Ideoista tuloksiksi Maaseudun hanketuet

Transkriptio

1 Ideoista tuloksiksi Maaseudun hanketuet MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

2 Ideoista tuloksiksi Maaseudun hanketuet Maaseudun kehittämisen lähtökohtana ovat maaseudun asukkaat ja heidän ideansa. Hyvästä ideasta kasvaa suotuisissa olosuhteissa toimintaa, joka lisää koko yhteisön hyvinvointia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanketuet edistävät ideoiden kehittämistä ja kasvua. Hanketuet kannustavat maaseudun asukkaita, yrittäjiä ja organisaatioita yhteiseen kehittämistyöhön. Niistä rahoitetaan hankkeita, jotka edistävät yrittäjyyttä, kannustavat ympäristöstä huolehtimiseen ja parantavat maaseudun asumisviihtyvyyttä. Maaseudulla, jossa on työpaikkoja ja palveluja, viihtyvät kaikenikäiset asukkaat. Aktiivinen maaseutu houkuttelee uusia asukkaita ja vapaa-ajan viettäjiä. Hanketukia on eri tarkoituksiin: kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yleishyödyllisiin investointeihin. Hankkeita voidaan toteuttaa paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina tai kansainvälisinä. Kehittämishankkeet ovat joko elinkeinollisia tai yleishyödyllisiä. Elinkeinollinen kehittämishanke voi olla esimerkiksi selvitystyötä jonkin toimialan kehittämiseksi tai yritysten yhteisen markkinoinnin tai tuotekehityksen edistämistä. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden kohteena voi olla esimerkiksi kylien palvelupisteiden perustaminen tai yhteisen paikalliskulttuurin vaaliminen. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet vastaavat yrittäjien ja muiden maaseudun toimijoiden osaamistarpeisiin. Ajan tasalla olevat tiedot ja taidot pitävät yllä kilpailukykyä ja takaavat tuotteiden ja palveluiden korkean laadun. Yleishyödyllisessä investointihankkeessa voidaan hankkia koneita, laitteita tai tiloja yhteiseen käyttöön, rakentaa ja kunnostaa yhteisiä tiloja tai kohentaa ympäristöä. Millaiseen toimintaan voi saada tukea? Hanke on tavoitteellista ja järjestäytynyttä toimintaa jonkin asian parantamiseksi, kokeilemiseksi tai aloittamiseksi. Hankkeella on alku ja loppu ja sen kesto on useimmiten kolme vuotta, poikkeustapauksissa viisi vuotta. Hankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Tukea voi saada muun muassa työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin. Tukea voi saada myös yleishyödyllisen investointihankkeen aineettomiin ja aineellisiin investointeihin, kuten koneiden ja laitteiden hankkimiseen, rakennelmiin, rakennusten kunnostamiseen ja käyttöoikeuksien hankkimiseen. Tukea myönnetään tietty prosentuaalinen osuus hyväksyttävistä, kohtuullisista kustannuksista. Tukitaso riippuu tukimuodosta sekä TE-keskuksen tai Leader-toimintaryhmän kehittämissuunnitelman painotuksista. Hankkeeseen tarvitaan yleensä myös hakijan omaa rahaa. Hankkeesta tulee pitää erillistä kirjanpitoa. Tuki maksetaan jälkikäteen. Hakijana voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, esimerkiksi kylä- tai kulttuuriyhdistys, 4H-yhdistys, ympäristöjärjestö, maamiesseura, kunta, kuntayhtymä tai oppilaitos. Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisen yhteisön lakisääteisen perustehtävän hoitamiseen, esimerkiksi kunnan ylläpitämään terveydenhuoltoon. Tukea ei myöskään myönnetä organisaation tavanomaisen toiminnan avustamiseen. Mistä tukea haetaan? Hanketukia haetaan Maaseutuviraston vahvistamilla hakulomakkeilla alueen TE-keskuksesta tai paikallisesta toimintaryhmästä. Lopullisen päätöksen tuen myöntämisestä tekee TE-keskus. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanketukia voi hakea kaikilla maaseutualueilla. Tarkempia tietoja aluemäärittelyistä sekä muista tukiin liittyvistä asioista saa alueellisista TE-keskuksista ja Leader-toimintaryhmistä. LISÄTIETOJA:

3 Tukimuodot Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa voidaan edistää asukkaiden palveluja, paikallista kulttuuria tai parantaa kylän viihtyisyyttä kestää vähintään 20 oppituntia (kesto 45 minuuttia) ja vastaa Koulutushankkeessa tuetaan ammattimaista koulutusta, joka esimerkiksi järjestämällä kulttuuri- tai liikuntatapahtumia. Kehittämishanke voi olla myös nuorten projekti, ympäristöprojekti tai kan- sisältyä jaksoja, jotka toteutetaan maatiloilla tai alkutuotantoyrityk- opintomäärältään korkeintaan 30 opintoviikkoa. Koulutukseen voi sainvälinen yhteistyöhanke. Tärkeää on, että kehittämishankkeen sissä. tulokset hyödyttävät mahdollisimman monia alueen asukkaita. Tiedonvälityshankkeessa voidaan järjestää muun muassa Elinkeinollinen kehittämishanke Elinkeinollisella kehittämishankkeella monipuolistetaan maaseudun elinkeinotoimintaa. Kehittämisen kohteena voi olla esimerkiksi maaseudun mikroyritysten toimintaympäristö tai yritysten yhteistoiminta. Esimerkiksi maaseutumatkailun edistämiseksi voidaan kehittää yhteisiä tuotteita tai markkinoida aluetta yhteisesti kansainvälisille markkinoille ja edistää samalla koko alueen yrittäjien liiketoimintaa. Hankkeen tarkoituksena ei ole hyödyttää yksittäistä yrittäjää vaan toimialaa. Yksittäiselle yrittäjälle tarkoitetut hankkeet rahoitetaan yritystuista, joista saa lisätietoja TE-keskuksista tai Leader-ryhmistä. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutushankkeet lisäävät erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin, talouden ja tuotannon tehokkuuteen ja laatuun liittyvää osaamista. Koulutuksen kohderyhmänä voivat olla esimerkiksi viljelijät, metsänomistajat, maaseudun yrittäjät tai kylien kehittäjät. Tuen määrä ja tukitasot yleisiä tiedotuskampanjoita, jotka edistävät ympäristö- ja maaseututietoisuuden lisäämistä, helpottavat uusimman tieteellisen tiedon leviämistä ja innovaatioiden, uusien menetelmien ja muun osaamisen saattamista maatilojen ja maaseudun asukkaiden käyttöön. Tiedonvälityshankkeella ei ole koulutushankkeen kaltaisia opintosuoritusvaatimuksia. Yleishyödyllinen investointihanke Yleishyödyllinen investointihanke lisää paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja palveluita. Tuella voidaan rakentaa, korjata tai laajentaa kyläyhteisön yhteisiä rakennuksia tai hankkia yhteisiä koneita, laitteita tai käyttöoikeuksia yhteisiä tiloja tai alueita varten. Lisäksi tuetaan pienimuotoista tie-, vesihuolto- sekä tietoliikenneverkkojen rakentamista. Yleishyödyllisestä investointihankkeesta voidaan rahoittaa esimerkiksi kylän kehittämis- tai maisemanhoitosuunnitelmien toteutus, patikkareitistö tai näkötorni. Hankkeelle myönnetään tukea tietty prosenttimäärä hankkeen sa yksityinen rahoitus on riihikuivaa rahaa, mutta yleishyödyllisissä hyväksytyistä kustannuksista. Oheisessa taulukossa näkyvät hanketukien tukitasot eri tukimuodoissa. voi olla vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtyä työtä. kehittämis- ja investointihankkeissa osa yksityisestä rahoituksesta Tukea myönnettäessä otetaan huomioon kaikki hankkeen saama julkinen rahoitus, jota on Euroopan unionin, valtion, kuntien, joiden alin myönnettävä tuen määrä koordinaatiohankkeen osana Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa pieniä hankkeita, kuntayhtymien, seurakuntien tai muun julkisen organisaation rahoitus. Hankkeeseen tarvitaan julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä rahoituksen enimmäismäärä on euroa. TE-keskusten tuke- on 500 euroa. Leader-ryhmien puoltamissa hankkeissa julkisen rahoitusta. Elinkeinojen kehittämishankkeissa ja koulutushankkeismissa hankkeissa tuen alaraja on euroa, mutta ylärajaa ei ole. Hanketukien tukitasot Tukimuoto Tukitaso maksimissaan * Yleishyödyllinen ja elinkeinollinen kehittämishanke 90 % 100 %: laajat alueiden väliset, toimintaryhmien väliset ja kansainväliset hankkeet sekä toteutettavuusselvitykset; yleiset toimiala- ja tuotantosuuntakohtaiset selvitys-, arviointi- ja yhteensovitushankkeet Koulutushanke ja tiedonvälityshanke 90 % 100 %: tiedonvälityshankkeet, ympäristötukeen liittyvät koulutushankkeet ja hankkeet, jotka eivät sisällä valtiontukea Yleishyödyllinen investointihanke 75 % 100 %, jos hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö. Tässä tapauksessa muun julkisen rahoituksen osuus tulee olla 30 % * Tukitaso riippuu myös TE-keskusten ja Leader-toimintaryhmien kehittämissuunnitelmissaan tekemistä alueellisista painotuksista. 3

4 Potkua liiketoimintaan saapasmaasta Suomalaiset ja italialaiset maaseutuyrittäjät ja nuoret kohtasivat kansainvälisessä Improve-kehittämishankkeessa. Maaseudun Sivistysliiton toteuttama Improve tarjosi osallistujille mahdollisuuden työskennellä ulkomaisessa yrityksessä, oppia uutta ja solmia kontakteja. Hankkeeseen osallistui 14 yrittäjää ja 10 nuorta. Molemmissa maissa järjestettiin ammatillista vaihtoa, koulutusta ja kansainvälisiä seminaareja. Mukana oli yrityksiä maatilamatkailusta hunajanvalmistukseen ja luomuviljelyyn. Ideoiden vaihtoa Kansainvälinen yhteistyö innoitti uusien tuotteiden ja oman yrityksen kehittämiseen. Esimerkiksi leipomoyrittäjä Jari Äijänen vieraili italialaisessa leipomossa työharjoittelussa ja toi mukanaan perheyritykseensä uusia tuoteideoita. Saarijärveläisen pitopalvelu Pirtin Piiraan omistajat Tuula ja Risto Oksanen laajensivat yrityksensä toimintaa Italiassa näkemänsä mallin mukaisesti tilausravintolan pitämiseen oman kotinsa yhteydessä. Hankkeessa mukana olleita nuoria Italia-yhteistyö kannusti erityisesti kielten opiskeluun ja rohkaisi käyttämään opittuja kieliä. Yhteistyö laajenee Improve sai alkunsa Keski-Suomesta Viisari ry-toimintaryhmän rahoittamana vuonna Nyt mukana on Suomesta myös Rieska-Leader -toimintaryhmä Pohjois-Pohjanmaalta ja Italiasta Euroleader ry alkuperäisen yhteistyökumppanin Montagna Leader ry:n lisäksi. Elina Vehkala 4

5 Kehittämishankkeella puualan verkosto käyntiin Pohjanmaalla Puunjalostus on merkittävä työllistäjä varsinkin maaseutualueilla. Pohjanmaalla on jo kymmenen vuotta toiminut mekaanisen puunjalostuksen yhteistyö- ja kehittämisverkosto Woodpoint, jonka kehitystyötä Pohjanmaan TE-keskus on rahoittanut. Verkosto yhdistää yrittäjät Woodpoint-verkostoon kuuluu noin 200 pohjalaista puualan yritystä suurista metsäteollisuusyhtiöistä talotehtaisiin ja mikroyrityksiin. Verkosto neuvoo yrityksiä markkinoinnin, investointien ja rahoituksen suhteen sekä järjestää messumatkoja ja kursseja. Woodpoint myös kokoaa yhteen jäsenyritystensä yhteystietoja palveluittain ja välittää tietoja niitä tarvitseville. Verkostosta saa apua lisäksi alan rekrytointeihin. Toiminta jatkuu hankkeen jälkeen Woodpoint on jo muuttunut hankkeesta pysyväksi toiminnaksi. Verkosto toimii Rannikon Metsäkeskuksen alaisuudessa Vaasassa ja työllistää tällä hetkellä kolme henkeä. Jäsenyritykset ovat olleet tyytyväisiä verkoston toimintaan ja löytäneet verkoston kautta uusia asiakkaita ja alihankkijoita. Laatustrategiasta tuli osa maatilojen arkea Maamme elintarviketalous oli uusien haasteiden edessä 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja odotettavissa oli elintarvikemarkkinoiden kilpailun kiristyminen. Suomalaisen elintarvikeketjun toimijat laativat yhteisen laatustrategian, joka pyrki vahvistamaan kuluttajien luottamusta suomalaiseen ruoantuotantoon ja koko ketjun kilpailukykyä. Strategiasta käytäntöön koulutuksilla ProAgria Maaseutukeskukset yhdessä elintarviketeollisuuden ja kaupan kanssa toteuttivat vuosina maatilojen koulutushankkeita, jotka jalkauttivat kansallisen laatustrategian linjaukset maatilojen arkipäivään. Satoihin koulutuksiin osallistui yhteensä tilaa koko maassa. Alueellisten TE-keskusten osarahoittamat hankkeet toteutettiin maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti ja räätälöitiin kunkin alueen tarpeita vastaaviksi. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto vastasi pääosin koulutusmallin kehittämisestä ja kouluttajien valmentamisesta. Koulutusryhmissä maatilayrittäjät oppivat liiketoiminnan suunnittelua, tavoitteiden määrittelyä ja tulosten mittaamista. Tilakohtainen konsultointi syvensi jokaisen maatilan laatujärjestelmän rakentamista. Uutta näkökulmaa maatilojen johtamiseen Laatukoulutukset olivat mittava panostus maatilojen johtamiseen. Maatilayrittäjien suhtautuminen johtamiseen ja strategiasta lähtevään toiminnan suunnitteluun muuttui merkittävästi. Maatilojen johtamiskäytännöt parantuivat, ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat toimintaa entistä selkeämmin. Laatukoulutukset loivat vahvan pohjan yritysmäisemmälle maatilojen kehittämiselle. MMM kuva-arkisto 5

6 Perinnelaiva toi myötätuulta matkailuun Kirsti Salo, Vihdin 4H Perinnelaivayhdistys Ihana ry Joukko luvialaisia halusi elvyttää paikkakunnan vanhan laivanrakennusperinteen. Kuntalaiset perustivat Perinnelaivayhdistys Ihana ry:n, joka ryhtyi rakentamaan perinteistä luvialaista purjelaivaa. Maakunnan rajojen yli laajentuneeseen yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä jo lähes 600 jäsentä. Työ alkoi esiselvityksellä Yhdistys sai rahoitusta paikalliselta Karhuseutu ry -toimintaryhmältä laivan rakentamisen esiselvitystä varten. Tavoitteena oli luoda paikkakunnalle kiinnostava maakunnallinen Ympäristökasvatukseen luotiin ikivihreä toimintamalli Vihdin 4H-yhdistyksessä ideoiduista ja toteutetuista Ikivihreät taidot Ikivihrein siivin -hankkeista on kehittymässä monipuolinen ja innostava Ympäristökasvatuksen ikivihreä toimintamalli. Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE ry -toimintaryhmän osarahoittamien hankkeiden perustana oli tekemällä ja kokemalla oppiminen, mikä toi uudenlaisia mahdollisuuksia koulun opetustyöhön. matkailukohde. Yhdistys aloitti laivan ja sen ympärille koottavien matkailupakettien suunnittelun, sponsorineuvottelut ja laivan markkinoinnin sekä etsi rahoituksen varsinaiselle rakentamiselle. Laivan suunnittelivat paikalliset venemestarit laivanrakennusinsinöörin avustuksella. Tulevan matkailunähtävyyden alkuvaiheen taloudelliset tukijat löytyivät maakunnasta. Perinnelaivasta vuoden hanke Esiselvityksen jälkeen luvialaiset alkoivat talkootyönä rakentaa kaljaasi Ihanaksi nimettyä laivaa, jonka on määrä purjehtia vuonna Yhdistys markkinoi matkailupaketteja, joihin kuuluu risteilyjä sekä tanssilava- ja ravintolatoimintaa. Alueen matkailua edistettiin matkamessuilla ja yhteisellä matkailuesitteellä. Karhuseutu ry valitsi perinnelaivan esiselvityshankkeen vuoden 2006 hankkeeksi. Hankkeen avulla saatiin aikaan uutta pysyvää toimintaa, joka laajenee koko ajan. Koululaiset oppivat tekemällä Kestävän kehityksen kolme tavoitetta ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma siirtyivät koulun arkeen. Oppiminen tapahtui luonnossa, luonnosta ja luonnon hyväksi. Koululaiset oppivat, miten ihminen on osa luontoa ja miten ruoka tuotetaan, mullasta kasvaa vilja, kotieläimiä pitää hoitaa sekä miten vuodenajat määräävät erilaiset työt ja toimet. Koulun kummimaatila, kasvimaa koulun pihalla sekä lähimetsä ja -vesistö tarjosivat mahtavat puitteet uudenlaiselle oppimiselle. Kädentaidot, kurssit ja maatilaleirit olivat monille uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia oppia tekemällä. Neljän vihtiläisen koulun kanssa toteutetun yhteistyön tuloksista on syntymässä uudenlainen oppimisen malli koko maan koulujen käyttöön. Kehitystyö jatkuu maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. 6

7 Maakunnat löysivät yhteisen sävelen Kaustisen kansanmusiikkisäätiö toteutti kulttuurivaihtohankkeen, jossa savolainen ja keskipohjalainen kansanmusiikki- ja tanssi kohtasivat. Kehittämishankkeen osarahoittajana toimi Pirityiset ry -toimintaryhmä, joka teki hankkeessa yhteistyötä savolaisten toimintaryhmien kanssa. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla on vuosittain vaihtuva maakunnallinen teema, joka vuonna 2007 oli Savo. Juhlien teemaa pohjustettiin edeltävänä talvena alkaneella hankkeella, johon kuuluivat muun muassa kaustislaisen kansanmusiikkiyhtye Tallarin ja folkrockyhtye Snekan konsertit eri puolilla Savoa. Lisäksi kansantanssiryhmä Ottoset edusti Kaustista Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa. Kokemuksia hyödynnetään jatkossa Savolaiset puolestaan vierailivat Keski-Pohjanmaalla Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, jossa järjestettiin kymmeniä Savoon liittyviä tapahtumia. Musiikkijuhlien 40-vuotisjuhlavuonna 2007 festivaalilla vieraili yli 300 savolaista, mikä on kaikkien aikojen suurin määrä vierailijoita mistään yksittäisestä maakunnasta. Molempien maakuntien kansanmusiikkiin ja -tanssiin kiinnostusta herättänyt hanke loi Kaustisella uskoa, että ylimaakunnallista kulttuurivaihtoa kannattaa jatkaa. Savo-yhteistyö toimiikin mallina mahdollisille tuleville hankkeille. Kaustinen Folk Music Festival 7

8 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin