Rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2014

Transkriptio

1 1 M Rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2014

2 2 Pääkirjoitus Suomalaisuuden Liitto ei hyväksy vihaa Sampo Terho Suomalaisuuden Liitto joutui tänä syksynä minun puheenjohtajakauteni kovimman hyökkäyksen kohteeksi. Liittoa on eri lehdissä syytetty ahdasmieliseksi, vihamieliseksi, yksisilmäiseksi, vähemmistövihaa nostattavaksi ja mikä pahinta, perussuomalaisten valtaamaksi. Tämän suuntaisia artikkeleja ilmaantui edellisen jäsenlehtemme ilmestyttyä ainakin Kainuun Sanomiin, Kalevaan, Hesariin, Demariin ja Savon Sanomiin. Syytökset olivat niin rajuja ja osin suorastaan mauttomia, että päättelin Liiton toimintaan kohdistuvan paitsi ärtymystä, niin myös suoranaista pelkoa. Tämä mielessäni päätin marraskuun alussa kutsua kaikki halukkaat median edustajat Suomalaisuuden Liiton toimistolle tutustumistilaisuuteen. Lupasin kertoa avoimesti Liiton tavoitteista, historiasta, rahoituksesta ja perussuomalaisten asemasta Liitossa ja tietysti vastata mihin tahansa muihin kysymyksiin. En asettanut osallistumisen ehdoksi, että tapaamisesta kirjoitettaisiin mitään. Toivoin tarjouksen houkuttelevan erityisesti meistä kielteisesti kirjoittaneet tahot paikalle. Lopputulos oli masentava, joskaan ei yllättävä: yksikään suomenkielinen media ei osallistunut. Paikalle saapui HBL ja Svenska YLE. Kiitos heille siitä ja olkoon tämä jälleen osoituksena, ettei kieliraja estä ajatustenvaihtoa, ainoastaan asenteet. Vaikka joulua odottaessa olisi mukavampi kirjoittaa rauhasta ja rakkaudesta, haluan nyt sanoa jotain vihasta, josko pois jääneet mediaihmiset ehtivät lukea edes tämän verran. Vanha klisee siitä, että vihan vallassa oleva ihminen muuttuu juuri siksi mitä vihaa, on nähdäkseni paljolti totta. Usein sattuu, että vihastunut ihminen pyrkii mielestään avarakatseisuuden nimissä vaientamaan keskustelukumppaninsa. Hyvin helposti voi myös huomaamattaan vaatia moniarvoisuutta samalla kun itse kieltäytyy tutustumasta erilaisuuteen. Vihaaminen vaatii silmien sulkemista laajemmalta todellisuudelta, asioiden yksinkertaistamista siis itsensä tyhmentämistä. Paradoksaalista kyllä, nähdäkseen esimerkiksi poliittisen vastustajan yksinomaan tyhmänä, on itsekin tultava tyhmäksi. Asian varjopuoli on, että toisen tyhmyys on sinun kuvitelmaasi, oma tyhmyytesi on totta. Kaikkein vaarallisinta on, kun kiihkeän samanmielinen yhteisö päättää uskotella toisilleen, että heidän tyhmyytensä on älyä, halveksuntansa suvaitsevaisuutta ja kiihkomielisyytensä avarakatseisuutta. Silloin ollaan kollektiivisen tyhmenemisen tiellä, jota kävellessä sanan- ja ajatuksenvapaus tallotaan jalkoihin. Samalla hiljaisesti myönnetään, että keskustelua ei voitu voittaa älyllisesti (mikä yleensä on merkki siitä, että oltiin väärässä). Järki korvataan fanaattisuudella. Miksi tällainen vastenmielinen vihaideologia kuitenkin niin usein menestyy? Koska ihmisellä on ihmeellisen nautinnollinen tarve huutaa ja jopa vihata yhdessä. Yhteinen vihollinen yhdistää, ja jonkun toisen alaspäin osoittelu tuo tympeää itsetyytyväisyyttä ja ylemmyydentunnetta. Mikä parasta, vihansa kohteeseen voi myös projisoida kaiken sen, mitä itsessään inhoaa. Näin tyhmentynyt mieli vapauttaa itsensä pahuudesta. Parhaiten tämä kaikki onnistuu kieltäytymällä tutustumasta toiseuteen ja ruokkimalla omia harhakäsityksiään sitä kohtaan. Kun vastustaja on mielikuvissa epäinhimillinen, epäinhimillisyys sitä kohtaan on sekin hyväksyttävää ja jälleen kerran vihaaja on tullut juuri siksi mitä vihasi. Suomalaisuuden Liitto ei edusta eikä hyväksy tällaista maailmankuvaa. Päinvastoin olen parhaani mukaan puheenjohtajakaudellani yrittänyt tuoda kiihkeää kielikeskustelua järjelliselle pohjalle. Keskustelua edistäisi, jos suomalaisella lehdistöllä riittäisi jatkossa aikaa paitsi kirjoittaa asioista, myös tutusta niihin. Oletettavasti hyökkäyksen kiihkeys ja ajankohta liittyi läpi menneeseen kansalaisaloitteeseen ruotsin vapaaehtoisen opiskelun puolesta. Jos näin on, syytökset näyttäytyvät yrityksenä välttää asiallista keskustelua nykyisestä kielipolitiikasta, jota ei järjellisesti voi puolustaa. Mainittakoon silti ankarimpienkin hyökkääjien, eli tässä tapauksessa Kainuun Sanomien ja Kalevan kunniaksi, että lehdet julkaisivat kuitenkin pääkirjoituksilleen lähettämäni vastineet. Toivotaan siis kaikille yli kieli- ja mielipiderajojen hyvää ja rauhallista joulua! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja

3 3 Julkisissa opasteissa syrjitään suomen kieltä Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tieliikennelain uudistamisen ajantasaistamisesta. Uudistus on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2015 lopulla. Kyse on mittavasta lainsäädäntöuudistuksesta. Tieliikennelain nojalla on säädetty tieliikenneasetus (182/1982). Asetuksen kolmannessa luvussa säädetään liikennemerkeistä. Yhteiskunnassamme on havaittavissa entistä voimakkaampi ja osin ilmeisesti tarkoituksellinen siirtyminen käyttämään julkisissa teksteissä ja myös liikennemerkeissä tekstejä, jotka eivät ole suomea saatikka ruotsia. Osin kyse lienee ns. kansainvälistymisestä mutta osittain ehkä asenteista. Tieliikennelain uudistuksella voidaan toki puuttua vain liikennemerkkeihin, mutta syytä laajempaankin tarkasteluun on. On erikoista, että taksi- tai linja-autojen kaistoja ei tarvitse merkitä ollenkaan suomeksi. Muuttamalla tieliikenneasetusta tieliikennelain uudistamisen yhteydessä voitaisiin tähän epäkohtaan puuttua. Kuten kuvasta näkyy, on takseille ja busseille varattu kaista merkitty taxi ja bus. Todettakoon, että bus ei ole edes ruotsia, oikea kirjoitusasu olisi buss. Kyseiset merkinnät ovat kuitenkin asetuksen mukaisia. Käsitykseni mukaan muualla Euroopassa käytetään kunkin maan pääkieltä tai virallisia kieliä. Suomi on siis tässäkin suhteessa ainutlaatuinen erikoistapaus. Ohessa on kuvamateriaalia myös muusta viranomaistahojen käyttämästä kielestä opasteissa ja kartoissa. Helsingin seudun karttapalvelussa Vuosaaren satamaan on suljetulle satama-alueelle keksitty tiennimiä englanniksi, joita ei löydy edes mistään virallisista rekistereistä. Pelkästään englanninkieliset kadunnimet ovat kaiken lisäksi kielilain vastaisia. Valtionyhtiö Finavia (entinen Ilmailulaitos) käyttää Helsinki-Vantaalla eräissä opasteissaan vain englantia. Käytäntö ei vastaa kielilakia. On myös erikoista, että rajavartiolaitoksen uusi ulkovartiolaiva saa kylkeensä ison tekstin englanniksi, suomenkielinen on vain pienellä merkittynä. Valmisteltaessa tieliikennelain muutosta olisi liikenne- ja viestintäministeriön otettava huomioon opasteiden ja kaistamerkintöjen säätäminen sellaisiksi, että ne huomioivat kielilain periaatteet. Valtiolla on myös muussa toiminnassaan esimerkinomainen velvollisuus osoittaa syrjimättömyytensä suomen kieltä kohtaan! Olli Kotro Kuva otettu GoogleMaps-palvelusta. Ks. kaistan yläpuolinen opaste ja kaistamerkinnät. Kuva: Helsingin seudun karttapalvelu Kuva otettu Finavian verkkosivuilta finavia.fi Kuvankaappaus rajavartiolaitoksen sivulta raja.fi Sukukansapäivän aiheena matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla Sukukansapäivän aiheena tänä vuonna oli matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla. Tapahtuman tavoitteena oli antaa näkemystä suomalais-ugrilaisten alueiden brändäyksestä ja vetovoimatekijöistä matkailun näkökulmasta. Helsingin Musiikkitalossa 19. lokakuuta pidetyn tapahtuman järjestäjinä olivat Karjalan Sivistysseura ja Sukukansojen ystävät. Place Marketingin seniorikonsultti Ilkka Vaura kertoi aiheen pohjustukseksi paikan markkinoinnista ilmiönä. Paikan markkinoinnin avulla on läpi historian houkuteltu ihmisiä muualle. Paikat kilpailevat keskenään niin investoinneista, yrityksistä, asukkaista, osaajista kuin matkailijoistakin. Paikan markkinoinnin ideana on, että alueesta nostetaan esiin strategisesti ainutlaatuisia ja erottavia asioita. Tuloksia tuottavassa markkinoinnissa 80 prosenttia on tunnetta ja vain 20 prosenttia faktaa. Matkailusta Saamelaisalueella kertoi inarinsaamelaisen poromiehen Petri Mattuksen vaimo Kirsi Ukkonen. Mattuksen porotilan periaatteena on, että mitään ei tehdä mitä ei tehtäisi ilman matkailua. Tila pyrkii profiloitumaan kaikin puolin aitona porotilana, jossa myös saamelaisuus on aitoa. Ukkonen nostikin aidon saamelaisuuden esille kilpailuetuna ja toivoi, että sen käyttömahdollisuuksia voitaisiin edistää luomalla oma tuotemerkki aidoille Sámi duódji tuotteille. Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitsevan Veskelyksen kylän johtaja Irina Pogrebovskaja totesi karjalaisuuden olevan kylänsä brändin erottamaton osa. Veskelys panostaa karjalan kieleen järjestämällä karjalan opetusta koulussa. Osaksi kylän päiväkotia on perustettu kielipesä, jossa lapset oppivat karjalaa jo varhaisessa iässä. Matkailun kannalta Veskelyksen tärkein pääoma ovatkin juuri ihmiset. Tulijoilla on mahdollisuus kuulla karjalan kieltä niin mummojen perinteisinä lauluina ja itkuvirsinä kuin nuorten uudempien versioiden muodossa. Petri Niikko kertoi suomalaisugrilaisten alueiden vetovoimatekijöistä matkailuyrittäjän näkökulmasta. Marinmaan ja Udmurtian viehätyksen Niikko sanoo perustuvan siihen, että marit ja udmurtit ovat Euroopan viimeisiä luonnonkansoja. Luonnonuskonto elää ja voi hyvin Marinmaalla rukouksien ja uhrilehtojen muodossa. Niikko on huomannut matkailijoiden arvostaneen myös hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia, kyläjuhlia, museoita sekä perinteisten vaatteiden symboliikkaa. Sukukansapäivän perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että suomalais-ugrilaisten alueiden matkailubrändin tulee menestyäkseen perustua vahvasti kansojen omaperäiselle kulttuurille. Suomalais-ugrilaisten kansojen läheinen luontosuhde sekä värikäs kulttuuri laulujen, tanssien, ruuan ja asujen muodossa tekevät matkailun kyseisillä alueilla potentiaalisesti kasvavaksi alaksi. Irina Pogrebovskajan esityksestä kävi ilmi, että Veskelyksessä halutaan panostaa karjalan kielen opetukseen myös matkailun näkökulmasta. Karjalan kielellä onkin Karjalan tasavallan matkailun kannalta suuri potentiaali, joka liittyy paitsi alueen oman kielen tuomaan omaleimaisuuteen, niin myös karjalan kielen keskinäiseen ymmärrettävyyteen suomen kielen kanssa. Matkailu on yksi mahdollisista keinoista, joiden avulla suomalais-ugrilaisten kielten puhujille on mahdollista antaa konkreettisia lisäkannustimia säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Suomalais-ugrilaisten kielten tulevaisuuden kannalta on syytä toivoa, että matkailu voi nostaa kielten statusta ja siten saada ihmiset vaalimaan kansojensa kulttuuriperintöä. Sakari Linden Kirjoittaja on Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja

4 KIRJAESITTELY 4 Tuomas Kaakinen NOCTURNE Kuvia suomalaisuudesta Tunnelmallinen, upea valokuvateos suomalaisuuden maisemista Kirja on valokuvateos, jonka kuvateksteinä käytetään Eino Leinon runoja. Valokuvaaja Tuomas Kaakinen tutustui Eino Leinoon 17-vuotiaana. Isän hautajaisissa perheelle annettiin lahjaksi Eino Leinon Suuri runokirja. Eino Leinon runoista on muodostunut Kaakiselle jonkinlainen opas niin menneeseen kuin nykypäiväänkin. Kaakinen kuvasi mainoskuvaajan työnsä vastapainoksi suomalaisuusaiheisia kuvia omaksi ilokseen. Kirjaksi kuvat päätyivät Kamera -lehdessä olleen artikkelin Kansallisen identiteetin jäljillä kautta. Kariston kustannustoimittaja Satu Laatikainen otti valokuvaaja Kaakiseen yhteyttä luettuaan tekstin. Karistolta tulleen ehdotuksen kautta kirjan kuvateksteiksi tulivat Eino Leinon runot. Kotini Kuuset ne kotini ikkunan alla tuiskeessa tuulien taipuvat vain, siellä mun taattoni on kotosalla, pystyssä päänsä hän kantavi ain. Lainehet mun kotolahdella vainen rakkaita rantoja suutelevat, siell emon huolia kantelevaisen poskia kyynelet uurtelevat. Oi, muistatko vielä sen virren Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin, kun yö liki ikkunan liikkui - se virsi se viihdytti niin. Se antoi rintahan rauhaa, se uskoa unehen loi - Jos muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se, oi! Pohjolan kotkat ne kannella taivaan kaartavat ilmoa uljahasti; siellä mun verevät veikkoni raivaa korpea kolkkoa reippahasti. Pulmoset talvella hangelle lentää, allit ne jäillä jo leikkiä lyö, puhtaampi mun ompi siskoni sentään, hempeä, hertas kuin Pohjolan yö. Kuumasti polttavi aurinko armas kesällä poskia heimoni tään, kuumempi näljän kyynele karvas talvella keskellä hyytävän jään.

5 5 Kultaansa ikävöivä Oi, jos oma impeni armahin mä tänne sun vieraaks saisin, karit kaikki ma tieltäsi perkkaisin ja väylät mä viitottaisin. Ja kieloja aalloille kylväisin mä talvisen tuiskun lailla ja saisivat sadetta saaretkin ja kunnahat rantamailla. Näin lempeni tuoksuja henkisit vaan ja kulkisit kukkamerta. Ja nyt jos, impi, et tullekkaan - niin tottahan toinen kerta! Eurooppa murroksessa, Katalonia kulkee kohti itsenäisyyttä Historiallisen todistusaineiston perusteella on syytä olettaa, että Katalonia pystyy toimimaan myös itsenäisenä. Katalonian Vaakuna Vauras alue ei halua olla maksumiehenä Viime vuoden syyskuussa noin puolitoista miljoonaa katalonialaista marssi Barcelonassa alueen itsenäisyyden puolesta. Suomessa on hyvin, jos mielenosoitukseen saa pari sataa ihmistä. Jokin on selvästi saanut katalaanit liikkeelle. Viimeinen pisara on ollut eurokriisi. Katalonialaiset ovat kyllästyneitä keskushallinnon määräämiin säästöihin ja sanovat, että maksavat veroillaan keskushallinnolle enemmän kuin on reilua. Diadaksi kutsuttu mielenilmaus oli innostukseltaan ja mittaluokaltaan vastaava kuin autonomian palauttaminen 1970-luvun lopulla. Katalonian itsenäisyyttä ajava alueen pääministeri Artur Mas hajotti alueparlamentin ja määräsi uudet vaalit ja sen tien päähän kansanäänestyksen mahdollisuuden Katalonian tulevaisuuden määrittelemiseksi. Viime marraskuun lopun vaaleissa kaksi kolmesta katalaanista antoi tukensa Masille ja muille itsenäisyyttä kannattaville ryhmittymille. Historia toistaa itseään Ensimmäisen kerran Kataloniasta tuli itsenäinen valtakunta noin tuhat vuotta sitten. Alueen kreivit taipuivat Espanjan hallitsijoiden valtaan vasta Amerikan mantereen löytyessä. Barcelonan suurmielenosoitus Vuoden 1932 itsenäisyysjulistus järjestettiin Katalonian kansallispäivänä. Katalonian joukot hävisivät 11. syyskuuta 1714 käydyn Espanjan perimyssotiin kuuluneen taistelun Felipe V:n joukoille, ja alue liitettiin Espanjaan. Taistelu tunnetaan Barcelonan valtauksena. Viimeksi Katalonia julistautui itsenäiseksi Espanjan toisen tasavallan synnyttyä vuonna Espanjan sisällissodassa katalaanit tukivat tasavaltalaisia, jotka hävisivät oikeistodiktatuurin vuonna 1939 perustaneelle Francisco Francolle. Siihen päättyi Katalonian itsenäinen taival ainakin tältä erää. Espanjalle Katalonian menettäminen olisi taloudellinen katastrofi. Noin kaksikymmentä prosenttia maan bruttokansantuotteesta tulee Kataloniasta. Alueen osuus Espanjan viennin arvosta on kolmannes, ja panos koko maan sosiaalimenoihin on niin ikään kolmannes. Käytännössä Katalonia on jo kuin pikkuvaltio valtion sisällä, kun toiset taas ovat isoja kuntaliittoja. Kaikkien alueiden rahoitus kulkee keskushallinnon kautta baskimaata lukuun ottamatta. Espanjaa hallitseva Partido Populare on tuominnut Masin itsenäisyysinnon demokratian vastaiseksi ja pelkuruudeksi talouskriisin aikana. Espanjan suurin oppositiopuolue, sosialistit, joutui puun ja kuoren väliin. Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn hallitusta ei voi tukea eikä katalaanien irtoamista Espanjasta. Lähteekö Katalonia omille teilleen kansakuntana, joka muodostaisi uuden valtion Eurooppaan? Valituksen aiheita Tyhjästä eivät katalaanit valita. Katalonia maksaa vuosittain keskushallinnolle 16 miljardia euroa enemmän kuin se saa takaisin. Jokaista Kataloniasta lähtevää sataa euroa vastaan autonominen alue saa takaisin 55 euroa. Ja kun poliitikot ovat kyseessä, ei ole vaikea arvata, millä Katalonian vaje rahoitetaan velalla, jota on kertynyt vuosittain yli euroa asukasta kohti. Katalonia tuottaa Espanjalle resursseja kaikista alueista kolmanneksi eniten, mutta saa takaisin vasta kymmenenneksi eniten. Katalonia on joutunut pyytämään keskushallinnolta viiden miljardin euron hätälainaa. Tässä mielessä Espanja on kuin nykyinen Euroopan unioni pienoiskoossa. Katalaanit ovat vuosia esittäneet erilaisia vaatimuksia keskushallinnolle. Tuloksena on ollut vain itsehallintosopimusten tyrmääminen, katalonialaisvihaa lietsova mustamaalaaminen ja luvattujen infrastruktuurisijoitusten viipyminen hamaan iäisyyteen. Aluehallinnon mukaan Katalonia on 25 vuoden aikana maksanut Madridin keskushallinnolle lähes 300 miljardia euroa ylimääräistä, jota ei koskaan ole sijoitettu alueelle takaisin. Vahva ja itsenäinen Katalonialaiset Joan Canadell ja Albert Macia ovat kirjoittaneet teoksen Katalonia: Aito ja rikas valtio. Heidän mukaansa Katalonia maksaa kuudentoista prosentin väestöosuudella Espanjan kirstun sosiaalimaksuja lähes 29 prosenttia. Yhdistettynä järkyttävään velkataakkaan tämä näkyy kirjoittajien mukaan alueen rappeutumisena. Viime lokakuussa tehdyn mielipidetiedustelun mukaan yli kaksi kolmesta Katalonian yritysten Jatkuu sivulle 6

6 6 SYYSKOKOUS Suomalaisuuden Liitto ry:n syyskokous pidettiiin Kampin palvelukeskuksessa Kokous valitsi filosofian maisteri, europarlamentaarikko Sampo Terhon jatkamaan Liiton puheenjohtajana. Vuoden 2014 hallituksen jäseninä ovat seuraavat: Professori Ilmari Rostila Valtiotieteiden kandidaatti Simon Elo Opetusneuvos Voitto Mäkipää Hum.kand. Antti Ahonen Vanhempi konstaapeli Hannu Lakee Filosofian maisteri Pekka M. Sinisalo VTM, LLM Sakari Linden uusi Kansanedustajan avustaja Vilhelm Junnila uusi Sijoittaja Jarmo Mero uusi Jatkoa sivulta 5 toimitusjohtajista kannatti alueen itsenäisyyttä. Ei ihme, sillä kymmenen viime vuoden aikana alueelta on kadonnut kymmenentuhatta yritystä. Canadellin ja Macian mukaan itsenäisyydellä olisi Katalonialle dramaattinen taloudellinen merkitys. Ilman budjettivajetta Katalonialla olisi joka vuodelle ylimääräinen yli 16 miljardin euron potti, mikä sallisi verojen laskun 20 prosentilla yrityksiltä ja 5 prosenttiyksikön pudotuksen veroasteelle. Eläkkeitä korotettaisiin 10 prosenttia ja sosiaalimaksuja pudotettaisiin saman verran. Loppu kolmannes olisi kustannuksia uuden valtiokoneen ja Euroopan sitoumuksiin sekä investointeihin infrastruktuuriin ja innovaatiopolitiikkaan. Katalonian merkittävimpiä aloja ovat teollisuus, teknologia ja palvelualat. Alueen yli yrityksellä on maailman kolmanneksi eniten kansainvälisiä vientikumppaneita. Vain Thaimaalla ja Arabiemiirikunnilla on enemmän vientikumppaneita kuin Katalonialla. Suomi on samalla listalla kahdeskymmenes. Yhdeksänkymmentäneljä prosenttia yrityksistä työllistää enemmän kuin kymmenen henkeä. Canadell ja Macia kutsuvat Kataloniaa Välimeren Norjaksi, Ruotsiksi, Suomeksi tai Alankomaiksi. Canadellin ja Macian mukaan Katalonian nykyinen lähes 25 prosentin työttömyysprosentti putoaisi itsenäisessä valtiossa kymmeneen, jopa kuuteen prosenttiin. Canadell ja Macia myös väittävät, että Katalonia maksaisi velkansa parissa vuodessa. Loppunäytös Artur Mas haluaa Madridilta virallisen luvan kansanäänestykselle saman tapaan kuin Britannia antoi Skotlannille. Keskushallinnon vastaus on todennäköisesti sovitteleva luvataan keventää maksutaakkaa ja antaa itsenäinen veronkanto-oikeus. Vaikka Espanja saisi Katalonian sopimuksella hiljaiseksi, eivät murheet siihen pääty. Arvioiden mukaan työttömyys kasvaa tänä vuonna maassa yli 30 prosentin, mikä tarkoittaisi yli 60 prosentin nuorisotyöttömyyttä. Niin sanottu arabikevät oli seurausta nuorten ja erityisesti nuorten miesten työttömyydestä ja siitä seuranneesta vallankumoushalusta. Espanjan mahdollisen kansannousun kohdalla tuskin kukaan kehtaa puhua lämpimästä keväästä. Historiallisen (Kuva: Saara Sarvas) todistusaineiston perusteella on syytä olettaa, että Katalonia pystyy toimimaan itsenäisenä. Katalonian alueparlamentti julistautui poliittisesti ja oikeudellisesti suvereeniksi subjektiksi 23. tammikuuta. Alueparlamentin 135 edustajasta 85 äänesti itsemääräämisoikeuden julistamisen puolesta. Seuraava askel julistuksen jälkeen on itsenäistymistä selvittävän siirtymäneuvoston perustaminen. Kortit ovat pöydällä. Pian nähdään, kenellä on paras käsi. Katalonia Pinta-ala: km2 (6,3 % Espanjasta) Asukkaita 2011: 7,5 miljoonaa (7,5 % Espanjasta) Kieli: Katalaani Katalaani äidinkielenä: 6,5 miljoonaa Bkt 2011: 200,3 miljardia euroa (18,7 % Espanjasta) Työttömyysaste 2012: 22,56 (Espanja 2013: 26,6) Yrityksiä 2012: Alueparlamentissa edustajia: 135 Velkaantumisaste: Noin 44 miljardia (22 % bkt:sta) Vienti muualle EU:hun 2011: 36 miljardia euroa (26 % Espanjasta) Vienti muihin maihin 2011: 19 miljardia euroa (26 % Espanjasta) Simon Elo kirjoittaja on Liiton hallituksen jäsen

7 Kansanedustaja Jussi Niinistölle Liiton ansiomitali Suomalaisuuden Liiton pitkäaikaiselle hallitusvaikuttajalle kansanedustaja Jussi Niinistölle myönnettiin 19. marraskuuta 2013 Liiton ansiomitali. Mitali luovutettiin hänelle juhlavasti eduskunnan valtiosalissa. Nuori, tuolloin 25 vuotias, filosofian maisteri valittiin Suomalaisuuden Liiton hallitukseen 30. maaliskuuta 1996 Annantalolla pidetyssä vuosikokouksessa. Vuosina Niinistö toimi myös Liiton toiminnanjohtajana. 17-vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen Jussi Niinistö jättää paikkansa Suomalaisuuden Liiton hallituksessa. Toivotamme hänelle onnea ja menestystä kaikissa tulevissa tehtävissään sekä elämässään. Kiitos Jussi! 7 Ruotsin kielen asema heikentynyt Suomessa Joskin ruotsin kieli on virallinen kieli Suomessa, se on vähemmistön kieli ja sen vuoksi sen asema on maassamme uhanalainen (Mirja Saari. Ruotsin kieli Suomessa, Gaudeamus 2005) Suomenruotsalaiset ovat teettäneet useita mielipidetutkimuksia suomenmaalaisten (finländare) suhtautumisesta ruotsin kieleen, suomenruotsalaisuuteen ja pohjoismaisuuteen. Tuorein on suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman julkistama Opinionsmätning om svenskans ställning i Finland. Professori Åsa Bengtssonin raportissa on vertailtu kolmen tutkimuksen tuloksia; vuonna 1996 Folktingetin teettämän ja vuosina 2008 sekä 2013 Magman teettämien tutkimusten. Tulokset ovat yllättävän yhdensuuntaisia ja kaikki tutkitut osiot osoittavat ruotsin kielen aseman ja merkityksen vähentyneen lyhyessä ajassa. - Yhä harvempi vuotias pitää ruotsin kieltä tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa (1996: 70 %, 2008: 74 %, 2013 enää 63 %). - Yhä harvempi pitää ruotsin kielen ja kulttuurin kuolemaa menetyksenä (1996: ei kysytty, 2008: 72 %, %). - Yhä harvempi pitää tärkeänä pohjoismaista identiteettiä (1996: 91 %, 2008: 93 %, 2013: 90 %). - Yhä harvempi pitää tärkeänä, että johtavat poliitikot osaavat ruotsia (1996: ei kysytty, 2008: 85 %, 2013: 78 %). - Yhä harvempi uskoo ruotsin kielestä olevan taloudellista hyötyä (1996: 75 %, 2008: 68 %, 2013: 58 %). - Yhä harvempi kannattaa pakkoruotsia (1996: 52 %, 2008: 50 %, 2013: 45 %). Erityisen voimakasta pakkoruotsin vastustus on aktiivisimmassa työiässä olevilla vuotiailla (1996: 52 %, 2008: 47 %, 2013: 63 %). - Suomalaisten itse arvioima ruotsin taito on välttävä arvosanalla 6,1 (asteikko 4-10). Lähes 20 vuoden pakkoruotsin opinnoilla ruotsin taito ei siis ole käytännössä laisinkaan kohentunut. Professori Bengtssonin johtopäätös on, että enää vain juhlapuheissa ruotsin kieleen suhtaudutaan vahvan myönteisesti. Aika kuitenkin on nakertanut sitä. Itä- ja Pohjois-Suomessa pakkoruotsin vastustus on voimakkainta. Naisilla, vanhoilla ja korkeasti koulutetuilla on myönteisempi asenne ruotsiin. Tärkeimmäksi kuitenkin osoittautui ruotsin taito ruotsia pitää käyttää, jotta se tuntuisi merkitykselliseltä. Vai olisivatko kielteiset kokemukset leimanneet suhtautumista? kysyy hän. Folktinget, julkaisi vuonna 2000 tutkimuksen Vårt land, vårt språk kahden kielen kansa, jossa selvitettiin haastattelututkimuksen avulla suomenkielisen väestön suhtautumista kaksikielisyyteen, ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen. Haastattelut tehtiin vuonna 1996 ja haastateltavia oli 967 ikäryhmässä Tutkimusta täydennettiin haastattelemalla puhelimitse ruotsinkielisiä vuonna 1997, jolloin kysymykset koskivat asenteita kaksikielisyyteen. Tuloksista todettiin, että 86 % suomenkielisistä pitää suomenruotsalaisia tavallisina mattimeikäläisinä. Kuitenkin 26 % pitää heitä vieraana ja ärsyttävänä kieliryhmänä ja 44 % ylimielisinä. Lisäksi 55 % katsoo, että ruotsinkieliset haluavat pitäytyä omissa oloissaan ja eristäytyä suomenkielisestä väestöstä. Tulokset olivat sokki suomenruotsalaisille ja sen jälkeen he ovat käynnistäneet lukuisia hurmauskampanjoita, esimerkiksi Svenska pa stan, Nostetaan hurri pöydälle, Rakastu suomenruotsalaiseen, jne. Uusimmankin tutkimuksen tulosten mukaan mikään näistä ei ole kuitenkaan auttanut, vaan vääjäämättä suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli ovat menossa kohti niille kuuluvaa vähemmistöasemaa monien muiden vähemmistöjemme tapaan. Heikki Tala Dosentti Lähteet: 1. Bengtsson Åsa: Opinionmätning om svenskansa ställning I Finland 12 november Allard Erik. Svenska på stan ( ).

8 8 AVOIMET OVET Suomalaisuuden Liiton toimistossa Aurorankatu 7 A 1, Helsinki Torstaina 19. joulukuuta kello Suomalaisuushenkistä keskustelua, kahvia, teetä, glögiä ja pientä purtavaa. Tervetuloa! SUOMALAISUUDEN LIITTO RY on päättänyt lahjoittaa vuoden 2013 joulutervehdyksiin varatun summan UUSI LASTENSAIRAALA TUKIYHDISTYS 2017 RY:LLE. Sinäkin voit tehdä kertalahjoituksen! Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry FI (OP-Pohjola) Viite: JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle Toimiston nurkkaus Liiton jäsenrekisterin muuttuessa monet jäsenemme ovatkin jo ilmoittaneet sähköpostinsa Sähkökannel -tiedotteita varten. Toivoisinkin, että ne jäsenet, joilla on sähköposti, ilmoittavat sen jäsenrekisteriin osoitteeseen suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi Terveisin Saila Ampuja toimistonhoitaja Suomalaisuuden Liitto ry Lahjoitustili IBAN FI Suomalaisuuden Liitossa oli 1284 jäsentä Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 22 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 3-4/2013 Joulu Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Toimitussihteeri: Saila Ampuja Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2013 Sähköposti: suomalaisuudenliitto@ kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)