Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Kirsi Mikkonen LT, lastentautien erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri HYKS, Lastenneurologian klinikkaryhmä Kirsi Nikander LL, psykoterapeutti ET, terveyskeskuslääkäri Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto Arja Voutilainen LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, hallinnon pätevyys HYKS, Lasten neuropsykiatrinen yksikkö Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan opetettavien taitojen, kuten lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimisen vaikeuksia. Niihin liittyy usein muita erityisvaikeuksia ja neurologisia sekä psykiatrisia rinnakkaishäiriöitä. Vaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää ongelmien laajenemisen ehkäisemiseksi. Koulussa oppilas voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kouluterveydenhuolto yhdessä muun monialaisen oppilashuollon, mm. erityisopettajan ja koulupsykologin, kanssa huolehtii erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja oppilaan ohjaamisesta tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Vaikeista ja monioireisista oppimisvaikeuksista kärsivät lapset, joiden ongelmat eivät ole ratkenneet oppilashuollon tukitoimilla, voivat saada apua erikoissairaanhoidosta. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 12/2015 Vertaisarvioitu VV Oppimisvaikeuksien merkitys on lisääntynyt yhteiskunnallisten muutosten myötä. Oppimisvaikeuksilla ajatellaan olevan suuri merkitys nuorten syrjäytymiskehityksessä, koska ne huonontavat oppimistuloksia ja lisäävät koulunkäynnin keskeytymisen riskiä (1). Vaikka oppimisvaikeudet voidaan nähdä myös erilaisena oppimisena, on tärkeää, että toiminnallista haittaa aiheuttaville oppimishäiriöille on asetettu liiteaineistossa 1 luetellut tarkat kliiniset kriteerit. Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-tiedoston liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 12/2015). Mutta kenelle kuuluu ongelmien tunnistaminen ja tukitoimet: lapsen ja nuoren arkiympäristölle vai terveydenhuollon toimijoille? Ja miten oppimisvaikeuksien havaitsemisen, varhaisen tukemisen, jatkotutkimusten ja hoidon moniammatillinen työnjako ja yhteistyö pitäisi järjestää? Oppimisvaikeudet ja muut neurokognitiiviset oireet esiintyvät usein yhdessä Oppimisvaikeus todetaan noin 5 20 %:lla väestöstä (2), mutta sen yleisyys vaihtelee eri tutkimuksissa. Yleisyyteen vaikuttaa mm. vakiintumaton määrittely, kulttuurierot ja tarkasteltavat ikäryhmät. Tarkka oppimisvaikeuksien määrittely on tärkeää, jotta vältetään normaalivaihteluun kuuluvien persoonallisuuspiirteiden, temperamentin sekä käytös- ja toimintatapojen rinnastaminen häiriöiksi. Yleensä merkittävänä pidetään suoriutumista jonkin alueen oppimistaidoissa 1 2 keskihajontaa (ICD-10 tautiluokituksessa 2 keskihajontaa) (liiteaineisto 1) alle ikätason ja älykkyyden ennustaman tason (3,4). Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan opetettavien taitojen oppimisen vaikeutta, kuten lukemis-, kirjoittamis- ja laskemiskyvyn häiriöitä. Laskemiskyvyn häiriö koskee peruslaskutaitoja. Vaikeudet eivät saa selittyä aistivammoilla, kokonaiskehityksen viiveellä, oppimistilaisuuksien puutteella, käytös- tai tunnehäiriöillä, mutta voivat esiintyä yhdessä niiden kanssa (liiteaineisto 1). Lapsen tulisi oppia sujuva luku- ja laskutaito ensimmäisten kouluvuosien aikana, muuten näiden taitojen automatisoitumisen puute aiheuttaa vakavan esteen oppimisen etenemiselle. Lukemiskyvyn häiriö (dysleksia) on yleisin oppimisvaikeus. Sen yleisyys on kouluikäisillä % ja tautiluokituksen mukaan Suomessa 3 10 % (4,5). Arvioidaan, että noin 10 %:lla lapsista esiintyy jonkinlaista lukemisvaikeutta, mutta noin 2 %:lla vaikeudet ovat selvästi havaittavia ja pitkäkestoisia. Kun lapsella on sekä lukemis- että kirjoittamiskyvyn häiriö, puhutaan lukihäiriöstä. Laskemiskyvyn häiriötä (dyskalkulia) todetaan noin 3 7 %:lla (6,7,8), josta noin puolet lukemisen vaikeuteen liittyneenä (6,8,9). Oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla ja nuorilla todetaan usein muitakin erityisvaikeuksia ja neurologisia, neuropsykiatrisia sekä psykiat- 801

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Huhtala M, Lilja K. Ongelmalliset oppijat. Opetushallitus 2008/ Moniste Valtonen R. Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4 6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto 2009; Voutilainen A, Ilveskoski I. Terveydenhuollon rooli oppimisvaikeuksien tutkimisessa ja hoidossa. Duodecim 2000;116: Siiskonen T. Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto 2010; Qvarnström M. Lukivaikeus. Duodecim 2013;129: Räsänen P. Dyskalkulia. Duodecim 2012;128: Hein J, Bzufka MW, Neumarker KJ. The specific disorder of arithmetic skills. Prevalence studies in a rural and an urban population sample and their clinico-neuropsychological validation. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9(Suppl 2):II Räsänen P, Ahonen T. Arithmetic disabilities with and without reading difficulties: A comparison of arithmetic errors. Dev Neuropsychol 1995;11: Landerl K, Moll K. Comorbidity of learning disorders: prevalence and familial transmission. J Child Psychol Psychiatry 2010;5: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä. Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus Isoaho P. Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosina Lasten kielellisen erityisvaikeuden vaikutuksesta oppimiseen peruskoulun luokilla. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Kaplan J, Wilson B, Dewey D, Grawford S. DCD may not be a discrete disorder. Hum Mov Sci 1998;17: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus Beitchman JH, Young AR. Learning disorders with a special emphasis on reading disorders: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: risia rinnakkaishäiriöitä (3,4). Kielellisen erityisvaikeuden (ICD-10: F80.1, F80.2) yleisyys on vaikea-asteisena noin 3 % ja lieväasteisena jopa 7 % (10). Siihen voi liittyä laskemiskyvyn häiriö (sanalliset tehtävät, lukujono), ja se on myös selvä lukihäiriön riski (noin 50 %:lla) (4,11). Motorisen koordinaation häiriötä (ICD-10: F82) on 2 5 %:lla kaikista lapsista (2), mutta jopa 60 %:lla lapsista, joilla on oppimisvaikeuksia (12). Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ICD-10: F90.0) yleisyys kouluikäisillä on maailmanlaajuisesti noin 5 % (13). Edellä mainitun lisäksi toiminnanohjauksen ja sosiaalisen hahmottamisen häiriöt vaikuttavat päivittäistoimien, käyttäytymisen, sosiaalisten tilanteiden ja akateemisten taitojen hallintaan. Ne, kuten myös psyykkinen oirehdinta (50 %:lla kielihäi riöissä), ovat tavallisia oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla (14). Oireet esiintyvät usein yhdessä, jonka arvellaan johtuvan yhteisistä riskitekijöistä sekä siitä, että yksi tämän tautikirjon häiriöistä voi olla toisen häiriön riski. Kliinisenä diagnoosina perusongelma voi ilmetä eri ympäristöissä ja tilanteissa moninaisin oirein. Varhaislapsuudessa voidaan ennakoivina oireina todeta motorisen koordinaation, kielellisen kehityksen tai hahmottamisen ongelmia. Nämä tulevat kouluiässä esiin vaikeuksina oppia lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan. Monihäiriöisyyden yleisyyteen vaikuttanee myös, että laaja-alaiset ongelmat havaitaan, ja hoitoon hakeudutaan helpommin kuin kapea-alaisten, kompensoitavissa olevien ongelmien vuoksi. Syyt liittyvät aivotoimintaan Oppimisvaikeuksien ajatellaan olevan aivojen hermoverkkojen erilaiseen aktivoitumiseen liittyviä häiriöitä, joista aiheutuu jokapäiväistä haittaa prosessoinnin työläyden vuoksi. Oppimisvaikeudet ovat joko primaarisia tai sekundaarisia. Primaariset syyt liittyvät useimmiten monitekijäisesti perintötekijöihin. Jos vanhemmalla on lukivaikeus, sama ongelma havaitaan %:lla lapsista (15). Tällä vuosituhannella on lukihäiriön taustalta tunnistettu useita alttiusgeenejä, esim. professori Juha Keren tutkimusryhmä on tunnistanut niitä mm. DYX1C1- kromosomissa 15 ja ROBO1-kromosomissa 3 (16). ROBO1-geenin tiedetään ohjaavan hermosolujen välisten yhteyksien muodostumista. Kaikki löydetyt geenit selittävät toistaiseksi vain pienen osan lukivaikeudesta (16). Sekundaariset oppimisvaikeuksien syyt ovat kehityksellisiä, varhaisten tapahtumien seurauksia. Näitä voi aiheuttaa mm. keskosuus (17), asfyksia ja sikiön alkoholialtistus (18). Myös keskushermoston infektiot (19) ja vammat (20) voivat olla sekundaarisia oppimis vaikeuksien syitä. Oppimisvaikeuksien ilmenemiseen vaikuttanee riskitekijöiden lisäksi myös monia suojatekijöitä, joista on niukasti tutkimustietoa. Viime vuosina Suomessakin on alettu puhua resilienssistä (joustavuus, lannistumattomuus), josta on tutkimustietoa myös oppimisvaikeuksissa (21,23). Varhainen tunnistaminen on tärkeää Kehitysviiveiden ja -poikkeamien varhaisen tunnistamisen tärkeys on nähty interventiotutkimuksissa, ja ennen kouluikää aloitetut oppimisvaikeuksien tukitoimet hyödyttävät kognitiivisten taitojen kehityksessä ja koulusuoriutumisessa (2,24). Neuvolan ja päivähoidon yhteistyö on tässä tärkeää. Neuvolassa käytettävän LENE:n (Leikki-ikäisen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä) perusteella on voitu ennakoida oppimista ja suoriutumista ensimmäisellä luokalla koulussa (2). Myös tarkan kliinisen neurologisen tutkimuksen avulla on voitu ennustaa oppimisvaikeuksia (25). Tavallista tarkempaa kehitysseurantaa tarvitsevat lapset, joiden lähisuvussa on luki- tai muita kielellisiä vaikeuksia. Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla ja perheillä on Suomessa terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan oikeus varhaiseen tukeen (26). Oppimisvaikeuden tunnistaminen koulussa Koulun aloitusvaiheessa on tärkeä ennakoida oppimisvaikeudet ja tuen tarve. Aina ne eivät ole ilmenneet ennen tätä, vaan tulevat esiin vasta koulussa. Erityisopettaja testaa oppilaiden valmiuksia luokittain ja tarvittaessa yksilöllisesti. Mikäli oppimisvaikeus on merkittävä, jatkotutkimuksena tehdään usein koulupsykologin tutkimus. Siinä selvitetään mm. oppilaan taitotaso ja oppimisen vaikeuksia sekä vahvuuksia (kuvio 1). Uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) oppilashuolto jaetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon (27) (kuvio 1). Säännöllisesti kokoontuvaan oppilas- 802

3 tieteessä 15 Lyytinen H, Lyytinen P. Luki vaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet kirjoituksia/suomenkielisetartikkelit/lukivaikeuden_tunnistaminen.pdf 16 Kere J. Dysleksian biologinen tausta. Suom Lääkäril 2012;68: Munck P. Cognitive development of very low birth weight children from infancy to pre-school age. Väitöskirja. Turun yliopisto Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus Michaeli O, Kassis I, Shachor- Meyouhas Y, Shahar E, Ravid S. Long-term motor and cognitive outcome of acute encephalitis. Pediatrics 2014;133:e Ewing-Cobbs L, Fletcher JM, Levin HS, Iovino I, Miner ME. Academic achievement and academic placement following traumatic brain injury in children and adolescents: a two-year longitudinal study. J Clin Exp Neuropsychol 1998;20: huoltoryhmään kuuluvat yleensä puheenjohtajana toimivan rehtorin lisäksi vaihtuvat opettajat, koulupsykologi, -kuraattori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja terveydenhoitaja. Koululääkäri osallistuu toimintaan resurssien ja tarpeen mukaan. Yksittäisen oppilaan oppimisvaikeuden taustalla olevia ongelmia arvioidaan oppilaan tarpeiden mukaan kootussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä, joka suunnittelee tarvittavat tutkimukset ja tukitoimet ja seuraa niiden toteutumista. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) oppilaan ja huoltajien suostumus ja mukanaolo asioita käsiteltäessä on huomioitu aiempaa tarkemmin (27). Oppilaan tukeminen koulussa Yleensä oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia ja nuoria autetaan opeteltavien asioiden ja järjestyksen strukturoinnilla ja ohjeiden sekä tekemisen pilkkomisella. Henkilökohtainen aikuistuki ja pieni oppilasryhmä sekä toistot harjoittelussa auttavat oppimisessa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan yleiseen tavallisen luokkamuotoisen opetuksen tukeen (esim. tukiopetus) sekä tehostettuun ja erityiseen tukeen. Säännöllistä tukea tai useampia tukimuotoja (esim. osaaikainen erityisopetus, kouluavustaja) tarvitsevalle oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Sitä ennen opettaja tekee pedagogisen arvion ja laatii oppimissuunnitelman (kuvio 1). Niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteisiin pääsemiseksi ei tehostettu tuki riitä, järjestetään erityistä tukea. Opetusviranomainen tekee siitä kirjallisen päätöksen, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen ja monialaisen oppilashuollon asiantuntijalausuntoon. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille laaditaan Kuvio 1. Perustason toimijoiden tehtävät oppimisvaikeuksissa. Oppilashuolto Yksilökohtainen Monialainen asiantuntijaryhmä Kokoontuu yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa tarvittaessa ja aina, kun tarvitaan tehostettua tai erityistä tukea. Antaa lausunnon erityisen tuen tarpeesta Yhteisöllinen Seuraa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia Opetushenkilöstö Saa ennakkotietoa esikoululaisesta Seuloo oppimisvaikeuksia ja havaitsee ongelmat Laatii tarvittavat asiakirjat yhteistyössä oppilashuollon ja perheen kanssa Järjestää yleisen tai tehostetun tai erityisen tuen Koulupsykologi ja koulukuraattori Tutkii ja tukee oppilaan psykososiaalista hyvinvointia Kouluterveydenhuolto Saa ennakkotietoa esikoululaisesta Terveystarkastukset ja tutkimukset tarpeen mukaan yhteistyössä oppilashuollon toimijoiden ja perheen kanssa Antaa terveysneuvontaa Opettaja ja erityisopettaja Tekee pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman tehostettua tukea varten Tekee pedagogisen selvityksen erityistä tukea varten ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) Koulupsykologi Arvioi oppimisvaikeuden laajuutta ja tasoa Konsultoi tarvittaessa erikoissairaanhoidon (neuro)psykologia ja neuvottelee koululääkärin kanssa Kouluterveydenhoitaja Tekee terveystarkastukset vuosittain Tutkii, kun tarvitaan tehostettua tai erityistä tukea Koululääkäri Tekee laajat terveystarkastukset Tutkii, ellei tehostettu tai erityinen tuki riitä Konsultoi tarvittaessa erikoissairaanhoitoa ja lähettää jatkotutkimuksiin (lasten- ja nuorisopsykiatria, -neurologia, foniatria) 803

4 Katsaus 21 Firth N, Frydenberg E, Steeg C, Bond L. Coping successfully with dyslexia: an initial study of an inclusive school-based resilience programme. Dyslexia 2013;19: Eklund KM, Torppa M, Lyytinen H. Predicting reading disability: early cognitive risk and protective factors. Dyslexia 2013;19: Aro T, Eklund K, Nurmi JE, Poikkeus AM. Early language and behavioral regulation skills as predictors of social outcomes. J Speech Lang Hear Res 2012;55: Ramey CT, Ramey SL. Prevention of intellectual disabilities: early interventions to improve cognitive development. Prev Med 1998;27: Olsen P, Vainionpaa L, Paakko E, Korkman M, Pyhtinen J, Jarvelin MR. Psychological findings in preterm children related to neurologic status and magnetic resonance imaging. Pediatrics 1998;102: Oikeusministeriö; Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Edita Publishing Oy ajantasa/2010/ Oikeusministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Edita Publishing Oy Opetushallitus. Säädökset ja ohjeet. Perusopetuksen järjestäminen. 29 Oikeusministeriö; Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/ alkup/2011/ Sosiaali- ja terveysministeriö. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009 uusi numero 338/2011) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009, 20. painos. Helsinki: Yliopistopaino Kuuluvainen S, Nevalainen P, Sorokin A ym. The neural basis of sublexical speech and corresponding nonspeech processing: a combined EEG-MEG study. Brain Lang 2014;130: Richlan F. Developmental dyslexia: dysfunction of a left hemisphere reading network. Front Hum Neurosci 2012;6: Richlan F, Kronbichler M, Wimmer H. Structural abnormalities in the dyslexic brain: a meta-analysis of voxel-based morphometry studies. Hum Brain Mapp 2013;34: Aro M. Oppimisvaikeustutkimuksen haasteita. Niilo Mäki -säätiö NMIbulletin 2011;21: Arkkila E, Rasanen P, Roine RP, Vilkman E. Specific language impairment in childhood is associated with impaired mental and social well-being in adulthood. Logoped Phoniatr Vocol 2008;33: henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilas voi olla integroituna yleisopetuksen ryhmään tai opiskella osin tai kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa. Oppiaineiden oppimäärät voivat olla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia tai osittain tai kokonaan yksilöllistettyjä. Mikäli koulunkäynnin alussa oppimisen ongelmia pidetään vaikeavammaisen tasoisina, voidaan päättää pidennetystä oppivelvollisuudesta, kun katsotaan, että yhdeksän vuotta ei riitä perusopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Yleensä näin vaikeissa ongelmissa on tarvittu myös diagnostiikkaa, ja siihen liittyen käytettävissä on erikoissairaanhoidon lausuntoja (28). Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon yhteistyö Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seurantaa ja tukemista. Tämä tapahtuu yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on myös tarvittaessa ohjata oppilas jatkotutkimuksiin ja -hoitoon (26). Kunnan on järjestettävä oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla ja lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan (29). Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tarkastuksen on oltava laaja (29,30), ja sen tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. Tähän tarkastukseen osallistuvat oppilas ja hänen huoltajansa, ja siihen kuuluu koko perheen hyvinvoinnin arvioiminen sekä huoltajien kirjallisella luvalla opettajan antama arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Terveydenhoitaja tarkastaa oppilaat vuosittain, mutta tutkimus olisi hyvä tehdä myös silloin, kun yleinen tuki ei riitä oppimiseen (kuvio 1), (taulukko 1). Koululääkärin olisi syytä arvioida oppilaan terveydentilaa viimeistään, kun tehostettu tuki tuntuu riittämättömältä (kuvio 1), (taulukko 1). Oppimishäiriöiden selvittelyssä lääkärintutkimuksen on hyvä noudatella yleistä lastenneurologista arviointia. Koulunkäyntiin ja lapsen psykososiaaliseen tilanteeseen liittyvät tiedot ovat tärkeitä. Erityistä huomioita kiinnitetään mahdollisiin liitännäissairauksiin ja erotusdiagnostiikkaan. Koulupsykologin tutkimuksessa selvitetään oppimisvaikeuden laajuus ja taso. Siinä voi paljastua muita erityisvaikeuksia. Psykologilla tulisi tarvittaessa olla mahdollisuus konsultoida neuropsykologia tutkimukseen perustuvien tukitoimien tehostamiseksi. Koulukuraattorilla voi olla tietoa esim. koulukiusaamisesta. Joskus perhe voi hyötyä perheneuvolan tai lastensuojelun kautta saatavasta tuesta. Opettajalla ja erityisopettajalla on tietoa oppimisvaikeuden käytännön merkityksestä ja saadusta erityisopetuksen tiheydestä, laajuudesta ja tehosta sekä oppilaan motivaatiosta. Kunnallisen puheterapeutin arvio on tärkeä epäiltäessä kielellistä erityisvaikeutta. Moniammatillisen työryhmän tutkimusten perusteella lääkäri arvioi lääketieteellisten lisätutkimusten tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet ja seurannan yhdessä oppilashuollon toimijoiden kanssa. Koululaisen kokonaistilanteen arviointi vaatii yleensä eri työntekijöiden yhteisneuvottelua. Suunniteltaessa lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvitaan usein erityisesti koulupsykologin ja -lääkärin yhteisneuvottelua. Neurologiset sairaudet, joiden oireet voivat ilmetä erityisvaikeuksina, ovat harvinaisia. Oppimisvaikeuksien taustalla on sairaus alle 1 %:ssa tapauksista (3). Yleensä ei tarvita laajoja etiologisia tutkimuksia, etenkään, jos lähisuvussa on oppimisvaikeuksia ilman neurologista sairautta ja lapsen muu neurologinen tutkimus on normaali. Oppimisen etenemistä on tällöinkin tärkeä seurata. Mikäli oppiminen pysähtyy tai taantuu, tarvitaan aina jatkotutkimuksia. Vaikeimmat oppimisvaikeudet kuuluvat erikoissairaanhoitoon Oppimisvaikeuksien hoitoketjut ja työnjako vaihtelevat. Kouluterveydenhuollon toimijoilla tulisi olla mahdollisuus joustavaan erikoissairaanhoidon konsultointiin ja erikoissairaanhoidon tulisi järjestää tarvittavaa koulutusta perusterveydenhuollon toimijoille. Erikoissairaanhoitoon voidaan lähettää lapsi tai nuori, jolla on vaikea-asteinen oppimisvaikeus, eikä hyvin järjestetty erityinen tuki eivätkä perusterveydenhuollon toimenpiteet ole konsultaatiotuesta huolimatta auttaneet. Myös ongelmien vaikeaselkoisuuden vuoksi voidaan tarvita tarkempaa erotusdiagnostiikkaa. Jatkotutkimuksia tarvitsevat myös lapset, joilla epäillään oppimisvaikeuksien taustalla sairauksia, aistivammoja tai psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia. Vaikeista kielellisistä häiriöistä kärsivät lapset ohjataan mahdollisuuksien mukaan foniatrille ja muut 804

5 tieteessä 36 Panula AM. Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus. Seurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2013; Law J, Rush R, Schoon I, Parsons S. Modeling developmental language difficulties from school entry into adulthood: literacy, mental health, and employment outcomes. J Speech Lang Hear Res 2009;52: Kaltiala-Heino R, Ranta K, Fröjd S. Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim 2010;126: Paananen R, Ristikari T, Merikukka M, Rämö A, Gissler M. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. THL Raportti 52/ Myrskylä P. Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA analyysi 19/ Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014: Eriarvoistava lapsuus. Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 3/ Ylioppilastutkintolautakunta. Luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa. Määräys images/sivuston_tiedostot/ohjeet/ Sairaus/fi/fi_luki_maarays.pdf Taulukko 1. Oppimisvaikeuksien selvittely kouluterveydenhuollossa 1. TERVEYDENHOITAJAN TEHTÄVIÄ tai laaja-alaisemmat oppimisvaikeudet lastenneurologille. Psykiatrista hoitoa tarvitsevat lapset ohjataan lasten- tai nuorisopsykiatrille. Erikoissairaanhoidossa lapsille voidaan tehdä tutkimuksia moniammatillisessa työryhmässä, jossa on psykologista, lääketieteellistä ja mielellään myös pedagogista osaamista. Työryhmä asetetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Laajimmillaan siihen osallistuu lääkäri, hoitaja, (neuro)psykologi, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä sekä erityisopettaja. Neuropsykologinen tutkimus voidaan tehdä osana lapsen ja nuoren kognitiivisten toimintojen ja oppimisongelman syiden kokonaisselvittelyä. Moniammatillinen työryhmä laatii kuntoutussuunnitelman, jota voidaan toteuttaa kunnallisesti tai sairaalan tai Kelan maksusitoumuksella. Vaikeista oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi voi tarvita puheterapiaa mm. vaikeisiin kielihäiriöihin, toimintaterapiaa mm. motoriikan häiriöihin tai neuropsykologista kuntoutusta esim. vaikea-asteiseen luki- tai laskemiskyvyn häiriöön, jonka taustalla on useamman taitoalueen erityisvaikeuksia, eikä lapsen luku- tai laskutaito etene koulun tiiviistä erityisopetuksesta huolimatta. Kuntoutussuunnitelmassa voidaan antaa ohjeita ja suosituksia koulun opetussuunnitelmaan ja koulumuotoon, mutta näistä päättää lopullisesti kouluviranomainen. Oppimisvaikeuksien vuoksi erikoissairaanhoitoon lähetetyt lapset palaavat yleensä edellä mainittujen tukitoimien käynnistyksen jälkeen koulun oppilashuollon seurantaan. Erikoissairaanhoitoon valikoituvien pienessä ryhmässä lapsilta löytyy useammin neurologinen sairaus kuin perusterveydenhuollon tutkimuksissa. Tällaisia sairauksia ovat mm. lievä LÄÄKÄRIN TEHTÄVIÄ Sidonnaisuudet Kirsi Mikkonen: apurahat (Arvo ja Lea Ylppö Säätiö, Stiftelsen Alma och K.A. Snellman). Kirsi Nikander: ei sidonnaisuuksia. Arja Voutilainen: luentopalkkiot (Shire), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Shire), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Shire). Esitietojen keräys: Neuvolatiedot: raskaus- ja synnytystiedot, varhaisvaiheet, kehitysaikataulut: puhe, motoriikka, sosiaalinen kehitys, leikki- ja omatoimisuustaidot Perussairaudet ja lääkitys Perheen psykososiaalinen tilanne Ruokailu-, liikunta- ja nukkumistottumukset Kaverisuhteet, harrastukset, päihdekokeilut Oppilashuollon asiantuntijoiden lausunnot, kuten pedagoginen arvio tai selvitys liittyen koulunkäyntiin (oppiminen, käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet) Tutkiminen: kasvu, näkö, kuulo, verenpaine Terveysneuvonta ja keskustelutuki Säännöllinen osallistuminen oppilashuoltoryhmän tapaamisiin Tarvittaessa osallistuminen yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamiseen 1 Työnjako päätetään paikallisesti Terveydenhoitajan keräämien esitietojen läpikäynti ja täydennys Sukuanamneesi Somaattiset oireet Somaattinen ja neurologinen tutkiminen Diagnostiikka, erotusdiagnostiikka, liitännäissairaudet, aistivammat, dysmorfiat Muistettava epäillä mm.: ihon maitokahviläiskät - neurofibromatoosi Kasvu- ja murrosiän häiriöt, pienipäisyys - FAS ym. oireyhtymät Pitkäraajaisuus, puberteetin viivästyminen - Klinefelterin oireyhtymä Puheenkehityksen viive, vaikea kömpelyys - Duchennen lihasdystrofia Neuvottelu oppilashuollon muiden työntekijöiden kanssa Koulupsykologin tutkimuksen läpikäynti yhdessä koulupsykologin kanssa Tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän toiminnan käynnistäminen ja/tai siihen osallistuminen Terveysneuvonta ja keskustelutuki Seurantakäynnin sopiminen Tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatio tai lähete erikoissairaanhoitoon 805

6 Katsaus Lopuksi Yleisyytensä ja melko pysyvän luonteensa vuoksi oppimisvaikeudet koskettavat laajaa väestönosaa. Niillä voi olla iso vaikutus elämään: koulusuoriutumiseen, ammatinvalintaan, minäkuvaan, itsetuntoon sekä sosiaaliseen pärjäämiseen. Samalla, kun tieto oppimisvaikeuksista on lisääntynyt, vaatimukset ongelmien helpottamiseksi ovat kasvaneet. Oppimisvaikeuksien täsmällinen määrittely on olennaista turhan medikalisaation välttämiseksi, toisaalta kliinisesti merkittävien oppimis- Oppimisvaikeuksien hoidossa tulee paikallisesti selkeästi sopia yhteistyöstä oppilashuollon eri toimijoiden välillä. kehitysvammaisuus tai etenevä aivosairaus, jolloin tarvitaan etiologisia jatkotutkimuksia. Tulevaisuus Oppimisvaikeuksien selvittelyn perusteena on pedagoginen ja psykologinen arviointi sekä moniammatillinen yhteistyö. Jotta oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia ja nuoria pystytään auttamaan arjessa riittävän varhain ja tehokkaasti, tulee paikallisesti selkeästi sopia yhteistyöstä oppilashuollon eri toimijoiden välillä. Opettajien, erityisopettajien ja psykologien tutkimuksissa löytyvät pääsääntöisesti ne lapset, joiden oppimisen ongelmia olisi tärkeä hoitaa monialaisessa asiantuntijaryhmässä yhteistyössä oppilaan ja vanhempien kanssa. Asetuksessa säädetyistä määräaikaistarkastuksista ei saisi tulla estettä koululääkärille osallistua erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoonohjaukseen. On tärkeää myös sopia yhteistyöstä ja työnjaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja huolehtia sujuvasta tiedonkulusta niiden välillä. Oppimisvaikeuksista ei ole laadittu kansallista ohjeistusta, mutta kielellisestä erityisvaikeudesta ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä on laadittu Käypä hoito -suositukset (10,13). Oppimisvaikeuksista sekä niiden ar vioinnista ja tukitoimien ja eri kuntoutusmuotojen hyödyistä tarvitaan lisää näyttöön perustuvaa tutkimustietoa. Lukihäiriötutkimus on edennyt geenitasolle, mutta toistaiseksi siitä ei ole apua käytännön diagnostiikassa (16). Oppimisvaikeuksista saadaan tieteellistä tutkimustietoa mm. rakenteellisen ja funktionaalisen magneettikuvauksen, positroniemissiotomografian, magnetoenkefalografian ja herätevaste tutkimusten avulla (31,32,33). Nämä eivät kuitenkaan toistaiseksi auta hoitoratkaisuissa tai arvioitaessa oppimisvaikeuksien ennustetta. Vaikka oppimisvaikeudet ovat usein kapeaalaisia taitopuutteita, ne eivät kaikilla koskaan kompensoidu täysin (34). Erityisesti näin on, jos oppimisvaikeuksiin liittyy muita oireita ja erityisvaikeuksia, esim. kun lukihäiriö liittyy kielelliseen erityisvaikeuteen (35). Heikon lukutaidon kolmannella luokalla on havaittu olevan yhteydessä vielä yhdeksännellä luokalla heikkoon koulumenestykseen (36). Tiedetään myös, että 80 %:lla nuorista, joilla on lukivaikeus, akateeminen minäkuva on heikompi kuin ikätovereilla (36). Hyvällä ja riittävällä luku- ja kirjoitustaidolla on raportoitu olevan mielenterveyttä suojaava ja elämänlaatua parantava vaikutus (35,37). Varhainen koulumenestys onkin tärkeimpiä tulevaisuuden ennustetekijöitä (36). Huonon koulumenestyksen tiedetään olevan huonon sosiaalisen menestymisen, mielenterveyden häiriöiden ja syrjäytymisen riski. Tärkeänä pitkäaikaistavoitteena oppimisvaikeuksien hoidossa onkin myös sekundaaristen oireiden ehkäisy. Näitä ovat mm. poikkeavuuden kokemus, itsetunnon kärsiminen, huono koulumenestys, häiriökäyttäytyminen, psyykkiset oireet ja pahimmillaan syrjäytyminen (1,5,6,38, 39,40), jonka kustannuksista on viime aikoina puhuttu paljon. Tukitoimia mietittäessä oppimismotivaation säilyttäminen mm. löytämällä sopivat oppimisstrategiat ja -ympäristö on olennaista. Tulevaisuuden koulussa olisikin syytä lisätä oppilaiden osallisuutta koulutyön kehittämisessä (41). Lapsia motivoivia opetuksen työkaluja kehitetään. Käytössä on mm. lukutaidon perusteiden oppimiseen tarkoitettu internetpohjainen Ekapeli, joka soveltuu käytettäväksi esikouluiästä alkaen koulussa ja kotiharjoittelussakin (www.lukimat. fi/ekapeli). Ylioppilastutkintolautakunta myöntää erityisjärjestelyjä lukihäiriön perusteella. Tätä varten lausunnon voi antaa erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti yhdessä kahden eri opettajan kanssa (42). Oppilaalla sekä hänen ympäristöllään tulisi myös olla realistiset odotukset tulevaisuuden valintojen suhteen. Oppimisvaikeudet on otettava huomioon mietittäessä oppimisen päämäärää, koulumuotoa, jatko-opintoja ja ammatinvalintaa. Nykyään oppimista tarvitaan läpi elämän, jolloin sopeutumista, vahvuuksien hyödyntämistä ja oppimisstrategioiden omaksumista tarvitaan aikuisenakin. 806

7 tieteessä vaikeuksien varhaiseksi tunnistamiseksi ja tukemiseksi, millä on ennusteellista merkitystä. Oppilashuollon eri toimijoiden välinen yhteistyö, tukitoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja säännöllinen seuranta on tärkeää. Oppimisvaikeusdiagnoosia ei tarvita, mikäli koulun tukitoimet riittävät tukemaan oppimista. Terveydenhuollon rooli on ennakoivien oireiden havaitsemisessa, varhaiskuntoutuksen järjestämisessä, syyn selvittämisessä ja kuntoutussuunnitelman tekemisessä moniammatillisesti. Tutkimisen ja hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää luoda hyvä yhteistyösuhde oppilaan ja huoltajien kanssa. Nykyisin, kun tutkimuksen ja kokemuksen kautta saatu tieto on lisännyt ymmärrystämme oppimisvaikeuksista, opettajien, koulupsykologien, koulukuraattorien ja kouluterveydenhuollon toimenpiteet useimmiten riittävät vaikeuksien arvioimiseen ja lasten ja nuorten riittävään tukeen ja seurantaan. n Kiitämme ylilääkäri, LT Elina Hermansonia Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja lastenneurologian erikoislääkäri Manta Tolvasta Tampereen kaupungin lasten ja nuorten terveyspalveluista arvokkaista kommenteista käsikirjoitukseen. English summary > in english What school and health care can do to help patients with learning disabilities Lääkärikompassi kouluttaa Lääkäri johtajana ja esimiehenä Muutosjohtamisen koulutus lääkäri ihmisten johtajana muutoksessa Ihmisten johtaminen on lähes aina muutosjohtamista. Miten vien työyhteisössä uudet asiat maaliin? Miten saan ihmiset mukaan? Miten käsittelen muutosvastarintaa? Miten jaksan itse? Koulutuksen tavoitteena on tukea etenkin keskijohtoa ja lähiesimiehiä muutostyössä monesti puun ja kuoren välissä. Jaamme ajattelumalleja ja työkaluja muutosjohtamiseen sekä hahmotamme muutosdynamiikan periaatteita. Katso tarkemmat sisällöt Kouluttaja LT Heikki Wiik ja psykologi Makke Leppänen Koulutuspaikka Lääkäritalo, Mäkelänkatu 2, Helsinki Hinta 340 (+ alv. 24 %) ELJ:n käyneille 290 (+ alv. 24 %) Ilmoittautuminen tai p viimeistään 2 viikkoa ennen koulutusta 807

8 English Summary Kirsi Mikkonen M.D. Helsinki University Central Hospital (HUCH), Hospital for Children and Adolescents, Children s Castle Kirsi Nikander, Arja Voutilainen What school and health care can do to help patients with learning disabilities Learning disabilities are common, the incidence varying between 5 20%. They include difficulties in skills which are usually taught, such as reading, writing and counting. Children and adolescents with learning disabilities have often comorbidities in terms of other specific neurological difficulties and psychiatric problems. Early identification and educational support at school are important; they prevent learning disabilities from extending, and do not require specific diagnosis of learning disabilities before implementation. There is a three-level educational support system for students at Finnish schools: general, intensified and special support. A pupil welfare group, which also includes a school doctor, together with other primary health care workers, takes care of students special needs, early identification of and support for learning disabilities, and if necessary of sending students for further examinations and therapy. Children and adolescents with more difficult and polysymptomatic learning disabilities, or whose problems are not solved by monitored educational support of the school s welfare group require further examination in specialized medical care. 807a

9 tieteessä Liiteaineisto 1. Oppimiskyvyn häiriöiden diagnoosit, diagnoosikoodiin kuuluvat häiriöt ja diagnostiset kriteerit ICD-10 tautiluokituksessa. PSYYKKISEN KEHITYKSEN HÄIRIÖT OPPIMISKYVYN HÄIRIÖT F80 F89 F81 LUKEMISKYVYN HÄIRIÖ F Lukutaidon omaksumisen hitaus - Kehityksellinen dysleksia (lukemishäiriö) - Hidas lukemaan oppiminen A. Toinen seuraavista: 1. Lukemisen tarkkuuden ja/tai ymmärtämisen pistemäärä on lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 SD (keskihajonta) odotusarvon alapuolella. Lukemistaidot ja älykkyysosamäärä mitataan testillä, joka on standardoitu lapsen kulttuurin ja opetusjärjestelmän suhteen. 2. Anamneesissa on vakavia lukemisvaikeuksia tai testipistemäärä on täyttänyt kriteerin A.1 varhaisemmassa iässä sekä kirjoittamistestin pistemäärä lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 SD odotusarvon alapuolella. B. Ei ole suoraa seurausta näön tai kuulon tarkkuuden vajauksesta tai neurologisesta sairaudesta. C. E. a c KIRJOITTAMISKYVYN HÄIRIÖ F Kirjoitustaidon omaksumisen hitaus (ilman lukemisvaikeutta) - Oikeinkirjoitustaidon omaksumisen hitaus (ilman lukemisvaikeutta) - Oikeinkirjoituskyvyn häiriö - Tavaamiskyvyn häiriö A. Standardoidun kirjoittamistestin pistemäärä on lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 SD odotusarvon alapuolella. B. Lukemisen tarkkuuden ja ymmärtämisen sekä laskemisen pistemäärät ovat normaalivaihtelun rajoissa (keskiarvo +/-2 SD). C. Anamneesissa ei ole merkittäviä lukemishäiriöitä. D. Kirjoittamishäiriöt ovat alkaneet kirjoittamaan oppimisen varhaisvaiheissa. E. G. a c LASKEMISKYVYN HÄIRIÖ F Kehityksellinen laskemiskyvyttömyys (akalkulia) - Kehityksellinen laskemishäiriö - Kehityksellinen Gerstmannin oireyhtymä - Dyskalkulia A. Standardoidun laskemistestin pistemäärä on lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 SD odotusarvon alapuolella. B. Lukemisen tarkkuuden ja ymmärtämisen sekä kirjoittamisen pistemäärät ovat normaalivaihtelun rajoissa (keskiarvo +/-2 SD). C. Anamneesissa ei ole merkittäviä lukemis- tai kirjoittamishäiriöitä. D. Laskemishäiriöt ovat alkaneet matematiikan oppimisen varhaisvaiheissa. E. G. a c MONIMUOTOINEN OPPIMISKYVYN HÄIRIÖ F81.3 Tähän puutteellisesti määritettyyn jäännösryhmään kuuluu häiriöitä, joissa sekä lasku- että luku- ja kirjoitustaidossa on huomattavia häiriöitä. b,c Tätä diagnoosia käytetään häiriöistä, jotka täyttävät F81.0:n tai F81.1:n ja F81.2:n diagnostiset kriteerit. MUU OPPIMISKYVYN HÄIRIÖ F Kirjallisen ilmaisun kehityksen vaikeus - Kehityksellinen ekspressiivinen kirjoitushäiriö - Kirjoitushäiriö, kehityksellinen ekspressiivinen MÄÄRITTÄMÄTÖN OPPIMISKYVYN HÄIRIÖ F Tarkemmin määrittämätön tiedon hankinnan vaikeus - Tarkemmin määrittämätön oppimishäiriö - Oppimiskyvyttömyys Tähän ryhmään kuuluvat määrittämättömät häiriöt, joissa on merkittävää kykenemättömyyttä oppimisessa eikä häiriö selity näön tai kuulon puutteilla. b,c a Häiritsee merkittävästi opintoja tai jokapäiväisen elämän ko. taitoja (lukeminen/kirjoittaminen/laskeminen) vaativia toimintoja. b Koulukokemukset ovat normaalivaihtelun rajoissa (ei ole äärimmäisiä puutteellisuuksia opetuskokemuksissa). c Älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä. 807b

Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa

Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa Katsaus tieteessä Kirsi Mikkonen LT, lastentautien erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri HYKS, Lastenneurologian klinikkaryhmä kirsi.h.mikkonen@hus.fi Kirsi Nikander LL, psykoterapeutti ET, terveyskeskuslääkäri

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu?

OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu? OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu? - HYPEKS-verkoston verkostopäivä 26.11.2014 Marjatta Mikola marjatta.mikola@onerva.fi Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Mikä on suhteesi opetussuunnitelmaan? Mitä sinä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (7) 183 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Oppilashuollon toimintasuunnitelma

Oppilashuollon toimintasuunnitelma KIRKONKYLÄN YHTENÄISKOULU Oppilashuollon toimintasuunnitelma 2016-2017 27.9.2016 Koulun koko henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön Oppilashuolto Perusopetuksessa olevalla oppilaalla

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0)

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0) 1 LIITE 1 (O ph, 20 13) LIITE 2/1 2 LIITE 2/2 PEDAGOGINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ: ENNEN PALAVERIA: LUOKANOPETTAJA/ AINEENOPETTAJA LAATII TARVITTAESSA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILASTA OPETTAVIEN OPETTAJIEN KANSSA

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY Sisällys: 1. Yleisen tuen järjestäminen 2. Osa-aikainen erityisopetus 3. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä 4. HOJKS-päätös (Henkilökohtainen opetuksen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot