Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet"

Transkriptio

1 Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet Kuntakentän keskustelunavaus Uudenmaan liitto

2 Uudenmaan liitto 2014 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola (ellei toisin mainita) Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi 2

3 Sisällys JOHDANTO... 5 OSA I KYSELY... 6 Kyselyn tausta ja toteutus... 6 Kyselyn yhteenveto... 7 Esteet ja kannusteet -kyselyn tuloksia... 8 Uudet ja joustavammat toimintatavat... 8 Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen... 9 Asunto-osakeyhtiölain tarkistaminen Normien, ohjeistuksen ja tulkinnan uudelleen tarkastelu Kumppanuushankkeet Maankäyttösopimusten kannusteet Kehittämiskorvausten ja kehittämisaluemenettelyn kehittäminen Tontinluovutus ja kaavojen toteutumisen varmistaminen Valtion tuet ja verotusporkkanat Kyläalueiden suunnittelun ja haja-asutuksen ohjaaminen Muita hyviä käytäntöjä ja kokeiluhankkeita OSA II TYÖSEMINAARI Työseminaarin toteutus Seminaarin yhteenveto Kuntien mahdollisuuksia sujuvoittaa täydennysrakentamista Kokonaisnäkemys ja vuorovaikutus täydennysrakentamisen mahdollisuuksista Kaavahankkeen ja rakennusluvan kytkeminen toisiinsa Päätöksenteon delegointi Autopaikoituksen järjestäminen tarkoituksenmukaisesti Maankäyttösopimusten mahdollisuudet Tietojärjestelmien yhtenäistäminen

4 Lainsäädännön tarkistustarpeita Asunto-osakeyhtiölain tarkistaminen Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilulain laajentaminen Planning permit uusi kevennetty menettely? Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen Melutason ohjearvojen tarkistaminen Kehittämisaluemenettelyn tarkistaminen Valtion ohjaus- ja tukipolitiikan muuttamistarpeita ARA:n infra-avustusten suuntaaminen uudella tavalla Valtion tukipolitiikka ja viranomaisohjaus joustavammaksi JATKOTOIMENPITEET LIITTEET Kyselyyn vastanneet Työseminaariin osallistuneet

5 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on aikanaan laadittu pitkälti uusien alueiden kaavoitusta ajatellen. Tänä päivänä merkittävä osa kaupunkiseutujen kasvusta mahdollistetaan kuitenkin nykyrakennetta tiivistämällä ja täydentämällä. Siihen velvoittavat tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetkin (VAT). Täydennysrakentamisen merkitys on tunnistettu ja tunnustettu myös kuluvana vuonna valmistuneessa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa 1. Kunnat voivat tehdä paljon itse täydennysrakentamiseen kannustamiseksi ja siksi hyvien käytäntöjen jakaminen on järkevää. On kuitenkin myös tilanteita, joissa MRL tai muu lainsäädäntö tulevat täydennysrakentamisen esteeksi tai vähintään hidasteeksi. Nyt on oikea aika arvioida lainsäädännön joustavuutta täydennysrakentamisen näkökulmasta ja ideoida uutta keinovalikoimaa sen tueksi. Jatkossa myös alueiden sekä maan eri osien erilaisuus voitaisiin huomioida suunnittelujärjestelmässä nykyistä paremmin, sillä kasvavien kaupunkiseutujen ja taantuvien pienten paikkakuntien suunnittelukysymyksiin tarvitaan ehkä hyvinkin erilaisia menettelyitä ja ohjausvälineitä. Uudenmaan lokakuussa 2014 vahvistetussa 2. vaihemaakuntakaavassa otettiin käyttöön uusi tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä, jolla osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Myös Uudenmaan liiton intresseissä on siis löytää kuntien käyttöön uusia ja entistä parempia välineitä täydennys- ja tiivistämisrakentamisen edistämiseksi. Uudenmaan maapolitiikkaryhmä avasi syksyllä 2014 kuntakentällä keskustelun täydennysrakentamisen esteistä ja kannusteista. Aluksi toteutettiin nopea sähköpostikysely ja sen tuloksia jatkojalostettiin työseminaarissa. Tähän raporttiin on koottu tulokset näistä kahdesta vaiheesta. Työtä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna keskustelulla rakennusalan edustajien sekä valtion tahojen kanssa sekä kokoamalla laajemmin hyviä käytäntöjä kuntien hyödynnettäväksi. Tämä raportti on kuntakentän puheenvuoro ja avaus keskustelulle, joka toivottavasti jatkuu hyvin vilkkaana. Tekijä kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn ja työseminaariin osallistuneita tärkeästä panoksesta asian edistämiseksi. Helsingissä marraskuussa 2014 Kristiina Rinkinen maakunta-arkkitehti Uudenmaan maapolitiikkaryhmän valmistelija Uudenmaan liitto 1 Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta 2013, Suomen ympäristö 1/2014, Helsinki. 5

6 OSA I KYSELY Kyselyn tausta ja toteutus Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet -kysely toteutettiin nopeana sähköpostikyselynä lokakuun alussa Kysely suunnattiin maapolitiikan, kaavoituksen, asumisen ja liikenteen asiantuntijoille Uudellamaalla sekä maapolitiikan, kaavoituksen ja asumisen asiantuntijoille kymmenellä suurimmalla kasvavalla kaupunkiseudulla Suomessa. Kysely lähetettiin yhteensä 33 kuntaan ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymään (HSY). Uudenmaan maapolitiikkaryhmä lähestyy kahdella täydennysrakentamiseen liittyvällä kysymyksellä: 1. Esteet tai hidasteet: Miten lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta täydennysrakentaminen olisi sujuvampaa? 2. Kannusteet: Mikä on paras vinkkisi (kokeiltu tai vasta ideoitu) tiivistys- ja täydennysrakentamisen edistämiseksi? Lyhyt ja vapaamuotoinen sähköpostivastaus riittää. Näkökulma on vapaa; ei tarvitse rajoittua maapolitiikkaan eikä edes maankäyttö- ja rakennuslakiin. Vastauksia kyselyyn saatiin puolentoista viikon kuluessa 23. Osa niistä oli yksittäisten asiantuntijoiden palautteita, osaan oli koottu laajemmin kunnan viranhaltijoiden näkemyksiä tai jonkin aikaisemmin toteutetun aihetta käsitelleen tilaisuuden tai koosteen aineistoja. Vastaajat kävivät sähköpostien jakelulistoilla myös keskinäistä keskustelua ja ottivat kantaa toistensa näkemyksiin. Tällä tavalla jotkut teemat vaikuttivat saavan enemmän painoarvoa kuin toiset. Toisaalta saattoi käydä myös niin, että jo esiin tuotua näkökulmaa pidettiin tärkeänä, mutta tyhjentävästi esitettyä asiaa ei nähty enää tarpeelliseksi toistaa seuraavissa vastauksissa. Kyselyn osalta painotukset ovatkin lähinnä suuntaa antavia. Vastaukset on tiivistetty ja ryhmitelty asiakokonaisuuksiin nopeaa silmäilyä varten raportin osassa I. Kannusteet ja esteet lomittuivat odotetustikin toisiinsa saumattomasti, eikä niitä ole kyselyä purettaessa eroteltu toisistaan. Lain tarkistustarpeita ja hyviä käytäntöjä ei myöskään vielä tässä vaiheessa jaoteltu erilleen. Vastauksia on lyhennetty ja kiteytetty tähän raporttiin pyrkien kuitenkin säilyttämään alkuperäinen sävy ja kaikki kehittämisen kannalta olennainen tieto. Useasti toistuneita näkökulmia on yhdistetty samojen teemojen alle. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin lähtöaineistona Uudenmaan maapolitiikkaryhmän järjestämässä Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet -työseminaarissa , jonka tuloksia avataan raportin osassa II. Jotkut kyselyssä nousseista teemoista tai yksityiskohdista jäivät melko vähäiselle käsittelylle työseminaarissa, jossa priorisoitiin kiireellisimpiä muutostarpeita. Jotta hyvät ideat ja jatkopohdinnan arvoiset yksityiskohdat eivät menisi hukkaan, on myös kyselyn tulokset koettu tarpeelliseksi julkaista omana kokonaisuutenaan. 6

7 Kyselyn yhteenveto Kyselyssä tärkeimpinä nousseet kokonaisuudet Vastauksissa mainintoja viisi tai enemmän (eivät ole tärkeysjärjestyksessä) Kevennetyt menettelyt, kuten alueelliset poikkeamispäätökset tai planning permit Lainsäädännön joustavampi tulkinta (mukanaan kauttaaltaan vastauksissa) Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen täydennysrakentamiskaavoissa Asunto-osakeyhtiölain tarkistus (yksimielisestä päätöksestä enemmistöpäätökseen) Pysäköintinormien lieventäminen Maankäyttösopimusten kannusteet (tähän suhtauduttiin myös osin varauksella) Valtion tuet ja verotusporkkanat täydennysrakentamisessa (erityisesti ARA-infra-avustus) Muita tärkeitä aihekokonaisuuksia mm. Täydennysrakentamisen kokonaistarkastelu ja neuvonta Kaavainstrumentin joustavuus Melu-, palomääräys-, esteettömyys-ja väestönsuojien vaatimusten uudelleentarkastelu Luonto-, virkistys- ja kulttuuriympäristötekijöiden väljempi tulkinta Kumppanuushankkeiden kehittäminen Kehittämiskorvauksen ja kehittämisaluemenettelyn kehittäminen Tontinluovutusmenettelyt ja kaavojen toteutumisen varmistaminen Kyläalueiden suunnittelun ja haja-asutuksen ohjaaminen + joukko muita hyviä käytäntöjä ja kokeiluhankkeita kunnissa ja maailmalla 7

8 Esteet ja kannusteet -kyselyn tuloksia Uudet ja joustavammat toimintatavat Kevennetyt menettelyt Määräaikainen planning permit -menettely täydennysrakentamishankkeissa: Eräänlainen kevytkaava, sovellettaisiin vain jo asemakaavoitetuilla alueilla, jossa olemassa oleva ympäristö rajoittaa tai ohjaa rakentamista. Hakemuksen perusteella kiinteistönomistajalle kaavalliset reunaehdot tontin (korttelin) kehittämiseen, rakennuslupa haettaisiin sen mukaisesti. Rakennuslupaprosessiin lisäksi menettely, jossa raati (kaavoittaja mukana), arvioisi hankkeen laatua. Määräaikainen; lupa lakkaa ja kaavatilanne säilyy ennallaan jos hanke ei etene. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet turvattaisiin planning permit -vaiheessa. Planning permitin reunaehdot ja rakennuslupavaiheen raati korvaisivat tiukat kaavamääräykset. Pieniä hankkeita voidaan nykyisinkin toteuttaa poikkeamismenettelyllä, mutta käyttötarkoituksen muutokset ja rakennusoikeuden korotukset vaativat (vähintään rinnalle) asemakaavan muutoksen, jotta myöhemmät muutokset esim rakennuslupavaiheessa eivät johda toistuvaan poikkeamiskierteeseen. Kevennetyt menettelyt nostettiin esiin ainakin 3 muussakin vastauksessa. Ehdotettiin mm. Nykyistä laajemman poikkeamisen sallimista kunnan päätöksellä tai Poikkeamismenettelyn lakia pysyväksi ja sen tulkintaa täydennysrakentamismyönteiseksi sekä Alueellisten poikkeamispäätösten ns. ullakkorakentamispykälän laajentamista koskemaan myös muuta lisärakentamista. Innovatiivisia projektiryhmiä peräänkuulutettiin täydennysrakentamisen piloteiksi useassa vastauksessa. Toivottiin myös rohkeutta vaihtoehtojen kokeilemiseen; hidasteista ja kuulemisen haasteista huolimatta. Kokonaistarkastelun merkitys Yleisluonteinen täydennysrakennustarkastelu ja täydennysrakennuskaava laajemmalle alueelle kuin yksittäiselle tontille (koko taajama, kaupunginosa). Voi toimia lääkkeenä myös nimby-ilmiöön (2 vastaajaa) Asukkaat kannattavat usein täydennysrakentamista mutta ei kuitenkaan juuri tässä paikassa, tai ihmettelevät, miksi naapurit saivat täydennysrakentaa mutta he eivät. Tarkastelua ei pidä rajoittaa hallinnollisiin kaupunginosa- tai kuntarajoihin Kartta + selvitys mahdollisista täydennysrakentamiskohteista tarjoaa informaatiota asukkaiden lisäksi myös rakennuttajille, päättäjille jne. Porkkanana rahallista hyötyä ja neuvontaa täydennysrakentamisprosessissa taloyhtiöille Taloudellinen yhtälö ratkaisee hankkeen käynnistymisen (2 vastaajaa), siksi kaupungin aktiivisesti tarjoamat kannusteet, helpotukset ja tiedotus ovat tärkeitä. Rahaa on jäätävä tarpeeksi taloyhtiölle sekä rakennusliikkeelle / rakennuttajalle, mutta myös kaupungille. 8

9 Lakien joustavampi tulkinta Ongelmana lain tulkinta, eivät lakipykälät sinänsä pelisääntöjä tulee kehittää: Kunnat ja valvovat viranomaiset voisivat yhdessä avartaa ja väljentää käytäntöjä lain tulkinnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain tulkintaohjeissa tulisi korostaa suunnittelun ja terveen järjen merkitystä, että lain henki toteutuu niin vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa kuin uusien alueiden toteuttamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi suunnittelu- ja lupajärjestelmää ohjaa joukko muitakin lakeja (vesilaki, metsälaki, luonnonsuojelulaki jne.), joita kukin sektoriviranomainen tulkitsee kapeasta näkökulmastaan. Täydennysrakentamisessa päällekkäisten, toisensa poissulkevien tai rinnakkaisten säädösten tulkinta vaatii uudenlaista hallintokulttuuria. Sama koskee tietysti myös oikeuskäytäntöjä. Esimerkkejä joustavasta tulkinnasta edempänä muiden otsikoiden alla Kaavainstrumentin tarkoituksenmukaisempi käyttö Kaavamuotojen välisiä eroja tulisi selkiyttää lainsäädännössä. Maakuntakaavoihin vain ylikunnallisia asioita. Yleiskaavoitus olisi kunnan strateginen valinta yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Asemakaava olisi nopea ja tehokas hankkeiden toteuttamiseen panostava kaavamuoto. Kaavatasoista tulisi poistaa liiallinen epämääräisyys ja tulkinnallisuus, erityisesti joustavuuden käsitettä tulisi avata paremmin. Vaikutusten arviointi vastaamaan paremmin kaavatason tarpeita (kuntataloudelliset ratkaisut ja strategisuus). Nyt viranomaiset vaativat asemakaavatasoista tarkkuutta yleiskaavoissa. Yleiskaavaa tulisi pelkistää ja siihen tulisi konkreettisemmin liittää kuntatalouden vaikutukset. Kuntakaavojen kaavamääräyksiä voisi tarkastella innovatiivisesti (kantavana ajatuksena kaavamääräyksen selkeys). MRL 9 :n tarkistusta selvitysten riittävyyden tulkinnasta (joka etenee parhaillaan), on hyvä asia. Valitusoikeuden rajaaminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen Tarve rajata täydennysrakentamiskaavojen valitusoikeutta ja/tai nopeuttaa valitusten käsittelyä oikeusasteissa otettiin esiin ainakin 9 vastauksessa. Yksityiskohtaisia ehdotuksia: Valitusoikeutta rajattava seuraaavasti: Vain välittömät naapurit tai naapurit, joiden toteutunut/rakennusluvan saanut rakennus on enintään uudisrakennusten 1½ korkeuden päässä (juridiset omistajat, ei yksittäinen asukas) Vahvistetun kaavan mukaisesta rakennushankkeesta ei valitusoikeutta rakennuslupavaiheessa muutoin kuin poikkeamien osalta. Poikkeamislupien osalta poistetaan oikeus valittaa kilpailua edistävästä kaavahankkeesta, ellei suoraan vaikeuta elinkeinonharjoittajan tontille pääsyä tai tontin autopaikkamääriä (olevan liike- tms. tilan määrä tai ylitarjonta tai katupysäköintipaikkojen vähentäminen eivät olisi laillisia valitusperusteita) Tiukka valitusoikeuden seulonta hallinto-oikeudessa heti kun valitus saapuu (onko lain mukaan valitusoikeutta, valitus juridisen maanomistajan nimissä + yhteisön päätös ja selvitys sen laillisuudesta, koskeeko valitus suoraan kaavaa vai liittyykö vaikkapa kaavaillustraation väritykseen, lyhytaikainen vaatimus puutteellisen valituksen täydentämiselle uhalla. että valitusoikeus muutoin menetetään) ja välitön hylkääminen ilman valitusoikeutta jos todetaan asiattomaksi Yleiskaavojen sekä asuntotuotantoa koskevien asemakaavojen valitusten käsittelyä nopeutettava hallinto-oikeuksissa. 9

10 Eroteltava ja käsiteltävä nopeammin valitukset, jotka kohdistuvat tarkoituksenmukaisuusratkaisuihin. Tarkistukset MRL:n ja kuntalakiin. Valitusoikeuden muuttaminen siten, että yleiskaavoissa säilyisi kunnallisvalitus ja asemakaavoihin tulisi hallintovalitus muuttaisi muutoksenhakijoiden ja osallisten panosta kaavaprosessissa. Muutoksenhakijalla olisi asemakaavassa oma erityinen intressi, joka loisi perusteen valitukselle. Nyt muutoksenhakujärjestelmä ja osalliselle syntynyt käsitys omasta roolistaan (rinnastaa itsensä kaavoittajaan tai suunnittelijaan) vääristävät sekä kaavoitusmonopolin perimmäistä tarkoitusta että lainsäädännössä määriteltyä osallisen roolia. Asunto-osakeyhtiölain tarkistaminen Asunto-osakeyhtiölain muuttaminen niin, että enemmistöpäätös riittää yksimielisen päätöksen sijasta nostettiin esiin ainakin 5 vastauksessa nykyistä menettelyä pidettiin merkittävimpänä täydennysrakentamisen esteenä. Lakia on tarvetta tarkistaa vähintään siten, että lisärakentaminen ja rakennusten purkaminen on (tarkemmin määriteltyjen) ehtojen vallitessa mahdollista enemmistöpäätöksellä. Normien, ohjeistuksen ja tulkinnan uudelleen tarkastelu Pysäköintinormit ja muut liikenneratkaisut Autopaikoituksen järjestäminen nimettiin täydennysrakentamisen pullonkaulaksi ainakin 11 vastauksessa. Pysäköintinormeja ei kuitenkaan säädellä lailla, vaan kunnat voivat itse harkita pysäköintivaatimusten lieventämistä tarkoituksenmukaisilla paikoilla ja tarkoituksenmukaisissa tilanteissa. Muutamia esimerkkejä: Pysäköintinormeja ei ole määritelty laissa, mutta normit muodostavat paljon esteitä maankäytön kehittämiselle. Pysäköintipaikkojen kriittinen tarkastelu tarpeen täydennysrakentamishankkeissa (ja muutenkin) etenkin silloin kun alueiden tiivistäminen lisää joukkoliikenteen kysyntää. Pysäköintipaikkojen hinta selkeästi esiin ja vain paikan haluavat maksavat. Täydennysrakentamisalueella / tiiviissä ympäristössä, hyvän joukkoliikenteen piirissä yksityisautoilu vähenee ja ympäristö, palvelut sekä joukkoliikenteen tarjonta paranevat kun käyttäjiä tulee lisää. Paikoitusmääräyksiin vyöhykeperiaate (esim. Rovaniemellä; Suojeltavien rakennusten ja nykyisen rakennuskannan merkitys täydennyskaavoituksen paikoitusnormistossa ohjaa mitoitusta vyöhykeperiaatteen lisäksi). Asukaspysäköinnin salliminen pienemmissäkin kaupungeissa ja keskusta-alueilla, taksat asianmukaisiksi. VSS- vuorottaiskäyttö usean käyttötarkoituksen kohteissa (pilotoidaan Jyväskylässä Kankaan alueella) 10

11 Peruskorjausavustus uusiin pysäköintiratkaisuihin ja täydennyskaavoituksen vaatiman vanhan asuintalon uudelle pysäköintiratkaisulle (vrt. hissi- tai muu peruskorjausavustus) Liikennesuunnittelunormeista poikkeaminen tai valtion teiden muuttaminen kaduksi. Väyläverkon suunnittelu kokonaisuutena siten että ohjataan erilaiset tietoliikennelinjat sekä energiansiirtoverkot samoihin käytäviin liikenneväylien kanssa. Paljon synergiaetuja, vaikka yleisiä teitä koskevan lain ja tienpitäjän kannalta haasteena onkin yhteensovittaminen. Voi edellyttää väyläsuunnittelun perusteiden ja esimerkiksi tie- ja katupoikkileikkausten uudelleen hahmottamista. Melunormit Melumääräykset saatettava nykypäivän vaatimusten mukaisiksi. Yhdyskuntarakenne hajautuu, kun liikenneyhteyksien varteen ei saa rakentaa asuntoja melumääräysten takia. Valtioneuvoston päätös vuodelta 1992 on vanhentunut (kuka tarvitsee pihalla yöllä erityistä hiljaisuutta?). Melunormeista voitava poiketa kaupunkialueilla. Tiivistämisellä voidaan parantaa melutilannetta, sillä suurin ongelma asuntokortteleissa pihamelun saaminen melunormien puitteisiin. Rakennusten rakenteiden melunormit täyttyvät jo tiukentuneen energiansäästönkin kautta, ja lähes pakollinen koneellinen ilmanvaihto korjaa aiemmin olleen tuloilma-ongelman. Esteettömyysvaatimukset Esteettömyyttä koskevia lakipykäliä tulisi tulkita väljemmin täydennysrakentamishankkeissa. Tiukkoja esteettömyysvaatimuksia piti hidasteena ainakin 4 vastaajaa. Väestönsuojat Väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttava ainakin täydennysrakentamisessa. Lisäkustannusvaikutus on 5-10 %. Pienistä väestönsuojista luovuttava. Tiivistämisrakentamisessa pienten väestönsuojien toteuttaminen pohjakerrokseen tuottaa kuollutta, ikkunatonta tilaa lähinnä polkupyörien säilytykseen. Uudisrakennusten pitäisi voida tuoda elävyyttä kortteliin ja korjata menneiden vuosikymmenten virheitä mahdollistaen pohjakerrokseen esim. liike- ja kerhotiloja yms. Palomääräykset Palomääräykset ongelmallisia täydennysrakentamisessa tiiviissä ympäristössä. Palomääräyksiä kehitettävä siten, että nostolava-autojen pelastustietarpeet voidaan ratkaista toisin ja että yli 8-kerroksisia asuinrakennuksia voidaan rakentaa tehokkaammin (vrt. Hollanti). 11

12 Luonto-, virkistys- ja kulttuuriympäristötekijöiden väljempi tulkinta EU:n direktiivilajit, NATURA ja luonnonsuojelu sekä muinaismuistot: lainsäädäntöä pitää voida soveltaa ja tulkita nykyistä joustavammin. Yleisen edun vaatimusten asemaa pitää parantaa. Luonnonsuojelulakia tulisi tulkita avarammin kaupunkialueilla: yksilöiden suojelusta laajempien kokonaisuuksien turvaamiseen. Liito-orava hidasteena ja kustannustekijänä epätarkoituksenmukaiset kaavarakenteet (alueita jää kokonaan rakentamatta) kaupunkirakenteen hajautuminen kerrannaisvaikutuksineen (mm. liikkumiskustannukset) aikatauluviiveistä johtuvat kustannusnousut (pahimmillaan useiden vuosien viiveitä) konsulteille maksettavat toistuvat liito-oravaselvitykset ylimääräiset konsulttityöt (kaava-, vesihuolto-, katu-, viher-, maasto- ja pohjatutkimukset) kaupungin ylimääräinen työpanos, ylimääräiset palaverikustannukset rakentamatta jääneet tontit ja niiden arvo, rakentamatta jääneet asunnot ja työpaikat rakentamatta jääneet asuntojen, rakennusten ja infran työllisyysvaikutukset (menetetyt työpaikat) kalliimmat rakentamisen ratkaisut (edullisin ja järkevin aluerakenne ei toteudu) louhintakustannusten lisääntyminen aikataulujen muuttuminen viime hetkillä (seurauksena monesti infran rakentamisen valmisteluaika lyhyt, johtaa samalla kalliimpiin rakennuskustannuksiin) Asemakaavoitettujen ja vähällä käytöllä olevien laajojen viheralueiden (VL) rakentamiskäyttöön ottamisen helpottaminen. Rakennettua ympäristöä koskevia lakipykäliä tulisi tulkita avarammin kaupunkialueilla; ei aluesuojelua vaan yksittäisten arvokkaiden rakennusten käsittelemistä rakennetun ympäristön kerrostumana. Kumppanuushankkeet Kiinteistökehittämishankkeet asuntotuotannon lisäämisessä ja keskustan elävöittämisessä tärkeitä: Pienet hankkeet poikkeamismenettelyllä, mutta käyttötarkoituksen muutokset ja rakennusoikeuden korotukset vaativat asemakaavan muutoksen, etteivät johda poikkeamiskierteeseen. Varhaiset neuvottelut kiinteistönomistajien kanssa. Kaavamuutos voidaan laatia yhtä aikaa rakennussuunnittelun kanssa. Ennakoiminen, prosessin aikatauluttaminen ja hallinnollisen tyhjäkäynnin välttäminen on kaikkien osapuolten (myös kiinteistökehittäjien ja osallistenkin) etu. Kaava syntyy tarvittaessa alle vuodessa jos kaikki käy kuin Strömsössä. Samanaikaisessa rakennussuunnittelussa, kiinteistönomistajan päätöksenteossa, maankäyttösopimusten viimeistelyssä yms. kuluu helposti ainakin kaksinkertainen aika. Tärkeää, että kunnalla on selkeät ja tunnetut käytännöt ja että eri maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Hankkeet vahvasti riippuvaisia taloudellisesta tilanteesta: jos hanke viivästyy, rahaa ei enää ehkä olekaan. Monikumppanuuskaavalla hälvennetään kaavoituksen ja hankevalmistelun, kaava-, lähiympäristö- ja rakennussuunnittelun rajapintoja täydennysrakentamisessa. (Jyväskylässä jo 7 kohdetta on menestyksekkäästi tehty tai käynnissä). Aluesuunnittelukohteessa aktiiviset neuvottelut maanomistajien- ja haltijoiden kanssa, koska he vastaavat kaupungin laatimien asemakaavojen toteutumisesta ilman pakkotoimia (rakentamiskehotukset, kehittämiskorvaus). (esim. Rovaniemen Lampelan teollisuusalueen kaavoitus). 12

13 Hanke- ja kumppanuuskaavoitus sekä kansainväliset toteuttamistavat vahvemmin asemakaavoituksen lähtökohdaksi. Ilman hanketta ei kaava toteudu, joten tontinluovutuskilpailut tai hankekaavat antavat realistisemman kuvan tulevasta kehityksestä kuin yleisiin visioihin perustuva perinteinen asemakaavoitus. Muotosidonnainen, virheitä poissulkeva kaavoitusprosessi sekä viranomaisten tiukat laintulkinnat ja osallisen muutoksenpelko rajoittavat innovointia: panostetaan siihen että kaavat pärjäävät muutoksenhaussa. Painopiste on lainsäädännön ohjauksen ja tulkinnan vuoksi siirtynyt varmistavaan ja varovaiseen sekä kankeaan kaavoitukseen. Kaavoista tulisi oikeasti tehdä joustavampia ja rakennussuunnittelullekin pitäisi antaa tilaa. Ulkomaiset esimerkit hyödyllisiä. Ns. kohtuuhintaisen rakentamisen monikumppanuushankkeet löytyisikö kilpailuasetelmalla innovatiivisuutta? Maankäyttösopimusten kannusteet Maankäyttösopimuskorvauksen alentaminen täydennysrakentamisalueilla nostettiin keskeiseksi kannusteeksi ja esille ainakin 9 vastauksessa. Alla vastaajien esimerkit: Vuokratonteilla vuokralainen saa kolmasosan hyödystä. Yksityisillä tonteilla maankäyttösopimuskorvauksen kynnysehto sopimukselle on asuntotonttien täydennysrakentamisessa muita korkeampi. Uudiskaavoitusta pienempi maankäyttökorvaus (pitäisi olla automaatio, kun kaupungin kustannuksetkin ovat pienemmät; jos maankäyttömaksu perustuu arvonnousuun, huomioidaan arvonnousua alentavana tekijänä vanhan talon pihaväljyyden pieneneminen ja uuden pysäköintiratkaisun rakentaminen sekä vanhan purku). Maankäyttökorvaukset poistetaan asunto-osakeyhtiöiden tonteilta kaupunki saa joka tapauksessa verohyötyä eikä infran rakentamiskustannuksia juuri muodostu. Vastaavasti vuokratonteilla koko arvonnousu tulee antaa vuokralaisen hyväksi. Täydennysrakentamisen maankäyttökorvausta (50 % arvonnoususta) lasketaan Vantaalla 35 %:iin (asuntotontin jo kaavoitetusta rakennusoikeudesta tulee olla käytetty yli 50 %, ja asunto-osakeyhtiön osakkaina tulee pääsääntöisesti olla talon asukkaat). Arvonnousua alentavina tekijöinä huomioidaan purkukulut, maanpuhdistuskuluja sekä asumisen täydennysrakentamiskohteiden osalta olemassa olevien autopaikkojen korvaaminen rakenteellisilla autopaikoilla säilytettävien asuinrakennusten osalta. Maankäyttösopimuksissa kannusteena joko erittäin kevyet korvaukset tai luovuttava niistä kokonaan. Kaavoituksesta aiheutuvat kulut tulisi tietysti maksaa. Täydennysrakentamisen maankäyttösopimusmenettely toimijalle kevyemmäksi kuten minimihyödyn raja, sopimusten hinnoittelu, pysäköinnin ja purkujen huomioiminen yms. (Jyväskylässä Piia Sipinen tutkii diplomityössään). 13

14 Asuinkortteleiden täydennyksessä kriteerit, joiden perusteella maankäyttösopimuskorvaus voi alentua. Vuokratonttien täydentämiseen tietyt perusteet nykyisen vuokran alentamiselle mikäli tontille sijoittuu uutta rakentamista. Toistaiseksi ei ole törmätty yhdenvertaisuusongelmaan. 3 vastaajaa suhtautui em. ehdotuksiin varauksella: Emme kannata maankäyttökorvauksen alentamista tai sen poistamista täydennysrakentamisen yhteydessä. Maankäyttösopimusten korvausten alennuksiin suhtaudutaan varauksella tasapuolisuus vaikeaa toteuttaa jos eri ryhmille asetetaan erilaisia sääntöjä. Ja vieläkin helpommin saadaan sitten riita aikaiseksi niiden tulkinnasta. Kaavan tuomaa hyötyä arvioitaessa otettava huomioon kaavan tuoman rakennusoikeuden käyttöönsaamiseksi tarvittavat erityiskulut, kuten purkaminen ja olemassa oleville rakennuksille aiheutuva haitta piha-alueen pienentymisestä yms. jolloin hyöty ja sopimuskorvaus usein jäänevät kovin pieniksi. Lisäksi kunta voisi sitoutuneemmin suunnitella ko. rahojen käytön konkreettisesti täydennysrakennuskohdetta hyödyttäväksi, esim. lähialueiden kevyen liikenteen raittien, leikkipaikkojen tms. peruskorjaus - tai rakentaminen. Yksittäisten omakotitonttien asemakaavanmuutoksissa tehdään tontin arvonnoususta 50 %:n leikkaus maankäyttösopimuksella. Muunlainen menettely nostaa maan ja tonttien hintaa. Maankäyttösopimuksen laatiminen niin, että korvaus (ja kiinteistönveron nousu) laukeaisivat vasta kun hanke on esim. lupavaiheessa: Yksityinen taloyhtiö tai maanomistaja (muu kuin ammattimainen kiinteistökehittäjä tai rakennuttaja) lähtee tonttinsa täydennysrakentamisessa liikkeelle hitaasti ja varovaisesti. Suurin osa hankkeista kaatuu jo ennen asemakaavan aloittamista. Ne, jotka etenevät kaavoitukseen, pysähtyvät helposti sopimuskeskusteluihin, jos maankäyttökorvauksen maksamista edellytetään heti kaavan valmistumisen jälkeen. Silloin ei yleensä vielä ole hanketta tai toimijaa, joka korvauksen maksaisi. Toimija, joka on kiinnostunut uudesta rakennusoikeudesta löytyy helpommin, kun asemakaava on valmis, eikä ikuisessa luonnos/valitusvaiheessa. Taloyhtiö/maanomistaja uskaltaa edetä kaavan kanssa loppuun asti, kun tietäisi ettei se vielä nosta taloyhtiön kustannuksia. Kehittämiskorvausten ja kehittämisaluemenettelyn kehittäminen Edellisestä menettelystä oli kuitenkin myös vastakkainen mielipide: Kehittämiskorvaussäädöksiä (MRL 91a-91p ) tulisi muuttaa maankäyttösopimusten suuntaan, paitsi olisi pakollinen niille maanomistajille, joiden mukaan saaminen johonkin kaavoituskokonaisuuteen on välttämätöntä. Kaavoituskorvaus pitäisi voida periä tontinomistajalta silloin kun asemakaava on lainvoimainen ja kunnallistekniikka tontille rakennettu. Nyt korvaus on sidottu siihen, että omistaja hakee rakennusluvan ja silloinkin luvan volyymi vaikuttaa korvaukseen. Kehittämisaluemenettely paremmaksi, jäänyt toistaiseksi käyttämättä. Kuntaliitto pohtii ko. pykälän kehittämistä MRL:n kokonaisarvioinnin yhteydessä. 14

15 Kehittämiskorvausmenettely tulisi kytkeä jotenkin kehittämisaluesäädöksiin (MRL ), nyt ovat eri asioita. 112 :n kolmannen kohdan kehittämismaksu ja sen muodostumisperuste on jäänyt vieraaksi. Tontinluovutus ja kaavojen toteutumisen varmistaminen Tontinluovutuskilpailut ja toteuttajan sitominen kilpailuun jo varhaisessa vaiheessa varmistavat parhaiten hankkeen mahdollisuudet toteuttamisen. (Rovaniemen esimerkkinä Lapinaukean tontinluovutuskilpailu ja Valionrannan kaksivaiheinen suunnittelukilpailu). Asemakaavan toteuttamista koskevat toimet erityisesti yksityisen omistamalla maalla ovat kankeita ja poliittisesti vaikeita, jopa kalliita (lunastusluvat, rakentamiskehotukset, kehittämiskorvaus, korotettu kiinteistövero). Valtion tuet ja verotusporkkanat Valtion tukia ehdotettiin kehitettävän täydennysrakentamiseen kannustaviksi ainakin 3 vastauksessa: ARA:n kuntatekniikan avustusta pitäisi uusien alueiden avaamisen sijaan kohdentaa vahvemmin täydennysrakentamishankkeisiin (mm. pysäköinnin uudelleen järjestäminen ja johtosiirrot). Lisäksi tuen saannin ehtona ei voi olla ARA-tuotanto (sosiaalisen eheyden varmistaminen on tärkeämpää täydennysrakentamisessa). Infra-avustukset myös vanhoille alueille täydennysrakentamisen edistämiseksi. Tukea / joustoa ARA-hintoihin, esirakentamiseen haastavilla tonteilla. Purkukustannusten sisällyttäminen ARAn investointitukirahoitukseen (silloin kun tällaisten hankkeiden osoittaminen purkukohdetonteille on järkevää ja perusteltua) Avustusten yms. rahoitusjärjestelmien yksinkertaistaminen kannusteeksi ylipäätään Helpotukset myyntivoiton verotuksessa (2 vastaajaa), esim. uudet kalliimmat pysäköintiratkaisut jäävälle tontinosalle ja vanhojen purku otetaan huomioon myyntivoittoa vähentävänä tekijänä, kun omistaja myy tontistaan osan täydennysrakentamiselle (myös uuden pysäköintiratkaisun kustannusarvio hyväksyttäisiin; verottaja voi tarvittaessa ackreditoida tekijöitä). Kyläalueiden suunnittelun ja haja-asutuksen ohjaaminen Kylien oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen alueilla tulee tiivistää rakentamista, etenkin kun vesiosuuskuntien verkosto kattaa alueet lähes kokonaan. Miten kunta voisi saada tuloja ja samalla sallia pienemmät tontit näillä vesiosuuskuntien alueilla? Ongelmana on nyt yksityinen maanomistus ja suuret (noin 5000 neliötä) yksittäiset. Kaavoittamalla kunta saisi kontolleen vain kulut infran toteuttamisen myötä, ja tulot tonttien lohkomisesta saisi maanomistaja. Haja-asutusalueelle haluavat ottamaan vastuuta maksamalla valinnastaan (mm. koulukyydit, jätevesiavustukset jne. kannustimet ). 15

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Pohjois-Haagan renessanssi 18.4.2011 Kaupunki haluaa edistää täydennysrakentamista Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää panostusta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Täydennysrakentaminen onnistuu! Uudenmaan liiton seminaari 11.11.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen. 2.12.2015 Matti Vatilo, YM

Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen. 2.12.2015 Matti Vatilo, YM Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen 2.12.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset tavoitteet pelkistetysti Tavoitteet Asuntokysyntään ja asuntotarpeen muutoksiin vastaaminen

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT 1 KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT Hyväksytty ympäristöteknisessä lautakunnassa 30.9.2015 71 Voimassa 23.10.2015 alkaen.

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05.

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05. MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Arja Hartikainen puh. 044 794 3285, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0911 VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1 LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekninen lautakunta 13.1.2015 7 Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1. Yleistä Kaavoitus- ja maankäytön palvelut ovat asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatiminen, maanomistajan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.14 Täydennysrakentaminen 14.11.2014 1 Puheenvuorot lupapäällikkö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentaminen 17.11.2014 1 Sisältö Tutkimukset ja kehityshankkeet Kaupungit

Lisätiedot

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normien ja määräysten vaikutus ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normeilla on tarkoituskin vaikuttaa Prof. Esko Suhonen tutki 1960-luvulla kerrostalojen asuttavuutta; suunnittelunormit vaikuttivat usein

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Jyväskylän asemakaavaprosessi. 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö

Jyväskylän asemakaavaprosessi. 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö Jyväskylän asemakaavaprosessi 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö Tavoite / tuote Laadukkaasti valmisteltu lainvoimainen asemakaava, joka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset,

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot