Linux- järjestelmät
|
|
- Sinikka Melasniemi
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Linux- järjestelmät
2 Yhteystiedot Puhelin: Työhuone: BK0129, ICT-laboratorio
3 Luennot Harjoitukset Harjoitustyö Seminaarityö Koe Kurssin toteutustapa
4 Asennus Fedora Käyttö Fedora Yleinen ylläpito Fedora Debian Opiskelijoiden omat toiveet Kurssin sisältö
5 Kurssin materiaalia LPI Linux Certification in a Nutshell LINUX: Rute User's Tutorial and Exposition Wikibooks Linux Wiki suomenkielinen Learn Linux, 101: A roadmap for LPIC-1 index.html The Linux Documentation Project löytyy paikallisesti tai linkattuna osoitteesta:
6 Linuxin historia Ensimmäinen versio lokakuussa -91 Tarvittiin kuitenkin Minixiä asennusvaiheessa Versio 1.0 maaliskuu 1994 Versio 2.4 tammikuu 2001 Versio 2.6 joukukuu 2003 Versio 3.0 heinäkuu 2011 Versio 4.0 huhtikuu 2015 Linkkejä
7 Linuxin rakenne Kernel (ydin) Linuxin runko Kernelin ympärille rakennettu jakelupaketti eli distribuutio Distribuutiota esim. Redhat EL, CentOS, Fedora, Debian, Ubuntu, Suse, Mint, Archlinux Distribuutiot: Tällä hetkellä Linuxin graafinen käyttöliittymä on toteutettu X:n päälle (xorg/xfree86) Ikkunointimanageri Esim. fvwm Työpöytäohjelmisto Esim. Gnome ja KDE
8 Lisenssit Yleisin Linuxin lisenssi GPL Muita lisenssejä LGPL (Lesser GPL) BSD, MPL, NPL...
9 Linuxin komentorivin tehokas käyttö Esimerkkikomentoja ls -la Listaa kaikki tiedostot cd Vaihtaa hakemistoa (tässä tapauksessa kotihakemistoon) Ympäristömuuttujat voimaan esim. export muuttuja Komentorivillä voidaan liikkua nuolinäppäimillä LPI-kirja: GNU and Unix Commands (Topic 1.3) obj 1 RUTE: Luvut 2.6, 4 ja 9
10 Linuxin tekstivirtojen käsittely Voidaan muuttaa, yhdistellä, poistaa tekstiä Esimerkkikomentoja cut Tulostaa halutut kohdat tekstitiedostosta nl Numeroi rivit tekstitiedostosta The Stream Editor, sed Monipuolinen tekstivirtojen muokkaaja Esim. Poistetaan rivit 3-5 tiedostosta: sed '3,5d' tiedosto LPI-kirja: GNU and Unix Commands (Topic 1.3) obj 2 RUTE: Luku 8
11 Linuxin tiedostonkäsittely Voidaan kopioida, siirtää, luoda ja poistaa tiedostoja sekä hakemistoja Esimerkkikomentoja cp -r /etc. Kopioi etc-hakemiston paikalliseen hakemistoon mv tiedosto ~/ Siirtää tiedoston käyttäjän kotihakemistoon rm -r hakemisto Poistaa hakemiston ja sen alla olevat hakemistot sekä tiedostot rmdir hakemisto Poistaa hakemiston LPI-kirja: GNU and Unix Commands (Topic 1.3) obj 3 RUTE: Luku 4
12 Linuxin tiedostonkäsittely Villikortit * kaikki käyvät? merkin tilalla voi olla mikä tahansa merkki [a-z] kaikki kirjaimet välillä a-z [!a-z] kaikki kirjaimet, jotka eivät ole välillä a-z LPI-kirja: GNU and Unix Commands (Topic 1.3) obj 3 RUTE: Luku 4
13 Linuxin virtojen, putkitusten ja uudelleenohjausten käyttö Putkitus ls -la less Listaa tiedostot ja putkittaa ne less-komennolle Uudelleenohjaus cmd > file (stdout tiedostoon) cmd 1> file (stdout tiedostoon) cmd 2> file (stderr tiedostoon) cmd > file 2>&1 (stdout ja stderr tiedostoon) cmd >> file (stdout tiedostoon edellisen tiedoston perään) LPI-kirja: GNU and Unix Commands (Topic 1.3) obj 4 RUTE: Luku 8
14 Linuxin prosessien luonti, seuranta ja lopettaminen Esimerkkikomentoja ps aux Näyttää kaikki prosessit top Reaaliaikainen prosessilistaus kill Lopettaa prosessin 101 välittömästi (vahvin komento) bg Laittaa ohjelman taustaprosessiksi LPI-kirja: GNU and Unix Commands (To Pic 1.3) obj 5 RUTE: Luku 9
15 Linuxin prosessien prioriteettien muokkaus Esimerkkikomentoja nice komento & Käynnistää ohjelman taustalle oletusprioriteetilla (10) nice --10 komento Käynnistää ohjelman -10 prioriteetilla (vain root) renice Muuttaa käynnissä olevan 101 prosessin prioriteetiksi 19 LPI-kirja: GNU and Unix Commands (Topic 1.3) obj 6 RUTE: Luku 9.7
16 Linuxin regular expressionit Esimerkkikomentoja grep '^Linux' tiedosto1 Näyttää tiedostosta kaikki alkavat rivit, joissa on merkkijono Linux grep '[0-9] [0-9] [0-9]' tiedosto1 Näyttää kaikki rivit tiedostosta, joissa on kolme numeroa grep 'abc*' tiedosto1 Näyttää kaikki rivit, joissa on abc, abcc, abcd, abccc jne LPI-kirja: GNU and Unix Commands (Topic 1.3) obj 7 RUTE: Luvut 5 ja 8
17 Fedoran asennus Asennus on nykyään helppo toimenpide Asennus voidaan tehdä Windowsin rinnalle Asennusohjeita löytyy useita
18 Linuxin levyosiot ja tiedostojärjestelmät Kaikki levyosiot löytyvät /dev-hakemiston alta Esimerkkejä Ensimmäinen kovalevy (IDE/SATA/SCSI) /dev/sda Aikaisemmin myös hdx-tunnukset IDE-laitteilla Ensimmäinen primaariosio on /dev/sda1 Levyosiot tehdään fdisk-ohjelmalla Levyosiot formatoidaan esim. mkfs -t ext2 /dev/sda6 SWAP-osio tehdään esim. komennolla: mkswap /dev/sda10 LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4), Obj. 1 RUTE: luku 19
19 Linuxin tiedostojärjestelmien tarkkailu Linuxin tiedostojärjestelmä on yleensä ext2/ext3 Esimerkkikomentoja df Nähdään osioiden vapaa tila du Nähdään hakemistojen ja tiedostojen käyttämä tila fsck /dev/sda6 Tarkistetaan /dev/sda6 osio LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4) Obj. 2 RUTE: luku 19
20 Linuxin tiedostojärjestelmien mounttaus Käynnistyksen yhteydessä mountattavat osiot määritellään /etc/fstab-tiedostossa Tiedostojärjestelmän sisältävät osiot mountataan Esimerkkikomentoja mount /dev/sda2 /tmp Mountataan /dev/sda2 osio /tmp-hakemistoon umount /dev/cdrom Poistetaan mounttaus cd-asemasta (tarvitaan levyä poistettaessa) LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4) Obj. 3 RUTE: luku 19
21 Linuxin tiedostojärjestelmien quota Quotaa käytetään rajoittamaan käyttäjän levytilaa Esimerkkikomentoja quota -uv kayttaja Näyttää kayttajan quota-tilanteen quotaon Laittaa quotan päälle edquota -u kayttaja Editoidaan kayttaja quota-tietoja LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4) Obj. 4 RUTE: ei käsittele, katso Quota mini-howto
22 Linuxin tiedosto-oikeudet Linuxin tiedosto-oikeudet määritellään 3:lla tasolla Käyttäjä, ryhmä ja muut Esimerkkikomento chmod a+x tiedosto Määrittää tiedoston kaikille ajettavaksi LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4) obj. 5 RUTE: luku 14
23 Linuxin tiedoston omistusoikeudet Linuxin tiedoston omistusoikeudet määritellään käyttäjä ja ryhmätasolla Esimerkkikomento chown kayttaja:ryhma tiedosto Määrittää tiedoston omistusoikeudet kayttaja nimiselle käyttäjälle ja ryhma nimisellä ryhmälle LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4) obj. 6 RUTE: luku 11
24 Linuxin tiedostojen linkkaus Linuxin tiedostojen linkkaus Käytetään kovia ja symbolisia linkkejä Kovia linkkejä voidaan käyttää vain tiedostojärjestelmän sisällä Esimerkkikomento ln -s tiedosto file Tekee symbolisen linkin nimeltä file, joka osoittaa tiedostonimiseen tiedostoon tai hakemistoon LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4) obj. 7 RUTE: luku 15
25 Linuxin tiedostojen paikat Linuxin juurihakemisto on / Sen alla on kaikki muut hakemistot Voi olla vain yksi osio, joka on / Yleensä tehdään kuitenkin hakemistoille omat osiot Esim. /usr, /home, /var ja /tmp Swapilla myös oma osio (tyyppi 82) Tiedostoja voi etsiä komennoilla which, find ja locate LPI-kirja: Devices, Linux FS... (Topic 2.4) obj. 8 RUTE: luvut 4.14, 17 ja 35
26 Linuxin käynnistys Linuxin käynnistys lilo tai grub Fedora ja muut nykyiset distribuutiot käyttävät oletuksena grubia Esimerkkikomento LILO: linux root=/dev/sda5 Käynnistää Linuxin käyttäen /dev/sda5-root-osiona Käynnistysvaiheessa voidaan määrittää useita muitakin parametreja LPI-kirja: Boot, Initilization... (Topic 2.6), Obj 1 RUTE: luvut 21.48, , 31 ja 32 BootPrompt-HOWTO
27 Linuxin runlevelit ja sammutus Linuxin runlevelit Numeroina 0-6 Normaalisti 3 (multiuser) Oletus-runlevel määritellään /etc/inittab-tiedostossa Poistumassa systemd-palvelun myötä Esimerkkikomentoja init 1 Linux menee yhden käyttäjän tilaan shutdown -r now Uudelleen käynnistää koneen välittömästi LPI-kirja: Boot, Initilization... (Topic 2.6), Obj 2 RUTE: luku 32
28 Linuxin paikallinen dokumentaatio Linuxissa on kolmenlaista dokumentaatiota Man-sivut /usr/doc (Fedora: /usr/share/doc) Info-sivut Esimerkkikomentoja man emacs Näyttää emacs-editorin man-dokumentaation info emacs Näyttää emacs-editorin info-dokumentaation LPI-kirja: Dokumentation (Topic 1.8), Obj 1 RUTE: luvut 4.7 ja 16
29 Linuxin Internet-dokumentaatio Suurin osa Linuxin dokumentaatiota on saatavilla Internetistä Ohjelmistojen kotisivut Usenet Newsgroups (groups) Postituslistat LPI-kirja: Dokumentation (Topic 1.8), Obj 2 RUTE: luku 13
30 Linuxin dokumentaation kirjoittaminen Voidaan tehdä omalle ohjelmalle man-sivu Helpointa on kopioida jokin valmis man-sivu ja editoida siitä oma LPI-kirja: Dokumentation (Topic 1.8), Obj 3 RUTE: -
31 Linuxin käyttäjätuki Vaatii tietoa ja hyviä hermoja :) LPI-kirja: Dokumentation (Topic 1.8), Obj 4 RUTE: -
32 Linuxin käyttäjien hallinta Linuxin käyttäjätiedot Tunnukset: /etc/passwd Salasanat: /etc/shadow Esimerkkikomentoja useradd kayttaja Tekee kayttaja-nimisen käyttäjän passwd kayttaja Määrittää kayttajan salasanan (vain root) LPI-kirja: Administrative Tasks (Topic 2.11), Obj. 1 RUTE: luku 11
33 Linuxin käyttöympäristön muokkaaminen Linuxin käyttöympäristön asetukset kaikille käyttäjille sijaitsevat /etc/profile-tiedostossa Vastaavat Bash-shell-asetukset /etc/bashrctiedostossa Uuden käyttäjän oletusasetukset (tiedostot) sijaitsevat /etc/skel-hakemistossa LPI-kirja: Administrative Tasks (Topic 2.11), Obj. 2 RUTE: luvut 11 ja 20.8
34 Linuxin lokitiedostot Linux käyttää (r)syslog-palvelua lokien muodostamiseen Asetukset /etc/syslog.conf- tai /etc/rsyslog.conf tiedostossa Tärkein lokitiedosto on /var/log/messages Lokitiedostot voivat kasvaa suuriksi Kannattaa käyttää logrotate-ominaisuutta Tallentaa yleensä neljän viikon lokit Asetukset /etc/logrotate.conf LPI-kirja: Administrative Tasks (Topic 2.11), Obj. 3 RUTE: luvut ja
35 Linuxin ylläpitotoimintojen automatisointi Linux ylläpitotoimien automatisointiin käytetään pääasiassa cron-palvelua Asetukset /etc/crontab-tiedostossa Lisäksi /etc/cron.d, /etc/cron.daily jne. Voidaan määrittää ajettavia ohjelmia tiettyyn aikaa Esimerkiksi varmistukset Ajastukseen löytyy myös at-komento LPI-kirja: Administrative Tasks (Topic 2.11), Obj. 4 RUTE: luku 37
36 Linuxin varmistukset Varmistuksia kolmea tyyppiä Täysi-, differentiaali- ja inkrementaalivarmistus Linuxissa varmistukseen voidaan käyttää mm. nauha-, levyke-, zip-, tai kovelevyasemaa Laitetunnuksia /dev/st0, /dev/ft0, /dev/fd0 ja /dev/hdd Varmistukseen käytetään yleensä tar- ja nauhoilla mt-komentoja Esim. tar cvf /dev/st0 /var LPI-kirja: Administrative Tasks (Topic 2.11), Obj. 5 RUTE: luvut 4.17 ja 18
37 Kellonajan hallinta Linuxin kellonajan hallintaan käytetään NTPprotokollaa (Network Time Protocol) NTP-palvelin on ntpd, jolle määritellään ylemmäntason palvelin ja verkot, joihin jaetaan kellonaikaa Ntpdate-komennolla voidaan hakea kellonaika manuaalisesti Hwclock-komennolla voidaan tallentaa kellonaika RTC-piirille.
38 Linux ja hardware Linuxia käytettäessä pitää yleensä tuntea kohtuullisen hyvin PC-laitetekniikka Linuxin kannalta tärkeitä BIOS-asioita Päiväys ja kellonaika Boottaavat laitteet Kovalevyn asetukset Kokorajoitusten, kuten sylinterin rajan rikkominen IDE/ACHI/RAID-moodin vaikutus Muutamia Linux-laitenimiä ja DOS-vastineet /dev/ttys0 (COM1, I/O 3f8h, IRQ 4) /dev/lp0 (LPT1, I/O 378h, IRQ 7) LPI-kirja: Hardware Architecture (Topic 1.1), Obj. 1 RUTE: luvut 3 ja 42
39 Linux ja verkkokortit Verkkokorttien asennus Vanhoissa ISA-korteissa jumpperit tai NVRAMasetukset Määriteltävä BIOS-asetuksista vapaiksi keskeytys ja mahdollinen muistialue PCI- ja PCIe-kortit varaavat automaattisesti resurssit Vapaat järjestelmäresurssit voi katsoa komennoilla cat /proc/interupts cat /proc/dma cat /proc/ioports lspci lsusb LPI-kirja: Hardware Architecture (Topic 1.1), Obj. 2 RUTE: luku
40 Linux ja SCSI SCSI-laitteita käytetään yleisesti palvelimissa ja siten niiden tunteminen on tärkeää Linuxjärjestelmää asennettaessa ja ylläpidettäessä Nykyisissä Linux-versioissa IDE/SATA laitteet näkyvät SCSI-laitteina SCSI-laitteita on eri nopeuksia ja erilaisilla kaapeloinneilla toteutettuja Esimerkki Linux SCSI-laitenimiä /dev/sda (ID0), /dev/sdb (ID1), /dev/st0 (ID6) LPI-kirja: Hardware Architecture (Topic 1.1), Obj. 2 RUTE: luku
41 Linux, modeemit ja äänikortit Linuxissa modeemin liittäminen tapahtuu sarjaliitännän kautta Helpoimpia tapauksia ovat ns. rautamodeemit Windows-modeemien kanssa voi tulla ongelmia Linuxissa tuetut Win-modeemit Linuxissa toimivat yleisimmät äänikortit Voidaan joutua lisäämään /etc/modules.conf-tiedostoon äänikortin vaatimia asetuksia LPI-kirja: Hardware Architecture (Topic 1.1), Obj. 3 RUTE: luvut , , 42.7, 34 ja 41
42 Linuxin levyosioinnin suunnittelu Suunnittelussa otettava huomioon monia asioita Käytettävä levytila, systeemin koko ja käyttötarkoitus sekä varmuuskopioiden tekeminen Rajoitetun tilan systeemeissä vähemmän osioita Suuremmissa systeemeissä useita osioita Boot-osio pitäisi pyrkiä pitämään alle 1024 sylinterin SWAP-osio koko 1-3 muistinmäärä Voidaan käyttää myös SWAP-tiedostoa lisänä LPI-kirja: Linux Installation and... (Topic 2.2), Obj. 1 RUTE: luku 19
43 Linuxin boot managerin asennus Linuxin käynnistyksessä käytetään lilo (Linux Loader) tai GRUB (GRand Unified Bootloader) ohjelmaa Voivat käynnistää eri käyttöjärjestelmiä Boot manager voi sijaita useammassa eri paikassa MBR:ssä eli boottilohkolla tai root-osion alussa Asetukset /etc/lilo.conf- tai /etc/grub.conf-tiedostossa Esimerkkikomentoja lilo -v Asentaa lilon ja antaa asennuksesta enemmän tietoa LPI-kirja: Linux Installation and... (Topic 2.2), Obj. 2 RUTE: luku 31
44 Linux-ohjelmien asennus sorsista Linuxin ohjelmien sorsapaketit tar.gz tai tar.bz2 muodossa Pakettien purkaminen tar zxfv paketti.tar.gz tar jxfv paketti.tar.bz2 Kääntäminen configure Voidaan antaa myös parametreja make Varsinainen kääntäminen alkaa esim. make all komennolla LPI-kirja: Linux Installation and... (Topic 2.2), Obj. 3 RUTE: luku 24
45 Linuxin jaettujen kirjastojen hallinta Linuxissa käytetään jaettuja kirjastoja muistin ja levytilan säästämiseksi Jaettuihin kirjastoihin liittyvät komennot ldd ohjelma Kertoo ohjelman käyttämät kirjastot ldconfig Päivittää /etc/ld.so.cache-tiedostoa Asetukset /etc/ld.so.conf-tiedostossa LPI-kirja: Linux Installation and... (Topic 2.2), Obj. 4 RUTE: luku 23
46 Linuxin pakettienhallinta: Debian Dpkg on Debian Linuxin käyttämä pakettienhallinta Esimerkkikomentoja dpkg -i paketti_4.3-2.deb Asentaa paketti-nimisen paketin apt-get install paketti Asentaa paketti-nimisen paketin Hakee verkosta uusimman paketin dselect Menupohjainen pakettien asennustyökalu LPI-kirja: Linux Installation and... (Topic 2.2), Obj. 5 RUTE: luku 24
47 Linuxin pakettienhallinta: RPM Fedoran käyttämä pakettienhallinta Käyttää myös mm. RHL, RHEL ja Mandrake Linux Esimerkkikomentoja rpm -Uvh paketti i386.rpm Asentaa paketti-nimisen paketin rpm -e paketti Poistaa paketti-nimisen paketin Fedoraan on saatavissa myös ohjelmat Graafinen työkalu Package Manager Yum (Yellow dog Updater, Modified) Apt-get DNF (Korvannut yum-ohjelman Fedora 22:ssa) LPI-kirja: Linux Installation and... (Topic 2.2), Obj. 6 RUTE: luku 24
48 Linuxin kernel-moduulien hallinta Linuxin moduulit ovat objektitiedostoja (.o) tai (.ko) Ne sijaitsevat esim. hakemistossa /lib/modules/ Moduulit jaotellaan tyypeittäin (block, net, scsi...) Esimerkkikomentoja lsmod Listaa muistissa olevat modulit insmod moduuli Asentaa moduuli-nimisen moduulin modprobe moduuli Asentaa moduuli-nimisen moduulin rmmod moduuli Poistaa moduuli-nimisen moduulin muistista LPI-kirja: Linux Installation and... (Topic 1.5), Obj. 1 RUTE: luku 42
49 Linuxin kernelin kääntäminen Linuxin kernelin kääntäminen nykyään harvinaisempi toimenpide Distribuutioissa käytetään modulaarisia kerneleitä Nykyisillä koneilla nopea toimenpide Versionumerot Parilliset tuotantoversioita, parittomat kehitysversioita Esimerkkikomentoja Make menuconfig Käynnistää menupohjaisen konfigurointityökalun make all; make modules_install LPI-kirja: Kernel (Topic 1.5), Obj. 2 RUTE: luku 42
50 Linuxin tekstieditori vi Löytyy lähes jokaisesta Linux-distribuutiosta Hankala käyttää :) Komento- ja editointitila Suositeltavaa käyttää muita editoireita (nano, pico, joe) Esimerkkikomentoja vi tiedosto Käynnistää vi:n ja avaa tiedoston :q! Poistuu vi:stä ilman kysymyksiä LPI-kirja: Text-Editing, Processing... (Topic 1.7), Obj. 1 RUTE: luku 6
51 Linuxin tulostuksen hallinta Linuxin tulostukset hoitaa yleensä lpd tai CUPS Käytetään PostScript-kieltä Esimerkkikomentoja lpq Näyttää tulostusjonon tilanteen lprm Poistaa tulostustyön jonosta lpc Hallitsee tulostusjonojen toimintaa LPI-kirja: Text-Editing, Processing... (Topic 1.7), Obj. 2 RUTE: luku 21
52 Linuxissa tulostaminen Linuxissa tulostamiseen käytetään lpr-komentoa Voidaan tulostaa teksti- ja PostScript-tiedostoja Esimerkkikomentoja lpr /etc/profile Tulostaa profile-tiedoston man -t fdisk lpr Tulostaa fdisk-ohjelman man-sivun LPI-kirja: Text-Editing, Processing... (Topic 1.7), Obj. 3 RUTE: luku 21.6
53 Linuxin tulostimien asennus Linuxin tulostimet määritellään lpd:tä käytettäessä /etc/printcap-tiedostossa (Fedoran oletus CUPS) Määritellään mm. suodatin, tulostinlaite (esim. /dev/lp0) Fedorassa kannattaa käyttää system-config-printer-ohjelmaa asetusten tekemiseen Tulostin asetukset CUPS:ia käytettäessä /etc/cups/printer.conf Suodattimet (filter) Tulostus voidaan käsitellä filter-ohjelmalla Voidaan käyttää myös Ghostscript-ohjelmaa tulostustiedoston muodostamiseen LPI-kirja: Text-Editing, Processing... (Topic 1.7), Obj. 4 RUTE: luku
54 Linuxin shellin mukautus Linuxin shelleissä voidaan antaa mm. komentoja ja tehdä ohjelmiakin Shellit jakautuvat kahteen lohkoon Bourne-johdannaiset (sh ja bash) C-shellit (csh, tcsh, zsh ja ksh) Shellien ominaisuuksia Muuttujat Esim. kurssi=a Aliakset Esim. alias rm='rm -f' Funktiot Esim. lsps () { ls -l; ps; } LPI-kirja: Shells, Scripting... (Topic 1.9), Obj. 1 RUTE: luku
55 Linuxin skriptien kirjoittaminen Linuxin skriptien kirjoittaminen tapahtuu tekstieditorilla Sisältää tarvittavat komennot Skriptien ajaminen sh skriptin_nimi Laitetaan scripti ajettavaksi chmod a+x skriptin_nimi./skriptin_nimi Määritellään skriptin käsittelemä ohjelma skriptin alkuun Esim. #!/bin/bash LPI-kirja: Shells, Scripting... (Topic 1.9), Obj. 2 RUTE: luvut 20, 33.2 ja
56 Linuxin skriptien kirjoittaminen Linuxin skripteille voidaan antaa myös erilaisia oikeuksia Mahdollisuus SUID- tai GUID-skripteihin Esim. Rootin oikeudet skriptille Esimerkki bash-komentoja break Keskeyttää skriptin ajon echo Tulostaa merkkijonon if Ehtolause LPI-kirja: Shells, Scripting... (Topic 1.9), Obj. 2 RUTE: luvut 20, 33.2 ja
57 Linux ja Xfree86/xorg:n asennus X toteutettu asiakas/palvelin mallin pohjalta Mahdollisuus X:n käyttöön verkon kautta X asennettaessa tarvitaan tietää seuraavia asioita Näytönohjaimen tyyppi Asennusohjelmat tunnistavat automaattisestikin Monitorin tyyppi Sama kuin edellä X voidaan asentaa erilaisista paketeista LPI-kirja: X (Topic 1.9), Obj. 1 RUTE: luku 43
58 Linux ja Xfree86/xorg:n asennus XFee86:n konfigurointiin useita työkaluja Oletustyökalut: xf86config, XF86Setup ja xf86cfg Fedorassa on ollut myös system-config-display Nvidian ja AMD/ATI:n näytönohjaimilla omat ohjelmat Xfree86 asetukset /etc/x11/xf86config-tiedossa Sisältää mm. näppäimistön, hiiren, monitorin, näytönohjaimen ja fonttien asetukset Xorg-palvelinta käytettäessä /etc/x11/xorg.conf-tiedosto Nykyisissä Linux-distribuutioissa ei oletuksena asetustiedostoa LPI-kirja: X (Topic 1.9), Obj. 1 RUTE: luku 43
59 Linux ja xdm/gdm XDM/GDM-palvelua käytetään paikallisten ja verkosta tapahtuvien yhteydenottojen käsittelyyn Asetustiedostot hakemistossa /etc/x11/xdm tai gdm Käynnistetään komennoilla: xdm tai gdm Voidaan käynnistää myös automaattisesti vaihtamalla runleveliä. Laitetaan runleveliksi 5 LPI-kirja: X (Topic 1.9), Obj. 2 RUTE: -, katso man xdm
60 Linux ja X:n sekä X-ohjelmien lopetus Mikäli X kaatuu voidaan mennä virtuaalikonsoliin Näppäinyhdistelmä Ctrl-Alt-Fx (x=2 6) Paluu näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-F7 Voidaan lopettaa X näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt- Back_space X-Ohjelman lopettaminen (tyypillisesti netscape) Katsotaan prosessinumero ps- tai top-komennolla Lopetaan prosessi kill-komennolla LPI-kirja: X (Topic 1.9), Obj. 3 RUTE: -
61 Linux ja X:n muokkaus X:n käynnistys tapahtuu startx-skiptillä Kutsuu xinit-komentoa Sen asetukset /etc/x11/xinit/xinitrc-tiedostossa Xinitrc-tiedossa määritellään käynnistyvät ohjelmat kuten ikkunamanageri Linuxin X:n perusikkunointimanageri on twm Sen asetukset /etc/x11/twm/system.twmrc-tiedostossa X:n Etäyhteydet DISPLAY-muuttujalla Esim. export DISPLAY=koneen_nimi:0.0 Suositeltavampaa käyttää ssh:ta LPI-kirja: X (Topic 1.9), Obj. 4 RUTE: -, katso xinit-, startx- ja xdm-ohjelmien man-sivut
62 Linux ja verkot Linuxin kuten muidenkin unixien verkkoyhteydet perustuvat TCP/IP:n Olennaista ymmärtää protokollat (TCP, IP, UDP jne.) Palvelut porttinumeroiden takana Esim. telnet tcp/23 ja http 80/tcp Esimerkkikomentoja dig Antaa koneen DNS-tiedot traceroute Jäljittää reitin koneelle LPI-kirja: Networking Funda... (Topic 1.12), Obj. 1 RUTE: luvut 25 ja 26
63 Linux ja verkon konfigurointi Muutamia asetustiedostoja /etc/hosts (nimi ja IP-numeroparit) /etc/resolv.conf (nimipalvelin asetukset) /etc/nsswitch.conf (nimen selvityksen asetukset) Esimerkkikomentoja host Antaa koneen IP-osoitteen ifconfig eth0 down Sulkee eth0-liitännän route add default gw eth0 Määrittää oletusreitin, joka löytyy eth0 liitetystä verkosta LPI-kirja: Networking Funda... (Topic 1.12), Obj. 3 RUTE: luvut 25 ja 27
64 Linux ja PPP Linuxin PPP-palvelu toteutetaan pppd-ohjelmalla Käytetään modeemi- ja sarjakaapeliyhteyksillä Soittoon käytetään yleensä chat-skriptejä Asetustiedostot /etc/ppp-hakemistossa options (asetukset) chap-secrets ja pap-secrets (authentikointiasetukset) Esimerkkikomentoja pppd /dev/ttys Käynnistää PPP-yhteyden COM1-porttiin LPI-kirja: Networking Funda... (Topic 1.12), Obj. 4 RUTE: luku 41
65 Linux ja inetd Linuxin inetd-käynnistää verkkopalveluja Asetukset /etc/inetd.conf Palveluita mm. telnet ja finger Fedora käyttää parannettua xinetd-palvelua Mahdollistaa palvelunestohyökkäysten torjunnan Asetukset /etc/xinetd.conf-tiedostossa ja /etc/xinetd.d/-hakemistossa Palveluiden käyttöä voidaan rajoittaa Asetukset /etc/hosts.allow ja /etc/hosts.deny Esimerkkikomentoja service xinetd restart Käynnistää uudelleen xinetd-palvelun LPI-kirja: Networking services (Topic 1.13), Obj. 1 RUTE: luku 29
66 Linux ja sendmail Sendmail yleisin sähköpostin käsittelijä Unixissa Asetukset /etc/mail/sendmail.cf Konfigurointi vaikeata Ei kannata muokata suoraan, vaan /etc/mail-hakemiston muita tiedostoja Sähköpostialiakset Määritellään /etc/aliases-tiedostossa Otetaan käyttöön newaliases-komennolla Postijonon tarkkailu mailq-komennolla LPI-kirja: Networking services (Topic 1.13), Obj. 2 RUTE: luku 30
67 Linux ja Apache Internetin yleisin WWW-palvelin Asetukset Fedorassa /etc/httpd/conf-hakemistossa Tärkein asetustiedosto: /etc/httpd/conf/httpd.conf Asetusmuutosten jälkeen uudelleen käynnistys komennolla: service httpd restart Lokitiedostot hakemistossa: /var/log/httpd LPI-kirja: Networking services (Topic 1.13), Obj. 3 RUTE: luku 36
68 Linux, NFS ja SMB NFS-palvelulla jaetaan hakemistoja lähinnä UNIX-ympäristössä Asetukset /etc/exports-hakemistossa Otetaan käyttöön mount-komennoilla Esim. mount -t nfs palvelin:/home /mnt/ SMB-palvelulla jaetaan hakemistoja lähinnä Windows-ympäristössä Asetustiedostot /etc/smb.conf tai /etc/samba/smb.conf LPI-kirja: Networking services (Topic 1.13), Obj. 4 RUTE: luvut 28 ja 39
69 Linux ja DNS Linuxin DNS-palvelut toteutetaan bindohjelmalla, jota kutsutaan myös named:ksi Asetukset /etc/named.conf-tiedostossa ja /var/namedhakemistossa Chroot-ympäristössä /var/named/chroot/var/named Asetusmuutosten jälkeen uudelleen käynnistys komennolla: service named restart LPI-kirja: Networking services (Topic 1.13), Obj. 5 RUTE: luvut 27 ja 40
70 Linux ja tietoturvan tarkistustoimenpiteet Tietoturvaan liittyviä asetuksia ja toimenpiteitä Palveluiden käyttöoikeudet /etc/hosts.allow- ja /etc/hosts.deny-tiedostoissa Syslog-palvelun authpriv.* tekemä /var/log/secure.log SUID-ohjelmien metsästäminen Pakettien oikeellisuuden varmistaminen Esim. rpm -V apache Käyttäjätunnusten expirointi SSH-yhteyksien käyttäminen LPI-kirja: Security (Topic 1.14), Obj. 1 RUTE: luku 44
71 Linux palvelimen tietoturvan nostaminen Tietoturvatason nostamiseen liittyviä toimenpiteitä Shadowin käyttäminen Nykyisillä koneilla salasanojen purkaminen helppo tehtävä Turhien palveluiden poistaminen /etc/inetd.conf tai /etc/xinetd.d-hakemiston ohjelmat Rootin postin ohjaus ylläpitäjän postilaatikkoon Tietoturva-aukkoilmoitusten seuraaminen Linux jakelijoitten kotisivut Paikata mahdolliset aukot välittömästi! LPI-kirja: Security (Topic 1.14), Obj. 2 RUTE: luku 44
72 Linux ja käyttäjätason tietoturvan nostaminen Käyttäjätason tietoturvan nostamiseen liittyviä toimenpiteitä Resurssien rajoittaminen ulimit-komento Käyttäjäkohtaiset asetukset /etc/security/limits.conf Esimerkkikomento ulimit -Hu 100 Rajoittaa käyttäjien prosessien lukumääräksi 100 LPI-kirja: Security (Topic 1.14), Obj. 3 RUTE: luku
Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet
Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen
Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat
Linux-virtuaalipalvelimen ylläpito
Linux-virtuaalipalvelimen ylläpito Tapani Tarvainen kevät 2015 Tarkoitus antaa riittävät valmiudet oman palvelimen ylläpitoon palvelinkäytön harjoittelua ja sovellusten kokeilua varten sekä perustiedot
Sisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu
Sisältö 1 IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet 1 1.1 Uudet ominaisuudet......................... 1 1.2 KDE 2.0................................. 2 1.3 XFree86 4.0.1.............................. 2 1.4 Uusi
Unix-perusteet. Tulostaminen
Unix-perusteet Tulostaminen Tulostaminen unixissa miten tulostin voidaan liittää? määrityksiä Printteri: fyysinen laite kiinni jossain tietokoneessa tai sitten verkossa verkkokortin avulla Printterin nimi
Kieliteknologian ATK-ympäristö Toinen luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Toinen luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 12. syyskuuta 2011 Miikka Silfverberg (Helsingin yliopisto) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 2 12. syyskuuta 2011
Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 4 Timo Savola 21. huhtikuuta 2006 Osa I Shell Lausekkeet Komentoriville kirjotettu komento on lauseke echo "foo" echo $USER MUUTTUJA=1 ls -l Rivinvaihto
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu UNIX-käyttöjärjestelmä TX00BW20 Sami Sainio sami.sainio@metropolia.fi Kurssin rakenne ja arvostelu 7 x luennot ja laboratorioharjoitukset Pieni projekti? Kurssin lopussa tentti
Simulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen
Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen Asennus käydään step by step tyyppisesti läpi vaiheittain Suositellut laitevaatimukset: Pentium II prosessori tai parempi Min. 128MB muistia Nopea I/O varustettu
Julkaiseminen verkossa
Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
UBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot
UBUNTU GNU Free Documentation License UBUNTU - Peruskäyttö Sisäänkirjautuminen Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 2: Linux
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 2: Linux 2009-01-19 Lähtökohdat Mikä Linux? Linux on Ilmainen Unix-tyylinen käyttöjärjestelmä Perusajatuksena lähdekoodin vapaus (=ilmaisuus, luotettavuus,
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015
chroot chroot [options] hakemisto [komento] Virtuaalinen levyjärjestelmä Vaihtaa juurihakemiston: annettu hakemisto toimii uutena juurena, sen ulkopuolella olevat eivät näy Uuden juuren alla pitää olla
DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi
DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.
Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT
Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa
Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
TUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN
TUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN Linux, taikka GNU/Linux, on avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Tässä dokumentissa esitellään Linuxin perusteita ja tutustutaan Ubuntun, yhteen Linuxin
Valppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
Kurssin verkkoalueet
Kurssin verkkoalueet JY:n verkkoalue 130.234.0.0/16 Sisäverkko 1-to-1 NATin takana: 172.20.0.0/16, netmask 255.255.0.0, 172.20.x.y 130.234.x.y kun x=208,209 Alustakoneet: lonka5.it.jyu.fi, 130.234.208.15,
Komentotulkki. Kysymyksiä
Komentotulkki Komentotulkki ja avustustoiminnot Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Miten työskentelen komentotulkilla? 2. Miten komennot annetaan ja käsitellään?
Arch Linux asennusopas
Arch Linux asennusopas Asennan esimerkissä 64-bittisen Arch Linuxin Virtualboxille. Asennuksen jälkeen käytettävissä on Arch Linux graafisella käyttöliittymällä ja perustoiminnoilla. Archin asennus. Archin
Laitteet ovat pääsääntöisesti muutaman vuoden vanhoja. Keskusmuistia niissä on n. 512 Mt ja kovalevyä vaihtelevasti (20 Gt:stä ylöspäin)
TEHTÄVÄ 1, ASENNUS 1. Alkutoimet 2. Laitteistosta Tehtävässä asennettaan Linux-käyttöjärjestelmä kahteen erilliseen koneeseen. Toisesta tulee palvelin (server) ja toisesta asiakas (client). Asennuksesta
Luento 2. Timo Savola. 31. maaliskuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 2 Timo Savola 31. maaliskuuta 2006 Osa I Prosessit Prosessien hierarkia Jokaisella prosessilla on numero (process ID, pid) Jokaisella prosessilla on
Varmuuskopiointi: image
Varmuuskopiointi: image sammuta virtuaalikone ensin - elävästä koneesta otettu kopio ei ole koherentti - ja: cp kone1.img kone1.img.bak huom. tiedostojen omistaja muuttuu kun virtuaalikone käynnistetään,
Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member
Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E Windows Palvelimen asennus ja konfigurointi Linux palvelimen asennus
CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän
LINUX. Ylläpito ja asennus. LINUX asennus ja ylläpito Juhani Merilinna 1. by Juhani Merilinna
LINUX Ylläpito ja asennus by Juhani Merilinna LINUX asennus ja ylläpito Juhani Merilinna 1 Sisällysluettelo Linux asennuspaketit...6 Slackware... 6 RedHAT... 6 SuSE... 6 Debian... 7 Mandrake...7 Yleistä
Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke
Unix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen
Unix-perusteet Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Miksi varmistaminen on tärkeää? Levy menee rikki ongelmia voidaan vähentää mm. RAID-levyillä RAID 5-taso: data kolmella eri levyllä. Jos
Linux - käyttöoikeudet
Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi Kuutti, Rantala: Linux http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/c/user-management.html
Unix-perusteet. Tiedosto-oikeudet
Unix-perusteet Tiedosto-oikeudet Tietoturvaan liittyviä seikkoja kulunvalvonta kellä oikeus päästä laitteiden luokse käyttöoikeudet käyttäjätunnus & salasana tiedostojärjestelmän oikeudet unixissa omistajan,
Korpusten käsittely clt131, P Luento 4
Korpusten käsittely clt131, P2 2006 Luento 4 Nicholas Volk 24.11.2006 Humanistinen tiedekunta Säännölliset lausekkeet: ryhmittely Sulkujen avulla voidaan osoittaa määrällistäjille
Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut
Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista
nginx sudo add-apt-repository ppa:nginx/stable Jos add-apt-repository -komentoa ei löydy: apt-get install software-properties-common
nginx Engine X, toiseksi yleisin (apachen jälkeen) www-palvelin Linux-ympäristössä, yleistyy nopeasti Ei yhtä full-featured kuin apache, mutta monissa tilanteissa kevyempi (etenkin muistin tarve pienempi,
Sisältö. 1 Esipuhe 9. 4 Uudet tiedostojärjestelmät ReiserFS ja XFS vertailussa 32 4.1 Miksi journalointi?... 32
Sisältö 1 Esipuhe 9 2 Linuxin yleisesittely 12 2.1 Linuxin tulevaisuus ja suosio........................... 12 2.2 Linuxin rakenne ja ominaisuudet......................... 14 2.3 Linuxin filosofia ja kehitys............................
file Opetettavissa omilla säännöillä tiedostossa /etc/magic -k tulosta kaikki useista mahdollisuuksista -L/-h seuraa/älä seuraa symbolisia linkkejä
file file [optiot] tiedosto[t] Yrittää tunnistaa tiedoston tyypin (tiedostonimestä välittämättä) Paljon optioita tulostuksen muotoiluun ym, usein hyödyllisiä: -k tulosta kaikki useista mahdollisuuksista
Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011
1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen
Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
Kurssin verkkoalueet
Kurssin verkkoalueet JY:n verkkoalue 130.234.0.0/16 Sisäverkko 1-to-1 NATin takana: 172.20.0.0/16, netmask 255.255.0.0, 172.20.x.y 130.234.x.y kun x=208,209 Alustakone lonka7.it.jyu.fi, 130.234.208.17,
Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla tietokoneeseen ja suorita asennusohjelma uudelleen.
Sivu 1/7 Kytkentäopas Tulostimen asentaminen paikallisesti (Windows) Huomautus: Kun asennat paikallisesti liitettyä tulostinta eikä Ohjelmisto ja käyttöoppaat -CD-levy ei tue käyttöjärjestelmää, käytä
Päivitys käyttäen USB-tikkua
Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus
Linuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
Nopean asennuksen ohje
Tulostuspalvelin Nopean asennuksen ohje Nopean asennuksen ohje 1.1 Hardwaren asennusmenettely 1. Liitä tulostuspalvelin tulostimeen, jota haluat käyttää verkossa. 2. Liitä tulostuspalvelin verkkoon liittämällä
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO HARJOITUS: asennus ja konfigurointi TVAT-141 Windows Server 2008 Trial (120 days) Active Directory, AD Domain Name System, DNS Dynamic Host Configuration Protocol,
Kytkimet, reitittimet, palomuurit
Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden
Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla
Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008
Unix. Markus Norrena
Unix Markus Norrena Kotitehtävä 1 Mikä on Unix? Kirjoittakaa lyhyesti 10 asiaa (väittämää) mitä Unix on, tai mitä Unix ei ole. Tehtävän 2. osa: Edellisen perusteella ryhmätyö jolla laajennatte Unix-tietämystänne
OpenOffice toimisto-ohjelma
OpenOffice toimisto-ohjelma Tässä dokumentissa selitetään OpenOffice-ohjelman asentaminen ja käyttöönotto. 1.Mikä on OpenOffice? OpenOffice on ilmainen toimisto-ohjelmapaketti useaan eri ympäristöön. Sen
UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
Julkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin
Julkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden
JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 1 IMAGEBLEND...3 1.1 JOHDANTO... 3 2 OHJELMISTO...4 2.1 JOHDANTO... 4 2.2 OHJELMAPAKETIN PURKAMINEN... 4 2.3 HAKEMISTORAKENNE... 4 3 KONFIGUROINTI...5 3.1 3.2 JOHDANTO...
Komentotulkki (SHELL) C- "perhe" - csh, alkup. C shell. Komentokieli. kieltä. - tcsh - edellisen laajennettu versio
UNIX/LINUX-PERUSKURSSI, MUUTTUJAT JA KOMENTOKIELI 1. Komentotulkki Tämä dokumentti kuvaa Unixin komentotulkkien ominaisuuksia sekä johdatuksen Unixin komentokieleen ja komentoskriptien luomisen. Skriptikielenä
TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta
TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta Windows Deployment Services, WDS Käyttöjärjestelmän asennus työasemalle Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP * Domain Name System,
Yleinen ohjeistus Linux tehtävään
Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.
Kytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Ennen Windows-tulostinohjelmiston asentamista
Sivu 1/5 Kytkentäopas Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten Ennen Windows-tulostinohjelmiston asentamista Paikallinen tulostin on tulostin, joka on liitetty tietokoneeseen USB- tai rinnakkaiskaapelilla.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto
LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE
LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE Ubuntu-linux Gparted-ohjelma Tämän kerran aiheena on Linuxin asentaminen koneeseen. Koska laitteessa on jo Windows-käyttöjärjestelmä asennetuna siten, että se käyttää
TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI
TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI Käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen asentaminen ja konfigurointi Pe 13.30-16.30
Novapoint 16.20 Lisensiointi. Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1
Novapoint 16.20 Lisensiointi Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1 Sisällysluettelo Työasemakohtainen lisensiointi... 3 Laitteistolukon (USB-lukon) ajurin asennus...3 Laitteistolukon (USB-lukon)
UNIX... UNIX tietoturva. Tiedot turvassa. ... tietoturva
UNIX... UNIX tietoturva Ei ole sellaista käyttöjärjestelmää kuin UNIX On olemassa satoja erilaisia variaatiota ja versioita ja niistä tuhansia konfiguraatioita UNIX on Open Groupin rekisteröity tavaramerkki
Unix-kurssi, harjoitustehtävät
Unix-kurssi, harjoitustehtävät Tekijä(t) Opiskelijanro Luokka 1.Johdanto 2.Alkutoimet Tehtävät ovat Fundamentals of Unix-kurssin pakollinen osuus. Koska kurssin muut kokeet ovat käytännössä puhdasta rasti
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015
SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...
Tehtävät 1. Tehtävät 2. Tehtävät 3. Tehtävät 4. Ubuntun käynnistys LibreOffice Writer (gedit, nano,...) Firefox tehtava-1.odt (tehtava-1.
Tehtävät 1 Ubuntun käynnistys LibreOffice Writer (gedit, nano,...) Firefox tehtava-1.odt (tehtava-1.txt) Tehtävät 2 1. Petri Salmela 12.2.2017 2. Cinnamonissa on aina kiinteä (säädettävissä oleva) määrä
sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin
sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,
Versionhallinta MIKSI?
Versionhallinta MIKSI? Versionhallinta Miten jakaa tiedostot ihmisten kesken? Miten pitää tiedostot ajan tasalla? Miten hoitaa päällekkäiset muutokset samaan tiedostoon? Miten muistaa, mitä on tehty? Miten
Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
LINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS
UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS 24.4.2008 Marko Kaartinen 2008 Tässä oppaassa käyn läpi kuinka asennetaan Ubuntu 8.04 LTS. Oppaan on tarkoitus olla mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Kaikki kysymykset asennuksesta
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 3. lokakuuta 2011 Miikka Silfverberg (Nykykielten laitos) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 5 3. lokakuuta 2011 1
Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan
Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Kirjoita työn edetessä tähän selvällä käsialalla Server 2003 Administrator XP pro Järjestelmänvalvojan Langattoman
Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä
Sisältö 1 Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi 1 1.1 Ympäristöasiaa...................................... 2 1.2 Juurta jaksaen...................................... 5 1.3 Lopetus..........................................
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 4. lokakuuta 2010 Miikka Silfverberg (Nykykielten laitos) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 5 4. lokakuuta 2010 1
Hannu Valtanen Oy. Linux vi-editori
Hannu Valtanen Oy Linux vi-editori Hannu Valtanen Oy Linux vi-editori 2 Sisällysluettelo Vi-editori...3 Käynnistys...3 Liikkuminen...3 Lisäystila...3 Korvaustila...4 Poistaminen...4 Leikeöytä...4 Maalaaminen...5
PERUSTEET. by Juhani Merilinna
PERUSTEET by Juhani Merilinna Sisällysluettelo Yleistä... 5 Rakenne...7 Käyttö...10 Sisäänkirjoittautuminen...10 Järjestelmästä poistuminen...11 Käyttäjät... 12 Hakemistot... 13 Levyasemat...15 Tiedostot
[Jnix näyttökoe. o ei ole sallittua käyttää mitään verkkolevyjakoa tai mitään siihen rinnastettavaa järjestelmdä.
v1 081213 DTEK 1043 Opiskelun ja työelämän tietotekniikka [Jnix näyttökoe Tärkeää Naytt«ikokee(ssa/n) o saa hakea ohjeita Internetistä. o ei saa käyttää kurssimateriaaleja. o ei saa käyttää kirjallisia
Ubuntu - tiedostohallinta
Ubuntu - tiedostohallinta Seuraavassa läpikäydään Ubuntun peruskäyttöä: Tiedostohallinta ja hakemistorakenne Tiedostoselain Hakemistorakenne Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi
server "Ismo" $ uname -a Linux ismo 2.6.26-2-686 #1 SMP Thu Sep 16 19:35:51 UTC 2010 i686 GNU/Linux $ cat /etc/issue Debian GNU/Linux 5.
server "Ismo" $ uname -a Linux ismo 2.6.26-2-686 #1 SMP Thu Sep 16 19:35:51 UTC 2010 i686 GNU/Linux $ cat /etc/issue Debian GNU/Linux 5.0 \n \l Tapani Aalto 0602225 Oliver Huuhtanen 0701353 Group: LNS10C1
Linux. Alkutarkistukset
Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.
HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE
HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
ATK tähtitieteessä. Osa 1 - Linux. 11. syyskuuta 2014
11. syyskuuta 2014 Yleistä kurssista 2 op, kuusi harjoitus/luentokertaa. Torstaisin 9.15-12.00 (11.9., 18.9. ja 25.9.), perjantaisin 12.15-15.00 (12.9., 19.9., ja 26.9.). Luennoitsijana Jarkko Laine (jarkko.laine@oulu.fi),
Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0
Lokakuu 2012 1 (9) Aditro versio 6.2.0 Päivitysohje Lokakuu 2012 2 (9) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva
niissä olevan viallisen zlib-koodin takia. Spectra Linux 1.2:n kerneleissä tämä vika on korjattu. Raimo Koski
Lisäohjelmalevy Lisäohjelmalevy on pyritty tekemään erittäin helpoksi käyttää. Ohjelmat käynnistyvät tai asentuvat yhdellä hiiren näpäytyksellä. Lisäksi levyllä on kolme eri ajokelpoista versiota OpenOfficesta.
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. KOMENTORIVI JA KOMENNOT Windows- ja Linux-ympäristöissä
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus KOMENTORIVI JA KOMENNOT Windows- ja Linux-ympäristöissä Kati Sipilä Opinnäytetyö Lokakuu 2008 TIIVISTELMÄ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tietojenkäsittelyn
ATK tähtitieteessä. ATK-osuuden jälkeen alkaa varsinainen tutkimusprojekti. Lisätietoa myöhemmin.
ATK tähtitieteessä 765332A-01 osa Tähtitieteen tutkimusprojekti 1 -kurssia! Kurssista päävastuussa prof. Heikki Salo (heikki.salo@oulu.fi), toimisto MA305. Aiheet: Linux-työasemat. IDL-ohjelmointi. LaTeX-dokumenttien
ATK tähtitieteessä. Aikataulu. Käyttöjärjestelmistä. Varoitus!
ATK tähtitieteessä 765332A-01 osa Tähtitieteen tutkimusprojekti 1 -kurssia! Kurssista päävastuussa prof. Heikki Salo (heikki.salo@oulu.fi), toimisto MA305. Aiheet: Linux-työasemat. IDL-ohjelmointi. LaTeX-dokumenttien
Unix-kurssi, harjoitustehtävät
Unix-kurssi, harjoitustehtävät Tekijä(t) Opiskelijanro Ryhmä 1.Johdanto 2.Alkutoimet Tehtävät ovat Fundamentals of Unix-kurssin pakollinen osuus. Koska kurssin muut kokeet ovat käytännössä puhdasta rasti
Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011
Finnish Value Pack Asennusohje Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 12.4.2011 2(6) 1. Käyttöoikeudet ja asennusvaatimukset 2. Asennus Novapoint Finnish Value Pack 18.10 sovellusten asennus vaatii järjestelmänvalvojan
TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa
Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla
Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LINUX. ja UNIX. pikaopas
LINUX ja UNIX pikaopas i 2004 Jukka Keto. Tätä dokumenttia saa vapaasti jakaa ja kopioida sähköisessä muodossa vastikkeetta. Kaupalliset julkaisuoikeudet pidätän itselläni. LINUX on Linus Torvaldsin rekisteröity