Rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2014"

Transkriptio

1 1 M Rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2014

2 2 Pääkirjoitus Suomalaisuuden Liitto ei hyväksy vihaa Sampo Terho Suomalaisuuden Liitto joutui tänä syksynä minun puheenjohtajakauteni kovimman hyökkäyksen kohteeksi. Liittoa on eri lehdissä syytetty ahdasmieliseksi, vihamieliseksi, yksisilmäiseksi, vähemmistövihaa nostattavaksi ja mikä pahinta, perussuomalaisten valtaamaksi. Tämän suuntaisia artikkeleja ilmaantui edellisen jäsenlehtemme ilmestyttyä ainakin Kainuun Sanomiin, Kalevaan, Hesariin, Demariin ja Savon Sanomiin. Syytökset olivat niin rajuja ja osin suorastaan mauttomia, että päättelin Liiton toimintaan kohdistuvan paitsi ärtymystä, niin myös suoranaista pelkoa. Tämä mielessäni päätin marraskuun alussa kutsua kaikki halukkaat median edustajat Suomalaisuuden Liiton toimistolle tutustumistilaisuuteen. Lupasin kertoa avoimesti Liiton tavoitteista, historiasta, rahoituksesta ja perussuomalaisten asemasta Liitossa ja tietysti vastata mihin tahansa muihin kysymyksiin. En asettanut osallistumisen ehdoksi, että tapaamisesta kirjoitettaisiin mitään. Toivoin tarjouksen houkuttelevan erityisesti meistä kielteisesti kirjoittaneet tahot paikalle. Lopputulos oli masentava, joskaan ei yllättävä: yksikään suomenkielinen media ei osallistunut. Paikalle saapui HBL ja Svenska YLE. Kiitos heille siitä ja olkoon tämä jälleen osoituksena, ettei kieliraja estä ajatustenvaihtoa, ainoastaan asenteet. Vaikka joulua odottaessa olisi mukavampi kirjoittaa rauhasta ja rakkaudesta, haluan nyt sanoa jotain vihasta, josko pois jääneet mediaihmiset ehtivät lukea edes tämän verran. Vanha klisee siitä, että vihan vallassa oleva ihminen muuttuu juuri siksi mitä vihaa, on nähdäkseni paljolti totta. Usein sattuu, että vihastunut ihminen pyrkii mielestään avarakatseisuuden nimissä vaientamaan keskustelukumppaninsa. Hyvin helposti voi myös huomaamattaan vaatia moniarvoisuutta samalla kun itse kieltäytyy tutustumasta erilaisuuteen. Vihaaminen vaatii silmien sulkemista laajemmalta todellisuudelta, asioiden yksinkertaistamista siis itsensä tyhmentämistä. Paradoksaalista kyllä, nähdäkseen esimerkiksi poliittisen vastustajan yksinomaan tyhmänä, on itsekin tultava tyhmäksi. Asian varjopuoli on, että toisen tyhmyys on sinun kuvitelmaasi, oma tyhmyytesi on totta. Kaikkein vaarallisinta on, kun kiihkeän samanmielinen yhteisö päättää uskotella toisilleen, että heidän tyhmyytensä on älyä, halveksuntansa suvaitsevaisuutta ja kiihkomielisyytensä avarakatseisuutta. Silloin ollaan kollektiivisen tyhmenemisen tiellä, jota kävellessä sanan- ja ajatuksenvapaus tallotaan jalkoihin. Samalla hiljaisesti myönnetään, että keskustelua ei voitu voittaa älyllisesti (mikä yleensä on merkki siitä, että oltiin väärässä). Järki korvataan fanaattisuudella. Miksi tällainen vastenmielinen vihaideologia kuitenkin niin usein menestyy? Koska ihmisellä on ihmeellisen nautinnollinen tarve huutaa ja jopa vihata yhdessä. Yhteinen vihollinen yhdistää, ja jonkun toisen alaspäin osoittelu tuo tympeää itsetyytyväisyyttä ja ylemmyydentunnetta. Mikä parasta, vihansa kohteeseen voi myös projisoida kaiken sen, mitä itsessään inhoaa. Näin tyhmentynyt mieli vapauttaa itsensä pahuudesta. Parhaiten tämä kaikki onnistuu kieltäytymällä tutustumasta toiseuteen ja ruokkimalla omia harhakäsityksiään sitä kohtaan. Kun vastustaja on mielikuvissa epäinhimillinen, epäinhimillisyys sitä kohtaan on sekin hyväksyttävää ja jälleen kerran vihaaja on tullut juuri siksi mitä vihasi. Suomalaisuuden Liitto ei edusta eikä hyväksy tällaista maailmankuvaa. Päinvastoin olen parhaani mukaan puheenjohtajakaudellani yrittänyt tuoda kiihkeää kielikeskustelua järjelliselle pohjalle. Keskustelua edistäisi, jos suomalaisella lehdistöllä riittäisi jatkossa aikaa paitsi kirjoittaa asioista, myös tutusta niihin. Oletettavasti hyökkäyksen kiihkeys ja ajankohta liittyi läpi menneeseen kansalaisaloitteeseen ruotsin vapaaehtoisen opiskelun puolesta. Jos näin on, syytökset näyttäytyvät yrityksenä välttää asiallista keskustelua nykyisestä kielipolitiikasta, jota ei järjellisesti voi puolustaa. Mainittakoon silti ankarimpienkin hyökkääjien, eli tässä tapauksessa Kainuun Sanomien ja Kalevan kunniaksi, että lehdet julkaisivat kuitenkin pääkirjoituksilleen lähettämäni vastineet. Toivotaan siis kaikille yli kieli- ja mielipiderajojen hyvää ja rauhallista joulua! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja

3 3 Julkisissa opasteissa syrjitään suomen kieltä Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tieliikennelain uudistamisen ajantasaistamisesta. Uudistus on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2015 lopulla. Kyse on mittavasta lainsäädäntöuudistuksesta. Tieliikennelain nojalla on säädetty tieliikenneasetus (182/1982). Asetuksen kolmannessa luvussa säädetään liikennemerkeistä. Yhteiskunnassamme on havaittavissa entistä voimakkaampi ja osin ilmeisesti tarkoituksellinen siirtyminen käyttämään julkisissa teksteissä ja myös liikennemerkeissä tekstejä, jotka eivät ole suomea saatikka ruotsia. Osin kyse lienee ns. kansainvälistymisestä mutta osittain ehkä asenteista. Tieliikennelain uudistuksella voidaan toki puuttua vain liikennemerkkeihin, mutta syytä laajempaankin tarkasteluun on. On erikoista, että taksi- tai linja-autojen kaistoja ei tarvitse merkitä ollenkaan suomeksi. Muuttamalla tieliikenneasetusta tieliikennelain uudistamisen yhteydessä voitaisiin tähän epäkohtaan puuttua. Kuten kuvasta näkyy, on takseille ja busseille varattu kaista merkitty taxi ja bus. Todettakoon, että bus ei ole edes ruotsia, oikea kirjoitusasu olisi buss. Kyseiset merkinnät ovat kuitenkin asetuksen mukaisia. Käsitykseni mukaan muualla Euroopassa käytetään kunkin maan pääkieltä tai virallisia kieliä. Suomi on siis tässäkin suhteessa ainutlaatuinen erikoistapaus. Ohessa on kuvamateriaalia myös muusta viranomaistahojen käyttämästä kielestä opasteissa ja kartoissa. Helsingin seudun karttapalvelussa Vuosaaren satamaan on suljetulle satama-alueelle keksitty tiennimiä englanniksi, joita ei löydy edes mistään virallisista rekistereistä. Pelkästään englanninkieliset kadunnimet ovat kaiken lisäksi kielilain vastaisia. Valtionyhtiö Finavia (entinen Ilmailulaitos) käyttää Helsinki-Vantaalla eräissä opasteissaan vain englantia. Käytäntö ei vastaa kielilakia. On myös erikoista, että rajavartiolaitoksen uusi ulkovartiolaiva saa kylkeensä ison tekstin englanniksi, suomenkielinen on vain pienellä merkittynä. Valmisteltaessa tieliikennelain muutosta olisi liikenne- ja viestintäministeriön otettava huomioon opasteiden ja kaistamerkintöjen säätäminen sellaisiksi, että ne huomioivat kielilain periaatteet. Valtiolla on myös muussa toiminnassaan esimerkinomainen velvollisuus osoittaa syrjimättömyytensä suomen kieltä kohtaan! Olli Kotro Kuva otettu GoogleMaps-palvelusta. Ks. kaistan yläpuolinen opaste ja kaistamerkinnät. Kuva: Helsingin seudun karttapalvelu Kuva otettu Finavian verkkosivuilta finavia.fi Kuvankaappaus rajavartiolaitoksen sivulta raja.fi Sukukansapäivän aiheena matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla Sukukansapäivän aiheena tänä vuonna oli matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla. Tapahtuman tavoitteena oli antaa näkemystä suomalais-ugrilaisten alueiden brändäyksestä ja vetovoimatekijöistä matkailun näkökulmasta. Helsingin Musiikkitalossa 19. lokakuuta pidetyn tapahtuman järjestäjinä olivat Karjalan Sivistysseura ja Sukukansojen ystävät. Place Marketingin seniorikonsultti Ilkka Vaura kertoi aiheen pohjustukseksi paikan markkinoinnista ilmiönä. Paikan markkinoinnin avulla on läpi historian houkuteltu ihmisiä muualle. Paikat kilpailevat keskenään niin investoinneista, yrityksistä, asukkaista, osaajista kuin matkailijoistakin. Paikan markkinoinnin ideana on, että alueesta nostetaan esiin strategisesti ainutlaatuisia ja erottavia asioita. Tuloksia tuottavassa markkinoinnissa 80 prosenttia on tunnetta ja vain 20 prosenttia faktaa. Matkailusta Saamelaisalueella kertoi inarinsaamelaisen poromiehen Petri Mattuksen vaimo Kirsi Ukkonen. Mattuksen porotilan periaatteena on, että mitään ei tehdä mitä ei tehtäisi ilman matkailua. Tila pyrkii profiloitumaan kaikin puolin aitona porotilana, jossa myös saamelaisuus on aitoa. Ukkonen nostikin aidon saamelaisuuden esille kilpailuetuna ja toivoi, että sen käyttömahdollisuuksia voitaisiin edistää luomalla oma tuotemerkki aidoille Sámi duódji tuotteille. Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitsevan Veskelyksen kylän johtaja Irina Pogrebovskaja totesi karjalaisuuden olevan kylänsä brändin erottamaton osa. Veskelys panostaa karjalan kieleen järjestämällä karjalan opetusta koulussa. Osaksi kylän päiväkotia on perustettu kielipesä, jossa lapset oppivat karjalaa jo varhaisessa iässä. Matkailun kannalta Veskelyksen tärkein pääoma ovatkin juuri ihmiset. Tulijoilla on mahdollisuus kuulla karjalan kieltä niin mummojen perinteisinä lauluina ja itkuvirsinä kuin nuorten uudempien versioiden muodossa. Petri Niikko kertoi suomalaisugrilaisten alueiden vetovoimatekijöistä matkailuyrittäjän näkökulmasta. Marinmaan ja Udmurtian viehätyksen Niikko sanoo perustuvan siihen, että marit ja udmurtit ovat Euroopan viimeisiä luonnonkansoja. Luonnonuskonto elää ja voi hyvin Marinmaalla rukouksien ja uhrilehtojen muodossa. Niikko on huomannut matkailijoiden arvostaneen myös hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia, kyläjuhlia, museoita sekä perinteisten vaatteiden symboliikkaa. Sukukansapäivän perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että suomalais-ugrilaisten alueiden matkailubrändin tulee menestyäkseen perustua vahvasti kansojen omaperäiselle kulttuurille. Suomalais-ugrilaisten kansojen läheinen luontosuhde sekä värikäs kulttuuri laulujen, tanssien, ruuan ja asujen muodossa tekevät matkailun kyseisillä alueilla potentiaalisesti kasvavaksi alaksi. Irina Pogrebovskajan esityksestä kävi ilmi, että Veskelyksessä halutaan panostaa karjalan kielen opetukseen myös matkailun näkökulmasta. Karjalan kielellä onkin Karjalan tasavallan matkailun kannalta suuri potentiaali, joka liittyy paitsi alueen oman kielen tuomaan omaleimaisuuteen, niin myös karjalan kielen keskinäiseen ymmärrettävyyteen suomen kielen kanssa. Matkailu on yksi mahdollisista keinoista, joiden avulla suomalais-ugrilaisten kielten puhujille on mahdollista antaa konkreettisia lisäkannustimia säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Suomalais-ugrilaisten kielten tulevaisuuden kannalta on syytä toivoa, että matkailu voi nostaa kielten statusta ja siten saada ihmiset vaalimaan kansojensa kulttuuriperintöä. Sakari Linden Kirjoittaja on Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja

4 KIRJAESITTELY 4 Tuomas Kaakinen NOCTURNE Kuvia suomalaisuudesta Tunnelmallinen, upea valokuvateos suomalaisuuden maisemista Kirja on valokuvateos, jonka kuvateksteinä käytetään Eino Leinon runoja. Valokuvaaja Tuomas Kaakinen tutustui Eino Leinoon 17-vuotiaana. Isän hautajaisissa perheelle annettiin lahjaksi Eino Leinon Suuri runokirja. Eino Leinon runoista on muodostunut Kaakiselle jonkinlainen opas niin menneeseen kuin nykypäiväänkin. Kaakinen kuvasi mainoskuvaajan työnsä vastapainoksi suomalaisuusaiheisia kuvia omaksi ilokseen. Kirjaksi kuvat päätyivät Kamera -lehdessä olleen artikkelin Kansallisen identiteetin jäljillä kautta. Kariston kustannustoimittaja Satu Laatikainen otti valokuvaaja Kaakiseen yhteyttä luettuaan tekstin. Karistolta tulleen ehdotuksen kautta kirjan kuvateksteiksi tulivat Eino Leinon runot. Kotini Kuuset ne kotini ikkunan alla tuiskeessa tuulien taipuvat vain, siellä mun taattoni on kotosalla, pystyssä päänsä hän kantavi ain. Lainehet mun kotolahdella vainen rakkaita rantoja suutelevat, siell emon huolia kantelevaisen poskia kyynelet uurtelevat. Oi, muistatko vielä sen virren Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin, kun yö liki ikkunan liikkui - se virsi se viihdytti niin. Se antoi rintahan rauhaa, se uskoa unehen loi - Jos muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se, oi! Pohjolan kotkat ne kannella taivaan kaartavat ilmoa uljahasti; siellä mun verevät veikkoni raivaa korpea kolkkoa reippahasti. Pulmoset talvella hangelle lentää, allit ne jäillä jo leikkiä lyö, puhtaampi mun ompi siskoni sentään, hempeä, hertas kuin Pohjolan yö. Kuumasti polttavi aurinko armas kesällä poskia heimoni tään, kuumempi näljän kyynele karvas talvella keskellä hyytävän jään.

5 5 Kultaansa ikävöivä Oi, jos oma impeni armahin mä tänne sun vieraaks saisin, karit kaikki ma tieltäsi perkkaisin ja väylät mä viitottaisin. Ja kieloja aalloille kylväisin mä talvisen tuiskun lailla ja saisivat sadetta saaretkin ja kunnahat rantamailla. Näin lempeni tuoksuja henkisit vaan ja kulkisit kukkamerta. Ja nyt jos, impi, et tullekkaan - niin tottahan toinen kerta! Eurooppa murroksessa, Katalonia kulkee kohti itsenäisyyttä Historiallisen todistusaineiston perusteella on syytä olettaa, että Katalonia pystyy toimimaan myös itsenäisenä. Katalonian Vaakuna Vauras alue ei halua olla maksumiehenä Viime vuoden syyskuussa noin puolitoista miljoonaa katalonialaista marssi Barcelonassa alueen itsenäisyyden puolesta. Suomessa on hyvin, jos mielenosoitukseen saa pari sataa ihmistä. Jokin on selvästi saanut katalaanit liikkeelle. Viimeinen pisara on ollut eurokriisi. Katalonialaiset ovat kyllästyneitä keskushallinnon määräämiin säästöihin ja sanovat, että maksavat veroillaan keskushallinnolle enemmän kuin on reilua. Diadaksi kutsuttu mielenilmaus oli innostukseltaan ja mittaluokaltaan vastaava kuin autonomian palauttaminen 1970-luvun lopulla. Katalonian itsenäisyyttä ajava alueen pääministeri Artur Mas hajotti alueparlamentin ja määräsi uudet vaalit ja sen tien päähän kansanäänestyksen mahdollisuuden Katalonian tulevaisuuden määrittelemiseksi. Viime marraskuun lopun vaaleissa kaksi kolmesta katalaanista antoi tukensa Masille ja muille itsenäisyyttä kannattaville ryhmittymille. Historia toistaa itseään Ensimmäisen kerran Kataloniasta tuli itsenäinen valtakunta noin tuhat vuotta sitten. Alueen kreivit taipuivat Espanjan hallitsijoiden valtaan vasta Amerikan mantereen löytyessä. Barcelonan suurmielenosoitus Vuoden 1932 itsenäisyysjulistus järjestettiin Katalonian kansallispäivänä. Katalonian joukot hävisivät 11. syyskuuta 1714 käydyn Espanjan perimyssotiin kuuluneen taistelun Felipe V:n joukoille, ja alue liitettiin Espanjaan. Taistelu tunnetaan Barcelonan valtauksena. Viimeksi Katalonia julistautui itsenäiseksi Espanjan toisen tasavallan synnyttyä vuonna Espanjan sisällissodassa katalaanit tukivat tasavaltalaisia, jotka hävisivät oikeistodiktatuurin vuonna 1939 perustaneelle Francisco Francolle. Siihen päättyi Katalonian itsenäinen taival ainakin tältä erää. Espanjalle Katalonian menettäminen olisi taloudellinen katastrofi. Noin kaksikymmentä prosenttia maan bruttokansantuotteesta tulee Kataloniasta. Alueen osuus Espanjan viennin arvosta on kolmannes, ja panos koko maan sosiaalimenoihin on niin ikään kolmannes. Käytännössä Katalonia on jo kuin pikkuvaltio valtion sisällä, kun toiset taas ovat isoja kuntaliittoja. Kaikkien alueiden rahoitus kulkee keskushallinnon kautta baskimaata lukuun ottamatta. Espanjaa hallitseva Partido Populare on tuominnut Masin itsenäisyysinnon demokratian vastaiseksi ja pelkuruudeksi talouskriisin aikana. Espanjan suurin oppositiopuolue, sosialistit, joutui puun ja kuoren väliin. Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn hallitusta ei voi tukea eikä katalaanien irtoamista Espanjasta. Lähteekö Katalonia omille teilleen kansakuntana, joka muodostaisi uuden valtion Eurooppaan? Valituksen aiheita Tyhjästä eivät katalaanit valita. Katalonia maksaa vuosittain keskushallinnolle 16 miljardia euroa enemmän kuin se saa takaisin. Jokaista Kataloniasta lähtevää sataa euroa vastaan autonominen alue saa takaisin 55 euroa. Ja kun poliitikot ovat kyseessä, ei ole vaikea arvata, millä Katalonian vaje rahoitetaan velalla, jota on kertynyt vuosittain yli euroa asukasta kohti. Katalonia tuottaa Espanjalle resursseja kaikista alueista kolmanneksi eniten, mutta saa takaisin vasta kymmenenneksi eniten. Katalonia on joutunut pyytämään keskushallinnolta viiden miljardin euron hätälainaa. Tässä mielessä Espanja on kuin nykyinen Euroopan unioni pienoiskoossa. Katalaanit ovat vuosia esittäneet erilaisia vaatimuksia keskushallinnolle. Tuloksena on ollut vain itsehallintosopimusten tyrmääminen, katalonialaisvihaa lietsova mustamaalaaminen ja luvattujen infrastruktuurisijoitusten viipyminen hamaan iäisyyteen. Aluehallinnon mukaan Katalonia on 25 vuoden aikana maksanut Madridin keskushallinnolle lähes 300 miljardia euroa ylimääräistä, jota ei koskaan ole sijoitettu alueelle takaisin. Vahva ja itsenäinen Katalonialaiset Joan Canadell ja Albert Macia ovat kirjoittaneet teoksen Katalonia: Aito ja rikas valtio. Heidän mukaansa Katalonia maksaa kuudentoista prosentin väestöosuudella Espanjan kirstun sosiaalimaksuja lähes 29 prosenttia. Yhdistettynä järkyttävään velkataakkaan tämä näkyy kirjoittajien mukaan alueen rappeutumisena. Viime lokakuussa tehdyn mielipidetiedustelun mukaan yli kaksi kolmesta Katalonian yritysten Jatkuu sivulle 6

6 6 SYYSKOKOUS Suomalaisuuden Liitto ry:n syyskokous pidettiiin Kampin palvelukeskuksessa Kokous valitsi filosofian maisteri, europarlamentaarikko Sampo Terhon jatkamaan Liiton puheenjohtajana. Vuoden 2014 hallituksen jäseninä ovat seuraavat: Professori Ilmari Rostila Valtiotieteiden kandidaatti Simon Elo Opetusneuvos Voitto Mäkipää Hum.kand. Antti Ahonen Vanhempi konstaapeli Hannu Lakee Filosofian maisteri Pekka M. Sinisalo VTM, LLM Sakari Linden uusi Kansanedustajan avustaja Vilhelm Junnila uusi Sijoittaja Jarmo Mero uusi Jatkoa sivulta 5 toimitusjohtajista kannatti alueen itsenäisyyttä. Ei ihme, sillä kymmenen viime vuoden aikana alueelta on kadonnut kymmenentuhatta yritystä. Canadellin ja Macian mukaan itsenäisyydellä olisi Katalonialle dramaattinen taloudellinen merkitys. Ilman budjettivajetta Katalonialla olisi joka vuodelle ylimääräinen yli 16 miljardin euron potti, mikä sallisi verojen laskun 20 prosentilla yrityksiltä ja 5 prosenttiyksikön pudotuksen veroasteelle. Eläkkeitä korotettaisiin 10 prosenttia ja sosiaalimaksuja pudotettaisiin saman verran. Loppu kolmannes olisi kustannuksia uuden valtiokoneen ja Euroopan sitoumuksiin sekä investointeihin infrastruktuuriin ja innovaatiopolitiikkaan. Katalonian merkittävimpiä aloja ovat teollisuus, teknologia ja palvelualat. Alueen yli yrityksellä on maailman kolmanneksi eniten kansainvälisiä vientikumppaneita. Vain Thaimaalla ja Arabiemiirikunnilla on enemmän vientikumppaneita kuin Katalonialla. Suomi on samalla listalla kahdeskymmenes. Yhdeksänkymmentäneljä prosenttia yrityksistä työllistää enemmän kuin kymmenen henkeä. Canadell ja Macia kutsuvat Kataloniaa Välimeren Norjaksi, Ruotsiksi, Suomeksi tai Alankomaiksi. Canadellin ja Macian mukaan Katalonian nykyinen lähes 25 prosentin työttömyysprosentti putoaisi itsenäisessä valtiossa kymmeneen, jopa kuuteen prosenttiin. Canadell ja Macia myös väittävät, että Katalonia maksaisi velkansa parissa vuodessa. Loppunäytös Artur Mas haluaa Madridilta virallisen luvan kansanäänestykselle saman tapaan kuin Britannia antoi Skotlannille. Keskushallinnon vastaus on todennäköisesti sovitteleva luvataan keventää maksutaakkaa ja antaa itsenäinen veronkanto-oikeus. Vaikka Espanja saisi Katalonian sopimuksella hiljaiseksi, eivät murheet siihen pääty. Arvioiden mukaan työttömyys kasvaa tänä vuonna maassa yli 30 prosentin, mikä tarkoittaisi yli 60 prosentin nuorisotyöttömyyttä. Niin sanottu arabikevät oli seurausta nuorten ja erityisesti nuorten miesten työttömyydestä ja siitä seuranneesta vallankumoushalusta. Espanjan mahdollisen kansannousun kohdalla tuskin kukaan kehtaa puhua lämpimästä keväästä. Historiallisen (Kuva: Saara Sarvas) todistusaineiston perusteella on syytä olettaa, että Katalonia pystyy toimimaan itsenäisenä. Katalonian alueparlamentti julistautui poliittisesti ja oikeudellisesti suvereeniksi subjektiksi 23. tammikuuta. Alueparlamentin 135 edustajasta 85 äänesti itsemääräämisoikeuden julistamisen puolesta. Seuraava askel julistuksen jälkeen on itsenäistymistä selvittävän siirtymäneuvoston perustaminen. Kortit ovat pöydällä. Pian nähdään, kenellä on paras käsi. Katalonia Pinta-ala: km2 (6,3 % Espanjasta) Asukkaita 2011: 7,5 miljoonaa (7,5 % Espanjasta) Kieli: Katalaani Katalaani äidinkielenä: 6,5 miljoonaa Bkt 2011: 200,3 miljardia euroa (18,7 % Espanjasta) Työttömyysaste 2012: 22,56 (Espanja 2013: 26,6) Yrityksiä 2012: Alueparlamentissa edustajia: 135 Velkaantumisaste: Noin 44 miljardia (22 % bkt:sta) Vienti muualle EU:hun 2011: 36 miljardia euroa (26 % Espanjasta) Vienti muihin maihin 2011: 19 miljardia euroa (26 % Espanjasta) Simon Elo kirjoittaja on Liiton hallituksen jäsen

7 Kansanedustaja Jussi Niinistölle Liiton ansiomitali Suomalaisuuden Liiton pitkäaikaiselle hallitusvaikuttajalle kansanedustaja Jussi Niinistölle myönnettiin 19. marraskuuta 2013 Liiton ansiomitali. Mitali luovutettiin hänelle juhlavasti eduskunnan valtiosalissa. Nuori, tuolloin 25 vuotias, filosofian maisteri valittiin Suomalaisuuden Liiton hallitukseen 30. maaliskuuta 1996 Annantalolla pidetyssä vuosikokouksessa. Vuosina Niinistö toimi myös Liiton toiminnanjohtajana. 17-vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen Jussi Niinistö jättää paikkansa Suomalaisuuden Liiton hallituksessa. Toivotamme hänelle onnea ja menestystä kaikissa tulevissa tehtävissään sekä elämässään. Kiitos Jussi! 7 Ruotsin kielen asema heikentynyt Suomessa Joskin ruotsin kieli on virallinen kieli Suomessa, se on vähemmistön kieli ja sen vuoksi sen asema on maassamme uhanalainen (Mirja Saari. Ruotsin kieli Suomessa, Gaudeamus 2005) Suomenruotsalaiset ovat teettäneet useita mielipidetutkimuksia suomenmaalaisten (finländare) suhtautumisesta ruotsin kieleen, suomenruotsalaisuuteen ja pohjoismaisuuteen. Tuorein on suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman julkistama Opinionsmätning om svenskans ställning i Finland. Professori Åsa Bengtssonin raportissa on vertailtu kolmen tutkimuksen tuloksia; vuonna 1996 Folktingetin teettämän ja vuosina 2008 sekä 2013 Magman teettämien tutkimusten. Tulokset ovat yllättävän yhdensuuntaisia ja kaikki tutkitut osiot osoittavat ruotsin kielen aseman ja merkityksen vähentyneen lyhyessä ajassa. - Yhä harvempi vuotias pitää ruotsin kieltä tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa (1996: 70 %, 2008: 74 %, 2013 enää 63 %). - Yhä harvempi pitää ruotsin kielen ja kulttuurin kuolemaa menetyksenä (1996: ei kysytty, 2008: 72 %, %). - Yhä harvempi pitää tärkeänä pohjoismaista identiteettiä (1996: 91 %, 2008: 93 %, 2013: 90 %). - Yhä harvempi pitää tärkeänä, että johtavat poliitikot osaavat ruotsia (1996: ei kysytty, 2008: 85 %, 2013: 78 %). - Yhä harvempi uskoo ruotsin kielestä olevan taloudellista hyötyä (1996: 75 %, 2008: 68 %, 2013: 58 %). - Yhä harvempi kannattaa pakkoruotsia (1996: 52 %, 2008: 50 %, 2013: 45 %). Erityisen voimakasta pakkoruotsin vastustus on aktiivisimmassa työiässä olevilla vuotiailla (1996: 52 %, 2008: 47 %, 2013: 63 %). - Suomalaisten itse arvioima ruotsin taito on välttävä arvosanalla 6,1 (asteikko 4-10). Lähes 20 vuoden pakkoruotsin opinnoilla ruotsin taito ei siis ole käytännössä laisinkaan kohentunut. Professori Bengtssonin johtopäätös on, että enää vain juhlapuheissa ruotsin kieleen suhtaudutaan vahvan myönteisesti. Aika kuitenkin on nakertanut sitä. Itä- ja Pohjois-Suomessa pakkoruotsin vastustus on voimakkainta. Naisilla, vanhoilla ja korkeasti koulutetuilla on myönteisempi asenne ruotsiin. Tärkeimmäksi kuitenkin osoittautui ruotsin taito ruotsia pitää käyttää, jotta se tuntuisi merkitykselliseltä. Vai olisivatko kielteiset kokemukset leimanneet suhtautumista? kysyy hän. Folktinget, julkaisi vuonna 2000 tutkimuksen Vårt land, vårt språk kahden kielen kansa, jossa selvitettiin haastattelututkimuksen avulla suomenkielisen väestön suhtautumista kaksikielisyyteen, ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen. Haastattelut tehtiin vuonna 1996 ja haastateltavia oli 967 ikäryhmässä Tutkimusta täydennettiin haastattelemalla puhelimitse ruotsinkielisiä vuonna 1997, jolloin kysymykset koskivat asenteita kaksikielisyyteen. Tuloksista todettiin, että 86 % suomenkielisistä pitää suomenruotsalaisia tavallisina mattimeikäläisinä. Kuitenkin 26 % pitää heitä vieraana ja ärsyttävänä kieliryhmänä ja 44 % ylimielisinä. Lisäksi 55 % katsoo, että ruotsinkieliset haluavat pitäytyä omissa oloissaan ja eristäytyä suomenkielisestä väestöstä. Tulokset olivat sokki suomenruotsalaisille ja sen jälkeen he ovat käynnistäneet lukuisia hurmauskampanjoita, esimerkiksi Svenska pa stan, Nostetaan hurri pöydälle, Rakastu suomenruotsalaiseen, jne. Uusimmankin tutkimuksen tulosten mukaan mikään näistä ei ole kuitenkaan auttanut, vaan vääjäämättä suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli ovat menossa kohti niille kuuluvaa vähemmistöasemaa monien muiden vähemmistöjemme tapaan. Heikki Tala Dosentti Lähteet: 1. Bengtsson Åsa: Opinionmätning om svenskansa ställning I Finland 12 november Allard Erik. Svenska på stan ( ).

8 8 AVOIMET OVET Suomalaisuuden Liiton toimistossa Aurorankatu 7 A 1, Helsinki Torstaina 19. joulukuuta kello Suomalaisuushenkistä keskustelua, kahvia, teetä, glögiä ja pientä purtavaa. Tervetuloa! SUOMALAISUUDEN LIITTO RY on päättänyt lahjoittaa vuoden 2013 joulutervehdyksiin varatun summan UUSI LASTENSAIRAALA TUKIYHDISTYS 2017 RY:LLE. Sinäkin voit tehdä kertalahjoituksen! Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry FI (OP-Pohjola) Viite: JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle Toimiston nurkkaus Liiton jäsenrekisterin muuttuessa monet jäsenemme ovatkin jo ilmoittaneet sähköpostinsa Sähkökannel -tiedotteita varten. Toivoisinkin, että ne jäsenet, joilla on sähköposti, ilmoittavat sen jäsenrekisteriin osoitteeseen Terveisin Saila Ampuja toimistonhoitaja Suomalaisuuden Liitto ry Lahjoitustili IBAN FI Suomalaisuuden Liitossa oli 1284 jäsentä Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 22 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 3-4/2013 Joulu Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Toimitussihteeri: Saila Ampuja Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2013 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Meidän mielestä Kainuussa on hyvä asua.

Meidän mielestä Kainuussa on hyvä asua. Meidän mielestä Kainuussa on hyvä asua. Kainutlaatuinen Kainuu Kainuu Miltä tuntuisi herätä linnunlauluun? Kainuussa voit asua luonnon keskellä. Kainuussa on mahdollista asua keskellä kaupunkia, luonnon

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi Jäsenyys ja jäsenet Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö (katsokaa säännöt) Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 18.3.2007

Eduskuntavaalit 18.3.2007 Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

ReturnMe FIKSU OMISTUSMERKINTÄ

ReturnMe FIKSU OMISTUSMERKINTÄ Ensimmäinen kadottaa avaimet. Toinen löytää avaimet. Löytääkö ensimmäinen toisen? ReturnMe FIKSU OMISTUSMERKINTÄ Löytötavaroiden ongelma Ihmiset kadottavat tavaroitaan vuosittain miljoonien eurojen arvosta.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;

Lisätiedot

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30 Valtuusto 28.4.2015 30 1. MÄÄRÄALAN MYYMINEN RISTO MOISIOLLE Kh. 20.4.2015 35 Esityslistan liite 1 Risto Moisio haluaisi ostaa kunnalta määräalan Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Simola-nimisestä

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013

Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013 Asteriski ry Pöytäkirja Sivu 1 Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013 Aika 26.2.2013 Paikka Asteriski ry:n toimisto, ICT-talo Läsnä Pauliina Anttila (Poistui kohdassa 12) Toni Hämäläinen Toni Haikkari

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

HILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA

HILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA 1 HILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA Sukunimi, etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Arvo tai ammatti Virka tai toimi

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö. ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus

Tampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö. ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus Tampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus Aineiston sisältö ja koko ParFin on kaunokirjallisuuden suomi venäjä rinnakkaistekstikorpus,

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirin (III) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten

Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirin (III) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirin (III) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten Aika Lauantai 27.2.2016 klo 11.00 15.00 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Hyvä mobiilikortin käyttäjä!

Hyvä mobiilikortin käyttäjä! Hyvä mobiilikortin käyttäjä! AKK-Motorsport ry:n jäsenkortti on tänä vuonna Lompakossa oleva mobiilikortti. Mobiilikortti toimii puhelimeen ladattavana Lompakko-sovelluksena, joka toimitetaan kaikille

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja?

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Jäsenyritysten arkea

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot