenhoitaja ja/tai koulunkäyntiavustaja ja tarvittaessa erityisopettaja moniammatillisena tiiminä. Lapsi kasvaa vertaistensa joukossa ja jatkaa ensimmäisen ja toisen vuoden koululaisena mahdollisuuksien mukaan tuttujen aikuisten ja lasten kanssa. Suunnitelmallinen oppimisympäristö tukee lapsen omaa kehitysvauhtia. Yhteistyö perustuu esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmaan ja toteutuu erilaisissa lapsen kasvua, oppimista ja leikkiä ohjaavissa oppimisympäristöissä. Lapsen elämänpiiriin liittyvät ja maailmankuvaa laajentavat ja jäsentävät sisällöt muodostavat lapsen oppimista tukevan eheän kokonaisuuden. Tiedonsiirron käytänteet Toimialahallinnosta saadaan tiedot esiopetusikäisessä marraskuussa. Lasten arvioidut tuen tarpeet tuodaan oppilashuoltoryhmään erityislastentarhanopettajan toimesta tammikuun aikana. Samalla sovitaan erityisopettajan tutustumiset päiväkotiryhmiin. Esi- ja perusopetuksen tuen järjestelyt on kuvattu asianomaisessa luvussa. Varhaiskasvatuksesta tehdään tiedonsiirrot esi- ja perusopetukseen keväällä tiedonsiirtolomakkeella. Tiedonsiirtolomake täytetään yhdessä huoltajien kanssa. Suoraan kotoa tai yksityisestä päivähoidosta tulevien lasten tiedot saadaan huoltajan suostumuksella terveydenhoitajalta. Kun lapsen esiopetuspaikka on määritelty, yhteysopettaja sopii tutustumiskäynneistä ja yhteisestä toiminnasta päiväkodinvastaavien ja perhepäivähoidonohjaajien tai huoltajien kanssa. Kasvatusyhteistyö Esi- ja alkuopetuksen aikana jatketaan varhaiskasvatuksessa toteutettua yhteistyötä huoltajien kanssa ja luodaan pohjaa myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä kodin ja koulun kasvatusyhteistyölle. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään osana tiedonkulkua ja yhteydenpitoa koteihin. Toiminta yhteistyössä huoltajien kanssa on tässä opetussuunnitelmassa kuvattu kussakin tilanteessa erikseen. Alueet ja yksiköt täydentävät tarvittaessa noudatettavat yhteistyökäytänteet omiin opetussuunnitelmiinsa.

11 11 Käsitteitä ALKULUOKKA= esi- ja alkuopetuksen suunnitelmallinen päivittäinen yhteinen työ yhteisessä oppimisympäristössä ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS= yleisen ja tehostetun tuen osoittauduttua lapselle riittämättömäksi, pedagogisen selvityksen perusteella tehtävä hallinnollinen päätös, joka mahdollistaa laajan ja monipuolisen tuen ERITYISLUOKKA = erityisluokanopettajan vastuulla oleva perusopetusryhmä, joka on osoitettu lapselle erityisen tuen päätöksellä kun hänen tuen tarpeensa sitä edellyttävät - TOP = Kuntakeskuksen Salpakankaan koululla kehitetty tehostetun ja erityisen tuen oppimisympäristö lapsille, jotka pystyvät työskentelemään kahdensuuntaisen integraation toimintakulttuurissa. Kasvun ja oppimisen tuki toteutuu erityisluokanopettajan, luokanopettajan ja koulunkäyntiavustajan suunnitelmallisella yhteisellä työllä. - HOIVA = Kuntakeskuksen Salpakankaan koululla kehitetty tehostetun ja erityisen tuen oppimisympäristö, jossa lapsen sosio-emotionaalisen tuen tarve otetaan huomioon osana erityisluokanopettajan, luokanopettajan ja koulunkäyntiavustajan yhteisellä työllä järjestettyä kasvun ja oppimisen tukea. Tukimuoto on tarkoitettu lapsille, jotka pystyvät työskentelemään kahdensuuntaisen integraation toimintakulttuurissa. HOPPI = henkilökohtainen oppimissuunnitelma esi- ja alkuopetuksessa HOJKS = henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma erityisen tuen piirissä olevalle lapselle JOPO = joustavan perusopetuksen järjestelyt vuosiluokkien 7 9 oppilaille, tehostettua tukea KAHDENSUUNTAINEN INTEGRAATIO = opetusjärjestely, jossa lapsi erityisopetuksen opetusryhmästä integroituu edellytystensä mukaisesti ja suunnitelmallisesti yleisopetuksen opetusryhmään ja -ryhmästä KASVATUSYHTEISTYÖ= lapsen lähiaikuisten yhteisöllistä toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua ja vahvistetaan vanhemmuutta LEIKKI = toimintaa, jota lapsi tarvitsee tasapainoiseen kehittymiseen emotionaalisesti, sosiaalisesti ja kognitiivisesti. Leikkiessään hän oppii esineiden käsittely- ja toimintatapoja, yhteistoimintaa ja sääntöjä, tunteiden säätelyä sekä kommunikointia ja ajattelun taitoja. Lapsen innostusta oppia ja omaksua leikinomaisesti hyödynnetään opetuksessa. LÄHIAIKUINEN = lapsen perhepiiriin kuuluvat aikuiset sekä lasta koulussa ja vapaa-aikana ohjaavat aikuiset LÄHIKOULU = koulu, jonka opetuksen järjestäjä osoittaa oppilaalle lähikoulupäätöksen mukaisesti MINIMITAVOITTEET = opetussuunnitelmassa määritellyt keskeiset tiedot ja taidot, joiden hallitsemista vähintään edellytetään vuosiluokalta siirtämiseen ja joita käytetään yhtenä kriteerinä arvioitaessa tarvetta oppimäärän yksilöllistämiseen MONIAMMATILLINEN OPPILASHUOLTO = kasvun ja oppimisen tuen moniammatillinen tuki, joka koostuu erityisopetuksen, kouluterveydenhoidon, psykososiaalisen oppilashuollon ja muista tarvittavista ammattihenkilöistä OHJAAVA OPETUS = tavoitteellista toimintaa, jossa aikuinen tukee lapsen ajatteluprosessien etenemistä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa

12 12 OPPILAAN OHJAUS = tukee opiskelua, kasvua ja kehitystä sekä antaa valmiuksia jatkoopintoihin ja työelämään siirtymiseen, johon osallistuvat kaikki oppilaan lähiaikuiset. OPPIMISEN KOLMIPORTAINEN TUKI - YLEINEN TUKI = välitöntä suunnitelmallista vastaamista päivittäisten oppimistilanteiden yhteydessä ilmeneviin tuen tarpeisiin pääasiassa eriyttämällä opetusta, antamalla tukiopetusta, opetusryhmien joustavalla muuntelemisella sekä ohjauksellisilla toimilla - TEHOSTETTU TUKI = lapselle tarjotaan joustavilla opetusjärjestelyillä yleistä tukea enemmän ja monipuolisempaa tukea pedagogisen arvion ja siihen perustuvan oppimissuunnitelman mukaisesti - ERITYINEN TUKI = lapselle tarjotaan joustavilla opetusjärjestelyillä tehostettua tukea enemmän ja monipuolisempaa tukea pedagogisen selvityksen ja siihen perustuvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti OPPIMISSUUNNITELMA= opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja oppilaan kasvun ja oppimisen etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta OSALLISTAMINEN = järjestetään mahdollisuus osallistua aktiivisesti toimintaan ja sen prosessointiin kaikissa vaiheissa: suunnittelu - toteutus - arviointi OPPIMISEN TUEN RYHMÄ - OTR= erityisopetuksen rehtorin johtama moniammatillinen opetuksen, oppilashuollon ja hallinnon edustajista muodostuva ryhmä, joka varmistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tukijärjestelyt ja resursoinnin PEDAGOGINEN ARVIO= todetun lisääntyneen tuen tarpeen vuoksi tehtävä selvitys ennen tehostettuun tukeen siirtymistä PEDAGOGINEN SELVITYS= kasvaneen tuen tarpeen vuoksi tehtävä selvitys ennen erityisen tuen päätöstä ja erityiseen tukeen siirtymistä PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS= jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. (PoL mom.) PIENRYHMÄ = yleisopetuksen tuntikehyksestä resursoitu tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten opetusryhmä, joka toimii kahdensuuntaisen integraation periaatteella - SILMU = Kirkonseudun lähipalvelualueella Pyhäniemen koulussa muodostetut tehostetun ja erityisen tuen kahdensuuntaisen integraation pienryhmät RESURSSI = henkilöstön osaaminen (ammattitaito, asenne, vuorovaikutustaidot), määrä ja aineelliset edellytykset; tunti- ja tukikehys RESURSSIOPETTAJA= tunti- tai tukikehyksellä palkattu tuntiopettaja samanaikaisopetukseen tai jakamaan tilapäisesti suurta opetusryhmää VAATIVA ERITYINEN TUKI = Erityisopetukseen siirretyn lapsen eteneminen ei ole mahdollista yleisopetuksen integraatiossa tarjottavien erityisen tuen keinoin. Kasvunsa ja kehityksensä tueksi lapsi tarvitsee erityispedagogisen osaamisen ja järjestelyjen lisäksi monipuolista kuntoutuksellista tukea sekä mahdollisesti myös yksilöllisiä terapioita. YHTEISÖLLISYYS = kaikkien toimijoiden säännöllisen vuorovaikutuksen kautta luodaan ryhmään rutiinien avulla tuttu ja turvallinen ilmapiiri sekä keskinäinen luottamus.

13 YKSILÖLLISTÄMINEN = Kun oppilas ei monipuolisesta tehostetusta tuesta huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, yhden tai useamman aineen oppimäärä tai koko perusopetuksen oppimäärä yksilöllistetään erityisen tuen päätöksellä. YKSILÖLLISTETTY OPPIMÄÄRÄ = yleisopetuksesta poikkeava oppimäärä, joka määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa(hojks). Oppimiskäsitys Oppimiskäsitys Oppiminen tapahtuu lapsen oman kokemuksen ja aikaisempien tietojen varaan rakentuen. Itsearviointi ja muut arviointimenetelmät auttavat oman oppimistyylin kehittymisessä. Lapsi osallistuu opiskelunsa suunnitteluun, etsii tietoja monipuolisesti, arvostaa toisten työtä ja on vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien ja muun oppimisympäristön kanssa. Toimivia kasvun ja oppimisen oppimisympäristöjä rakennetaan lähiaikuisten ja lasten yhteistyönä. Yli oppiaines- ja aihepiirirajojen muodostetaan laajoja oppimiskokonaisuuksia ja hyvin perusteltuihin käsityksiin perustuvaa irrallista tietoa käytetään kriittisesti tarkastellen vain välineenä kokonaiskuvan rakentamiseen. Lapsi muodostaa oman käsityksensä omaksumansa tiedon pohjalta omien edellytystensä mukaan. Lasta tuetaan ja kehitetään tiedon prosessoijana. Oppimisympäristöissä on keskeistä kasvatuksellinen ilmapiiri, jossa voi kokea itsensä hyväksi oppijaksi. Opettajuus on tavoitteellista, tarkoituksenmukaista ja kasvattavaa ohjaamista yhteistyössä kodin kanssa. Lapsi tulee huomatuksi. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Toimintaympäristö yksilöllinen, eheä ja tasapainoinen lapsen kasvun ja oppimisen kokonaisuus, joka voidaan toteuttaa vuosiluokattomana koko alkuopetuksen ajan tavoitteellinen ja vuorovaikutteinen yhdessä toimiminen lapsen edellytysten mukaan kulttuuriseen moniarvoisuuteen perustuva osallistamisen Lapselle turvataan pysyviä lähiaikuissuhteita koulussa myös alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Tähän voidaan päästä mahdollistamalla luokanopettajan siirtyminen oppilaiden mukana yläkouluun ja aineenopettajien käyttäminen alakouluissa ja kehittämällä luokanvalvojajärjestelyjä siten, että hänellä on edellytykset tuntea valvontaryhmänsä oppilaat. Yhtenäistä perusopetusta kehitetään valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti. Kasvun ja oppimisen toimintaympäristö lapsi on aktiivinen toimija kasvun ja oppimisen ympäristössä lapsen yksilölliset tarpeet ovat perusta monitahoiselle kasvatusyhteistyölle, jonka huoltajat yhdessä kasvatus- ja opetushenkilöstön kanssa määrittelevät tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle annetaan tarvittava tuki oppimistapahtuman ilmapiiri tukee myönteisen minäkuvan rakentumista lapsen tarvitsemien palvelujen laajuus ratkaisee lähikoulun, joka osoitetaan ennen esiopetuksen alkamista 13

14 14 esi- ja alkuopetuksen yhdessä toimiminen turvaa lapsen yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun, jolla hän voi edetä yksilöllisesti lapsi on aktiivinen toimija oman kasvuprosessinsa suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa lähiaikuisten ohjaamana lapselle tarjotaan mahdollisuus monipuolisiin oppimiskokemuksiin leikin, toiminnan ja työtehtävien kautta sekä yksilöllisesti että vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa Työtavat monipuoliset menetelmät kehittävät lapsen luontaisia tapoja oppia ja lisäävät hänen tietoisuuttaan omista oppimisprosesseista työtapojen valinnalla rytmitetään oppimistapahtumaa ajallisesti lapsen edellytysten mukaan lapsen yhteisöllistä kehittymistä tuetaan vuorovaikutteisten työtapojen valinnalla oppimistapahtumassa lapset ovat sekä keskenään että aikuisten kanssa vuorovaikutuksessa, jossa aikuisella on ohjaava rooli lapsen ajattelun kehittymistä ja oppimisen edellytyksiä tuetaan käyttämällä ohjaavan opetuksen menetelmiä harjoitellaan erilaisia työtapoja, jotta lasta voi ohjata valitsemaan sellaisia työtapoja, jotka mahdollistavat hänen aktiivisen osallistumisensa oppimistapahtumaan yksilöllisten edellytystensä mukaisesti aikuinen ohjaa lasta arvioimaan omaa oppimisprosessiansa reflektiivisesti leikki on lapsen työtapa koko koulupolun ajan: Leikki erottuu muusta elämästä, vaikka saakin usein sisällön todellisista tapahtumista. Leikissä lapsi voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Kehittyminen vaatii lasta harjoittelemaan, kokeilemaan ja etsimään mielekästä toimintaa. Toimiessaan lapsi oppii, harjaantuu, käsittelee sisäistä maailmaansa ja käy läpi tunteitaan. Hän oivaltaa itsestään uusia asioita, näkee uusia näkökulmia sekä selkiinnyttää minäkuvaansa ja itsetuntoaan. Leikin valitseminen ja roolijako ovat usein vaativia tehtäviä. Ohjaamalla lasta esim. valitsemaan leikissä erilaisia rooleja autetaan lasta kokemuksen kautta saamaan uusia näkökulmia. Leikin kautta lapsi saa keinoja liittyä toimintaan. Ryhmään tullessaan uuden lapsen haasteena on päästä mukaan toimintaan eikä hyväksytyksi tuleminen ole itsestään selvää. Päästäkseen mukaan lapsi voi käyttää monenlaisia menettelytapoja aikaisempien kokemuksiensa, ominaisuuksiensa ja taitojensa mukaan. Lähiaikuinen voi ohjata leikkiä tukemaan lasten sosiaalista kasvua ja yhteisöllisyyttä. Leikkien oppiminen luo myönteistä asennoitumista tiedon hankkimiseen ja tutkimiseen. Luovuuden kehittyminen ja ongelmanratkaisutaidot ovat myös oppimista. Ongelmanratkaisuun tarvitaan avointa mieltä ja uteliaisuutta. Luovuuteen tarvitaan aikaa, mielikuvitusta, itseluottamusta, tietoa, vastaanottavaisuutta ja kykyä leikkiä. (pohjautuu MLL:n tekstiin leikistä;

15 15 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot Tavoite Esi- ja perusopetuksen järjestelyiden tavoitteena on tukea lasta yksilöllisesti yhteisön jäsenenä. Opetusjärjestelyiden tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Esi- ja perusopetuksessa olevalle lapselle järjestetään hänen kasvunsa ja oppimisensa edellyttämä tuki heti kun tuen tarve on havaittu. Oppimisen ja koulukäynnin tuen tarpeen arviointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat kaikki lapsen lähiaikuiset. Päävastuu on lapsen omalla opettajalla: esiopettajalla, luokanopettajalla tai luokanvalvojalla. Vastuunjaosta ja tukiprosessiin osallistuvista henkilöistä sovitaan tilanteen vaatimalla tavalla. Oppilashuoltoryhmän kokouksissa lapsen asian käsittelyyn osallistuvat vain ne opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat sekä muut asian vuoksi tarpeelliset asiantuntijat. Yleinen tuki Huoli herää Lasta opettavat opettajat ja muut kouluyhteisön lähiaikuiset tunnistavat jatkuvan monipuolisen arvioinnin kautta mahdollisimman varhain lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeen. Arvioinnin perusteella valitaan ne keinot, joilla lapsen kasvua ja oppimista ryhdytään suunnitelmallisesti tukemaan. Lapsen huoltajaa on informoitava havainnoista ja suunnitelluista toimenpiteistä. Oppilaan kasvun ja oppimisen yleinen tuki annetaan omassa opetusryhmässä ja mahdollisuuksien mukaan oppituntien aikana. Opettaja vastaa tuen järjestämistavoista ja sisällöstä. Yleistä tukea annetaan lapselle tarpeen mukaan kestoltaan vaihtelevasti, mutta ei jatkuvasti. Yleistä tukea on oppilaan ohjaus, sisällöllinen tai menetelmällinen eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus tai pienryhmässä annettu opetus. Myös moniammatillisen oppilashuollon tukea voi sisältyä yleiseen tukeen. Kun useita tukimuotoja on tarkoitus toteuttaa vaikka lyhytaikaisestikin, oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma. Tuen tarpeen kasvaessa opettaja huolehtii ajoissa oppilashuoltoryhmälle tiedottamisesta. Tehostettu tuki Huoli herää Mikäli opettajalla tai muulla kouluyhteisön lähiaikuisella herää huoli siitä, että oppilas ei saavuta perusopetuksen tavoitteita yleisellä tuella, ottaa opettaja asian puheeksi oppilaan huoltajan kanssa ja sopii jatkotoimista. Opettaja konsultoi erityisopettajaa asiassa ja he yhdessä arvioivat, onko tarpeen tehdä oppilaalle pedagoginen arvio tehostetun tuen aloittamiseksi. Oppilashuoltoryhmässä rehtori hyväksyy pedagogisen arvion laatimisen.

16 16 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Opettajat sekä oppilashuollon asiantuntijat laativat oppilastietojärjestelmään pedagogisen arvion. Lapsi osallistuu pedagogisen arvion laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaan opettajan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Huoltaja voi myös osallistua pedagogisen arvion laadintaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Pedagoginen arvio annetaan huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus kommentoida arviota. Huoltaja hyväksyy arvion allekirjoituksellaan. Pedagogisen arvion käsittely ja päätöksen tekeminen tehostetun tuen aloittamisesta Pedagoginen arvio käsitellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä tai moniammatillisessa palaverissa, johon osallistuvat opettajat, oppilashuollon asiantuntijat sekä koulun rehtori. Huoltajalla on mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn oppilashuoltotyöryhmän kokouksessa tai moniammatillisessa palaverissa. Tehostettu tuki on aloitettava, jos lapsi tarvitsee useampia tukimuotoja ja tukea ei voi pääsääntöisesti antaa omassa perusopetusryhmässä tai näyttää tarvitsevan yhtä tukimuotoa toistaiseksi. Rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen antamisesta pedagogisen arvion ja asiasta käydyn keskustelun perusteella. Päätös kirjataan oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan tai palaverimuistioon. Huoltajalle tiedotetaan tehdystä päätöksestä. Oppimissuunnitelman laatiminen Tehostetun tuen aloittamiseksi oppilaalle tehdään pedagogiseen arvioon perustuva oppimissuunnitelma. Rehtori päättää oppilashuoltoryhmässä käydyn keskustelun perusteella oppimissuunnitelman laatimiseen osallistujat ja työnjaon. Lapsi osallistuu suunnitelman laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti ja huoltajalle annetaan mahdollisuus kertoa näkemyksensä oppimissuunnitelmasta. Oppimissuunnitelman laatimisesta on yksityiskohtainen kuvaus oppimissuunnitelmaa käsittelevässä luvussa. Tehostetun tuen seuranta Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti ja monipuolisesti. Oppimissuunnitelma päivitetään vähintään lukuvuosittain. Mikäli pedagogisen arvion perusteella tehostettua tukea ei enää ole tarpeen jatkaa, lapsi siirtyy yleisen tuen piiriin. Mikäli pedagogisen arvion perusteella tehostettu tuki katsotaan oppilaalle edelleen tarpeelliseksi, jatketaan tehostetun tuen järjestämistä päivitetyn oppimissuunnitelman mukaisesti.

17 Huoltajalle varataan mahdollisuus kommentoida valmisteltua tehostetun tuen lopettamis- tai jatkamispäätöstä. Rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen lopettamisesta tai jatkamisesta pedagogisen arvion ja asiasta käydyn keskustelun perusteella. Päätös kirjataan oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan tai palaverimuistioon. Huoltajalle tiedotetaan tehdystä päätöksestä. Mikäli oppimissuunnitelmaa päivitettäessä tai muussa yhteydessä arvioidaan, että tehostettu tuki ei riitä oppilaan opiskelun tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen tarpeen selvittämiseksi. Päätös erityisestä tuesta tarvitaan ainakin silloin, jos oppilaan opetus on tarpeen järjestää erityisopetusryhmässä ja/ tai oppilaan opinto-ohjelmaa on tarpeen yksilöllistää jonkin oppiaineen tai oppiaineiden oppimäärien osalta. Erityinen tuki Pedagogisen selvityksen laatiminen Kun lapsi on ollut tehostetun tuen piirissä ja tehostettu tuki arvioidaan hänelle riittämättömäksi, rehtori tekee oppilashuoltotyöryhmän keskustelun jälkeen päätöksen pedagogisen selvityksen laatimisesta. Päätös kirjataan koulun oppilashuoltoryhmän pöytäkirjaan. Opettajat ja oppilashuollon palveluiden järjestämisestä vastaavat asiantuntijat laativat pedagogisen selvityksen. Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan tarve yksilöllistää lapselle oppimäärä, kun hänen oppimisen tukeminen tehostetun tuen piirissä on osoittautunut riittämättömäksi yhden tai useamman oppiaineen kohdalla niin, että aineen kyseisen vuosiluokan oppimäärän minimitavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa. Selvityksen tueksi oppilashuoltoryhmä tai selvitystä laativat opettajat pyytävät tarvittaessa ratkaisun tueksi asiantuntijalausunnon. Pedagogisen selvityksen perusteella oppilashuoltoryhmässä todetaan tehostettu tuki riittämättömäksi ja lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena sellaiseksi, että on perusteltua siirtää hänet erityisen tuen piiriin. Rehtori tekee esitykseen erityisen tuen päätökseksi, johon sisältyy esitys oppiaineiden yksilöllistämisestä ja opetusjärjestelyistä. Päätöksen valmisteluun liittyy aina lapsen ja hänen huoltajansa kuuleminen sekä asian moniammatillinen käsittely. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä asia on käsitelty moniammatillisesti pedagogista selvitystä laadittaessa. Huoltajien kanssa sovitaan heidän osallistumisesta pedagogisen selvityksen laadintaan. Lapsi osallistuu pedagogisen selvityksen laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä pedagogiseen selvitykseen ja rehtorin esitykseen perustuen voimassa olevan johtosäännön mukainen viranhaltija päättää oppiaineiden yksilöllistämisestä. Jos myöhemmin osoittautuu tarpeelliseksi yksilöllistää uusia oppiaineita, erityisen tuen päätös päivitetään siltä osin samalla tavalla menetellen. Erityisen tuen päätöksen perusteella lapselle laaditaan HOJKS, jossa on yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa hänellä on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi, mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa hän opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. 17

18 18 Oppilashuoltotyöryhmässä voidaan lisäksi päättää hankkia erityisen tuen päätöksen tekemistä varten psykologin tai lääkärin lausunto. Jos pedagogisen selvityksen valmistelun yhteydessä arvioidaan, että lapselle ei tukitoimien puuttumisen takia voida järjestää riittävää erityistä tukea omassa koulussa, otetaan yhteyttä erityisopetuksen rehtoriin. Asia käsitellään tarvittaessa myös oppimisen tuen ryhmässä erityisopetuksen rehtorin johdolla. Pedagogiseen selvitykseen täydennetään suunnitellut lisätukitoimet ja koulupaikka. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagogisen selvityksen käsittely Mikäli selvityksen perusteella arvioidaan, että lapsi ei tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tehostetun tuen jatkamisesta. Päätöksen tekee koulun rehtori ja päätös kirjataan koulun oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan. Pedagogisen selvityksen käsittelyn yhteydessä koulun oppilashuoltotyöryhmässä vahvistetaan oppilaan tarvitsema pedagoginen ja muu tuki sekä pedagoginen selvitys kokonaisuudessaan. Mikäli oppilashuoltoryhmän käsittelyn perusteella pedagoginen selvitys osoittaa, että lapselle on tarpeen aloittaa erityinen tuki, rehtori tekee käydyn keskustelun perusteella esityksen erityisen tuen päätöksen tekemiseksi. Rehtorin päätös kirjataan oppilashuoltoryhmän muistioon. Erityisen tuen päätöksen tekeminen Rehtorin esityksen perusteella erityisopetuksen rehtori tekee lapselle päätöksen erityisestä tuesta. Huoltajia kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisen tuen riittävyyttä arvioidaan HOJKS-päivitysten yhteydessä tai tarvittaessa muulloinkin. Mikäli on tarpeen tehdä muutoksia oppilaan erityisen tuen päätökseen, laaditaan oppilaalle uusi pedagoginen selvitys ja tehdään uusi päätös. Näin menetellään myös silloin, jos erityisen tuen päätös on tarpeen lopettaa. Päätös tehdään aina määräaikaisena. Erityisen tuen päätös tarkistetaan aina viimeistään 2. ja 6. luokan kevätlukukaudella. Pidennetty oppivelvollisuus Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Päätöksen tekoon

19 tarvitaan perusteellinen selvitys, jota tukevat asiantuntijalausunnot. Ennen päätöksentekoa asia käsitellään moniammatillisessa oppilashuollossa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: 1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Hollolassa viisivuotiaiden varhennettu esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa. 2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. 3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Hollolassa esiopetus järjestetään kaikille kuusivuotiaille lapsille koulujen yhteydessä. Vuorohoitolasten esiopetusjärjestelyistä päätetään lukuvuosittain. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa lapselle laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta ja vuosiluokan kertaamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Esi- ja alkuopetuksen aikana opetusjärjestelyillä tuetaan lasta niin, että hän voi kasvaa ja kehittyä yksilöllisesti ennen kolmannelle vuosiluokalle siirtymistä. Oppiaineen opetuksesta vapauttaminen Oppimäärän yksilöllistäminen on aina ensisijainen ratkaisu oppiaineen opetuksesta vapauttamiseen nähden. Oppiaineen opetuksesta vapauttamien perustuu aina pedagogiseen selvitykseen ja asiantuntijalausuntoon. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaisesti Lapsi voi edetä oppiaineiden opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Kun asiasta on sovittu huoltajan kanssa ja se on käsitelty moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, rehtori tekee asiasta hallintopäätöksen. Päätöksen perusteella lapselle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa mainitaan ne opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Erityiset opetusjärjestelyt Lapsen opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos lapsella katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi lapselle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta 19

20 20 se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä25. Kun asiasta on hankittu riittävät selvitykset, sovittu huoltajan kanssa ja käsitelty moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, rehtori tekee hallintopäätöksen lapsen erityisistä opetusjärjestelyistä. Lapselle laaditaan oppimissuunnitelma, jota laadittaessa sovelletaan tilanteen mukaisesti ehostetun tuen oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laadinnasta annettuja ohjeita ja menettelyjä. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Toiminta-alueittain opiskelu Opetus ja opetussuunnitelma perustuvat käsitykselle, että opetuksen piiriin kuuluvien lasten kehitys etenee samojen vaiheiden kautta ja usein samassa järjestyksessä kuin lasten kehitys yleensä. Kehityksen kulku ja opetustavoitteiden saavuttaminen on aina yksilöllistä. Siihen vaikuttavat olennaisesti lapsen/nuoren mahdolliset vammat sekä ympäristötekijät, jotka saattavat vaikeuttaa tai estää hermoston kehityksen kannalta välttämättömän vuorovaikutuksen lapsen ja ympäristön välillä. Toiminta-alueittaista opetusta voidaan järjestää sekä yksilö- että ryhmäopetuksena, mikäli opetusta ei voida lapsen/nuoren vamman tai sairauden vuoksi järjestää osittain tai kokonaan oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti. Kunkin toiminta-alueen taitojen kehittyminen on tiiviissä yhteydessä muiden toiminta-alueiden kanssa. Opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toimintaalueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Opetus toiminta-alueittain järjestetään Kankaan koulussa ja tavoitteet, sisällöt ja menetelmät määritellään yksityiskohtaisesti koulun omassa opetussuunnitelmassa.??? Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet: motoriset taidot kieli ja kommunikaatio sosiaaliset taidot päivittäiset taidot kognitiiviset taidot Opetustavoitteet valitaan lapsen/nuoren käytännön elämässä tarpeellisista taidoista, jotka ovat hänelle välittömästi käyttökelpoisia. Tavoitteet asetetaan yhteistyössä kodin, koulun henkilökunnan sekä eri asiantuntijoiden kesken, jotka osallistuvat oppilaan kokonaiskuntoutukseen. Tavoitteiden asettelun tai arvioinnin tukena käytetään tarvittaessa arviointimenetelmiä oppilaan tason selvittämiseksi, esim. Portaat, PEP-R, AAPEP, psykologiset tutkimukset, terapeuttien lausunnot yms.

21 21 Tavoitteet Motoriset taidot Motoristen taitojen oppimisen tarkoituksena on vahvistaa oppilaan kehon hahmottamista sekä edistää karkea- ja hienomotorisia taitoja. Karkeamotoriikan kehittämisen tavoitteena on perusliikuntataitojen kartuttaminen, yleiskunnon kohentaminen sekä elämysten ja onnistumisten kokeminen. Hienomotoriikan alueella tavoitteena on vahvistaa käden ja silmän yhteistyötä siten, että oppilas kykenee käyttämään erilaisia välineitä arjen tilanteissa. Kieli ja kommunikaatio Opetuksessa korostetaan erityisesti lapsen/nuoren ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen edistämistä lapsen/nuoren yksilöllisistä lähtökohdista käsin, mahdollisimman pitkälle. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää käsitteiden ja sanaston kartuttamista sekä niiden yhdistämistä päivittäisiin toimintoihin. Kommunikoinnin tukena käytetään tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten tukiviittomat, kuvat, kommunikaatiokansiot ja kommunikaattorit. Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen harjaannuttamisen tavoitteena on vuorovaikutustaitojen kehittyminen suhteessa muihin ihmisiin leikkien, pelaten ja yhdessä toimien. Opetuksessa painotetaan omien tunteiden tunnistamista ja niiden hallintaa, erilaisuuden hyväksymistä, ohjeiden ja sääntöjen mukaista toimintaa sekä vastuun ottamista omasta tekemisestä ja valinnoista. Päivittäiset taidot Päivittäisten taitojen opetuksessa pyritään lisäämään oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä toimimista omassa lähiympäristössään. Opetuksessa keskitytään arkipäivässä tarvittavien tietojen ja taitojen harjaannuttamiseen ja niiden soveltamiseen käytännössä. Päämääränä on oppilaan valmentaminen jatkokoulutukseen sekä työelämän ja asumisen haasteisiin. Kognitiiviset taidot Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Oppimisprosessissa keskeistä on toimintamallien sisäistäminen ja niiden soveltaminen erilaisissa tilanteissa. Käytännön toiminta sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun sekä syyseuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöt ovat osa kognitiivisten taitojen oppimista.

22 22 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tuen rakenne on kuvattu liitteenä olevassa taulukossa sekä tuen tasot alla olevassa kuvassa. Kunkin tukimuodon toteutustapa, yhteistyö huoltajien ja eri asiantuntijoiden kanssa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman kyseistä tukimuotoa käsittelevässä osassa. Tukiprosessikuvio on opetussuunnitelman liitteenä. Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on työväline, jossa kuvataan, lapsen opetuksen ja tukitoimien järjestelyt, oppilaan oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita. Sen kautta lapsi kohdataan yksilönä ja oppilaan kokonaistilanne kartoitetaan ja jäsennetään. Sillä varmistetaan oppilaan oikeusturvan toteutuminen hänen omien edellytystensä ja kehitystasonsa mukaisen opetuksen osalta. Oppimissuunnitelman laadintaprosessissa kaikki osapuolet sitoutuvat lapsen oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen ja opettajien oppilaantuntemus ja asiantuntemus lisääntyvät. Siinä välittyy huoltajille tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnin järjestämisestä ja tarjoutuu osallisuus lapsen koulunkäynnin suunnitteluun ja arviointiin. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelma laaditaan aina maahanmuuttajaoppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen veroinen erityisten opetusjärjestelyiden piirissä oleville oppilaille joustavaan perusopetukseen (JOPO) osallistuville oppilaille vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman mukaan opiskeleville oppilaille

23 tehostetun tuen piirissä oleville oppilaille Oppimissuunnitelman laatimisesta yleisen tuen piirissä olevalle lapselle päätetään tapauskohtaisesti tuen laajuuden ja monipuolisuuden perusteella yleisen tuen kriteerien mukaisesti. Oppimissuunnitelman laatiminen Oppimissuunnitelman laadinnan vaiheet: 1. Orientaatio ja suunnittelu 2. Selvitykset 3. Mahdolliset tutkimukset 4. Alustava arviointi 5. Oppimissuunnitelman perustan luominen 6. Oppilaan opettaminen ja tukeminen 7. Oppimissuunnitelman valvominen ja tarkistaminen (seuranta) Asiakirjan laatimiseen osallistuvat lasta opettavat opettajat ja muut kouluyhteisön lähiaikuiset ja tarvittaessa myös oppilashuollon ammattihenkilöt. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua laatimiseen ja lapsi osallistuu kehitystasonsa mukaisesti. Muiden lapsen tilanteen mukaan tarpeellisten asiantuntijoiden osallistuminen on myös mahdollista ja ratkaistaan tapauskohtaisesti. Laatimisen tukena käytetään kaikkea oppilaan arvioinnista ja koulunkäyntihistoriasta saatavissa olevaa tietoa. Keskeisessä roolissa on lapsen oma opettaja. Hän vastaa suunnitelman laatimisen toimintatavasta. Asiakirja annetaan oppilasta opettaville opettajille, erityisopettajalle, huoltajalle ja koulun arkistoon. Oppimissuunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Erityisopettajat vastaavat niveltämisestä ja tietojen ja oppimissuunnitelmien siirtämisestä seuraavaan kouluun. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma hojks HOJKS on kuvaus siitä, miten erityisen tuen piiriin siirretyn lapsen opetus järjestetään ja miten perusopetuksen oppimääriä toteutetaan hänen kohdallaan. Se on työväline, joka kuvaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita. HOJKS:n laadintaprosessissa kaikki osapuolet sitoutuvat lapsen oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen ja opettajien oppilaantuntemus ja asiantuntemus lisääntyvät. Se varmistaa oppilaan oikeusturvan toteutumisen omien edellytysten ja kehitystason mukaisen opetuksen osalta. Siinä välittyy huoltajille tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnin järjestämisestä ja tarjoutuu osallisuus lapsen koulunkäynnin suunnitteluun ja arviointiin. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet 23

24 24 oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain

25 25 Hojks:n laadinnan vaiheet 1. Orientaatio ja suunnittelu 2. Selvitykset 3. Mahdolliset tutkimukset 4. Alustava arviointi 5. HOJKS:n perustan luominen 6. Henkilökohtaisen ohjelman suunnittelu 7. Oppilaan opettaminen ja tukeminen 8. HOJKS:n valvominen ja tarkistaminen (seuranta) HOJKS laaditaan oppilastietojärjestelmään. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Asiakirjan laatimiseen osallistuvat lasta opettavat opettajat ja muut kouluyhteisön lähiaikuiset ja tarvittaessa myös oppilashuollon ammattihenkilöt. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua laatimiseen ja lapsi osallistuu kehitystasonsa mukaisesti. Muiden lapsen tilanteen mukaan tarpeellisten asiantuntijoiden osallistuminen on myös mahdollista ja ratkaistaan tapauskohtaisesti. Laatimisen tukena käytetään kaikkea oppilaan arvioinnista ja koulunkäyntihistoriasta saatavissa olevaa tietoa. Keskeisessä roolissa on lapsen oma opettaja. Hän vastaa suunnitelman laatimisen toimintatavasta. HOJKS käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Rehtori hyväksyy HOJKS:n allekirjoituksellaan ja se kirjataan oppilashuoltoryhmän pöytäkirjaan. ¹ Asiakirja annetaan huoltajalle, erityisopetuksen rehtorille, oppilasta opettaville opettajille, erityisopettajalle ja koulun arkistoon.¹ HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Erityisopettajat vastaavat niveltämisestä ja tietojen ja oppimissuunnitelmien siirtämisestä seuraavaan kouluun. ¹) SIVISTYSLAUTAKUNTA , AIEMPI TEKSTI: Päivitetty HOJKS käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Päätöksen hyväksymisestä tekee rehtori ja se merkitään oppilashuoltoryhmän pöytäkirjaan. Päätös ja asiakirja annetaan huoltajalle, erityisopetuksen rehtorille, oppilasta opettaville opettajille, erityisopettajalle, ja koulun arkistoon.

26 26 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Tukiopetus yleisen tuen aikana Tukiopetuksen tavoitteena on, että lapsi ei pysyvästi jää jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta on annettava kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on jäänyt jälkeen opinnoissaan. Tukiopetus järjestetään joustavasti oppilaan työjärjestykseen sopivana erikseen sovittavana aikana tai opettajalla voi olla kiinteästi työjärjestykseen merkitty aika, jolloin tukiopetusta on mahdollista saada. Tukiopetuksen järjestämisessä lapselle huomioidaan hänen jaksamisensa. Tukiopetukseen voi osallistua yksi tai useampi lapsi samanaikaisesti. Tukiopetusta voi antaa luokanopettaja, erityisopettaja tai aineenopettaja, myös muu kuin lasta muuten opettava opettaja. Lapsen huoltajalle tiedotetaan etukäteen tukiopetuksen järjestämisestä. Myös huoltaja voi olla aloitteentekijä tukiopetuksen antamisessa. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Tukiopetusta järjestetään tehostetun tuen aikana muutoin samalla tavalla kuin yleisenkin tuen aikana, mutta tukiopetuksen tavoitteet ja toimintatapa kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Tukiopetus erityisen tuen aikana Tukiopetusta järjestetään erityisen tuen aikana muutoin samalla tavalla kuin yleisen ja tehostetun tuen aikana, mutta tukiopetuksen tavoitteet ja järjestämisen periaatteet kirjataan oppilaalle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen ensisijaisesti omassa opetusryhmässään lähikoulussa. Erityisesti oppimisen polun alkuvaiheessa tavoitteena on kasvun ja oppimisen riskitekijöiden havaitseminen, ennaltaehkäiseminen ja korjaamiseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joko yksilöllisesti tai pienryhmässä, erillisessä tilassa tai lapsen omassa luokassa samanaikaisopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta käytetään erilaatuisten oppimisvaikeuksien voittamiseen kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikainen erityisopetus järjestetään yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Suunnittelussa tehdään yhteistyötä lapsen opettajien ja tarvittaessa myös oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan lapsen oppimisen perustaitoja. Lapsen oppimisvaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja hänelle järjestetään tarvittaessa osaaikaista erityisopetusta edellä kuvatuin tavoin.

27 Tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys kasvaa. Pedagogisessa arviossa selvitetään oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen vaikutus sekä määritellään tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen osana tehostettua tukea. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Erityisen tuen aikana Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan lapsen tehostetun tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen vaikutus sekä määritellään tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen osana erityistä tukea. Lapsi voi saada osa-aikaista erityisopetusta erityisen tuen aikana riippumatta siitä, opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä vai erityisryhmässä. HOJKS:iin kirjataan lapsen osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen osana erityistä tukea. Erityisopetus Oppilashuoltotyöryhmässä valmistellaan esitys oppilaan opetusjärjestelyistä osana erityisen tuen päätöksen valmistelua. Lähtökohtana ovat opetushenkilöstön ja tarvittavien asiantuntijoiden näkemykset lapsen henkilökohtaisista tarpeista, joihin kuuluu myös hänelle soveltuva oppimisympäristö. Opetusjärjestelyt kuvataan yksityiskohtaisesti HOJKS:ssa. Ennen päätöksen tekoa huoltajien kanssa on keskusteltu asiasta ja heitä on kuultu. Erityisoppilas yleisopetuksen ryhmässä Erityisen tuen piiriin siirretyn lapsi sijoitetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmän oppilaaksi. Hänen tarvitsemansa tuki järjestetään joko tässä ryhmässä tai kahdensuuntaisen integraation periaatteella yleisopetuksen pienryhmän tai erityisluokan kanssa. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan sijoittumisessa kasvatusyhteisöön huomioidaan mm. seuraavat asiat: yhteisön valmiudet integraatioon käytettävissä oleva resurssi, koulunkäyntiavustaja päävastuun kantaja tiedot lapsen erityistarpeista ja vahvuuksista (henkilökunnalle)/tiedonsiirto lapsen tuen tarpeista henkilökunnan didaktinen koulutus ja tuki tarvittavat rakenteelliset muutokset tarvittavat apuvälineet tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen seurantavastuu 27

28 28 Erityisluokka lähikoulussa Erityisopetuksen ryhmät lähikoulupäätöksen mukaisissa kouluissa toimivat yhdessä yleisopetuksen ryhmien kanssa. Opetusjärjestelyt muodostavat tilat ja resurssit huomioivan, pedagogisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden perusopetuksen toteuttamiseksi. Yhteistyötä toteutetaan perinteisen luokkamuotoisen erityisopetuksen sijaan käyttämällä kahdensuuntaista integraatiota tai muita integraatio- ja inkluusioratkaisuja. Erityisluokat ovat hallinnollisesti osa yleisopetuksen koulua. Kun erityisopetuksen luokka toimii yleisopetuksen koulussa, koulun opetussuunnitelmaan liitetään integraatiosuunnitelma, josta selviää miten integraatiota koulussa toteutetaan. Erityisluokanopettajat toimivat myös yleisopetuksen ryhmissä erilaisilla opetus- ja ryhmäjärjestelyillä. Lapsi integroidaan yleisopetuksen ryhmään hänen yksilölliset tarpeensa ja kykynsä huomioiden. Tavoitteena on parantaa lapsen yksilöllisiä oppimistuloksia ja itsetuntoa mahdollisimman tavanomaisessa oppimisympäristössä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset osallistuvat yleisopetukseen yksilöllisen suunnitelmansa mukaisesti. Integrointia voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmätasolla. Koulu on kaikille yhteinen ja avoin yhteisö, jossa lapsella on oikeus oppia ja osallistua sen toimintaan omien kykyjensä mukaan huolimatta oppimisen, käyttäytymisen tai muun tuen tarpeesta. Onnistumisen edellytyksiä, joihin on kiinnitettävä huomiota: suvaitsevaisuus erilaisuuden ymmärtäminen jokaisen jäsenen työn arvostaminen lapsen itsetunnon vahvistaminen oikeus tehdä työtä rauhassa turvallisessa ilmapiirissä puitteet, jotka antavat mahdollisuuden lasten väliselle vuorovaikutukselle henkilökunta ja lasten vanhemmat pitävät tärkeänä kaikille yhteistä koulua. Luokkamuotoisen erityisopetuksen periaatteita Lapsen kannalta keskeistä on mahdollisuus opiskeluun pienryhmässä ja vertaisryhmässä kokonaiskuntoutuksen ajatus tarvittaessa oppiainekohtaisesti yksilöllistetty oppimäärä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS joustavat oppimisjärjestelyt kasvatusyhteistyötä tukeva oppilashuolto ja kouluterveydenhoito Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa toimitaan yhteistyössä yleisopetuksen kanssa toteutetaan kahdensuuntaista integraatiota monipuoliset tiedot ja taidot hallitseva henkilöstö, henkiset ja materiaaliset resurssit on mahdollisuus monenlaisiin oppimista tukeviin järjestelyihin ryhmä- ja/tai oppilaskohtaisesti

29 koko yhteisö tukee erityisoppilasta ja kokonaiskuntoutusta on asiantuntemus kouluttaa muuta opetushenkilöstöä tarjotaan lapsille mm. tukijaksoja asiantuntijuutta ja tietotaitoa ylläpidetään ja lisätään henkilöstön koulutuksella, tutkimustiedon keräämisellä ja erilaisilla resurssijärjestelyillä sekä kokeiluilla Vaativa luokkamuotoinen erityisopetus Vaativa luokkamuotoinen erityisopetus huolehtii lapsen tarvitsemasta opetuksesta silloin, kun se ei lähikoulussa tarjolla olevien järjestelyjen puitteissa ole mahdollista eikä integrointi ole tarkoituksenmukaista. Lapsen kokonaiskuntoutuksen tavoitteena on tukea integraatiota, kun se on lapsen kykyjen ja taitojen mukaan tarkoituksenmukaista. Pääpaino on lapsen tai nuoren psyykkisen tasapainon löytymisessä, jotta oppivelvollisuuden suorittaminen voisi onnistua. Kunta opetuksen järjestäjänä osoittaa lapsen lähikoulun lähikouluperiaatteen mukaisesti. Kaikille lähipalvelualueille on resursoitu tuntikehystä tehostetun ja erityisen tuen järjestelyjä varten. Käyttötapa on alueella ilmenevän tuen tarpeen mukaan joustava. Vaativan luokkamuotoisen erityisopetuksen lähikoulu voi lapsen tuen tarpeesta riippuen olla myös joku Hollolan ulkopuolella oleva soveltuva erityiskoulu. Lukuvuoden alkaessa erityisluokkia on Kankaan erityiskoulussa, Salpakankaan, Hälvälän ja Opintien kouluissa sekä Hollolan yläasteella. Lähikoulupäätös, jossa kuvataan tuen alueellisen järjestämisen periaatteet, on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä. Etappi-luokat Päijät-Hämeen kuntien yhteiset Etappi- luokat toimivat Kankaan koulun yhteydessä. Etappiluokat on suunniteltu kahdelletoista vaativaa erityisopetusta tarvitsevalle oppilaalle, jotka tarvitsevat psykososiaalisissa ongelmissaan kriisiapua, lyhytaikaista selvittelyä tai pidempiaikaista apua. Luokat voivat toimia opetuspaikkana myös silloin, kun jonotetaan sairaalatutkimuksiin tai siirrytään pitkältä sairaalan hoitojaksolta takaisin omaan kouluun. Etappi-jaksolla olevan oppilaan lähettäjäkunnan kanssa tehdään jakson aikana tiivistä yhteistyötä tavoitteena luoda edellytykset koulunkäyntiin omassa kunnassa. Erityisoppilas yleisopetuksen ryhmässä Erityisopetukseen siirretyn oppilaan sijoittumisessa kasvatusyhteisössä huomioidaan mm. seuraavat asiat: yhteisön asenteelliset valmiudet integraatioon käytettävissä oleva resurssi, koulunkäyntiavustaja päävastuun kantaja tiedot lapsen erityistarpeista ja vahvuuksista (henkilökunnalle)/tiedonsiirto lapsen tuen tarpeista henkilökunnan didaktinen koulutus ja tuki tarvittavat rakenteelliset muutokset 29

30 30 tarvittavat apuvälineet tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen seurantavastuu Erityisryhmä/erityisluokka lähikoulussa Erityisopetuksen ryhmät lähikoulupäätöksen mukaisissa kouluissa toimivat yhdessä yleisopetuksen ryhmien kanssa. Opetusjärjestelyiden suunnittelussa muodostetaan tilat ja resurssit huomioiva pedagogisesti tarkoituksenmukainen kokonaisuus perusopetuksen toteuttamiseksi. Tarkoituksenmukaisissa opetusjärjestelyissä huomioidaan tukitoimien ja määrärahojen joustava käyttö materiaalihankinnoissa. Yhteistyötä toteutetaan perinteisen luokkamuotoisen erityisopetuksen sijaan käyttämällä kahdensuuntaista integraatiota tai muita integraatio- ja inkauusioratkaisuja. Erityisluokat ovat hallinnollisesti osa yleisopetuksen koulua. Kun erityisopetuksen luokka toimii yleisopetuksen koulussa, koulun opetussuunnitelmaan liitetään integraatiosuunnitelma, josta selviää miten integraatiota koulussa toteutetaan. Erityisluokanopettajat toimivat myös yleisopetuksen ryhmissä erilaisilla opetus- ja ryhmäjärjestelyillä. Lapsi integroidaan yleisopetuksen ryhmään yksilölliset tarpeet ja kyvyt huomioiden. Tavoitteena on parantaa lapsen yksilöllisiä oppimistuloksia ja itsetuntoa mahdollisimman tavanomaisessa oppimisympäristössä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset osallistuvat yleisopetukseen yksilöllisen suunnitelmansa mukaisesti. Integrointia voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmätasolla. Tavoitteena on kaikille yhteinen ja avoin koulu, jossa lapsella on oikeus oppia ja osallistua koulun toimintaan omien kykyjensä mukaan huolimatta oppimisen, käyttäytymisen tai muun tuen tarpeesta. Onnistumisen edellytyksiä, joihin on kiinnitettävä huomiota: suvaitsevaisuus erilaisuuden ymmärtäminen jokaisen jäsenen työn arvostaminen lapsen itsetunnon vahvistaminen oikeus tehdä työtä rauhassa turvallisessa ilmapiirissä puitteet, jotka antavat mahdollisuuden lasten väliselle vuorovaikutukselle henkilökunta ja lasten vanhemmat pitävät tärkeänä kaikille yhteistä koulua. Luokkamuotoisen erityisopetuksen periaatteita Lapsen kannalta keskeistä on mahdollisuus opiskeluun pienryhmässä ja vertaisryhmässä kokonaiskuntoutuksen ajatus tarvittaessa oppiainekohtaisesti yksilöllistetty oppimäärä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS joustavat oppimisjärjestelyt kasvatusyhteistyötä tukeva oppilashuolto ja kouluterveydenhoito

31 31 Oppimisen tukikehys toimitaan yhteistyössä yleisopetuksen kanssa toteutetaan kahdensuuntaista integraatiota on monipuoliset tiedot ja taidot hallitseva henkilöstö, henkiset ja materiaaliset resurssit on mahdollisuus monenlaisiin oppimista tukeviin järjestelyihin ryhmä- ja/tai oppilaskohtaisesti. koko yhteisö tukee erityisoppilasta ja kokonaiskuntoutusta on asiantuntemus kouluttaa muuta opetushenkilöstöä tarjotaan lapsille mm. tukijaksoja asiantuntijuutta ja tietotaitoa ylläpidetään ja lisätään henkilöstön koulutuksella, tutkimustiedon keräämisellä ja erilaisilla resurssijärjestelyillä sekä kokeiluilla Varsinaisen perusopetuksen tuntikehyksen (yleisopetuksen, luokkamuotoisen erityisopetuksen ja laaja-alaisen erityisopetuksen tuntikehys) lisäksi perusopetuksen käytössä on oppimisen tukikehys. Se muodostuu koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen käytettävissä olevista resursseista. Tukea voidaan antaa mm. lisäämällä oppilashuollon resurssia, palkkaamalla tilapäisesti tuntiopettaja jakamaan opetusryhmiä tai perustaa pienryhmiä. Tehokkaaksi havaitut järjestelyt voidaan tarvittaessa vakiinnuttaa. Kaikissa tilanteissa koulunkäyntiavustaja ei ole välttämättä tehokkain tapa ratkaista ilmennyt tuen tarve. Koulunkäyntiavustajaresurssin mieltäminen laajemmin oppimisen tukemiseen varattuna taloudellisena ja henkilö/osaamisresurssina mahdollistaa erilaisissa tilanteissa parhaan mahdollisen tuen sovelluksen etsimisen. Sivistystoimialan oppimisen tuen työryhmä OTR määrittelee tuen järjestämisen kuntouttavan varhaiskasvatuksen tai oppilashuoltoryhmien esitysten pohjalta asiantuntijalausuntoihin perustuen ja sivistysjohtaja tekee päätöksen kullekin alueelle myönnettävästä resurssista. Oppimisen tuen tarpeen arviointi Kasvun ja oppimisen tuen ryhmä (liite) päättää oppimisen tuen resurssista alueiden ja yksiköiden esityksistä tehtyjen arvioiden ja selvitysten sekä tarvittaessa asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. 1. Opetusryhmien koko opetusryhmien muodostamisen mahdollisuudet 2. Erityistä tukea tarvitsevat lapset yleisopetuksessa oppilaskohtainen tuen tarpeen laadullinen ja määrällinen määrittely; oppiaineet ja opetustilanteet joissa tuen tarvetta oppilaiden sijoittelu opetusryhmiin muun tuen määrittely: kehyksen käyttö, laaja-alaisen mahdollisuudet, muut opetukselliset järjestelyt

32 32 3. Luokkamuotoinen erityisopetus oppilaskohtainen tuen tarpeen laadullinen ja määrällinen määrittely; oppiaineet ja opetustilanteet joissa tuen tarvetta oppilaiden sijoittelu opetusryhmiin muun tuen määrittely, miten kehystä käytetty, muut opetukselliset järjestelyt, mm. integraatio 4. Tuen käyttö alueellisesti Koulunkäyntiavustaja avustajan viikkotyöajan käyttö alueella lisäresurssi alueellisen tavanomaista pienemmän ryhmän järjestämiseen Luokkamuotoisen erityisopetuksen ryhmään ja pysyvästi toimivaan pienryhmään osoitetaan tarvittaessa ryhmäkohtainen avustaja. Avustajaa käytetään myös integroitaessa oppilaita yleisopetuksen ryhmiin, jolla mahdollistetaan kahdensuuntainen integraatio. Henkilökohtainen avustamisen tarve arvioidaan asiantuntijalausuntojen pohjalta huomioiden saatavissa oleva muu tuki ja oppilaan sijoittaminen hänelle sopivimpaan opetusryhmään lähikouluperiaatteen mukaisesti. Pääasiassa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista muodostuvissa ryhmissä henkilökohtainen avustaja voi olla kokonaan tietyn oppilaan käytössä. Milloin lapsi voi tarvita avustavaa lähiaikuista? lapsi ei kykene kehitystasostaan tai erityisvaikeuksistaan johtuen seuraamaan opetusta niin, että hän ilman jatkuvaa tai lähes jatkuvaa aikuisen tukea selviydy annetuista tehtävistä ja saavuta asetettuja tavoitteita lapsi ei kykene syystä tai toisesta keskittymään opetukseen ilman jatkuvaa tai lähes jatkuvaa aikuisen tukea eikä selviydy annetuista tehtävistä ja saavuta asetettuja tavoitteita lapsen käyttäytyminen ryhmässä häiritsee jatkuvasti tai lähes jatkuvasti muiden oppimista ilman jatkuvaa tai lähes jatkuvaa aikuisen tukea Oppilaan ohjaus Ohjaus osana oppimisen tukea Lapsella on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea lapsen onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottavan ja toisen asteen opintoihin ohjaavan jatkumon.

33 33 Ohjaustoiminnan tavoite Ohjaustyöstä huolehtivat kaikki oppilaan opettajat, oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä lapsen koulupolun aikana ja nivelvaiheissa. Ohjauksen tavoitteena on tukea lapsen opiskelua, persoonallista kasvua ja kehitystä sekä tukea lapsen osallisuutta. Jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen ohella ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Koulunkäynnin ja lapsen hyvinvoinnin tuki rakennetaan opettajien, lapsen ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa oppilashuollon henkilöstön kanssa. Ohjaus niveltyy kaikkiin opetustilanteisiin ja oppiaineisiin. Oppilaan arviointiin liittyvä palautteenanto on tehokas ohjauksen väline. Ohjauksen tärkeänä tavoitteena on antaa jokaiselle lapselle laadukasta opetusta, ohjausta ja tukea koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Kodin ja koulun välinen yhteistyö lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukeminen. Ohjauksen toimintatavat ja tehtäväjako Ohjaus lähtee lapsen ohjaustarpeesta. Vanhemmat ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita koulun kokonaisvaltaisessa ohjausmallissa ja ohjausyhteistyön kohteena on koko oppilaan sosiaalinen ryhmä. Vanhempien/huoltajien asiantuntemus on ohjauksen voimavara ja kodin ja koulun välinen yhteistyö tärkeä tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Opettaja vastaa opetuksesta käyttäen monipuolisia opetusmenetelmiä, jotka tukevat eri oppimistyyleillä oppivia lapsia. Laajennetut oppimisympäristöt ja joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavat lapsen tuen tarpeiden yksilöllisen huomioimisen ja ohjauksen. Opettaja ohjaa lasta tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa sekä ohjaa ryhmän sisäistä vuorovaikutusta oppimisen ja kehityksen tueksi. Oppiaineen opetukseen sisältyy myös oppimaan oppimisen taitojen ohjaus, työskentelyn arviointi ja riittävän palautteen antaminen sekä lapsen oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Luokanopettaja tai -valvoja huolehtii omalta osaltaan luokkansa oppilaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, lapsen koulunkäynnin seurannasta sekä koordinoi luokkansa moniammatillista oppilashuoltotyötä. Hänellä on tärkeä rooli luokkansa ryhmäytymisen tukemisessa ja koulun asioiden tiedottamisessa esimerkiksi luokanvalvojan tunneilla ja välitunneilla. Hän vastaa arviointikeskusteluista oppilaiden ja huoltajien kanssa tarvittaessa koko yläkoulun ajan. Oppilaanohjaajan vastuualueeseen ohjauksesta kuuluvat luokkamuotoinen ohjaus eli oppilaanohjauksen oppitunnit, pienryhmäohjaukset ja henkilökohtaiset ohjaukset sekä oppilashuollollinen ohjaustyö. Pienryhmäohjaukset ja henkilökohtaiset ohjaukset painottuvat yläkoulun päättövaiheeseen, tarvittaessa koko yläkoulun ajan. Jälkiohjaus perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä tapahtuu moniammatillisena yhteistyönä. Työelämään tutustuminen Työelämään tutustuminen on yksi ohjauksen osa-alue. Se pitää sisällään työelämän ja yritysten edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käytön opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) ja työpaikalla opiskelun. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän valmiuksiin ja mahdollisuuksiin. Tällaisia esimerkkejä ovat TET -kokemusten käsitteleminen mahdollisimman monien oppiaineiden nä-

34 34 kökulmasta, laajennettujen oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu. Työelämään tutustumisjaksojen tavoitteena on tukea oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnan perusteita sekä lisätä nuoren tietämystä ja arvostusta työelämästä. Jaksojen aikana oppilaalla on mahdollisuus hankkia omakohtaista kokemusta työelämästä, sen vaatimuksista sekä erilaisista ammateista aidoissa työympäristöissä. Kasvatuksellisena tavoitteena on, että oppilas oppii työn hakemiseen liittyvät asiat ja hankkii itselleen TET-paikan. Tarvittaessa oppilasta autetaan TET-paikan hankinnassa. TET-jaksoille valmistauduttaessa oppilasta opastetaan työelämän pelisääntöihin. Hänelle korostetaan erityisesti työturvallisuuteen liittyviä asioita sekä hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta työhön. Alueet ja yksiköt täsmentävät omissa opetussuunnitelmissaan ohjauksen käytännön toteutuksen eri vuosiluokille.

35 35 Joustava perusopetus Tavoitteet Joustava perusopetus on tarkoitettu syrjäytymisvaarassa oleville tai osittain syrjäytyneille, sosiaalista tukea tarvitseville 7-9 luokan oppilaille, kuitenkin niin, että päättövaiheessa olevat oppilaat ovat etusijalla. Opiskelu joustavassa perusopetuksessa tarjoaa oppilaalle tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Järjestäminen, toimintatavat ja yhteistyö Joustavassa perusopetuksessa annetaan yleisopetusta ja laaja-alaista erityisopetusta. Opettajina voivat toimia aineenopettajat ja erityisopettaja, joiden tukena ovat koulunkäyntiavustaja ja yhteisöpedagogi. Leirikouluja ja vierailuja järjestetään yhteistyössä erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa. Opetus perustuu koulun yleiseen opetussuunnitelmaan, mutta jokaiselle oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma tai tarvittaessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Oppilaat etenevät oman opinto-ohjelmansa mukaan. Eri oppiaineiden kurssit muodostavat opintokokonaisuuksia, jotka on suoritettava koulun yleisessä OPS:ssa mainitussa järjestyksessä. Lähiopetusta annetaan luokkamuotoisena omassa luokkahuoneessa tai muissa oppimisympäristöissä. Muina oppimisympäristöinä toimivat leirikoulut, opintokäynnit, ryhmäytymistapahtumat ja työpaikat. Työpaikkaopiskelu tapahtuu neljässä jaksossa lukuvuoden aikana tai muuten sovittuina jaksoina. Jakson kesto on n. 4-5 viikkoa, jolloin opiskelu tapahtuu sekä työpaikalla että koulussa. Työpaikkaopiskelu on joustavan perusopetuksen painotusalue. Osa aihekokonaisuuksista toteutetaan työpaikkajaksojen aikana sopiviin aihepiireihin integroituna. Kotien kanssa tehdään tehostettua, pitkäkestoista yhteistyötä, jolla kodit pyritään sitouttamaan oppilaan opiskelun tukemiseen. Yhteistyömuotoja ovat perheillat, huoltajien henkilökohtaiset tapaamiset, yhteiset vapaa-ajan tapahtumat, puhelin-, tekstiviesti- ja sähköpostiyhteydet. Yhteistyötä tehdään Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksen, seurakunnan, nuorisotoimen, poliisin, Päijät-Hämeen perheneuvolan, Päijät-Hämeen keskussairaalan ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyötä tehdään myös toisen asteen oppilaitosten, erityisesti Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Joustavassa perusopetuksessa oppilaat voivat tutustua toisen asteen koulutukseen ns. ammatti-tet:ssa, jolloin he opiskelevat etukäteen sovitun ajan ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulun oppilashuoltoryhmä toimii myös JOPO oppilaiden oppilashuoltoryhmänä. Koska halutaan puuttua nopeasti oppilaiden mahdollisiin ongelmiin, käytännön oppilashuoltotyötä tekee myös JOPO tiimi, jonka muodostavat joustavasta perusopetuksesta vastaavat opettajat, koulunkäyntiavustaja, yhteisöpedagogi, terveydenhoitaja, erityisnuorisotyöntekijät, koulukuraattori, oppilaanohjaaja, koulupsykologi, rehtori ja lasten- ja nuorten palveluohjaaja. Koulun oppilashuoltoryhmä ja JOPO tiimi muodostavat oppilaan turvaverkon yläkoulun aikana. Siirtymävaiheessa toiselle asteelle erityisnuorisotyöntekijät ja opettaja suorittavat jälkiseurantaa ja tukevat oppilaan uudelleensijoittumista koulutukseen/työelämään.

36 36 Oppilasvalinta Jopo-info annetaan ennen talvilomaviikkoa, oppilaille auditoriossa ja huoltajille Wilman ja koulun kotisivujen kautta. Valinnassa huomioidaan heikentynyt koulumotivaatio, koulunkäyntiin liittyvät ongelmat, erityisesti peruskoulun loppuunsaattamisen ongelmat, hyötyminen laajennetuista oppimisympäristöistä ja huoltajien sitoutuminen moniammatilliseen yhteistyöhön. Joustavaan perusopetukseen haetaan erillisellä lomakkeella ja hakemusten perusteella oppilaat huoltajineen kutsutaan haastatteluun. Hakemusten ja haastattelujen perusteella oppilashuoltoryhmä tekee esityksen oppilaista ja rehtori tekee hallinnollisen oppilaakisottopäätöksen. Oppilashuolto Johdanto Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää moniammatillista toimintaa koulussa. Moniammatillisuudella tarkoitetaan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä. Tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty. Oppilashuollon lähtökohdat Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Rehtori vastaa oppilashuoltotyöstä ja sen organisoinnista. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. koettu terveys pitkäaikaissairauksien huomioon ottaminen psykosomaattisten oireiden havaitseminen kouluruokailu koulu- ja oppimisympäristö Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. arvostus ohjaus kannustus vaikuttamismahdollisuudet koulu- ja oppimisympäristö

37 Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. kasvatusyhteistyö oppimisilmapiiri opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus ryhmien toiminta yhteisöllisyys Jokainen opettaja on keskeisessä asemassa lasten ja nuorten ongelmien havaitsemisessa. Opettaja kertoo huolensa ensin oppilaan huoltajille. Oppilashuoltoryhmä toimii opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta hänen tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saamaan apua. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Hyvään oppilashuoltoon kuuluu ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset opetussuunnitelmassa määritellyt opetusjärjestelyt sekä riittävä, oikein kohdennettu resursointi, tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Kasvatusyhteistyö Kasvatusyhteistyö on lapsen lähiaikuisten yhteistä, tavoitteellista ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Koulun tärkeimmät kasvatusyhteistyökumppanit ovat lapsen huoltajat. Kasvatusyhteistyö on lapsen hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta sekä kiinnostusta ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuolen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuuden huomioon ottaminen. Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Koulun tehtävänä on vastata opetuksesta ja tukea lapsen kasvua. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä toteutuu yhteinen kasvatusvastuu, jonka avulla edistetään lapsen oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Kodin ja koulun välinen rakentava yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen. Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely muodostaa lapsen ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon. Yhteistyössä tulee ottaa huomioon perheiden erilaiset tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen. 37

38 38 Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet Rehtori vastuuhenkilönä Perheiden ja kasvattajien tukeminen Rohkea puuttuminen Henkilökunnan selkeä ohjeistus Ennaltaehkäisevä toiminta Verkostotyö ja sen hyödyntäminen Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet Moniammatillinen yhteistyö Kouluyhteisön hyvinvointi ja tukeminen Toimivan havaitsemismenetelmän kehittäminen, ylläpitäminen ja arvioiminen Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja oppilaanohjaaja. Mukaan kutsutaan tarvittaessa huoltaja, luokanvalvoja/ luokanopettaja/esiopettaja/iltapäivätoiminnanohjaaja sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmät toimivat koulujen koko oppilashuoltotyön tukena. Oppilashuoltoryhmän toiminta Oppilashuoltoryhmissä neuvotellaan yksittäisten oppilaiden koulunkäynnin erityiskysymyksistä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Niissä paneudutaan koulun kasvatustyön tukemiseen, henkilöstön jaksamiseen sekä koulun kehittämiseen mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. Oppilashuoltotyölle laaditaan vuosisuunnitelma, joka on osana koulun lukuvuosisuunnitelmaa.

39 Rehtori toimii ryhmän puheenjohtajana ja vastaa käsiteltyjen asioiden kirjaamisesta. Yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä ja tarvittaessa eroteltavissa muista. Kirjaukset on säilytettävä lukitussa tilassa. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä paikalla ovat vain ne henkilöt, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen. Huoltajilta pyydetään lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta saada, ryhmä voi käsitellä vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. Oppilashuollon palvelut Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhuolto on kansanterveyslain mukaista toimintaa. Kunnan tehtävä on ylläpitää kouluterveydenhuoltoa. Keskeiset tehtävät Koulukuraattori terveyden edistämisen asiantuntija, vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta työparina koululääkärin kanssa vastaa kouluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta koulussaan kouluterveydenhuollon suunnitelman ja koulun opetussuunnitelman mukaisesti osallistuu o oppilashuollon toimintaan o terveystiedon opetukseen o opetussuunnitelman valmisteluun seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä tapaa kaikki oppilaat vuosittain huolehtii seulontatutkimuksista ja mm. rokotusohjelman mukaisista rokotuksista selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan toimii yhteistyössä vanhempien/ koulun henkilöstön kanssa tiedottaa kouluterveydenhuollosta vastaa oppilaskohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja opettajien kanssa vastaa oppilaiden ohjaamisesta koululääkärin vastaanotolle tai muuhun jatkohoitoon vastaa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa osallistuu koulun terveydellisten olojen valvontaan Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä ja edustaa sosiaalityön asiantuntemusta kouluyhteisössä. Työtä säätelee lastensuojelulaki ja perusopetuslaki. Lastensuojelulain mukaisesti tehtävänä on antaa tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen. 39

40 40 Koulukuraattori toimii osana koulun oppilashuoltoa. Tehtävänä on auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia. Työtä tehdään yhdessä koulun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Kuraattorin työhön kuuluu myös yhteistyö koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Kuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. Asioista, jotka ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa, annetaan tietoa muille vain, mikäli se on välttämätöntä ja vain siinä määrin kuin on sovittu. Keskeiset tehtävät: Koulupsykologi oppilaiden psykososiaalinen tukeminen yhteistyö huoltajien ja perheiden kanssa jatkotutkimuksiin ohjaaminen työskentely luokkien ja oppilasryhmien kanssa monihallinnollinen yhteistyö oppilasasioissa konsultaatio oppilashuoltoryhmätyöskentely opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen sosiaalityön asiantuntijana oppilashuollon kehittäminen koulukohtaisesti moniammatillisen oppilashuoltotyön suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen alueellisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempiensa ja opettajien kanssa. Koulupsykologi toimii yhteistyössä myös muiden oppilasta hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Oppilaalla on mahdollisuus tavata koulupsykologi omalla koulullaan esimerkiksi huoltajan, opettajan tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Huoltaja saa yhteyden koulupsykologiin puhelimella, sähköpostilla sekä Wilman kautta. Koulupsykologin tutkimuksiin pyydetään huoltajan suostumus. ( LIITE 6) Yhteistyössä opettajan tai muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten kesken sovitaan, miten kussakin tilanteessa olisi parasta toimia. Koulupsykologia sitoo vaitiolovelvollisuus. Koulupsykologit ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja he vastaavat psykologisesta asiantuntemuksesta koulussa. Koulupsykologin työn tavoitteena on oppilaan terveen psyykkisen kehityksen tukeminen ja hänen koulunkäyntiin liittyvien psykososiaalisten toimintaedellytysten turvaaminen. Keskeiset tehtävät psyykkisen tuen ja hoidon tarpeen arviointi, tukea antavat keskustelut sekä tarvittaessa jatko-ohjanta oppimisedellytysten arviointi psykologisia tutkimusmenetelmiä käyttäen

41 henkilökohtaisten erityisopetusjärjestelyjen ja kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta psykososiaalisten ongelmatilanteiden selvittely neuvottelujen ja toiminnallisten ryhmätyömenetelmien avulla huoltajien kasvatustyön ja psyykkisen jaksamisen tukeminen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön konsultointi koulujen kriisityön suunnitteluun ja kriisiryhmiin osallistuminen oppilashuoltotyön ja kouluyhteisöjen kehittäminen koulupsykologityön ammatillinen kehittäminen yhteistyöverkostojen kehittäminen ja ylläpitäminen Oppilashuollon yhteistyökumppanit Päijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän lastenneurologia Lastenneurologian poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka. Vastaanotolle tullaan lähetteellä tai sovitulle seurantakäynnille kutsuttuna. Suurin osa kaikista lastenneurologian tutkimuksista voidaan tehdä poliklinikalla. Kiireisissä asioissa asiakkaat voivat soittaa virka-aikana sairaanhoitajalle. Lastenneurologian osasto on viikko-osasto, jossa on toimintaa maanantaista perjantaihin klo 8-16 välisenä aikana. Mikäli lapsi tarvitsee myös ilta ja yöhoitoa hän siirtyy viereiselle lastenosastolle. Lastenneurologian yksikön kuntoutustyöryhmään kuuluvat lääkäri, kuntoutusohjaaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, omahoitaja ja apuvälineyksikkö. Perheneuvola Perheneuvolan Vuorikadun yksikkö tarjoaa tukea lasten, nuorten ja heidän perheidensä pulmatilanteissa. Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi ilman lähetettä. Työntekijät ovat psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja puheterapeutteja sekä ostopalveluna lääkäripalvelut. Henkilökunnalla on erikoistumiskoulutus perheneuvolatyöhön. Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan moniammatillisesti lasten kehitykseen liittyviä kysymyksiä (alle kouluikäiset lapset, esim. kouluvalmius) lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (esim. nukkumisvaikeudet, levottomuus, pelot [mm. koulufobia], itkuisuus, alakuloisuus, aggressiivisuus) perheen ihmissuhdevaikeuksia (esim. parisuhdepulmia, lasten ja etävanhemman tapaamispulmia) perheasioiden sovittelua avioeron uhatessa akuutteja perhekriisejä (mm. avioerotilanne, vanhemman sairaus, kuolemantapaukset). Työskentely on perhekeskeistä ja pääsääntöisesti työparityötä (psykologi ja sosiaalityöntekijä). Alku-vaiheessa tilannetta kartoitetaan tapaamalla perhettä eri kokoonpanoissa (yksilö- ja perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset) sekä tarvittaessa tapaamalla muita perheen elämän kannalta merkittäviä tahoja. Tarpeen mukaan konsultoidaan lääkäreitä. Arviointivaiheen jälkeen sovitaan jatkotyöskentelystä, joka voi olla esim. ohjausta ja neuvontaa, perhe- tai pariterapiaa tai supportiivista yksilöterapiaa ja/tai verkostotyöskentelyä. Aviotai avoerotilanteissa perheneuvolassa toimii perheasiainsovittelupalvelu. Työntekijöitä sitoo 41

42 42 vaitiolovelvollisuus. Vanhempien luvalla työntekijät tekevät yhteistyötä tarvittaessa koulun, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa. Kouluilla oppilashuollon henkilöstö arvioi ensin oppilaan tilannetta ja ohjaa perhettä tarvittaessa perheneuvolaan. Pääsääntöisesti toivotaan, että perhe itse varaisi ajan perheneuvolaan. Perheen kanssa voidaan täyttää myös yhteistyösuunnitelma (LIITE 7), jonka oppilashuollon henkilö postittaa perheneuvolaan. Perheneuvolan palvelut on tarkoitettu kaikille jäsenkuntien lapsiperheille ja ne ovat asiakkaille maksuttomia. Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan Oppilaalla pulmia koulunkäynnissä Oppilashuollon työntekijät arvioivat tilannetta, ottavat yhteyttä huoltajiin Perhe ohjataan ottamaan yhteys perheneuvolaan Tilanteen kartoitus: yksilö- ja perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset Tarvittaessa lastenpsykiatrin konsultaatio Jatkotyöskentely Ohjaus ja neuvonta Suppor-tiivinen yksilöterapia Perhe / pariterapia Verkostotyöskentely

43 43 Etappi Etappi-luokat (1-6lk ja 7-9lk) toimivat seudullisena yhteistyönä osana Kankaan koulua. Molemmissa ryhmissä on kuusi oppilaspaikkaa. Luokissa työskentelevät erityisluokanopettaja ja psykiatrian sairaanhoitaja. Sosionomin ammatillinen osaaminen on myös käytössä. Etappi-luokilla järjestetään perusopetusta oppilaille, jotka tarvitsevat opetuksen lisäksi tukea tai apua psykososiaalisissa ongelmissaan. Etappi-luokat voivat toimia myös opetuspaikkana, kun lapsi tai nuori jonottaa sairaalatutkimuksiin tai on palaamassa sieltä koulunkäynnin pariin kotikouluunsa. Etappi-luokilla pääpaino on lapsen/nuoren psyykkisen tasapainon löytämisessä, jotta oppivelvollisuuden suorittaminen omassa kotikoulussa voisi onnistua. Oppilaille räätälöidään opetusohjelma oman kotikoulun ops:n/hojks:n mukaisesti käyttäen esim. kotikoulun oppikirjoja. Verkosto- ja seurantapalavereja järjestetään jakson aikana tarpeen mukaan niin, etteivät oman kunnan oppilashuoltopalvelut ja muut tukitoimet katkea jakson aikana. Etappi- luokille haetaan hakukaavakkeella, jonka tekevät yhdessä oppilaan huoltajat ja kotikoulun oppilashuolto. Edellytyksenä luokalle hakemiselle on, että kunnan omat oppilashuollolliset toimet ovat tehty, eivätkä ne enää tarjoa oppilaalle riittävää tukea. Hakukaavakkeet käsitellään Etappi- tiimissä (erityisluokanopettajat, psykiatrian sairaanhoitajat, sosionomi ja Kankaan koulun rehtori). Etappi-jakson pituus vaihtelee yksilöllisesti muutamasta viikosta korkeintaan 9 kuukauteen. Oppilaat pysyvät Etappi- jakson aikana oman kotikoulunsa oppilaina. Päijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän lastenpsykiatria Lastenpsykiatriset palvelut on tarkoitettu alle 13 -vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Palvelujen piiriin tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä, joka osoitetaan ylilääkärille. Lastenpsykiatrian poliklinikka toimii kantasairaalassa. Poliklinikalla tehdään lastenpsykiatrisia tutkimuksia ja annetaan avohoitoa. Toimintamuotoja ovat polikliiniset yksilö- ja ryhmäkäynnit sekä kotikäynnit. Konsultaatioapua annetaan erikoissairaanhoidon muille erikoisaloille. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa toimitaan verkostoyhteistyössä. Poliklinikka antaa pyydettäessä myös lausuntoja eri viranomaisille, kuten poliisille. Lausuntopyyntöjä lukuun ottamatta poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Vuodeosastolla sairaansijoja on kahdeksan ja toiminta-aika on sunnuntaista perjantaihin ympäri vuorokauden. Lisäksi tiistai-iltana osasto sulkeutuu yöksi. Tutkimus ja hoito toteutetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan perhekeskeisyyden periaatetta noudattaen. Työmuotoina ovat eri yksilö-, perhe- ja ryhmätyömenetelmät. Tarvittaessa tehdään tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja alueen perheneuvoloiden kanssa tutkimusta ja hoitoa porrastaen. Kullekin lapselle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma sekä nimetään omahoitaja. Hoitojaksot ovat eripituisia, korkeintaan vuoden kestoisia. Tutkimusjakso kestää kuudesta seitsemään viikkoon. Kriisijakso kestää kaksi ja puoli viikkoa. Vuodeosaston lapset käyvät pääsääntöisesti keskussairaalan sairaalakoulua. Päijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatriset palvelut on tarkoitettu yli 13 -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Palvelujen piiriin tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä, joka osoitetaan ylilääkärille. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla tehdään vaativia tutkimuksia, hoitoja ja konsultaatioita. Nuorisopsykiatrian poliklinikka antaa konsultaatioapua ja hoidon porrastuksen toteutumiseksi tehdään yhteistyötä perustason yhteistyökumppaneiden kuten sosiaalitoimen, perheneuvoloiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Kuntoutusohjaaja palvelee mm. jatkohoitojen ja terapioiden järjestämisessä.

44 44 SIHTI on nuorten arviointipoliklinikka, jossa hoidon tarpeen arviointi tehdään viiden käyntikerran puitteissa. SIHTI palvelee vuotiaita nuoria, joilla ei ole hoitosuhdetta muualla. Viikko-osasto on kuntoutuksellinen hoito-osasto, jossa on 4 sairaansijaa ja 2 päiväpaikkaa. Siellä hoidetaan intensiivistä sairaalakuntoutusta tarvitsevia vuotiaita nuoria erilaisten ryhmä- ja yksilöterapioiden keinoin ja osaston yhteisöllisyyttä hyödyntämällä. Osasto on avoosasto ja toimii ympärivuorokautisesti ma pe. Osastolle tullaan pääsääntöisesti suljetun osaston tai poliklinikan tutkimusjakson kautta. Nuorisopsykiatrian osasto 2 Osastolla on 8 sairaansijaa. Siellä tutkitaan ja hoidetaan vuotiaita nuoria. Osasto on suljettu osasto, jossa hoidetaan myös tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia nuoria. Osastolla toteutetaan neljän viikon pituisia tutkimusjaksoja, lyhyitä kriisijaksoja ja pidempiä hoitojaksoja yksilöllisen tarpeen mukaan. Yhteistyö perheen kanssa on olennainen osa hoitoa. Potilaat ohjautuvat osastolle avohoidosta saatujen lähetteiden perusteella Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojeluprosessi lastensuojelulain mukaan lastensuojeluasiakkuus alkaa 26 Asiakkuus Asiakkuus päättyy päättyy Asiakkuus päättyy Hakemus Ls-ilmoitus Asiakkuutta ei synny Sjoitusvaiheen työskentely Muu tapa Päätös Avohuollon työsken- Asiakassuunnitelma selvityksestä tely Asiakkuus kirjattava Asiakassuunnitelma Avohuollon tuki- Sijaishuolto Jälkihuolto Vireilletulo 26 Arvio toimenpiteiden tarpeesta 7 arkipäivää tai välittömästi Lastensuojelutarpeen selvitys 27 Max 3kk toimet Huostaanotto Kiireelliset toimenpiteet Kiireellinen sijoitus 38 Huostassapidon Lakkaaminen 47

45 45 Perhetyön palvelut ppk Oivassa vanhemmat lapsi nuori yhtey- den- otto Peruspalvelut neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotoimi yms. yhteistyötaho ls-palveluohj. vireilletulo päätös ls-ilmoitus, selvitys avohuollon tukitoimi kuntouttava pt perhetyöntekijä LsL 3 NOPEA PT intensiivi pt sosiaalityön- tekijä Nopean puuttumisen perhetyö Nopean puuttumisen perhetyö on ennaltaehkäisevää perhetyötä, nopeaa puuttumista varhaisessa vaiheessa. Koskee lapsia/nuoria, joilla ei ole aikaisempaa lastensuojeluasiakkuutta. Palvelun toteuttaa lastensuojelun perhetyö yhdessä lastensuojelun palveluohjaajan kanssa. Tavoitteena: antaa apua mahdollisimman nopeasti. löytää perheen omat 1) arjen selviytymiskeinot 2) voimavarat 3) toimivat vuorovaikutustavat saada perheen arki toimimaan. arvioida tarvittaessa perheen, lapsen/nuoren tarvetta jatkotukeen. Perheet voivat itse ottaa suoraan yhteyttä lastensuojelun palveluohjaajaan. Perheiden kanssa toimivien työntekijätahojen kautta lähettävänä tahona toimii koulukuraattori. Ehkäisevän perhetyön palvelut Oivassa Ehkäisevä perhetyö tuottaa seuraavia palveluja: lapsiperheiden kotipalvelua lapsiperheiden varhaisen tuen palvelua perhetyötä lastensuojelun avohuollon tukitoimena ryhmätoimintaa Ehkäisevän perhetyön palveluista ei peritä asiakasmaksuja.

46 46 Lapsiperheiden kotipalvelun hakeminen Lapsiperheiden kotipalvelua haetaan PUHELIMITSE asiakas soittaa itse ja kuvaa palvelutarvettaan. Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelua asiakas hakee neuvolan terveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan tai päivähoidon kanssa yhdessä täytettävällä lähetteellä. Ehkäisevän perhetyön esimies: Hyvinvointipäällikkö Sirpa Ernvall puh. (03) tai gsm Lapsiperheiden kotipalvelut (Sosiaalihuoltolaki 17, 20 21, Sosiaalihuoltoasetus 9 ) Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotipalvelua on mahdollista saada tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen tai muun syyn vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan tarjota lyhyt- tai pitkäaikaisesti, kun perhe tarvitsee apua ja tukea lapsen hoidossa ja kasvatuksessa sekä kodinhoidossa. Palvelutarpeen syynä voivat olla esim. seuraavat tilanteet vanhemman uupumus perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelma perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus vammaisten lasten/erityislasten perheet kriisi perherakenteen muutoksessa/sen uhatessa (eroperheet) perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman tmv. syyn vuoksi synnytyksen jälkeinen uupumus/ masennus Tilannearvio kotipalvelun tarpeesta tehdään asiakkaan selvityksen perusteella puhelimitse, kotikäynnillä tai hoitoneuvottelussa. Avuntarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Asiakkaalle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :n palvelu- ja hoitosuunnitelma, mikäli palveluntarve ei ole tilapäistä ja lyhytaikaista. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään asiakkaan hakemuksen perusteella. Jokaiseen hakemukseen annetaan kirjallinen päätös. Kotipalvelu on yleinen, kaikille tarkoitettu sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojen puitteissa. Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut Perheessä on alle vuoden ikäinen lapsi ja perhe tarvitsee tukea vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen sekä vanhemmuuteen. Varhainen tuki on yhdessä perheen kanssa tehtävää työtä, jonka avulla autetaan perhettä löytämään voimavaroja arjessa selviytymiseen. Varhaisen tuen palvelua annetaan enintään 8 kertaa kolmen kuukauden aikana. Varhaisen tuen palveluihin ohjaudutaan neuvolan/muun viranomaistahon lähetteellä. Lähete edellyttää asiakkaan lupaa.

47 Terveydenhoitajan/muun viranomaistahon työ (kannattelu, pysyvä asiakassuhde) ja perhetyöntekijän työ (määräaikainen asiakassuhde) muodostavat suunnitelmallisen ja tavoitteellisen jatkumon. Varhaisen tuen palveluja järjestetään esim. seuraavissa tilanteissa vauvaperheen arjen rytmitys monikkoperheet monikulttuuriset perheet nuoret äidit yksinhuoltajat vanhempien lapsuuden tausta (lastensuojelun tausta, sijoitus, kasvuolosuhteet) Ehkäisevän perhetyön palvelut lastensuojelun avohuollon tukitoimena (LsL 36 ) Ehkäisevä perhetyötä voidaan järjestää lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Päätöksen ehkäisevän perhetyön järjestämisestä avohuollon tukitoimena tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun asiakkaalle tehdään lastensuojelulain 30 :n mukainen asiakassuunnitelma Ryhmätoiminta Ryhmiä perustetaan esille nousevien tarpeiden ja resurssien puitteissa. Vertaisryhmässä on mahdollisuus perhetyöntekijöiden ja/tai muiden työntekijöiden johdolla mm. tutustua toisiin lapsiperheisiin, keskustella lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä kysymyksistä sekä vanhemmuudesta. Ryhmätoiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Eteva-kuntayhtymä Eteva huolehtii vammaisen tai kehitysvammaisen henkilön asumisen, työ- ja päivätoiminnan sekä tulkki- ja kommunikaatiopalveluista. Etevan toiminta-ajatuksena on antaa asiakkailleen apua ja tukea sekä asiantuntevia ratkaisuja vammaisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn haasteisiin. Palvelujen käyttäjä-asiakkaita ovat kehitysvammaiset henkilöt, viittomakieliset ja puhevammaiset henkilöt, psyykkisestä sairaudesta toipuvat henkilöt, muut vammaiset henkilöt, heidän omaisensa ja läheisensä sekä lähityöntekijät (asiantuntijatuki). Etevan sosiaalityöntekijät, -ohjaajat ja asiantuntijat neuvovat ja auttavat vammaisten palvelutarpeiden selvittämisessä, palvelujen yksilöllisessä suunnittelussa sekä avun järjestämisessä yhteistyössä vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja kotikuntiensa kanssa. Eteva tarjoaa asiantuntijapalveluitaan ja erikoisosaamistaan myös vammaisten kriisi- ja ongelmatilanteissa, joiden taustalla on esimerkiksi mielenterveysongelmia tai autistisia persoonallisuuspiirteitä. Kuntayhtymällä on muutamia kriisitukikeskuksia lyhytaikaista tai pitempikestoista kuntoutusta varten. Palvelujen tilaaja-asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja kuntien muut yhteenliittymät (isäntäkunnat) sekä muut viranomaiset. 47

48 48 Koululaisten iltapäivätoiminta Varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus sekä koululaisten iltapäivätoiminta muodostavat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta sisällöllisesti ja johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden, jossa lapsen ja perheen tarpeet huomioidaan. Koululaisten iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille ilmapiiriltään kiireettömiä, turvallisia, laadukkaita ja monipuolisia oppimis- ja kasvuympäristöjä, jossa korostuvat hyvät ihmissuhteet sekä tilojen suunnitelmallinen käyttö edistää lasten hyvinvointia, tasa-arvoisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ennalta ehkäistä syrjäytymistä. tarjota lapselle koulupäivän ulkopuolella mahdollisuus osallistua turvalliseen, virkistävään ja valvottuun toimintaan, jonka toteuttamisesta vastaavat tehtävään soveltuvat, ammattitaitoiset ohjaajat. huomioida lapsen yksilölliset ja ryhmän yhteisölliset tarpeet ja tavoitteet olla vahvasti osa kouluyhteisöä, lapsen päivittäistä toimintaympäristöä ja keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lasten tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä. Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaiden ravitsemuksellisia tarpeita ja ikäkauden mieltymyksiä vastaavaa ruokaa. Kouluruokailu on osa koulun kasvatustehtävää, joten ruokailutilanteen tulee olla ohjattua ja kytkeytyä myös eri oppiaineiden osaksi. Erityisesti tavoitteena on antaa mallia hyvin koostetuista aterioista ja opettaa hyviä ruokailutapoja sekä sosiaalisia taitoja. Menettelyt kouluruokailun ohjaamisesta ja valvonnasta sisältyvät alue- ja yksikkökohtaiseen opetussuunnitelmaan. Valvonta kuvataan myös lukuvuosisuunnitelmassa. Koulukuljetus Perusopetuslain mukaisesti (PoL 32) oppilaalle järjestetään maksuton kuljetus tai avustetaan oppilaan kuljettamista tai saattamista seuraavissa tapauksissa opetuksen järjestäjän osoittamaan kouluun kun: oppilaan koulumatka on yli viisi kilometriä pitkä. Lisäksi Hollolassa järjestetään em. tavoilla koulukuljetus 1 2- luokkien oppilaille kun koulumatka on yli kolme kilometriä

49 koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatkan vaikeus, rasittavuus tai vaarallisuus todetaan asiantuntijalausunnon pohjalta. Jos oppilas käy muuta kuin kunnan osoittamaa koulua, ei koulumatkakustannuksia yleensä myönnetä kuin erityisestä syystä, joka voi olla terveydentilaan liittyvä syy tai oppilas on muuttanut kesken 6. tai 9. luokan Hollolassa tai Hollolasta naapurikuntaan ja oppilaan kuljetus on tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä. Vieraan kunnan kouluissa käymistä ei tueta matkakustannusten osalta. Sivistyslautakunta täsmentää tarvittaessa koulukuljetusohjeistusta. Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria, ja otetaan huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuolto tukee toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Tällöin huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten kouluissa on järjestyssäännöt. Kaikissa Hollolan kouluissa on käytössä turvallisuuskansio, joka sisältää suunnitelman äkillisten kriisien sekä uhka- ja vaaratilanteiden varalle sekä tiedottamiskäytänteet. Turvallisuuskansio päivitetään vuosittain lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. 49

50 50 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä lasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle hänen opetuksensa asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on oikeus saada maksutta lapsen opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Lapsen siirtyessä toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on viipymättä toimitettava hänen opetuksensa järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada kyseiset tiedot. Lapsen siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen tarvitaan tietojen välittämiseen huoltajan suostumus. Hollolan sivistystoimialan työntekijät allekirjoittavat salassapitositoumuksen.

51 51 Noudatettava paikallinen tuntijako Sivistyslautakunta on hyväksynyt Hollolan perusopetuksen tuntijaon seuraavan aikataulun mukaisesti: alkaen vuosiluokat alkaen vuosiluokat alkaen vuosiluokka alkaen vuosiluokka 9 Oppiaine yht Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli B1-kieli ( ruotsi ) 6 6 Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 3 +3 Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet 1-4 lk. yht. 26h lk. yht. 30h 56- Musiikki Kuvataide 2 Käsityö 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet Yhteensä Koulukohtaiset painotukset Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli Vähimmäistunnit perusteissa

52 52 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Ei muutoksia. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Ei muutoksia. Oppilaan arviointi Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnin periaatteet Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Sen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavut-

53 tanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle varataan ennen lukuvuoden päättymistä yksi ja lukuvuoden työn päätyttyä yksi mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Kun suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Kun lapsi etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Arvioitavat oppiaineet Opetussuunnitelman liitteenä olevista todistuskaavoista ilmenevät arvioitavat oppiaineet eri vuosiluokilla. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteis- 53

54 54 työssä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa asetetaan tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle ottaen huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Oppilaan itsearviointi Perusopetus kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittyessä oppilas oppii tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaan lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelu tapahtuu hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaan. Siinä määritellään muun muassa oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt ja arvioinnin perusteet. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa päätetyissä aineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Niissä oppiaineissa, joissa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

55 55 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa käytetään oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Päättöarviointi Arvioinnin tehtävä Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Arvioinnin periaatteet Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Ne on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Kun erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

56 56 Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan perusteissa mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Todistukset Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat Lukuvuositodistus Välitodistus Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Perusopetuksen aikana käytettävät, opetussuunnitelman perusteiden määräyksen mukaiset, todistusmallit ovat paikallisen opetussuunnitelman liitteenä. Todistuspohjat ovat sähköisinä oppilashallinto-ohjelmassa. Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkittävät asiat ja niiden ilmaisutapa määrätään opetussuunnitelman perusteissa ja ne ilmenevät Hollolan yläasteen hyväksytyn opetussuunnitelman liitteenä olevasta todistuskaavasta. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

57 Muut todistukset Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Liitteet Opetussuunnitelman kehittäminen ja arviointi (PoL 21 ) perustuu Perusopetuksen laatukriteereihin (OKM 2010:6). Laadunhallinta, kehitystyö ja arviointi ovat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luonteva osa jokapäiväistä toimintaa ja siinä käytettävät menetelmät ovat yksinkertaisia, selkeitä ja arviointikelpoisia. Laadunhallintamallit tuovat systemaattisuutta yksikön kehittämiseen ja tekevät kehittämisestä tietoisen prosessin. Prosessit kuvataan ja dokumentoidaan siten, että niitä voidaan käyttää laadun, kehittämisen ja arvioinnin välineenä. Laatu-, kehittämis- ja arviointityö toteutetaan alueellisen yhteistyön kautta. Kunnan oma perusopetuksen arviointi ja Päijät-Hämeen kunnissa toteutettava maakunnallinen perusopetuksen arviointi vuorottelevat vuosittain suunnitelman mukaan. Laadunarviointi toimii sekä johtamisjärjestelmän että itsearvioinnin työvälineenä. Aineistoa kehittämiseen kootaan lapsilta, huoltajilta ja henkilökunnalta sekä yhteistyökumppaneilta. Saatua aineistoa hyödynnetään yksikön, alueen ja kunnan perusopetuksen laadun, suunnittelun ja käytänteiden jatkuvan kehittämisen sekä verkostoitumisen tarpeisiin. - Tukikuvio - Hollolan koulujen kriisisuunnitelma (uusi) - Perusopetuksen lähikoulu Hollolassa, siv. ltk 60, Kasvun ja oppimisen tuen työryhmä (uusi) - Koululaisten iltapäivätoiminnan suunnitelma, siv. ltk 18, , päivitykset: ja Päijät-Hämeen perusopetuksen ohjaussuunnitelma - Käytettävät todistukset 57

58