110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014"

Transkriptio

1 PTK 110/2014 vp 110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2014 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomareiden sidonnaisuusja sivutoimirekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 224/2014 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 225/2014 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle apurahansaajien eläkevakuuttamista koskevien säännösten tarkistamiseksi Hallituksen esitys HE 226/2014 vp Ensimmäinen käsittely 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 53/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 83/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 12/2014 vp

2 2 Tiistaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 121/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2014 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 146/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2014 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain, tieliikennelain ja autoverolain 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 119/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 19/2014 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta 61 Hallituksen esitys HE 86/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 20/2014 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta sekä laiksi maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 118/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 16/2014 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 96/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2014 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 151/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2014 vp

3 110 PTK 110/2014 vp 3 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 185/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2014 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 201/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2014 vp 16) Laki sotilasvammalain 6 :n muuttamisesta Lakialoite LA 46/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2014 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta Hallituksen esitys HE 200/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2014 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupparekisterilain, yhdistyslain ja yritys- ja yhteisötietolain 10 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 149/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 19/2014 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ), toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 34 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk (e) Thomas Blomqvist /r Tuija Brax /vihr Maarit Feldt-Ranta /sd Christina Gestrin /r (e) Satu Haapanen /vihr (e) Timo Heinonen /kok (e) Mikael Jungner /sd Ilkka Kantola /sd Pia Kauma /kok (e) Pentti Kettunen /ps (e) Kimmo Kivelä /ps (e) Eero Lehti /kok (e) Elina Lepomäki /kok (e) Päivi Lipponen /sd Maria Lohela /ps (s) Marjo Matikainen-Kallström /kok (e) Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (s) Markku Mäntymaa /kok (s) Martti Mölsä /ps (e) Elisabeth Nauclér /r

4 4 Tiistaina /1 Sirpa Paatero /sd Mauri Pekkarinen /kesk (e) Tuula Peltonen /sd (e) Arto Pirttilahti /kesk (e) Juha Rehula /kesk (e) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk (p) Mikko Savola /kesk (e) Jouko Skinnari /sd (e) Kaj Turunen /ps (e) Jutta Urpilainen /sd Pia Viitanen /sd Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 3 edustajaa: Pia Viitanen /sd (14.18) Jyrki Yrttiaho /vr (14.26) Päivi Lipponen /sd (15.08) Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen hallituksen eräiden jäsenten vaalin toimittaminen Puhemies Eero Heinäluoma: Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksen hallituksen jäsenistä yksi valitaan valtioneuvoston kanslian, yksi ulkoasiainministeriön, kaksi Suomen Akatemian, yksi Suomen yliopistot UNIFI ry:n ja yksi Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ehdotuksesta. Nämä kuusi jäsentä valitaan toimikaudeksi Vaali toimitetaan tiistaina kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat vaalia varten on jätettävä keskuskansliaan viimeistään maanantaina kello 12. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Lähetekeskustelu Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle suuren valiokunnan, perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, lakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Ulkoasiainministerin ja oikeusministerin esittelypuheenvuorojen jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Keskustelu 1 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (esittelypuheenvuoro): Herra puhemies! Hallituksen ihmisoikeusselonteossa korostuu kansainvälisen ja kotimaisen ihmisoikeustoiminnan samansuuntaisuus. Selonteko antaa Suomen ihmisoikeustoiminnan suuntaviivat, joiden ytimessä on yhdenvertaisuuden sekä avoimen päätöksenteon ja kansalaisosallistumisen merkitys. Ulkoministeriö on ollut kokonaisvastuussa selonteon valmistelussa. Oikeusministeriö on koordinoinut selonteon kotimaisten ja EU:ta koskevien osien valmistelua. Myös muut ministeriöt ovat osallistuneet laajaan valmisteluun, jossa on laajasti kuultu asianosaisia, kansalaisjärjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa ja asiantuntijoita. Selontekomenettelyä ovat täydentäneet erillisinä asiakirjoina Suomen ensimmäinen, vuosien kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja viime vuonna hyväksytty ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia ja ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma. Nämä ohjaavat jatkossakin perus- ja ihmisoikeustoimintaa. Selonteko puolestaan on hallituskaudet ylittävät periaatelinjaus. Kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan johdonmukaisuutta on edelleen pyritty tiivistämään eduskunnan edellyttämällä tavalla. Tämä näkyy selonteon siinä osassa, jossa käsitellään neljää temaattista aluetta: sananvapauden turvaamista ja vihapuheen poiskitkentää, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, vammaisten henkilöiden oikeuksia

5 110/1/1 PTK 110/2014 vp 5 sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täytäntöönpanoa. Kansainvälisissä kokouksissa kaikki puhujat ovat yleensä keskittyneet muiden, kohteiltaan vaihtelevien maiden ihmisoikeuspuutteisiin, mutta harva on halunnut tuoda esiin niitä ongelmia, joita perus- ja ihmisoikeuksiin liittyy puhujan omassa maassa. Uskottavuus ihmisoikeuksien käsittelyssä syntyy siitä, että kotikenttä on kunnossa, ja avoimuudesta myös omien ihmisoikeuspuutteiden käsittelyssä. Kerromme mielellämme ja perustellusti saavutuksistamme esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon suhteen, joka on keskeinen tekijä siinä, että Suomi on arvioitu maailman vähiten epäonnistuneeksi valtioksi. Samalla on kuitenkin tärkeää tuoda esiin, että myös meillä Suomessa riittää parannettavaa, yhtenä esimerkkinä naisiin kohdistuva väkivalta, johon myös kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat kiinnittäneet huomiota. Hallitus onkin antanut eduskunnalle esityksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn niin sanotun Istanbulin sopimuksen hyväksymisestä. Maailmanlaajuisessa ihmisoikeustoiminnassa on ristiriitaisia trendejä. EU ja sen kanssa samanmieliset maat ovat joutuneet useammin puolustamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallista luonnetta, erityisesti keskusteltaessa naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. On myös kiinnitetty huomiota siihen, että uusien ihmisoikeuksia vahvistavien sitoumusten tekeminen, ja joskus vanhojenkin uusiminen, on kohdannut aikaisempaa enemmän vastustusta. Tämäkin itse asiassa kertoo siitä, että ihmisoikeuksissa on tapahtunut edistystä. Siinä, missä aiemmin monet valtiot olivat valmiita hyväksymään päätöslauselmia ja sopimuksia ihmisoikeuksien vahvistamisesta sen vuoksi, että eivät erityisemmin uskoneet joutuvansa niiden täytäntöönpanosta vastaamaan, ovat ne nyt havainneet, ettei näin ole, vaan kansainvälinen sopimus- ja valvontajärjestelmä toimii. Tähän on vaikuttanut myös se, miten kansalaistoiminta on laajentunut sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa ja miten sekä perinteinen media että uusi sosiaalinen media puuttuvat aktiivisemmin ihmisoikeusloukkauksiin, joiden piilotteleminen, ja vastaavasti niihin reagoimatta oleminen, on käynyt aikaisempaa vaikeammaksi. Rahoitusmarkkinoiden kriisi, taloustaantuma ja julkisen talouden leikkaukset ovat vaikuttaneet ihmisoikeuksien valvonnan voimavaroihin. Säännöstö ei sinänsä estä välttämättömiä julkisten menojen leikkauksia, mutta ne tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa niin, että niihin ei sisälly heikommassa asemassa elävien väestöryhmien syrjintää eikä ketään sysätä köyhyysrajan alapuolelle. Olemme korostaneet johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien velvoittavuutta. On myös tärkeätä turvata riittävät arvioinnin ja valvonnan edellytykset ja huolehtia siitä, ettei pääsy oikeussuojakeinojen piiriin heikenny. Edellisessä selonteossa asetimme tavoitteeksi kansainvälistä laitonta asekauppaa rajoittavan sopimuksen aikaansaamisen. Tällainen vahvasti ihmisoikeuskriteerit sisältävä sopimus on nyt hyväksytty YK:ssa ja astuu voimaan tämän vuoden jouluna. Suomi on korostanut naisten oikeuksia ja asemaa konflikteissa ja niiden ratkaisuissa. Olemme panostaneet sotarikosten ja ihmisoikeusloukkausten uhreiksi joutuneiden aseman parantamiseen. Kansainvälisen yhteisön on kyettävä puuttumaan riittävän selkeästi ja johdonmukaisesti kaikkiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, tapahtuivatpa ne millä puolella maailmaa tahansa. Pidämme ihmisoikeuskysymyksiä esillä säännönmukaisesti osana muiden maiden kanssa käymäämme poliittista yhteydenpitoa. Edistysaskeleeksi voi lukea myös ihmisoikeusperustaisuuden vahvistumisen kehityspolitiikassa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Hallitus on kehittänyt ohjeistoa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi yritystoiminnassa, ja kansainvälinen keskustelu yritysvastuusta tulee jatkumaan. Herra puhemies! Taloudellisen taantuman oloissa ja kansainvälisten suhteiden kärjistyessä on vaarana, että voimapolitiikka ja kansalliseen etuun rajoittuminen ajaisivat ihmisarvon vahvistamiseen tähtäävän kansainvälisen yhteistyön ohitse. Tällaisen asenteen yleistyminen olisi hyvin lyhytnäköistä sekä oman kansakuntamme että kansainvälisen kehityksen kannalta. Perusja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja täytäntöönpanosta täytyy pitää ja kannattaa pitää kiinni. Se tekee myös omasta maastamme ja koko maailmasta enemmän puolustamisen ja toiminnan arvoisen. Kiitoksia.

6 6 Tiistaina /1/2 2 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies, värderade talman! Ulkoministeri Tuomioja on esitellyt puheenvuorossaan selonteon valmistelua, Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa ja ihmisoikeusongelmia. Kuten ministeri Tuomioja totesi, käsittelen omassa puheenvuorossani selonteon kansallista toimintaa ja EU-asioita koskevia osuuksia, jotka on valmisteltu oikeusministeriön toimesta. Tämä ihmisoikeusselonteko 2014 on toinen ihmisoikeusselonteko, joka sisältää myös kansallista perus- ja ihmisoikeustilannetta käsitteleviä asioita. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet toteutuvat kuitenkin ensisijaisesti juuri kansallisella tasolla. Valtioneuvostolla on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Tässä selonteossa on ensimmäistä kertaa onnistuttu yhdistämään eri teemojen käsittelyssä Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa koskevia asioita. Tämä on iso edistysaskel. Selonteossa tarkastellaan Suomen kansallista perus- ja ihmisoikeustilannetta lähinnä rakenteiden kautta. Samalla tehdään havaintoja siitä, että tilanteessamme on paljon korjattavaa, ja ei ole merkityksetöntä, millaisten rakenteiden kautta tilannetta tarkastellaan. Esimerkkinä voi mainita laillisuusvalvojien huomautukset, joilla tulisi olla välitön vaikutus hallinnon toimintaan. Temaattisissa jaksoissa on kuitenkin tehty havaintoja myös yksittäisistä perus- ja ihmisoikeusongelmista. Selontekoon kohdistuu sen luonteesta johtuen suuria paineita käsitellä laajasti eri asiakokonaisuuksia. Kaiken kattava yleisesitys ei ole kuitenkaan tehokas tapa edistää oikeuksien toteutumista. Valtioneuvostolla täytyy olla valmius priorisoida ja nostaa tarkasteluun erityisen keskeisiä tai ajankohtaisia aiheita. Tässä on mielestäni onnistuttu hyvin. Selonteko on selkeästi edellistä rajatumpi, ja siinä tehdään konkreettisia kehittämislinjauksia. Värderade talman! Vid beredningen har man utgått från de observationer som riksdagen gjorde i samband med behandlingen av den föregående redogörelsen. I redogörelsen ingår bland annat en utvärdering av genomförandet av Finlands första nationella handlingsplan för grundläggande och mänskliga rättigheter. Handlingsplanen ledde till konkreta åtgärder: 82 procent av projekten som ingick i planen genomfördes helt eller delvis, och enbart 3 procent förverkligades inte alls. Både beredningen och uppföljningen av handlingsplanen har skett i ett nära samarbete mellan statsrådet och människorättsorganisationerna. Därtill har det bland annat gjorts en utredning om förverkligandet av sexuella minoriteters och könsminoriteters rättigheter samt problemen i anslutning till detta. Suomi edistää perus- ja ihmisoikeuksia myös Euroopan unionissa. Tässä selonteossa syvennetään vuoden 2013 EU-selonteossa tehtyjä peruslinjauksia. Suomi ajaa EU:n perusoikeusulottuvuuden vahvistamista ja sitä, että oikeusvaltioperiaate toteutuu jäsenvaltioissa. Näitä tavoitteita edistäisi esimerkiksi EU:n mahdollisimman nopea liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EU:n perusoikeusviraston mandaatin laajentaminen kattamaan koko unionin toimiala. Nämä ovat Suomen keskeisiä tavoitteita. Selonteossa on nostettu neljä teemaa erityistarkasteluun. Tiiviin esitystavan vuoksi haluttiin käsitellä muutamia aiheita yksityiskohtaisemmin. Nämä aiheet valittiin siksi, että ne kaikki ovat tärkeitä Suomen kansainvälisessä toiminnassa osa suorastaan Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan kärkiä ja ajankohtaisia myös kansallisesti. Olemme saaneet niistä myös huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusvalvontaelimiltä, ja kansainvälisen toimintamme uskottavuus edellyttää, että asiat ovat kunnossa myös täällä kotona. Meillä oli ulkoministeriön kanssa teemojen osalta työnjakona se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä tss-oikeuksia koskevat jaksot valmisteltiin oikeusministeriössä, muut UM:ssä. Haluaisin nostaa esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien edistämisen, josta on tehty selonteossa konkreettisia kehittämislinjauksia. Selonteon valmistelua varten teetettiin oikeusministeriön julkaisusarjassa julkaistu selvitys seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Selvitys toi esille useita epäkohtia. Syrjintä alkaa usein jo kouluvuosina ja voi estää vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä toteuttamasta oikeuksiaan täysimääräisesti esimerkiksi työelämässä. Tällä voi olla kansantaloudellisiakin vaikutuksia. Suomi ei tällä hetkellä esiinny mitenkään

7 110/1/3 PTK 110/2014 vp 7 edukseen kansainvälisissä vertailuissa, vaikka hallitus onkin ryhtynyt useisiin lainsäädäntötoimiin tilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi sateenkaarijärjestöjen kattojärjestön ILGA-Europen vertailussa olemme pudonneet vuosi vuodelta pääasiallisesti sen vuoksi, että verrokkimaissamme lainsäädäntö on edennyt Suomea nopeammin. Puhemies! Toisena teemana haluaisin mainita taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien aseman. Nämä oikeudet, kuten oikeus välttämättömään toimeentuloon tai maksuttomaan perusopetukseen, vaikuttavat suuren joukon elämään hyvin konkreettisesti myös täällä Suomessa. Emme aina tunnista, että köyhyydessä, syrjäytymisessä tai pääsyssä erilaisiin palveluihin on kyse myös perus- ja ihmisoikeuksista. Ne asettavat reunaehtoja sille, miten esimerkiksi säästötoimia tulisi kohdentaa. Oikeustieteellisessä tutkimuksessa on tuotu esiin, että tss-oikeuksia ei aina tunnisteta eikä osata soveltaa. Niihin löytyy esimerkiksi suhteellisen vähän viittauksia kansallisessa oikeuskäytännössä. On tärkeää tunnistaa oikeuksien velvoittavuus ja varmistaa ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat usein paikallistasolla ja kunnissa, mistä syystä yhteistyö paikallistason toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. On myös tärkeää, että resursseja käytetään tehokkaasti ja yhdensuuntaisesti. Kolmas selonteossa erikseen tarkasteltava teema on sananvapauden ja vihapuheen jännitteinen suhde. Nämä kaksi täytyy pystyä erottamaan toisistaan. Useat Suomen kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusvalvontaelimiltä saamat suositukset liittyvät tarpeeseen torjua voimakkaammin rasistista ja muuta vihapuhetta. Valtioneuvosto on selonteossa sitoutunut omassa toiminnassaan nollatoleranssiin suhteessa rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen. Tämä on tärkeä sitoumus etenkin aikana, jolloin useat tutkimukset ja muut lähteet osoittavat rasistisen ja muukalaisvihamielisen viestinnän voimistuneen vaarallisesti. Ihan lyhyesti, puhemies: Neljäs tarkasteltava teema eli vammaisten oikeudet on hyvin ajankohtainen, kun Suomi valmistautuu ratifioimaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen. Myös tätä osiota on käsitelty tässä selonteossa seikkaperäisesti. Puhemies! Tiedän, että eduskunnassa on kova kiire saada suuria lakipaketteja eteenpäin. Toivon silti, että tämä selonteko saa perusteellisen käsittelyn. Meidän on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan Suomen perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa myös yksittäistä hallituskautta pidemmällä perspektiivillä. Meillä ei ole varaa sulkea silmiämme kansallisilta ongelmiltamme. Toivon siis, että eduskunta keskustelee selonteosta kattavasti ja tekee linjauksia, joiden pohjalta seuraava valtioneuvosto voi suunnata johdonmukaisesti perusja ihmisoikeuspolitiikkaansa. Kiitos. 3 Pauli Kiuru /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun Yhdistyneet kansakunnat vuonna 1948 hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, oli kulunut vain muutama vuosi toisen maailmansodan päättymisestä. Sekä YK:n perustamisen että ihmisoikeuksien julistuksen laatimisen taustalla oli juuri koettu valtava katastrofi. Ihmisoikeudet perustuvat ajatukseen, että on olemassa universaaleja ja luovuttamattomia oikeuksia, joiden loukkaamista ei voi koskaan hyväksyä. Nämä oikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille, eikä niitä minkään kulttuurisen, uskonnollisen tai poliittisen syyn varjolla saa jättää huomiotta. Ihmisoikeudet vaativat aktiivista puolustamista siksi on hyvä, että valtioneuvosto tällä selonteolla muistuttaa meitä perusarvoistamme. Suomi toimii ihmisoikeuksien puolesta lukuisilla kansainvälisillä areenoilla. Meille luontevin väylä kansainväliseen vaikuttamiseen on Euroopan unioni, mutta myös niin ikään YK, Etyj ja rauhankumppanuuden kautta myös Nato ovat Suomelle tärkeitä toimintakenttiä. Ihmisoikeuksien perusta on oikeudessa elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, joiden loukkaamisesta joutuvat globaalisti kärsimään erityisesti naiset. Usein naisten oikeuksien kohentumisen esteenä ovat uskonnolliset ja kulttuuriset syyt. Tällaisten syiden varjolla ei kuitenkaan voida hyväksyä mitä tahansa. Vieraiden kulttuurien suvaitseminen ei ole peruste katsoa läpi sormien tyttölasten silpomista, alaikäisten naittamista tai pedofiliaa. Ikävä tosiasia on sekin, että sotien ja konfliktien uhrit ovat yhä useammin siviilejä. Väkivalta siviilejä kohtaan on lisääntynyt sotatoimialueilla, eikä sotarikollisia ole helppoa saada oikeuteen. Erityisessä vaarassa kehittymättömissä maissa ovat usein vammaiset ja seksuaaliset vähemmistöt.

8 8 Tiistaina /1/4 Ihmisoikeuksien etenemisen kannalta keskeistä on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisten tietoisuutta omista luovuttamattomista oikeuksistaan. Tässä yhteydessä nousee esille etenkin sananvapaus ja vapaa, poliittisista päättäjistä riippumaton lehdistö, jonka merkitys myös korruption vastaisessa työssä ja demokratian edistämisessä on keskeinen. Ihmisoikeuksien toteuttamista edistää myös vapaa kauppa ja taloudellisen kanssakäymisen lisääminen. Maailmankaupan avautumisen myötä köyhyys on maailmassa vähentynyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä 1990-luvulla uskaltanut ennustaa. Lisääntynyt kauppa ja kehittynyt teknologia ovat myös lisänneet ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja auttaneet siten myös kehitysmaiden ihmisiä tulemaan paremmin tietoisiksi omista oikeuksistaan. Ihmisoikeustilanteen kansainvälinen parantaminen ja Suomen kaupalliset intressit kulkevat parhaimmillaan käsi kädessä. Hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä on Team Finlandin, Tekesin ja ulkoministeriön yhteistyönä valmistelema BEAM Business with Impact -ohjelma, joka edistää kehitysmaihin suuntautuvaa innovaatioja liiketoimintaa. Ensi vuoden alusta käynnistyvän ohjelman ajatuksena on rahoittaa suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden, kuten yliopistojen ja järjestöjen, kehitysmaita hyödyttäviä innovaatioita. Tämänkaltaiset hankkeet avaavat monia kasvun mahdollisuuksia kehitysmaaliiketoiminnassa aikana, jona perinteiset markkinat vetävät huonosti ja yrityksemme etsivät esimerkiksi Afrikan suunnalta uusia kasvumahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Samalla kun edistämme ihmisoikeuksien toteutumista maailmalla, tulee meidän seurata tilannetta myös lähellämme. Esimerkiksi Unkarin kehitys Euroopan unionin sisällä on erittäin huolestuttavaa. Suomen ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa, mutta parantamisen varaa on meilläkin. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta eurooppalaisesti vertaillen poikkeuksellisen paljon langettavia tuomioita sananvapautta koskien. EIT on useissa tapauksissa katsonut, että suomalaisten tuomioistuinten ratkaisut ovat loukanneet lehdistön vapaata tiedonvälitysoikeutta. Myös tuomioistuinten käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi, mikä voi johtaa oikeusturvan vaarantumiseen. Ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu Suomessa myös kodeissa ja suljetuissa yhteisöissä, kaikissa sosioekonomisissa luokissa. Myös pienempien uskonnollisten ryhmien keskuudessa on paljastunut sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa, johon puuttuminen saattaa usein olla viranomaisille vaikeaa yhteisöjen pyrkiessä painostamaan jäseniään vaikenemaan hyväksikäyttötapauksista. Avun pyytämisen kynnystä tulee madaltaa, ja turvakotien palvelut ja viranomaisten tuki väkivallan uhreille on taattava. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, etteivät ihmisoikeudet ole eivätkä saa olla pelkkää teoriaa tai hyväntekeväisyyttä kaukaisissa maissa. Niiden tulee olla koko ajattelumme perusta, niin kansainvälisesti, kotimaassa kuin yksityisessä elämässämmekin. 4 Merja Kuusisto /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun eduskunta viisi vuotta sitten käsitteli edellistä ihmisoikeusselontekoa, ryhmämme totesi monien kansallisten ja kansainvälisten ihmisoikeuskysymysten nivoutuvan erottamattomasti yhteen. Ihmisoikeuspolitiikan on oltava johdonmukaista ollakseen vaikuttavaa. Siksi pidämme hyvänä sitä, että kotimaista perusoikeustoimintaa ja kansainvälistä politiikkaa käsitellään rinta rinnan. Voimme esiintyä kansainvälisenä toimijana uskottavasti vain, jos tunnustamme avoimesti omat ihmisoikeusongelmamme kotimaassa ja sitoudumme parantamaan tilannetta toimintaohjelman avulla. Arvoisa puhemies! Viime vuosikymmeninä ihmisoikeuksien kehitystä on leimannut pirstaleisuus. Moninaisten ihmisoikeussopimusten valvonta vaihtelee sopimustyypeittäin. YK:n piirissä varsin kattava ja yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu perustuu vertaisarviointiin, ja se on parantanut vuoropuhelua myös kansallisten viranomaisten ja YK:n sopimusvalvontaelinten välillä. Useat raportointi- ja seurantamenettelyt ovat mahdollistaneet myös kansalaisyhteiskunnan aktiivisuuden eri maiden ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Silloin kun valvontajärjestelmää osataan hyödyntää tehokkaasti, voi seurauksena olla ihmisoikeussuojan tason selvä parantuminen. Pirstaloitumisen myönteisenä seurauksena voi pitää ihmisoikeuskentän verkostoitumista ja vuorovaikutuksen lisääntymistä. Ihmisoikeuksien kehitys ei ole ollut pelkästään myönteinen. Erilaiset konfliktit ja niitä seuranneet vakavat paikalliset ihmisoikeusloukkauk-

9 110/1/4 PTK 110/2014 vp 9 set ovat paikoitellen jääneet ilman riittävää kansainvälisen yhteisön huomiota. Kansainvälinen oikeus on ollut hampaaton tarjoamaan konkreettisia työkaluja hädänalaisten ihmisten puolustamiseksi. Se on heikentänyt luottamusta ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen ja koko ihmisoikeussopimusjärjestelmään. Arvoisa puhemies! Selonteko nostaa poliittisena periaatelinjauksena selkeästi esiin ne painopisteet, joihin Suomi on ihmisoikeuksien edistämisessä kansainvälisesti sitoutunut. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien velvoittavuutta myös taloudellisen taantuman aikana niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomen on toimittava aktiivisena ulkopoliittisena vaikuttajana. Voimme omien vahvuuksiemme mukaisesti tarjota keinoja, joilla parannetaan vaikeimmissa asemissa olevien maiden ja alueiden ihmisten elämänolosuhteita. Eräs tärkeä suomalainen tavoite on nousta maailman huippuasiantuntijaksi koulutuksen ja ympäristöteknologioiden saralla. Vahvuuksiamme hyödyntämällä voimme myös auttaa rakentamaan yhteiskuntia, joissa demokratia on vielä hauras. Arvoisa puhemies! Kansallisina häpeäpilkkuina pidämme naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelua. Tilanteen vakavuutta lisää se, että kyseiset teemat ovat myös kansainvälisen politiikkamme painopistealueita. Myös vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointi ja sen vaatimat lainsäädännön uudistushankkeet on saatava maaliin tällä hallituskaudella. Olemme tyytyväisiä, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävä Istanbulin sopimus saadaan ratifioitua tämän hallituksen toimesta. Seuraavan hallituksen on tärkeää turvata riittävät voimavarat sen käytännön toteuttamiselle esimerkiksi väkivallan uhrien auttamiseen. Suomi laahaa jäljessä omien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kehittämisessä, vaikka pyrimme kansainvälisessä toiminnassamme edistämään myös vähemmistöjen oikeuksia. Eduskuntaryhmämme katsoo, että Suomeen tarvitaan ohjelma, johon on kirjattava selkeät toimenpiteet, joilla edistetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja oikeuksia. (Timo Soini: Entäs enemmistö?) Esimerkiksi nyt valmisteilla oleva translain muutos korjaa vain osan transsukupuolisten ihmisten kokemista ihmisoikeusongelmista. Isyyslain muutos jätti puolestaan vielä kehittämisen varaa erilaisten vanhempien yhdenvertaisuuden varmistamisessa. Arvoisa puhemies! Globaalin muuttoliikkeen kasvu on tosiasia. Ihmiset joutuvat lähtemään kotimaistaan monista eri syistä: toiset pakenevat sisällissotia, toiset poliittista vainoa ja sortoa, toiset köyhyyttä ja kaaosta epäonnistuneissa valtioissa. Lähialueiden kriiseistä johtuen Eurooppaan henkensä uhalla pyrkivien joukko on nyt suurempi kuin kertaakaan edellisen 20 vuoden aikana. Samalla on hyvä muistaa, että maailman 52 miljoonasta pakolaisesta vain murto-osa päätyy Eurooppaan. Viime vuosina Välimereen on hukkunut tuhansia pakolaisia. Meidän tulee vaikuttaa tämän murhenäytelmän pysäyttämiseksi. Unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa on viime vuosina viety lainsäädäntötasolla eteenpäin. Silti monin paikoin Euroopassa pakolaisten kohtelu on ala-arvoista. Poliittinen vastuunjako EU:n sisällä on saatava reilummaksi. Pakolaiset ansaitsevat ihmisarvoisen kohtelun ja turvaa hakevat oikeudenmukaisen prosessin riippumatta siitä, mihin päin Eurooppaa sattuvat päätymään. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien suojelemisessa ja kehittämisessä. Eri maissa ihmisoikeuksia edistävät aktiiviset yksilöt, jotka puuttuvat paikallisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja tuovat niitä yleiseen tietoon. Tietyissä tilanteissa ihmisoikeuspuolustajien työ aiheuttaa heille vakavan turvallisuusriskin. Suomen tulee yhdessä EU:n kanssa luoda turvallisia reittejä hakea turvaa Euroopan alueelta ja kehittää (Puhemies koputtaa) kansallisia menettelytapoja, jotta ihmisoikeuspuolustajien olisi mahdollista saada Suomeen viisumi nopeutetulla menettelyllä. Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit edellyttävät, että seuraavalla hallituskaudella annetaan uusi kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, jossa seurattaisiin erityisesti tämän selonteon esiin nostamien kehittämistarpeiden toteutumista. Edellytämme myös, että hallitusohjelman yhteydessä päätetään ohjelman toteuttamisen tarvitsemista voimavaroista. Nyt käsittelyssä oleva selonteko tarjoaa aktiiviselle ihmisoikeuksien seuranta- ja kehittämistyölle hyvän alustan. Kiitos.

110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014

110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014 PTK 110/2014 vp 110. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014 kello 14.00 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014... 4 Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2014 vp 2)

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015. Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp)

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015. Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp) Hallintovaliokunnalle 27.1.2015 Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp) Yleisiä huomioita Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Eduskunnan hallintovaliokunta Diaarinumero Päiväys 246/9B/15 21.1.2015 Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Viite Hallintovaliokunnan Ihmisoikeuskeskukselle

Lisätiedot

25.11.2014. Eduskunnan suuri valiokunta. Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014

25.11.2014. Eduskunnan suuri valiokunta. Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 25.11.2014 Eduskunnan suuri valiokunta Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Asia: Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Yleiset huomiot: Ihmisoikeusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 5055/9B/14 9.12.2014. Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 5055/9B/14 9.12.2014. Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Diaarinumero Päiväys 5055/9B/14 9.12.2014 Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014 Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 PTK 129/2014 vp 129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 kello 13.14 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta Afganistanille

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 'Avoimuus, julkisuusperiaate, ihmisoikeudet'

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja Vapaaehtoistoiminta - lainsäädäntöäädänt ntö Sisältö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä toiminta Tukiryhmän toiminnasta Aktiviteetit: Vastuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja lainsäädännöstä

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Joka tapauksessa voimme sanoa, että kyse on huomattavasta osasta maapallon väestöä.

Joka tapauksessa voimme sanoa, että kyse on huomattavasta osasta maapallon väestöä. Kuntoutuksen vaikuttavuus kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? 4.11.2014 klo 8.30-16 Valtion virastotalo, auditorio, Itsenäisyydenaukio 2, Turku Ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari Ulkoasiainministeriö

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tässä koulutuksessa käsitellään Paperittomat -hanke Ketkä ovat paperittomia Suomessa Paperittomien perusoikeudet Mikä on paperittoman oikeudellinen asema

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 34/2010 vp Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Sirpa Asko-Seljavaara /kok Timo Juurikkala /vihr Pietari Jääskeläinen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014

VALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014 VALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014 1 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 ISSN 0358-1489 (paino) ISSN 2341-8230 (pdf) ISBN 978-952-281-249-0 PDF ISBN

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 15 1. Puolue 1 3 4 5 6 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit 6 Vihreät. Vastaajan sukupuoli 1 3 Nainen 3 Mies 3 3.

Lisätiedot