Ideoista tuloksiksi Maaseudun hanketuet

Transkriptio

1 Ideoista tuloksiksi Maaseudun hanketuet MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

2 Ideoista tuloksiksi Maaseudun hanketuet Maaseudun kehittämisen lähtökohtana ovat maaseudun asukkaat ja heidän ideansa. Hyvästä ideasta kasvaa suotuisissa olosuhteissa toimintaa, joka lisää koko yhteisön hyvinvointia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanketuet edistävät ideoiden kehittämistä ja kasvua. Hanketuet kannustavat maaseudun asukkaita, yrittäjiä ja organisaatioita yhteiseen kehittämistyöhön. Niistä rahoitetaan hankkeita, jotka edistävät yrittäjyyttä, kannustavat ympäristöstä huolehtimiseen ja parantavat maaseudun asumisviihtyvyyttä. Maaseudulla, jossa on työpaikkoja ja palveluja, viihtyvät kaikenikäiset asukkaat. Aktiivinen maaseutu houkuttelee uusia asukkaita ja vapaa-ajan viettäjiä. Hanketukia on eri tarkoituksiin: kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yleishyödyllisiin investointeihin. Hankkeita voidaan toteuttaa paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina tai kansainvälisinä. Kehittämishankkeet ovat joko elinkeinollisia tai yleishyödyllisiä. Elinkeinollinen kehittämishanke voi olla esimerkiksi selvitystyötä jonkin toimialan kehittämiseksi tai yritysten yhteisen markkinoinnin tai tuotekehityksen edistämistä. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden kohteena voi olla esimerkiksi kylien palvelupisteiden perustaminen tai yhteisen paikalliskulttuurin vaaliminen. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet vastaavat yrittäjien ja muiden maaseudun toimijoiden osaamistarpeisiin. Ajan tasalla olevat tiedot ja taidot pitävät yllä kilpailukykyä ja takaavat tuotteiden ja palveluiden korkean laadun. Yleishyödyllisessä investointihankkeessa voidaan hankkia koneita, laitteita tai tiloja yhteiseen käyttöön, rakentaa ja kunnostaa yhteisiä tiloja tai kohentaa ympäristöä. Mistä tukea haetaan? Hanketukia haetaan alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) tai paikallisesta toimintaryhmästä. Lopullisen päätöksen tuen myöntämisestä tekee ELYkeskus. Tarkempia tietoja aluemäärittelyistä sekä muista tukiin liittyvistä asioista saa ELY-keskuksista ja Leader-toimintaryhmistä. Millaiseen toimintaan voi saada tukea? Hanke on tavoitteellista ja järjestäytynyttä toimintaa jonkin asian parantamiseksi, kokeilemiseksi tai aloittamiseksi. Hankkeella on alku ja loppu ja sen kesto on useimmiten kolme vuotta, poikkeustapauksissa viisi vuotta. Hankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Tukea voi saada muun muassa työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin. Tukea voi saada myös yleishyödyllisen investointihankkeen aineettomiin ja aineellisiin investointeihin, kuten koneiden ja laitteiden hankkimiseen, rakennelmiin, rakennusten kunnostamiseen ja käyttöoikeuksien hankkimiseen. Tukea myönnetään tietty osuus hyväksyttävistä, kohtuullisista kustannuksista. Tukitaso riippuu tukimuodosta sekä ELY-keskuksen tai Leadertoimintaryhmän kehittämisuunnitelman painotuksista. Hankkeeseen tarvitaan yleensä myös hakijan omaa rahaa. Hankkeesta tulee pitää erillistä kirjanpitoa. Tuki maksetaan jälkikäteen. Hakijana voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, esimerkiksi kylä- tai kulttuuriyhdistys, 4H-yhdistys, ympäristöjärjestö, maamiesseura, kunta, kuntayhtymä tai oppilaitos. Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisen yhteisön lakisääteisen perustehtävän hoitamiseen, esimerkiksi kunnan ylläpitämään terveydenhuoltoon. Tukea ei myöskään myönnetä organisaation tavanomaisen toiminnan avustamiseen. LISÄTIETOJA:

3 Tukimuodot Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa voidaan edistää asukkaiden palveluja, paikallista kulttuuria tai parantaa kylän viihtyisyyttä kestää vähintään 20 oppituntia (kesto 45 minuuttia) ja vastaa opin- Koulutushankkeessa tuetaan ammattimaista koulutusta, joka esimerkiksi järjestämällä kulttuuri- tai liikuntatapahtumia. Kehittämishanke voi olla myös nuorten projekti, ympäristöprojekti tai kan- niiden laajuutta vastaavaa opintomäärää. Koulutukseen voi sisältyä tomäärältään korkeintaan 30 opintoviikkoa, 45 opintopistettä tai sainvälinen yhteistyöhanke. Tärkeää on, että kehittämishankkeen jaksoja, jotka toteutetaan maatiloilla tai alkutuotantoyrityksissä. tulokset hyödyttävät mahdollisimman monia alueen asukkaita. Elinkeinojen kehittämishanke Elinkeinojen kehittämishankkeella monipuolistetaan maaseudun elinkeinotoimintaa. Kehittämisen kohteena voi olla esimerkiksi maaseudun mikroyritysten toimintaympäristö tai yritysten yhteistoiminta. Esimerkiksi maaseutumatkailun edistämiseksi voidaan kehittää yhteisiä tuotteita tai markkinoida aluetta yhteisesti kansainvälisille markkinoille ja edistää samalla koko alueen yrittäjien liiketoimintaa. Hankkeen tarkoituksena ei ole hyödyttää yksittäistä yrittäjää vaan toimialaa. Yksittäiselle yrittäjälle tarkoitetut hankkeet rahoitetaan yritystuista, joista saa lisätietoja ELY-keskuksista tai Leader-ryhmistä. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutushankkeet lisäävät erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin, talouden ja tuotannon tehokkuuteen ja laatuun liittyvää osaamista. Koulutuksen kohderyhmänä voivat olla esimerkiksi viljelijät, metsänomistajat, maaseudun yrittäjät tai kylien kehittäjät. Tuen määrä ja tukitasot Tiedonvälityshankkeessa voidaan järjestää muun muassa yleisiä tiedotuskampanjoita, jotka edistävät ympäristö- ja maaseututietoisuuden lisäämistä, helpottavat uusimman tieteellisen tiedon leviämistä ja innovaatioiden, uusien menetelmien ja muun osaamisen saattamista maatilojen ja maaseudun asukkaiden käyttöön. Tiedonvälityshankkeella ei ole koulutushankkeen kaltaisia opintosuoritusvaatimuksia. Yleishyödyllinen investointihanke Yleishyödyllinen investointihanke lisää paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja palveluita. Tuella voidaan rakentaa, korjata tai laajentaa kyläyhteisön yhteisiä rakennuksia tai hankkia yhteisiä koneita, laitteita tai käyttöoikeuksia yhteisiä tiloja tai alueita varten. Lisäksi tuetaan pienimuotoista tie-, vesihuolto- sekä tietoliikenneverkkojen rakentamista. Yleishyödyllisestä investointihankkeesta voidaan rahoittaa esimerkiksi kylän kehittämis- tai maisemanhoitosuunnitelmien toteutus, patikkareitistö tai näkötorni. Hankkeelle myönnetään tukea tietty prosenttimäärä hankkeen kehittämis- ja investointihankkeissa osa yksityisestä rahoituksesta hyväksytyistä kustannuksista. Oheisessa taulukossa näkyvät hanketukien tukitasot eri tukimuodoissa. Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa pieniä hankkeita, joiden voi olla vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtyä työtä. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon kaikki hankkeen alin myönnettävä tuen määrä koordinointihankkeen osana on 500 saama julkinen rahoitus, jota on Euroopan unionin, valtion, kuntien, euroa. Leader-ryhmien puoltamissa hankkeissa rahoituksen enimmäismäärä on euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. kuntayhtymien, seurakuntien tai muun julkisen organisaation rahoitus. Hankkeeseen tarvitaan julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä Kansainvälisissä hankkeissa tuen määrä voi olla enintään rahoitusta. Elinkeinojen kehittämishankkeissa ja koulutushankkeissa euroa toimintaryhmää kohden. ELY-keskusten tukemissa hankkeissa yksityinen rahoitus on riihikuivaa rahaa, mutta yleishyödyllisissä tuen alaraja on euroa, mutta ylärajaa ei ole. Hanketukien tukitasot Tukimuoto Tukitaso maksimissaan * Yleishyödyllinen ja elinkeinojen kehittämishanke 90 % 100 %: vähintään 2 ELY-keskuksen tai 2 toimintaryhmän alueella toteutettavat esiselvitystai toteutettavuustutkimushankkeet sekä toteuttaminen. Kansainväliset hankkeet, yleiset toimiala- ja tuotantosuuntakohtaiset selvitys-, arviointi- ja yhteensovitushankkeet Koulutushanke ja tiedonvälityshanke 90 % 100 %: tiedonvälityshankkeet, ympäristötukeen liittyvät koulutushankkeet ja hankkeet, jotka eivät sisällä valtiontukea Yleishyödyllinen investointihanke 75 % 100 %, jos hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö. Tässä tapauksessa muun julkisen rahoituksen osuus tulee olla 30 % * Tukitaso riippuu myös ELY-keskusten ja Leader-toimintaryhmien kehittämissuunnitelmissaan tekemistä alueellisista painotuksista. 3

4 Hanke piristi luontomatkailualaa sähköisen reittikarttapalvelun yhteyteen, valokuvapankin tuottaminen sekä reittien tuotteistamismallin laatiminen. Reitistöjen käyttöaste ja tunnettuus ovat hankkeen myötä nousseet. Myös alueen matkailuyritykset ovat kiinnostuneet reiteistä ja niiden tuotteistamismahdollisuuksista. Luontomatkailualan lisäksi hankkeesta ovat hyötyneet muun muassa paikalliset asukkaat. Uusien hankkeiden innoittaja Hankkeen projektipäällikkö Reijo Himanen kertoo, että hankkeesta on poikinut uusia hankkeita: elinkeinojen kehit- Keski-Suomen luontomatkailua on kehitetty Lutunen I tämishanke, jossa toteutetaan matkailun resurssipankki sekä -hankkeessa toteuttamalla maastoreittejä, karttoja ja opasteita. Reitistöhankkeen jatkoksi syntyneessä elinkeinojen on otettu mallia hankkeesta. yritysryhmän kehittämishanke. Myös naapurimaakunnassa kehittämishankkeessa reitistöjen pohjalta on kehitetty Kivijärvellä sijaitsevan Villi Peura Oy:n kaupallistettavia luontoreittituotteita. Hankkeen tärkeimpiä tuotoksia ovat reitistön kohde- ja tarinapankin kokoaminen paikalliskulttuuria hyödyntäen Lutunen I valittiin vuoden Leader-hankkeeksi yrittäjä Anne Hakkarainen näkee hankkeen merkityksen tärkeänä. Koko hankekokonaisuus on ollut hyvä esimerkki konkreettisten toimenpiteiden jatkumosta. Muun muassa hankkeessa koottu tarinapankki on erittäin tärkeä, ja sitä voi käyttää hyödyksi hyvin laaja-alaisesti. Lutunen I -hankkeen rahoittajana oli Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry. Teksti lyhennetty Leila Hännisen alkuperäistekstistä. Tomi Aho Elina Vehkala 4

5 Kansainvälisyyttä yhdessä tekemällä Fenix Jokivarren nuoret maailmalle on nuorille suunnattu kansainvälisyyshanke. Sen tavoitteina on kannustaa maaseudun nuoria kansainvälistymisessä ja kertoa heille mahdollisuuksista vaikuttaa itse omaan asuinalueeseensa ja nuorten elinolosuhteisiin. Hankkeessa rakennetaan kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä tapahtumia, luomalla suhteita ja tekemällä yhteistä materiaalia kuten musiikkia ja videoita. Fenix-hanketta vetää Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit. Nuorisoryhmiä hankkeessa on mukana Pohjois-Suomesta, Varsinais-Suomesta, Virosta Jögevanmaan maakunnasta ja Lounais-Ruotsista Boråsin läheisyydestä. Ryhmien välistä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös hankkeen päätyttyä. Loimaan Lordi ja sosiaalinen media Fenix-hankkeessa tutustutaan eri maissa asuvien nuorten harrastuksiin, vapaa-ajan viettoon, kulttuuriin ja muihin heidän tärkeinä pitämiinsä asioihin. Hankkeessa tehdään lyhytelokuvia, joissa nuoret kertovat omasta alueestaan ja harrastuksistaan. Sosiaalista mediaa Fenix-hankkeessa hyödynnetään runsaasti sekä yhteydenpitoon että materiaalin työstämiseen. Tärkein tiedotuskanava onkin Facebook, joka on mahdollistanut esimerkiksi parhaillaan työn alla olevan Loimaan Lordi -elokuvan käsikirjoittamisen kansainvälisessä yhteistyössä. Köörillä kyliä kehittämässä Kyläkööri on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla toimiva Liiverin, Kyrönmaan ja Suupohjan kehittämisyhdistyksien yhteinen kylien kehittämishanke. Toiminta perustuu kyläläisten tarpeisiin. Hankkeessa työskentelevät kyläasiamiehet, joiden tehtävänä on neuvoa ja auttaa kyliä niiden kehittämisessä. Kyläkööri-hankkeen tavoitteisiin kuuluu kylien kyläsuunnitelmien tekeminen ja ajantasaistaminen. Suunnitelmiin kirjataan kylien kehittämistavoitteet ja keinot, joilla ne pyritään saavuttamaan. Tiedottamalla kylät tunnetuiksi Kyläläisten toiveesta hankkeen aikana on järjestetty erilaisia te toja, koulutusta kotisivujen tekemiseen, retkiä ja ympäristöiltoja. Kyläkööri-hankkeessa on toteutettu kyläkävelytapahtumia, joissa on keskusteltu kylän kulttuurimaiseman arvoista ja mahdollisuuksista. Hankkeessa on tehty myös esitteitä kylien juhlataloista ja kierrätetty mielenkiintoisia näyttelyitä sekä hyviä luennoitsijoita eri kylissä. Kyläköörin saamaa hanketukea on käytetty myös kylien asukasmarkkinointiin. Erityisesti kuntaliitosten myötä tärkeäksi on koettu tiedon tuottaminen myös virkamiehille ja luottamushenkilöille. Hankkeessa on työstetty kyläesitteitä, joissa asukkaat kertovat kyliensä ominaispiirteistä, vahvuuksista ja kehittämisen tarpeista. 5 Sonja Pitkäjärvi

6 Elinvoimaa metsätiloille Metsänomistajien on tärkeää hoitaa tilan omistusjärjestelyt ajoissa kuntoon metsätilan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Tietoa tarvittavista järjestelyistä on ollut saatavilla niukasti, vaikka perikuntia on metsänomistajissa yhä enemmän ja metsänomistajat ikääntyvät. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi on käynnistänyt Elinvoimainen metsätila -koulutushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä metsätilojen omistajanvaihdosten suunnitelmallisuutta monimuotoisen koulutuksen avulla. Kohderyhmään kuuluvat omistajanvaihdosta suunnittelevat metsänomistajat, joista erityisesti painotetaan yli 60-vuotiaita, perikuntia ja uutta sukupolvea. Pohjois-Karjala matkailun maailmankartalle Matkailun edistämiskeskus hallinnoi kansallista Outdoors Finland -ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehostaa Suomen matkailupalvelujen markkinointia ulkomaille. Ohjelman myötä sai alkunsa myös alueellinen elinkeinojen kehittämishanke OF Pohjois-Karjala, jossa kehitettiin matkailun aktiviteetteja kansainvälisille markkinoille. Hanketta koordinoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Yhtenä isona tehtävänä hankkeessa oli tuottaa imagomarkkinointimateriaalia kansainväliseen markkinointiin ja viestintään, kertoo projektinjohtaja Raija Ruusunen. Tavoitteena oli myös koota uutta tietoa alueen toimijoille ja kannustaa heitä verkostoitumaan. Mukaan hankkeeseen otettiin sekä matkailun asiakasnäkökulma että yrittäjien tarpeet. Koulutusohjelma apuna omistajanvaihdoksissa Hankkeessa on suunniteltu koulutusohjelma, johon sisältyy luentoja, metsänomistajien omaa opiskelua ja sopimuksen mukaan myös tilakohtaista omistajanvaihdoskoulutusta. Luennoilla käsitellään metsäomaisuuden hallintaa, maanmittausasioita, omistusrakenteen vaihtoehtoja ja metsätilan sukupolvenvaihdosta. Tavoitteena on kehittää koulutuspaketista metsätilan omistajanvaihdoksen malli, joka on hyödynnettävissä myös hankkeen päätyttyä. OF Pohjois-Karjala -hankkeen kuvia on Flickrkuvapalvelussa ja videoita YouTube-videopalvelussa. Teemat esillä sosiaalisessa mediassa OF Pohjois-Karjala -hankkeessa laadittiin kehittämissuunnitelmat valituista teemoista: vaelluksesta, veneilystä, melonnasta ja kalastuksesta. Imagomarkkinointimateriaalia hankkeessa syntyi teemoittain: tuotetarinoita videoklippeinä YouTube-videopalveluun ja kuvia Flickr-kuvapalveluun. Materiaalia hyödynnetään kansainväliseen imagomarkkinointiin, minkä lisäksi se on yleisessä levityksessä ja kaikkien alueen matkailutoimijoiden käytettävissä. OF Pohjois-Karjala -hankkeen myötä on lähtenyt liikkeelle useita muita matkailun kehittämishankkeita liittyen esimerkiksi kotimajoitukseen, mobiiliopastukseen ja pyöräilymatkailuun. Lisäksi hankkeessa koottiin iso, koko Vuoksen vesistöä koskeva kalastusmatkailun yritysryhmähanke. Kuva: Flickr-kuvapalvelu 6

7 Kyläverkko maaseudun kehittäjänä Nykypäivänä toimivat tietoliikenneyhteydet ovat olennaisen tärkeitä niin julkisille palveluille, yrityksille, maatiloille kuin kotitalouksillekin. Optisen kuituverkon rakentaminen turvaa maaseudun asukkaiden viestinnälliset tarpeet ja edistää alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumista haja-asutusalueiden ja taajamien asukkaiden välillä. Keski-Pohjanmaan maakunnassa on ollut vahva visio maakunnallisen runkoverkon rakentamisesta. Optista kuituverkkoa maakunnan kyliin ja taajamiin lähtivät toteuttamaan Osuuskunta Keskikaista ja Kaustisen seutukunta. Mukana hankkeessa ovat myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä. EU:n osarahoituksen avulla hankkeessa on rakennettu 220 kilometriä valokuituverkkoa ympäri Keski-Pohjanmaata, palkattu suunnittelijoita, valvojia ja maaurakoitsijoita sekä katettu laite- ja materiaalikustannuksia. Työ jatkuu edelleen. Kuituverkko tärkeä maaseudun työntekijöille Haja-asutusalueen etätyöntekijöille nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto. Kuituverkko tehostaa myös maatilojen toimintaa, sillä sen avulla tilat voivat käyttää nopeita yhteyksiä vaativia ruokinta-, valvonta- ja hyvinvointiseurantapalveluja. Lisäksi nopeat ja laadukkaat yhteydet viranomaisiin, meijeriin tai eläinlääkäriin ovat tärkeitä. Avoin verkko vapaus valita Osuuskunta Keskikaista on rakentanut monipalveluverkon, joka kattaa kaikki tietoliikenneyhteyksien tarpeet, kuten mahdollisuuden laajakaistatelevisioon. Kuituverkko perustuu avoimeen pääsyyn eli asiakas voi valita ja kilpailuttaa tarvitsemansa palvelut eri operaattoreilta. Koska avoin pääsy koskee kyläläisten ohella myös yhtiöitä, on verkon palveluntarjonta monipuolinen ja hinnat kilpailukykyiset. Kyläverkkojen esiselvityksiä tehdään monilla alueilla Leader-rahoituksella. Tuija Riukulehto 7

8 2011 Onko sinulla idea? Ota yhteyttä ja kysy lisää Aloita ottamalla yhteyttä alueesi ELY-keskukseen tai toimintaryhmään ja esitä ideasi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset neuvovat ja vastaanottavat hakemuksia. Leader-toimintaryhmät neuvovat ja vastaanottavat hakemuksia. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin