v Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "v. 2010 Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys.

2 2 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö 1 YLEISTÄ Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten mahdollisuuksia sekä luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Toiminta on keskittynyt kokemusten vaihdon kehittämiseen, viestintäkanavana toimimiseen kylien ja rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatioiden välillä, yhteistyön kehittämiseen muihin maakuntiin ja valtakunnan verkostoihin. Yhdistys keskittyy vuonna 2010 suunniteltujen hankkeiden käynnistämiseen, olemassa olevien toteuttamiseen ja uusien varainhankintatoimintojen käynnistämiseen. 2 KONKREETTISET TOIMINTA-ALUEET 2.1 Perustoiminta Toimia kylätoiminnan kattojärjestönä Kylien elinvoimaisuuden lisääminen Jäsenhankinnan toteuttaminen koko Kainuun alueella Nuotan kuntaverkostojen toiminnan kehittäminen Yhteistyön käynnistäminen Kainuun maaseudun- ja asuinalueitten kehittämishankkeiden kanssa Osallistuminen aktiivisesti Suomen kylätoiminta ry:n toiminnan kehittämiseen Kyläportaalin pito internetissä Nuotan hallinnollisen toiminnan kehittäminen jaostomaisen mallin pohjalta Tukea kylien elinvoimaisuutta tarvittavien hankkeitten avulla Yhteistyö Lapin ja Koillismaan kylien kesken. 2.2 Nuotan liiketoiminnan kehittäminen GrowNow oy Sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. 2.3 Hankkeet 2010 Perkuu-hanke Laajakaista hyödyksi II -hanke KYLLI-hanke Palsa-hanke, Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Kainuun Vimma -hanke Kainuun kyläkuituhanke Kylien turva -hanke Kylien turva erillisohjelma -hanke (suunnittelu vuonna 2010) Suomen.tv

3 3 3. PERUSTOIMINTA 3.1 Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseemme kuuluu n. 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 3.2 Jäsenhankinta 3.3 Hankeyhteistyö 3.5 SYTY 3.6 Vaikuttaminen Kainuun Nuottaan kuului vuonna jäsenyhdistystä. Vuoden 2010 tavoitteena on kannustaa uusien kylien ja yhteisöjen liittymistä Kainuun Nuotta ry:n toimintaan ja jäseneksi. Kainuussa on meneillään useita maaseudun ja asuinalueiden kehittämishankkeita, joita toteuttavat mm. Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun MTK-Kainuu, Ympäristökeskus ja Kainuun kunnat. Näissä hankkeissa Kainuun Nuotalla tulee olevaan merkittävä rooli mm. verkoston, tiedonhankinnan ja viestinnän osalta. Suomen kylätoiminta ry (SYTY) toimii valtakunnallisena kylätoiminnan kattojärjestönä. Järjestöllä on 20 aluejärjestöä, joista Kainuun Nuotta ry toimii Kainuun alueellisena kattojärjestönä. Kainuun Nuotta ry vastaa kaikkien SYTY:n toimintojen jalkauttamisesta Kainuun maakunnassa (piirijärjestö). Kainuun Nuotta tukee kaikin tavoin yhdistyksen työskentelyä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen edustaa Kainuuta SYTY:n hallituksessa. Kainuun Nuotta toimii Kainuun kylätoiminnan kattojärjestönä. Nuotalla on edustuksia eri maakunnallisissa työryhmissä seuraavasti: Järjestöforum Kylätyöohjelma Maakuntastrategiaryhmä Maaseuturyhmä/MYR Kansalaisvaikuttaminen ohjelma/maakuntaohjelma Valokuitu 2015 ohjausryhmä Maakunnan innovaatioryhmä Työllisyyden hoito työryhmä (Kaira-hanke) Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kylien kansainvälistyminen Kainuun turvaohjelman ohjausryhmä Päihdetyöryhmä Petotyöryhmä 3.7 Yhteistyökumppanit Kainuun Nuotan yhteistyökumppaneita on mm. kaikki Kainuun kylät ja asuinalueet Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun TE-keskus, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kainuun Martat, IPS-kylät (Itä- ja Pohjois-Suomen kylien yhteistyöverkosto) ja Suomen kylätoiminta ry. 3.8 Kainuun kyläportaalin ylläpito Kylässä-hankkeessa kehitetty Kainuun kyläportaali siirtyi hankkeen päättymisen seurauksena Kainuun Nuotta ry:n ylläpidettäväksi. Toiminta Nuotan osalta alkoi

4 3.9 Kyläpäälliköiden neuvottelupäivät Kohderyhmä Kainuun kylä- ja asukasyhdistysten puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat. Heidän ollessa estyneenä edustaja johtokunnasta. Kylien kehittämistyössä toimivat organisaatiot ja henkilöt. Tavoitteena Kainuun kyläpäälliköiden säännöllinen tapaamisfoorumi, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista ja pohditaan kylätoiminnan tilaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Vuonna 2010 järjestetään kaksi neuvottelupäivää, yksi keväällä ja yksi syksyllä Nuotan hallinnollisen mallin kehittäminen Nuotta ry on toiminut perinteisellä hallintomallilla, jossa johtokunta on käsitellyt kaikki päätettävät asiat. Toiminnan kehittymisen myötä on tarpeellista kehittää toimintaa jaostomaisen mallin mukaisesti, jossa jaostoille sälytetään valtaa ja vastuuta. Johtokunnan toimintaa tehostetaan niin, että se voi keskittyä vahvemmin kehittämiseen ja tulevaisuuden luomiseen Varainhankinnan kehittäminen Kainuun Nuotta aloittaa palveluiden tuottamisen maksupalvelu-verkostossa koko Kainuun alueella. Hyvänä esimerkkinä on vuosina toteutettu Itsenäisyyssukka-hanke. Yhdistys toteuttaa varainhankintaa erillisen liiketoiminnan kehittämisohjelman mukaisesti 3.12 Yhteistyö Eko-Kympin kanssa Kevään ja kesän aikana Kainuun Nuotta ry. toteuttaa yhdessä Eko-Kympin ja kyläyhdistysten kanssa kylien romunkeräystempauksen. Kainuun Nuotan rooli on aktivoida kyläyhdistykset keräämään metalliromua kylänsä alueelta. Romusta saatavan tuoton saa kyläyhdistys. Nuotan saama hyöty on tietty prosenttiosuus koko kerätyn romun tuotosta Kainuun kyläpäivät Kainuun kyläpäivät järjestetään vuonna 2010 kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n, Kajaanin yliopistokeskuksen, ProAgria-Kainuun ja Kainuun ELY/maaseutu ja ympäristö osaston kanssa NUOTAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kainuun Nuotta ry käynnisti vuonna 2009 yhdistyksen liiketoiminnan kehittämisen. Toiminnan tuloksena kesäkuussa 2009 perustettiin GrowNow Oy ja syyskuussa sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. Kehitysyhtiö GrowNow oy Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat kansalliset ja kansainväliset koulutus ja konsulttipalvelut, sähköinen kustannustoiminta, sekä tilavuokraus ja ravintolapalvelut. Yhtiö omistaa ravintola Rajan upseerikerhon, jossa asiakkaille on tarjolla kokous- ja koulutuskäyttöön tilakokonaisuuksia asiakkaan tarpeista lähtien aina 120 hengen tarpeisiin asti. Lisäksi tiloissa on sauna- ja takkahuonetilat. Keittiö toteuttaa asiakkaan tarpeet alkaen kokouskahvituksista aina juhlatilaisuuksien tarjoiluun asti Sosiaalinen osuuskunta Nuotta Liikeideana on toimia Kainuun maakunnallisena kyläpalveluosuuskuntana, joka tuottaa kyläpalveluja kylille ja asuinalueille Kainuussa. Yhtiön toimialueita ovat työvoiman vuokraus, kylätalkkareiden ja kyläkehittäjien palkkaus kylille ja asuinalueille, kyläpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhus- ja vammaisapupalvelut, tiestön hoito, ympäristön hoito, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien kuntouttava toiminta. Yhtiö tuottaa palveluja niille alueille, joissa kylät ja asuinalueet eivät itse pysty ja halua niitä tuottaa.

5 5 Yhtiöt ovat Kainuun Nuotta ry:n omistamia ja ne toimivat yhtiöiden hallitusten ohjaamina. Vuoden 2010 aikana Kainuun Nuotta ry panostaa yhtiöidensä kehittämiseen. 5. HANKKEET 5.1 PERKUU ( ) Varsinainen toiminta Jatketaan kohderyhmäläisten kuntoutus- ja koulutuspolun sekä varsinaisen työllistymismallin kehittelyä tiiviissä yhteistyössä valittujen kumppanitoimijoiden kanssa. Testataan luotavan mallin toimivuutta valikoitujen kohderyhmäläisten avulla perehdyttämällä heidät suunniteltuihin toimenpiteisiin. Hankkeen- ja kumppanitoimijoiden edustajien yhteistyössä kehitellään mallia, jossa kohderyhmäläiset pystytään motivoimaan oman elämänsä hallintaan ja oikean työllistymispolun löytymiseen. Jatketaan siis kohderyhmäläisten antaman erittäin positiivisen palautteen pohjalta Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisprojektin kanssa aloitettua ryhmädynamiikkaan perustuvaa ryhmätoimintaa. Samalla voimistetaan yksilökeskeistä toimintaa Työvoiman palvelukeskuksen ohjaamien asiakkaiden kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolulla. Valmistellaan työstettävän mallin 2. versiota. Pyritään vaikuttamaan edelleen päättäjiin, mm. työministeriin, työllistämismallin yhden kulmakiven eli kohderyhmäläisten täydellisen työkuntoselvityksen ja siitä seuraavien muiden kuin työllistämistoimenpiteiden aktiiviseen käyttöönottoon. Pyritään kohottamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuutta pääasiassa sosiaalisiin yrityksiin esittämällä päättäjille hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuttajien rinnastamisen pitkäaikaistyöttömiin lainvoimiseksi saattamista. Perehdytään huhtikuun alusta voimaan tulevaan De minimis -lainsäädäntöön ja sen vaikutuksiin rakennetyöttömien työllistymismahdollisuuksiin. Yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa haetaan aktiivisesti sijoituspaikkoja kohderyhmäläisille mm. kuntouttavan työtoiminnan asiakaskunnasta. Tässä ja kohderyhmäläisten valmentavassa työssä hankkeen työhön valmentajien valmiuksia tullaan toimintavuonna kehittämään. Samassa yhteydessä kehitellään työpaikkapankkia yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa. Kohderyhmäläisten sijoittumista valitsemansa työllisyyspolun mukaisiin työtehtäviin jatketaan apuna mm. sosiaalinen yritys Rajan Nuotta ok. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti hankkeen mallin informointiin ja levitykseen kumppanitoimijoiden keskuuteen seminaarien ja keskinäisten tapaamisten yhteydessä mediaa unohtamatta. 5.2 Laajakaista hyödyksi II ( ) Hankkeen toteutukseen haettiin joulukuussa 2009 jatkoaikaa saakka. Perusteluna tähän olivat hankepäätösten viivästyminen hankkeen käynnistämisvaiheessa neljällä kuukaudella ja se että hankkeen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittiin lisäaikaa. Hankkeen koulutus- ja tukipalvelua jatketaan ja koulutusten sisältöä monipuolistetaan. Koulutustarpeita on ilmennyt varsinkin verkkoviestintään liittyvissä asioissa. Kotisivukoulutukset kyläportaaliin ja muihin selainpohjaisiin järjestelmiin soveltuvat hankkeen koulutustarjontaan helppoutensa vuoksi hyvin.

6 Etätukiportaali on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi tukipalveluksi ja sen markkinointiin panostetaan voimallisesti vuoden alusta alkaen. Etätukipalvelumallin tekniikan käyttöönottoa asiakkaille rohkaistaan tukikäyntien ja koulutusten yhteydessä Etätuen ylläpitäjä hankkeen päättymisen jälkeen varmistetaan kevään aikana. Netti-tv:n kehitystyötä jatketaan ja kansalaistv:n lähetysten tekoon haetaan lisää toimijoita mm. koulutusten avulla. Yhteistyötä tässä tehdään mm. Kajaanin Yliopistokeskuksen kanssa. Lähetykset toteutetaan osoitteeseen Suomen.tv:n sivustoa kehitetään vastaamaan monipistelähetysten vaatiman etähallinnan vaatimuksia. Seminaarilähetysten kalvoesitysten liittäminen lähetykseen otetaan sivuston esitysmuodoksi tammikuussa. Hankkeen tulokset ja seurannan tuoma palaute toimivat suunnittelun pohjana tarvittavista toimenpiteistä hankkeen päättymisen jälkeen. Tarpeiden ja toiveiden pohjalta laaditaan kehittämishanke, johon haetaan rahoitusta ennen ensimmäisen vuosipuoliskon päättymistä Palsa Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Hankkeen päätavoitteena on kehittää Kainuun syrjäisille alueille alueellisia palvelukeskuksia, joissa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukeskusverkostot, palvelujen tuottajien kumppanuusmallit ja rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluja uusimuotoisesti, hyödyntäen kansainvälisiä palvelujen tuottamismalleja. Keskeisenä menetelmänä on maakunnallisten kansalaisjärjestöjen vahva yhteistyö maakunnallisella ja paikallisella tasolla julkishallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Toiminta konkretisoituu palvelukeskusten kehittymiseen ja verkostoitumiseen Kainuussa. Hankkeen lähtötilanteena on yhteistyö osana Kainuun hallintokokeilua, syrjäisten alueiden palveluiden turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kainuussa. Samalla halutaan turvata vapaaehtoistyö ja sähköinen osaaminen. Kainuussa syrjäisten alueiden palvelujen kehittämiselle suurimmat esteet ovat julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyön puute (kolmikanta) sekä fyysisten palvelukeskusten puuttuminen (yhteistyömallit ja tukiverkostot), jotka ovat hankkeen kehittämiskohtana. Tavoitteena on, että mallia voidaan soveltuvin osin siirtää myös muihin maakuntiin ja seutukuntiin. Konkreettiset tavoitteet tiivistetysti: 1. Rakentaa Kainuussa syrjäisille alueille, olemassa oleviin kiinteistöihin 10 kpl palvelukeskuksia, joiden toiminta pohjautuu paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. 2. Kehittää syrjäisille alueille toimintamalli, jossa tuetaan kansalaisten paikallisia palvelutarpeita. Rakennetaan alueelliset, palvelukeskuksissa toimivat palvelutuotantomekanismit. Mallien luomisessa hyödynnetään eurooppalaisia yhteistyömalleja. Palvelutuotannoissa ovat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymän SOTE-palvelualueet. Palvelukeskusten konkreettisista toiminnoista päätetään eri toimijoiden kanssa paikallisesti, tapauskohtaisesti erikseen keskusten suunnitelmien valmistuttua. 3. Rakentaa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon paikalliset tukiverkostot osana palvelukeskusverkostoa. 4. Kehitetään alueellisten palvelukeskusten maakunnallinen verkosto ja niihin sopivat kansalaisjärjestöjen yhteistyömallit, jotka muodostuvat paikallisista kansalaisjärjestöjen palveluista, esim. liikunta, perhetoiminta, ennalta ehkäisevä terveydenhoito, lasten ja nuorten toiminta. 5. Rakennetaan osana palvelukeskuksia kansalaisvaikuttamislähtöinen netti-tv-toiminta, jossa lähetysten sisältö tuotetaan osana palvelukeskusten toimintaa. Lähetykset voidaan lähettää mistä keskuksesta tahansa.

7 6. Edistää kansalaisten ja järjestöjen tietoyhteiskuntaosaamista ja virtuaalisosiaalisuutta. 7 Hankkeen konkreettinen toiminta palvelukeskuksissa selviää seuraavasta kaaviosta. Kainuun palvelukeskushankkeen rakenne Arviointi ja seuranta Paikalliset yhteistyömallit Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö Paikalliset yhteistyömallit virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Kansalais-tv Virtuaaliverkosto Kansalaisjärjestöjen yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset kansalaistoimintakeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Kansalaisten paikalliset tarpeet Hallintokokeilu/ Maakunta Kuntayhtymän tarpeet 5.4 Kylli- liiketoimintaa kylille hanke KYLLI-hankkeessa kehitetään toimintamuotoja, miten kylille voidaan aktiivisen kylätoiminnan ja yhteisen tahtotilan pohjalta synnyttää kyläläisten toimesta yritystoimintaa. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke kestää vuoden 2010 lokakuun loppuun asti. Hankkeen toiminta-alueena on Oulujärvi Leaderin alue eli Kajaanin kaupunki sekä Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnat. Hanke toteutetaan Oulujärvi Leaderin rahoituksella. Lisäksi hankkeessa ovat yritysrahoittajina Kainuun Puhelinosuuskunta sekä Osuuskauppa Maakunta. KYLLI-hankkeessa on mukana kuusi pilottikylää. Jormua, Kajaani Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani Neittävä, Vaala Ounasjoki, Kajaani (Vuolijoki) Säräisniemi, Vaala Vaarankylä, Paltamo Hankkeen tavoiteltavia tuloksia ovat, että kukin pilottikylä löytää oman toimintatapansa, jonka kautta voi tuottaa kylällä tai sen lähiseudulla tarvittavia palveluja ja sitä kautta edistää hyvinvointia kylällä. hankkeessa syntyy uusia palveluja mm. kylätalkkaripalveluja, uusia hoivapalveluja, matkailupalveluja, nuorisopalveluja, tapahtumapalveluja, erilaisia kierrätyspalveluita, pitopalveluita, konepalveluita. Lisäksi kyläläisten asenne ja liiketoiminnallinen osaaminen kasvaa kehittämisprosessin myötä. Hankkeen aikana kylillä kehittyy uusia mahdollisuuksia sopimukselliseen toimintaan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Vuoden 2010 toimenpiteitä ovat aivoriihipäivät/-illat kullakin kylällä. Aivoriihissä tuotettuja ideoita testataan kevään aikana pidettävissä liiketoimintakoulutuksissa. Kesän alkuun mennessä jokaiselle pilottikylälle on saatu kylän elinkeinollinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman käynnistymistä tarkastetaan vielä syksyn 2010 aikana.

8 KYLLI-hankkeen mallia levitetään muihinkin Oulujärvi Leaderin alueen kyliin. Lisäksi hankkeen kokemusten perusteella räätälöidään oma hankehakemus Elävä Kainuu Leaderille. Tavoitteena on, että uusi hanke voi käynnistyä kevään aikana Elävä Kainuu Leaderin alueella Kainuun vimma Hankkeen tavoitteena on Valokuitu 2015 Kainuu -hankkeen tukeminen, kylä/liityntäverkkojen aktivointi kylillä, sisällön-tuotannon kehittäminen uusiin verkkoihin, kylien turva-ohjelman ja kansalaisvaikuttamisen kehittämiseen Hankkeen tarve jakaantuu seuraavasti: 1. Valokuitu 2015 runkoverkon rakentaminen tarvitsee maakunnallista kylätoimijaa tuekseen hankkeen toteuttamiseen. 2. Kyläverkko/liityntäverkko tarvitsee maakunnallisen kylätoimijan, joka aktivoi kyliä kylätasolla paikallisen valokuituverkon hankintaan/rakentamiseen ja käyttöönottoon. 3. Valokuidun rakentamisesta saatavan hyödyn rakentamisessa tarvitaan maakunnallista kylätason toimijaa. 4. Kylien turvaohjelma, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 2009 ja käytäntöönpano vuosien aikana tarvitsee tuekseen maakunnallisen koordinoijan, joka vastaa toiminnan kehittämistä. 5. Kainuun hallintokokeilumallin kehittäminen ja yhteiskunta yleensä asettavat kansalaistoiminnalle ja kansalaisvaikuttamiselle yhä suurempia haasteita. Tarvitsemme uusia toiminta- ja kannustustapoja, jotta kansalaisten aktiivisuus ja vaikuttamisen tahtoa kehitetään. Lähitulevaisuuden haasteena kansalaistoiminnassa on löytää ratkaisuja kansalaistoiminnan arvostukseen, kansalaisvaikuttamiseen ja toimintamallien uudistamiseen. Kansalaistoiminnan edellytyksiin voidaan vaikuttaa asianmukaisten koulutusten, työnjaon ja uusien toimintamallien avulla. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri kainuulaisten toimijoiden kesken löytääksemme ratkaisumalleja kansalaistoiminnan turvaamiseksi Kainuussa. Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat seuraavat: Tukea Valokuitu hankkeen runkoverkon toteuttamista Kainuussa kylien näkökulmasta tarkastellen. Tukea/kehittää kylä/liityntäverkkojen (viimeinen 2 km) toteuttamista ja kansalaisten sitoutumista kuituverkon käyttäjiksi. Kehittää valokuidun rakentamisessa syntyvien sisältömahdollisuuksia toteuttamista kylien, julkishallinnon ja yritysten tarpeista tarkastellen. Kehittää ja toteuttaa kylien turvaohjelmaa ja koordinoida ohjelman käytäntöön panoa (ei sisällä tarvittavien koulutusohjelmien toteuttamista, eikä verkostojen rakentamista paikallisella tasolla) Lisätä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia osana hallintokokeilun kehittämistä. Kehittää uusia viestintävälineitä ja menetelmiä kansalaisten ja julkishallinnon vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansalaistoimintaa tukeva netti-tv-järjestelmä. 5.6 Kylien turva kehittämishanke Kylien turvaohjelma Kainuun maakunta kuntayhtymä on käynnistänyt maakunnallisen turvaohjelman valmistelun. Osana maakunnallista turvaohjelmaa toteutetaan kylien turvaohjelma. Ohjelma sisältää laajan kansalaisnäkökulmaisen turvasuunnitelman, jossa

9 turvakäsitteen rakentuminen muodostuu kansalaisten kokemasta turvallisuuden tunteesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kylien turvaohjelman käsite on laajempi kuin viranomaiskäsite. Ohjelmassa tuodaan esille erilaisten vapaaehtoisuuteen liittyvien turvaverkostojen rakentaminen kylille/kyläalueille (esim. pelastusryhmät, jotka toimivat vapaaehtoisesti). Valtakunnassa on lanseerattu käsite, kylävaste, joka tulee sanasta ensivaste ja joka edellyttää myös vapaaehtoisverkostojen organisoimisen ja kouluttamisen kylille. Kylien turvaohjelman kehittämisessä hyödynnetään Lapissa jo käynnistynyttä valtakunnallista pilottia, jossa toimijoina ovat Lapin kylät ry, Lapin lääninhallitus ja sisäministeriö. Saamme Kainuuseen kaiken Lapin tiedon käyttöömme ja he konsultoivat tarvittaessa meitä. Osana kylien turvaohjelman toteuttamista Kainuun Nuotta ry käynnistää vuoden 2010 alussa hankesuunnittelun Kylien turvaohjelman käytännön toimintojen toteuttamiseksi Kainuun maakunnassa. Hankkeen keskeinen tavoite on rakentaa kyläalueelliset turvasuunnitelmat, toteuttaa tarvittavat koulutukset ja auttaa toimintojen käynnistämisessä. Hankkeella rakennetaan toimintamalli, jolla yhdistetään kaikki ne toimijat, jotka ovat kosketuksissa yksittäiseen kansalaiseen tämän eri elämänvaiheissa. Hankkeella rakennetaan myös toimintamalli paikallisen tason/kylätason turvallisuussuunnitelman rakentamiseen. Näin puretaan perinteinen putkinäköinen sektoriajattelu, joka on ollut vallalla maaseudun asukkaiden turvallisuutta rakennettaessa. Lisäarvona on kolmannen sektorin tuominen mukaan arjen turvan rakentamiseen. Tämä kolmas sektori rakentuu kylätoiminnasta, sekä muista paikallisista ja alueellisista järjestöistä. Hanke toteutetaan vahvassa yhteistyössä lapin turvahankkeiten kanssa. Hankkeen keskeiset painopisteet selviävät seuraavasta kaavakkeesta: Turvallisuutta heikentävät tekijät Nykytila Sosiaali-ja terveyspalvelujen keskittäminen heikentänyt palvelujen saatavuutta Kouluverkon tiivistäminen on aiheuttanut pitkät koulumatkat ja heikentänyt yhteisöllisyyttä ja paikallista palvelutoimintaa kylätalojen ylläpito on käynyt vaikeaksi, josta johtuen paikallinen omaehtoinen toiminta on uhattu Pitkä etäisyydet ja harvaan asuminen heikentänyt pelastustoimen ja järjestystoimen reagointinopeutta Palvelut Syrjäytyminen Infra ja liikkuminen Korkea työttömyys on luonut monenlaisia ongelmia maaseudun väestössä. Syrjäytyminen, mukaan lukien nuoret, vaikeuttaa merkittävässä määrin maaseudun asukkaiden oman elämänhallintaa. Päihdeongelmat ovat syventyneet erityisesti työttömien miesten osalta Ongelmien monimuotoinen kasaantuminen on lisännyt itsetuhoista käyttäytymistä 9 Teiden kunto on vaikeuttanut asukkaiden, yritysten ja pelastus- ja järjestys viranomaisten liikkumista Puhelin- ja teleinfra ei toimi riittävästi kaikilla alueilla Kulkeminen on vaikeutunut julkisen liikenteen vuorojen vähetessä Pitkät koulumatkat luovat turvattomuutta lapsissa ja vanhemmissa Toimenpiteet Vastuutahot ja seuranta Aikataulu Kansalaisvaikuttamisen edistäminen Kyläpalvelukeskukset Liikkuvat palvelut Sähköisten palvelujen kehittäminen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikallinen yhteistyö Kyläsuunnitelmat osaksi maakunta ja kuntasuunnittelua Kylätalojen ylläpito turvataan kehittämällä niistä monipalvelukeskuksia Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kuntouttava toiminta osana työllisyyden hoitoa Yhteiskuntapalvelut Nuorten työllistämisen lisääminen (setelinuoret ja työharjoittelu) Talkooperinteen kehittäminen Eri ikäryhmien harraste ja turvaverkot Kylien yhteisöllinen vastuu (naapuriapu ja huolenpito Kylien sisäisen ja välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen) Kylien sosiaalisen pääoman kehittäminen Kylien turvaverkot (kylävasteryhmät: kriisiryhmät, vapaaehtoiset palo, pelastus, päihdeverkostot Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Tuetaan tiekuntien isännöintiä lisäämällä osaamista ja verkostoitumista Aktiivien palautteenanto yleisten teiden ylläpidosta Kyläsuunnitelmat osaksi maakuntasuunnittelua Valokuituverkon rakentamisen myötä kehitetään samalla puhelin ja teleinfran toimivuutta Kehitetään kylien kimppakyyti ja koulutaksitoimintaa osana kylien asukkaiden liikkumista Rakennetaan koulumatkat lapsille turvalliseksi erityisesti jalkaisin kuljettavat matkat (huom. esim. petoongelmat) Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset 5.7 Erillisohjelmahanke Osana kylien turvaohjelmaa vuoden 2010 aikana rakennetaan erillisohjelmahanke, joka on Oulun yliopiston Kajaanin yo-keskuksen hanke, jossa yhteistyökumppaneina ovat Kainuun, Koillismaan ja Lapin kylät ja heidän eurooppalaisia yhteistyökumppaneitaan.

10 Hankkeen toimijat. Sisäministeriö Lääninhallitukset Maakuntien liitot Alueelliset/paikalliset pelastus- ja järjestysviranomaiset Maakunnalliset kehittäjäorganisaatiot Toimialueitten kylien kattojärjestöt Peruskuntia Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita Hankkeen hallinnoijana toimii Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrotinstituutti yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. 10 Hankkeen päätavoitteena on hyvien turvakäytäntöjen siirtäminen osana kylien turvallisuutta Hankkeen sisällöt Sujuvan arjen turvallisuus Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö Kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen varautumisen tukeminen Kylien infran kehittäminen Sosiaalinen yrittäjyys, kylien työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy Kylätoiminnan kehittäminen Yhteisöllisyyden kehittäminen Kylien/kylätoiminnan liiketoiminnan kehittäminen ja pienten töiden organisointi Tietoyhteiskunnan kehittäminen, kylien sähköiset palvelut ja viestintä Kylien palvelut Kylän peruspalvelut Kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottamisessa Kylien palvelukeskukset ja niiden alueellinen toiminta Toimintaan liittyy vahva tutkimuksellinen osio. Hanke käynnistyy vuoden 2011 aikana. 5.8 Kainuun kyläkuitu hanke Valokuitu 2015 Valtakunnallisen valokuituhankkeen toisen tavoitteen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat tulee olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Hankkeeseen tullaan käyttämään julkista tukea niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä tullaan rakentamaan vain sinne, missä niille on todellista kysyntää. Julkisella rahoituksella rakennettava valokuitu runkoverkko toteutetaan maksimissaan kahden kilometrin päähän käyttäjästä. Kuluttajat hankkivat/rakentavat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan. Kylä- eli liityntäverkkojen rakentamisessa (viimeiset kaksi kilometriä) kannustetaan maaseudun asukkaita luomaan erilaisia yhteistyö- ja rahoitusmalleja. Keskeistä valokuituhankkeessa on saada kylien asukkaat/kylät sitoutumaan viimeisen kahden kilometrin rakentamiseen ja liittymään verkon käyttäjäksi. Tämä onnistuu vain tukemalla maakunnallisesti jokaista kylää erikseen paikan päällä käyden. Teknologian rakentamisen ohessa tulee käynnistää laajamittainen sisällöntuottaminen, jotta tehdylle investoinnille saadaan laaja hyöty. Liikenne- ja viestintäministerin tavoite on saattaa vuoteen 2013 mennessä keskeisimmät julkiset ja yksityiset palvelut

11 verkosta saataviksi. Lisäksi kylien toimijoiden tarve on saada nopeita yrityspohjaisia palveluita käyttöönsä ja hyödyntää viestinnässään nopean verkon uusia mahdollisuuksia Kainuun maakunnallisen tarvekartoituksen ja maakunnallisen laajakaistasuunnitelman laatii Kainuun maakunta kuntayhtymä ja alueelle kaavaillut, julkista tukea hakevat valokuituhankkeet suunnitellaan yhdessä alueen kuntien kanssa. Valokuituhankkeiden toteutus tullaan hakemaan kilpailutuksen kautta. Kyläkuitupilottihanke Pilottikylien kyläverkon (viimeinen kaksi kilometriä) rakentaminen kylän omana talkootyönä, kuituosuukuntien perustaminen ja sisällön kehittäminen ja testaaminen nopeisiin kuituihin pilotoidaan Kainuussa kahdella kylällä. Toinen kylä on Tipasoja Sotkamossa ja toinen Hossa Suomussalmella. Lisäksi taajama maaseutu yhteistyömahdollisuuksia valokuitujen avulla pilotoidaan yhteistyössä Nakertaja- Hetteenmäen kylän kanssa. Teknologiasta ja rakentamisesta hankkeessa vastaa Kainuun Puhelinosuuskunta, kylien aktivoinnista ja sisällön kehittämisestä vastaa Kainuun Nuotta ry yhteistyössä eri toimijoitten kanssa. Kainuun Nuotta ry on käynnistänyt vuoden 2009 aikana hankesuunnittelun kyläkuitujen hyödyn rakentamiseksi pilottikylille. Hanke käynnistetään keväällä Toimenpiteet hankkeessa Kylien aktiivisuus ja omatoimisuus välttämätöntä kyläkuidun onnistumiseksi. Aktivointi onnistuu vain arkipäivän hyötyjen esiinnostamisella Aktivointi Kylissä (yhteisöllisyys ja yleinen hyöty) Kodeissa (henkilökohtainen hyöty) Julkisen, ykstyisen, kolmannen sektorin ja kansalaisten hyötyjen esiinnostaminen valokuituverkoissa Suomen.tv Netti.tv on usean eri Suomalaisen kansalaistoimijan yhteistyöhanke. Mukana ovat Kainuun Nuotta ry, Kolin seudun kylät (Pohjois-Karjala), Käpylä, Helsinki, Turun saaristokunnat, Lapin kylät ja Koillismaan kylät. Hanke on vaiheistettu kolmeen osaan. Vuonna kukin maakunta käynnistää oman peruskoulutuksen, netti-tv sisältöosaamiseen. Yhteisen valtakunnallisen netti-tv (www.suomen.tv)kanavan käynnistäminen vuosina Lähtökohtana on kansalais tv-toiminta, jossa kansalaiset tuottavat itse sisällön kanavalle. kolmantena toimintana on kansainvälisen toiminnan käynnistäminen vuonna Tavoite ja kehittämisen sisällöt: 1. Alueelliset toiminnat Tekninen ja tuotanto-osaaminen haltuun Kansalaistoiminta ja elinkeinotoiminta Ympäristö ja teemakohtainen toiminta Julkinen toiminta, kohderyhmien huomioiminen Nuoret ja ikinuoret 2. Yhteiset lähetykset (www.suomen.tv)

12 Koulutukset (myös suljetut seminaarit) Yhteiset teemalähetykset Arkipäivän toiminta (nuorten toimintana) Juhlatapahtumat Kulttuuri ja taide 3. Kv-yhteistyö Vaiheen I hankkeiden vetovastuulla ovat jokainen toimija itsenäisesti. Vaiheen II Hankkeen vetovastuussa on Kainuun Nuotta ry HALLINTO 6.1 Vuosikokoukset 6.2 Johtokunta 6.3 Johtoryhmä 6.4 Jaostot 6.5 Henkilöstö 6.6 Johtosääntö Ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokous. Kainuun Nuotta ry:llä on kaksi kokousta vuodessa: kevätkokous (tilikokous) ja syyskokous (henkilövalintakokous). Johtokunnassa on edustaja jokaisesta Kainuun kunnasta ja lisäksi hänellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa on 14 varsinaista jäsentä ja 14 varajäsentä. Johtokunnan jäsenten kausi on kaksivuotinen ja puheenjohtajan kolmivuotinen. Johtoryhmän muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Johtoryhmä valmistelee asiat johtokunnan päätettäväksi sekä toteuttaa annetut päätökset. Johtokunta voi alistaa asian johtoryhmän päätettäväksi. Jaostot toteuttavat ja kehittävät teema-alueittain johtokunnan ja johtoryhmän niille osoittamia toimialueita. Jaostot toteuttavat itsenäisesti heille annettujen teema-alueiden toteuttamisen. Kainuun Nuotta ry palkkaa hankkeissa tarvittavan henkilöstön hankkeiden rahoitussuunnitelmien puitteissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua johtokunnan kokouksiin. Hankevetäjien palavereissa tiivistetään hankkeiden välistä yhteistyötä ja estetään päällekkäisyyksien syntymistä. Kainuun Nuotta ry:llä on hyväksytty johtosääntö, jossa määritellään eri toimijatahojen päätöksentekovaltuudet ja vastuut.

13 13 7. TALOUSARVIO VUODELLE 2010 Perustoiminta talousarvio 2010 Kulut Viestintä ja markkinointi 300 Toimistotarvikkeet Kopiointikulut 500 Matkakorvaukset Päivärahat 300 Kopiokoneen vuokra Jäsenmaksut 380 Puhelinkulut Postikulut 600 Palkat Pankin palvelumaksut 250 Kyläpäiväkulut 150 Korkokulut Muut kulut Yhteensä Tulot Yleisavustukset SYTY/Valtionavustus Varainhankinta/osingot Yhteensä EROTUS Hankkeiden talousarvio 2010 Hanke Tulot Menot Laajakaista hyödyksi II Perkuu hanke Kylli hanke Palsa-hanke Kainuun Vimma hanke Kyläkuitu hanke Kylien turva hanke Suomen.tv hanke Yhteensä Talousarvio yhteensä Hanke Tulot Menot Yleiskulut Hankkeet Yhteensä Erotus

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Virtaviivaista turvallisuus- ja hyvinvointityötä Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Kotka 26.11.2013 Arjen turvaa kunnissa

Lisätiedot

KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009

KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009 1 / 5 KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009 Aika: tiistai klo 13.10 14.45 Paikka: Läsnä: Kauppakatu 1, 2.kerroksen kokoushuone Juhana Juntunen, Kuhmon kaupunki Erkki Kemppainen, Kajaanin

Lisätiedot

Kainuun Nuotta ry.n Johtosääntö

Kainuun Nuotta ry.n Johtosääntö Kainuun Nuotta ry.n Johtosääntö 2 Kainuun Nuotta ry.n johtosääntö Hyväksytty Kainuun Nuotta ry.n johtokunnan kokouksessa 10/8 2005 1) Ydistyksen toiminta-ajatus Kainuun Nuotta on Kainuun alueella toimivien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot