KULTTUURIYMPÄRISTÖ SELVITYS KELUJÄRVI-RAJALA SODANKYLÄN KUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIYMPÄRISTÖ SELVITYS KELUJÄRVI-RAJALA SODANKYLÄN KUNTA 09.05.2008"

Transkriptio

1 KULTTUURIYMPÄRISTÖ SELVITYS KELUJÄRVI-RAJALA SODANKYLÄN KUNTA Sepänkatu 9 A 7, Oulu Puh Fax SODANKYLÄN KUNTA

2 1

3 Sisällysluettelo ESIPUHE...3 LYHYT KATSAUS SODANKYLÄN ASUTUSHISTORIAAN...4 YHTEENVETO...4 I RAKENNUSKOHDELUETTELO KYLITTÄIN...7 Puolakkavaaran kylä...7 Siurunmaa...13 Kommattilampi Kitisen varsi...14 Sattanen...15 Asentopalo...17 Jeesiöjoen varsi...18 Rajala...19 II...20 RAKENNUSKOHTEIDEN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN ARVOTUS... Puolakkavaara...22 Siurunmaa-Myllykylä...22 Kelujärvi...24 Kommattilampi-Kitisen varsi...25 Jeesiöjoen varsi...25 Asentopalo...25 Rajala...26 Lähteet: Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Rovaniemi 1997 Eine Yliaska ja Rajalan kylän historiapiiri, Erämaakylästä kultakyläksi, Rajala , Kemijärvi

4 Esipuhe Yleiskaava-alueen rakennuskanta on pääosin luvun jälleenrakennuskaudelta. Alueen rakennuskohteita ei ole inventoitu järjestelmällisesti aiemmin. Lapin kulttuuriympäristöohjelmassa on mainittu Puolakkavaaran asutuskylä arvokkaana kulttuuriympäristönä (Lokio 1997). Rakennuskannan I-vaiheen kartoituksessa keskityttiin dokumentoimaan Puolakkavaaran asutuskylän rakennukset sekä kuvaamaan yleispiirteisesti jälleenrakennuskaudella rakennettujen Kelujärven, Siurunmaan, Sattasen kyliä sekä yksittäisiä vanhempia rakennuksia Jeesiöjoen, Kitisen ja Kommattijärven rannalta sekä Asentopalosta. Rajalan kylä säästyi saksalaisten tuhopoltolta Lapin Sodassa, koska kylälle ei johtanut vielä 1940-luvulla tietä. Rajalan kylän vanha rakennuskanta oli tarkoitus inventoida kesällä 2005 Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi - projektin yhteydessä, minkä vuoksi se rajattiin pois tästä kartoituksesta. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että projektin kartoitus oli tältä alueelta puutteellinen ja jälleenrakennuskauden kohteita ei ollut kartoitettu lainkaan. Myös kohteiden arvotus puuttui. Niinpä kartoitetut kohteet tarkistettiin uudelleen yleispiirteisellä maastokäynnillä keväällä Lisäksi käytettiin apuna viistoilmakuvia aluekokonaisuuksien hahmottamiseksi. Rajalan rakennuskannan historiaa tarkistettiin vuonna 1999 valmistuneesta kylähistoriasta. Tarkistuksen pohjalta jälleenrakennuskauden kohteista noin kolmannes jätettiin ilman suojelumerkintää. II-vaiheen arvotuksen lopputuloksena Rajalan alueella on 15 maakunnallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Myös kaikki Puolakkavaaran kohteet ovat maakunnallisesti arvokkaita. Kaikki muut rakennuskohteet ovat paikallisesti merkittäviä. Myös kulttuuriympäristökokonaisuudet ovat Rajalaa ja Puolakkavaaraa lukuun ottamatta paikallisesti arvokkaita. Puolakkavaara on valtakunnallisesti merkittävä aluekohde ja Rajalan 4 aluekokonaisuutta maakunnallisesti merkittäviä. Rakennuskannan luetteloinnin on tehnyt arkkit. yo Juho Peltoniemi vuonna ja arvotuksen arkkit. Riitta Yrjänheikki Oulussa arkkit. Riitta Yrjänheikki 3

5 Lyhyt katsaus Sodankylän asutushistoriaan Vaeltavat metsälappalaiset asuttivat Sodankylän eteläosia aina 1600-luvulle saakka luvun aikana lappalaisten veromaille ilmaantuivat ensimmäiset suomalaiset uudisraivaajat. Uudisasutus ei ollut määrällisesti kovin suurta, mutta sen vaikutus lappalaisten elintapoihin oli valtava: osa Sodankylän lappalaisista omaksui nopeasti maanviljelyn ja karjanhoidon perustaen pysyvän tilan. Sodankylän kiinteä asutus levisi kunnan kaakkoisosista jokivarsia pitkin pohjoiseen. Jokien varsilta asutus levisi myös kunnan eteläosien eräjärvien rannoille. Vuonna 1944 saksalaiset tuhosivat Lapin Sodan perääntymisvaiheessa noin 80 % Sodankylän silloisesta rakennuskannasta. Tuhoamatta jäi Sodankylän kirkkojen ohella lähinnä huonojen liikuntayhteyksien päässä olevia kyliä ja yksittäisiä tiloja. Jälleenrakennuskaudella sotaa edeltävä rakennusmäärä saavutettiin muutamassa vuodessa. Asukasmäärän edelleen kasvaessa perustettiin Sodankylän alueelle uusia asuinalueita suurten aapasoiden tuntumaan. Muuten Sodankylän rakennettu ympäristö sijaitsee samoilla sijoilla kuin se kiinteän suomalaisasutuksen alkuajoista, 1600-luvun lopulta asti oli ollut. Yhteenveto Suunnittelualueella on yksi maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Puolakkavaaran kylä. PUOLAKKAVAARA Puolakkavaara on tienvarsikylä, jossa metsä ja viljelyaukeat vuorottelevat pitkän suoran varrella molemmin puolin. Alueen rakennukset on sijoitettu pääasiassa neljän keskenään samanlaisen rakennuksen ryhmiin. Rakennukset ovat 1-kerroksisia ja ilmeeltään luvun rakennustyyliä. Alue on säilynyt uudisrakentamisesta huolimatta yhtenäisenä. Lueteltuja pihapiirejä on 30 kpl. Yleiskaava-alueella on lisäksi seuraavat paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet Nokkala 4

6 RAJALA Rajalan kylä on inventoitu Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen yhteydessä kesällä Inventointi esitetään myöhemmin julkaistavassa hankeraportissa. Rajalasta, koskenkylältä ja Raakasuvannosta on tässä kartoituksessa luetteloitu yhteensä 32 rakennusta, joista 11 on rakennettu ennen 1940-lukua. KELUJÄRVI Kylälle ovat ominaisia molemmin puolin tietä sijoittuneet, peltoaukion ympäröimät pihapiirit. Pihat ovat perinteiseen tyyliin piharakennuksilla rajattuja neliöpihoja. Rakennuskanta on pääosin 1940-luvun jälkeen rakennettua ja kylä onkin selkeästi jälleenrakennuskauden leimaama. Kylä sijoittuu maisemallisesti kauniille paikalle ja kylärakenne on hyvin säilynyt. Kylällä on 26 hyvin säilynyttä pihapiiriä. Harjula ja Alku SIURUNMAA Kylällä on ollut asutusta luultavasti jo 1800-luvun alussa. Nykyinen rakennuskanta on kuitenkin pääosin sotien jälkeen rakennettua. kylä sijaitsee metsän keskellä, mutta rakennuksia ympäröi laaja peltoaukea. Kylällä on 11 hyvin säilynyttä, pääosin jälleenrakennuskauden pihapiiriä. Alueella on selvitysalueen komein kivinavetta aivan maantien kupeessa. Uusionnelan piharakennus Mäkitalon vanhaa rakennuskantaa 5

7 KOMMATTILAMPI Kommattilammen vanhaa rakennuskantaa edustavat länsirannalla olevat, 1920-luvulla valmistunut Mäkitalo ja 1950-luvulta peräisin oleva Kumpuniemi. Mäkitalon päärakennus on moneen kertaan remontoitu ja alkuperäisen ulkoasunsa menettänyt, mutta pihapiirin hirsiset piharakennukset ovat vielä vanhassa ulkoasussaan. SATTANEN Kyläkuva on muuttunut kesän 2001 jälkeen Kelukosken voimalan käynnistymisen myötä. Kylässä on yksi 1920-luvulta peräisin oleva pihapiiri, Tasala. Tasalan ulkoasu on aikojen kuluessa muuttunut siten, että se vastaa ulkomuodoltaan 1950-luvun rakennuksia. Kylä sijoittuu maisemallisesti kauniille paikalle ja kylärakenne on hyvin säilynyt. Kyläalueella on 32 jälleenrakennuskauden pihapiiriä ja vain kolme sitä vanhempaa. Sattasen koulu Sukuvaara JEESIÖJOKI Alueella on harvaan asuttu. Jokea myötäilevän tien varrella on neljä asuinrypästä. Rakennukset ovat jälleenrakennuskaudella tai sen jälkeen rakennettuja. Jeesiöjoen varrella on 6 jälleenrakennuskauden pihapiiriä. ASENTOPALO Alueen rakennuskanta on pääosin sotien jälkeen rakennettua poikkeuksena Visan ja Könkään rakennukset. Visa on vielä alkuperäisyytensä säilyttänyt, 1939 valmistunut porotila. Köngäs on ulkomuodoltaan muuttunut 30-luvun rakennus. KylällÄ on 3 jälleenrakennuskauden pihapiiriä. 6

8 I RAKENNUSKOHDELUETTELO KYLITTÄIN Puolakkavaaran kylä Puolakkavaaran kylän sijainti Puolakkavaaran asutusalue mainitaan Lapin Ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöohjelma -julkaisussa (Jarmo Lokia, Rovaniemi 1997) kulttuurisesti arvokkaana alueena. Puolakkavaara on huomioitu myös Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa merkinnällä: kulttuuriympäristö tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Puolakkavaara on asutuskylä, jossa on alun perin ollut 38 tilaa, kaikki samankokoisia. Sotien jälkeen rakennetuista asutuskylistä Puolakkavaara on nuorimpia; sitä alettiin rakentamaan kesällä 1962, jolloin sinne muutti 38 perhettä. Rakentaminen kesti kaksi vuotta ja rakennusmateriaali otettiin pääosin tilojen omista metsistä. Tie alueelle oli rakennettu jo tätä ennen. Puolakkavaara on selkeä tienvarsikylä, jossa metsä ja viljelyaukeat tiloineen vuorottelevat pitkän suoran varrella molemmin puolin. Alueen rakennukset on sijoitettu pääasiassa neljän keskenään samanlaisen rakennuksen ryhmiin. Rakennukset ovat 1-kerroksisia ja ilmeeltään 60-luvun arkkitehtuuri-ihanteita vastaavia. Alue on säilynyt uudisrakentamisesta huolimatta yhtenäisenä. Puolakkavaaran kylä on kokonaisuutena arvokas kulttuuriympäristö. Yksittäiset rakennukset ovat arvokkaita osana kokonaisuutta, minkä vuoksi vanhojen rakennusten purkaminen ja muuttaminen ylikorjaamisen myötä saattaa alentaa ympäristön kulttuurihistoriallista arvoa. Alueen rakennuskantaan kohdistuvat muutostyöt, korjaus- ja täydennysrakentaminen tulee tehdä alueen erityisluonnetta kunnioittaen. Lähteet: Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Rovaniemi 1997 www-sivu: Luettu

9 Puolakkavaaran rakennuskanta 96. Einola (1964) 97. Nasi (1961) 98. Sarriolehto (1964) 99. Kotivesi (1962) 100. Uimaniemi (1963) 101. Pihlajaharju (1963) 102. Rinne (1963) 103. Eetula (1962) 104. Aakela (1962) 105. Mattanen (1962) 106. Väyrynen (1962) 107. Järvelä (1962) 108. Leinonen (1962) 109. Maijala (1962) 110. Nokkala (1963) 111. Vierelä (1963) 112. Junttila (1963) 113. Paasola (1962) 114. nuorisotilat (1982) 115. Lintula (1963) 116. Tasala (1962) 117. Mailala (1930?) 118. Iivari (1962) 119. Heikkilä (1963) 120. Sääskelä (1962) 121. Lokka (1962) 122. Pisara (1962) 123. Alatalo (1962) 124. Laajala (1962) 125. Ojaveikkola (1961) 126. Postila (1953) 127. Rättäri (1946) 3. Nasi (kohde 97) 4. Sarriolehto (kohde 98) 5. Kotivesi (kohde 99) 6. Uimaniemi (kohde 100 8

10 7. Pihlajaharju (kohde 101) 8. Pihlajaharjun navetta 9. Rinne (kohde 102) 10. Eetula (kohde 103) 11. Aakela (kohde 104) 12. Mattanen (kohde 105) 13. Väyrynen (kohde 106) 14. Järvelä (kohde 107) 15. Leinonen (kohde 108) 16. Leinosen navetta 17. Maijala (kohde 109) 18. Nokkala (kohde 110) 19. Vierelä (kohde 111) 20. Vierelän navetta 21. Junttila (kohde 112) 9

11 22. Paasola (kohde 113) 23. Lintula (kohde 115) 24. Tasala (kohde 116) 25. Mailala (kohde 117) 26. Iivari (kohde 118) 27. Heikkilä (kohde 119) 28. Heikkilän navetta 29. Sääskelä (kohde 120) 30. Sääskelän navetta 32. Pisara (kohde 27) 33. Alatalo (kohde 123) 35. Ojaveikkola (kohde 125) 36. Postila (kohde 126) 31. Lokka (kohde 121) 34. Laajala (kohde 124) 10

12 Kelujärvi Kelujärven sijainti Kelujärven kylä on muodostunut Kelujärven ja Matalajärven väliin työntyvälle niemekkeelle. Kylän halki kulkee Tanhualle vievä Savukoskentie. Suksivaarantien ja Savukoskentien risteyksessä on julkisempia rakennuksia, kuten koulu ja maamiesseurantalo. Kylälle ominaisia ovat molemmin puolin tietä sirotellut peltoaukion ympäröimät pihapiirit. Pihat ovat perinteiseen tyyliin piharakennuksilla rajattuja neliöpihoja. Rakennuskanta on pääosin 1940-luvulla rakennettua ja kylä onkin selkeästi jälleenrakennuskauden leimaama. 1. Alila (kohde 61) 2. Alilan piharakennukset 3. Puljula (kohde 62) 4. Kelujärvi (kohde 63) 5. Notkola (kohde 67) 6. Ahola (kohde 171) 11

13 7. Salmi (kohde 74) Koivikko (1949) Kotiniemi (1947) Ahola (1949) Alila (1953) Puljula (1949) Kelujärvi (1947) Ahomattila (1946) Teeriniemi (1948) Ahola (1949) Notkola (1957) Neitola (1946) Harju (1952) Oikarinen (1952) Ahola (1949) Huvila (1953) Ilola (1949) Salmi (1945) Mäntylä (1947) Heimola (1952) Harjula (1951) 8. Mäntylä (kohde 75) Anttila (1952) Metsäpuljula (1954) Autio (1948) Alkioniemi (1946) Lassila (1945) Vaarala (1949) Kujala (1948) Alku (1952) Karkkola (1945) Korvanen (1947) Kilpimaa (1946) Raasakka (1948) Mustikkapulju (1948) Pikkuniemi (1944) Kalastaja (1960) Hakala (1960) Paukkula (1960) Harjula, Anttila (kohteet 77,78) 10. Korvanen (kohde 87)

14 Siurunmaa Siurunmaan sijainti Siurunmaa sijaitsee paikassa, jossa Kelujoen mutka ja Savukoskentie kohtaavat. Kylällä on ollut asutusta luultavasti jo 1800-luvun alussa. Nykyinen rakennuskanta on kuitenkin pääosin sotien jälkeen rakennettua. Siurunmaassa on toiminut koulu vuosina Kylä sijaitsee metsäsaarekkeessa peltoaukean keskellä. Suurin osa rakennuskannasta sijaitsee Savukoskentien eteläpuolella. 1. Uusi-Onnela (kohde 141) 2. Salmi (kohde 129) 3. Salmen komea kivinavetta 4. Salmen navetta Murtomaa (1947) Hannus (1947) Puistola (1951) Lokka (1948) Pikku-Hietala (1947) Metsälä (1953) Siirtola (1952) Hietala (1951) Pekkala (1950) Haavisto (1950) Mäntylä (1952) Salmi (1947) Uusi-Onnela (1947) Onnela (1949) Myllykangas (1958) Lehto (1948) Passuvanto (1948)

15 Kommattilampi Kitisen varsi Kommattilampi - Kitisen varsi, alueen sijaintikartta Kommattilammen länsirannalla on kaksi vanhempaa pihapiiriä: 1920-luvulla valmistunut Mäkitalo ja 1950-luvulta peräisin oleva Kumpuniemi. Mäkitalon päärakennus on moneen kertaan remontoitu ja alkuperäisen ulkoasunsa menettänyt, mutta pihapiirin hirsiset piharakennukset ovat vielä vanhassa ulkoasussaan. Kitisen varren rakennuskanta Sodankylän keskustaajaman pohjoispuolella on vanhimmillaan peräisin vuodelta Koskenperän tila on ilmeisesti jäänyt Kelukosken voimalaitoksen altaan alle. 1. Mäkitalo (kohde 55) Tuomilompolo (1959) Koivurinne (1949) Pahkala (1946) Visala (1951) Aatami (1953) Koskenniska (1947) 2. Mäkitalon sauna 3. Mäkitalon navetta 4. Kumpuniemi (kohde 56) Koskenperä (1959) Vihtorila (1952) Jukola (1950) Juontokoski (1953) Mäkitalo (1920) Kumpuniemi (1950)

16 Sattanen Sattasen sijainti Sattasen kylä sijaitsee 10 km Sodankylästä 4-tietä pohjoiseen. Kylä on levittäytynyt 4-tien molemmille puolille useamman kilometrin matkalle sekä Rajalantien varteen. Asukkaita kylässä on noin 318. Kylässä on toimiva kyläkoulu. Sattasen kyläkuva on muuttui kesän 2001 jälkeen, Kelukosken voimalan käynnistymisen myötä. Entisten jokien; Sattasjoen ja Kitisen tilalla on nyt kaunis allas. Kylässä on yksi 1920-luvulta oleva pihapiiri, Tasala. Tasalan ulkoasu on tosin niin muuttunut, että se vastaa ulkomuodoltaan 1950-luvun rakennusta Tasala (1920) Sierelä (1948) Välitalo (1953) Pulju (1958) Hakala (1951) Nurmela (1956) Kumpula (1947) Ottola (1947) Pokka (1947) Junttila (1946) Tölli (1950) Marttala (1947) Minnala (1948) Vaara (1947) Ylitepsa (1947) Alatepsa (1946) Peltola (1949) Kotipalsta (1947) Autio (1959) Vanha-Autio (1949) Ylitalo (1947) Mattila (1947) Siirola (1946) Kuusiniva (1931) Piekkari (1931) Myllymaa (1949) Laitala (1947) Ranta (1949) Hietakangas (1946) Hannula (1946) Ainola (1947) Villakiuru (1946) Parhankangas (1950) Lapinmaa (1949) Erola (1945) Tepseli (1947) Karkkola (1947) Eskola (1948) Karu (1960) Pakkula (1956) Musikka (1950) Keski-Alatalo (1955) Pontus (1946) Mäkelä (1945)

17 1. Tasala (kohde 1) 2. Sattasen koulu 3. Villakiuru (kohde 32) 4. Ainola (kohde 43) 5. Myllymaa (kohde 26) 6. Parhankangas (kohde 23) 16

18 Asentopalo Asentopalo Asentopalon seutu on harvaan asuttua. Asutus keskittyy Sattanen-jokea seuraavan Rajalantien varteen. Tien varsi on hyvin metsäistä, siellä täällä avautuu pieni peltoaukea, jonka laidalla seisoo asuinrakennus. Alueen rakennuskanta on pääosin sotien jälkeen rakennettua, poikkeuksena Visan ja Könkään rakennukset. Visa on vielä alkuperäisyytensä säilyttänyt 1939 valmistunut porotila, Köngäs taas ulkomuodoltaan muuttunut 30-luvun rakennus. Rantalan 1920-luvulla rakennettu tila kuuluu jo Rajalan kylään. 1. Visan pihapiiri (kohde 151) Visa 4. Köngäs (kohde 149.) 17 Rantala Töyrylä Köngäs Aikio Visa Haapala Kurutörmä (1920) (1956) (1930) 1960) (1939) 1950) (1958)

19 Jeesiöjoen varsi Jeesiöjoen varsi Jeesiöjoen varrella on samoin kuin Asentopalon seudullakin hyvin harvaan asuttua joen ja tien varteen rakennettua asutusta. Asutus on mäntymetsän keskellä kulkevan Jeesiöratsuntien varressa. Rakennukset ovat jälleenrakennuskaudella tai sen jälkeen rakennettuja. Vanhempaa rakennuskantaa alueella ei ole Välitalo (1946) Alatalo (1947) Sukuvaara (1947) Alisukuvaara (1948) Jounila (1950) Korussalmi (1946) 1. Korussalmi (kohde 195) 2. Sukuvaara (kohde 192) 3. Sukuvaaran päärakennus 18

20 Rajala (Luettelo Rajalan ennen vuotta 1960 valmistuneista rakennuksista) Rajalan sijainti Kotirimpelä (1946) Koppelo (1950) Sattaspirtti (1953) Kaarestupa (1960) Kaarestupa (1959) Pikkupetäjä (1959) Kuusivaara (1956) Leppäniva (1957) Tikkala (1939) Kurula (1955) Kuusilehto (1920) Vierelä (1920) Onnela (1951) Vierelä (1948) Kotimario (1904) Savela (1956) Arponen (1957) Kaaresmaa (1949) Vaarala (1952) Rantala (1920) Rajala (1920) 175. Ala-Mattila (1920) 176. Yli-Mattila (1920) 177. Nivaranta (1954) 178. Puolisuvanto (1930) 179. Yrjölä (1947) 180. Maurila (1958) 181. Rakkakumpu (1932) 182. Ylivaara (1956) 183. Pekkala (1958) 184. Keskitalo (1936) 185. Lampela (1920) 186. Erkkilä (1927) 187. Alatalo (1947)

21 II Rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen arvotus Kohteiden yleispiirteinen arvotuksen teki Arkkit. Riitta Yrjänheikki vuosina 2007 ja 2008 kaavoitukseen liittyvien maastokäyntien perusteella. Katselmuksessa arvioitiin kohteiden rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista ja maisemallista / kyläkuvallista arvoa. Osa edellä luetelluista kohteista voidaan jättää ilman suojelumerkintää, johtuen rakennuksen liian rajusti muutetusta ulkoasusta, kohteen lähiympäristön / pihapiirin vajavuudesta tai sekavuudesta ja kohteen eristyneestä sijainnista maisemassa. Koska jälleenrakennuskauden kohteita on vielä runsaasti jäljellä, suojeluun on poimittu vain ne kohteet, jotka täyttävät kaikki kolme kriteeriä: kohteiden rakennustaiteellinen arvo on melko hyvin säilynyt, pihapiirit ovat säilyneet kokonaisina ja kohde sijoittuu merkittävään kylämaisemakokonaisuuteen vahvistaen sitä omalla olemassaolollaan. Jälleenrakennuskauden kohteiden rakennustaiteelliset arvot ovat säilyneet parhaiten piharakennuksissa, navetoissa ja varastorakennuksissa, sillä elinkeinorakenteen muutoksen takia niitä ei ole ollut tarvetta muuttaa. Asuinrakennuksissa sen sijaan on tehty enemmän muutoksia. Ikkunat on uusittu lähes kaikissa rakennuksissa, kuitenkin onneksi alkuperäistä tyyliä mukaillen. Osassa rakennuksia lämpöeristystä on lisätty ja ikkunat ovat jääneet syvennykseen. Useimmissa kohteissa julkisivulaudoitus on korjattu alkuperäisen tyylin mukaan, mutta on myös kohteita, joissa julkisivulaudoituksen suunta vaihtelee. Myös kuisteja on muutettu tai rakennettu lisäsiipi pesutiloja varten. Näistä muutoksista huolimatta useimpien rakennusten kokonaishahmo on selkeästi jälleenrakennuskaudelta ja aiemmin tehtyjä tyylivirheitä voidaan korjata seuraavilla remonteilla. Lähes kaikki alueen rakennuskohteet ovat vain paikallisesti arvokkaita ja ne muodostavat yhdessä kylätiestön ja peltoaukioiden kanssa paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Erotuksena voidaan mainita Puolakkavaaran kylä, jonka rakennuskanta on myös rakennustaiteellisesti arvokasta, johtuen alueen rakennustyylin yhtenäisyydestä ja hyvin alkuperäisenä säilyneistä asuinrakennuksista ja navetoista. Rajalan kylä on ainoa, missä vanha rakennuskanta on säilynyt Lapin sodan hävitykseltä, koska alueelle ei tuolloin ollut tietä. Alueella on vanhoja, hyvin säilyneitä pihapiirejä lukuisine piharakennuksineen 1800-luvulta, mikä lisää kohteiden arvoa. Näiden rakennustaiteellinen arvo on korkeampi kuin jälleenrakennuskauden kohteiden. Sodankylän kunnassa on säilynyt hyvin vähän ennen sotia rakennettuja rakennuksia, joten nämä kohteet tulisi saattaa sitovamman suojelun piiriin. Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on säilynyt eniten Rajalan alueella, missä vanhimpien asutustilojen ympäristöt ovat säilyneet viljelykäytössä, kuvaten asutushistorian perusteita; asutuksen sijoittumistapaa viljavimpien ja lämpimien rantamaiden äärelle, kalaisien jokien tai järvien varsille. Pienillä peltoaukioilla viljeltiin elintärkeää ohraviljaa ja myöhemmin perunaakin. Lukuisat pienet talousrakennukset ilmentävät vanhan elämäntavan vaatimaa varustusta omavaraisen elämäntavan ylläpitämiseksi ja ovat oleellinen osa kulttuuriympäristöä. Ilman niitä kuva entisajan elämästä jäisi puutteelliseksi. Jälleenrakennuskauden asutus taas ilmentää erilaisia periaatteita. Vesistön läheisyydellä ei enää ollut merkitystä (Puolakkavaara) ja talot sijoitettiin nauhamaisesti tien 20

22 varsille, usein soiden lähelle. Suosta sitten raivattiin niittyjä karjataloutta varten. Näin kylän rakenne ja maisema on täysin erilainen kuin parhaille alueille orgaanisesti syntyneissä vanhoissa kylissä. Monet asutustilat rakennettiin Sodankylässä etupäässä asutusta varten. Navetta rakennettiin, koska se kuului lainansaantiehtoihin ja kunnassa on sellaisiakin asutustiloja, joiden navetassa ei ole koskaan ollut karjaa. Puolakkavaarassakin viljelyn historia on hyvin lyhyt, sillä jo 1960-luvun loppupuolella maataloutta ruvettiin rajoittamaan ja laittamaan peltoja pakettiin. Kylien kulttuuriympäristöt (cultura=viljellä maata) ovat kuitenkin pääosin säilyneet hoidettuina, vaikka viljelijöiden määrä on murto-osa entisestä. Kyläkulttuurin vaiheita kuvaavat myös yhteiset rakennukset: kyläkoulut, maamiesseurojen ja nuorisoseurojen talot urheilukenttineen. Uudempia yhteisiä toimintoja ovat mm. Rajalassa Sattaspirtin lomakeskus, venevalkama ja uimaranta Kelujärvellä, nuorisotalo ja urheilukenttä Puolakkavaarassa. Kyläelämään on aina kuulunut voimakas yhteisöllisyys ja talkootoiminta, jota tulee tukea myös tulevaisuudessa, säilyttämällä asukkaiden yhteiset paikat julkisessa omistuksessa tai asukkaiden hallinnassa. Alueella ei tiettävästi ole asunut merkkihenkilöitä tai ei ole erityisiä, historiallisia tapahtumapaikkoja. Arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat useimmiten alueita, joilla kyläkuvalliset ja maisemalliset arvot kietoutuvat toisiinsa. Kyläkuvalliset arvot perustuvat kahteen edellä mainittuun tekijään, kulttuuri- ja rakennushistoriaan. Kylät ovat usein myös maisemallisesti arvokkaita ympäristöjä, sillä perinteisesti asutus on aina sijoittunut kauniille paikoille. Tai ehkäpä ihminen on oppinut pitämään kauniina sellaisia paikkoja, jotka tarjoavat hänelle elannon. Joet ja järvet ovat vanhimpia kulkureittejä ja ruoka-aittoja. Niiden yli avautuu laajat näkymät ympäröiville vaaroille ja tuntureille, jotka ovat olleet kulkijoiden maamerkkejä. Hiekkaiset jokirinteet ovat lämpimiä asuinpaikkoja. Juuri tällaisille paikoille asutus on sijoittunut Kelujärvellä, Sattasessa, Kitisen rannoilla ja Sattasjokivarrella Rajalassa. Jeesiöjoen asutus on syntynyt etäämmälle rannasta asutustoiminnan tuloksena, samoin Puolakkavaara ja Myllykylä. Siurunmaan vanha asutus sijoittuu tasangolle Kelujoen mutkaan alueelle jossa on hiekkainen maaperä. Luonnonmaisemista arvokkaita ovat tunturien ja vaarojen lakialueet, kurumaiset laaksot, järvet ja jokien könkäät tai meanderoivat uomat. Nykypäivän poronhoitokulttuuria Kelujärven pohjoisrannalla. Ihmisen toiminta muokkaa luonnonmaisemaa jolloin siitä syntyy kulttuurimaisemaa. Metsälappalaiset omistivat yleensä vain ajoporoja. Elanto hankittiin kalastuksella ja metsästyksellä. 21

23 Puolakkavaara Puolakkavaaran asutuskylä on kokonaisuutena hyvin säilynyt ja jopa valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökokonaisuus, vaikka asutustoiminnan peruste, maatalouden harjoittaminen, onkin tällä hetkellä taantunut. Puolakkavaaran viljelymaisema on hieman heikommin säilynyt kuin muissa kylissä ja kylän rakenne on kaaviomainen nauha verrattuna muihin, vanhempiin kyliin, jotka avautuvat näkymiltään laajoina ja monimuotoisina. Kylää halkoo suora maantie ja kylämaisema ei avaudu yhtenäisenä tiellä liikkujalle. Kuitenkin juuri rakentamisen sijoittuminen nauhamaisesti pitkin tienvartta on ollut Lapissa tyypillinen asutustilojen sijoittelutapa. Alueen erityisyyttä kuvastaa se, että se on Suomen viimeisiä asutuskyliä ja rakentunut vasta 1960luvun alkupuolella. Pihapiireissä on vain kaksi rakennusta, tyyppitalopiirustuksilla rakennetut puiset asuinrakennus ja navetta. Vastaavat asutusalueet muualla Sodankylässä ovat pitkälti autioituneet, mutta Puolakkavaaran ovat asuttaneet paikalliset rintamamiehet, jotka ovat viihtyneet kotiseudullaan ja ylläpitäneet kyläänsä. Yksittäiset rakennuskohteet sinällään eivät ole erityisen arvokkaita, mutta niiden muodostama kokonaisuus on. Alueen kaikki kartoituksessa luetellut 1960-luvun pihapiirit, kahta lukuun ottamatta, ovat rakennustaiteellisesti hyvin säilyneet ja ovat kukin merkittäviä osia kyläkokonaisuudessa. Pihapiirien rakennukset on luokitettu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kylämaiseman laatua voidaan parantaa voimakkaalla puuston ja risukkojen raivauksella, varsinkin maantien varressa, jolloin kylänäkymät avautuisivat laajempina ja kylärakenne tulisi paremmin esiin. Talojen nimet numerojärjestyksessä vasemmalta oikealle: Einola, Nasi, Sarriolehto, Kotivesi, Uimaniemi, Pihlajaharju, Rinne, Eetula, Aakela, Mattanen, Väyrynen, Järvelä, Leinonen, Maijala, Nokkala, Vierelä, Junttila, Paasola, Nuorisotilat, Lintula, Tasala, Mailala, Iiivari, Heikkilä, Sääskelä, Lokka, Pisara ja Laajala. 22

24 Siurunmaa-Myllykylä Kylällä on ollut asutusta luultavasti jo 1800-luvun alussa. Nykyinen rakennuskanta on kuitenkin pääosin sotien jälkeen rakennettua. Siurunmaalla on toiminut koulu vuosina Kylällä on 10 hyvin säilynyttä jälleenrakennuskauden pihapiiriä. Rakennukset / pihapiirit ovat tärkeä osa kyläkokonaisuutta ja ne tulisi säilyttää. Kylämaisema avautuu peltojen yli avoimena ja rypälemäisenä. Säilytettäviä pihapiirejä ovat kaikki luettelossa mainitut kohteet, paitsi 142.Onnela, joka on muuttunut merkittävästi suurimittakaavaisen maatalousrakentamisen johdosta. Salmen tilalla on selvitysalueen komein kivinavetta aivan maantien kupeessa. Siurunmaan asutus peltoineen ja kauniisti kaartuvine teineen muodostaa paikallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön, johon kuulu jokirannassa oleva perinnemaisemakohde. Kylän ulkopuolella yksittäisiä ja edustavia ja säilyttämisen arvoisia asutustilakeskuksia peltoineen ovat Murtomaa, Lehto, Passuvanto ja Myllykangas. Kelujoen perinnemaismaa Siurunmaalla. Onnelan maatilakeskus. Kohteiden nimet numerojärjestyksessä vasemmalta oikealle: Puistola, Lokka, Pikku-Hietala, Siirtola, Hietala, Pekkala, Haavisto, Mäntylä, Salmi ja Uusi-Onnela. 23

25 Kelujärvi Kelujärven seutu on ollut metsäsaamelaisten asuttama jo muinaisina aikoina. Alueelta on tehty muinaislöytöjä. Verottaja löysi alueen asuttajat 1500-luvulla, jolloin alueella oli puolenkymmentä kotakuntaa luvulta suomalaiset tulivat, jonka jälkeen väestöryhmät sulautuivat toisiinsa tai saamelaiset karkotettiin. Kylä nousi 1700-luvun lopulla maanviljelyskyläksi, jossa oli neljässä talossa lehmiä ja hevosia. Ohramaita oli 1,5 ha. Tilat alkoivat jakautua pienemmiksi vasta 1800-luvun lopulla ja talvisodan alla kylässä olikin jo 41 maatilaa ja 284 asukasta luvulta lähtien kylä on ollut pitäjän vauraimpia ja siellä on harjoitettu omavaraisuuteen tähtäävää maa- ja karjataloutta. Myös suoviljely aloitettiin tuolloin mutta metsälaitumia ja jokivarsiniittyjä käytettiin aina 1950-luvulle saakka. Myös metsätyö oli merkittävä keino ansaita rahaa. Puut uitettiin Kelujokea pitkin Kitiseen. Jokea oiottiin lukuisilla kanavilla. Maantie kylään saatiin vuonna Kansakoulu perustettiin Maamiesseura perustettiin 1925 ja seppäkoulu toimi Kauppaa kylällä piti Gabriel Salmi. Linjaautoliikenne alkoi vasta sotien jälkeen. Sähkö kylään saatiin Maamiesseuran toimitalo rakennettiin 1947 ja se toimii nyt monitoimitalona, johon kylän liikunta- ja harrastustoiminta on keskittynyt. Kylätoimikunta perustettiin 1974 ja vuonna 1979 kylään saatiin vesijohtoverkko. Tievalot saatiin talkootyönä Lapin sodassa kylä poltettiin, vain 3 saunaa jäi. Rakennuskanta onkin sodan jälkeen rakennettua. Muutamia uudempia rakennuksiakin on ilmestynyt ja ne poikkeavat kyläkuvasta. Kylässä on myös kunnan vuokra-asuntoja rivi- ja paritaloissa. Lisäksi järven ympärillä on runsaasti kesämökkejä. (tiedot Kelujärven kyläsuunnitelmasta 1989) Kelujärven kylä on maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvokas. Yksittäiset pihapiirit ovat melko hyvin säilyneet ja yhdessä peltoaukioiden ja tiestön kanssa ne muodostavat paikallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, joka pohjautuu jo ennen sotia olleeseen tilajakoon. Kylärakenne on hyvin säilynyt ja vaalimisen arvoinen. Uudisrakentamisella ei saa tukkia kylärakennetta ja estää maisemanäkymiä ympäristöön. Jälleenrakennuskauden kohteiden nimet numerojärjestyksessä: 30 Kelujärven koulu, 60.Ahola, Alila, Puljula, Kelujärvi, Ahomattila, Ahola, Notkola, Neitola, Harju, Oikarinen, Ahola, Huvila, Salmi, Mäntylä,Heimola, Harjula, Anttila, Metsäpuljula, Autio, Aikionieni, Lassila, Vaarala, Kujala ja Alku.

26 Kommattilampi-Kitisen varsi Näiden alueiden kohteet sijoittuvat pääosin yksittäin metsän keskelle. Kommattilammelta luetteloidut kaksi rakennuskohdetta on niin radikaalisti remontoitu, että ne on poistettu suojeltavien listalta, vaikka niissä kummassakin on hyvin säilyneet, hirsiset piharakennukset, jotka tulisi suojelumerkinnän puuttumisesta huolimatta pyrkiä säilyttämään. Juontokosken kolmesta luetteloidusta rakennuskohteesta yksi, 53. Jukola, on suojelun arvoinen. Kitisen varrella säilyttämisen arvoisia ovat seuraavat jälleenrakennuskauden pihapiirikohteet: 50. Koskenniska voimalaitoksen kohdalla ja Känsäsaarenmaassa kohteet 31. Sattasentie 43, 33. Parhankangas, 34 Lapinmaa ja 35 Erola, jotka muodostavat selkeän aluekokonaisuuden sekä lähempänä kylää 30. Rannan pikkuruinen mökki. Sattasen pohjoispuolella metsässä olevat, yksittäiset jälleenrakennuskauden pihapiirikohteet 38 Eskola, 39. Karu ja 41.Musikka, ovat myös rakennuskohteina säilyttämisen arvoisia, vaikkeivät ne muodosta merkittävää aluekokonaisuutta. 42. Keski-Alatalo, 43. Pontus ja 44. Mäkelä muodostavat kolmen talon aluekokonaisuuden jokirantaan. Joen takana olevat Tepselin ja Karkkolan pihapiirit on jätetty ilman suojelumerkintää sijainnin takia, sillä niillä ei ole kyläkuvallista merkitystä. Rakennuskohteet ja aluekokonaisuudet ovat paikallisesti merkittäviä. Kumpuniemen asuinrakennus Kommattilammella. Korussalmen pihapiiri Jeesiöjoella. Sattasen alueelle päätettiin laatia erillinen, tarkempi yleiskaava. Sattasen kohteet on arvotettu erikseen Sattasen yleiskaavaselostuksessa. Jeesiöjoen varsi Jeesiöjoella asutustilojen pihapiirit sijoittuvat yksittäin ja harvakseltaan tien varteen. Luetteloidut kohteet ovat olevia maatiloja lukuun ottamatta (Jounila ja Sukuvaara) hyvin alkuperäisen asunsa säilyttäneitä ja suojelun arvoisia. Alueen maisema on pienipiirteisempi ja kumpuilevampi kuin muilla kylillä. Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Rakennuskohteet ovat paikallisesti merkittäviä. Asentopalo Alueen asutus sijoittuu harvakseen tien varteen. Vanhempia ja säilytettäviä pihapiirejä ovat 147 Rantala, 149 Köngäs, 151 Visa ja 152 Haapala. Rannassa on perinnelaidun, joka on nyt lammashakana. Törmän päältä on löydetty muinaisjäännös. Rakennuskohteet ovat paikallisesti merkittäviä. 25

As. määrä muunnetun rantaviivan pit.mukaan 8 lay/km. As. määrä rak.kelp. rantaviivan pit.mukaan 8 lay/km. asuinraken nusten määrä luonnokses

As. määrä muunnetun rantaviivan pit.mukaan 8 lay/km. As. määrä rak.kelp. rantaviivan pit.mukaan 8 lay/km. asuinraken nusten määrä luonnokses Kelujärvi-Sattanen-Rajala oayleikaavan kantatilaelvity Kantatila Lohkotila Kiinteitöllä on ueampi eri kantatila rivi Kiinteitötunnu vakit. a. loma-a. Liike kelp. Uuien Merkinnät 1 402 KELUJÄRVI 2 758-402-1-1X

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

KELUJÄRVI-RAJALA OSAYLEISKAAVA

KELUJÄRVI-RAJALA OSAYLEISKAAVA KELUJÄRVI-RAJALA OSAYLEISKAAVA SODANKYLÄ MAISEMASELVITYS 18.06.2008 Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi SODANKYLÄN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 SR-28 3410138, 7532681 Alapalosaari 12:9 Ennen+ jälkeen sotien erityiset ympäristöarvot. Rakennus on säilyttänyt ulkoisen asunsa melko hyvin.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja ÄHTÄRIN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja MULTIAN KUNTA Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Å,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS

Å,l3,d Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA

TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA INVENTOINTIRAPORTIN LUONNOS Tuusulan kunta, heinäkuu 2005 1 1.2 INVENTOIDUT KOHTEET 8 Tuusulassa on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä.

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot