KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010"

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 Ympäristönsuojelupäällikön ohjelmaluonnos Viranhaltijakommentit syksy 2010 Johtoryhmä Päivitys hallintokuntien ja viranomaistahojen lausunnoille

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT 5 3. PAINOPISTE 8 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI 4.1 Vesistöjen kuormitus, vesiensuojelu ja vesiliikenne Maankäyttö, rakentaminen ja tieliikenne Jätehuolto Energianhankinta, -tuotanto ja -käyttö Luonnonvarat Matkailu Hankinnat Asennekasvatus TOTEUTUSAIKATAULU JA RAHOITUS SEURANTA JA INDIKAATTORIT 66

3 3 1. JOHDANTO Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio, 1987). Tämä kestävän kehityksen toimenpideohjelma sisältää ne konkreettiset toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä Savonlinnan kaupunkikonsernissa, ja jotka ovat Savonlinnan kaupungin sekä sen hallitsemien yhtiöiden ja kuntayhtymien omilla ratkaisuillaan toteutettavissa. Ohjelma sisältää toimenpiteitä myös virkistyskäytön, maisemansuojelun ja meluntorjunnan sektoreilta sekä terveydensuojelusta ja asennekasvatuksesta, vaikka sinällään nämä toiminnot eivät kulutakaan uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka olisivat pois tulevilta sukupolvilta. Ohjelmaan ei ole sisällytetty valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kestävän kehityksen ohjelmissa esitettyjä tavoitteita, jotka on kopioitu sellaisenaan moniin kunta- tai seutukuntakohtaisiin kestävän kehityksen ohjelmiin vailla konkretiaa. Näitä tavoitteita on luettavissa mm. internetin kautta. Tässä suhteessa tämä kestävän kehityksen ohjelma on erilainen. Ohjelmassa ei asetetakaan toiminnoille tavoitteita eikä esitetä pyrkimyksiä vaan yksinomaan konkreettisia toimenpiteitä. Ohjelma eroaa muista kestävän kehityksen ohjelmista myös siinä, että tästä ohjelmasta on jätetty pois yksityinen sektori ja kotitaloudet, joiden toimintatapoihin kaupunkikonserni voi vain välillisesti vaikuttaa. Kaupunginvaltuustossa vuosina 2001 ja 2004 hyväksytyt Agenda 21 ohjelmat, kuten sen perustana olleet kaupunginvaltuustossa vuosina 1993 ja 1999 hyväksytyt Savonlinnan ympäristönsuojeluohjelmat, olivat tavoitteellisia ja vastuuttivat ohjelman toteuttamisen osaltaan yksityiselle sektorille ja kotitalouksille. Käytännössä ohjelmien toteuttaminen on ollut sattumanvaraista - pi-

4 4 kemminkin ohjelmista riippumatonta kuin ohjelmissa asetetuista tavoitteista kumpuavaa - myös Savonlinnan kaupungin vastuulla olleiden toimenpiteiden osalta. Myös tämän ohjelman laadintatapa poikkeaa Savonlinnan Agenda 21 ohjelman vastaavasta. Ohjelmaluonnoksen laadinnasta on vastannut kaupungin ympäristöpäällikkö virkatyönään eikä kaupunginhallituksen asettama toimikunta, kuten Agenda 21 ohjelmaluonnoksen laadinnasta vastasi. Käytännössä toimikunnan osallistuminen oli heikkoa ja työn edistyminen hidasta ohjelmaluonnoksen laadinnan jäätyä huonosti motivoituneiden viranhaltijoiden tehtäväksi. Agenda 21 ohjelman laadintaprosessin tavoitteena oli kaupunkilaisten osallistuminen ohjelmatyöhön Agendafoorumien kautta. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut kaupunkilaisten vähäisen mielenkiinnon takia. Kaupungin vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto kirjasi teknisen toimialan tuloskorttiin yhdeksi strategiseksi päämääräksi poikkihallinnollisen kestävän kehityksen ohjelman laatimisen Savonlinnaan. Ympäristöpäällikön laatiman ohjelmaluonnoksen jatkovalmistelu vastuutettiin ympäristönsuojelupalvelujen tehtäväksi. Tavoitetasoksi vuodelle 2011 valtuusto asetti kestävän kehityksen ohjelmaluonnoksen käsittelyn hallintokunnissa ja viranomaistahoilla, jonka tuloksena päivitetty ohjelma saatetaan kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

5 5 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT Kaupunginjohtaja Janne Laine käynnisti heinäkuussa 2009 tämän kestävän kehityksen toimenpideohjelma laadinnan pyytämällä ympäristöpäällikkö Matti Rautiaista kirjoittamaan lehdistötiedotteen asiasta. Tiedote julkaistiin Tiedotteessa kerrottiin mm. seuraavaa: Savonlinnaan ryhdytään laatimaan kaupunkistrategian mukaista kestävän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteena on kehittää Savonlinnan ympäristöä viihtyisänä ja puhtaana korkealaatuisena asumisympäristönä. Myös vireillä olevat isot noin 100 miljoonan euron suuruiset matkailuinvestoinnit aiotaan toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla. Savonlinna sijaitsee lähes luonnontilaisen järviluonnon keskellä. Kaupunki huolehtii monella tavoin Saimaan säilymisestä puhtaana. Saimaa on ehdolla myös UNESCO:n Maailman perintökohteeksi. Ohjelma on osa sellaisen Savonlinna -imagon rakentamista ja Savonlinnan profiloimista, joita voidaan käyttää kaupungin markkinoinnissa kestävän kehityksen mallikaupunkina. Ohjelman päämääränä ei ole tavoitella hiilineutraalikunnan statusta, koska kaupunkikonsernin omilla toimenpiteillä tätä ei voida saavuttaa. Yksityisen sektorin maa- ja metsätaloudella sekä asutuksen energiankäytöllä on kaupunkikonsernia merkittävämpi vaikutus alueen hiilitaseeseen. Sen sijaan ohjelman päämääränä on esitettävillä toimenpiteillä pienentää kaupunkikonsernin omaa ekologista jalanjälkeä. Ohjelman toisena päämääränä on jo kaupungin Agenda 21 ohjelmaan kirjattu päämäärä saada aikaan ohjelma, joka olisi kaupungin eri hallintokuntien ym. toimijoiden yhteinen näkemys kaupungin kehittämisestä kestävällä tavalla ja johon kaikki sitoutuisivat.

6 6 Savonlinnan nykyisen kaupunginjohtajan käynnistämän kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä Savonlinnan vahvuuksiksi on kirjattu seuraavaa: keskustan sijainti saarilla puhtaan, monipuolisen ja omaleimaisen luonnon ympäröimänä kaupungin keskustaajama on ihmisen kokoinen loistavat luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet edistävät asuinviihtyvyyttä kaupungissa ei ole voimakkaasti ympäristöä kuormittavaa toimintaa yhdyskuntatekniset toiminnot edustavat ympäristöystävällistä ja modernia tekniikkaa (jätevedenpuhdistamo, jätteenkäsittelylaitos, kaukolämmön tuotanto). Savonlinnan heikkouksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: keskustaajaman liikenne keskittyy yhdelle väylälle vedenhankinta perustuu pääosin pintaveden käyttöön, joka on riskialtis onnettomuustilanteessa kevyenliikenteen väylästö on hajanainen julkisen liikenteen käyttöaste on alhainen keskustan sijainti saarilla (hajanainen kaupunkirakenne). Savonlinnan mahdollisuuksiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: EU:n ympäristölainsäädännön kehittyminen vähentää ympäristön kuormitusta ja luo uusia mahdollisuuksia ympäristösektorin yritystoiminnalle paikkakunnalla on korkeatasoista ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa (Noheva, Kuitulaboratorio, Aquaflow) luonto- ja elämysmatkailun kehittyminen ja verkostoituminen yleisen ympäristötietouden ja myönteisyyden lisääntyminen parantaa ympäristönäkökulmien huomioon ottamista yritystoiminnassa ja kotitalouksissa.

7 7 Ympäristöuhkiksi analyysissä on kirjattu seuraavaa: ilmastonmuutoksen etenemisen arvaamattomat vaikutukset luontoympäristöön (mm. metsiin ja saimaannorpan elinolosuhteisiin), kaupunkiinfraan (mm. tulvariskien vaikutuksesta) sekä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksiin (kuten hiihtoon, luisteluun ja lasketteluun) ympäristöonnettomuuksien suuri riski niin kauan, kun keskustassa on vain yksi läpikulkuväylä ja hankalasti navigoitava syväväylä vedenhankinnan riittämätön varajärjestelmä pintaveden käytön estyessä saasteiden kaukokulkeutumien varsinkin Venäjän suunnalta taloudellisesta tilanteesta johtuvat niukkenevat resurssit jättävät ympäristönäkökulmat taka-alalle. Tämä Savonlinnan kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutuminen vaikuttaisi myönteisesti joihinkin kaupunkistrategian päivityksen ympäristöanalyysissä kirjattuihin kohtiin.

8 8 3. PAINOPISTE Ohjelman painopistealueeksi on nostettu vesi. Savonlinnaa ympäröivät Saimaan osat ovat ympäristöhallinnon käyttämän vesistöjen laatuluokituksen mukaan erinomaisessa kunnossa. Veden korkealaatuisuus Savonlinnan alueella on onnistuttu saavuttamaan monestakin syystä. Savonlinnan salmien suuren virtaaman ansioista vesi pysyy erinomaisena myös lopputalven ja loppukesän tilanteissa, jolloin hapen vajauksen seurauksena pintavesien laatu on yleensä huonoimmillaan. Savonlinnassa ja lähietäisyydellä sen yläpuolisella Saimaalla ei ole teollisuudesta, yhdyskunnista taikka maa- ja metsätaloudesta peräisin olevaa voimakasta jätevesikuormitusta. Savonlinnassa on maailman johtavimpiin massa- ja paperiteollisuuden veden-, jäteveden ja lietteen käsittelyjärjestelmien valmistamiseen erikoistunut Aquaflow Oy. Savonlinnassa on myös huippuluokkaa oleva jätevedenpuhdistamo, jota on käytetty Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan koelaitoksena mm. typen poiston kehittämisessä. Puhdistamolle johdetaan käsiteltäviksi myös Kerimäen ja Punkaharjun kuntien jätevedet sekä kaupungin entisen kaatopaikan ja sen viereisen Savonlinnan seudun kuntien yhteisen aluejätelaitoksen suoto- ja valumavedet. Savonlinnaa ympäröiviä vesiä tutkitaan säännöllisesti jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Tulosten mukaan puhdistamolta johdettavalla vedellä ei ole vaikutusta Saimaan veden laatuun. Savonlinnassa on panostettu paljon myös edellä kävijyyteen ympäristösuojelumääräysten laadinnassa, ympäristövalvontaan ja ympäristönormien toimeenpanemiseen, jossa aiotaan myös jatkossa olla vahvoja. Ympäristön roskaantumista aiheuttava lumenkaato vesistöön on ollut kiellettyä kaupungissa jo 1990 luvun alusta lähtien. Jo ennen jätevesiasetuksen antamista käyttöön otetuissa määräyksissä on säädökset vesiensuojelun osalta viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelylaitteista sekä mm. mattojen ja ajoneuvojen pesupaikoista. Koska asetuksen tasoisia jätevesien

9 9 käsittelyvaatimuksia on Savonlinnassa toimeenpantu lähtien, täällä ollaan asiassa muita kuntia pidemmällä. Savonlinnan kaupunki käyttää 90 %:sti raakaveden hankinnassaan järvivettä. Savonlinnassa kaikilla uimarannoilla vesi on erinomaista uimavettä ympäri vuoden eikä sinileväkukintoja esiinny. Savonlinnassa uidaankin lähes juomavedessä Myös Savonlinnan Agenda 21 ohjelmassa vesi oli yhtenä painopistealueena yhdessä kaupunkirakenteen ja liikenteen sekä elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuurin kanssa.

10 10 4. TOIMENPITEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMI- SEKSI SAVONLINNASSA 4.1 VESISTÖJEN KUORMITUS, VESIENSUOJELU JA VESILIIKENNE PERUSTE: vesiensuojelu 1: Käytetään parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla ja ollaan mukana puhdistustekniikan edelleen kehittämisessä Savonlinnan Vesi Jatkamalla resurssien rajoissa yhteistyötä yliopistojen vesihuoltotekniikan laitosten kanssa osaltaan mahdollistetaan parhaan käytettävissä olevan puhdistustekniikan käyttöön saaminen ja tekniikan edelleen kehittäminen Savonlinnassa. Puhdistustekniikan tarvitsemat uusimisinvestoinnit otetaan huomioon asiakkailta jätevedestä perittäviä maksuja hyväksyttäessä.

11 11 PERUSTE: vesiensuojelu 2: Saneerataan Savonlinnan Veden viemäriverkkoa suunnitelmallisesti Savonlinnan Vesi Asiakkailta jätevedestä perittävät maksut pidetään tasolla, mikä mahdollistaa viemäriverkon suunnitelmallisen saneerauksen siten, että: - saneerauksen yhteydessä viimeisistäkin sekaviemäröinneistä voidaan luopua - vesistöviemärien kuntoa voidaan seurata ja viemärit uusia hyvissä ajoin ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä - vuotoherkät betoniviemärit voidaan saneerata pääosin sujuttamalla muoviputki sisään - maaperää ja vesistöä pilaavat viemärivuodot ja puhdistamoa kuormittavat viemäriin vuodot voidaan ennalta ehkäistä ja havaitut vuodot nopeasti korjata - tukkeutumisherkät viemärilinjat ja pumppaamojen koneistot voidaan uusia ajoissa - viemäriverkon rakenteella mahdollistetaan vauriotilanteessa verkon latvoja lukuun ottamatta vaihtoehtoisen viemärilinjan käyttö.

12 12 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 3: Laajennetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-aluetta keskustaajaman läheisyydessä sijaitseville taajaan rakennetuille alueille Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Savonlinnan Veden viemäriverkkoa on rakennettu viimeksi pohjoisella suunnalla Lehtiniemeen ja lentokentälle. Idässä viemäriverkko ulottuu kaupungin rajan yli Punkaharjulle ja Kerimäelle asti, joissa kunnissa syntyvät jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Pihlajaniemen puhdistamolle. Läntisellä suunnalla Itä-Savon vesihuollon yleissuunnitelmassa ensimmäiseksi rakentamissuunnaksi aiottu Kallislahti ei toteutunut liian vähäiseksi jääneen liittyjämäärän takia. Ilmeisesti aika ei ollut kypsä vuoden 2005 tienoilla kiinteistön omistajien ymmärtää kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelylaitevaatimuksia ja niiden hintoja. Kallislahden suunta tuleekin selvittää vielä uudelleen muiden yleissuunnitelman mukaisten rakentamissuuntien valmistuttua Itä-Savon alueella. Itä-Savon ja Savonlinnan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmat pidetään ajan tasalla päivittämällä ne määrävuosittain. Vesiensuojelun kannalta jätevesien kokoaminen yhdyskunnan viemäriin ja johtaminen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi on puhdistustulos huomioon ottaen merkittävästi parempi ratkaisu kuin kiinteistökohtainen käsittely ja maaperään johtaminen. Kiinteistökohtaisia käsittelylaitteita ei joko osata tai niitä ei tule hoidettua asianmukaisella tavalla. Lisäksi ne ovat paljon herkempiä erilaisille käyttöhäiriöille. Vesihuoltolain mukaista toiminta-alueen rajausta, jonka sisällä kiinteistön omistajilla on liittymisvelvollisuus ja toisaalta Savonlinnan Vedellä velvollisuus rakentaa viemärilinja kiinteistön rajalle asti, tarkistetaan aika ajoin. Tarkistustarpeen lähtökohtana on rakennettujen verkkojen alueella mm. kiinteistöjen mää-

13 13 rä, jotka ovat verkostojen ulkopuolella, vaikka liittyminen olisi kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Savonrannan kunnalta aikoinaan hoitamatta jäänyt Savonrannan taajaman toiminta-alueen vesihuoltolain mukaisen rajauksen käsittely on käynnistetty kaupungin teknisessä lautakunnassa ja asia pyritään saamaan lähitulevaisuudessa lainsäädännön edellyttämään kuntoon. Vesihuoltolain lisäksi on otettava huomioon yhdyskunnan talousjätevesiä koskeva asetus (888/2006), jossa on taajaan asutulla alueella kiinteistön omistajille asetettu velvoite liittyä yhdyskunnan viemäriin, ts. toiminta-alueen rajaus ei yksin ratkaise liittymisvelvollisuutta.

14 14 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 4: Velvoitetaan Savonlinnan Veden viemäriverkon toiminta-alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt liittymään viemäriin Ympäristölautakunta, terveydensuojeluviranomainen Savonlinnan Veden vesihuoltolain mukainen toiminta-alueen rajaus on rakennettua viemäriverkkoa merkittävästi suppeampi ja käsittää lähinnä kaupungin keskustaajaman rakennetut alueet. Silti rajauksen sisällä on noin 40 kiinteistöä kokonaan liittymättä yhdyskunnan viemäriin ja lisäksi liittyneillä kiinteistöillä on erillisiä saunarakennuksia viemärin ulkopuolella lukuisa määrä. Näistä kaikista aiheutuu turhaa vesistökuormitusta ja terveydellistä riskiä. Viemäriin liittymättömät kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriin Savonlinnan Veden, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaupungin terveydensuojeluviranomaisen yhteistyönä. Myös erillisissä saunarakennuksissa syntyvät jätevedet on johdettava tarvittaessa rakennuskohtaisia pumppaamoja käyttäen yhdyskunnan viemäriin. Vesihuoltolain mukaan mahdollisista vapautuksista päättää kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Toistaiseksi vapautushakemuksia on tullut käsiteltäväksi vain muutama (vapautukset myönnetään määräaikaisina vain kiinteistöjen nykyisiä haltijoita koskien).

15 15 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 5: Tuetaan vesiosuuskuntien viemäriverkkojen ja jätevedenpuhdistamojen rakentamista ja ylläpitoa Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaukana keskustaajaman ulkopuolella sijaitsevilla taajaan asutetuilla alueilla, jossa yhdyskunnan viemäriverkon rakentaminen on vesiensuojelun kannalta kiinteistökohtaista käsittelyratkaisua järkevämpi vaihtoehto, saattaa keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle rakennettavaa siirtoviemäriä edullisemmaksi tulla vesiosuuskunnan perustaminen ja sen rakentama viemäriverkko ja jätevedenpienpuhdistamo. Ilman valtion ja kunnan vesihuoltoavustuksia vesiosuuskunnan viemäri- ja vesijohtoverkko jää yleensä rakentamatta. Toisin kuin Oravissa, kaupungin on tuettava vesiosuuskunnan rakennusinvestointien ja käyttökulujen oikeudenmukaista jakoa myös siten, että osuuskunnan toiminta-alueen rajaukseksi määrätään yhtenäinen alue eikä sen sisälle sallita jäävän viemäriin liittymättömiä, rakennettuja ja vähintään vapaaajanasuttuja kiinteistöjä.

16 16 PERUSTEET: vesiensuojelu, terveydensuojelu 6: Vaaditaan yhdyskunnan viemäriverkon toiminta-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittelylaitteiden rakentamiselle ja saneeraukselle toimenpidelupa Ympäristölautakunta, rakennusvalvonta Rakentamisessa ja saneerauksessa noudatetaan voimaantullutta ympäristönsuojelulain muutosta ja sen perusteella annettua uutta valtioneuvoston hajajätevesiasetusta sekä Savonlinnan kaupungin voimaantulleita ympäristönsuojelumääräyksiä ja ympäristölautakunnan ja soveltamisohjeita. Tarvittaessa lautakunta antaa myös uusia ympäristönsuojelumääräysten soveltamisohjeita ja valmistelee kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi ympäristönsuojelumääräysten tarkistamisesitykset. Rakentamisesta ja saneerauksesta vaaditaan maakäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1) kohdan tarkoittama toimenpidelupa, vaikka se mahdollisen asetusmuutoksen myötä ei olisikaan enää välttämätöntä. Lupa on parantaa viranomaisvalvonnan mahdollisuuksia puuttua omatoimiseen laiterakentamiseen ja saneeraukseen.

17 17 PERUSTE: vesiensuojelu 7: Vähennetään hulevesien määrää ja lisätään niiden käsittelyä Savonlinnan Vesi, tekninen lautakunta Myös sade- ja lumensulamisvesistä koostuvat hulevedet sisältävät päällystetyiltä kaduilta, pihoilta, katoilta sekä satama-, tori-, pysäköinti-, teollisuus- yms. alueilta peräisin olevia epäpuhtauksia, jotka suoraan vesistöön johdettuna voivat kuormittaa vesistöä merkittävästikin purkukohdan lähialueella. Syntyvän huleveden määrään vaikuttaa päällystettyjen pintojen määrä. Tätä suunnitelmallisesti pienentämällä, jopa nurmettamalla ydinkeskustan talojen kattoja, hulevesien määrä vähenee imeytymisen ja haihdunnan lisääntyessä. Lisäksi valuma-aika pitenee, joka osaltaan myös vähentää hulevesiverkon ja edelleen vesistön kuormitusta. Kuormituksen vähentämiseksi hulevedet tulee johtaa maastoon tai imeytysojastoon siellä missä se mahdollista. Purettaessa hulevedet suoraan vesistöön hulevesiverkkoon rakennetaan riittävä määrä laskeutuskaivoja, jotka varustetaan T-haaroilla mahdollisten polttoainevuotojen keräämiseksi. Vanhoilla, valmiiksi rakennetuilla alueilla hulevesien määrään ja käsittelyyn vaikuttaminen on usein ongelmallista, mutta uusia alueita kaavoitettaessa ja rakennettaessa kaupungin maankäytön tulee ottaa hulevesiasiat suunnitelmallisesti huomioon.

18 18 PERUSTE: vesiensuojelu 8: Vähennetään maatalouden vesistökuormitusta Ympäristölautakunta Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on rajallisia hallinnollisia keinoja kontrolloida maatalouden vesistökuormitusta. Sen sijaan metsätalouden vesistökuormituksen valvonnassa kuntatason ympäristösuojeluviranomaisella ei lainkaan ole toimivaltaa. Muutenkin yksityismetsätalous on Suomessa vesistökuormituksen suhteen erityisasemassa: vain suurimmat ojitushankkeet vaativat aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (lupakynnys on korkealla, lupatarvetulkinnan tekee ELY-keskus). Metsäkeskuksenkin keinot ovat vain suosituksilla ohjaaminen. Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Eläinsuojien ympäristölupien yhteydessä lupamääräyksiä annetaan myös lannanvarastoinnille, käsittelylle ja levitykselle. Lupamääräykset ovat linjassa nitraattiasetuksen säädösten kanssa. On huomattava, että myös niillä tiloilla, joissa eläinyksiköiden määrä ei ylitä luparajaa, on noudatettava nitraattiasetusta. Asetuksessa rajoitetaan lannan levitystä ajallisesti, paikallisesti (pohjavesialueet ja peltojen kaltevuus otettava huomioon) ja määrällisesti. Asetuksessa on annettu suojavyöhykevaatimukset lähimpään vesistöön, ojaan, valtaojaan ja talousvesikaivoon. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee vuosittain kymmenkunta lannan patterointi-ilmoitusta. Patterointi on lannan tilapäistä varastointia pellolla siten, että patterin alle ja päälle tehdään suojakerros valumien ja ravinnehävikin ehkäisemiseksi. Patteroinnissa on noudatettava nitraattiasetuksen säädöksiä. Paikallista valvontaviranomaista enemmän maatalouden ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa ELY-keskus myöntäessään EU:n ympäristötukia, joiden noudattamista myös valvotaan. Tukien saaminen edellyttää tilakohtaisen ympäristönsuojelusuunnitelman esittämistä. Savonlinnassa on joukko tiloja, jotka eivät ole mukana EU:n ympäristötukien piirissä ja joilla ei ole luparajan ylittä-

19 19 vää määrää eläinyksiköitä. Näiden osalta vesistökuormituksen valvonta perustuu nitraattiasetukseen.

20 20 PERUSTE: vesiensuojelu 9: Poistetaan matonpesulaiturit ja rakennetaan viemäröityjä pesupaikkoja maalle Tekninen toimiala Mattojen pesu suoraan järvessä aiheuttaa paikallista vesistön pilaantumista. Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa on pilaamista koskevia säädöksiä. Agenda 21 ohjelman perusteella laadittu suunnitelma viemäröityjen matonpesupaikkojen rakentamisesta on edennyt hitaasti. Huonokuntoisia mattolaitureita on korjattu, vaikka jo vuosia sitten linjaus on ollut se, että sitä mukaa, kun laiturien kunto edellyttää korjausta, ne poistetaan. Suunnitelmaan merkityistä viidestä pesupaikasta vasta kaksi on rakennettu (Kalastajakylään ja Karkulahteen). Kolmen uuden paikan rakentaminen on tehtävä tulevina vuosina sen mukaan kun valtuusto hyväksyy määrärahan kaupungin seuraavan vuoden talousarvioon. Yhden viemäröidyn pesupaikan hinta on noin euroa. Kaikkia mattolaitureita ei ole suunniteltu korvattavaksi viemäröidyllä pesupaikalla, koska käsinpestävien mattotyyppien määrä vähenee (kaikkia nykyisiä mattoja ei suositella käsinpestäviksi eikä esimerkikisi pörrönukkamattoja voi edes pestä perinteisesti juuriharjalla) ja mattoja käsinpesevien määrä vähenee ja niiden myötä tämä luonnon sosiaalinen virkistyskäyttömuoto korvautuu vähitellen mattopesuloiden ja omakotialueilla painepesureiden käyttäjillä.

21 21 PERUSTE: vesiensuojelu 10: Valvotaan autojen pesun rajoituksia taajama-alueilla Ympäristönsuojelupalvelut Autojen pesusta päällystetyillä katu- ja piha-alueilla tulee kesäisin useita ilmoituksia valvovalle viranomaiselle. Autoista irtoava lika- sekä pesuaineet päätyvät tällaista paikoista pilaamaan vesistöä. Asia voi aiheuttaa myös taloyhtiön sisällä eripuraa tai naapuruusriitaa. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on yksiselitteiset säädökset autojen pesun rajoittamisesta eri alueilla. Tästä muistutetaan vuosittain median kautta tehtävällä valistustyöllä. Koska määräysten rikkomisesta valvova viranomainen ei voida määrätä esimerkiksi seuraamusmaksua, määräysten noudattamiseksi ei ole kehotuksia tehokkaampia keinoja, ellei määräysten rikkomisesta aiheudu sellaista ympäristön roskaantumista tai pilaantumista, jonka siivoamiskulut voidaan jätelain perusteella periä aiheuttajalta.

22 22 PERUSTE: vesiensuojelu 11: Jatketaan vesistöjen kunnostusta Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Kaupungilla on Kaakkolammen entisen kaatopaikan ympäristölupaan perustuva velvoite kunnostaa kaatopaikan suotovesien kuormittamia Hirvasjärveä ja Jouhenjärveä ilmastamalla. Lisäksi kaatopaikka-alueen ympäristön pohjavesien suojelemiksi entisen kaatopaikan suotovettä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Nousialan jäteaseman alueen huleja suotovesiä pumpataan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle. Näitä vesiensuojelutoimenpiteitä jatketaan vähintään sen ajan, kun siihen on lupamääräyksiin perustuva velvoite. Myös keväällä 2010 aloitettua Mertajärven itäosan kunnostusta on jatkettava tulevina vuosina, kunnes tavoiteltu järven tilan paraneminen on saavutettu. Tavoite pyritään saavuttamaan tehtyä viidessä vuodessa. Mertajärvi pilattiin Säämingin kunnan aikana johtamalla järveen Mertalan alueen puhdistamattomat talousjätevedet. Järven kunnostukseen ryhdyttiin kaupungin omasta aloitteesta järven keskeisen sijainnin takia. Kunnostettu järvi nostaa sitä ympäröivien maiden arvoa. Tehokalastuksen ja vesikasvien juurakoiden poiston lisäksi tulee harkita järven ilmastusta suihkulähteellä viimeistään siinä yhteydessä, kun järven pohjoispuolinen alue tulee rakennettavaksi. Suihkulähde voi toimia myös maisemaelementtinä.

23 23 PERUSTE: vesiensuojelu 12: Vähennetään katu- ja tiesuolausta ja korvataan suola vähemmän vesistöä kuormittavilla aineilla Kunnallistekniset palvelut Suola on maaperässä joko kiteytyneessä tai liuenneessa muodossa eikä ole biologisesti hajoava yhdiste. Viime kädessä suola päätyy kuormittamaan pohjavettä ja vesistöä. Suolaliuos on kustannustehokkain tapa liukkauden- ja pölyntorjunnassa, mutta turha vesien pilaaja. Suolalle on kehitelty myös ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Ongelmana niiden käytössä on suolaa korkeampi hinta. Lentokentällä suola on lentokoneisiin korroosiota aiheuttavana aineena korvattu urealla ja asetaatilla. Kaupunki on omalta osaltaan minimoinut suolan käytön. Kaupunki käyttää talvella liukkaudentorjunnassa vähäisen määrän natriumkloridia Auvisenrinteessä ja vastaavissa muissa katuverkon korkeimman hoitotason mäkikohteissa ja kesällä kalsiumkloridia päällystämättömien katujen ja pysäköintialueiden pölyntorjunnassa. Muualla käytöstä on luovuttu. Kesäsuolauskohteissa on otettava huomioon rannan läheisyys ja suolan valumisen estäminen vesistöön hulevesien mukana. Uhkana on, että rakennettavan rinnakkaisväylän hoidossa valtion tieliikelaitos käyttää runsaasti suolaa. Suolan käyttö tulee kuitenkin rajata vain liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin. Suolaa korvaavia aineita tulee ottaa käyttöön niissä kohteissa, joissa em. syiden takia suolan käytöstä luovutaan.

24 24 PERUSTE: vesiensuojelu 13: Lopetetaan lumenauraus ja kaato vesistöön Kunnallistekniset palvelut, ympäristönsuojelupalvelut Lumen mukana vesistöön joutuu ajoneuvoliikenteen päästöistä peräisin olevia epäpuhtauksia ja erilaista roskaa (talousjätettä). Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset sallivat lumen aurauksen silloilta vesistöön. Kyrönsalmen ja jatkossa myös Laitaatsalmen maantiesilloilta tämä lieneekin ainoa teknisesti toteutettavissa ole lumenpoistotapa. Sen sijaan lyhyemmiltä silloilta ainakin osa lumista on ajettavissa pois. Lisäksi osasta matkustajasataman laiturialuetta on joskus lumisina talvina hakemuksen perusteella hyväksytty poikkeuksellisesti lumenauraus vesistöön kevätmarkkinoiden myyntipaikkojen tieltä. Sen sijaan luvatonta vesistöön aurausta ja kaatoa on havaittu tehtävän varsinkin joiltakin ydinkeskustan asuinkiinteistöiltä sekä rannan läheisyydessä sijaitsevilta teollisuusalueilta ja Savolasta, joilla epäpuhtauksien ja erilaisen roinan määrä lumessa voi olla silta- ja laiturialueita suurempi. Luvattoman toiminnan lopettaminen edellyttää kaupungin jätehuollon valvontaviranomaiselta tehokkaampaa valvontatoimintaa. Yksi keino on valistaa lumen vesistöön auraus- ja kaatokiellosta vuosittain median kautta.

25 25 PERUSTE: vesiensuojelu 14: Vähennetään rantojen täyttöjä ja ruoppauksia Kaupunkisuunnittelupalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus Kaupungilla on ollut tapana piirtää vesistöön rajoittuvia asemakaava-alueen tontteja ulottumaan vesialueelle asti. Jatkossa ilman painavia perusteita ei asemakaavoiteta tontteja vesialueelle asti. Viimeksi tontit ulotettiin vesialueelle asti Seponkadun asemakaavan muutoksessa. Tontin ostajien täytettyä rantaa ympäristöpäällikön näkemykseen perustuen tilanne johti paikallisen vesilain valvontaviranomaisen syyllistämiseen ja edelleen Etelä-Savon ympäristökeskukselle tehtyyn valitukseen. Keskustaajaman ulkopuolella rantojen oma-aloitteista täyttämistä ja ruoppausta harrastetaan varsinkin vedenpinnan ollessa alhaalla. Tällainen ilman vesilain valvontaviranomaisen mielipidettä ja ilman vesialueen omistajan suostumusta tehty täyttö tai ruoppaus johtaa vuosittain useisiin ristiriitatilanteisiin vesistön käyttäjien tai naapurien kesken. Kuntaliitoksen jälkeen Savonrannalta on tullut viranomaisten tietoon jo useita tapauksia, joita on jouduttu käsittelemään myös Itä-Suomen ympäristölupavirastossa (nykyisessä aluehallintovirastossa AVI:ssa). Vesilakia valvovien viranomaisten toimesta rantojen täyttämiselle ja ruoppaukselle on luotu selkeät pelisäännöt (vesilain mukaisen lupatarpeen tarkastelu). Ongelmana on niiden saaminen kaikkien rantakiinteistöjen omistajien tietoon ja noudatettavaksi.

26 26 PERUSTEET: virkistyskäyttö, terveydensuojelu 15: Parannetaan uimarantojen hoitotasoa Kunnallistekniset palvelut, liikuntatoimi, terveydensuojeluviranomainen Uinti on veneilyn ja kalastuksen ohella vesistöjen suosituin virkistyskäyttömuoto. Uimavedet ovat pääosin erinomaisessa kunnossa ja uintirajoitukset levien tai hygieenisen kuormituksen takia harvinaisia. Kaupungissa on kahden tasoisia uimarantoja, joista ns. EU-uimarantoja ovat Koulukadun ja Heikinpohjan rannat. Lisäksi on lukuisa määrä epävirallisia uimapaikkoja, jotka eivät ole viranomaisvalvonnassa eikä mahdollisia rakenteita kaupungin toimesta pidetä kunnossa. Terveydensuojeluviranomaisen valvottavilla kaupungin hoidossa olevilla uimarannoilla havaitut puutteet mm. uima-alueen rajauksessa, veneiden pääsyssä uimarannoille, rannan siisteydessä sekä laiturirakenteiden ja pelastusvälineiden kunnossa on korjattava mahdollisimman pian. Myös aallokon syövyttämien rantahiekkojen alta ajoittain paljastuvat kivet on poistettava ja tuotava tarpeen vaatima määrää uutta hiekkaa.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 Ympjaosto 15. Liite 1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 Ympäristönsuojelupäällikön ohjelmaluonnos 13.7.2010 Viranhaltijakommentit syksy 2010 Johtoryhmä 21.2.2011 Päivitys

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012

SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 Kaupunginhallitus 7.12.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHTA JA PÄÄMÄÄRÄT 5 3. PAINOPISTE

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 1. Rakennusluvan hakeminen 2. Toimenpiteet, jotka eivät vaadi rakennuslupaa 3. Muita usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Rakennusluvan hakeminen Mikä on lupahakemuksen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015 Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä YMPTEKLT 90 118/11 01 05/2015 Ympäristötarkastaja Jaakko Kemppainen on 28.5.2015 päivätyllä hakemuksella hakenut

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Kaupunginhallitus 85 30.03.2015 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot