Vuoden HSO 2012 Leena Tammi on ylpeästi perinteinen sihteeri s. 10

Transkriptio

1 Ay-liike digiajan haasteissa s. 4 Maailma muuttuu assistentin työ mukana s. 13 Ammattiliitto tuo turvaa arkeen s. 18 Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 4/ vuosikerta Vuoden HSO 2012 Leena Tammi on ylpeästi perinteinen sihteeri s. 10

2 SiSällyS 3 Puheenjohtajalta. Joulun toiveita 4 Uuden ajan ay-liike. Ay-liike digiajan haasteissa 8 Yhteistyössä. Renssanssimies Jaso Sasaki 9 Hallituksen jäsenen terveiset. Verkostoissa on voimaa! Vuoden HSO 2012 Leena Tammi: Ylpeästi perinteinen sihteeri Työympäristö muutoksessa. Maailma muuttuu assistentin työ mukana Syyskokouksen päätöksiä Jäsenmaksu alenee ja opiskelijajäsenmaksukäytäntö selkiytyy Uuden ajan ay-liike. Amattiliitto tuo turvaa arkeen Kielen kiemurat. Kielenhuollon työkaluja HSOille Ajassa. Salla Huttunen valppaana kohti muutosten aikaa 26 HSO-päivä vei vieraat satumaisiin tunnelmiin 30 Uutiset Kolumni. Sydänten joulu 34 Joulutarinoita Tulipa testattua: Lounaalla Tilaa HSO-paita! s.31 SIvu 13. Maailma muuttuu, myös assistentin työ. SIvu 26. HSO-päivä vei satumaisiin tunnelmiin. SIvu 34. Hyvää joulua, toivottaa jäsenlehti Aidon toimitus! kuva: maria mahar Numero 4/2012 kannen kuva Teemu ullgrén 2 AitO 4/2012 Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 40. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju Toimitussihteeri Maarit rapp maarit.rapp@aitohso.fi (toimituksellinen aineisto) Toimituskunta Sini Ala-kanto Petra Nikkinen Anni Piipponen krista Tirkkonen Marjo valjakka Tommi vanha karoliina viitasalo Susanna Winqvist Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä kpl Painopaikka Libris Oy Taitto Nymandesign Oy ISSN Aikakausilehtien Liiton jäsen AITO HSO ry Eerikinkatu 20 C Helsinki Puhelin (09) hso@aitohso.fi Jäsenmaksu vuonna ,15 %. kannatusjäsenmaksu 65 euroa. Yhdistyksen pankkitili Nordea IBAN: FI BIC: NDEAFIHH HSO-missio: Aito HSO ry:n tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnettuutta. HSO-visio 2013: Aito HSO ry on yli 3000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista. HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

3 PUHEENJOHTAJAlTA kuva: PETri JUNTUNEN Joulun toiveita NäIN JOuLuN ALLA päätin kertoa teille omista joulutoiveistani. Toiveeni eivät ole vaatimattomia ja niiden toteutuminen edellyttää meiltä kaikilta toimia. Olen kuitenkin toiveikas toiveitteni toteutumisesta. Suomen kansa on ennenkin selvinnyt hankalista tilanteista, miksei nytkin. ENSIMMäINEN TOIvEENI on, että työelämän tuottavuuden nousun mahdollistava yhteistoimintalain henki olisi työpaikoillamme osa jokapäiväistä työarkea. Yhteistoimintalain henki ja keskeinen tavoite on, että yritysten toiminta ja tuottavuus paranevat ja avoin vuorovaikutus työnantajan ja työntekijän kesken lisääntyy. Tarkoituksena on myös edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa työpaikolla. Se ei siis ole irtisanomislaki, vaikka laissa on toki myös säädetty tästä menettelystä. Lakia on noudatettava yli 20 hengen yrityksissä mutta valveutunut pienempikin yritys hyödyntää lain kirjauksia. Tutkimusten mukaan nimittäin yritykset, joissa yt-laki on osa työpaikan arkea ovat onnistuneet tuottavuuden ja kannattavuuden kasvussa. TOINEN TOIvEENI on, että työmarkkinaosapuolet unohtaisivat historian jännitteet ja alkaisivat aidon ja kaikkia osapuolia hyödyttävän keskustelun suomalaisen työelämän kehittämisestä. Heidän pitäisi tehdä päätöksiä, jotka oikeasti kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Ymmärrän ja täytyykin olla niin, että omien jäsenten etuja ajetaan puolin ja toisin, mutta omaan napaan katsomisen ja kaikenlaisen nokituksen sijaan voisi miettiä, millä keinoin saamme yhdessä rakkaan kotimaamme takaisin kasvun tielle. kolmas TOIvEENI on, että suomalainen työväestö haluaisi kantaa oman kortensa kekoon näissä tulevaisuuden talkoissa antamalla valtakirjan ammattiyhdistysliikkeelle työsuhdeasioidensa ajamiseen myös tulevaisuudessa. Mitä enemmän työikäiset siirtyvät pelkän työttömyyskassan jäseneksi, sitä vähemmän ammattiyhdistysliike voi vaikuttaa suomalaisen työelämän laadulliseen kehittämiseen. On hyvä muistaa, että työelämän kehittäminen on tehty valtaosaltaan ammattiyhdistysliikkeen toimesta. Suomessa ei olisi vuosilomalakia, lomarahoja, tasa-arvolakia, yt-lakia, perhevapaita puhumattakaan jokaisen puolesta neuvotelluista palkankorotuksista. Tämän kehittämisen hinta on ay-liikkeen jäsenyys. Olemalla jäsen kantaa jo korttaan melko pitkälle. NELJäS JA viimeinen toiveeni on, että meillä jokaisella olisi mielenkiintoinen työ, jonka pysyvyyteen voisimme luottaa. Että vapaa-aikamme täyttäisi läheiset ihmiset ja asiat, jotka antavat meille voimia sekä että terveytemme riittäisi pitkään ja hyvään elämään. TOIvON, ETTä me aidot HSOt olemme valmiita talkoisiin Suomen työelämän hyvinvoinnin puolesta. Minä ainakin olen. HYvää JOuLuA kaikille Aidon lukijoille! n»on hyvä muistaa, että työelämän kehittäminen on tehty valtaosaltaan ammattiyhdistysliikkeen toimesta.» Marina Paulaharju puheenjohtaja AitO 4/2012 3

4 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE TEkSTI: SUSANNA WiNqviST kuvat: JOHANNA kannasmaa Digicowboyt ja verkkokuraattorit Ay-liike digiajan haasteissa Ammattiyhdistysliike painii uudenlaisten haasteiden parissa muuttuneessa mediamaailmassa. Kuinka toimia yhteisöllisessä digiajassa, miten tavoittaa digicowboyt. Mediatoimisto Toinen Helsingin luova johtaja Jani Halme pohdiskelee, millä keinoin ay-liike voisi vastata näihin haasteisiin. NYkYPäIväN digicowboyt eivät ole kuulleetkaan tammikuun kihlauksesta, pamauttaa Jani Halme. Siis mitä? Valotetaanpa asiaa hieman. Tammikuun kihlaus tapahtui vuonna 1940, jolloin silloinen työnantajajärjestö antoi julistuksen. Se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Digicowboy-käsite puolestaan on Tieto- Enatorin entisen toimitusjohtajan Pekka viljakaisen lanseeraama termi, jota Halme mielellään käyttää. Halme kuvailee digicowboyta henkilöiksi, jotka ovat syntyneet nettiaikaan. Näillä nuorilla miehillä ja naisilla, diginatiiveilla, on aina ollut työkalut tiedon etsimiseen, omien mielipiteidensä esille tuomiseen, samoin kuin keinot ja halua verkostoitua lokaalisti ja globaalisti. HALME kertoo, mistä erottaa diginatiivin ja digimaahanmuuttajan. Aivan kuten perinteinenkin maahanmuuttaja, joutuu digimaahanmuuttaja opettelemaan uuden ympäristönsä kielen, kulttuurin ja tavan kommunikoida. Maahanmuuttaja muistaa hetken jolloin hän ensimmäisen kerran meni nettiin. Diginatiivi puolestaan ei kunnolla edes ymmärrä termiä mennä nettiin. Digicowboyt ovat aina käyttäneet verkkoon kytkettyä tietokonetta, he ovat netissä koko ajan, toteaa Halme ja muistelee itse kaihoisasti ensimmäistä surffaushetkeään Netscapella. Halme ei siis itsekään ole digicowboy, mutta työnsä puolesta tekemisessä heidän kanssaan. Hän ei hämmästele sitä, että ammattiyhdistysliike jää etäiseksi nettisukupolvelle. Halme kritisoi ay-liikkeen roolia nykyaikana, erityisesti luovilla asiantuntija-aloilla, joissa työsopimukset syntyvät hyperlokaalisti, silmästä silmään. Halmen mukaan aivotyöläisillä on monesti mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihinsa 4 AitO 4/2012

5 niin hyvin, että heillä ei ole tarvetta perinteiselle ay-liikkeelle. Digicowboylla ei ole samaa lojaalisuutta työnantajaa kohtaan kuin hänen vanhemmillaan oli. Digicowboylta voi puuttua lojaalisuus ylipäätänsä koko työntekoa kohtaan. Tämä luo haasteita työnantajille. Nämä samat sitoutumisen haasteet koskevat luonnollisesti myös ammattiyhdistysliikkeitä. LuOvAT ALAT ja asiantuntijatyöntekijät ovat Halmelle tuttuja maisemia, joista hän myös mielellään puhuu. Hän myöntää, että vaikka luovat alat kuten esimerkiksi peliteollisuus on kasvava ala, niin toki tulevaisuudessakin löytyy edelleen duunareita, meistä huolen pitäviä sairaanhoitajia ja roskiksemme tyhjentäviä roskakuskeja. Näillä henkilöillä ei jatkossakaan liene mahdollisuuksia vaikuttaa sopimuksiinsa hyperlokaalisti tai downshiftata aina kun siltä tuntuu. He ovat kuitenkin nettisukupolvea. Sukupolvea, jotka ovat tottuneet kahdensuuntaiseen viestintään. Internetin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana koskee meitä kaikkia. Siltä ei kukaan ole turvassa. Toiset ovat sen huomanneet aikaisemmin kuin toiset, Halme toteaa. Halme kertoo, että vuonna 2005 Suomen Top-5 -verkkopalvelut olivat yhdensuuntaista sisältöä tuottavia palveluita kuten televisiokanavien ja lehtien sivustoja. Vuonna 2010 Top-5 -listalta löytyi ainoastaan kaksisuuntaista viestintää tarjoavia palveluja kuten google.fi, YouTube ja Facebook. Digicowboyt ovat tottuneet käyttämään kahdensuuntaista viestintää hyödyntäviä sosiaalisen median kanavia. He ovat kiinnostuneita jakamaan mielipiteitä, oli sitten kyse omista mielipiteistä tai muiden esittämistä ajatuksista, ja ottamaan kantaa.»internetin muutos koskee meitä kaikkia. Kukaan ei ole turvassa.» AitO 4/2012 5

6 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE»Mitäpä, jos joskus tarjottaisiin oikeasti mahdollisuus vaikuttaa?» Jani Halme vinkkaa Kuinka toimia digimedian viidakossa kaikenkattavaa TEMPPukIrJAA SoMen hallitsemiseen ei ole. Kanavan (mm. Facebook, LinkedIn, Twitter) valintaa tärkeämpää on löytää oikea käyttökonventio. Mieti kunnolla, mitä kaikkea palvelustasi haetaan, onko se mahdollisuus keskustella, osallistua päätöksentekoon, hakea tietoa jne. vertaistuki- JA tieto kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Perinteisen massamedian säännöt eivät enää päde. Tarkkaile toimintaympäristöä avoimin silmin. EI LIIkAA kampanjoita ja tempauksia. Mene rohkeasti asian kovaan ytimeen. INFOrMAATIOTA usein ja pienissä paloissa enemmin kuin liian kauan hierottuna valmiina pakettina. Anna ihmisille mahdollisuus vaikuttaa keskeneräisiin asioihin. YMMärrä JA hyväksy, että digicowboyt ajattelevat ja toimivat eri lailla kuin aiemmat sukupolvet. n 6 AitO 4/2012

7 Halme kehottaa ay-liikettä hyödyntämään diginatiivien tapaa viestiä. Erityisesti kolmikantaviestintää pitäisi todella uudistaa. Varmasti joku alan asiantuntija voisi pitää esimerkiksi selkokielistä ja mielenkiintoisesti kirjoitettua blogia neuvottelujen kulusta, toimia niin sanottuna verkkokuraattorina. Nyt pukumiehet vilahtavat uutisissa ja murahtavat kameralle jotain epäselvää salassapitovelvoitteisiin vedoten. Ketä se motivoi ottamaan kantaa tai kiinnostumaan asioista, Halme pohtii. DIGINATIIvIT OvAT tottuneet toimimaan yhteisöllisesti. Esimerkkinä Halme kertoo viime kevään Hyvänmielenosoituksesta. Tapahtumassa kierrettiin yhden päivän aikana kaikki Helsingissä toimivat suurlähetystöt ja kiitettiin jokaista maata siellä tehtyjen hyvien asioiden puolesta. Tapahtuma syntyi, eli ja kasvoi netissä. Nuoret helsinkiläiset tapahtuman takana kutsuivat tempaustaan kansalaisdiplomatiaksi. Syyksi tapahtumalle he kertoivat sen, että liian usein hyvät asiat tuppaavat jäämään huonojen uutisten varjoon. Päivän ohjelmaa pystyi seuramaan luonnollisesti netistä ja kaapelitelevisiosta. Päivä sai hyvin mediajulkisuutta perinteissäkin medioissa. Digiajassa massamedian pelisäännöt eivät enää päde. Julkaisukynnys on madaltunut, julkaisuvoima kasvanut ja hierarkia puuttuu. Digicowboyt ovat tottuneet siihen, että he saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa asioihin. Halmen mukaan ay-liikkeen kiinnostuvuutta voisi parantaa se, että jäse nille ja potentiaalisille jäsenille annettaisiin mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden kommentoida asioita, mutta ne ovat monesti liian valmiiksi pureskeltuja. Mieluummin enemmän pientä ja useammin, kuin liian kauan hierottuja dokumentteja ja suunnitelmia. Mitäpä, jos joskus tarjottaisiin oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, Halme haastaa. vertaistieto JA -tuki kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Halmen kaavailemassa uuden ajan ay-liikkeessä samassa elämäntilanteessa olevat jakaisivat kokemuksiaan ja ratkaisivat tilanteita yhteisöllisesti yhteistyössä. Meillä on jo TripAdvisor, josta matkaa suunnitteleva voi tarkistaa, mihin hotelliin kannattaa majoittua ja mitä loukkoja on parempi välttää. Löytäisivätkö digi natiivit helpommin itseään kiinnostavan ja itselleen sopivan uuden ajan ay-liikkeen, jos meillä olisi ay-advisor? Sehän on fantastinen idea! Ay-advisor voisi olla kaikkien kaikkien ay-järjestöjen yhteinen palvelu, josta jokainen löytäisi helposti oman jäsenjärjestönsä, asiasta innostunut Halme maalailee pilke silmäkulmassa. n MIKSI KANNATTAA VALITA PUBIT? Pubit.fi on täysin kotimainen painopalvelu jonka taustalla toimivat alan konkarit Markku Aaltonen ja Kimmo Wirén. Tavoitteenamme on helpottaa painotyön tilausprosessia laadusta tinkimättä. Panostamme helppouteen, nopeuteen ja luotettavuuteen. Painotuotteet valmistuvat Helsingissä Malmilla Erweko Oy:n tiloissa josta ne singahtavat ympäri suomea. Tee siis itsellesi palvelus ja kokeile jo tänään! Ensitilaajan etu: -20% (voimassa asti) Markku Aaltonen Kimmo Wirén AitO 4/2012 7

8 yhteistyössä: JASO SASAki JASO SASAkIA voi tilata esiintymään yritystilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin sosiaalineuvos Markku Savijärven kautta, puhelin: , sähköposti: TEkSTI: krista TirkkONEN kuva: HEikki TUUli Renessanssimies Jaso Sasaki Palkittu, taiteellisen tohtorintutkinnon suorittanut viulisti Jaso Sasaki on mielenkiintoinen tuttavuus. Musiikin saralla hänen saavutuksensa ovat 36 vuoden iästä huolimatta mittavat: kolmas palkinto Yfrah Neaman -kilpailussa, finaalisijoja Kuopion viulukilpailussa ja Suomen Kulttuurirahaston apuraha, muutamia mainitakseni. JASO SASAkI tarttui viuluun 4-vuotiaana eikä ole otettaan siitä hellittänyt sen jälkeen. Nykyään käsissä on Taidesäätiön Ferdinandus Gagliano -arvoviulu vuodelta Ensimmäisen arvoviulun, Carlo Antonio Testoren, hän on saanut jo 12-vuotiaana käyttöönsä OP-Pohjolalta ja on ollut onnekas saadessaan soittaa niitä siitä asti. Hyvä soitin pystyy auttamaan viulistia. Siitä voi saada irti sellaisia sävyjä ja nyansseja, joita tavallisesta viulusta ei löydy. Se on myös kantavampi kuin huono soitin, Jaso kuvailee. TOukOkuuSSA SIBELIuS-AkATEMIASSA tarkastetussa tohtorintutkinnossaan Jaso tutki kuuden 1900-luvun alkuvuosien viulistin elämäntyöhön perustuen, liittyykö aikakauteen soittotekniikoita, joita ei enää käytetä. Tutkimus kattoi tekniikoiden ja soittotyylien lisäksi soittajien elämään tutustumisen. Opinnäytetyö koostui viiden konsertin sarjasta. Jaso avasi uusia uuria myös tekemällä levytyksiä 1900-luvun alun laitteistoilla saadakseen selville, miten ne muuttivat alkuperäistä soitantaa. Vanhat mestarit kuulostavat niin erilaiselta kuin soitto nykyisin. Minua kiinnosti tietää, kuinka paljon se on kiinni soittotekniikasta ja kuinka paljon muusta, kuten rahinasta, Jaso selittää. Hän kertoo, että tapa, jolla muusikot joutuivat soittamaan varhaisiin äänityslaitteisiin, vaikutti myös konserttisoittamiseen. Levyttäessä viulistin piti soittaa akustisen äänitorven lähellä, jotta äänitys onnistui. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta myös soittotekniikkaan konserteissa. Toki viulunsoitto on muuttunut ajan myötä. Jaso vertaa sitä puheessa tapahtuneisiin muutoksiin: Puheen fraseeraus on nykyään aivan erilaista kuin esimerkiksi Pekka Puupään vanhoissa elokuvissa. JASO SASAkI on monitaituri. Puheen rytmi on muuttunut, ja sama on tapahtunut soitolle. viulisti HAkEE laajalti kokemusta myös klassisen musiikin ulkopuolelta. Hänen nimensä löytyy yhtä lailla Kristina från Duvemålan kuin Posetiivifestivaalien esiintyjäkaartista. Posetiivari hän ei kuitenkaan ole: Soitin Stroh-torviviululla duoja posetiivarien kanssa kadulla. Halusin kokea improvisaatiokulttuuria. Jaso kertoi, että häntä on aina kiinnostanut kaikki musiikki. Kiinnostusta ei voi rajata millekään alueelle. Kuten hän toteaa, monet kuuluisat klassistit ovat jossain vaiheessa hypänneet sivuraiteille. Jasolle elämän suola on halu oppia lisää ja laajentaa ymmärtämystä. JASON MuuTkAAN mielenkiinnon kohteet eivät ole klassisen musiikin ammattilaiselle ihan perinteisimmästä päästä. Savikiekkoammunta ja jousiammunta ovat johtaneet juuri suoritettuun metsästäjätutkintoon. Taustalla häämöttää muutenkin suuri luonnon ystävä ja luonnossa liikkuja. Kalastus, sienestys ja marjastus ovat intohimoja. Jaso on tehnyt jopa vaappuja ja lohiperhoja. Hän toteaakin: Taitojen hankkiminen on minulle tärkeää. Haluan opetella, mitä en osaa. Seuraavaksi vuorossa on hitsaaminen. Ruoka, musiikki ja viini kuuluvat Jason mielestä olennaisesti yhteen. Tämä lienee vaikuttanut hänen opintovalintoihinsa. Perhon kokkikoulussa on opintoja jäljellä 1,5 vuotta. Ruoan pariin hänet on johdattanut ruoka kotona: Meillä kotona muut söivät elääkseen, minä elän syödäkseni. Ajattelin, että jotakin on tehtävä. Se on omin käsin onneen, jos aikoo saada hyvää ruokaa. JA EIHäN MIkääN riitä renessanssimiehelle. Kiinnostus historiaan näkyy myös vallan toisen tyyppisessä harrastelussa, klassikkoautojen kunnostuksessa. Tässä on myös filosofiaa takana. Ei pelkkää kulutuskulttuuria. Ennen tavarat tehtiin kestämään. Tähän samaa kuuluu rehtiys, rehellisyys, kunnianhimo, jotka näkyvät tavassa elää, Jaso maalailee. Musiikkitutkijana Jaso jatkaa samalla linjalla. Seuraavaksi vuorossa on 1800-luvun lopun suomalaisen viulunsoittokulttuurin tutkiminen. Edessä on myös reissu Transsilvaniaan paikallisten mustalaisten musiikkiin tutustumaan. He edelleen soittavat torviviuluilla omaa kansanmusiikkiaan. Jaso toteaakin elävänsä koko ajan toinen jalka tulevassa, toinen historiassa. n 8 AitO 4/2012

9 HAlliTUkSEN JäSENEN TErvEiSET Verkostoissa on voimaa! kuva: ANTErO SAlmiNEN ELäMME MAAILMASSA, jossa asiat muuttuvat koko ajan huimaa vauhtia ja jossa uutta tietoa tulee jatkuvana virtana - ihmisen on täysin mahdotonta yksin hallita kaikkea. Eihän siinä toki olisi mitään järkeäkään, emmehän me ole mitään koneita vaan jokainen meistä on yksilö, omine arvokkaine tietoineen ja taitoineen. Onko meillä siis mitään mahdollisuuksia selvitä tässä tiedon tulvassa? Kyllä on, ja siinä meitä auttavat kollegamme, osaavat ja asiantuntevat HSOt, niin omissa yrityksissämme ja yhteisöissämme kuin näiden ulkopuolellakin. Olen herännyt huomaamaan verkostojen merkityksen vasta kokemuksen myötä. Nuorena sitä osasi tai ainakin luuli osaavansa ja halusi myös tehdä itse kaiken. Kunnianhimoa pitää totta kai olla, mutta ihan kaikkea tässä assistentin työssä vaadittavaa ei vaan voi hallita. Osaan toki jotain, ja kun jaan nämä tiedot verkostoni kanssa samalla kun verkoston muut jäsenet puolestaan jakavat omat tietonsa muiden kanssa, säästymme kaikki turhalta työltä sitä pyörää ei tarvitse ihan joka kerta keksiä uudelleen. Tässä on verkostojen todellinen voima, kun kaikkien osaaminen laitetaan yhteen, se on paljon enemmän kuin yhden yksittäisen henkilön tiedot ja taidot. TOkI, verkoston toimivuus edellyttää aina sitä, että sen jäsenet ovat valmiita jakamaan omaa tietämystään muiden kanssa. Usein, ikävä kyllä sanoa, me HSOt, kuvittelemme, että tieto on valtaa. Kun pidämme jonkun asian vain omana tietonamme, se tekee meistä tärkeitä omille yhteisöillemme, olemme jotenkin korvaamattomia. Tämä ei kuitenkaan enää toimi. Se, että jaat tietosi muiden kollegojen kanssa, ei tee sinusta yhtään vähemmän tärkeää kuin aikaisemmin. Se, joka tänä päivänä jakaa tietoa, kommentoi ja vaikuttaa, on tärkeä, ei se, joka panttaa kaiken tiedon itsellään. ASIANTuNTEMukSEN LISäkSI verkostot tarjoavat myös vertaistukea. Kun verkosto koostuu samantyyppistä työtä tekevistä, samassa projektissa työskentelevistä tai vaikkapa saman koulutustaustan omaavista (kuten me HSOt), se tarjoaa erinomaisen kanavan kokemusten ja ajatusten vaihtamiseen. Aina ei ole kyse pelkästä tiedon jakamisesta, verkoston jäsenet voivat myös tukea ja kannustaa toisiaan. Samanlainen tilanne tai tausta antavat tähän hyvät mahdollisuudet. Verkosto voi toimia niin kasvokkain kuin esim. sosiaalisessa mediassakin. Tärkeintä ei ole tapa, vaan avoimuus, halu osallistua ja jakaa tietoja ja kokemuksia. Verkostoissa on voimaa! Ollaan kuulolla ja nähdään, niin Aito HSOn tapahtumissa kuin Facebook- ja LinkedIn-ryhmissäkin tervetuloa mukaan! n»asiantuntemuksen lisäksi verkostot tarjoavat myös vertaistukea.» Liisa Siren-Salminen Aito HSOn hallituksen jäsen Liisa LinkedInissä AitO 4/2012 9

10 UrATAriNA: vuoden HSO 2012 TEkSTI: marjo valjakka kuva: TEEmU UllgréN YLPEäSTI HSO. Leena tammi korosti nimityspuheenvuorossaan HSO-brändin merkitystä. Kuvassa myös puheenjohtaja Marina Paulaharju. 10 AitO 4/2012

11 Vuoden HSO 2012 Leena Tammi Ylpeästi perinteinen sihteeri Tämä on todella huikeaa. Leena Tammi seisoo hieman häkeltyneenä mutta varmasanaisena Linnanmäen ravintola Caruzellon tunnelmallisessa juhlavalaistuksessa, kun Aito HSO ry:n puheenjohtaja Marina Paulaharju on julistanut hänet vuoden HSOksi. kunnianosoitus on kiitos perinteiselle sihteerin työlle, mutta myös hieno osoitus siitä, että meitä HSOita on iso ja monipuolinen joukko. Me olemme ylpeitä siitä, mitä teemme ja osaamme ja meillä on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti siihen suuntaan kuin haluamme, Leena toteaa juhlatunnelmissa. Ilta valokarnevaaleilla jatkuu iloisella mielellä ja juhlien päätteeksi Leena lähettää viestin myös esimiehelleen, jolta tulee välittömästi onnittelut. Viikon päästä tapaan Leenan hänen työpaikallaan Ciscolla Espoossa, jossa hän toimii johdon assistenttina. Esimieheni tiedotti heti asiasta työyhteisössämme ja jo maanantaina juhlistimme nimitystäni. Olen saanut vielä pitkin viikkoa onnitteluja, Leena hymyilee ja kertoo, että kunniakirja on luonnollisesti nyt kunniapaikalla hänen työpisteellään. Vuonna 1985 HSO-sihteeriksi valmistunut Leena on työskennellyt kansainvälisessä tietoliikenneyrityksessä Ciscossa vuodesta 2006 lähtien. Yritykseen hän tuli ystävänsä vinkkaamana uuden toimitusjohtajan ja tämän sihteerin vaihduttua. Ensimmäisen vuoden aikana saimme toimitusjohtajan kanssa jo paljon aikaan ja pikkuhiljaa opimme yhdessä yrityksen prosessit, Leena muistelee kuuden vuoden takaisia aikoja»me olemme ylpeitä siitä, mitä teemme ja osaamme.» LEENAN MONIPuOLISEEN tehtäväkenttään kuuluu toimia toimitusjohtajan henkilökohtaisena assistenttina. Vähintään kerran päivässä hän lukee toimitusjohtajan postit ja sähköpostit ja reagoi niihin. Lisäksi hän auttaa Suomen ja Baltian myyntiorganisaatiota mitä erilaisimmissa asioissa. Nyt aamupäivällä olen esimerkiksi tehnyt Intian viisumihakemusta, lähettänyt salassapitosopimuksen tarkastettavaksi Ruotsiin lakimiehille ja käynyt hyväksymässä erikoishintapyynnön, Leena kertoo. Hän toimii myös sihteerinä johtoryhmän kokouksissa ja muistuttaa ihmisiä asialistan asioista ja kokoaa niihin tarpeelliset aineistot ja työstää yhtenäiset esityspohjat. Puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä, kuten veroasioiden kääntämisestä ja laskujen selvittämisestä. Iso osa hänen tehtäviään on myös henkilöstöhallinnon tehtävät, koska Suomen ja Baltian Ciscon Suomen henkilöstöpäällikkö työskentelee Tanskassa. LEENA PITää työn teosta ja myöntää, että työ on vienyt hänet mukanaan. Koska Ciscon pääpaikka sijaitsee San Josessa USAssa, vaatii aikaero usein sitä, että töitä on tehtävä kotona iltaisin. Se ei kuitenkaan häiritse minua, sillä varaan etukäteen työlle sopivaksi katsomani ajan. Normaalin työpäivän jälkeen ehdin hyvin käydä koirien AitO 4/

12 Aito HSO:n jäsenetu: Evento vuodeksi puoleen hintaan ammattilehti tilaisuuksien Ja tapahtumien J ärj estäj ille Duudson Jukka: Kaikki lähtöö rohkeudesta olla oma ittensä evento awards palkitsee tapahtumaosaajat Viestiseinä tuo osallistujien äänen kuuluviin 360-panoraamakuvaus lisää näkyvyyttä teknologia haastaa palaverikulttuurin * Tilaushinta voimassa asti, jonka jälkeen jäsenhinta 29,50, normaalihinta hinta 11,50 Ammattilehti kokousten, tilaisuuksien, tapahtumien tilaajille ja järjestäjille. kokouspaikat kouluttajat ohjelmapalvelut Seuraava lehti ilmestyy * 28 6 numeroa norm.hinta 56 parhaat ja 6xvuodessa ajankohtaisimmat catering-palvelut tapahtumatuottajat ja paljon muuta! UrATAriNA: vuoden HSO 2012 kanssa ulkona, ruokailla, käydä jumpissa ja sen jälkeen ottaa yhteyden tarvittaviin ihmisiin maailmalla. Leena aloittaa usein työpäivänsä jo kotona tarkistamalla sähköpostit ja kännykän viestit. Töihin tullessaan hän keittää kahvit ja laittaa läppärin telakkaan. Sähköpostien läpikäynnin jälkeen katson, missä menee päivän prioriteetit. Esimiestä koskevat asiat ovat aina tehtävälistalla ensimmäisenä ja sen jälkeen myynnin tukeminen, ihmisiin liittyvät henkilöstöasiat ja muut tehtävät. Jos tilanne sallii, voin kuitenkin hyvin pitää vaikka pidemmän ruokatunnin ja korvata kotona tehtyä työtä. GLOBAALISSA LäHES työntekijän muodostamassa yrityksessä toimii yhteensä hieman yli tuhat assistenttia, joten verkostoituminen on tärkeää. Assistentin työssä painotetaan verkostoja, osaamista, työkalujen tuntemista ja sosiaalisia taitoja. Lisäksi on hyvä osata viestiä mahdollisimman monella kielellä ja erottaa se, milloin se olen minä, joka viestin ja milloin viestin esimiehen puolesta, Leena lisää. Leena on tarkoituksella hakeutunut erilaisiin Ciscon kansainvälisiin assistenttien virtuaalitiimeihin. On tärkeää, että työssäni on myös jotain omaa, jota voin kehittää, Leena kertoo. Etäneuvotteluyhteydet ja videolaitteet ovat arkipäivää Ciscolla, joten assistenttien ei tarvitse juuri matkustella. Samoin pikaviestimet ovat jokapäiväisessä käytössä. Erilaisia koulutuksia myös järjestetään säännöllisesti. Ciscon Administrator Learning Forum kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Foorumilla on aineistoa, chattimahdollisuus ja videostremiä iltaisin Suomen aikaa. Esimerkiksi viime keväänä oli mielenkiintoinen paneeli assistentin kiperistä tilanteista, Leena kertoo. TuLEvAISuuTEEN 24-vuOTIAAN pojan ja 20-vuotiaan tyttären äiti suhtautuu mielenkiinnolla. Lapseni ovat valmistuneet aivan erilaiseen työelämään kuin minä aikanaan ja maailma muuttuu koko ajan. Työn tekeminen on nykyisin parhaimmillaan ajasta ja paikasta riippumatonta ja se antaa mahdollisuuden oman ajankäytön jakamiseen ja joustavuuteen. Tämä työ on juuri sitä, mitä haluan tehdä ja olen ylpeästi HSO-sihteeri, vuoden HSO 2012 summaa tyytyväisenä. n Tilaa tekstiviestillä Evento (välilyönti) HSO (välilyönti) ja yhteystietosi numeroon Tai meilaa tilauksesi evento@eventolehti.fi. Lisää tunnus HSO. Surffaa verkostoitukaa, sanoo vuoden HSO 2012 Leena tammi. kuva: maria mahar Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain 12 AitO 4/2012 mukaisesti.

13 TyöymPäriSTö muutoksessa TEkSTI JA HENkILökuvAT: SiNi AlA-kANTO Maailma muuttuu assistentin työ mukana Maailma muuttuu ja työelämä sen myötä. HSO-sihteeri 30 vuoden takaa sekä tuoreempi tradenomi, HSO kertovat näkemyksistään assistentin roolista ja työnkuvan muutoksesta. kuva: THiNkSTOck INvALIDILIITON TIEDOTTAJA kaija Pulli valmistui HSO-sihteeriksi vuonna Hänellä oli ennen opintojaan jo jonkin verran kokemusta sihteerin työstä muun muassa 4H-kerhossa, joten haku Sihteeriopistoon tuntui järkevältä vaihtoehdolta. Tuolloin oli Pullin mukaan hyvin paljon tarvetta perinteisille sihteereille. Sihteerin toimenkuva oli tuolloin perinteisempi johtajan apulainen, toisin kuin nykyään, jolloin assistentti usein erikoistuu itsenäisempiin tehtäviin. Ei silloinkaan tosin ihan johtajan polvella sentään istuttu. Sihteerin tuli hallita monipuolisia konttoritöitä sekä tekniikkaa, joka tosin oli vielä hyvin vaatimatonta, lähinnä kirjoituskoneet ja teleksit. Lisäksi tarvittiin joustavuutta, tarttumista työhön kuin työhön, hyvää ihmistuntemusta ja pitkää pinnaa. Asianajotoimisto Borenius Oy:n assistentti Suvi vuori on valmistunut tradenomi, HSOksi alkuvuonna Johdon assistentin koulutusohjelmassa Vuorta houkuttivat kielet sekä mahdollisuus ottaa juridiikka pääaineeksi. Vuoren käsityksen mukaan assistentin toimintakenttä on hyvin laaja ja monipuolinen. Koulutus valmentaa moneen erilaiseen tehtävään ja työnkuva määrittyy pitkälti sen mukaan, missä työskentelee.»itsenäinen työnkuva edellyttää kykyä priorisoida ja aikatauluttaa.» AitO 4/

14 TyöymPäriSTö muutoksessa»erilaiset tietojärjestelmät sekä sosiaalinen media vaativat osaamista ja jatkuvaa kehityksen perässä pysymistä.» Maailma muuttuu... viimeisen 30 vuoden aikana työelämä on jo muuttunut paljon. Pulli kokee, että perinteinen työnkuva on hajonnut. Sen sijaan, että johtaja sanelee ja sihteeri kirjaa, hoidetaan koko työprosessi itse. Esimiehetkin osaavat ottaa kopioita ja assistentit erikoistuvat omiin itsenäisempiin tehtäviin. Kiire on merkittävästi lisääntynyt apua ei pyydetä niin helposti vaan ongelmat ratkotaan itse. Myös henkilökohtainen kanssakäyminen on vähentynyt. Omia asioita ei entiseen tapaan ruodita käytävillä tai yhteisillä kahvitauoilla, vaan keskustelut kollegojen välillä ovat lyhyitä ja työkeskeisiä. Työntekotapoihin ja välineisiin suurimman muutoksen on tuonut tekniikan kehitys. Kun sähköpostia ei vielä ollut, tärkeä elementti sihteerin työssä oli puhelin ja siihen liittyen puhelinluettelo. Myös kirjeitä tehtiin paljon ja niiden standardit opeteltiin tarkkaan. Sähköpostin tultua puhelinkontaktit ovat vähentyneet ja kirjeet lähes kokonaan hävinneet, toteaa Pulli. Muuttuneessa työympäristössä assistentilta odotetaan jo uudenlaisia taitoja. Erilaiset tietojärjestelmät sekä sosiaalinen media vaativat osaamista ja jatkuvaa kehityksen perässä pysymistä. Kansainvälistyneessä työkentässä myös kielitaito voi olla entistä tärkeämpää. Itsenäinen työnkuva edellyttää kykyä priorisoida ja aikatauluttaa, Pulli luettelee. Vuoren työura on vasta alkumetreillä. Assistentille tärkeitä taitoja ja ominaisuuksia miettiessään hän pohjaa ajatuksensa työnantajansa vaatimuksiin. Etenkin meillä assistentilta vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta, isojen kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä oppia uutta nopeasti. Erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä tulee hallita laajasti. uusien vaatimusten vastapuolella osa vanhoista käytännöistä on hävinnyt. 14 AitO 4/2012

15 ASSISTENTIN MuuTTuvASTA työnkuvasta on tekeillä HAAGA-HELIAssa selvitys, joka julkaistaan Tutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin Aidon seuraavassa numerossa. INTOHIMOINEN kirjoittaja. tiedottajan työnsä lisäksi Kaija Pulli harrastaa kirjoittamista myös vapaa-aikanaan. kaija PuLLI aloitti Invalidiliitossa projektisihteerinä Hän työskenteli MTV:n Toivotaan, toivotaan -ohjelman parissa, jossa Invalidiliitolla oli kussakin jaksossa varainkeräysosuus. Määräaikaisen suhteen päätyttyä Invalidiliitossa tuli avoimeksi tiedotussihteerin paikka, johon Pulli siirtyi. Vuosien varrella hänen työtehtävänsä ovat vaihdelleet varainhankintapuolen ja viestinnän välillä. Nyt Pulli toimii Invalidiliiton viestintäosastolla tiedottajana ja on kaksi päivää viikossa osa-aikaeläkkeellä. Ensisijainen vastuualueeni on järjestölehtemme ja järjestöpalstan kirjoittaminen, kokoaminen ja siihen liittyvä trafiikki. Lisäksi osallistun tiedottamiseen, messuille ja erilaisiin vammanehkäisykampanjoihin, kuten ajankohtaiseen liukastumiskampanjaan. Toimenkuvarajamme eivät ole kovin tarkkoja, vaan tehtäviä hoidetaan laidasta laitaan. Osaamistaan hän on kehittänyt muun muassa kouluttautumalla MTi-tiedottajaksi ja käymällä erilaisissa tiedotus-, markkinointi- ja kirjoituskoulutuksissa. Olen Ylä-Savon seura ry:n puheenjohtaja ja kirjoitan kolme kertaa vuodessa seuran jäsenlehteen. Lisäksi osallistun vuosittain erilaisille työväenopiston kursseille, kirjoitan runoja ja käyn Runopiirissä. Kirjoittaminen on intohimoni ja olenkin harkinnut pyrkimistä Kriittiseen korkeakouluun nyt, kun minulle jää osa-aikaeläkkeellä hieman enemmän aikaa. n JATkuvAA kehittymistä. Suvi Vuorta palkitsevat uudet haasteet ja kehittyminen. SuvI vuori on yhä ensimmäisessä alan työpaikassaan, assistenttina Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä. Hän aloitti assistenttiharjoittelijana, minkä jälkeen hän jäi osa-aikaiseksi assistentiksi opintojen ohella. Tällöin hän työskenteli lähinnä iltakeskuksessa ja toisinaan hoiti muita avustavia assistentintöitä. Loppuvuodesta 2009 Vuori sai vakituisen paikan assistenttina Boreniuksen Intellectual Property Rights (IPR) -ryhmässä. Keväällä 2012 Vuoren esimiehestä tuli IPR-ryhmän vetäjä ja Vuoresta sen kautta ryhmän ykkösassistentti. Vuori toimii kahden juristin assistenttina. Työ on osaltaan perinteistä henkilöassistentin työtä, kuten kalenterin hallintaa, matkajärjestelyjä sekä avustamista toimeksiannoissa ja laskutuksessa. Lisäksi työnkuvaan kuuluu HRpainotteisia ryhmän ykkösassistentin tehtäviä. Palkitsevimmaksi työssään Vuori kokee sen, että saa uusia haasteita ja voi kehittää itseään. Minulla on käynyt siinä mielessä hyvä tuuri, että vaikka olen työskennellyt koko ajan saman yrityksen sisällä, työnkuvani on säännöllisesti kehittynyt. Aloitettuani vakinaisena tein ensin vuoden yleisassistentin tehtäviä, sitten praktiikan sihteerin tehtäviä ja nyt ryhmän assistentin tehtäviä. Ryhmän assistentin työssä haasteita tuovat työpariasiat sekä se, miten voisin parhaiten toimia ryhmän eduksi ja kehittää ryhmäämme. Kehitysideoita voin viedä suoraan omalle esimiehelleni. n Internet on tiedonlähteenä osittain korvannut painetut lähteet, kuten tieto- ja sanakirjat, kirjoitusoppaat ja puhelinluettelot. Pulli kokee, että hänen ikäluokkansa HSOilla on myös hiljaista taitoa, jota nuoremmilta uupuu. Kun hän aloitti työuransa, oli esimiehen ja alaisen välinen asema jyrkempi: kohteliaisuus oli tärkeää ja esimiehiä teititeltiin. Työ on tullut vapaammaksi. Nuoremmilta saattavat unohtua yksinkertaiset käytöstavat kuten sanat huomenta, kiitos ja päivää. Oma sukupolveni on oppinut, että toisen ammattitaitoa tulee arvostaa riippumatta siitä, mikä hänen koulutus- tai työtaustansa on. Sihteerin pitää myös itse tarttua toimeen kuin toimeen, eikä ajatella olevansa ylipätevä johonkin tehtävään. Vaikka työtovereitaan ei voi valita, kaikkien kanssa pitää tulla toimeen ja erilaisia ihmisiä pitää ymmärtää. n AitO 4/

16 SyySkOkOUkSEN PääTökSiä 2012 Jäsenmaksu alenee ja opiskelijoiden jäsenmaksuk TEkSTI: maarit rapp kuvat: SUSANNA WiNqviST Aito HSO ry:n syyskokouksen päätöksiä Aito HSO ry:n syyskokouksessa Park Hotel Käpylässä tehtiin lauantaina historiallisia päätöksiä. SALONkIMuSIIkkIA kokous PääTTI alentaa yhdistyksen AE-jäsenten jäsenmaksua 1,15 prosentista 1,10 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Samalla selkiytettiin jäsenmaksukäytäntöjä työssä käyvien opiskelijajäsenten osalta. Aatteellisten jäsenten jäsenmaksu säilyy samana kuin kuluvana vuonna ja on 65 euroa vuonna Akavan Erityisalat on laskenut omaa jäsenmaksuosuuttaan ja me halusimme tuoda tämän alennuksen suoraan omille jäsenillemme. Yhdistyksen talous on myös hyvässä kunnossa muutaman hieman taloudellisesti raskaamman vuoden jälkeen. Luotamme siihen, että HSOiden hyvän työmarkkinatilanteen ansiosta myös tulevat vuodet näyttävät valoisilta sekä jäsenmäärän kasvun että HSOiden ansiokehityksen osalta, toteaa Aito HSOn puheenjohtaja Marina Paulaharju. Opiskelijoiden jäsenmaksun osalta uusia JA TuTTuJA. Yhteiskuvassa Annette Wikström (vas.), Hanna Puura, Annukka Hälinen ja Annika Karjalainen. 16 AitO 4/2012

17 äytännöt selkiytyvät. Uusia ja tuttuja jäseniä hallitukseen. LOuNAALLA. Jaso Sasaki viihdytti kokousvieraita viulumusiikilla. astuu vuoden 2013 alussa voimaan uudistus, jonka mukaan työssäkäyvät opiskelijajäsenet maksavat 1,10 prosenttia jäsenmaksua kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Ei-työssäkäyvät opiskelijat ovat edelleen jäsenmaksusta vapautettuja. Ainejärjestö HSOY ry:n tuore puheenjohtaja Julia Anjala, joka toimii myös Aito HSO ry:n hallituksen opiskelijaedustajana, pitää opiskelijoihin kohdistuvaa uudistusta tervetulleena: Monet HSO-opiskelijat tekevät töitä opiskelujen ohessa, Julia sanoo. Uudistuksen myötä säästymme vihdoin sumplimiselta ja laskemiselta. Uudistus on ehdottomasti selkeämpi kuin vanha käytäntö. Marina Paulaharju muistuttaa, että opiskelijat ovat oikeutettuja samoihin etuihin kuin päätoimista työtä tekevät jäsenet: Tarjolla on etuja ja palveluja alkaen edunvalvonnasta aina konkreettisiin yksittäisiin ostoetuihin. Opiskelijajäsenet saavat kattavat lakimiespalvelut, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja he pääsevät jo opiskeluaikana vaikuttamaan oman ammattijärjestön asioihin, hän sanoo. Opiskelijajäsenmaksun käytännöistä tiedotetaan tarkemmin kaikille opiskelijajäsenille vielä ennen vuodenvaihdetta. n Uusia ja tuttuja jäseniä hallitukseen HSO-HALLITukSEEN varapuheenjohtajaksi tulevaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin uudelleen nykyinen varapuheenjohtaja Hanna Puura. Hallituksen jäseniksi valittiin Annukka Hälinen, Petra Nikkinen ja Annette Wikström. Lämpimät onnittelut kaikille valituille ja kiitos myös hallituspestinsä vuodenvaihteessa jättävälle Annika karjalaiselle! n MAINE ratkaisee. Vuoden HSO Leena tammi puhui HSO-brändistä. Vuoden HSO 2012: Kaikki mukaan bränditalkoisiin! vuoden HSO 2012 Leena Tammi käytti syyskokouksessa mieleenpainuvan puheenvuoron HSO-brändistä. Hän painotti, että omaa HSO-taustaa kannattaa aina tuoda esiin positiivisessa mielessä, osaamisen ja ammattitaidon kautta. Minua HSO-koulutuksessa houkutti aikoinaan juuri monialaisuus ja olen siitä hyötynyt paljon työelämässä. Olen saanut monipuolisesti kehittää omaa osaamistani ja tehdä juuri niitä töitä, joita haluan tehdä, Leena sanoi. Vaikka koulutus on vuosikymmenten saatossa muuttunut paljonkin, on HSO-brändi kestänyt hyvin muutosten tuulissa. Myös tämä on osoitus hyvästä brändistä sillä on vahvat juuret ja se kestää muutoksia, jopa hieman kolhuja. Leena myös muistutti HSO-verkostoista, jotka kantavat työelämässä: Olemme hyviä verkostoitumaan ja auttamaan toinen toisiamme. Itsekin mielelläni avaan ovia HSOille aina silloin, kun se on mahdollista. Varmasti moni muukin on saanut vinkkejä kiinnostavista työpaikoista HSO-verkoston kautta tai ollut mukana rekrytoimassa HSO-kollegaa. HSO merkitsee minulle ehdottoman tasaista ja hyvää laatua. HSO on suuri arvolupaus, jonka haluan joka päivä omassa työssäni lunastaa. Haluankin haastaa kaikki HSOt mukaan talkoisiin rakentamaan entistä vahvempaa HSO-brändiä. Ollaan ylpeitä omasta osaamisestamme ja koulutuksestamme ja tehdään yhdessä töitä entistä vahvemman HSO-brändin eteen, Leena kehottaa. n TEkSTI: maarit rapp AitO 4/

18 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE TEkSTI: ANNi PiiPPONEN kuva: THiNkSTOck Etuudet eivät ole itsestäänselvyyksiä Ammattiliitto tuo turvaa arkeen Viisipäiväinen työviikko, palkallinen vuosiloma, 8-tuntinen työpäivä Itsestäänselvyyksiä vai ay-liikkeen aikaansaannoksia? AMMATTILIITOT TArJOAvAT nykyään valtavan paljon jäsenetuja, joilla ei ole juuri mitään tekemistä sinänsä koko ammattiyhdistysliikkeen kanssa. On matkavakuutusta, tapaturmavakuutusta ja alennuksia saa liikuntaharrastuksista, hotelleista, kylpylöistä ja laivayhtiöistä huoltoasemiin asti. Alun perin ammattiyhdistysliike on tarkoittanut jäsenilleen jotain ihan muuta. Eräs jäsenemmekin totesi, etteivät ammattiliiton tarjoamat erilaiset alennukset ja koulutukset vaikuta syihin kuulua ammattiliittoon. Mikä sitten vaikuttaa? 18 AitO 4/2012

19 Miksi liittoon kuulutaan? TNS GALLuP on tutkinut maaliskuussa 2012 SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa. Tutkimuksen mukaan suurin syy kuulua ammattiliittoon on ansiosidonnainen työttömyysturva (89 %). Muita syitä ovat palkka- ja työsuhdeturva (86 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (76 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (74 %). Parilta jäseneltämme kysyttäessä tuli heillekin heti ensimmäiseksi mieleen työttömyysturva eli ansiosidonnainen päiväraha. Tutkimuksen mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva onkin aiempaa useammalle tärkein jäsenyysperuste. HETI SEurAAvANA jäsenet mainitsivat ammattiliiton lakimiehet, joihin voi turvautua, jos työpaikalla tulee ongelmia tai työsopimuksesta on jotain kysyttävää. Tarvetta edellä mainittuihin ei kuitenkaan ole vielä ollut: Mitään muutahan en itse ole käyttänyt kuin palkkasuosituksella joskus pöytää paukuttanut. Mutta ihan mielelläni niitä liiton maksuja makselen, jos vaikka joskus jotain lakiapua tarvitsee. Ja ylipäätään liittoihmiset neuvottelevat meille yötä myöten etuja niin kuin nyt raamirahat. vaikka ANSIOSIDONNAINEN työttömyysturva onkin ammattiyhdistysliikkeen aikaansaannoksia, on myös tärkeämpiä syitä kuulua ammattiliittoon. n Mihin ammattiyhdistysliike vaikuttaa?»suomalaisten järjestäytymisaste on kansainvälisesti edelleen todella korkea, noin 70 prosenttia.» AMMATTIYHDISTYSLIIkE ON tehnyt ja tekee edelleen muutakin kuin tarjoaa lakimiespalveluja ja takaa työttömyyskassan kautta työttömyysturvan. Palkansaajajärjestöt (Akava, SAK, STTK) ovat mukana valmistelemassa työlainsäädäntöä ja niiden vaikutus ulottuu myös sosiaalipolitiikkaan. Yhteiskunnallinen asema on saavutettu korkealla järjestäytymisasteella. SuOMALAISTEN Jär- JESTäYTYMISASTE on kansainvälisesti edelleen todella korkea, noin 70 prosenttia, jonka takia ammattiyhdistysliikkeellä on ollut vahva yhteiskunnallinen asema ja neuvotteluvoimaa. Lähes kaikki työelämään liittyvä lainsäädäntö valmistellaan edelleen kolmikantaisesti eli saman pöydän ääressä istuvat edustajat työnantaja- ja palkansaajajärjestöistä ja valtiolta. Jokainen jäsen lisää liiton painoarvoa neuvottelupöydässä ja on sitä kautta vaikuttamassa työelämään. Kuten Akava toteaa, ilman yhteisöllisyyttä ja yhteistä toimintaa ei ole voimaa. n AitO 4/

20 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE Saavutuksia 2000-luvulla 2000-LuvuN AIkANA on tehty monia uudistuksia aiemmin saavutettuihin työelämää parantaviin lakeihin, muun muassa työsopimus-, työturvallisuus- ja vuosilomalakiin. Pari vuotta sitten parannettiin työttömyysturvaa lyhentämällä työssäoloehtoa 43 viikosta 34 viikkoon. Samalla vakinaistettiin vuorotteluvapaajärjestelmä. Vuonna 2011 tehtiin raamisopimus, jonka ansiosta palkankorotusten lisäksi esimerkiksi isien perhevapaat tulevat pitenemään, suunnitellut vuorotteluvapaaleikkaukset perutaan ja työttömyysturvaa parannetaan jälleen. n Poimintoja ammattiyhdistysliikkeen aikaansaannoksista vuosien varrella»jokainen jäsen lisää liiton painoarvoa neuvottelupöydässä ja on sitä kautta vaikuttamassa työelämään.» 1895 Tapaturmakorvauslaki tunnin työaikalaki 1922 Työsopimuslaki 1923 Työehtosopimuslaki 1939 Vuosilomalaki 1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki Työturvallisuuslaki 1960 Työttömyysvakuutuslaki 1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan 1967 Lomapalkkasopimus 1971 Vähimmäispalkkalaki 1973 Työsuojelunvalvontalaki 1977 Talviloma 1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää Opintovapaalaki 1984 Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä Laki kotihoidontuesta 1987 Tasa-arvolaki 1995 Vuorotteluvapaa. Työaikalaki Päivähoitolaki 1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen 20 AitO 4/2012