KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010
|
|
- Julia Marja-Leena Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 Ympäristönsuojelupäällikön ohjelmaluonnos Viranhaltijakommentit syksy 2010 Johtoryhmä Päivitys hallintokuntien ja viranomaistahojen lausunnoille
2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT 5 3. PAINOPISTE 8 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI 4.1 Vesistöjen kuormitus, vesiensuojelu ja vesiliikenne Maankäyttö, rakentaminen ja tieliikenne Jätehuolto Energianhankinta, -tuotanto ja -käyttö Luonnonvarat Matkailu Hankinnat Asennekasvatus TOTEUTUSAIKATAULU JA RAHOITUS SEURANTA JA INDIKAATTORIT 66
3 3 1. JOHDANTO Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio, 1987). Tämä kestävän kehityksen toimenpideohjelma sisältää ne konkreettiset toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä Savonlinnan kaupunkikonsernissa, ja jotka ovat Savonlinnan kaupungin sekä sen hallitsemien yhtiöiden ja kuntayhtymien omilla ratkaisuillaan toteutettavissa. Ohjelma sisältää toimenpiteitä myös virkistyskäytön, maisemansuojelun ja meluntorjunnan sektoreilta sekä terveydensuojelusta ja asennekasvatuksesta, vaikka sinällään nämä toiminnot eivät kulutakaan uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka olisivat pois tulevilta sukupolvilta. Ohjelmaan ei ole sisällytetty valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kestävän kehityksen ohjelmissa esitettyjä tavoitteita, jotka on kopioitu sellaisenaan moniin kunta- tai seutukuntakohtaisiin kestävän kehityksen ohjelmiin vailla konkretiaa. Näitä tavoitteita on luettavissa mm. internetin kautta. Tässä suhteessa tämä kestävän kehityksen ohjelma on erilainen. Ohjelmassa ei asetetakaan toiminnoille tavoitteita eikä esitetä pyrkimyksiä vaan yksinomaan konkreettisia toimenpiteitä. Ohjelma eroaa muista kestävän kehityksen ohjelmista myös siinä, että tästä ohjelmasta on jätetty pois yksityinen sektori ja kotitaloudet, joiden toimintatapoihin kaupunkikonserni voi vain välillisesti vaikuttaa. Kaupunginvaltuustossa vuosina 2001 ja 2004 hyväksytyt Agenda 21 ohjelmat, kuten sen perustana olleet kaupunginvaltuustossa vuosina 1993 ja 1999 hyväksytyt Savonlinnan ympäristönsuojeluohjelmat, olivat tavoitteellisia ja vastuuttivat ohjelman toteuttamisen osaltaan yksityiselle sektorille ja kotitalouksille. Käytännössä ohjelmien toteuttaminen on ollut sattumanvaraista - pi-
4 4 kemminkin ohjelmista riippumatonta kuin ohjelmissa asetetuista tavoitteista kumpuavaa - myös Savonlinnan kaupungin vastuulla olleiden toimenpiteiden osalta. Myös tämän ohjelman laadintatapa poikkeaa Savonlinnan Agenda 21 ohjelman vastaavasta. Ohjelmaluonnoksen laadinnasta on vastannut kaupungin ympäristöpäällikkö virkatyönään eikä kaupunginhallituksen asettama toimikunta, kuten Agenda 21 ohjelmaluonnoksen laadinnasta vastasi. Käytännössä toimikunnan osallistuminen oli heikkoa ja työn edistyminen hidasta ohjelmaluonnoksen laadinnan jäätyä huonosti motivoituneiden viranhaltijoiden tehtäväksi. Agenda 21 ohjelman laadintaprosessin tavoitteena oli kaupunkilaisten osallistuminen ohjelmatyöhön Agendafoorumien kautta. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut kaupunkilaisten vähäisen mielenkiinnon takia. Kaupungin vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto kirjasi teknisen toimialan tuloskorttiin yhdeksi strategiseksi päämääräksi poikkihallinnollisen kestävän kehityksen ohjelman laatimisen Savonlinnaan. Ympäristöpäällikön laatiman ohjelmaluonnoksen jatkovalmistelu vastuutettiin ympäristönsuojelupalvelujen tehtäväksi. Tavoitetasoksi vuodelle 2011 valtuusto asetti kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksen käsittelyn hallintokunnissa ja viranomaistahoilla, jonka tuloksena päivitetty ohjelma saatetaan kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
5 5 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT Kaupunginjohtaja Janne Laine käynnisti heinäkuussa 2009 tämän kestävän kehityksen toimenpideohjelma laadinnan pyytämällä ympäristöpäällikkö Matti Rautiaista kirjoittamaan lehdistötiedotteen asiasta. Tiedote julkaistiin Tiedotteessa kerrottiin mm. seuraavaa: Savonlinnaan ryhdytään laatimaan kaupunkistrategian mukaista kestävän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteena on kehittää Savonlinnan ympäristöä viihtyisänä ja puhtaana korkealaatuisena asumisympäristönä. Myös vireillä olevat isot noin 100 miljoonan euron suuruiset matkailuinvestoinnit aiotaan toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla. Savonlinna sijaitsee lähes luonnontilaisen järviluonnon keskellä. Kaupunki huolehtii monella tavoin Saimaan säilymisestä puhtaana. Saimaa on ehdolla myös UNESCO:n Maailman perintökohteeksi. Ohjelma on osa sellaisen Savonlinna -imagon rakentamista ja Savonlinnan profiloimista, joita voidaan käyttää kaupungin markkinoinnissa kestävän kehityksen mallikaupunkina. Ohjelman päämääränä ei ole tavoitella hiilineutraalikunnan statusta, koska kaupunkikonsernin omilla toimenpiteillä tätä ei voida saavuttaa. Yksityisen sektorin maa- ja metsätaloudella sekä asutuksen energiankäytöllä on kaupunkikonsernia merkittävämpi vaikutus alueen hiilitaseeseen. Sen sijaan ohjelman päämääränä on esitettävillä toimenpiteillä pienentää kaupunkikonsernin omaa ekologista jalanjälkeä. Ohjelman toisena päämääränä on jo kaupungin Agenda 21 ohjelmaan kirjattu päämäärä saada aikaan ohjelma, joka olisi kaupungin eri hallintokuntien ym. toimijoiden yhteinen näkemys kaupungin kehittämisestä kestävällä tavalla ja johon kaikki sitoutuisivat.
6 6 Savonlinnan nykyisen kaupunginjohtajan käynnistämän kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä Savonlinnan vahvuuksiksi on kirjattu seuraavaa: keskustan sijainti saarilla puhtaan, monipuolisen ja omaleimaisen luonnon ympäröimänä kaupungin keskustaajama on ihmisen kokoinen loistavat luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet edistävät asuinviihtyvyyttä kaupungissa ei ole voimakkaasti ympäristöä kuormittavaa toimintaa yhdyskuntatekniset toiminnot edustavat ympäristöystävällistä ja modernia tekniikkaa (jätevedenpuhdistamo, jätteenkäsittelylaitos, kaukolämmön tuotanto). Savonlinnan heikkouksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: keskustaajaman liikenne keskittyy yhdelle väylälle vedenhankinta perustuu pääosin pintaveden käyttöön, joka on riskialtis onnettomuustilanteessa kevyenliikenteen väylästö on hajanainen julkisen liikenteen käyttöaste on alhainen keskustan sijainti saarilla (hajanainen kaupunkirakenne). Savonlinnan mahdollisuuksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: EU:n ympäristölainsäädännön kehittyminen vähentää ympäristön kuormitusta ja luo uusia mahdollisuuksia ympäristösektorin yritystoiminnalle paikkakunnalla on korkeatasoista ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa (Noheva, Kuitulaboratorio, Aquaflow) luonto- ja elämysmatkailun kehittyminen ja verkostoituminen yleisen ympäristötietouden ja myönteisyyden lisääntyminen parantaa ympäristönäkökulmien huomioon ottamista yritystoiminnassa ja kotitalouksissa.
7 7 Ympäristöuhkiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: ilmastonmuutoksen etenemisen arvaamattomat vaikutukset luontoympäristöön (mm. metsiin ja saimaannorpan elinolosuhteisiin), kaupunkiinfraan (mm. tulvariskien vaikutuksesta) sekä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksiin (kuten hiihtoon, luisteluun ja lasketteluun) ympäristöonnettomuuksien suuri riski niin kauan, kun keskustassa on vain yksi läpikulkuväylä ja hankalasti navigoitava syväväylä vedenhankinnan riittämätön varajärjestelmä pintaveden käytön estyessä saasteiden kaukokulkeutumien varsinkin Venäjän suunnalta taloudellisesta tilanteesta johtuvat niukkenevat resurssit jättävät ympäristönäkökulmat taka-alalle. Tämä Savonlinnan kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutuminen vaikuttaisi myönteisesti joihinkin kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä kirjattuihin kohtiin.
8 8 3. PAINOPISTE Ohjelman painopistealueeksi on nostettu vesi. Savonlinnaa ympäröivät Saimaan osat ovat ympäristöhallinnon käyttämän vesistöjen laatuluokituksen mukaan erinomaisessa kunnossa. Veden korkealaatuisuus Savonlinnan alueella on onnistuttu saavuttamaan monestakin syystä. Savonlinnan salmien suuren virtaaman ansioista vesi pysyy erinomaisena myös lopputalven ja loppukesän tilanteissa, jolloin hapen vajauksen seurauksena pintavesien laatu on yleensä huonoimmillaan. Savonlinnassa ja lähietäisyydellä sen yläpuolisella Saimaalla ei ole teollisuudesta, yhdyskunnista taikka maa- ja metsätaloudesta peräisin olevaa voimakasta jätevesikuormitusta. Savonlinnassa on maailman johtavimpiin massa- ja paperiteollisuuden veden-, jäteveden ja lietteen käsittelyjärjestelmien valmistamiseen erikoistunut Aquaflow Oy. Savonlinnassa on myös huippuluokkaa oleva jätevedenpuhdistamo, jota on käytetty Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan koelaitoksena mm. typen poiston kehittämisessä. Puhdistamolle johdetaan käsiteltäviksi myös Kerimäen ja Punkaharjun kuntien jätevedet sekä kaupungin entisen kaatopaikan ja sen viereisen Savonlinnan seudun kuntien yhteisen aluejätelaitoksen suoto- ja valumavedet. Savonlinnaa ympäröiviä vesiä tutkitaan säännöllisesti jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Tulosten mukaan puhdistamolta johdettavalla vedellä ei ole vaikutusta Saimaan veden laatuun. Savonlinnassa on panostettu paljon myös edellä kävijyyteen ympäristösuojelumääräysten laadinnassa, ympäristövalvontaan ja ympäristönormien toimeenpanemiseen, jossa aiotaan myös jatkossa olla vahvoja. Ympäristön roskaantumista aiheuttava lumenkaato vesistöön on ollut kiellettyä kaupungissa jo 1990 luvun alusta lähtien. Jo ennen jätevesiasetuksen antamista käyttöön otetuissa määräyksissä on säädökset vesiensuojelun osalta viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelylaitteista sekä mm. mattojen ja ajoneuvojen pesupaikoista. Koska asetuksen tasoisia jätevesien
9 9 käsittelyvaatimuksia on Savonlinnassa toimeenpantu lähtien, täällä ollaan asiassa muita kuntia pidemmällä. Savonlinnan kaupunki käyttää 90 %:sti raakaveden hankinnassaan järvivettä. Savonlinnassa kaikilla uimarannoilla vesi on erinomaista uimavettä ympäri vuoden eikä sinileväkukintoja esiinny. Savonlinnassa uidaankin lähes juomavedessä Myös Savonlinnan Agenda 21 ohjelmassa vesi oli yhtenä painopistealueena yhdessä kaupunkirakenteen ja liikenteen sekä elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuurin kanssa.
10 10 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMI- SEKSI SAVONLINNASSA 4.1 VESISTÖJEN KUORMITUS, VESIENSUOJELU JA VESILIIKENNE PERUSTE: vesiensuojelu 1: Käytetään parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla ja ollaan mukana puhdistustekniikan edelleen kehittämisessä Savonlinnan Vesi Jatkamalla resurssien rajoissa yhteistyötä yliopistojen vesihuoltotekniikan laitosten kanssa osaltaan mahdollistetaan parhaan käytettävissä olevan puhdistustekniikan käyttöön saaminen ja tekniikan edelleen kehittäminen Savonlinnassa. Puhdistustekniikan tarvitsemat uusimisinvestoinnit otetaan huomioon asiakkailta jätevedestä perittäviä maksuja hyväksyttäessä.
11 11 PERUSTE: vesiensuojelu 2: Saneerataan Savonlinnan Veden viemäriverkkoa suunnitelmallisesti Savonlinnan Vesi Asiakkailta jätevedestä perittävät maksut pidetään tasolla, mikä mahdollistaa viemäriverkon suunnitelmallisen saneerauksen siten, että: - saneerauksen yhteydessä viimeisistäkin sekaviemäröinneistä voidaan luopua - vesistöviemärien kuntoa voidaan seurata ja viemärit uusia hyvissä ajoin ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä - vuotoherkät betoniviemärit voidaan saneerata pääosin sujuttamalla muoviputki sisään - maaperää ja vesistöä pilaavat viemärivuodot ja puhdistamoa kuormittavat viemäriin vuodot voidaan ennalta ehkäistä ja havaitut vuodot nopeasti korjata - tukkeutumisherkät viemärilinjat ja pumppaamojen koneistot voidaan uusia ajoissa - viemäriverkon rakenteella mahdollistetaan vauriotilanteessa verkon latvoja lukuun ottamatta vaihtoehtoisen viemärilinjan käyttö.
12 12 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 3: Laajennetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-aluetta keskustaajaman läheisyydessä sijaitseville taajaan rakennetuille alueille Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Savonlinnan Veden viemäriverkkoa on rakennettu viimeksi pohjoisella suunnalla Lehtiniemeen ja lentokentälle. Idässä viemäriverkko ulottuu kaupungin rajan yli Punkaharjulle ja Kerimäelle asti, joissa kunnissa syntyvät jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Pihlajaniemen puhdistamolle. Läntisellä suunnalla Itä-Savon vesihuollon yleissuunnitelmassa ensimmäiseksi rakentamissuunnaksi aiottu Kallislahti ei toteutunut liian vähäiseksi jääneen liittyjämäärän takia. Ilmeisesti aika ei ollut kypsä vuoden 2005 tienoilla kiinteistön omistajien ymmärtää kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelylaitevaatimuksia ja niiden hintoja. Kallislahden suunta tuleekin selvittää vielä uudelleen muiden yleissuunnitelman mukaisten rakentamissuuntien valmistuttua Itä-Savon alueella. Itä-Savon ja Savonlinnan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmat pidetään ajan tasalla päivittämällä ne määrävuosittain. Vesiensuojelun kannalta jätevesien kokoaminen yhdyskunnan viemäriin ja johtaminen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi on puhdistustulos huomioon ottaen merkittävästi parempi ratkaisu kuin kiinteistökohtainen käsittely ja maaperään johtaminen. Kiinteistökohtaisia käsittelylaitteita ei joko osata tai niitä ei tule hoidettua asianmukaisella tavalla. Lisäksi ne ovat paljon herkempiä erilaisille käyttöhäiriöille. Vesihuoltolain mukaista toiminta-alueen rajausta, jonka sisällä kiinteistön omistajilla on liittymisvelvollisuus ja toisaalta Savonlinnan Vedellä velvollisuus rakentaa viemärilinja kiinteistön rajalle asti, tarkistetaan aika ajoin. Tarkistustarpeen lähtökohtana on rakennettujen verkkojen alueella mm. kiinteistöjen mää-
13 13 rä, jotka ovat verkostojen ulkopuolella, vaikka liittyminen olisi kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Savonrannan kunnalta aikoinaan hoitamatta jäänyt Savonrannan taajaman toiminta-alueen vesihuoltolain mukaisen rajauksen käsittely on käynnistetty kaupungin teknisessä lautakunnassa ja asia pyritään saamaan lähitulevaisuudessa lainsäädännön edellyttämään kuntoon. Vesihuoltolain lisäksi on otettava huomioon yhdyskunnan talousjätevesiä koskeva asetus (888/2006), jossa on taajaan asutulla alueella kiinteistön omistajille asetettu velvoite liittyä yhdyskunnan viemäriin, ts. toiminta-alueen rajaus ei yksin ratkaise liittymisvelvollisuutta.
14 14 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 4: Velvoitetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt liittymään viemäriin Ympäristölautakunta, terveydensuojeluviranomainen Savonlinnan Veden vesihuoltolain mukainen toiminta-alueen rajaus on rakennettua viemäriverkkoa merkittävästi suppeampi ja käsittää lähinnä kaupungin keskustaajaman rakennetut alueet. Silti rajauksen sisällä on noin 40 kiinteistöä kokonaan liittymättä yhdyskunnan viemäriin ja lisäksi liittyneillä kiinteistöillä on erillisiä saunarakennuksia viemärin ulkopuolella lukuisa määrä. Näistä kaikista aiheutuu turhaa vesistökuormitusta ja terveydellistä riskiä. Viemäriin liittymättömät kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriin Savonlinnan Veden, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaupungin terveydensuojeluviranomaisen yhteistyönä. Myös erillisissä saunarakennuksissa syntyvät jätevedet on johdettava tarvittaessa rakennuskohtaisia pumppaamoja käyttäen yhdyskunnan viemäriin. Vesihuoltolain mukaan mahdollisista vapautuksista päättää kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Toistaiseksi vapautushakemuksia on tullut käsiteltäväksi vain muutama (vapautukset myönnetään määräaikaisina vain kiinteistöjen nykyisiä haltijoita koskien).
15 15 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 5: Tuetaan vesiosuuskuntien viemäriverkkojen ja jätevedenpuhdistamojen rakentamista ja ylläpitoa Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaukana keskustaajaman ulkopuolella sijaitsevilla taajaan asutetuilla alueilla, jossa yhdyskunnan viemäriverkon rakentaminen on vesiensuojelun kannalta kiinteistökohtaista käsittelyratkaisua järkevämpi vaihtoehto, saattaa keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle rakennettavaa siirtoviemäriä edullisemmaksi tulla vesiosuuskunnan perustaminen ja sen rakentama viemäriverkko ja jätevedenpienpuhdistamo. Ilman valtion ja kunnan vesihuoltoavustuksia vesiosuuskunnan viemäri- ja vesijohtoverkko jää yleensä rakentamatta. Toisin kuin Oravissa, kaupungin on tuettava vesiosuuskunnan rakennusinvestointien ja käyttökulujen oikeudenmukaista jakoa myös siten, että osuuskunnan toiminta-alueen rajaukseksi määrätään yhtenäinen alue eikä sen sisälle sallita jäävän viemäriin liittymättömiä, rakennettuja ja vähintään vapaaajanasuttuja kiinteistöjä.
16 16 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 6: Vaaditaan yhdyskunnan viemäriverkon toiminta-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittelylaitteiden rakentamiselle ja saneeraukselle toimenpidelupa Ympäristölautakunta, rakennusvalvonta Rakentamisessa ja saneerauksessa noudatetaan voimaantullutta ympäristönsuojelulain muutosta ja sen perusteella annettua uutta valtioneuvoston hajajätevesiasetusta sekä Savonlinnan kaupungin voimaantulleita ympäristönsuojelumääräyksiä ja ympäristölautakunnan ja soveltamisohjeita. Tarvittaessa lautakunta antaa myös uusia ympäristönsuojelumääräysten soveltamisohjeita ja valmistelee kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi ympäristönsuojelumääräysten tarkistamisesitykset. Rakentamisesta ja saneerauksesta vaaditaan maakäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1) kohdan tarkoittama toimenpidelupa, vaikka se mahdollisen asetusmuutoksen myötä ei olisikaan enää välttämätöntä. Lupa on parantaa viranomaisvalvonnan mahdollisuuksia puuttua omatoimiseen laiterakentamiseen ja saneeraukseen.
17 17 PERUSTE: vesiensuojelu 7: Vähennetään hulevesien määrää ja lisätään niiden käsittelyä Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta Myös sade- ja lumensulamisvesistä koostuvat hulevedet sisältävät päällystetyiltä kaduilta, pihoilta, katoilta sekä satama-, tori-, pysäköinti-, teollisuus- yms. alueilta peräisin olevia epäpuhtauksia, jotka suoraan vesistöön johdettuna voivat kuormittaa vesistöä merkittävästikin purkukohdan lähialueella. Syntyvän huleveden määrään vaikuttaa päällystettyjen pintojen määrä. Tätä suunnitelmallisesti pienentämällä, jopa nurmettamalla ydinkeskustan talojen kattoja, hulevesien määrä vähenee imeytymisen ja haihdunnan lisääntyessä. Lisäksi valuma-aika pitenee, joka osaltaan myös vähentää hulevesiverkon ja edelleen vesistön kuormitusta. Kuormituksen vähentämiseksi hulevedet tulee johtaa maastoon tai imeytysojastoon siellä missä se mahdollista. Purettaessa hulevedet suoraan vesistöön hulevesiverkkoon rakennetaan riittävä määrä laskeutuskaivoja, jotka varustetaan T-haaroilla mahdollisten polttoainevuotojen keräämiseksi. Vanhoilla, valmiiksi rakennetuilla alueilla hulevesien määrään ja käsittelyyn vaikuttaminen on usein ongelmallista, mutta uusia alueita kaavoitettaessa ja rakennettaessa kaupungin maankäytön tulee ottaa hulevesiasiat suunnitelmallisesti huomioon.
18 18 PERUSTE: vesiensuojelu 8: Vähennetään maatalouden vesistökuormitusta Ympäristölautakunta Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on rajallisia hallinnollisia keinoja kontrolloida maatalouden vesistökuormitusta. Sen sijaan metsätalouden vesistökuormituksen valvonnassa kuntatason ympäristösuojeluviranomaisella ei lainkaan ole toimivaltaa. Muutenkin yksityismetsätalous on Suomessa vesistökuormituksen suhteen erityisasemassa: vain suurimmat ojitushankkeet vaativat aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (lupakynnys on korkealla, lupatarvetulkinnan tekee ELY-keskus). Metsäkeskuksenkin keinot ovat vain suosituksilla ohjaaminen. Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Eläinsuojien ympäristölupien yhteydessä lupamääräyksiä annetaan myös lannanvarastoinnille, käsittelylle ja levitykselle. Lupamääräykset ovat linjassa nitraattiasetuksen säädösten kanssa. On huomattava, että myös niillä tiloilla, joissa eläinyksiköiden määrä ei ylitä luparajaa, on noudatettava nitraattiasetusta. Asetuksessa rajoitetaan lannan levitystä ajallisesti, paikallisesti (pohjavesialueet ja peltojen kaltevuus otettava huomioon) ja määrällisesti. Asetuksessa on annettu suojavyöhykevaatimukset lähimpään vesistöön, ojaan, valtaojaan ja talousvesikaivoon. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee vuosittain kymmenkunta lannan patterointi-ilmoitusta. Patterointi on lannan tilapäistä varastointia pellolla siten, että patterin alle ja päälle tehdään suojakerros valumien ja ravinnehävikin ehkäisemiseksi. Patteroinnissa on noudatettava nitraattiasetuksen säädöksiä. Paikallista valvontaviranomaista enemmän maatalouden ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa ELY-keskus myöntäessään EU:n ympäristötukia, joiden noudattamista myös valvotaan. Tukien saaminen edellyttää tilakohtaisen ympäristönsuojelusuunnitelman esittämistä. Savonlinnassa on joukko tiloja, jotka eivät ole mukana EU:n ympäristötukien piirissä ja joilla ei ole luparajan ylittä-
19 19 vää määrää eläinyksiköitä. Näiden osalta vesistökuormituksen valvonta perustuu nitraattiasetukseen.
20 20 PERUSTE: vesiensuojelu 9: Poistetaan matonpesulaiturit ja rakennetaan viemäröityjä pesupaikkoja maalle Tekninen toimiala Mattojen pesu suoraan järvessä aiheuttaa paikallista vesistön pilaantumista. Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa on pilaamista koskevia säädöksiä. Agenda 21 ohjelman perusteella laadittu suunnitelma viemäröityjen matonpesupaikkojen rakentamisesta on edennyt hitaasti. Huonokuntoisia mattolaitureita on korjattu, vaikka jo vuosia sitten linjaus on ollut se, että sitä mukaa, kun laiturien kunto edellyttää korjausta, ne poistetaan. Suunnitelmaan merkityistä viidestä pesupaikasta vasta kaksi on rakennettu (Kalastajakylään ja Karkulahteen). Kolmen uuden paikan rakentaminen on tehtävä tulevina vuosina sen mukaan kun valtuusto hyväksyy määrärahan kaupungin seuraavan vuoden talousarvioon. Yhden viemäröidyn pesupaikan hinta on noin euroa. Kaikkia mattolaitureita ei ole suunniteltu korvattavaksi viemäröidyllä pesupaikalla, koska käsinpestävien mattotyyppien määrä vähenee (kaikkia nykyisiä mattoja ei suositella käsinpestäviksi eikä esimerkikisi pörrönukkamattoja voi edes pestä perinteisesti juuriharjalla) ja mattoja käsinpesevien määrä vähenee ja niiden myötä tämä luonnon sosiaalinen virkistyskäyttömuoto korvautuu vähitellen mattopesuloiden ja omakotialueilla painepesureiden käyttäjillä.
21 21 PERUSTE: vesiensuojelu 10: Valvotaan autojen pesun rajoituksia taajama-alueilla Ympäristönsuojelupalvelut Autojen pesusta päällystetyillä katu- ja piha-alueilla tulee kesäisin useita ilmoituksia valvovalle viranomaiselle. Autoista irtoava lika- sekä pesuaineet päätyvät tällaista paikoista pilaamaan vesistöä. Asia voi aiheuttaa myös taloyhtiön sisällä eripuraa tai naapuruusriitaa. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on yksiselitteiset säädökset autojen pesun rajoittamisesta eri alueilla. Tästä muistutetaan vuosittain median kautta tehtävällä valistustyöllä. Koska määräysten rikkomisesta valvova viranomainen ei voida määrätä esimerkiksi seuraamusmaksua, määräysten noudattamiseksi ei ole kehotuksia tehokkaampia keinoja, ellei määräysten rikkomisesta aiheudu sellaista ympäristön roskaantumista tai pilaantumista, jonka siivoamiskulut voidaan jätelain perusteella periä aiheuttajalta.
22 22 PERUSTE: vesiensuojelu 11: Jatketaan vesistöjen kunnostusta Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Kaupungilla on Kaakkolammen entisen kaatopaikan ympäristölupaan perustuva velvoite kunnostaa kaatopaikan suotovesien kuormittamia Hirvasjärveä ja Jouhenjärveä ilmastamalla. Lisäksi kaatopaikka-alueen ympäristön pohjavesien suojelemiksi entisen kaatopaikan suotovettä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Nousialan jäteaseman alueen huleja suotovesiä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Näitä vesiensuojelutoimenpiteitä jatketaan vähintään sen ajan, kun siihen on lupamääräyksiin perustuva velvoite. Myös keväällä 2010 aloitettua Mertajärven itäosan kunnostusta on jatkettava tulevina vuosina, kunnes tavoiteltu järven tilan paraneminen on saavutettu. Tavoite pyritään saavuttamaan tehtyä viidessä vuodessa. Mertajärvi pilattiin Säämingin kunnan aikana johtamalla järveen Mertalan alueen puhdistamattomat talousjätevedet. Järven kunnostukseen ryhdyttiin kaupungin omasta aloitteesta järven keskeisen sijainnin takia. Kunnostettu järvi nostaa sitä ympäröivien maiden arvoa. Tehokalastuksen ja vesikasvien juurakoiden poiston lisäksi tulee harkita järven ilmastusta suihkulähteellä viimeistään siinä yhteydessä, kun järven pohjoispuolinen alue tulee rakennettavaksi. Suihkulähde voi toimia myös maisemaelementtinä.
23 23 PERUSTE: vesiensuojelu 12: Vähennetään katu- ja tiesuolausta ja korvataan suola vähemmän vesistöä kuormittavilla aineilla Kunnallistekniset palvelut Suola on maaperässä joko kiteytyneessä tai liuenneessa muodossa eikä ole biologisesti hajoava yhdiste. Viime kädessä suola päätyy kuormittamaan pohjavettä ja vesistöä. Suolaliuos on kustannustehokkain tapa liukkauden- ja pölyntorjunnassa, mutta turha vesien pilaaja. Suolalle on kehitelty myös ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Ongelmana niiden käytössä on suolaa korkeampi hinta. Lentokentällä suola on lentokoneisiin korroosiota aiheuttavana aineena korvattu urealla ja asetaatilla. Kaupunki on omalta osaltaan minimoinut suolan käytön. Kaupunki käyttää talvella liukkaudentorjunnassa vähäisen määrän natriumkloridia Auvisenrinteessä ja vastaavissa muissa katuverkon korkeimman hoitotason mäkikohteissa ja kesällä kalsiumkloridia päällystämättömien katujen ja pysäköintialueiden pölyntorjunnassa. Muualla käytöstä on luovuttu. Kesäsuolauskohteissa on otettava huomioon rannan läheisyys ja suolan valumisen estäminen vesistöön hulevesien mukana. Uhkana on, että rakennettavan rinnakkaisväylän hoidossa valtion tieliikelaitos käyttää runsaasti suolaa. Suolan käyttö tulee kuitenkin rajata vain liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin. Suolaa korvaavia aineita tulee ottaa käyttöön niissä kohteissa, joissa em. syiden takia suolan käytöstä luovutaan.
24 24 PERUSTE: vesiensuojelu 13: Lopetetaan lumenauraus ja kaato vesistöön Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Lumen mukana vesistöön joutuu ajoneuvoliikenteen päästöistä peräisin olevia epäpuhtauksia ja erilaista roskaa (talousjätettä). Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset sallivat lumen aurauksen silloilta vesistöön. Kyrönsalmen ja jatkossa myös Laitaatsalmen maantiesilloilta tämä lieneekin ainoa teknisesti toteutettavissa ole lumenpoistotapa. Sen sijaan lyhyemmiltä silloilta ainakin osa lumista on ajettavissa pois. Lisäksi osasta matkustajasataman laiturialuetta on joskus lumisina talvina hakemuksen perusteella hyväksytty poikkeuksellisesti lumenauraus vesistöön kevätmarkkinoiden myyntipaikkojen tieltä. Sen sijaan luvatonta vesistöön aurausta ja kaatoa on havaittu tehtävän varsinkin joiltakin ydinkeskustan asuinkiinteistöiltä sekä rannan läheisyydessä sijaitsevilta teollisuusalueilta ja Savolasta, joilla epäpuhtauksien ja erilaisen roinan määrä lumessa voi olla silta- ja laiturialueita suurempi. Luvattoman toiminnan lopettaminen edellyttää kaupungin jätehuollon valvontaviranomaiselta tehokkaampaa valvontatoimintaa. Yksi keino on valistaa lumen vesistöön auraus- ja kaatokiellosta vuosittain median kautta.
25 25 PERUSTE: vesiensuojelu 14: Vähennetään rantojen täyttöjä ja ruoppauksia Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaupungilla on ollut tapana piirtää vesistöön rajoittuvia asemakaava-alueen tontteja ulottumaan vesialueelle asti. Jatkossa ilman painavia perusteita ei asemakaavoiteta tontteja vesialueelle asti. Viimeksi tontit ulotettiin vesialueelle asti Seponkadun asemakaavan muutoksessa. Tontin ostajien täytettyä rantaa ympäristöpäällikön näkemykseen perustuen tilanne johti paikallisen vesilain valvontaviranomaisen syyllistämiseen ja edelleen Etelä-Savon ympäristökeskukselle tehtyyn valitukseen. Keskustaajaman ulkopuolella rantojen oma-aloitteista täyttämistä ja ruoppausta harrastetaan varsinkin vedenpinnan ollessa alhaalla. Tällainen ilman vesilain valvontaviranomaisen mielipidettä ja ilman vesialueen omistajan suostumusta tehty täyttö tai ruoppaus johtaa vuosittain useisiin ristiriitatilanteisiin vesistön käyttäjien tai naapurien kesken. Kuntaliitoksen jälkeen Savonrannalta on tullut viranomaisten tietoon jo useita tapauksia, joita on jouduttu käsittelemään myös Itä-Suomen ympäristölupavirastossa (nykyisessä aluehallintovirastossa AVI:ssa). Vesilakia valvovien viranomaisten toimesta rantojen täyttämiselle ja ruoppaukselle on luotu selkeät pelisäännöt (vesilain mukaisen lupatarpeen tarkastelu). Ongelmana on niiden saaminen kaikkien rantakiinteistöjen omistajien tietoon ja noudatettavaksi.
26 26 PERUSTEET: virkistyskäyttö, terveydensuojelu 15: Parannetaan uimarantojen hoitotasoa Kunnallistekniset palvelut, liikuntatoimi, terveydensuojeluviranomainen Uinti on veneilyn ja kalastuksen ohella vesistöjen suosituin virkistyskäyttömuoto. Uimavedet ovat pääosin erinomaisessa kunnossa ja uintirajoitukset levien tai hygieenisen kuormituksen takia harvinaisia. Kaupungissa on kahden tasoisia uimarantoja, joista ns. EU-uimarantoja ovat Koulukadun ja Heikinpohjan rannat. Lisäksi on lukuisa määrä epävirallisia uimapaikkoja, jotka eivät ole viranomaisvalvonnassa eikä mahdollisia rakenteita kaupungin toimesta pidetä kunnossa. Terveydensuojeluviranomaisen valvottavilla kaupungin hoidossa olevilla uimarannoilla havaitut puutteet mm. uima-alueen rajauksessa, veneiden pääsyssä uimarannoille, rannan siisteydessä sekä laiturirakenteiden ja pelastusvälineiden kunnossa on korjattava mahdollisimman pian. Myös aallokon syövyttämien rantahiekkojen alta ajoittain paljastuvat kivet on poistettava ja tuotava tarpeen vaatima määrää uutta hiekkaa.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010
Ympjaosto 15. Liite 1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 Ympäristönsuojelupäällikön ohjelmaluonnos 13.7.2010 Viranhaltijakommentit syksy 2010 Johtoryhmä 21.2.2011 Päivitys
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012
SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 Kaupunginhallitus 7.12.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT 5 3. PAINOPISTE
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotAjankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa
Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotSaarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue
Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotHallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
LisätiedotPuhdistaako vaiko olla puhdistamatta?
Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 471 V Ryj / Valtuutettu Päivi Lipposen aloite Tattarisuon asuinalueen viihtyvyyden kehittämisestä päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
LisätiedotKaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö
Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä
LisätiedotYleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat
Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotHÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotLämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve
Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2539/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2016 1 (1) 138 Asianro 2539/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 411-5-192 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotKUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014
KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen
LisätiedotSVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS
SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS 24.1.2018 1. Avaus, kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen 2. Yleiskaavaehdotuksen esittely, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist 3. Asemakaavan vireilletulon esittely,
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotIISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu
Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotTäydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)
LisätiedotSUORAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVAKUJA
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) SUORAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVAKUJA 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 827 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Lentola KORTTELI 539 KAAVA-ALUEEN
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotRAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 1. Rakennusluvan hakeminen 2. Toimenpiteet, jotka eivät vaadi rakennuslupaa 3. Muita usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Rakennusluvan hakeminen Mikä on lupahakemuksen
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101
LisätiedotKunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotVesihuoltolain keskeisimmät muutokset
Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotEspoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola
Espoon hulevesiohjelma Katariina Peltola 7.11.2017 Hulevesiohjelma Valtuuston ohjeellisena hyväksymä hulevesiohjelma valmistui vuonna 2011. Päivitystyö käynnissä syksyllä 2017 Löytyy Espoon Internet sivuilta:
LisätiedotALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL
Lisätiedot27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163
Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 8. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 7 TONTILLA 2 JA SEN VIEREISELLÄ PUISTO- ALUEELLA
TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne 1.6.2006 1(5) ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 7 TONTILLA 2 JA SEN VIEREISELLÄ PUISTO- ALUEELLA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
Lisätiedot2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotYmpäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa
Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun
LisätiedotLähidemokratiailta kaupungintalo Ympäristönsuojelupäällikkö Pirkko Paranko
Lähidemokratiailta 1.3.2018 kaupungintalo Ympäristönsuojelupäällikkö Pirkko Paranko Ympäristönsuojelun tavoite ja hallinto Ympäristönsuojelun tavoitteena on hyvä ympäristön tila ja ekologisesti kestävä
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
Lisätiedot3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14
2:109 :50 1:31 Y 33/1 ½ r II RA 2:38 1 8:0 ajo 2:96 2:5 2:65 2:63 2:38 1552600 1551900 2:104 6690600 6690600 2:73 2:103 2:110 8:0 90 70 97 53 8:11 68 61 56 87 89 20 74 18 24 8:12 55 13 2:120 22 80 80 25
LisätiedotMAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ
MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö
LisätiedotN080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos
LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotYMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen
YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 218 Asianro 4355/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-409-4-30 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotVesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa
Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Haja-asutuksen kartoitus- ja neuvontakäynnit 10 vuotta Länsi-Uudellamaalla Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö @miirariipinen 27.3.2019
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 32/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7174/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 32/2016 1 (1) 357 Asianro 7174/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-405-5-9 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotVesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin. Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019
Vesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019 AIHEET Kiinteistöä ei tarvitse liittää laitoksen jätevesiviemäriin,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotTURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotYmpäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.
1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta
LisätiedotJätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille
Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (1) 147 Asianro 3125/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-416-8-49 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotHulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa
Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta
Lisätiedot