KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010"

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 Ympäristönsuojelupäällikön ohjelmaluonnos Viranhaltijakommentit syksy 2010 Johtoryhmä Päivitys hallintokuntien ja viranomaistahojen lausunnoille

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT 5 3. PAINOPISTE 8 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI 4.1 Vesistöjen kuormitus, vesiensuojelu ja vesiliikenne Maankäyttö, rakentaminen ja tieliikenne Jätehuolto Energianhankinta, -tuotanto ja -käyttö Luonnonvarat Matkailu Hankinnat Asennekasvatus TOTEUTUSAIKATAULU JA RAHOITUS SEURANTA JA INDIKAATTORIT 66

3 3 1. JOHDANTO Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio, 1987). Tämä kestävän kehityksen toimenpideohjelma sisältää ne konkreettiset toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä Savonlinnan kaupunkikonsernissa, ja jotka ovat Savonlinnan kaupungin sekä sen hallitsemien yhtiöiden ja kuntayhtymien omilla ratkaisuillaan toteutettavissa. Ohjelma sisältää toimenpiteitä myös virkistyskäytön, maisemansuojelun ja meluntorjunnan sektoreilta sekä terveydensuojelusta ja asennekasvatuksesta, vaikka sinällään nämä toiminnot eivät kulutakaan uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka olisivat pois tulevilta sukupolvilta. Ohjelmaan ei ole sisällytetty valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kestävän kehityksen ohjelmissa esitettyjä tavoitteita, jotka on kopioitu sellaisenaan moniin kunta- tai seutukuntakohtaisiin kestävän kehityksen ohjelmiin vailla konkretiaa. Näitä tavoitteita on luettavissa mm. internetin kautta. Tässä suhteessa tämä kestävän kehityksen ohjelma on erilainen. Ohjelmassa ei asetetakaan toiminnoille tavoitteita eikä esitetä pyrkimyksiä vaan yksinomaan konkreettisia toimenpiteitä. Ohjelma eroaa muista kestävän kehityksen ohjelmista myös siinä, että tästä ohjelmasta on jätetty pois yksityinen sektori ja kotitaloudet, joiden toimintatapoihin kaupunkikonserni voi vain välillisesti vaikuttaa. Kaupunginvaltuustossa vuosina 2001 ja 2004 hyväksytyt Agenda 21 ohjelmat, kuten sen perustana olleet kaupunginvaltuustossa vuosina 1993 ja 1999 hyväksytyt Savonlinnan ympäristönsuojeluohjelmat, olivat tavoitteellisia ja vastuuttivat ohjelman toteuttamisen osaltaan yksityiselle sektorille ja kotitalouksille. Käytännössä ohjelmien toteuttaminen on ollut sattumanvaraista - pi-

4 4 kemminkin ohjelmista riippumatonta kuin ohjelmissa asetetuista tavoitteista kumpuavaa - myös Savonlinnan kaupungin vastuulla olleiden toimenpiteiden osalta. Myös tämän ohjelman laadintatapa poikkeaa Savonlinnan Agenda 21 ohjelman vastaavasta. Ohjelmaluonnoksen laadinnasta on vastannut kaupungin ympäristöpäällikkö virkatyönään eikä kaupunginhallituksen asettama toimikunta, kuten Agenda 21 ohjelmaluonnoksen laadinnasta vastasi. Käytännössä toimikunnan osallistuminen oli heikkoa ja työn edistyminen hidasta ohjelmaluonnoksen laadinnan jäätyä huonosti motivoituneiden viranhaltijoiden tehtäväksi. Agenda 21 ohjelman laadintaprosessin tavoitteena oli kaupunkilaisten osallistuminen ohjelmatyöhön Agendafoorumien kautta. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut kaupunkilaisten vähäisen mielenkiinnon takia. Kaupungin vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto kirjasi teknisen toimialan tuloskorttiin yhdeksi strategiseksi päämääräksi poikkihallinnollisen kestävän kehityksen ohjelman laatimisen Savonlinnaan. Ympäristöpäällikön laatiman ohjelmaluonnoksen jatkovalmistelu vastuutettiin ympäristönsuojelupalvelujen tehtäväksi. Tavoitetasoksi vuodelle 2011 valtuusto asetti kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksen käsittelyn hallintokunnissa ja viranomaistahoilla, jonka tuloksena päivitetty ohjelma saatetaan kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

5 5 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT Kaupunginjohtaja Janne Laine käynnisti heinäkuussa 2009 tämän kestävän kehityksen toimenpideohjelma laadinnan pyytämällä ympäristöpäällikkö Matti Rautiaista kirjoittamaan lehdistötiedotteen asiasta. Tiedote julkaistiin Tiedotteessa kerrottiin mm. seuraavaa: Savonlinnaan ryhdytään laatimaan kaupunkistrategian mukaista kestävän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteena on kehittää Savonlinnan ympäristöä viihtyisänä ja puhtaana korkealaatuisena asumisympäristönä. Myös vireillä olevat isot noin 100 miljoonan euron suuruiset matkailuinvestoinnit aiotaan toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla. Savonlinna sijaitsee lähes luonnontilaisen järviluonnon keskellä. Kaupunki huolehtii monella tavoin Saimaan säilymisestä puhtaana. Saimaa on ehdolla myös UNESCO:n Maailman perintökohteeksi. Ohjelma on osa sellaisen Savonlinna -imagon rakentamista ja Savonlinnan profiloimista, joita voidaan käyttää kaupungin markkinoinnissa kestävän kehityksen mallikaupunkina. Ohjelman päämääränä ei ole tavoitella hiilineutraalikunnan statusta, koska kaupunkikonsernin omilla toimenpiteillä tätä ei voida saavuttaa. Yksityisen sektorin maa- ja metsätaloudella sekä asutuksen energiankäytöllä on kaupunkikonsernia merkittävämpi vaikutus alueen hiilitaseeseen. Sen sijaan ohjelman päämääränä on esitettävillä toimenpiteillä pienentää kaupunkikonsernin omaa ekologista jalanjälkeä. Ohjelman toisena päämääränä on jo kaupungin Agenda 21 ohjelmaan kirjattu päämäärä saada aikaan ohjelma, joka olisi kaupungin eri hallintokuntien ym. toimijoiden yhteinen näkemys kaupungin kehittämisestä kestävällä tavalla ja johon kaikki sitoutuisivat.

6 6 Savonlinnan nykyisen kaupunginjohtajan käynnistämän kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä Savonlinnan vahvuuksiksi on kirjattu seuraavaa: keskustan sijainti saarilla puhtaan, monipuolisen ja omaleimaisen luonnon ympäröimänä kaupungin keskustaajama on ihmisen kokoinen loistavat luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet edistävät asuinviihtyvyyttä kaupungissa ei ole voimakkaasti ympäristöä kuormittavaa toimintaa yhdyskuntatekniset toiminnot edustavat ympäristöystävällistä ja modernia tekniikkaa (jätevedenpuhdistamo, jätteenkäsittelylaitos, kaukolämmön tuotanto). Savonlinnan heikkouksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: keskustaajaman liikenne keskittyy yhdelle väylälle vedenhankinta perustuu pääosin pintaveden käyttöön, joka on riskialtis onnettomuustilanteessa kevyenliikenteen väylästö on hajanainen julkisen liikenteen käyttöaste on alhainen keskustan sijainti saarilla (hajanainen kaupunkirakenne). Savonlinnan mahdollisuuksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: EU:n ympäristölainsäädännön kehittyminen vähentää ympäristön kuormitusta ja luo uusia mahdollisuuksia ympäristösektorin yritystoiminnalle paikkakunnalla on korkeatasoista ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa (Noheva, Kuitulaboratorio, Aquaflow) luonto- ja elämysmatkailun kehittyminen ja verkostoituminen yleisen ympäristötietouden ja myönteisyyden lisääntyminen parantaa ympäristönäkökulmien huomioon ottamista yritystoiminnassa ja kotitalouksissa.

7 7 Ympäristöuhkiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: ilmastonmuutoksen etenemisen arvaamattomat vaikutukset luontoympäristöön (mm. metsiin ja saimaannorpan elinolosuhteisiin), kaupunkiinfraan (mm. tulvariskien vaikutuksesta) sekä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksiin (kuten hiihtoon, luisteluun ja lasketteluun) ympäristöonnettomuuksien suuri riski niin kauan, kun keskustassa on vain yksi läpikulkuväylä ja hankalasti navigoitava syväväylä vedenhankinnan riittämätön varajärjestelmä pintaveden käytön estyessä saasteiden kaukokulkeutumien varsinkin Venäjän suunnalta taloudellisesta tilanteesta johtuvat niukkenevat resurssit jättävät ympäristönäkökulmat taka-alalle. Tämä Savonlinnan kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutuminen vaikuttaisi myönteisesti joihinkin kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä kirjattuihin kohtiin.

8 8 3. PAINOPISTE Ohjelman painopistealueeksi on nostettu vesi. Savonlinnaa ympäröivät Saimaan osat ovat ympäristöhallinnon käyttämän vesistöjen laatuluokituksen mukaan erinomaisessa kunnossa. Veden korkealaatuisuus Savonlinnan alueella on onnistuttu saavuttamaan monestakin syystä. Savonlinnan salmien suuren virtaaman ansioista vesi pysyy erinomaisena myös lopputalven ja loppukesän tilanteissa, jolloin hapen vajauksen seurauksena pintavesien laatu on yleensä huonoimmillaan. Savonlinnassa ja lähietäisyydellä sen yläpuolisella Saimaalla ei ole teollisuudesta, yhdyskunnista taikka maa- ja metsätaloudesta peräisin olevaa voimakasta jätevesikuormitusta. Savonlinnassa on maailman johtavimpiin massa- ja paperiteollisuuden veden-, jäteveden ja lietteen käsittelyjärjestelmien valmistamiseen erikoistunut Aquaflow Oy. Savonlinnassa on myös huippuluokkaa oleva jätevedenpuhdistamo, jota on käytetty Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan koelaitoksena mm. typen poiston kehittämisessä. Puhdistamolle johdetaan käsiteltäviksi myös Kerimäen ja Punkaharjun kuntien jätevedet sekä kaupungin entisen kaatopaikan ja sen viereisen Savonlinnan seudun kuntien yhteisen aluejätelaitoksen suoto- ja valumavedet. Savonlinnaa ympäröiviä vesiä tutkitaan säännöllisesti jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Tulosten mukaan puhdistamolta johdettavalla vedellä ei ole vaikutusta Saimaan veden laatuun. Savonlinnassa on panostettu paljon myös edellä kävijyyteen ympäristösuojelumääräysten laadinnassa, ympäristövalvontaan ja ympäristönormien toimeenpanemiseen, jossa aiotaan myös jatkossa olla vahvoja. Ympäristön roskaantumista aiheuttava lumenkaato vesistöön on ollut kiellettyä kaupungissa jo 1990 luvun alusta lähtien. Jo ennen jätevesiasetuksen antamista käyttöön otetuissa määräyksissä on säädökset vesiensuojelun osalta viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelylaitteista sekä mm. mattojen ja ajoneuvojen pesupaikoista. Koska asetuksen tasoisia jätevesien

9 9 käsittelyvaatimuksia on Savonlinnassa toimeenpantu lähtien, täällä ollaan asiassa muita kuntia pidemmällä. Savonlinnan kaupunki käyttää 90 %:sti raakaveden hankinnassaan järvivettä. Savonlinnassa kaikilla uimarannoilla vesi on erinomaista uimavettä ympäri vuoden eikä sinileväkukintoja esiinny. Savonlinnassa uidaankin lähes juomavedessä Myös Savonlinnan Agenda 21 ohjelmassa vesi oli yhtenä painopistealueena yhdessä kaupunkirakenteen ja liikenteen sekä elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuurin kanssa.

10 10 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMI- SEKSI SAVONLINNASSA 4.1 VESISTÖJEN KUORMITUS, VESIENSUOJELU JA VESILIIKENNE PERUSTE: vesiensuojelu 1: Käytetään parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla ja ollaan mukana puhdistustekniikan edelleen kehittämisessä Savonlinnan Vesi Jatkamalla resurssien rajoissa yhteistyötä yliopistojen vesihuoltotekniikan laitosten kanssa osaltaan mahdollistetaan parhaan käytettävissä olevan puhdistustekniikan käyttöön saaminen ja tekniikan edelleen kehittäminen Savonlinnassa. Puhdistustekniikan tarvitsemat uusimisinvestoinnit otetaan huomioon asiakkailta jätevedestä perittäviä maksuja hyväksyttäessä.

11 11 PERUSTE: vesiensuojelu 2: Saneerataan Savonlinnan Veden viemäriverkkoa suunnitelmallisesti Savonlinnan Vesi Asiakkailta jätevedestä perittävät maksut pidetään tasolla, mikä mahdollistaa viemäriverkon suunnitelmallisen saneerauksen siten, että: - saneerauksen yhteydessä viimeisistäkin sekaviemäröinneistä voidaan luopua - vesistöviemärien kuntoa voidaan seurata ja viemärit uusia hyvissä ajoin ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä - vuotoherkät betoniviemärit voidaan saneerata pääosin sujuttamalla muoviputki sisään - maaperää ja vesistöä pilaavat viemärivuodot ja puhdistamoa kuormittavat viemäriin vuodot voidaan ennalta ehkäistä ja havaitut vuodot nopeasti korjata - tukkeutumisherkät viemärilinjat ja pumppaamojen koneistot voidaan uusia ajoissa - viemäriverkon rakenteella mahdollistetaan vauriotilanteessa verkon latvoja lukuun ottamatta vaihtoehtoisen viemärilinjan käyttö.

12 12 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 3: Laajennetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-aluetta keskustaajaman läheisyydessä sijaitseville taajaan rakennetuille alueille Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Savonlinnan Veden viemäriverkkoa on rakennettu viimeksi pohjoisella suunnalla Lehtiniemeen ja lentokentälle. Idässä viemäriverkko ulottuu kaupungin rajan yli Punkaharjulle ja Kerimäelle asti, joissa kunnissa syntyvät jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Pihlajaniemen puhdistamolle. Läntisellä suunnalla Itä-Savon vesihuollon yleissuunnitelmassa ensimmäiseksi rakentamissuunnaksi aiottu Kallislahti ei toteutunut liian vähäiseksi jääneen liittyjämäärän takia. Ilmeisesti aika ei ollut kypsä vuoden 2005 tienoilla kiinteistön omistajien ymmärtää kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelylaitevaatimuksia ja niiden hintoja. Kallislahden suunta tuleekin selvittää vielä uudelleen muiden yleissuunnitelman mukaisten rakentamissuuntien valmistuttua Itä-Savon alueella. Itä-Savon ja Savonlinnan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmat pidetään ajan tasalla päivittämällä ne määrävuosittain. Vesiensuojelun kannalta jätevesien kokoaminen yhdyskunnan viemäriin ja johtaminen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi on puhdistustulos huomioon ottaen merkittävästi parempi ratkaisu kuin kiinteistökohtainen käsittely ja maaperään johtaminen. Kiinteistökohtaisia käsittelylaitteita ei joko osata tai niitä ei tule hoidettua asianmukaisella tavalla. Lisäksi ne ovat paljon herkempiä erilaisille käyttöhäiriöille. Vesihuoltolain mukaista toiminta-alueen rajausta, jonka sisällä kiinteistön omistajilla on liittymisvelvollisuus ja toisaalta Savonlinnan Vedellä velvollisuus rakentaa viemärilinja kiinteistön rajalle asti, tarkistetaan aika ajoin. Tarkistustarpeen lähtökohtana on rakennettujen verkkojen alueella mm. kiinteistöjen mää-

13 13 rä, jotka ovat verkostojen ulkopuolella, vaikka liittyminen olisi kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Savonrannan kunnalta aikoinaan hoitamatta jäänyt Savonrannan taajaman toiminta-alueen vesihuoltolain mukaisen rajauksen käsittely on käynnistetty kaupungin teknisessä lautakunnassa ja asia pyritään saamaan lähitulevaisuudessa lainsäädännön edellyttämään kuntoon. Vesihuoltolain lisäksi on otettava huomioon yhdyskunnan talousjätevesiä koskeva asetus (888/2006), jossa on taajaan asutulla alueella kiinteistön omistajille asetettu velvoite liittyä yhdyskunnan viemäriin, ts. toiminta-alueen rajaus ei yksin ratkaise liittymisvelvollisuutta.

14 14 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 4: Velvoitetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt liittymään viemäriin Ympäristölautakunta, terveydensuojeluviranomainen Savonlinnan Veden vesihuoltolain mukainen toiminta-alueen rajaus on rakennettua viemäriverkkoa merkittävästi suppeampi ja käsittää lähinnä kaupungin keskustaajaman rakennetut alueet. Silti rajauksen sisällä on noin 40 kiinteistöä kokonaan liittymättä yhdyskunnan viemäriin ja lisäksi liittyneillä kiinteistöillä on erillisiä saunarakennuksia viemärin ulkopuolella lukuisa määrä. Näistä kaikista aiheutuu turhaa vesistökuormitusta ja terveydellistä riskiä. Viemäriin liittymättömät kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriin Savonlinnan Veden, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaupungin terveydensuojeluviranomaisen yhteistyönä. Myös erillisissä saunarakennuksissa syntyvät jätevedet on johdettava tarvittaessa rakennuskohtaisia pumppaamoja käyttäen yhdyskunnan viemäriin. Vesihuoltolain mukaan mahdollisista vapautuksista päättää kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Toistaiseksi vapautushakemuksia on tullut käsiteltäväksi vain muutama (vapautukset myönnetään määräaikaisina vain kiinteistöjen nykyisiä haltijoita koskien).

15 15 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 5: Tuetaan vesiosuuskuntien viemäriverkkojen ja jätevedenpuhdistamojen rakentamista ja ylläpitoa Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaukana keskustaajaman ulkopuolella sijaitsevilla taajaan asutetuilla alueilla, jossa yhdyskunnan viemäriverkon rakentaminen on vesiensuojelun kannalta kiinteistökohtaista käsittelyratkaisua järkevämpi vaihtoehto, saattaa keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle rakennettavaa siirtoviemäriä edullisemmaksi tulla vesiosuuskunnan perustaminen ja sen rakentama viemäriverkko ja jätevedenpienpuhdistamo. Ilman valtion ja kunnan vesihuoltoavustuksia vesiosuuskunnan viemäri- ja vesijohtoverkko jää yleensä rakentamatta. Toisin kuin Oravissa, kaupungin on tuettava vesiosuuskunnan rakennusinvestointien ja käyttökulujen oikeudenmukaista jakoa myös siten, että osuuskunnan toiminta-alueen rajaukseksi määrätään yhtenäinen alue eikä sen sisälle sallita jäävän viemäriin liittymättömiä, rakennettuja ja vähintään vapaaajanasuttuja kiinteistöjä.

16 16 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 6: Vaaditaan yhdyskunnan viemäriverkon toiminta-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittelylaitteiden rakentamiselle ja saneeraukselle toimenpidelupa Ympäristölautakunta, rakennusvalvonta Rakentamisessa ja saneerauksessa noudatetaan voimaantullutta ympäristönsuojelulain muutosta ja sen perusteella annettua uutta valtioneuvoston hajajätevesiasetusta sekä Savonlinnan kaupungin voimaantulleita ympäristönsuojelumääräyksiä ja ympäristölautakunnan ja soveltamisohjeita. Tarvittaessa lautakunta antaa myös uusia ympäristönsuojelumääräysten soveltamisohjeita ja valmistelee kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi ympäristönsuojelumääräysten tarkistamisesitykset. Rakentamisesta ja saneerauksesta vaaditaan maakäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1) kohdan tarkoittama toimenpidelupa, vaikka se mahdollisen asetusmuutoksen myötä ei olisikaan enää välttämätöntä. Lupa on parantaa viranomaisvalvonnan mahdollisuuksia puuttua omatoimiseen laiterakentamiseen ja saneeraukseen.

17 17 PERUSTE: vesiensuojelu 7: Vähennetään hulevesien määrää ja lisätään niiden käsittelyä Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta Myös sade- ja lumensulamisvesistä koostuvat hulevedet sisältävät päällystetyiltä kaduilta, pihoilta, katoilta sekä satama-, tori-, pysäköinti-, teollisuus- yms. alueilta peräisin olevia epäpuhtauksia, jotka suoraan vesistöön johdettuna voivat kuormittaa vesistöä merkittävästikin purkukohdan lähialueella. Syntyvän huleveden määrään vaikuttaa päällystettyjen pintojen määrä. Tätä suunnitelmallisesti pienentämällä, jopa nurmettamalla ydinkeskustan talojen kattoja, hulevesien määrä vähenee imeytymisen ja haihdunnan lisääntyessä. Lisäksi valuma-aika pitenee, joka osaltaan myös vähentää hulevesiverkon ja edelleen vesistön kuormitusta. Kuormituksen vähentämiseksi hulevedet tulee johtaa maastoon tai imeytysojastoon siellä missä se mahdollista. Purettaessa hulevedet suoraan vesistöön hulevesiverkkoon rakennetaan riittävä määrä laskeutuskaivoja, jotka varustetaan T-haaroilla mahdollisten polttoainevuotojen keräämiseksi. Vanhoilla, valmiiksi rakennetuilla alueilla hulevesien määrään ja käsittelyyn vaikuttaminen on usein ongelmallista, mutta uusia alueita kaavoitettaessa ja rakennettaessa kaupungin maankäytön tulee ottaa hulevesiasiat suunnitelmallisesti huomioon.

18 18 PERUSTE: vesiensuojelu 8: Vähennetään maatalouden vesistökuormitusta Ympäristölautakunta Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on rajallisia hallinnollisia keinoja kontrolloida maatalouden vesistökuormitusta. Sen sijaan metsätalouden vesistökuormituksen valvonnassa kuntatason ympäristösuojeluviranomaisella ei lainkaan ole toimivaltaa. Muutenkin yksityismetsätalous on Suomessa vesistökuormituksen suhteen erityisasemassa: vain suurimmat ojitushankkeet vaativat aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (lupakynnys on korkealla, lupatarvetulkinnan tekee ELY-keskus). Metsäkeskuksenkin keinot ovat vain suosituksilla ohjaaminen. Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Eläinsuojien ympäristölupien yhteydessä lupamääräyksiä annetaan myös lannanvarastoinnille, käsittelylle ja levitykselle. Lupamääräykset ovat linjassa nitraattiasetuksen säädösten kanssa. On huomattava, että myös niillä tiloilla, joissa eläinyksiköiden määrä ei ylitä luparajaa, on noudatettava nitraattiasetusta. Asetuksessa rajoitetaan lannan levitystä ajallisesti, paikallisesti (pohjavesialueet ja peltojen kaltevuus otettava huomioon) ja määrällisesti. Asetuksessa on annettu suojavyöhykevaatimukset lähimpään vesistöön, ojaan, valtaojaan ja talousvesikaivoon. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee vuosittain kymmenkunta lannan patterointi-ilmoitusta. Patterointi on lannan tilapäistä varastointia pellolla siten, että patterin alle ja päälle tehdään suojakerros valumien ja ravinnehävikin ehkäisemiseksi. Patteroinnissa on noudatettava nitraattiasetuksen säädöksiä. Paikallista valvontaviranomaista enemmän maatalouden ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa ELY-keskus myöntäessään EU:n ympäristötukia, joiden noudattamista myös valvotaan. Tukien saaminen edellyttää tilakohtaisen ympäristönsuojelusuunnitelman esittämistä. Savonlinnassa on joukko tiloja, jotka eivät ole mukana EU:n ympäristötukien piirissä ja joilla ei ole luparajan ylittä-

19 19 vää määrää eläinyksiköitä. Näiden osalta vesistökuormituksen valvonta perustuu nitraattiasetukseen.

20 20 PERUSTE: vesiensuojelu 9: Poistetaan matonpesulaiturit ja rakennetaan viemäröityjä pesupaikkoja maalle Tekninen toimiala Mattojen pesu suoraan järvessä aiheuttaa paikallista vesistön pilaantumista. Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa on pilaamista koskevia säädöksiä. Agenda 21 ohjelman perusteella laadittu suunnitelma viemäröityjen matonpesupaikkojen rakentamisesta on edennyt hitaasti. Huonokuntoisia mattolaitureita on korjattu, vaikka jo vuosia sitten linjaus on ollut se, että sitä mukaa, kun laiturien kunto edellyttää korjausta, ne poistetaan. Suunnitelmaan merkityistä viidestä pesupaikasta vasta kaksi on rakennettu (Kalastajakylään ja Karkulahteen). Kolmen uuden paikan rakentaminen on tehtävä tulevina vuosina sen mukaan kun valtuusto hyväksyy määrärahan kaupungin seuraavan vuoden talousarvioon. Yhden viemäröidyn pesupaikan hinta on noin euroa. Kaikkia mattolaitureita ei ole suunniteltu korvattavaksi viemäröidyllä pesupaikalla, koska käsinpestävien mattotyyppien määrä vähenee (kaikkia nykyisiä mattoja ei suositella käsinpestäviksi eikä esimerkikisi pörrönukkamattoja voi edes pestä perinteisesti juuriharjalla) ja mattoja käsinpesevien määrä vähenee ja niiden myötä tämä luonnon sosiaalinen virkistyskäyttömuoto korvautuu vähitellen mattopesuloiden ja omakotialueilla painepesureiden käyttäjillä.

21 21 PERUSTE: vesiensuojelu 10: Valvotaan autojen pesun rajoituksia taajama-alueilla Ympäristönsuojelupalvelut Autojen pesusta päällystetyillä katu- ja piha-alueilla tulee kesäisin useita ilmoituksia valvovalle viranomaiselle. Autoista irtoava lika- sekä pesuaineet päätyvät tällaista paikoista pilaamaan vesistöä. Asia voi aiheuttaa myös taloyhtiön sisällä eripuraa tai naapuruusriitaa. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on yksiselitteiset säädökset autojen pesun rajoittamisesta eri alueilla. Tästä muistutetaan vuosittain median kautta tehtävällä valistustyöllä. Koska määräysten rikkomisesta valvova viranomainen ei voida määrätä esimerkiksi seuraamusmaksua, määräysten noudattamiseksi ei ole kehotuksia tehokkaampia keinoja, ellei määräysten rikkomisesta aiheudu sellaista ympäristön roskaantumista tai pilaantumista, jonka siivoamiskulut voidaan jätelain perusteella periä aiheuttajalta.

22 22 PERUSTE: vesiensuojelu 11: Jatketaan vesistöjen kunnostusta Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Kaupungilla on Kaakkolammen entisen kaatopaikan ympäristölupaan perustuva velvoite kunnostaa kaatopaikan suotovesien kuormittamia Hirvasjärveä ja Jouhenjärveä ilmastamalla. Lisäksi kaatopaikka-alueen ympäristön pohjavesien suojelemiksi entisen kaatopaikan suotovettä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Nousialan jäteaseman alueen huleja suotovesiä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Näitä vesiensuojelutoimenpiteitä jatketaan vähintään sen ajan, kun siihen on lupamääräyksiin perustuva velvoite. Myös keväällä 2010 aloitettua Mertajärven itäosan kunnostusta on jatkettava tulevina vuosina, kunnes tavoiteltu järven tilan paraneminen on saavutettu. Tavoite pyritään saavuttamaan tehtyä viidessä vuodessa. Mertajärvi pilattiin Säämingin kunnan aikana johtamalla järveen Mertalan alueen puhdistamattomat talousjätevedet. Järven kunnostukseen ryhdyttiin kaupungin omasta aloitteesta järven keskeisen sijainnin takia. Kunnostettu järvi nostaa sitä ympäröivien maiden arvoa. Tehokalastuksen ja vesikasvien juurakoiden poiston lisäksi tulee harkita järven ilmastusta suihkulähteellä viimeistään siinä yhteydessä, kun järven pohjoispuolinen alue tulee rakennettavaksi. Suihkulähde voi toimia myös maisemaelementtinä.

23 23 PERUSTE: vesiensuojelu 12: Vähennetään katu- ja tiesuolausta ja korvataan suola vähemmän vesistöä kuormittavilla aineilla Kunnallistekniset palvelut Suola on maaperässä joko kiteytyneessä tai liuenneessa muodossa eikä ole biologisesti hajoava yhdiste. Viime kädessä suola päätyy kuormittamaan pohjavettä ja vesistöä. Suolaliuos on kustannustehokkain tapa liukkauden- ja pölyntorjunnassa, mutta turha vesien pilaaja. Suolalle on kehitelty myös ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Ongelmana niiden käytössä on suolaa korkeampi hinta. Lentokentällä suola on lentokoneisiin korroosiota aiheuttavana aineena korvattu urealla ja asetaatilla. Kaupunki on omalta osaltaan minimoinut suolan käytön. Kaupunki käyttää talvella liukkaudentorjunnassa vähäisen määrän natriumkloridia Auvisenrinteessä ja vastaavissa muissa katuverkon korkeimman hoitotason mäkikohteissa ja kesällä kalsiumkloridia päällystämättömien katujen ja pysäköintialueiden pölyntorjunnassa. Muualla käytöstä on luovuttu. Kesäsuolauskohteissa on otettava huomioon rannan läheisyys ja suolan valumisen estäminen vesistöön hulevesien mukana. Uhkana on, että rakennettavan rinnakkaisväylän hoidossa valtion tieliikelaitos käyttää runsaasti suolaa. Suolan käyttö tulee kuitenkin rajata vain liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin. Suolaa korvaavia aineita tulee ottaa käyttöön niissä kohteissa, joissa em. syiden takia suolan käytöstä luovutaan.

24 24 PERUSTE: vesiensuojelu 13: Lopetetaan lumenauraus ja kaato vesistöön Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Lumen mukana vesistöön joutuu ajoneuvoliikenteen päästöistä peräisin olevia epäpuhtauksia ja erilaista roskaa (talousjätettä). Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset sallivat lumen aurauksen silloilta vesistöön. Kyrönsalmen ja jatkossa myös Laitaatsalmen maantiesilloilta tämä lieneekin ainoa teknisesti toteutettavissa ole lumenpoistotapa. Sen sijaan lyhyemmiltä silloilta ainakin osa lumista on ajettavissa pois. Lisäksi osasta matkustajasataman laiturialuetta on joskus lumisina talvina hakemuksen perusteella hyväksytty poikkeuksellisesti lumenauraus vesistöön kevätmarkkinoiden myyntipaikkojen tieltä. Sen sijaan luvatonta vesistöön aurausta ja kaatoa on havaittu tehtävän varsinkin joiltakin ydinkeskustan asuinkiinteistöiltä sekä rannan läheisyydessä sijaitsevilta teollisuusalueilta ja Savolasta, joilla epäpuhtauksien ja erilaisen roinan määrä lumessa voi olla silta- ja laiturialueita suurempi. Luvattoman toiminnan lopettaminen edellyttää kaupungin jätehuollon valvontaviranomaiselta tehokkaampaa valvontatoimintaa. Yksi keino on valistaa lumen vesistöön auraus- ja kaatokiellosta vuosittain median kautta.

25 25 PERUSTE: vesiensuojelu 14: Vähennetään rantojen täyttöjä ja ruoppauksia Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaupungilla on ollut tapana piirtää vesistöön rajoittuvia asemakaava-alueen tontteja ulottumaan vesialueelle asti. Jatkossa ilman painavia perusteita ei asemakaavoiteta tontteja vesialueelle asti. Viimeksi tontit ulotettiin vesialueelle asti Seponkadun asemakaavan muutoksessa. Tontin ostajien täytettyä rantaa ympäristöpäällikön näkemykseen perustuen tilanne johti paikallisen vesilain valvontaviranomaisen syyllistämiseen ja edelleen Etelä-Savon ympäristökeskukselle tehtyyn valitukseen. Keskustaajaman ulkopuolella rantojen oma-aloitteista täyttämistä ja ruoppausta harrastetaan varsinkin vedenpinnan ollessa alhaalla. Tällainen ilman vesilain valvontaviranomaisen mielipidettä ja ilman vesialueen omistajan suostumusta tehty täyttö tai ruoppaus johtaa vuosittain useisiin ristiriitatilanteisiin vesistön käyttäjien tai naapurien kesken. Kuntaliitoksen jälkeen Savonrannalta on tullut viranomaisten tietoon jo useita tapauksia, joita on jouduttu käsittelemään myös Itä-Suomen ympäristölupavirastossa (nykyisessä aluehallintovirastossa AVI:ssa). Vesilakia valvovien viranomaisten toimesta rantojen täyttämiselle ja ruoppaukselle on luotu selkeät pelisäännöt (vesilain mukaisen lupatarpeen tarkastelu). Ongelmana on niiden saaminen kaikkien rantakiinteistöjen omistajien tietoon ja noudatettavaksi.

26 26 PERUSTEET: virkistyskäyttö, terveydensuojelu 15: Parannetaan uimarantojen hoitotasoa Kunnallistekniset palvelut, liikuntatoimi, terveydensuojeluviranomainen Uinti on veneilyn ja kalastuksen ohella vesistöjen suosituin virkistyskäyttömuoto. Uimavedet ovat pääosin erinomaisessa kunnossa ja uintirajoitukset levien tai hygieenisen kuormituksen takia harvinaisia. Kaupungissa on kahden tasoisia uimarantoja, joista ns. EU-uimarantoja ovat Koulukadun ja Heikinpohjan rannat. Lisäksi on lukuisa määrä epävirallisia uimapaikkoja, jotka eivät ole viranomaisvalvonnassa eikä mahdollisia rakenteita kaupungin toimesta pidetä kunnossa. Terveydensuojeluviranomaisen valvottavilla kaupungin hoidossa olevilla uimarannoilla havaitut puutteet mm. uima-alueen rajauksessa, veneiden pääsyssä uimarannoille, rannan siisteydessä sekä laiturirakenteiden ja pelastusvälineiden kunnossa on korjattava mahdollisimman pian. Myös aallokon syövyttämien rantahiekkojen alta ajoittain paljastuvat kivet on poistettava ja tuotava tarpeen vaatima määrää uutta hiekkaa.

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista Rakennus- ja ympäristölautakunta 141 02.09.2015 Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista RAKYL 141 Jätelain

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Teknisen ja ympäristötoimen 4.1 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 12.12.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015 Viimeksi muutettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS JA SUUNNITTELUPALVELUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteleissa 189 ja 190 sekä katu- ja suojaviheralueet

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteleissa 189 ja 190 sekä katu- ja suojaviheralueet Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteleissa 189 ja 190 sekä katu- ja suojaviheralueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2006 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot