v Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "v. 2010 Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys.

2 2 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö 1 YLEISTÄ Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten mahdollisuuksia sekä luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Toiminta on keskittynyt kokemusten vaihdon kehittämiseen, viestintäkanavana toimimiseen kylien ja rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatioiden välillä, yhteistyön kehittämiseen muihin maakuntiin ja valtakunnan verkostoihin. Yhdistys keskittyy vuonna 2010 suunniteltujen hankkeiden käynnistämiseen, olemassa olevien toteuttamiseen ja uusien varainhankintatoimintojen käynnistämiseen. 2 KONKREETTISET TOIMINTA-ALUEET 2.1 Perustoiminta Toimia kylätoiminnan kattojärjestönä Kylien elinvoimaisuuden lisääminen Jäsenhankinnan toteuttaminen koko Kainuun alueella Nuotan kuntaverkostojen toiminnan kehittäminen Yhteistyön käynnistäminen Kainuun maaseudun- ja asuinalueitten kehittämishankkeiden kanssa Osallistuminen aktiivisesti Suomen kylätoiminta ry:n toiminnan kehittämiseen Kyläportaalin pito internetissä Nuotan hallinnollisen toiminnan kehittäminen jaostomaisen mallin pohjalta Tukea kylien elinvoimaisuutta tarvittavien hankkeitten avulla Yhteistyö Lapin ja Koillismaan kylien kesken. 2.2 Nuotan liiketoiminnan kehittäminen GrowNow oy Sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. 2.3 Hankkeet 2010 Perkuu-hanke Laajakaista hyödyksi II -hanke KYLLI-hanke Palsa-hanke, Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Kainuun Vimma -hanke Kainuun kyläkuituhanke Kylien turva -hanke Kylien turva erillisohjelma -hanke (suunnittelu vuonna 2010) Suomen.tv

3 3 3. PERUSTOIMINTA 3.1 Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseemme kuuluu n. 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 3.2 Jäsenhankinta 3.3 Hankeyhteistyö 3.5 SYTY 3.6 Vaikuttaminen Kainuun Nuottaan kuului vuonna jäsenyhdistystä. Vuoden 2010 tavoitteena on kannustaa uusien kylien ja yhteisöjen liittymistä Kainuun Nuotta ry:n toimintaan ja jäseneksi. Kainuussa on meneillään useita maaseudun ja asuinalueiden kehittämishankkeita, joita toteuttavat mm. Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun MTK-Kainuu, Ympäristökeskus ja Kainuun kunnat. Näissä hankkeissa Kainuun Nuotalla tulee olevaan merkittävä rooli mm. verkoston, tiedonhankinnan ja viestinnän osalta. Suomen kylätoiminta ry (SYTY) toimii valtakunnallisena kylätoiminnan kattojärjestönä. Järjestöllä on 20 aluejärjestöä, joista Kainuun Nuotta ry toimii Kainuun alueellisena kattojärjestönä. Kainuun Nuotta ry vastaa kaikkien SYTY:n toimintojen jalkauttamisesta Kainuun maakunnassa (piirijärjestö). Kainuun Nuotta tukee kaikin tavoin yhdistyksen työskentelyä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen edustaa Kainuuta SYTY:n hallituksessa. Kainuun Nuotta toimii Kainuun kylätoiminnan kattojärjestönä. Nuotalla on edustuksia eri maakunnallisissa työryhmissä seuraavasti: Järjestöforum Kylätyöohjelma Maakuntastrategiaryhmä Maaseuturyhmä/MYR Kansalaisvaikuttaminen ohjelma/maakuntaohjelma Valokuitu 2015 ohjausryhmä Maakunnan innovaatioryhmä Työllisyyden hoito työryhmä (Kaira-hanke) Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kylien kansainvälistyminen Kainuun turvaohjelman ohjausryhmä Päihdetyöryhmä Petotyöryhmä 3.7 Yhteistyökumppanit Kainuun Nuotan yhteistyökumppaneita on mm. kaikki Kainuun kylät ja asuinalueet Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun TE-keskus, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kainuun Martat, IPS-kylät (Itä- ja Pohjois-Suomen kylien yhteistyöverkosto) ja Suomen kylätoiminta ry. 3.8 Kainuun kyläportaalin ylläpito Kylässä-hankkeessa kehitetty Kainuun kyläportaali siirtyi hankkeen päättymisen seurauksena Kainuun Nuotta ry:n ylläpidettäväksi. Toiminta Nuotan osalta alkoi

4 3.9 Kyläpäälliköiden neuvottelupäivät Kohderyhmä Kainuun kylä- ja asukasyhdistysten puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat. Heidän ollessa estyneenä edustaja johtokunnasta. Kylien kehittämistyössä toimivat organisaatiot ja henkilöt. Tavoitteena Kainuun kyläpäälliköiden säännöllinen tapaamisfoorumi, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista ja pohditaan kylätoiminnan tilaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Vuonna 2010 järjestetään kaksi neuvottelupäivää, yksi keväällä ja yksi syksyllä Nuotan hallinnollisen mallin kehittäminen Nuotta ry on toiminut perinteisellä hallintomallilla, jossa johtokunta on käsitellyt kaikki päätettävät asiat. Toiminnan kehittymisen myötä on tarpeellista kehittää toimintaa jaostomaisen mallin mukaisesti, jossa jaostoille sälytetään valtaa ja vastuuta. Johtokunnan toimintaa tehostetaan niin, että se voi keskittyä vahvemmin kehittämiseen ja tulevaisuuden luomiseen Varainhankinnan kehittäminen Kainuun Nuotta aloittaa palveluiden tuottamisen maksupalvelu-verkostossa koko Kainuun alueella. Hyvänä esimerkkinä on vuosina toteutettu Itsenäisyyssukka-hanke. Yhdistys toteuttaa varainhankintaa erillisen liiketoiminnan kehittämisohjelman mukaisesti 3.12 Yhteistyö Eko-Kympin kanssa Kevään ja kesän aikana Kainuun Nuotta ry. toteuttaa yhdessä Eko-Kympin ja kyläyhdistysten kanssa kylien romunkeräystempauksen. Kainuun Nuotan rooli on aktivoida kyläyhdistykset keräämään metalliromua kylänsä alueelta. Romusta saatavan tuoton saa kyläyhdistys. Nuotan saama hyöty on tietty prosenttiosuus koko kerätyn romun tuotosta Kainuun kyläpäivät Kainuun kyläpäivät järjestetään vuonna 2010 kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n, Kajaanin yliopistokeskuksen, ProAgria-Kainuun ja Kainuun ELY/maaseutu ja ympäristö osaston kanssa NUOTAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kainuun Nuotta ry käynnisti vuonna 2009 yhdistyksen liiketoiminnan kehittämisen. Toiminnan tuloksena kesäkuussa 2009 perustettiin GrowNow Oy ja syyskuussa sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. Kehitysyhtiö GrowNow oy Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat kansalliset ja kansainväliset koulutus ja konsulttipalvelut, sähköinen kustannustoiminta, sekä tilavuokraus ja ravintolapalvelut. Yhtiö omistaa ravintola Rajan upseerikerhon, jossa asiakkaille on tarjolla kokous- ja koulutuskäyttöön tilakokonaisuuksia asiakkaan tarpeista lähtien aina 120 hengen tarpeisiin asti. Lisäksi tiloissa on sauna- ja takkahuonetilat. Keittiö toteuttaa asiakkaan tarpeet alkaen kokouskahvituksista aina juhlatilaisuuksien tarjoiluun asti Sosiaalinen osuuskunta Nuotta Liikeideana on toimia Kainuun maakunnallisena kyläpalveluosuuskuntana, joka tuottaa kyläpalveluja kylille ja asuinalueille Kainuussa. Yhtiön toimialueita ovat työvoiman vuokraus, kylätalkkareiden ja kyläkehittäjien palkkaus kylille ja asuinalueille, kyläpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhus- ja vammaisapupalvelut, tiestön hoito, ympäristön hoito, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien kuntouttava toiminta. Yhtiö tuottaa palveluja niille alueille, joissa kylät ja asuinalueet eivät itse pysty ja halua niitä tuottaa.

5 5 Yhtiöt ovat Kainuun Nuotta ry:n omistamia ja ne toimivat yhtiöiden hallitusten ohjaamina. Vuoden 2010 aikana Kainuun Nuotta ry panostaa yhtiöidensä kehittämiseen. 5. HANKKEET 5.1 PERKUU ( ) Varsinainen toiminta Jatketaan kohderyhmäläisten kuntoutus- ja koulutuspolun sekä varsinaisen työllistymismallin kehittelyä tiiviissä yhteistyössä valittujen kumppanitoimijoiden kanssa. Testataan luotavan mallin toimivuutta valikoitujen kohderyhmäläisten avulla perehdyttämällä heidät suunniteltuihin toimenpiteisiin. Hankkeen- ja kumppanitoimijoiden edustajien yhteistyössä kehitellään mallia, jossa kohderyhmäläiset pystytään motivoimaan oman elämänsä hallintaan ja oikean työllistymispolun löytymiseen. Jatketaan siis kohderyhmäläisten antaman erittäin positiivisen palautteen pohjalta Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisprojektin kanssa aloitettua ryhmädynamiikkaan perustuvaa ryhmätoimintaa. Samalla voimistetaan yksilökeskeistä toimintaa Työvoiman palvelukeskuksen ohjaamien asiakkaiden kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolulla. Valmistellaan työstettävän mallin 2. versiota. Pyritään vaikuttamaan edelleen päättäjiin, mm. työministeriin, työllistämismallin yhden kulmakiven eli kohderyhmäläisten täydellisen työkuntoselvityksen ja siitä seuraavien muiden kuin työllistämistoimenpiteiden aktiiviseen käyttöönottoon. Pyritään kohottamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuutta pääasiassa sosiaalisiin yrityksiin esittämällä päättäjille hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuttajien rinnastamisen pitkäaikaistyöttömiin lainvoimiseksi saattamista. Perehdytään huhtikuun alusta voimaan tulevaan De minimis -lainsäädäntöön ja sen vaikutuksiin rakennetyöttömien työllistymismahdollisuuksiin. Yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa haetaan aktiivisesti sijoituspaikkoja kohderyhmäläisille mm. kuntouttavan työtoiminnan asiakaskunnasta. Tässä ja kohderyhmäläisten valmentavassa työssä hankkeen työhön valmentajien valmiuksia tullaan toimintavuonna kehittämään. Samassa yhteydessä kehitellään työpaikkapankkia yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa. Kohderyhmäläisten sijoittumista valitsemansa työllisyyspolun mukaisiin työtehtäviin jatketaan apuna mm. sosiaalinen yritys Rajan Nuotta ok. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti hankkeen mallin informointiin ja levitykseen kumppanitoimijoiden keskuuteen seminaarien ja keskinäisten tapaamisten yhteydessä mediaa unohtamatta. 5.2 Laajakaista hyödyksi II ( ) Hankkeen toteutukseen haettiin joulukuussa 2009 jatkoaikaa saakka. Perusteluna tähän olivat hankepäätösten viivästyminen hankkeen käynnistämisvaiheessa neljällä kuukaudella ja se että hankkeen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittiin lisäaikaa. Hankkeen koulutus- ja tukipalvelua jatketaan ja koulutusten sisältöä monipuolistetaan. Koulutustarpeita on ilmennyt varsinkin verkkoviestintään liittyvissä asioissa. Kotisivukoulutukset kyläportaaliin ja muihin selainpohjaisiin järjestelmiin soveltuvat hankkeen koulutustarjontaan helppoutensa vuoksi hyvin.

6 Etätukiportaali on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi tukipalveluksi ja sen markkinointiin panostetaan voimallisesti vuoden alusta alkaen. Etätukipalvelumallin tekniikan käyttöönottoa asiakkaille rohkaistaan tukikäyntien ja koulutusten yhteydessä Etätuen ylläpitäjä hankkeen päättymisen jälkeen varmistetaan kevään aikana. Netti-tv:n kehitystyötä jatketaan ja kansalaistv:n lähetysten tekoon haetaan lisää toimijoita mm. koulutusten avulla. Yhteistyötä tässä tehdään mm. Kajaanin Yliopistokeskuksen kanssa. Lähetykset toteutetaan osoitteeseen Suomen.tv:n sivustoa kehitetään vastaamaan monipistelähetysten vaatiman etähallinnan vaatimuksia. Seminaarilähetysten kalvoesitysten liittäminen lähetykseen otetaan sivuston esitysmuodoksi tammikuussa. Hankkeen tulokset ja seurannan tuoma palaute toimivat suunnittelun pohjana tarvittavista toimenpiteistä hankkeen päättymisen jälkeen. Tarpeiden ja toiveiden pohjalta laaditaan kehittämishanke, johon haetaan rahoitusta ennen ensimmäisen vuosipuoliskon päättymistä Palsa Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Hankkeen päätavoitteena on kehittää Kainuun syrjäisille alueille alueellisia palvelukeskuksia, joissa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukeskusverkostot, palvelujen tuottajien kumppanuusmallit ja rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluja uusimuotoisesti, hyödyntäen kansainvälisiä palvelujen tuottamismalleja. Keskeisenä menetelmänä on maakunnallisten kansalaisjärjestöjen vahva yhteistyö maakunnallisella ja paikallisella tasolla julkishallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Toiminta konkretisoituu palvelukeskusten kehittymiseen ja verkostoitumiseen Kainuussa. Hankkeen lähtötilanteena on yhteistyö osana Kainuun hallintokokeilua, syrjäisten alueiden palveluiden turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kainuussa. Samalla halutaan turvata vapaaehtoistyö ja sähköinen osaaminen. Kainuussa syrjäisten alueiden palvelujen kehittämiselle suurimmat esteet ovat julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyön puute (kolmikanta) sekä fyysisten palvelukeskusten puuttuminen (yhteistyömallit ja tukiverkostot), jotka ovat hankkeen kehittämiskohtana. Tavoitteena on, että mallia voidaan soveltuvin osin siirtää myös muihin maakuntiin ja seutukuntiin. Konkreettiset tavoitteet tiivistetysti: 1. Rakentaa Kainuussa syrjäisille alueille, olemassa oleviin kiinteistöihin 10 kpl palvelukeskuksia, joiden toiminta pohjautuu paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. 2. Kehittää syrjäisille alueille toimintamalli, jossa tuetaan kansalaisten paikallisia palvelutarpeita. Rakennetaan alueelliset, palvelukeskuksissa toimivat palvelutuotantomekanismit. Mallien luomisessa hyödynnetään eurooppalaisia yhteistyömalleja. Palvelutuotannoissa ovat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymän SOTE-palvelualueet. Palvelukeskusten konkreettisista toiminnoista päätetään eri toimijoiden kanssa paikallisesti, tapauskohtaisesti erikseen keskusten suunnitelmien valmistuttua. 3. Rakentaa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon paikalliset tukiverkostot osana palvelukeskusverkostoa. 4. Kehitetään alueellisten palvelukeskusten maakunnallinen verkosto ja niihin sopivat kansalaisjärjestöjen yhteistyömallit, jotka muodostuvat paikallisista kansalaisjärjestöjen palveluista, esim. liikunta, perhetoiminta, ennalta ehkäisevä terveydenhoito, lasten ja nuorten toiminta. 5. Rakennetaan osana palvelukeskuksia kansalaisvaikuttamislähtöinen netti-tv-toiminta, jossa lähetysten sisältö tuotetaan osana palvelukeskusten toimintaa. Lähetykset voidaan lähettää mistä keskuksesta tahansa.

7 6. Edistää kansalaisten ja järjestöjen tietoyhteiskuntaosaamista ja virtuaalisosiaalisuutta. 7 Hankkeen konkreettinen toiminta palvelukeskuksissa selviää seuraavasta kaaviosta. Kainuun palvelukeskushankkeen rakenne Arviointi ja seuranta Paikalliset yhteistyömallit Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö Paikalliset yhteistyömallit virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Kansalais-tv Virtuaaliverkosto Kansalaisjärjestöjen yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset kansalaistoimintakeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Kansalaisten paikalliset tarpeet Hallintokokeilu/ Maakunta Kuntayhtymän tarpeet 5.4 Kylli- liiketoimintaa kylille hanke KYLLI-hankkeessa kehitetään toimintamuotoja, miten kylille voidaan aktiivisen kylätoiminnan ja yhteisen tahtotilan pohjalta synnyttää kyläläisten toimesta yritystoimintaa. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke kestää vuoden 2010 lokakuun loppuun asti. Hankkeen toiminta-alueena on Oulujärvi Leaderin alue eli Kajaanin kaupunki sekä Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnat. Hanke toteutetaan Oulujärvi Leaderin rahoituksella. Lisäksi hankkeessa ovat yritysrahoittajina Kainuun Puhelinosuuskunta sekä Osuuskauppa Maakunta. KYLLI-hankkeessa on mukana kuusi pilottikylää. Jormua, Kajaani Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani Neittävä, Vaala Ounasjoki, Kajaani (Vuolijoki) Säräisniemi, Vaala Vaarankylä, Paltamo Hankkeen tavoiteltavia tuloksia ovat, että kukin pilottikylä löytää oman toimintatapansa, jonka kautta voi tuottaa kylällä tai sen lähiseudulla tarvittavia palveluja ja sitä kautta edistää hyvinvointia kylällä. hankkeessa syntyy uusia palveluja mm. kylätalkkaripalveluja, uusia hoivapalveluja, matkailupalveluja, nuorisopalveluja, tapahtumapalveluja, erilaisia kierrätyspalveluita, pitopalveluita, konepalveluita. Lisäksi kyläläisten asenne ja liiketoiminnallinen osaaminen kasvaa kehittämisprosessin myötä. Hankkeen aikana kylillä kehittyy uusia mahdollisuuksia sopimukselliseen toimintaan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Vuoden 2010 toimenpiteitä ovat aivoriihipäivät/-illat kullakin kylällä. Aivoriihissä tuotettuja ideoita testataan kevään aikana pidettävissä liiketoimintakoulutuksissa. Kesän alkuun mennessä jokaiselle pilottikylälle on saatu kylän elinkeinollinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman käynnistymistä tarkastetaan vielä syksyn 2010 aikana.

8 KYLLI-hankkeen mallia levitetään muihinkin Oulujärvi Leaderin alueen kyliin. Lisäksi hankkeen kokemusten perusteella räätälöidään oma hankehakemus Elävä Kainuu Leaderille. Tavoitteena on, että uusi hanke voi käynnistyä kevään aikana Elävä Kainuu Leaderin alueella Kainuun vimma Hankkeen tavoitteena on Valokuitu 2015 Kainuu -hankkeen tukeminen, kylä/liityntäverkkojen aktivointi kylillä, sisällön-tuotannon kehittäminen uusiin verkkoihin, kylien turva-ohjelman ja kansalaisvaikuttamisen kehittämiseen Hankkeen tarve jakaantuu seuraavasti: 1. Valokuitu 2015 runkoverkon rakentaminen tarvitsee maakunnallista kylätoimijaa tuekseen hankkeen toteuttamiseen. 2. Kyläverkko/liityntäverkko tarvitsee maakunnallisen kylätoimijan, joka aktivoi kyliä kylätasolla paikallisen valokuituverkon hankintaan/rakentamiseen ja käyttöönottoon. 3. Valokuidun rakentamisesta saatavan hyödyn rakentamisessa tarvitaan maakunnallista kylätason toimijaa. 4. Kylien turvaohjelma, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 2009 ja käytäntöönpano vuosien aikana tarvitsee tuekseen maakunnallisen koordinoijan, joka vastaa toiminnan kehittämistä. 5. Kainuun hallintokokeilumallin kehittäminen ja yhteiskunta yleensä asettavat kansalaistoiminnalle ja kansalaisvaikuttamiselle yhä suurempia haasteita. Tarvitsemme uusia toiminta- ja kannustustapoja, jotta kansalaisten aktiivisuus ja vaikuttamisen tahtoa kehitetään. Lähitulevaisuuden haasteena kansalaistoiminnassa on löytää ratkaisuja kansalaistoiminnan arvostukseen, kansalaisvaikuttamiseen ja toimintamallien uudistamiseen. Kansalaistoiminnan edellytyksiin voidaan vaikuttaa asianmukaisten koulutusten, työnjaon ja uusien toimintamallien avulla. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri kainuulaisten toimijoiden kesken löytääksemme ratkaisumalleja kansalaistoiminnan turvaamiseksi Kainuussa. Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat seuraavat: Tukea Valokuitu hankkeen runkoverkon toteuttamista Kainuussa kylien näkökulmasta tarkastellen. Tukea/kehittää kylä/liityntäverkkojen (viimeinen 2 km) toteuttamista ja kansalaisten sitoutumista kuituverkon käyttäjiksi. Kehittää valokuidun rakentamisessa syntyvien sisältömahdollisuuksia toteuttamista kylien, julkishallinnon ja yritysten tarpeista tarkastellen. Kehittää ja toteuttaa kylien turvaohjelmaa ja koordinoida ohjelman käytäntöön panoa (ei sisällä tarvittavien koulutusohjelmien toteuttamista, eikä verkostojen rakentamista paikallisella tasolla) Lisätä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia osana hallintokokeilun kehittämistä. Kehittää uusia viestintävälineitä ja menetelmiä kansalaisten ja julkishallinnon vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansalaistoimintaa tukeva netti-tv-järjestelmä. 5.6 Kylien turva kehittämishanke Kylien turvaohjelma Kainuun maakunta kuntayhtymä on käynnistänyt maakunnallisen turvaohjelman valmistelun. Osana maakunnallista turvaohjelmaa toteutetaan kylien turvaohjelma. Ohjelma sisältää laajan kansalaisnäkökulmaisen turvasuunnitelman, jossa

9 turvakäsitteen rakentuminen muodostuu kansalaisten kokemasta turvallisuuden tunteesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kylien turvaohjelman käsite on laajempi kuin viranomaiskäsite. Ohjelmassa tuodaan esille erilaisten vapaaehtoisuuteen liittyvien turvaverkostojen rakentaminen kylille/kyläalueille (esim. pelastusryhmät, jotka toimivat vapaaehtoisesti). Valtakunnassa on lanseerattu käsite, kylävaste, joka tulee sanasta ensivaste ja joka edellyttää myös vapaaehtoisverkostojen organisoimisen ja kouluttamisen kylille. Kylien turvaohjelman kehittämisessä hyödynnetään Lapissa jo käynnistynyttä valtakunnallista pilottia, jossa toimijoina ovat Lapin kylät ry, Lapin lääninhallitus ja sisäministeriö. Saamme Kainuuseen kaiken Lapin tiedon käyttöömme ja he konsultoivat tarvittaessa meitä. Osana kylien turvaohjelman toteuttamista Kainuun Nuotta ry käynnistää vuoden 2010 alussa hankesuunnittelun Kylien turvaohjelman käytännön toimintojen toteuttamiseksi Kainuun maakunnassa. Hankkeen keskeinen tavoite on rakentaa kyläalueelliset turvasuunnitelmat, toteuttaa tarvittavat koulutukset ja auttaa toimintojen käynnistämisessä. Hankkeella rakennetaan toimintamalli, jolla yhdistetään kaikki ne toimijat, jotka ovat kosketuksissa yksittäiseen kansalaiseen tämän eri elämänvaiheissa. Hankkeella rakennetaan myös toimintamalli paikallisen tason/kylätason turvallisuussuunnitelman rakentamiseen. Näin puretaan perinteinen putkinäköinen sektoriajattelu, joka on ollut vallalla maaseudun asukkaiden turvallisuutta rakennettaessa. Lisäarvona on kolmannen sektorin tuominen mukaan arjen turvan rakentamiseen. Tämä kolmas sektori rakentuu kylätoiminnasta, sekä muista paikallisista ja alueellisista järjestöistä. Hanke toteutetaan vahvassa yhteistyössä lapin turvahankkeiten kanssa. Hankkeen keskeiset painopisteet selviävät seuraavasta kaavakkeesta: Turvallisuutta heikentävät tekijät Nykytila Sosiaali-ja terveyspalvelujen keskittäminen heikentänyt palvelujen saatavuutta Kouluverkon tiivistäminen on aiheuttanut pitkät koulumatkat ja heikentänyt yhteisöllisyyttä ja paikallista palvelutoimintaa kylätalojen ylläpito on käynyt vaikeaksi, josta johtuen paikallinen omaehtoinen toiminta on uhattu Pitkä etäisyydet ja harvaan asuminen heikentänyt pelastustoimen ja järjestystoimen reagointinopeutta Palvelut Syrjäytyminen Infra ja liikkuminen Korkea työttömyys on luonut monenlaisia ongelmia maaseudun väestössä. Syrjäytyminen, mukaan lukien nuoret, vaikeuttaa merkittävässä määrin maaseudun asukkaiden oman elämänhallintaa. Päihdeongelmat ovat syventyneet erityisesti työttömien miesten osalta Ongelmien monimuotoinen kasaantuminen on lisännyt itsetuhoista käyttäytymistä 9 Teiden kunto on vaikeuttanut asukkaiden, yritysten ja pelastus- ja järjestys viranomaisten liikkumista Puhelin- ja teleinfra ei toimi riittävästi kaikilla alueilla Kulkeminen on vaikeutunut julkisen liikenteen vuorojen vähetessä Pitkät koulumatkat luovat turvattomuutta lapsissa ja vanhemmissa Toimenpiteet Vastuutahot ja seuranta Aikataulu Kansalaisvaikuttamisen edistäminen Kyläpalvelukeskukset Liikkuvat palvelut Sähköisten palvelujen kehittäminen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikallinen yhteistyö Kyläsuunnitelmat osaksi maakunta ja kuntasuunnittelua Kylätalojen ylläpito turvataan kehittämällä niistä monipalvelukeskuksia Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kuntouttava toiminta osana työllisyyden hoitoa Yhteiskuntapalvelut Nuorten työllistämisen lisääminen (setelinuoret ja työharjoittelu) Talkooperinteen kehittäminen Eri ikäryhmien harraste ja turvaverkot Kylien yhteisöllinen vastuu (naapuriapu ja huolenpito Kylien sisäisen ja välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen) Kylien sosiaalisen pääoman kehittäminen Kylien turvaverkot (kylävasteryhmät: kriisiryhmät, vapaaehtoiset palo, pelastus, päihdeverkostot Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Tuetaan tiekuntien isännöintiä lisäämällä osaamista ja verkostoitumista Aktiivien palautteenanto yleisten teiden ylläpidosta Kyläsuunnitelmat osaksi maakuntasuunnittelua Valokuituverkon rakentamisen myötä kehitetään samalla puhelin ja teleinfran toimivuutta Kehitetään kylien kimppakyyti ja koulutaksitoimintaa osana kylien asukkaiden liikkumista Rakennetaan koulumatkat lapsille turvalliseksi erityisesti jalkaisin kuljettavat matkat (huom. esim. petoongelmat) Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset 5.7 Erillisohjelmahanke Osana kylien turvaohjelmaa vuoden 2010 aikana rakennetaan erillisohjelmahanke, joka on Oulun yliopiston Kajaanin yo-keskuksen hanke, jossa yhteistyökumppaneina ovat Kainuun, Koillismaan ja Lapin kylät ja heidän eurooppalaisia yhteistyökumppaneitaan.

10 Hankkeen toimijat. Sisäministeriö Lääninhallitukset Maakuntien liitot Alueelliset/paikalliset pelastus- ja järjestysviranomaiset Maakunnalliset kehittäjäorganisaatiot Toimialueitten kylien kattojärjestöt Peruskuntia Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita Hankkeen hallinnoijana toimii Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrotinstituutti yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. 10 Hankkeen päätavoitteena on hyvien turvakäytäntöjen siirtäminen osana kylien turvallisuutta Hankkeen sisällöt Sujuvan arjen turvallisuus Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö Kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen varautumisen tukeminen Kylien infran kehittäminen Sosiaalinen yrittäjyys, kylien työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy Kylätoiminnan kehittäminen Yhteisöllisyyden kehittäminen Kylien/kylätoiminnan liiketoiminnan kehittäminen ja pienten töiden organisointi Tietoyhteiskunnan kehittäminen, kylien sähköiset palvelut ja viestintä Kylien palvelut Kylän peruspalvelut Kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottamisessa Kylien palvelukeskukset ja niiden alueellinen toiminta Toimintaan liittyy vahva tutkimuksellinen osio. Hanke käynnistyy vuoden 2011 aikana. 5.8 Kainuun kyläkuitu hanke Valokuitu 2015 Valtakunnallisen valokuituhankkeen toisen tavoitteen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat tulee olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Hankkeeseen tullaan käyttämään julkista tukea niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä tullaan rakentamaan vain sinne, missä niille on todellista kysyntää. Julkisella rahoituksella rakennettava valokuitu runkoverkko toteutetaan maksimissaan kahden kilometrin päähän käyttäjästä. Kuluttajat hankkivat/rakentavat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan. Kylä- eli liityntäverkkojen rakentamisessa (viimeiset kaksi kilometriä) kannustetaan maaseudun asukkaita luomaan erilaisia yhteistyö- ja rahoitusmalleja. Keskeistä valokuituhankkeessa on saada kylien asukkaat/kylät sitoutumaan viimeisen kahden kilometrin rakentamiseen ja liittymään verkon käyttäjäksi. Tämä onnistuu vain tukemalla maakunnallisesti jokaista kylää erikseen paikan päällä käyden. Teknologian rakentamisen ohessa tulee käynnistää laajamittainen sisällöntuottaminen, jotta tehdylle investoinnille saadaan laaja hyöty. Liikenne- ja viestintäministerin tavoite on saattaa vuoteen 2013 mennessä keskeisimmät julkiset ja yksityiset palvelut

11 verkosta saataviksi. Lisäksi kylien toimijoiden tarve on saada nopeita yrityspohjaisia palveluita käyttöönsä ja hyödyntää viestinnässään nopean verkon uusia mahdollisuuksia Kainuun maakunnallisen tarvekartoituksen ja maakunnallisen laajakaistasuunnitelman laatii Kainuun maakunta kuntayhtymä ja alueelle kaavaillut, julkista tukea hakevat valokuituhankkeet suunnitellaan yhdessä alueen kuntien kanssa. Valokuituhankkeiden toteutus tullaan hakemaan kilpailutuksen kautta. Kyläkuitupilottihanke Pilottikylien kyläverkon (viimeinen kaksi kilometriä) rakentaminen kylän omana talkootyönä, kuituosuukuntien perustaminen ja sisällön kehittäminen ja testaaminen nopeisiin kuituihin pilotoidaan Kainuussa kahdella kylällä. Toinen kylä on Tipasoja Sotkamossa ja toinen Hossa Suomussalmella. Lisäksi taajama maaseutu yhteistyömahdollisuuksia valokuitujen avulla pilotoidaan yhteistyössä Nakertaja- Hetteenmäen kylän kanssa. Teknologiasta ja rakentamisesta hankkeessa vastaa Kainuun Puhelinosuuskunta, kylien aktivoinnista ja sisällön kehittämisestä vastaa Kainuun Nuotta ry yhteistyössä eri toimijoitten kanssa. Kainuun Nuotta ry on käynnistänyt vuoden 2009 aikana hankesuunnittelun kyläkuitujen hyödyn rakentamiseksi pilottikylille. Hanke käynnistetään keväällä Toimenpiteet hankkeessa Kylien aktiivisuus ja omatoimisuus välttämätöntä kyläkuidun onnistumiseksi. Aktivointi onnistuu vain arkipäivän hyötyjen esiinnostamisella Aktivointi Kylissä (yhteisöllisyys ja yleinen hyöty) Kodeissa (henkilökohtainen hyöty) Julkisen, ykstyisen, kolmannen sektorin ja kansalaisten hyötyjen esiinnostaminen valokuituverkoissa Suomen.tv Netti.tv on usean eri Suomalaisen kansalaistoimijan yhteistyöhanke. Mukana ovat Kainuun Nuotta ry, Kolin seudun kylät (Pohjois-Karjala), Käpylä, Helsinki, Turun saaristokunnat, Lapin kylät ja Koillismaan kylät. Hanke on vaiheistettu kolmeen osaan. Vuonna kukin maakunta käynnistää oman peruskoulutuksen, netti-tv sisältöosaamiseen. Yhteisen valtakunnallisen netti-tv (www.suomen.tv)kanavan käynnistäminen vuosina Lähtökohtana on kansalais tv-toiminta, jossa kansalaiset tuottavat itse sisällön kanavalle. kolmantena toimintana on kansainvälisen toiminnan käynnistäminen vuonna Tavoite ja kehittämisen sisällöt: 1. Alueelliset toiminnat Tekninen ja tuotanto-osaaminen haltuun Kansalaistoiminta ja elinkeinotoiminta Ympäristö ja teemakohtainen toiminta Julkinen toiminta, kohderyhmien huomioiminen Nuoret ja ikinuoret 2. Yhteiset lähetykset (www.suomen.tv)

12 Koulutukset (myös suljetut seminaarit) Yhteiset teemalähetykset Arkipäivän toiminta (nuorten toimintana) Juhlatapahtumat Kulttuuri ja taide 3. Kv-yhteistyö Vaiheen I hankkeiden vetovastuulla ovat jokainen toimija itsenäisesti. Vaiheen II Hankkeen vetovastuussa on Kainuun Nuotta ry HALLINTO 6.1 Vuosikokoukset 6.2 Johtokunta 6.3 Johtoryhmä 6.4 Jaostot 6.5 Henkilöstö 6.6 Johtosääntö Ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokous. Kainuun Nuotta ry:llä on kaksi kokousta vuodessa: kevätkokous (tilikokous) ja syyskokous (henkilövalintakokous). Johtokunnassa on edustaja jokaisesta Kainuun kunnasta ja lisäksi hänellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa on 14 varsinaista jäsentä ja 14 varajäsentä. Johtokunnan jäsenten kausi on kaksivuotinen ja puheenjohtajan kolmivuotinen. Johtoryhmän muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Johtoryhmä valmistelee asiat johtokunnan päätettäväksi sekä toteuttaa annetut päätökset. Johtokunta voi alistaa asian johtoryhmän päätettäväksi. Jaostot toteuttavat ja kehittävät teema-alueittain johtokunnan ja johtoryhmän niille osoittamia toimialueita. Jaostot toteuttavat itsenäisesti heille annettujen teema-alueiden toteuttamisen. Kainuun Nuotta ry palkkaa hankkeissa tarvittavan henkilöstön hankkeiden rahoitussuunnitelmien puitteissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua johtokunnan kokouksiin. Hankevetäjien palavereissa tiivistetään hankkeiden välistä yhteistyötä ja estetään päällekkäisyyksien syntymistä. Kainuun Nuotta ry:llä on hyväksytty johtosääntö, jossa määritellään eri toimijatahojen päätöksentekovaltuudet ja vastuut.

13 13 7. TALOUSARVIO VUODELLE 2010 Perustoiminta talousarvio 2010 Kulut Viestintä ja markkinointi 300 Toimistotarvikkeet Kopiointikulut 500 Matkakorvaukset Päivärahat 300 Kopiokoneen vuokra Jäsenmaksut 380 Puhelinkulut Postikulut 600 Palkat Pankin palvelumaksut 250 Kyläpäiväkulut 150 Korkokulut Muut kulut Yhteensä Tulot Yleisavustukset SYTY/Valtionavustus Varainhankinta/osingot Yhteensä EROTUS Hankkeiden talousarvio 2010 Hanke Tulot Menot Laajakaista hyödyksi II Perkuu hanke Kylli hanke Palsa-hanke Kainuun Vimma hanke Kyläkuitu hanke Kylien turva hanke Suomen.tv hanke Yhteensä Talousarvio yhteensä Hanke Tulot Menot Yleiskulut Hankkeet Yhteensä Erotus

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

KAINUUN NUOTTA RY. Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja

KAINUUN NUOTTA RY. Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja KAINUUN NUOTTA RY Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdis-tysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät

Lisätiedot

Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola

Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola Veli-Matti Karppinen toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009

KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009 1 / 5 KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009 Aika: tiistai klo 13.10 14.45 Paikka: Läsnä: Kauppakatu 1, 2.kerroksen kokoushuone Juhana Juntunen, Kuhmon kaupunki Erkki Kemppainen, Kajaanin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni?

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Lapin malli sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä - Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa Valtakunnallinen harvaan

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Laajakaista 2015 -hanke

Laajakaista 2015 -hanke Laajakaista 2015 -hanke Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta, suunnittelu ja kehittäminen, Aluekehitysyksikkö Sote jory 9.11.2010 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet ja miten

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla?

Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla? 1 Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla? Maaseudun sopeutuminen Maaseututukijatapaaminen, Karstula 26.8.-27.8.2010 2 Sisällys Palma II -projkektin esitely

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma

Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma Kainuun Nuotta ry Ilmarintie 6, 87200 Kajaani 12.12.2013 2 Sisältö 1. YLEISTÄ... 4 2. KAINUUN NUOTTA RY:N TOIMINNAN KEHITTYMINEN... 4 3. KONKREETTISET

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

JAKE-hankkeen mahdollisuudet ja Kylähyvinvoinnin teemojen jatkotyöstäminen

JAKE-hankkeen mahdollisuudet ja Kylähyvinvoinnin teemojen jatkotyöstäminen JAKE-hankkeen mahdollisuudet ja Kylähyvinvoinnin teemojen jatkotyöstäminen Kunnaspirtti 21.10.2014 1 Lähtökohta Juurrutus >>> jatkuvuus Yleistettävyys >>> siirrettävissä Kunta- ja järjestökumppanuudella

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen väliarviointi

Laajakaistahankkeen väliarviointi Laajakaistahankkeen väliarviointi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot