Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet"

Transkriptio

1 Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet Kuntakentän keskustelunavaus Uudenmaan liitto

2 Uudenmaan liitto 2014 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola (ellei toisin mainita) Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi 2

3 Sisällys JOHDANTO... 5 OSA I KYSELY... 6 Kyselyn tausta ja toteutus... 6 Kyselyn yhteenveto... 7 Esteet ja kannusteet -kyselyn tuloksia... 8 Uudet ja joustavammat toimintatavat... 8 Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen... 9 Asunto-osakeyhtiölain tarkistaminen Normien, ohjeistuksen ja tulkinnan uudelleen tarkastelu Kumppanuushankkeet Maankäyttösopimusten kannusteet Kehittämiskorvausten ja kehittämisaluemenettelyn kehittäminen Tontinluovutus ja kaavojen toteutumisen varmistaminen Valtion tuet ja verotusporkkanat Kyläalueiden suunnittelun ja haja-asutuksen ohjaaminen Muita hyviä käytäntöjä ja kokeiluhankkeita OSA II TYÖSEMINAARI Työseminaarin toteutus Seminaarin yhteenveto Kuntien mahdollisuuksia sujuvoittaa täydennysrakentamista Kokonaisnäkemys ja vuorovaikutus täydennysrakentamisen mahdollisuuksista Kaavahankkeen ja rakennusluvan kytkeminen toisiinsa Päätöksenteon delegointi Autopaikoituksen järjestäminen tarkoituksenmukaisesti Maankäyttösopimusten mahdollisuudet Tietojärjestelmien yhtenäistäminen

4 Lainsäädännön tarkistustarpeita Asunto-osakeyhtiölain tarkistaminen Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilulain laajentaminen Planning permit uusi kevennetty menettely? Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen Melutason ohjearvojen tarkistaminen Kehittämisaluemenettelyn tarkistaminen Valtion ohjaus- ja tukipolitiikan muuttamistarpeita ARA:n infra-avustusten suuntaaminen uudella tavalla Valtion tukipolitiikka ja viranomaisohjaus joustavammaksi JATKOTOIMENPITEET LIITTEET Kyselyyn vastanneet Työseminaariin osallistuneet

5 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on aikanaan laadittu pitkälti uusien alueiden kaavoitusta ajatellen. Tänä päivänä merkittävä osa kaupunkiseutujen kasvusta mahdollistetaan kuitenkin nykyrakennetta tiivistämällä ja täydentämällä. Siihen velvoittavat tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetkin (VAT). Täydennysrakentamisen merkitys on tunnistettu ja tunnustettu myös kuluvana vuonna valmistuneessa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa 1. Kunnat voivat tehdä paljon itse täydennysrakentamiseen kannustamiseksi ja siksi hyvien käytäntöjen jakaminen on järkevää. On kuitenkin myös tilanteita, joissa MRL tai muu lainsäädäntö tulevat täydennysrakentamisen esteeksi tai vähintään hidasteeksi. Nyt on oikea aika arvioida lainsäädännön joustavuutta täydennysrakentamisen näkökulmasta ja ideoida uutta keinovalikoimaa sen tueksi. Jatkossa myös alueiden sekä maan eri osien erilaisuus voitaisiin huomioida suunnittelujärjestelmässä nykyistä paremmin, sillä kasvavien kaupunkiseutujen ja taantuvien pienten paikkakuntien suunnittelukysymyksiin tarvitaan ehkä hyvinkin erilaisia menettelyitä ja ohjausvälineitä. Uudenmaan lokakuussa 2014 vahvistetussa 2. vaihemaakuntakaavassa otettiin käyttöön uusi tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä, jolla osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Myös Uudenmaan liiton intresseissä on siis löytää kuntien käyttöön uusia ja entistä parempia välineitä täydennys- ja tiivistämisrakentamisen edistämiseksi. Uudenmaan maapolitiikkaryhmä avasi syksyllä 2014 kuntakentällä keskustelun täydennysrakentamisen esteistä ja kannusteista. Aluksi toteutettiin nopea sähköpostikysely ja sen tuloksia jatkojalostettiin työseminaarissa. Tähän raporttiin on koottu tulokset näistä kahdesta vaiheesta. Työtä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna keskustelulla rakennusalan edustajien sekä valtion tahojen kanssa sekä kokoamalla laajemmin hyviä käytäntöjä kuntien hyödynnettäväksi. Tämä raportti on kuntakentän puheenvuoro ja avaus keskustelulle, joka toivottavasti jatkuu hyvin vilkkaana. Tekijä kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn ja työseminaariin osallistuneita tärkeästä panoksesta asian edistämiseksi. Helsingissä marraskuussa 2014 Kristiina Rinkinen maakunta-arkkitehti Uudenmaan maapolitiikkaryhmän valmistelija Uudenmaan liitto 1 Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta 2013, Suomen ympäristö 1/2014, Helsinki. 5

6 OSA I KYSELY Kyselyn tausta ja toteutus Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet -kysely toteutettiin nopeana sähköpostikyselynä lokakuun alussa Kysely suunnattiin maapolitiikan, kaavoituksen, asumisen ja liikenteen asiantuntijoille Uudellamaalla sekä maapolitiikan, kaavoituksen ja asumisen asiantuntijoille kymmenellä suurimmalla kasvavalla kaupunkiseudulla Suomessa. Kysely lähetettiin yhteensä 33 kuntaan ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymään (HSY). Uudenmaan maapolitiikkaryhmä lähestyy kahdella täydennysrakentamiseen liittyvällä kysymyksellä: 1. Esteet tai hidasteet: Miten lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta täydennysrakentaminen olisi sujuvampaa? 2. Kannusteet: Mikä on paras vinkkisi (kokeiltu tai vasta ideoitu) tiivistys- ja täydennysrakentamisen edistämiseksi? Lyhyt ja vapaamuotoinen sähköpostivastaus riittää. Näkökulma on vapaa; ei tarvitse rajoittua maapolitiikkaan eikä edes maankäyttö- ja rakennuslakiin. Vastauksia kyselyyn saatiin puolentoista viikon kuluessa 23. Osa niistä oli yksittäisten asiantuntijoiden palautteita, osaan oli koottu laajemmin kunnan viranhaltijoiden näkemyksiä tai jonkin aikaisemmin toteutetun aihetta käsitelleen tilaisuuden tai koosteen aineistoja. Vastaajat kävivät sähköpostien jakelulistoilla myös keskinäistä keskustelua ja ottivat kantaa toistensa näkemyksiin. Tällä tavalla jotkut teemat vaikuttivat saavan enemmän painoarvoa kuin toiset. Toisaalta saattoi käydä myös niin, että jo esiin tuotua näkökulmaa pidettiin tärkeänä, mutta tyhjentävästi esitettyä asiaa ei nähty enää tarpeelliseksi toistaa seuraavissa vastauksissa. Kyselyn osalta painotukset ovatkin lähinnä suuntaa antavia. Vastaukset on tiivistetty ja ryhmitelty asiakokonaisuuksiin nopeaa silmäilyä varten raportin osassa I. Kannusteet ja esteet lomittuivat odotetustikin toisiinsa saumattomasti, eikä niitä ole kyselyä purettaessa eroteltu toisistaan. Lain tarkistustarpeita ja hyviä käytäntöjä ei myöskään vielä tässä vaiheessa jaoteltu erilleen. Vastauksia on lyhennetty ja kiteytetty tähän raporttiin pyrkien kuitenkin säilyttämään alkuperäinen sävy ja kaikki kehittämisen kannalta olennainen tieto. Useasti toistuneita näkökulmia on yhdistetty samojen teemojen alle. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin lähtöaineistona Uudenmaan maapolitiikkaryhmän järjestämässä Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet -työseminaarissa , jonka tuloksia avataan raportin osassa II. Jotkut kyselyssä nousseista teemoista tai yksityiskohdista jäivät melko vähäiselle käsittelylle työseminaarissa, jossa priorisoitiin kiireellisimpiä muutostarpeita. Jotta hyvät ideat ja jatkopohdinnan arvoiset yksityiskohdat eivät menisi hukkaan, on myös kyselyn tulokset koettu tarpeelliseksi julkaista omana kokonaisuutenaan. 6

7 Kyselyn yhteenveto Kyselyssä tärkeimpinä nousseet kokonaisuudet Vastauksissa mainintoja viisi tai enemmän (eivät ole tärkeysjärjestyksessä) Kevennetyt menettelyt, kuten alueelliset poikkeamispäätökset tai planning permit Lainsäädännön joustavampi tulkinta (mukanaan kauttaaltaan vastauksissa) Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen täydennysrakentamiskaavoissa Asunto-osakeyhtiölain tarkistus (yksimielisestä päätöksestä enemmistöpäätökseen) Pysäköintinormien lieventäminen Maankäyttösopimusten kannusteet (tähän suhtauduttiin myös osin varauksella) Valtion tuet ja verotusporkkanat täydennysrakentamisessa (erityisesti ARA-infra-avustus) Muita tärkeitä aihekokonaisuuksia mm. Täydennysrakentamisen kokonaistarkastelu ja neuvonta Kaavainstrumentin joustavuus Melu-, palomääräys-, esteettömyys-ja väestönsuojien vaatimusten uudelleentarkastelu Luonto-, virkistys- ja kulttuuriympäristötekijöiden väljempi tulkinta Kumppanuushankkeiden kehittäminen Kehittämiskorvauksen ja kehittämisaluemenettelyn kehittäminen Tontinluovutusmenettelyt ja kaavojen toteutumisen varmistaminen Kyläalueiden suunnittelun ja haja-asutuksen ohjaaminen + joukko muita hyviä käytäntöjä ja kokeiluhankkeita kunnissa ja maailmalla 7

8 Esteet ja kannusteet -kyselyn tuloksia Uudet ja joustavammat toimintatavat Kevennetyt menettelyt Määräaikainen planning permit -menettely täydennysrakentamishankkeissa: Eräänlainen kevytkaava, sovellettaisiin vain jo asemakaavoitetuilla alueilla, jossa olemassa oleva ympäristö rajoittaa tai ohjaa rakentamista. Hakemuksen perusteella kiinteistönomistajalle kaavalliset reunaehdot tontin (korttelin) kehittämiseen, rakennuslupa haettaisiin sen mukaisesti. Rakennuslupaprosessiin lisäksi menettely, jossa raati (kaavoittaja mukana), arvioisi hankkeen laatua. Määräaikainen; lupa lakkaa ja kaavatilanne säilyy ennallaan jos hanke ei etene. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet turvattaisiin planning permit -vaiheessa. Planning permitin reunaehdot ja rakennuslupavaiheen raati korvaisivat tiukat kaavamääräykset. Pieniä hankkeita voidaan nykyisinkin toteuttaa poikkeamismenettelyllä, mutta käyttötarkoituksen muutokset ja rakennusoikeuden korotukset vaativat (vähintään rinnalle) asemakaavan muutoksen, jotta myöhemmät muutokset esim rakennuslupavaiheessa eivät johda toistuvaan poikkeamiskierteeseen. Kevennetyt menettelyt nostettiin esiin ainakin 3 muussakin vastauksessa. Ehdotettiin mm. Nykyistä laajemman poikkeamisen sallimista kunnan päätöksellä tai Poikkeamismenettelyn lakia pysyväksi ja sen tulkintaa täydennysrakentamismyönteiseksi sekä Alueellisten poikkeamispäätösten ns. ullakkorakentamispykälän laajentamista koskemaan myös muuta lisärakentamista. Innovatiivisia projektiryhmiä peräänkuulutettiin täydennysrakentamisen piloteiksi useassa vastauksessa. Toivottiin myös rohkeutta vaihtoehtojen kokeilemiseen; hidasteista ja kuulemisen haasteista huolimatta. Kokonaistarkastelun merkitys Yleisluonteinen täydennysrakennustarkastelu ja täydennysrakennuskaava laajemmalle alueelle kuin yksittäiselle tontille (koko taajama, kaupunginosa). Voi toimia lääkkeenä myös nimby-ilmiöön (2 vastaajaa) Asukkaat kannattavat usein täydennysrakentamista mutta ei kuitenkaan juuri tässä paikassa, tai ihmettelevät, miksi naapurit saivat täydennysrakentaa mutta he eivät. Tarkastelua ei pidä rajoittaa hallinnollisiin kaupunginosa- tai kuntarajoihin Kartta + selvitys mahdollisista täydennysrakentamiskohteista tarjoaa informaatiota asukkaiden lisäksi myös rakennuttajille, päättäjille jne. Porkkanana rahallista hyötyä ja neuvontaa täydennysrakentamisprosessissa taloyhtiöille Taloudellinen yhtälö ratkaisee hankkeen käynnistymisen (2 vastaajaa), siksi kaupungin aktiivisesti tarjoamat kannusteet, helpotukset ja tiedotus ovat tärkeitä. Rahaa on jäätävä tarpeeksi taloyhtiölle sekä rakennusliikkeelle / rakennuttajalle, mutta myös kaupungille. 8

9 Lakien joustavampi tulkinta Ongelmana lain tulkinta, eivät lakipykälät sinänsä pelisääntöjä tulee kehittää: Kunnat ja valvovat viranomaiset voisivat yhdessä avartaa ja väljentää käytäntöjä lain tulkinnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain tulkintaohjeissa tulisi korostaa suunnittelun ja terveen järjen merkitystä, että lain henki toteutuu niin vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa kuin uusien alueiden toteuttamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi suunnittelu- ja lupajärjestelmää ohjaa joukko muitakin lakeja (vesilaki, metsälaki, luonnonsuojelulaki jne.), joita kukin sektoriviranomainen tulkitsee kapeasta näkökulmastaan. Täydennysrakentamisessa päällekkäisten, toisensa poissulkevien tai rinnakkaisten säädösten tulkinta vaatii uudenlaista hallintokulttuuria. Sama koskee tietysti myös oikeuskäytäntöjä. Esimerkkejä joustavasta tulkinnasta edempänä muiden otsikoiden alla Kaavainstrumentin tarkoituksenmukaisempi käyttö Kaavamuotojen välisiä eroja tulisi selkiyttää lainsäädännössä. Maakuntakaavoihin vain ylikunnallisia asioita. Yleiskaavoitus olisi kunnan strateginen valinta yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Asemakaava olisi nopea ja tehokas hankkeiden toteuttamiseen panostava kaavamuoto. Kaavatasoista tulisi poistaa liiallinen epämääräisyys ja tulkinnallisuus, erityisesti joustavuuden käsitettä tulisi avata paremmin. Vaikutusten arviointi vastaamaan paremmin kaavatason tarpeita (kuntataloudelliset ratkaisut ja strategisuus). Nyt viranomaiset vaativat asemakaavatasoista tarkkuutta yleiskaavoissa. Yleiskaavaa tulisi pelkistää ja siihen tulisi konkreettisemmin liittää kuntatalouden vaikutukset. Kuntakaavojen kaavamääräyksiä voisi tarkastella innovatiivisesti (kantavana ajatuksena kaavamääräyksen selkeys). MRL 9 :n tarkistusta selvitysten riittävyyden tulkinnasta (joka etenee parhaillaan), on hyvä asia. Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen Tarve rajata täydennysrakentamiskaavojen valitusoikeutta ja/tai nopeuttaa valitusten käsittelyä oikeusasteissa otettiin esiin ainakin 9 vastauksessa. Yksityiskohtaisia ehdotuksia: Valitusoikeutta rajattava seuraaavasti: Vain välittömät naapurit tai naapurit, joiden toteutunut/rakennusluvan saanut rakennus on enintään uudisrakennusten 1½ korkeuden päässä (juridiset omistajat, ei yksittäinen asukas) Vahvistetun kaavan mukaisesta rakennushankkeesta ei valitusoikeutta rakennuslupavaiheessa muutoin kuin poikkeamien osalta. Poikkeamislupien osalta poistetaan oikeus valittaa kilpailua edistävästä kaavahankkeesta, ellei suoraan vaikeuta elinkeinonharjoittajan tontille pääsyä tai tontin autopaikkamääriä (olevan liike- tms. tilan määrä tai ylitarjonta tai katupysäköintipaikkojen vähentäminen eivät olisi laillisia valitusperusteita) Tiukka valitusoikeuden seulonta hallinto-oikeudessa heti kun valitus saapuu (onko lain mukaan valitusoikeutta, valitus juridisen maanomistajan nimissä + yhteisön päätös ja selvitys sen laillisuudesta, koskeeko valitus suoraan kaavaa vai liittyykö vaikkapa kaavaillustraation väritykseen, lyhytaikainen vaatimus puutteellisen valituksen täydentämiselle uhalla. että valitusoikeus muutoin menetetään) ja välitön hylkääminen ilman valitusoikeutta jos todetaan asiattomaksi Yleiskaavojen sekä asuntotuotantoa koskevien asemakaavojen valitusten käsittelyä nopeutettava hallinto-oikeuksissa. 9

10 Eroteltava ja käsiteltävä nopeammin valitukset, jotka kohdistuvat tarkoituksenmukaisuusratkaisuihin. Tarkistukset MRL:n ja kuntalakiin. Valitusoikeuden muuttaminen siten, että yleiskaavoissa säilyisi kunnallisvalitus ja asemakaavoihin tulisi hallintovalitus muuttaisi muutoksenhakijoiden ja osallisten panosta kaavaprosessissa. Muutoksenhakijalla olisi asemakaavassa oma erityinen intressi, joka loisi perusteen valitukselle. Nyt muutoksenhakujärjestelmä ja osalliselle syntynyt käsitys omasta roolistaan (rinnastaa itsensä kaavoittajaan tai suunnittelijaan) vääristävät sekä kaavoitusmonopolin perimmäistä tarkoitusta että lainsäädännössä määriteltyä osallisen roolia. Asunto-osakeyhtiölain tarkistaminen Asunto-osakeyhtiölain muuttaminen niin, että enemmistöpäätös riittää yksimielisen päätöksen sijasta nostettiin esiin ainakin 5 vastauksessa nykyistä menettelyä pidettiin merkittävimpänä täydennysrakentamisen esteenä. Lakia on tarvetta tarkistaa vähintään siten, että lisärakentaminen ja rakennusten purkaminen on (tarkemmin määriteltyjen) ehtojen vallitessa mahdollista enemmistöpäätöksellä. Normien, ohjeistuksen ja tulkinnan uudelleen tarkastelu Pysäköintinormit ja muut liikenneratkaisut Autopaikoituksen järjestäminen nimettiin täydennysrakentamisen pullonkaulaksi ainakin 11 vastauksessa. Pysäköintinormeja ei kuitenkaan säädellä lailla, vaan kunnat voivat itse harkita pysäköintivaatimusten lieventämistä tarkoituksenmukaisilla paikoilla ja tarkoituksenmukaisissa tilanteissa. Muutamia esimerkkejä: Pysäköintinormeja ei ole määritelty laissa, mutta normit muodostavat paljon esteitä maankäytön kehittämiselle. Pysäköintipaikkojen kriittinen tarkastelu tarpeen täydennysrakentamishankkeissa (ja muutenkin) etenkin silloin kun alueiden tiivistäminen lisää joukkoliikenteen kysyntää. Pysäköintipaikkojen hinta selkeästi esiin ja vain paikan haluavat maksavat. Täydennysrakentamisalueella / tiiviissä ympäristössä, hyvän joukkoliikenteen piirissä yksityisautoilu vähenee ja ympäristö, palvelut sekä joukkoliikenteen tarjonta paranevat kun käyttäjiä tulee lisää. Paikoitusmääräyksiin vyöhykeperiaate (esim. Rovaniemellä; Suojeltavien rakennusten ja nykyisen rakennuskannan merkitys täydennyskaavoituksen paikoitusnormistossa ohjaa mitoitusta vyöhykeperiaatteen lisäksi). Asukaspysäköinnin salliminen pienemmissäkin kaupungeissa ja keskusta-alueilla, taksat asianmukaisiksi. VSS- vuorottaiskäyttö usean käyttötarkoituksen kohteissa (pilotoidaan Jyväskylässä Kankaan alueella) 10

11 Peruskorjausavustus uusiin pysäköintiratkaisuihin ja täydennyskaavoituksen vaatiman vanhan asuintalon uudelle pysäköintiratkaisulle (vrt. hissi- tai muu peruskorjausavustus) Liikennesuunnittelunormeista poikkeaminen tai valtion teiden muuttaminen kaduksi. Väyläverkon suunnittelu kokonaisuutena siten että ohjataan erilaiset tietoliikennelinjat sekä energiansiirtoverkot samoihin käytäviin liikenneväylien kanssa. Paljon synergiaetuja, vaikka yleisiä teitä koskevan lain ja tienpitäjän kannalta haasteena onkin yhteensovittaminen. Voi edellyttää väyläsuunnittelun perusteiden ja esimerkiksi tie- ja katupoikkileikkausten uudelleen hahmottamista. Melunormit Melumääräykset saatettava nykypäivän vaatimusten mukaisiksi. Yhdyskuntarakenne hajautuu, kun liikenneyhteyksien varteen ei saa rakentaa asuntoja melumääräysten takia. Valtioneuvoston päätös vuodelta 1992 on vanhentunut (kuka tarvitsee pihalla yöllä erityistä hiljaisuutta?). Melunormeista voitava poiketa kaupunkialueilla. Tiivistämisellä voidaan parantaa melutilannetta, sillä suurin ongelma asuntokortteleissa pihamelun saaminen melunormien puitteisiin. Rakennusten rakenteiden melunormit täyttyvät jo tiukentuneen energiansäästönkin kautta, ja lähes pakollinen koneellinen ilmanvaihto korjaa aiemmin olleen tuloilma-ongelman. Esteettömyysvaatimukset Esteettömyyttä koskevia lakipykäliä tulisi tulkita väljemmin täydennysrakentamishankkeissa. Tiukkoja esteettömyysvaatimuksia piti hidasteena ainakin 4 vastaajaa. Väestönsuojat Väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttava ainakin täydennysrakentamisessa. Lisäkustannusvaikutus on 5-10 %. Pienistä väestönsuojista luovuttava. Tiivistämisrakentamisessa pienten väestönsuojien toteuttaminen pohjakerrokseen tuottaa kuollutta, ikkunatonta tilaa lähinnä polkupyörien säilytykseen. Uudisrakennusten pitäisi voida tuoda elävyyttä kortteliin ja korjata menneiden vuosikymmenten virheitä mahdollistaen pohjakerrokseen esim. liike- ja kerhotiloja yms. Palomääräykset Palomääräykset ongelmallisia täydennysrakentamisessa tiiviissä ympäristössä. Palomääräyksiä kehitettävä siten, että nostolava-autojen pelastustietarpeet voidaan ratkaista toisin ja että yli 8-kerroksisia asuinrakennuksia voidaan rakentaa tehokkaammin (vrt. Hollanti). 11

12 Luonto-, virkistys- ja kulttuuriympäristötekijöiden väljempi tulkinta EU:n direktiivilajit, NATURA ja luonnonsuojelu sekä muinaismuistot: lainsäädäntöä pitää voida soveltaa ja tulkita nykyistä joustavammin. Yleisen edun vaatimusten asemaa pitää parantaa. Luonnonsuojelulakia tulisi tulkita avarammin kaupunkialueilla: yksilöiden suojelusta laajempien kokonaisuuksien turvaamiseen. Liito-orava hidasteena ja kustannustekijänä epätarkoituksenmukaiset kaavarakenteet (alueita jää kokonaan rakentamatta) kaupunkirakenteen hajautuminen kerrannaisvaikutuksineen (mm. liikkumiskustannukset) aikatauluviiveistä johtuvat kustannusnousut (pahimmillaan useiden vuosien viiveitä) konsulteille maksettavat toistuvat liito-oravaselvitykset ylimääräiset konsulttityöt (kaava-, vesihuolto-, katu-, viher-, maasto- ja pohjatutkimukset) kaupungin ylimääräinen työpanos, ylimääräiset palaverikustannukset rakentamatta jääneet tontit ja niiden arvo, rakentamatta jääneet asunnot ja työpaikat rakentamatta jääneet asuntojen, rakennusten ja infran työllisyysvaikutukset (menetetyt työpaikat) kalliimmat rakentamisen ratkaisut (edullisin ja järkevin aluerakenne ei toteudu) louhintakustannusten lisääntyminen aikataulujen muuttuminen viime hetkillä (seurauksena monesti infran rakentamisen valmisteluaika lyhyt, johtaa samalla kalliimpiin rakennuskustannuksiin) Asemakaavoitettujen ja vähällä käytöllä olevien laajojen viheralueiden (VL) rakentamiskäyttöön ottamisen helpottaminen. Rakennettua ympäristöä koskevia lakipykäliä tulisi tulkita avarammin kaupunkialueilla; ei aluesuojelua vaan yksittäisten arvokkaiden rakennusten käsittelemistä rakennetun ympäristön kerrostumana. Kumppanuushankkeet Kiinteistökehittämishankkeet asuntotuotannon lisäämisessä ja keskustan elävöittämisessä tärkeitä: Pienet hankkeet poikkeamismenettelyllä, mutta käyttötarkoituksen muutokset ja rakennusoikeuden korotukset vaativat asemakaavan muutoksen, etteivät johda poikkeamiskierteeseen. Varhaiset neuvottelut kiinteistönomistajien kanssa. Kaavamuutos voidaan laatia yhtä aikaa rakennussuunnittelun kanssa. Ennakoiminen, prosessin aikatauluttaminen ja hallinnollisen tyhjäkäynnin välttäminen on kaikkien osapuolten (myös kiinteistökehittäjien ja osallistenkin) etu. Kaava syntyy tarvittaessa alle vuodessa jos kaikki käy kuin Strömsössä. Samanaikaisessa rakennussuunnittelussa, kiinteistönomistajan päätöksenteossa, maankäyttösopimusten viimeistelyssä yms. kuluu helposti ainakin kaksinkertainen aika. Tärkeää, että kunnalla on selkeät ja tunnetut käytännöt ja että eri maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Hankkeet vahvasti riippuvaisia taloudellisesta tilanteesta: jos hanke viivästyy, rahaa ei enää ehkä olekaan. Monikumppanuuskaavalla hälvennetään kaavoituksen ja hankevalmistelun, kaava-, lähiympäristö- ja rakennussuunnittelun rajapintoja täydennysrakentamisessa. (Jyväskylässä jo 7 kohdetta on menestyksekkäästi tehty tai käynnissä). Aluesuunnittelukohteessa aktiiviset neuvottelut maanomistajien- ja haltijoiden kanssa, koska he vastaavat kaupungin laatimien asemakaavojen toteutumisesta ilman pakkotoimia (rakentamiskehotukset, kehittämiskorvaus). (esim. Rovaniemen Lampelan teollisuusalueen kaavoitus). 12

13 Hanke- ja kumppanuuskaavoitus sekä kansainväliset toteuttamistavat vahvemmin asemakaavoituksen lähtökohdaksi. Ilman hanketta ei kaava toteudu, joten tontinluovutuskilpailut tai hankekaavat antavat realistisemman kuvan tulevasta kehityksestä kuin yleisiin visioihin perustuva perinteinen asemakaavoitus. Muotosidonnainen, virheitä poissulkeva kaavoitusprosessi sekä viranomaisten tiukat laintulkinnat ja osallisen muutoksenpelko rajoittavat innovointia: panostetaan siihen että kaavat pärjäävät muutoksenhaussa. Painopiste on lainsäädännön ohjauksen ja tulkinnan vuoksi siirtynyt varmistavaan ja varovaiseen sekä kankeaan kaavoitukseen. Kaavoista tulisi oikeasti tehdä joustavampia ja rakennussuunnittelullekin pitäisi antaa tilaa. Ulkomaiset esimerkit hyödyllisiä. Ns. kohtuuhintaisen rakentamisen monikumppanuushankkeet löytyisikö kilpailuasetelmalla innovatiivisuutta? Maankäyttösopimusten kannusteet Maankäyttösopimuskorvauksen alentaminen täydennysrakentamisalueilla nostettiin keskeiseksi kannusteeksi ja esille ainakin 9 vastauksessa. Alla vastaajien esimerkit: Vuokratonteilla vuokralainen saa kolmasosan hyödystä. Yksityisillä tonteilla maankäyttösopimuskorvauksen kynnysehto sopimukselle on asuntotonttien täydennysrakentamisessa muita korkeampi. Uudiskaavoitusta pienempi maankäyttökorvaus (pitäisi olla automaatio, kun kaupungin kustannuksetkin ovat pienemmät; jos maankäyttömaksu perustuu arvonnousuun, huomioidaan arvonnousua alentavana tekijänä vanhan talon pihaväljyyden pieneneminen ja uuden pysäköintiratkaisun rakentaminen sekä vanhan purku). Maankäyttökorvaukset poistetaan asunto-osakeyhtiöiden tonteilta kaupunki saa joka tapauksessa verohyötyä eikä infran rakentamiskustannuksia juuri muodostu. Vastaavasti vuokratonteilla koko arvonnousu tulee antaa vuokralaisen hyväksi. Täydennysrakentamisen maankäyttökorvausta (50 % arvonnoususta) lasketaan Vantaalla 35 %:iin (asuntotontin jo kaavoitetusta rakennusoikeudesta tulee olla käytetty yli 50 %, ja asunto-osakeyhtiön osakkaina tulee pääsääntöisesti olla talon asukkaat). Arvonnousua alentavina tekijöinä huomioidaan purkukulut, maanpuhdistuskuluja sekä asumisen täydennysrakentamiskohteiden osalta olemassa olevien autopaikkojen korvaaminen rakenteellisilla autopaikoilla säilytettävien asuinrakennusten osalta. Maankäyttösopimuksissa kannusteena joko erittäin kevyet korvaukset tai luovuttava niistä kokonaan. Kaavoituksesta aiheutuvat kulut tulisi tietysti maksaa. Täydennysrakentamisen maankäyttösopimusmenettely toimijalle kevyemmäksi kuten minimihyödyn raja, sopimusten hinnoittelu, pysäköinnin ja purkujen huomioiminen yms. (Jyväskylässä Piia Sipinen tutkii diplomityössään). 13

14 Asuinkortteleiden täydennyksessä kriteerit, joiden perusteella maankäyttösopimuskorvaus voi alentua. Vuokratonttien täydentämiseen tietyt perusteet nykyisen vuokran alentamiselle mikäli tontille sijoittuu uutta rakentamista. Toistaiseksi ei ole törmätty yhdenvertaisuusongelmaan. 3 vastaajaa suhtautui em. ehdotuksiin varauksella: Emme kannata maankäyttökorvauksen alentamista tai sen poistamista täydennysrakentamisen yhteydessä. Maankäyttösopimusten korvausten alennuksiin suhtaudutaan varauksella tasapuolisuus vaikeaa toteuttaa jos eri ryhmille asetetaan erilaisia sääntöjä. Ja vieläkin helpommin saadaan sitten riita aikaiseksi niiden tulkinnasta. Kaavan tuomaa hyötyä arvioitaessa otettava huomioon kaavan tuoman rakennusoikeuden käyttöönsaamiseksi tarvittavat erityiskulut, kuten purkaminen ja olemassa oleville rakennuksille aiheutuva haitta piha-alueen pienentymisestä yms. jolloin hyöty ja sopimuskorvaus usein jäänevät kovin pieniksi. Lisäksi kunta voisi sitoutuneemmin suunnitella ko. rahojen käytön konkreettisesti täydennysrakennuskohdetta hyödyttäväksi, esim. lähialueiden kevyen liikenteen raittien, leikkipaikkojen tms. peruskorjaus - tai rakentaminen. Yksittäisten omakotitonttien asemakaavanmuutoksissa tehdään tontin arvonnoususta 50 %:n leikkaus maankäyttösopimuksella. Muunlainen menettely nostaa maan ja tonttien hintaa. Maankäyttösopimuksen laatiminen niin, että korvaus (ja kiinteistönveron nousu) laukeaisivat vasta kun hanke on esim. lupavaiheessa: Yksityinen taloyhtiö tai maanomistaja (muu kuin ammattimainen kiinteistökehittäjä tai rakennuttaja) lähtee tonttinsa täydennysrakentamisessa liikkeelle hitaasti ja varovaisesti. Suurin osa hankkeista kaatuu jo ennen asemakaavan aloittamista. Ne, jotka etenevät kaavoitukseen, pysähtyvät helposti sopimuskeskusteluihin, jos maankäyttökorvauksen maksamista edellytetään heti kaavan valmistumisen jälkeen. Silloin ei yleensä vielä ole hanketta tai toimijaa, joka korvauksen maksaisi. Toimija, joka on kiinnostunut uudesta rakennusoikeudesta löytyy helpommin, kun asemakaava on valmis, eikä ikuisessa luonnos/valitusvaiheessa. Taloyhtiö/maanomistaja uskaltaa edetä kaavan kanssa loppuun asti, kun tietäisi ettei se vielä nosta taloyhtiön kustannuksia. Kehittämiskorvausten ja kehittämisaluemenettelyn kehittäminen Edellisestä menettelystä oli kuitenkin myös vastakkainen mielipide: Kehittämiskorvaussäädöksiä (MRL 91a-91p ) tulisi muuttaa maankäyttösopimusten suuntaan, paitsi olisi pakollinen niille maanomistajille, joiden mukaan saaminen johonkin kaavoituskokonaisuuteen on välttämätöntä. Kaavoituskorvaus pitäisi voida periä tontinomistajalta silloin kun asemakaava on lainvoimainen ja kunnallistekniikka tontille rakennettu. Nyt korvaus on sidottu siihen, että omistaja hakee rakennusluvan ja silloinkin luvan volyymi vaikuttaa korvaukseen. Kehittämisaluemenettely paremmaksi, jäänyt toistaiseksi käyttämättä. Kuntaliitto pohtii ko. pykälän kehittämistä MRL:n kokonaisarvioinnin yhteydessä. 14

15 Kehittämiskorvausmenettely tulisi kytkeä jotenkin kehittämisaluesäädöksiin (MRL ), nyt ovat eri asioita. 112 :n kolmannen kohdan kehittämismaksu ja sen muodostumisperuste on jäänyt vieraaksi. Tontinluovutus ja kaavojen toteutumisen varmistaminen Tontinluovutuskilpailut ja toteuttajan sitominen kilpailuun jo varhaisessa vaiheessa varmistavat parhaiten hankkeen mahdollisuudet toteuttamisen. (Rovaniemen esimerkkinä Lapinaukean tontinluovutuskilpailu ja Valionrannan kaksivaiheinen suunnittelukilpailu). Asemakaavan toteuttamista koskevat toimet erityisesti yksityisen omistamalla maalla ovat kankeita ja poliittisesti vaikeita, jopa kalliita (lunastusluvat, rakentamiskehotukset, kehittämiskorvaus, korotettu kiinteistövero). Valtion tuet ja verotusporkkanat Valtion tukia ehdotettiin kehitettävän täydennysrakentamiseen kannustaviksi ainakin 3 vastauksessa: ARA:n kuntatekniikan avustusta pitäisi uusien alueiden avaamisen sijaan kohdentaa vahvemmin täydennysrakentamishankkeisiin (mm. pysäköinnin uudelleen järjestäminen ja johtosiirrot). Lisäksi tuen saannin ehtona ei voi olla ARA-tuotanto (sosiaalisen eheyden varmistaminen on tärkeämpää täydennysrakentamisessa). Infra-avustukset myös vanhoille alueille täydennysrakentamisen edistämiseksi. Tukea / joustoa ARA-hintoihin, esirakentamiseen haastavilla tonteilla. Purkukustannusten sisällyttäminen ARAn investointitukirahoitukseen (silloin kun tällaisten hankkeiden osoittaminen purkukohdetonteille on järkevää ja perusteltua) Avustusten yms. rahoitusjärjestelmien yksinkertaistaminen kannusteeksi ylipäätään Helpotukset myyntivoiton verotuksessa (2 vastaajaa), esim. uudet kalliimmat pysäköintiratkaisut jäävälle tontinosalle ja vanhojen purku otetaan huomioon myyntivoittoa vähentävänä tekijänä, kun omistaja myy tontistaan osan täydennysrakentamiselle (myös uuden pysäköintiratkaisun kustannusarvio hyväksyttäisiin; verottaja voi tarvittaessa ackreditoida tekijöitä). Kyläalueiden suunnittelun ja haja-asutuksen ohjaaminen Kylien oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen alueilla tulee tiivistää rakentamista, etenkin kun vesiosuuskuntien verkosto kattaa alueet lähes kokonaan. Miten kunta voisi saada tuloja ja samalla sallia pienemmät tontit näillä vesiosuuskuntien alueilla? Ongelmana on nyt yksityinen maanomistus ja suuret (noin 5000 neliötä) yksittäiset. Kaavoittamalla kunta saisi kontolleen vain kulut infran toteuttamisen myötä, ja tulot tonttien lohkomisesta saisi maanomistaja. Haja-asutusalueelle haluavat ottamaan vastuuta maksamalla valinnastaan (mm. koulukyydit, jätevesiavustukset jne. kannustimet ). 15

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Täydennysrakentaminen onnistuu! Uudenmaan liiton seminaari 11.11.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa

ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa 22.10.2015 Tausta ELY-keskusten toimintaa alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaajina selvitettiin maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT 1 KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT Hyväksytty ympäristöteknisessä lautakunnassa 30.9.2015 71 Voimassa 23.10.2015 alkaen.

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva MRL:n muutokset Merja Vikman-Kaverva 2.10.2015 Kaavoitusta ja rakentamisen ohjausta uudistetaan Tavoitteena menettelyjen sujuvoittaminen ELY-keskuksille kuuluva poikkeamistoimivalta siirretään kuntiin

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05.

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05. MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Arja Hartikainen puh. 044 794 3285, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0911 VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 27.5.2016 SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6.

Kymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6. Kymenlaakson Liitto Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio Maakuntavaltuusto 8.6.2015 Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi LIITE 2 Ehdolliset lisätoimet Veronkorotukset Väylämaksujen puolituksen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA 18.00 Tilaisuuden avaus Saako naapurin tontille rakentaa? Entä omalle?. Marjatta Välimaa / Tammela 2.0 yhteistyöryhmä ja as.oy Tapionkatu 18 Hyödynnä täydennysrakentamisen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2012 1 (7) 354 Poikkeamishakemus (Haaga, Puutarhurinkuja 2) (b-asia) HEL 2012-011277 T 10 04 01 Rakvv 29-2575-12-12-S 14.8.2012 Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset,

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö. Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 4 Poikkeamishakemus (Kuntatalo Oy, Kallion tontti 11303/3, Toinen Linja 14) HEL 2014-015224 T 10 04 01 Rakvv 11-3839-14-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuudesta 2013

Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuudesta 2013 Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuudesta 2013 Linkki: http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/maankaytto_ja_rakennuslain_kokonaisarvio%2828271%29 Pohjois-Savon ELY keskus 18.3.2014 Leila

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kaavoituksen muutoksenhaun uudistaminen. Hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta Ympäristöministeriö

Kaavoituksen muutoksenhaun uudistaminen. Hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta Ympäristöministeriö Kaavoituksen muutoksenhaun uudistaminen Hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta Ympäristöministeriö 4.3.2016 Esityksen sisältö 1. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistushankkeiden tilanne 2. Muutoksenhaun kehitys

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentaminen 17.11.2014 1 Sisältö Tutkimukset ja kehityshankkeet Kaupungit

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi / - keskeisiä johtopäätöksiä

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi / - keskeisiä johtopäätöksiä Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi / - keskeisiä johtopäätöksiä Sujuvampaa, kestävämpää kaavoittamista Työseminaari 8.5.2014 Kuopio MRL toimii keskeisiltä periaatteiltaan hyvin ja sille asetettujen

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Maija Neva, ympäristöministeriö MRL:n toimivuusarviointi on hallitusohjelman hanke Toimintaympäristön muutokset

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa. 9.10.2007 ASIAKASLÄHTÖISESTI TOIMIVIA YHDYSKUNTAKOKONAISUUKSIA 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelussa

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot