Surun ja kriisin kohtaaminen varhaiskasvatuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Surun ja kriisin kohtaaminen varhaiskasvatuksessa"

Transkriptio

1 Surun ja kriisin kohtaaminen varhaiskasvatuksessa Ylöjärven kaupunki, Varhaiskasvatus, 2010

2 Sisällysluettelo Johdanto 1. Mikä on kriisi? 3 2. Lapsen selviytymisen tukeminen ryhmässä Lapsi yksilönä Lapsi ryhmässä Valtakunnallisen kriisin käsittely lasten kanssa Lapsen perheen kohtaaminen 7 4. Kriisi ja varhaiskasvatuksen työyhteisö Kriisin käsittely työyhteisössä Omasta jaksamisesta huolehtiminen Leikin terapeuttinen merkitys Luovien menetelmien käyttö Kuvan tekeminen Musiikin käyttö Draaman käyttö Luonnon merkitys Akuutti kriisityö Ylöjärvellä Oheiskirjallisuutta 8.1 Lasten kirjallisuus Aikuisten kirjallisuus Nettilinkkejä 21 Lähteet Julkaistu 8/2010 Päivitetty 1/2013 1

3 Johdanto Päiväkodin lapset, henkilökunta, lasten perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai muuhun uhkaavaan tilanteeseen joko päiväkodissa tai sen ulkopuolella tai heitä ja koko yhteisöä voi kohdata kuolema, sairaus tai jokin muu äkillinen kriisitilanne. Tämä kansio on tehty avuksi päivähoidon henkilöstölle surun tai kriisin hetkelle. Kansioon on kerätty tietoa lapsen, lapsiryhmän ja perheen kohtaamisesta akuutissa kriisitilanteessa, työyhteisöön liittyvistä toimista sekä erilaisten menetelmien ja kirjallisuuden hyödyntämisestä kriisin jälkeisessä työssä. Sivu 16 Akuutti kriisityö Ylöjärvellä on tehty kopioitavaksi päivähoidon ilmoitustaululle. Kansio on valmistunut Ylöjärven varhaiskasvatukseen kesällä 2010 ja sitä ovat olleet työstämässä psykologit Hellevi Asplund ja Jaana Roviola-Lehtonen, lastentarhanopettajat Reetta Hermiö, Mirjami Juntunen ja Marja-Leena Mäkikylä, lähihoitajat Jaana Mansikkamäki, Jane Ristilä ja Merja Tuomi, päivähoidon aluejohtaja Sisko Nevala sekä kiertävät erityislastentarhanopettajat Sari Listenmaa ja Terhi Niemenmaa(pj.). Kansion ovat kuvittaneet Jaakko Huotari 6v, Niilo Kurki 5v, Vilho Mäkelä 5v, Eemi Niemipelto 6v, ja Artturi Seppä 6v. Joutsen ui -Niilo 5v 2

4 1. Mikä on kriisi? Kriisillä tarkoitetaan tilannetta tai tapahtumaa, joka sisältää muutoksen tai käännekohdan ja tilanne ylittää yksilön tavanomaiset selviytymiskeinot. Tämä muutos käynnistää mielessä sopeutumistehtävän. Sopeutuminen edellyttää psyykkisten voimavarojen runsaan käyttöönoton, jotta vaativasta elämänmuutoksesta selviydyttäisiin. Voimavarojen käyttöönottoa ja sopeutumista muutokseen kutsutaan kriisiksi. Kriisejä ovat - Kehityskriisit, joita ovat mm. koulunaloitus, murrosikä, itsenäistyminen, ensimmäinen lapsi. - Elämänkriisit, joita ovat mm. uusi ihmissuhde, avioero, muutto. - Traumaattiset kriisit, joita ovat mm. liikenneonnettomuus, hukkuminen, tulipalo, äkillinen kuolema, itsemurha. Traumaattisille kriiseille on ominaista, että ne tulevat täysin yllättäen. Tilanne, johon joudutaan sopeutumaan, on jo tapahtunut eikä omalla päätöksenteolla voida mitenkään vaikuttaa tapahtuneeseen. Psyykkinen sopeutumisprosessi On tärkeä tietää, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaiseen tilanteeseen. 1. Shokkivaihe Ei voi olla totta. Shokkivaihe suojaa tiedolta, jota mieli ei kestä. Tällöin tunteet voivat puuttua kokonaan ja ihminen voi olla ulkoisesti hyvin rauhallinen. 2. Reaktiovaihe Mitä tapahtui. Reaktiovaiheessa tapahtuma siirtyy tietoisuuteen. Siirtymä shokkivaiheesta reaktiovaiheeseen tapahtuu vähitellen. Tällöin ihmisellä on halu löytää syyllinen, tunteet myllertävät ja ihminen kokee fyysisiä reaktioita. 3. Työstämisvaihe Miten tästä selviää?. Työstämisvaiheessa tapahtuneen käsittely kääntyy sisäänpäin ja ihminen alkaa kaivata yksinoloa. 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe Elämä voittaa. Tässä vaiheessa on iällä suuri merkitys. Nuorten on helpompi suuntautua tulevaisuuteen. 2. Lapsen selviytymisen tukeminen ryhmässä Suru ja äkillinen kriisi herättävät monenlaisia tunteita, joiden odottamattomuus ja tiedostamisen vaikeus voivat yllättää. Tunteet voivat näyttäytyä ikävänä, syyllisyytenä, ahdistuksena, vihana tai hämmennyksenä. Tunteiden ilmaiseminen ja niistä aiheutuvan mahdollisen kivun kohtaaminen on tärkeää, koska se on tie parantumiseen. Torjuntavaiheessa myös lapsen käytös voi olla ristiriidassa tapahtumien kanssa ja lapsi voi vaikuttaa hyvinkin pärjäävältä. 3

5 Surevaa lasta auttavalta aikuiselta vaaditaan eläytymiskykyä ja lämpöä. Aikuisten tehtävänä on ymmärtää ja auttaa lasta. Lapsen tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen on tärkeää. Myös turvaa tuottavien satujen lukeminen saattaa olla hyväksi. Lapsen on tärkeä kokea, että hän saa jatkaa päivittäisiä rutiineja ja leikkejä tuttujen kavereiden ja aikuisten kanssa. Tavallisen, turvallisen arjen tarjoaminen on päivähoidon ensisijainen tehtävä lapsen kriisitilanteessa. Asioiden huomioimatta ja käsittelemättä jättäminen ja turhan pitkä odottelu ovat lapsen myönteistä kehitystä ja eheytymistä viivyttäviä, jopa estäviä tekijöitä. Päivähoito ja lapsen tukiverkosto voivat myös tarjota lapselle menetelmiä omien tunteidensa tiedostamiseen, purkamiseen ja käsittelyyn, kun lapsi on siihen itse valmis. 2.1 Lapsi yksilönä Päivähoidossa kuunnellaan ja tuetaan lasta kriisin hetkellä. On hyvä muistaa läheisyys, kosketukset ja halaukset sekä turvallisuuden tunteen luominen lapsen arkeen. Lapsen suruprosessi etenee parhaiten, kun hänen tarpeensa huomataan, hyväksytään ja hän saa tukea ja apua vaikean tapahtuman kohtaamisessa. Lapsi puhuu surustaan usein hyvin yksinkertaisilla lauseilla ja sanoilla. Lapsi pyrkii ymmärtämään tapahtunutta kysymyksillä ja keskusteluilla, hän voi kysyä samaakin asiaa toistuvasti. Lapsi ikään kuin rakentaa pirstoutuneen maailmansa palapeliä uudelleen ja joutuu kokeilemaan paloja useampaan kertaan. Kysymyksillä ja leikillä hän rakentaa uudelleen turvallisuutta. Joskus lapset puhuvat paremmin vieraalle ihmiselle. Vanhemmilla ei välttämättä ole omassa surussaan enää voimavaroja lapsen huomioimiseen. Lapsi tarvitsee turvallisuuden palauttamista, faktatietoja ja asian työstämiskeinoja. Lapsen tulee antaa surra rauhassa ja hänelle tulee kertoa, että tästä selvitään. Lapsen ajattelua leimaa lyhytjännitteisyys, konkreettisuus ja itsekeskeisyys. Lapsi syyllistää helposti itsensä, minkä vuoksi onkin tärkeää keskustella siitä, ettei hän ole aiheuttanut kriisitilannetta. Päivähoidon toiminnassa ja lapsen arjessa huomioidaan käyttäytymiseen liittyvät selkeät muutokset ja tarvittaessa otetaan huomioon myös lasten erilaiset reagointitavat. Osa lapsista reagoi uusiin tilanteisiin vetäytymällä, varautuneisuudella tai tilanteiden välttämisellä, osa taas levottomuudella ja häiritsevällä käyttäytymisellä. Eri-ikäisten lasten reagointitapoja kriiseihin Pienet, 0-2- vuotiaat lapset ovat usein joko unettomia tai uneliaita. He säikähtelevät herkästi ja ovat vetäytyviä ja itkuisia. Pienet lapset takertuvat helposti hoitavaan henkilöön ja jopa vieraaseen aikuiseen. Lisäksi heidän kehityksensä saattaa taantua nuoremman lapsen tasolle. Leikki-ikäiset, 3 6- vuotiaat lapset kertaavat kriisitapahtumaa toistuvasti kyselemällä ja leikkimällä. He saattavat kokea ahdistuneisuutta ja pelätä yksinoloa ja pimeää. He saattavat reagoida kriisiin myös välinpitämättömyydellä, uni- ja syömishäiriöillä, erilaisilla 4

6 fyysisillä oireilla, ylivilkkaudella sekä hallinnan tarpeella. Myös heidän kehityksensä saattaa taantua nuoremman lapsen tasolle. Kouluikäiset, 7-12-vuotiaat lapset kertaavat tapahtunutta myös puheissa ja leikeissä. He kokevat myös ahdistuneisuutta ja erilaisia pelkotiloja. He pelkäävät uutta järkyttävää tapahtumaa. Oppimisessa heillä on usein keskittymisen vaikeuksia ja suorituskyvyn laskua tai he vaipuvat omiin ajatuksiin. He saattavat reagoida tilanteeseen myös kastelemalla tai tuhrimalla. Lapset saattavat myös ottaa liikaa vastuuta onnettomuudesta tai läheisistä. 2.2 Lapsi ryhmässä Kriisin ja surun kohdatessa lasta/lapsia, päivähoidossa on tärkeää käsitellä asiaa ja sen nostattamia tunteita välittömästi lapsiryhmässä. Lasten esille nostamiin kysymyksiin olisi hyvä vastata rehellisesti ja avoimesti sekä puhua asioista oikeilla nimillä. Tavallinen arki ja rutiinit auttavat lapsia sopeutumaan ja selviytymään. Päivähoidossa apua tulee tarjota lasten kehitystaso huomioiden. Arjessa lapselle pitää pyrkiä tarjoamaan turvalliset ja läheiset ihmissuhteet. Päivähoidon toimintaa tulee järjestää tehostetusti pienryhmissä, jossa aikuisen ajan antaminen lapsille turvataan. Isommilla lapsilla kannattaa huomioida kavereiden merkitys ja hyväksyntä. Apuna ryhmässä voidaan käyttää kirjojen avulla keskustelua (kts. kirjallisuusluettelo). Päivähoidossa voidaan tarjota myös luovia ja toiminnallisia menetelmiä lapsen persoonasta riippuen. Näistä menetelmistä lisää kappaleessa 6. Tilanteessa, jossa lapsi ei leiki, on alakuloinen, vetäytyvä ja suhteet kavereihin tai läheisiin aikuisiin kaventuvat, perhe tai päivähoito voi hakea tukea kaupungin perhekeskuksesta. Surulaatikko Kriisitilanteiden käsittelyä varten päiväkodeissa olisi hyvä olla valmiina Surulaatikko. Esimerkiksi kuoleman kohdatessa voidaan järjestää muistohetki, jossa surulaatikon sisältöä käytetään suunnittelussa ja toteutuksessa apuna. Myös vanhemmat ja lapset voidaan ottaa mukaan suunnittelemaan muistohetkeä. Surulaatikon konkreettiset ja symboliset esineet auttavat lasta jäsentämään ajatuksiaan ja tunteitaan. Surulaatikko antaa myös mahdollisuuden kanavoida lasten energiaa ja luovuutta ilmaisemaan surua konkreettisesti. Surulaatikkoa käytettäessä on hyvä huomioida lasten erilaiset kulttuuritaustat ja elämänkatsomus. Laatikkoon voi jokainen koota itselle tärkeitä asioita, esim.: valokuvakehys kynttilöitä ja kynttilänjalka valkoinen liina lohduttavaa musiikkia (klassista/ laulettua) kukkamaljakko enkeli risti 5

7 lohduttavaa tekstiä surua käsitteleviä kirjoja kortteja, kyniä, paperia Musta pilvi meni joutsenen yli - Eemi 6v 2.3 Valtakunnallisen kriisin käsittely lasten kanssa Keskustelu kannattaa aloittaa lapsia kuuntelemalla. Keskustelun voi aloittaa esim. Katsoitteko televisiota, mitä olette jutelleet kotona? (tapahtumien läpikäyminen) Mitä ajattelette tilanteesta, miltä se tuntuu? (tunteet ja tapa ymmärtää asia) Lapset kertovat usein innostuneesti, kokien tilanteen jopa jännittävänä. Tilanteessa ei kannata lapsia moralisoida, vaan sanoa esim.: Niin, tehän leikitte paljon pyssyleikkejä ja näette televisiosta ampumista, tämä ei ollutkaan leikkiä vaan totta ja todella surullista. Joku lapsista voi kertoa omakohtaisesti koettua, mihin voi vastata: Pekka tietää, miltä siellä koulussa nyt tuntuu. Jossain vaiheessa aikuisen on hyvä kertoa rauhallisesti lapsen iän huomioon ottaen, mitä on tapahtunut. Näin lasta autetaan saamaan mielikuvista järkeenkäyvä kokonaisuus. Tapahtumien kulku tulee esittää rauhallisesti, ilman kauhistelua ja syyttelyä. Surua ei tarvitse peitellä ja sen voi myös kertoa lapsille. Osa lapsista ei välttämättä tiedä asiasta vielä mitään. Näille lapsille on tärkeää, että aikuinen kertoo tapahtumat yksinkertaisesti ilman pelon ja ahdistuksen latausta. Lasten kysymyksiin tulee vastata rehellisesti ottaen huomioon lasten iän ja kehitystason. Lapsille voi myös sanoa, että en tiedä tai asiaa ei tiedetä vielä, mutta kerron kun asiasta tiedetään. Keskustelu on hyvä päättää johonkin tuttuun leikkiin, joka luo myönteisen ja tutun tunteen. Näin vahvistetaan turvallisuuden tunnetta; meillä on hyvä olla yhdessä ja me pidämme toisistamme huolta. Tätä voi jatkaa pidemmän aikaa, niin kauan kuin kriisitapahtumat elävät lasten mielissä. On hyvä seurata, mitä lasten leikeissä tapahtuu. Jos kriisitapahtumat alkavat unohtua muiden asioiden alle, ei niitä tule nostaa keinotekoisesti esille. Jos joku lapsista tuntuu juuttuvan 6

8 tapahtuneeseen, tulisi asiasta keskustella lapsen vanhempien kanssa ja miettiä lapsen tuen tarvetta. 3. Lapsen perheen kohtaaminen Ihmiset ovat erilaisia ja jokainen reagoi kriisitilanteessa itselleen luonteenomaisella tavalla. Kriisitilanteessa herää monenlaisia tunteita. Toiset ihmiset pystyvät ilmaisemaan tunteita ulospäin, toiset patoavat niitä sisälleen. Tämän vuoksi vanhemman kohtaaminen kriisin hetkellä vaatii ammattilaiselta paljon; herkkyyttä aistia toisen tunnetiloja ja kykyä ottaa ne huomioon sekä vahvuutta säilyttää ammatillinen suhtautuminen kaikkien tunteiden keskellä. Jokaisen kannattaa harjoitella mielikuvin vanhemman kohtaamista kriisitilanteissa. Tämä auttaa omien tunteiden hallintaa sekä helpottaa sopivien sanojen löytymistä. Vilpittömyys ja aito välittäminen ovat tärkeitä, mutta sanavalinnat ovat myös erittäin merkityksellisiä. Useat muistavat vuosien kuluttua, mitä heille on sanottu ja miten. Mieti mitä sanot: Vältä näitä: - joskus voi tahtomattaan loukata toista - jos et keksi mitään sanottavaa, voit olla hiljaa(kosketus, halaus tai silitys riittää, toisen ihmisen läsnäolo on tärkeää) - voit sanoa, että olet häntä/heitä varten ja kuuntelet tarvittaessa, mutta silloin sinun pitää myös tarkoittaa, mitä sanot ja olla käytettävissä tarvittaessa - tunteiden vähättely - minä tiedän, miltä sinusta tuntuu (jokaisen ihmisen suru on yksilöllinen) - voivottelu, paniikin lietsominen - älä yritä lohduttaa sanomalla, että aika parantaa haavat tms. Valmius kohdata perheitä kriisin hetkellä kuuluu meidän jokaisen työhön. Kriisin kohdatessa perhettä henkilökunnan tehtävä on hienovaraisesti auttaa ja tukea koko perhettä. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon perheiden erilaiset kulttuurit sekä tukiverkosto tai sen puuttuminen. Jos päivähoidolle on mahdollista, tulee varata rauhallinen aika ja paikka perheen kanssa keskustelulle. Tarvittaessa päivähoito voi auttaa perhettä hakeutumaan tukipalveluiden piiriin (kts. kpl 7). Joskus perheen ensireaktio voi olla asian kieltäminen ja avun torjuminen. Itse ei välttämättä huomaa olevansa romahtamaisillaan. Silloin on tärkeää ottaa asia uudelleen puheeksi hienovaraisesti, mutta sinnikkäästi. Perheen kanssa on hyvä sopia, mitä ja miten paljon asiasta voi puhua lapsiryhmän kanssa. Perheeltä kannattaa myös kysyä, miten he ovat asiasta puhuneet lapsen kanssa. Puhuttaessa asiasta lapsen kanssa käytetään samaa tapaa ja sanoja kuin perhe. 7

9 4. Kriisi ja varhaiskasvatuksen työyhteisö Valtakunnallisessa kriisissä tai kriisin sattuessa varhaiskasvatuksessa vastuuhenkilönä on päivähoidon johtaja, päiväkodeissa päiväkodinjohtaja ja perhepäivähoidossa päivähoidon aluejohtaja. Jos johtaja on estynyt, tulee vastuu delegoida selvästi toiselle työntekijälle. Päiväkodissa päiväkodinjohtaja tekee tilannearvion ja antaa selkeät toimintaohjeet henkilöstölle. Toimintaohjeita kriisi- ja hätätilanteista löytyy yksikön omista turvallisuussuunnitelmista. Päivähoidon johdolla on tiedotusvastuu median ja muiden tahojen yhteydenottoihin. Johdon tulee antaa asiallista informaatiota tietosuojan rajoitukset ja oikeusturvakysymykset huomioiden. Päiväkodissa johtaja järjestää tarvittaessa neuvottelun, jossa sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta. Neuvottelussa kartoitetaan kokemukset ja arvioidaan voimavarat sekä kootaan tarvittavat lasten tiedot. Käsittelyssä huomioidaan myös kriisin tapahtuman aikana poissa olevat lapset sekä sovitaan, miten asiasta tiedotetaan yleisesti sekä perheille. Tiedotuksessa huomioidaan sekä lasten suojaaminen että sovitaan, millaisia yhteisiä tilaisuuksia järjestetään kriisiin liittyen ja jaetaan vastuualueet tilaisuuksissa. Kriisin jälkipuinnissa päiväkodissa johtaja neuvottelee yhteistyökumppaneiden (esim. päivähoidon johto, perhekeskus, muut yksiköt) kanssa ja sopii toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta. Yhdessä sovitaan, millaista tukea yksikkö voi kriisitilanteessa saada ja miten ulkopuolista tukea tarvitsevat lapset, perheet ja henkilökunta ohjataan tuen piiriin. Mikäli lapsia, heidän perheitään tai henkilöstöä on edelleen vaarassa tai kadoksissa, voidaan perustaa kriisiryhmä koordinoimaan toimenpiteitä. 4.1 Kriisin käsittely työyhteisössä Toisen ihmisen vaikeuksien ja kärsimyksen jakaminen synnyttää vastaanottajassa myötätuntoa. Vastaanottaja tunnistaa surun, ahdistuksen ja levottomuuden itsessään. Myötätuntoisia ajatuksia ja tunteita syntyy, koska kuulija kokee asiat mielikuviensa avulla ainakin hetkellisesti, kuin olisi itse ne kohdannut. On luonnollista, että toisen kärsimyksen aito, empaattinen kohtaaminen verottaa voimia ja synnyttää emotionaalista rasitusta. Myötätuntouupuminen on seurausta toistuvasta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta tai todistamisesta. Se on psykofyysinen jännittyneisyyden tila, jossa kohdatut kertomukset täyttävät työntekijän tietoista ja alitajuista mieltä. Myötätuntouupumiselle ovat tyypillisiä mm. fyysiset stressioireet, sisäinen turtuneisuus, ylireagointi, kyynisyys, eristyneisyys ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen, mikä voi ilmetä esim. kyvyttömyyden ja toivottomuuden tunteina. Myötätuntouupumista voidaan ehkäistä työyhteisössä avoimella jakamisella, työntekijöiden kokemusten kuulemisella ja kunnioittamisella. 8

10 Kriisien purkamisessa keskeisintä on siis puhuminen ja sen myötä tunnetilojen vähittäinen tasapainottuminen. Kun kysymys on ammatin ja työtilanteiden tuottamista reaktioista, purku on syytä hoitaa ensisijaisesti ammattilaisten piirissä ammattilaisten menetelmin. Lähtökohtana on, ettei kaikkia päivän kokemuksia tarvitse pitää sisällään ja viedä kotiin perheen kanssa jaettavaksi, vaan että suurin osa voidaan jakaa työtovereiden kesken ja jättää työpaikalle. Pyritään siis turvaamaan, ettei työn synnyttämä erityisrasitus valu kotiin. Hoitamaton kriisitilanne voi jättää työntekijät yksin stressioireiden kanssa, mikä altistaa työn uuvuttaville vaikutuksille ja näkyy usein myös huonona työilmapiirinä ja lisääntyneinä poissaoloina. Kriisin käsittelyn keskeisiä periaatteita Heti tilanteen jälkeen Kriittisen työtilanteen jälkeen on hyvä järjestää työryhmän/työyhteisön sisäinen kollegiaalinen purkukeskustelu, jonka puheenjohtajana voi toimia esim. yksikön esimies. Purkukeskustelu on lyhyt, kestoltaan noin minuuttia. Se voidaan käydä ennen kotiin lähtöä jo samana päivänä kuin kriittinen tilanne on ollut. Kaikkien osallistuminen tärkeää Työntekijöiden edellytetään osallistuvan tukitoimiin. Pitkä kokemus ja tilanteiden tuttuus eivät kokonaan suojaa kokenuttakaan työntekijää stressitilalta, vaikka saattaakin antaa välineitä sen käsittelyyn. Kokeneet voivat purkutilanteessa auttaa nuorempia ja keskusteluissa löytyy yhteisiä toimintatapoja tulevia tilanteita varten. Defusing eli purkukokous Defusing on asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Se on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset eli työntekijät itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta työtilanteesta. Psykologisen purkukokouksen tarkoitus on palauttaa työkyky mahdollisemmin nopeasti. Se tapahtuu purkamalla järjestelmällisesti ja keskitetysti järkyttävän tilanteen aiheuttamat päällimmäiset tuntemukset, jotka joka tapauksessa purkautuisivat, mutta yleensä tehottomammin ja vieden enemmän työaikaa. Tavoitteena on työntekijöiden kokemusten ja mielikuvien normalisointi, rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin ja omaan arkielämään. Tärkeä tavoite on myös sosiaalisen verkoston vahvistuminen sekä tuen antaminen ja vastaanottaminen. Eristäytyminen vähenee, kun työntekijät huomaavat reaktioidensa ja kokemustensa samankaltaisuuden. Työyhteisössä olennaista on myös se, että koko yhteisö saa tarkoituksenmukaista, asiallista tietoa siitä, mitä on tapahtunut. Istunnon vaiheet Purkukokous etenee vaiheittain. Se alkaa johdantovaiheella, jossa kerrotaan, miksi kokous on järjestetty sekä mitä on tapahtunut. Läsnäolijoilla on vaitiolovelvollisuus istunnossa puhutuista asioista. Keskusteluvaiheessa käydään läpi itse traumaattinen tapahtuma. Olennaisia kysymyksiä ovat: mitä itse asiassa tapahtui, mitä kukin osanottaja teki, näki, kuuli ja koki. Syyllisyyden tunteet ja vastuukysymykset nousevat monesti näissä tilanteissa esiin. Informaatiovaiheessa kerrotaan, miten tilanne tai tapahtuma jatkui sekä miten uhrit voivat. Tässä vaiheessa voidaan antaa myös laajempaa taustaa tapahtuneelle. 9

11 Työntekijän jaksamisen kannalta on tärkeää, että koko organisaatiossa ja yksittäisen työntekijän mielessä on selkeänä ja sovittuna, miten erilaisissa kriisitilanteissa yhteisössä toimitaan. Vankka perustieto kriiseistä ja niiden käsittelystä vapauttaa työntekijän rauhallisuuteen ja pelottomaan lähestymiseen. 4.3 Omasta jaksamisesta huolehtiminen Lähtökohtana on tiedostaa, että ihmisten parissa tehtävä työ, erityisesti kriisien kohtaaminen työssä, vaikuttaa työntekijään. Toisinaan tilanteet kytkeytyvät myös omaan elämään tai omiin aikaisempiin elämäntilanteisiin. Tavoitteena on oppia tunnistamaan, mitä minussa tapahtuu, miten reagoin emotionaalisesti kuormittavan tilanteen jälkeen. On hyvä tunnustella myös omaa kehoaan, missä päin kehoa kuorma tuntuu, minkälaisina kehollisina tuntemuksina kokemani raskaat asiat minussa edelleen elävät. Mikäli emotionaalista kuormaa ei ole riittävästi purettu, osa kuormituksesta jää päälle kuluttamaan voimia. Voimia vieneen työtilanteen jälkeen työntekijän on hyvä kiinnittää erityistä huomioita myös oman kuormituksensa purkuun ja palautumiseensa työpäivän/viikon jälkeen. On hyvä löytää itselleen sopivat ja toimivat keinot irrottautua työtilanteen tuomasta rasituksesta. Kuormittavan työtilanteen jälkeen hoivaavat ja rauhoittavat keinot auttavat niin kehon kuin mielenkin tasapainottumista. Näitä voivat olla esim. musiikin kuuntelu tai soittaminen, oma mieluisa harrastus, lukeminen, elokuvat, rasitukseltaan sopiva liikunta, sauna, hieronta, itsensä hemmottelu, luonnosta nauttiminen. Emotionaalisesta rasituksesta toipumisessa auttaa tekeminen, joka nostattaa mielihyvän, turvallisuuden, ilon, toiveikkuuden tunteita esiin. Erilaisten elvyttävien mielikuvien käyttämistä niin fyysisen kuin psyykkisenkin jännittyneisyyden tasaamiseksi voi tietoisesti opetella. Mielikuvissa voi luoda itselleen esimerkiksi miellyttävän, rauhaisan turvapaikan, jossa olo tuntuu rentoutuneelta, turvalliselta ja levolliselta. Joskus on paikallaan huolellisempi, tietoisempi palautuminen, johon on syytä varata aikaa ja rauhalliset puitteet. Tärkeitä elementtejä tässä ovat pysähtyminen, kunnollinen lepo sekä tilanteen läpikäyminen ja tunteiden kohtaaminen. Tällöin on kysymys purkavasta palautumisesta. 10

12 Kummitukset, dinosaurus ja avaruusolioita. Vilho 5v. 5. Leikin terapeuttinen merkitys Hyvinvoiva lapsi leikkii. Täysipainoisessa elämässä leikin lumolla on sijansa. Leikki pitää otteessaan, parantaa ja antaa toivoa. Leikki on toimintaa, jota toteutetaan kuvitellussa tilanteessa. Leikki heijastaa lapsen kehitystä ja vaikuttaa kehitykseen kokonaisvaltaisesti. Kuvitteellisuus on leikissä tärkeää. Vapaassa leikissä kehittyy aivojen mahdollisuuspilvi ja mielikuvituksesta tehdään todellisuutta. Mielikuvitus vapauttaa ajan ja paikan rajoituksista. Leikki on prosessi, jossa henkiset kyvyt kehittyvät. Jos lapsilta kiellettäisiin leikki, he leikkisivät salaa. Lapsi on lapsi surunkin keskellä. Lapsella ei ole oikeaa tapaa surra. Lapsi elää tässä ja nyt hetkessä, mutta aikuisten on oltava valppaina lapsen viesteille ja tarpeille. Joskus hän ei halua puhua huolistaan lainkaan. Lasta ei saa painostaa puhumaan, vaan on etsittävä tarpeen mukaan muita keinoja. Leikki ruokkii lapsen psyykeä. Leikki ja taide tarjoavat ilmaisuväylän niille mielen alueille, mihin sanat eivät ulotu. Psyykkinen parantuminen ja eheytyminen tapahtuvat sanattomassa mielen ensijärjestelmässä, kuvallisen ajattelun alueella. Mielen seuraavalla tasolla on kielellinen ajattelu. Ensitasoa voisi kuva abstraktilla kuvalla, jossa odottamattomat mielleyhtymät ja tunnelmat yhdistyvät, seuraava taso on siihen verrattuna loogista kielellistä kerrontaa. Leikin avulla lapsi voi työstää kokemaansa. Leikkiessä lapsi ilmaisee niitä tunteita ja ajatuksia, joiden ilmaiseminen suoraan saattaa olla mahdotonta. Vanhemmat ja muut aikuiset voivat innostaa lasta vaikean asiaan käsittelyyn luomalla tilanteita, joissa lapsi voi leikkimällä tai muulla luovalla tavalla ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan. Lapsella voi olla syyllisyyden tunteita, koska lapsen ajattelu on maagista. Silloin lapsi voi kuvitella aiheuttaneensa tapahtuneen omilla ajatuksillaan tai toiminnallaan. Pienen lapsen, vielä esikouluikäisenkin, on vaikeaa ilmaista tunteitaan sanoilla. Leikki on eräänlainen vapaakaupunki, jossa lapsi voi ottaa esille järkyttävän kokemuksen osia ja liittää ne uudelleen yhteen. Tämän lapset voivat tehdä todellisuudesta riippumatta. Leikissä he voivat käsitellä menetystä ja vähentää jännitystä antamalla tapahtuneelle onnellisen tai vaihtoehtoisen lopun. Leikki voi auttaa lasta saamaan paremman otteen tapahtumasta ja helpottaa avuttomuuden tunnetta, koska hän saa leikin avulla tilanteen hallintaansa jälkikäteen. 11

13 Kaiken kaikkiaan omaehtoinen leikki on ikkuna lapsen sisäiseen maailmaan. Leikki on lapsen luonnollinen itseilmaisun väline. Leikki, sadut, mielikuvat, mielikuvitus, käsillä tekeminen, luonnossa liikkuminen ja muu luova toiminta ruokkivat lapsen aivoja ja vahvistavat lapsen psyykeä. 6. Luovien menetelmien käyttö Luovat menetelmät, kuten itsensä ilmaiseminen kuvan, musiikin, liikkeen, draaman ja leikin avulla antavat mahdollisuuden oman itsen eheyttämiseen ja voimaannuttamiseen. Luovien, toiminnallisten menetelmien avulla voidaan ilmaista tunteita, joita ei voida selittää sanoilla ja joiden olemassaoloa ei välttämättä ole aiemmin tiedostanut. Tunteiden tullessa tietoisiksi mahdollistuu niiden nimeäminen, ymmärtäminen, hyväksyminen ja työstäminen. Luovat menetelmät auttavat jännityksen lievittämisessä ja tarjoavat väylän tiedostaa, purkaa ja koota tapahtumien herättämiä ajatuksia ja tunteita. On tärkeää, että kukin sureva ja kriisin kohdannut valitsee sellaiset selviytymiskeinot, jotka ovat itselle sopivia. On hyvä huomata, että luovat ja toiminnalliset menetelmät eivät ole terapiaa, mutta niitä voidaan käyttää terapeuttisesti. Luovan menetelmän päämääränä ei ole tuottaa jotain esitettävää tai esiteltävää toisille. Kummitustalo ja musta sade Artturi 6v 6.1 Kuvan tekeminen Voimaannuttavassa kuvan tekemisessä aktivoidaan lapsen omat sisäiset voimavarat taiteellisen toiminnan, kuten maalaamisen, piirtämisen tai muovailun avulla. Kuvan tekeminen on kanava itseilmaisuun, lapsi voi ilman puhetta olla vuorovaikutuksessa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Kuvan tekeminen toimii keinona itsetuntemuksen ja omanarvontunteen lisäämiseen. Lapsi voi muuttaa omat sisäiset tunteensa, ajatuksensa ja ristiriitansa taiteen symboliseen muotoon ja 12

14 läpityöskennellä niitä kuvan avulla. Aikuisen rooliin kuuluu tukea lasta kohtaamaan turvallisesti ajatukset, joita tämän on vaikea sanallisesti käsitellä tai joita ei ole ennen tiedostanut ajattelevansa. Kuvallisen työskentelyn aikana aikuinen seuraa prosessin etenemistä. Lopuksi kuvasta keskustellaan, jos lapsi niin haluaa. Lapsen oma tulkinta on aina ensisijainen. Aikuinen kannattelee prosessia koko ajan ja luo luottamuksen siihen, että tunteet saavat tulla ja niiden tunteminen on hyväksyttävää. Ryhmien kokoamisessa tulee huomioida, että ryhmä on riittävän pieni, iästä riippuen 4-6 lasta. Ryhmille on hyvä järjestää rauhallinen tila. Turvallisuutta ja luottamusta lisää, jos lapsiryhmä ja ohjaava aikuinen ovat aina samat. Kuvaa tehtäessä on hyvä huomioida Tärkeää on yhteenkuuluvuuden tunne ja mahdollisuus tehdä kuvaa turvallisessa ja vapaassa ilmapiirissä. Kuvatyöskentelyn ja kuvien katselun aikana voidaan kokea intensiivisiä tunteita. Samalla traumaattinen kokemus voi tulla ulkoistetuksi, vaikka sitä ei sanallistettaisi lainkaan. Kuva toimii tilanteessa sekä puhdistautumisrituaalina että etäännyttämisen mahdollistavana tekijänä. Prosessi ja kuva tulevat vastaanotetuiksi ohjaavan aikuisen ja ryhmän empaattisin silmin. Muistojen, kokemusten ja tunteiden tuleminen nähdyksi ja vastaanotetuiksi kuvan tekemisen kautta ovat kokemusta korjaavia ja hoitavia menetelmiä. On tärkeää, että aikuinen on läsnä lasten keskustellessa ryhmässä spontaanisti. Keskusteluita on hyvä kirjata muistiin kuvallisen työskentelyn jälkeen. Tärkeää on huomioida myös nonverbaali viestintä ja lapsen käyttäytyminen kuvaa tehdessä. Aikuisen rooliin kuuluu pitää ryhmässä rajat, taata turvallisuus ja työskentelyrauha. Lapset virittäytyvät ja motivoituvat paremmin, jos siirtyminen itse tekemiseen tapahtuu jonkun samanlaisena toistuvan aloitusrituaalin avulla. Aihetta kuvan tekemiseen ei yleensä anneta. Kuvan tekemisessä lapsi saa valita mieleisensä työskentelyvälineet. Aikuisen on hyvä varata esille erikokoisia ja värisiä papereita, siveltimiä, värejä ja väriliituja monipuolisesti. Lapsi voi työstää värejä myös käsin sekä muovailla savea tai muovailuvahaa. Kuvan tekeminen voidaan saattaa loppuun loppupiirin avulla. Tehdyt kuvat ovat siinä näytteillä. Lapsi saa halutessaan kertoa omasta työstään ja hänellä on mahdollisuus kommentoida rakentavasti myös muiden kuvia. 6.2 Musiikin käyttö Musiikki herättää ajatuksia ja käynnistää tiedostamisen. Musiikki antaa tilaa omille tuntemuksille ja tunteille, myös esiin nouseville muistoille ja ajatuksille. Musiikki vie luovaan prosessiin, joka ulottuu ydinkokemuksiin asti. Ydinkokemuksena ymmärretään lapsen esikielellinen, kokonaisvaltainen ja aistimuksellinen maailma. Musiikillinen toiminta aktivoi sekä kehoa että mieltä, koska se menee sanojen ohi ja alle. Musiikillisten menetelmien harjoittamiseen ei tarvita musikaalisuutta tai laulunlahjoja. Musiikilliset kokemukset heijastavat ja luovat minuutta. 13

15 Musiikki kuulostaa siltä, miltä itsestä tuntuu. Sen saa itsen ulkopuolelle, se lohduttaa ja on kaveri. Toisaalta musiikki voi edustaa myös sellaisia puolia itsestä, jotka ahdistavat, se voi räyhätä puolesta. Musiikkia käytettäessä on hyvä huomioida Lasten kanssa kannattaa käyttää monipuolisesti musiikkia; klassista musiikkia, lastenlauluja ja kansanlauluja. Soittimista käyvät erilaiset rytmisoittimet, rummut, kitara, piano ja kehonsoittimet. Lasten kanssa lauletaan myös erilaisia lauluja; keho- ja tapahtumalaulut, tilannelaulut ja sisällölliset laulut. Laulujen teemoja käytetään keskustelujen aikaansaamiseksi. Muina menetelminä voivat olla mm. oma-aloitteinen laulun keksiminen, laulun keksiminen kuvasta tai musiikkiin, tarinan kertominen laulujen avulla, laulun keksiminen käsinukeilla tai musiikkimaalauksesta kertominen. Lisäksi tarinasäveltämisessä lapsi voi tuottaa kuvista tarinan ja keksiä oman äänimaailman. Musiikki voidaan keksiä myös valmiiseen tarinaan. Aikuisen rauhallisen melodian laulaminen lapselle rauhoittaa ja luo turvallisuutta. Työskentelyn aikana nonverbaalin viestinnän huomioiminen on tärkeää. Aikuinen havainnoi lapsen asentoja, ilmeitä, eleitä ja instrumenttien käsittelytapoja sekä pienryhmässä tapahtuvaa vuorovaikutusta. On hyvä huomioida musiikissa myös rytmi, tempo ja dynamiikka. Improvisointia voi hyödyntää sekä lapsen itsensä tekemänä että ohjaajan ja lapsen yhdessä tekemänä. 6.3 Draaman käyttö Draamallisessa ilmaisussa ei näytellä eikä valmisteta esitystä muiden nähtäväksi. Luovaa liikettä voi harjoittaa jokainen, ikään, kokoon ja tanssillisiin taipumuksiin katsomatta. Draamallisiin menetelmiin kuuluvat erilaiset rooliharjoitukset, leikilliset tehtävät sekä erilaisten tunteiden ja tilanteiden dramatisointi. Luova toiminta voi olla selvästi fyysistä ja siten vapauttavaa luova liikunta auttaa käpertynyttä sekä tukossa olevaa. Flow-virtauksen kokeminen on uppoutumista mukavaan ja luovaan tekemiseen, flow on hyvin terapeuttinen kokemus ja voi olla avuksi myös surussa. Draamaan liitetään asioiden ja ilmiöiden tutkimista, liikettä, piirtämistä, maalaamista ja musiikkia. Niitä on helppo koostaa itse erilaisten teemojen alle. Lähtökohtana voi olla satu, runo, musiikki, tilateos, askartelu tai jotain luonnosta kerättävää ja työstettävää materiaalia. 6.4 Luonnon merkitys Luontokokemuksen myönteistä vaikutusta ihmiselle kutsutaan elpymiseksi. Luonnonympäristöillä on voimakas elvyttävä vaikutus. Elpymisen neljä elementtiä ovat lumoutuminen, arjesta irtautuminen sekä jatkuvuuden ja yhteensopivuuden kokemukset. Luontoyhteysharjoitukset opastavat uuteen tai oikeammin sanottuna ikivanhaan luontosuhteeseen. Luontoon liittyvillä menetelmillä pyritään ihmisen ja luonnon yhteyden palauttamiseen ja vahvistamiseen emotionaalisena kokemuksena. Harjoitusten on sanottu kehittävän luovuutta ja kehotuntemusta, avaavan tunteita sekä parantavan sosiaalista vuorovaikutusta. 14

16 Hyväksi havaittuja luontoharjoituksia: Hiljainen polku yhdessä ryhmäläisten kanssa kulkien. Maataideteoksen tekeminen yhteisen polun varrelle jokaisella itse valitsema paikkansa. Jokaisella myös vapaus tehdä siihen itselle tärkeitä asioita sekä lopuksi koko ryhmä kulkee polun läpi jokainen esittelee halutessaan oman paikkansa. Mielipaikkaharjoituksia: Anna jalkojesi viedä. Jokin paikka tai luonnonelementti kutsuu luoksensa. Voit pysähtyä tai olla liikkeessä. On tärkeää seurata omia tuntemuksia ei tarvitse osata analysoida tai tietää. Jokainen saa olla paikassaan niin kauan kuin tuntuu tarpeelliselta ja kertoa tuntemuksistaan muille, jos haluaa. Toisetkin saavat kokeilla halutessaan toisten paikoissa olemista. Valokuva omasta mielipaikasta on hyvä keino säilyttää tunnelma itselle hyvää tekevästä paikasta. Luontomateriaalin avulla voi palauttaa myöhemmin mieleen mielipaikassa koetut tunnelmat. Etsi puu, joka kutsuu. Kun puu on löytynyt, tutustu siihen ja ole hiljaisessa vuorovaikutuksessa sen kanssa. Vahvista omaa voimaasi etsimällä jokin vahvistava asia luonnosta. o Se voi olla esim. kivi tai jotain muuta luonnosta löytyvää. Vaarijoutsen ja pikkujoutsen Jaakko 6v Pyri olemaan avoin ja rohkea anna itsellesi aikaa. Jokainen tekee ammatillisesti omalla persoonallaan työtään. Jokaisella on mahdollisuus reflektoida ja kehittää ammattitaitoaan eteenpäin. Omat hyvät kokemukset antavat rohkeutta. Työyhteisön tuki auttaa. Taakka on helpompi kantaa, kun sen jakaa 15

17 7. Akuutti kriisityö Ylöjärvellä Ylöjärvellä on toiminut vuodesta 1996 alkaen kriisitukiryhmä. Sen tehtävänä on antaa henkistä ensiapua henkilöille, jotka ovat kokeneet äkillisen menetyksen, järkytyksen, onnettomuuden tai läheltä piti -tilanteen. Vaikeat onnettomuudet, itsemurhat, läheisen odottamaton kuolema ja vakavat sairastumiset jättävät jälkensä ihmisiin, joita tapaus on koskettanut. Kriisiapu on tehokkainta tunnin kuluttua tapahtumista. Jälkipuinti-istunnot järjestetään tapauskohtaisesti terveyskeskuksen tai seurakunnan tiloissa. Yhteydenotot kriisitukiryhmään tapahtuvat ottamalla yhteys terveyskeskuksen omaan palvelupiiriin Itäinen palvelupiiri puh. (03) Kirkonseudun palvelupiiri puh. (03) Läntinen palvelupiiri puh. (03) Iltaisin ja viikonloppuisin puh. (03) (Kriisitukiryhmän matkapuhelimen päivystysnumero annetaan vain viranomaiskäyttöön) 16

18 Muut yhteydenotot Ylöjärven kriisitukiryhmään: Kriisitukiryhmän toiminnasta vastaava työntekijä Psykologi Jaana Roviola-Lehtonen, puh Oheiskirjallisuutta 8.1 Lasten kirjallisuus Kuolema, suru Bourguignon, L Vanha elefantti. - elefantti kuolee vanhuuttaan, kertoo ystävyydestä ja kuinka läheisen kuolema pelottaa eikä sitä halua myöntää. Durant, A Aina ja ikuisesti. - tarina kertoo ketun kuolemasta, lyhyt ja lohduttava kertomus. Eerikäinen, Eerikäinen Suru vieraana kodissamme. - realistinen kuvaus lapsen kuolemasta, kirjoittajina vanhemmat, tarinassa sisaruksen näkökulma. Egger, B Marianne muistelee mummoa. - tyttö kertoo mummon kuolemasta, lyhyt tarina, maalaukselliset kuvat, selkeä tarina. Franzon Surusaappaat. Lasten Keskus. - realistinen kuvakirjatarina mummon kuolemasta. Huhta, M Hilarius ja Loru-Liisa. - tarina äidin kuolemasta, pitkä tarina, mutta helposti ymmärrettävissä. Impley, R Höyhentyynyt. - kertoo mummun kuolemasta, kertoo lapsen tunteesta jäädä sivuun, yksinäiseksi. Issakainen, Lindfors Atte ja Anna, toivo kantaa kun meillä on surua. Lasten Keskus. - lasten tietokirja kuolemaan liittyvistä asioista. Jalonen Tyttö ja naakkapuu. Tammi. 17

19 - vertauskuvallinen kuvakirjatarina isän kuolemasta. Kaldhol, M Hyvästi Henrik. - poika hukkuu rantaveteen, lapsi kertoo ystävän kuolemasta, realistinen, tarkka, taiteelliset kuvat. Kaskinen Kerro minulle taivaasta kun kuolema koskettaa, Kirjapaja realistinen kirja aikuisen ja lapsen yhteisen keskustelun tueksi Mörö, M. & Nygård, E Surunappi. Sylva ry & Lasten Keskus. - kirjassa käsitellään sairauden ja surun eri puolia lapsen näkökulmasta, teos kertoo sairaudesta ja surusta realistisesti kuvia myöten. Nilsson, U Leikitään hautajaisia. - lapset alkavat leikkiä hautajaisia ja alkavat haudata eläimiä. Parvela Tuleeko vaari vielä takaisin. WSOY. - realistinen kuvakirjatarina vaarin kuolemasta. Oram, H Suukko vie surun pois. - pienille lapsille suunnattu, kertoo lohdutuksesta. Ranssi-Matikainen Jospa ukki nukkuukin? Gummerus. - lasten tietokirja kuolemaan liittyvistä asioista: tunteista, arkusta, hautajaisista jne. Robberecht Eeva kadonneiden siskojen maassa. Lasten Keskus. - realistinen kuvakirjatarina sisaren kuolemasta perheen toisen sisaren näkökulmasta. Tapola, K Satu, joka oli totta. - kertoo pupun kuolemasta, tunteiden käsittelyä, kuvainnollinen tarina. Thun, M. & af Enehielm, C Enkelimuksu. Tammi. - kirja kertoo lämpimästi Veeran ja hänen vanhempiensa surusta ja kaipuusta Veeran menettäessä pikkuveljensä Ollin. Wahl, M Vaarin Laika. - koira sairastuu ja se joudutaan viemään eläinlääkäriin piikille, pitkä tarina, helppo kuunnella, realistinen, koskettava tarina. Varley, S Mäyrän jäähyväislahjat. - tarina, jossa mäyrä kuolee vanhuuttaan, realistinen, kertoo ystävien ikävästä ja kuinka muistoista saa lohtua. Vinje, K. & Olsen, V Pekka ja kaksi käsinettä. - Pekka löytää pikkusiskonsa omasta vuoteestaan, kertoo kätkytkuolemasta tarkasti ja realistisesti, pitkä tarina, kristillinen näkökulma. Oikeus määrätä omasta itsestä Vento Peikonhäntä. WSOY. - vertauskuvallinen kuvakirjatarina jokaisen oikeudesta omaan suoja-alueeseen. 18

20 Avioero, uusperhe Endres Niilon uusi perhe. - realistinen kuvakirjatarina uusperheen syntymisestä, lopussa pieni info-osio vanhemmille. Eyen, C Pikkusuden kaksi kotia. - selkeä, kertoo avioerosta susiperheen avulla, hellä. Kaskinen Koti kahdessa sydämessä kun isä ja äiti eroavat. Kirjapaja. - lasten tietokirja avioeroon liittyvistä asioista, kirjassa myös runoja. Manninen, K Yksin kaksin ystävinä. - kertoo pojasta jolla kaksi kotia, arki on erilaista sen vanhemman kanssa jota tapaa harvemmin, kertoo vanhempien uusista puolisoista, käsittelee tunteita. Saarenvirta, Ponsimaa Älkää huutako! Egmont Kustannus Oy/Kirjalito. - vertauskuvallinen satukirja perheen ero- ja muutostilanteisiin, lopussa tietoa aikuiselle yhteisen keskustelun tueksi. Tarpila (toim.) Juholla on kaksi kotia puhutaan avioerosta lapsen kanssa. Otava. - tietokirja avuksi vanhemmille ja lapsille silloin, kun perheessä on avioerotilanne. Tuisku Kuun ja auringon lapset. Pieni Karhu. - vertauskuvallinen satu, erittäin upea kuvitus. Ylönen (toim.) Satulaivan matkassa -sadut lapsen apuna vanhempien erotessa. - kirjan tarkoituksena on käsitellä satujen avulla vanhempien eroa, kirjassa on myös satuihin liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä. Weninger, B Nähdään taas, isä. - auttaa lasta ymmärtämään miksi isä lähtee aina omaan kotiinsa. Mielenterveys Koivunen, Nyberg, Virtanen Markuksen äiti saa apua. Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry. iprint. - realistinen kuvakirjatarina vanhemman psykiatrisesta hoidosta ja sen vaikutuksesta lapsen elämään. Lehtiniemi, Nyberg Matin isä oli vähällä kuolla. Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry. iprint. - realistinen kuvakirjatarina vanhemman itsemurhayrityksestä. Nyberg, Nyberg Miian isä on sekaisin. Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry. Tampereen Color-Offset. - realistinen kuvakirjatarina vanhemman sairastumisesta psykoosiin. Tunteiden käsittelemisestä 19

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Kohtaamisia potilaiden kanssa Laitoskirjastopäivä 23.10.2008 Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki Miten kohdata potilas? tarkkoja toimintaohjeita ei voi antaa, sillä kyse on aina kahden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot