LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ISOJOEN KUNTA LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (90) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema ja kulttuuriympäristö Suurmaisema ja maisemarakenne Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet YVA-menettely Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN... 29

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (90) 8.1 Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Yleiskaavan nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet Pesimälinnusto Muuttolinnusto Vaikutukset eläimistöön Liito-orava Lepakot Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit Natura-alueet ja suojelualueet Natura- tarveharkinta Pinta- ja pohjavedet Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Ehdotusvaiheen melumallinnus... 56

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (90) Matalien taajuuksien meluvaikutukset Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Varjostusmallinnuksen tulokset ehdotusvaiheessa Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset: melumallinnus, varjostusmallinnus ja näkemäalueanalyysi Melumallinnus Matalataajuinen melu Varjostusmallinnus Näkemäalueanalyysi Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus Vaikutukset viestintäyhteyksiin KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen osayleiskaavassa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Lausunnot kaavaluonnoksesta 3. Lausunnot kaavaehdotuksesta sekä vastineet 4. Melumallinnus 5. Varjostusmallinnus 6. Näkymäanalyysi 7. Matalataajuisen melun laskenta 8. Valokuvasovitteet 9. Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin 10. Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen arviointiselostus 11. Lakiakankaan kaavoitetut alueet (Lakiakangas I + Lakiakangas II), kartta 12. Lakiakangas melu- ja varjostusmallinnusten selvitys 13. Lakiakankaan hankealueen näkyvyysanalyysi

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (90) LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Isojoen kunnassa Lapväärtinjoen ja Korsbäckin kylän (Merijärvi) välillä. Kaavan laatija: Osoite: Puistokatu 2A, Jyväskylä Sähköposti: Projektinumero: P21610 Vireilletulo: Isojoen kunta Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kunnanvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO CPC Finland Oy suunnittelee kahta lähekkäin sijoittuvaa tuulivoimapuistoa Lapväärtin ja Lakiakankaan alueille. Lakiakankaan tuulivoimapuistoa koskeva kaavaprosessi on vireillä Isojoen ja Karijoen kunnassa sekä Kristiinan kaupungissa. Lakiakankaan tuulivoimapuistoa koskeva kaavaluonnos sijoittui Isojoen ja Karijoen kuntaan sekä Kristiinan kaupungin alueelle. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaehdotus päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa johtuen mm. sähkönsiirtoreittien suunnittelusta ja selvitysten valmistumisaikatauluista. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin kaavaehdotus koskien Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava aluetta. Lakiakangas I käsittää 18 tuulivoimalaa Isojoen kunnan alueella ja 2 tuulivoimalaa Karijoen kunnan alueella. Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Lakiakangas II tuulivoimapuiston alueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan enintään 23 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloista 15 kpl sijaitsee Isojoen kunnan alueella ja 8 kpl Kristiinan kaupungin alueella. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA-menettely) käytetyn tuulivoimalatyypin yksikköteho on noin 3 MW, jolloin Lakiakangas II tuulivoimapuiston kokonaisteho tulisi olemaan noin 69 MW. Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen hankealueet sijaitsevat lähimmillään noin kymmenen kilometriä Kristiinankaupungin keskustan kaakkoispuolella ja noin 12 kilometriä Isojoen taajaman luoteispuolella. Etäisyys rannikolle on noin kahdeksan kilometriä. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen koko on noin 1000 hehtaaria, josta Isojoen kunnan puolella alueen koko on noin 600 ha ( Kristiinankaupunki noin 400 ha).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (90) Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulivoimapuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Tuulipuistoalueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa ja CPC Finland Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettely käynnistyi huhtikuussa Etelä-Pohjanmaan ELY keskus on antanut lausunnon YVA-selostuksesta (EPOELY/17/07.04/2012). Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Isojoen kunnanvaltuusto. Tämä kaavaselostus koskee Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaa Isojoen kunnassa. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava CPC Finland Oy on sopinut Isojoen kunnan kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Isojoen kunnan puolesta työtä ohjaa Valter Enqvist, kunnaninsinööri. Kunta vastaa omalta osaltaan valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja vastineiden valmistelusta. CPC Finland Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG:n työryhmä: Luonnosvaihe: Pertti Malinen Susanna Paananen suunnittelupäällikkö, Ins. Amk suunnittelija, Ins. Amk Ehdotusvaihe : Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava Susanna Paananen suunnittelija Ins. Amk Lauri Solin DI YKS-402

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (90) 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Tuulivoimayhtiö CPC Finland Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemukset Isojoen kuntaan, Kristiinan kaupunkiin ja Karijoen kuntaan. Kaavoitus on käynnistynyt kunnissa vuonna Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koski sekä Lappfjärdin että läkiakankaan tuulivomapuistoja. Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Karijoen kunnanvaltuustossa Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Osayleiskaavan hyväksyminen kunnanhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa Kuulutus kaava lainvoimainen 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (90) asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten kuntien energia- ja vesilaitokset Edellä mainittuja ovat: Fingrid Oyj Caruna Oy Isojoen yrittäjät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Vanhankylän kyläseura Kärjenkosken kalastuskunta ja kyläseura ry. Vesijärven metsästysseura Digita Oy Finavia Metsähallitus Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kristiinan kaupungin hallinto- ja lautakunnat Isojoen kunnan hallinto- ja lautakunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (ELY-keskus) Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto Museovirasto Puolustusvoimat Etelä-Pohjanmaan museo Viestintävirasto Liikennevirasto Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 4 NYKYTILANNE Lakiakankaan tuulivoimapuistoalue sijoittuu pääosin metsätalousalueelle. Suunnittelualueella kasvaa pääosin nuorta metsää, joiden välisillä alueilla on suomaisia painanteita sekä puoliavoimia kallioalueita. Suoalueet on pitkälti ojitettu maa- ja metsätalouden edistämiseksi. Kaava-alueen molemmin puolin jokilaaksoihin on lisäksi muodostunut laajahkoja kulttuurimaiseman ja elinkeinojen kannalta arvokkaita viljelyaukeita.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (90) Yleiskaava-alue on yleisessä virkistys- ja ulkoilukäytössä; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Kaavaehdotusalueella ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita, mutta ne ovat paikallistietojen mukaan aktiivisessa metsästyskäytössä. Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ortokuvalla Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Lakiakankaan tuulivoimapuistoalue sijoittuu Kristiinankaupungin, Isojoen kunnan, sekä osittain myös Karijoen kunnan alueelle. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen alueet sijoittuvat toisistaan noin 600 metrin 3 kilometrin etäisyydelle. Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 2,5 kilometrin ja kaukaisimmat noin 11 kilometrin päähän toisistaan. Hankealueiden (Lappfjärd-Lakiakangas) välisellä alueella virtaa Lillån, jonka molemmin puolin levittyvät Merijärven laajat peltoalueet sekä Korsbäckin kylä. Asuinalueita on keskittynyt erityisesti hankealueiden pohjoispuolelle ja niiden välillä virtaavien jokien varsille. Tuulivoimapuistojen suunnittelualueiden läpi kulkee lukuisia metsäautoteitä, joita on suunniteltu hyödynnettäväksi hankkeessa. Metsäautotiet haarautuvat tuulivoimapuistoalueiden lähiympäristössä olevaan tieverkostoon, joista merkittävimmät ovat Lappfjärdin hankealueen länsipuolella sijaitseva valtatie 8, pohjoispuolella sijaitseva Dagsmarkin-/Lapväärtinintie (st 663), tuulivoimapuistoalueita halkova Korsbäckintie, Lakiakan-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (90) kaan pohjoispuoleinen Isojoentie (st 664), itäpuolella sijaitseva Kristiinantie, eteläpuolella sijaitsevat pienempiluokkaiset Uttermossantie ja Kärjenkoskentie. Kaavoittavan alueen koko on noin 600 hehtaaria Isojoen kunnan alueella Asutus Kuva 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. Tiiveintä lähiseudun maaseutumainen asutus on kaavoitettavan alueen pohjois-puolella, Lapväärtinjokilaakson alueella Maanomistus Liikenne Lakiakankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. CPC Finland Oy on tehnyt kaavoitettavalla alueella lähes kaikkien maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Vain muutama alueen maanomistaja on kieltäytynyt allekirjoittamasta maanvuokrasopimusta. Näille alueille ei ole suunniteltu tuulivoima infrastruktuuria. Tuulivoimapuiston kuljetukset suuntautuvat kaava-alueelle valtatien 8 kautta.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (90) Lakiakankaan suunnittelualueelle on kaksi sisääntuloliittymää tuulivoimapuiston yhdysteiden verkostoon. Erikoiskuljetukset suuntautuvat Lakiakankaan tuulivoimapuiston alueelle valtatieltä 8 seututeiden 663 ja 664 kautta suunnittelualueella olevalle Mansikkamäen metsätien pohjoiselle liittymälle. Etelänpuoleinen liittymä Kärjenkoskentieltä palvelee tuulivoimapuiston huoltoliikennettä. Valtatiellä 8 suunnittelualueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2011 oli 2964 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 440 ajoneuvoa. Maantiellä 663 Lappfjärdin kohdalla keskimääräinen liikenne vuonna 2012 oli 2869 ajoneuvoa vuoro-kaudessa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 140 ajoneuvoa. Maantiellä 664 keskimääräinen vuorokausiliikenne 2011 oli 1078 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 100. Kuva 3 YVA-arvioinnissa mukana olleen suunnittelualueen liikenneverkko. Hankkeen pääkuljetusreitit ja liikennemäärät.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (90) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Lakiakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (90) Kuva 4 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti punaisella aluerajauksella. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lakiakankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Alueen kaakkoispuolelle sijoittuu soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva alue Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Maakuntakaavan uudistamisen teemoina laajasti ottaen ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Vaihemaakuntakaava I koskee tuulivoimaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksessa Lakiakankaan tuulivoimapuiston alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (90) Kuva 5 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava I. Suunnittelualue osoitettu nuolella kuvassa. Vaihemaakuntakaava II on vireillä. Vaihemaakuntakaava II koskee kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä. Valmisteilla oleva kaava muuttaa voimaan tullessaan tällä hetkellä lainvoimaisen maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä keskustoimintojen alueilta siltä osin, että vähittäiskaupan mitoitusluvut huomioidaan uudessa kaavassa keskustamerkintöjen suunnittelumääräyksissä. Niin ikään tämä kaava kumoaa nyt lainvoimaisen maakuntakaavan liikenneinfrastruktuuriin liittyvät vanhentuneet merkinnät. Maisema-alueiden osalta kumoutuvat maakuntakaavan aikaisemmat merkinnät maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alueista. Vaihekaava III on vireillä ja koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Yleis- ja asemakaavat Lapväärtin osayleiskaava Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Lapväärtin osayleiskaava (hyväksytty ) Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen on noin 11 km Kristiinankaupungin rantayleiskaava Kaavoitettavan alueen länsipuolella, Blomträsketiä ympäröivällä alueella on voimassa Kristiinankaupungin rantayleiskaava (hyväksytty , muutos ) (Kristiinankaupunki 1998). Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen on lähimmillään noin 5 km.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (90) Dagsmarkin osayleiskaava Dagsmarkin osayleiskaava ( ) on laadittu Lapväärtinjoen varressa sijaitsevien Dagsmarkin ja Peruksen kylien alueille. Laaditussa yleiskaavan tarkistuksessa aiemmin voimassa olleen yleiskaavan aluetta on laajennettu ja maankäyttöä tarkistettu. Kaavaehdotus on hyväksytty Kristiinankaupungin valtuustossa Kaavoitetulle alueelle ei suuntaudu merkittäviä rakentamispaineita ja uusia asuinrakennuksia rakennetaan vuosittain 1-2 kappaletta (AIRIX ympäristö 2011). ). Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen on noin 6 km Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu Metsälän osayleiskaava sijaitsee noin 8 km:n etäisyydellä Lakiakangas II tuulivoimapuistosta. Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa osoitetaan rakennusalat 37 tuulivoimalalle Lapväärtin asemakaava Lappfjärdin suunnitellun tuulivoimapuiston luoteispuolella on kaupungin valtuuston hyväksymä Lapväärtin asemakaava (Lapväärtti 2010). Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen on lähimmillään noin 10,5 km 4.3 Luonnonolot Maa- ja kallioperä Luonnonoloja käsittelevä nykytilan kuvaus ja vaikutusten arviointi käsittelee koko Lakiakangas II:n tuulivoima-aluetta, joka sijoittuu Isojoen ja Kristiinankaupungin alueille. Tarkempi kuvaus alueen luonnonoloista on esitetty erillisessä luontoselvitysraportissa, joka on laadittu Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn yhteydessä (Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen luontoselvitykset, FCG Finnish Consulting Group 2012). Suurin osa Lakiakankaan alueen kallioperästä koostuu kiillepitoisesta gneissistä ja kiilleliuskeesta. Lakiakankaan alueella on myös granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia. Alueen poikki kulkee pääosin etelä-pohjoissuuntaisia, luokittelemattomia siirros-, murros- tai hiertovyöhykkeitä (GTK 1997). Lakiakankaan hankealue on topografialtaan melko alavaa.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (90) Kuva 6. Maanpinnan korkeussuhteet hankealueella. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi useita suoalueita, joilla maaperä on turvetta (GTK 2011) Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Kaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lakiakankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (90) Kuva 7 Kaavoitettavan alueen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet (OIVA 2011). Kaavoitettava alue osoitettu kuvassa punaisella aluerajauksella. Noin 2,5 kilometriä kaavoitettavan alueen itäpuolella virtaava Isojoki-Lapväärtinjoki kuuluu Natura ohjelmaan sekä UNESCO:n hyväksymiin kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin, johon kuuluvat vesialueet on luokiteltu tieteellisesti arvokkaiksi ja merkittäviksi tutkimuskohteiksi Natura- ja suojelualueet Suunnitellun tuulivoimapuiston mahdollisten ympäristövaikutusten vaikutusalueelle ja alle noin kymmenen kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu kaikkiaan yhdeksän Natura-aluetta. Natura-alueista Lapväärtin kosteikot (FI ), Hanhikeidas (FI ) ja Kristiinankaupungin saaristo (FI ) on liitetty Natura verkostoon sekä luonto- (SCI = Site of Community Interest) että lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Lapväärtinjokilaakson Natura-alue (FI ), Pyhävuoren Natura-alue (FI ), Tegelbruksbackenin Natura-alue (FI ), Pohjoislahden metsän Natura-alue (FI ) ja Lassinharjun Naturaalue (FI ) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon vain luontodirektiivin (SCI) mukaisina kohteina ja Lålbyn peltoaukean Natura-alue (FI ) vain lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (90) Kuva 21. Hankealueiden ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet (OIVA). Lappfjärdin-Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden Natura-tarveharkinnasta tehty erillisraportti toimitettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle lausunnoille. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus totesi YVA-selvityksestä antamassaan lausunnossa että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvita Kasvillisuus- ja luontotyypit Suunnittelualueen pinta-alasta valtaosan muodostavat eri-ikäiset havupuukankaat. Osa alueesta on sekapuustoista kangasmetsää. Alueen itäosiin, Isojoen kunnan alueelle sijoittuu myös pieni peltoalue. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee Kallioistenkeitaan avosuoalue, jotka ovat luontotyypiltään keidasrämettä. Alueen luonnontila on ympäröivien ojitusten johdosta hieman muuttunut. Pääosin suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu luonnontilaisempi Kiimakeitaan suoalue, joka on kasvilajistoltaan ja ominaispiirteiltään edustava keidassuo. Varttuneempaa kuusi-, mänty- ja sekakangasmetsää esiintyy alueella vain vähän. Niin sanotut vanhan metsän alueet ovat melko pirstoutuneita ja sijoittuvat erillisinä kuvioina nuorempien metsätyyppien joukkoon. Myös niiden luonnontilaisuudessa näkyvät metsätalouden vaikutukset mm. lahopuuston vähäisyytenä ja puulajiston sekä puuston ikäluokkien yksipuolisuutena.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (90) Arvokkaat luontokohteet Eläimistö Linnusto Kesällä 2012 tehtyjen luontoselvitysten yhteydessä tuulivoimapuistoalueella tai vaihtoehtoisilla voimajohtoreiteillä ei havaittu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole myöskään vesilain 11 :n mukaisia luonnontilaisia alle yhden hehtaarin lampia tai järviä tai luonnontilaisia puroja tai noroja. Suunnittelualueelle sijoittuvia Metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat vähäpuustoiset keidassuot (MetsäL 10 kohta 2d; vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot), jotka sijoittuvat suunnittelualueella Isojoen kunnan puolelle. Kallioistenkeidas sijoittuu alueen keskiosiin ja Kiimakeidas pääasiassa alueen pohjoispuolelle. Suoalueiden laidoilla esiintyy mm. luontotyyppinä silmälläpidettävää (NT) isovarpurämettä. Marjokeitaan laaja ja pääosin luonnontilaisen kaltainen keidassuoalue sijoittuu välittömästi suunnitellun tuulivoimapuiston itäpuolelle. Koko Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella yleisenä esiintyviä nisäkäslajeja ovat muun muassa hirvi, kettu, metsäjänis, rusakko, näätä, kärppä, lumikko, orava ja mäyrä supikoira sekä muun muassa myyrät ja päästäiset joiden kannat voivat vaihdella suuresti. Suurpetokanta on Suupohjan alueella kasvussa ja susia esiintyy säännöllisesti erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla. Myös karhukanta on vakiintunut, ja karhujen levinneisyys ulottuu Suupohjan rannikkoseudun eteläosiin. Ilveksen asuinalueet ovat rannikon tuntumassa Suupohjan rannikkoseudulta Vaasan-seudulle (Pohjanmaan liitto 2011). Riistalajeista Lapväärtin seudulla tavataan myös mm. valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista (Riistaweb 2011). Suunnittelualueella ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainitun liito-oravan elinalueita, mutta lajia on tavattu alueen läheisyydessä. Lähin tunnettu liito-oravan elinalue sijoittuu alueen pohjoispuolelle noin kilometrin etäisyydelle lähimmästä tuulivoimalan rakennuspaikasta. Kartoituksissa hankealueella ei ole havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoita, mutta alueen pohjoispuolella on tehty havaintoja viiksija/tai isoviiksisiipasta sekä pohjanlepakosta. Alueen itäpuolelle sijoittuva Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan monipuolinen jokivesistö. Jokeen nousevat meritaimen (CR), harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika. Jokialueella esiintyy alkuperäinen taimenkanta. Lapväärtinjoessa esiintyy eräitä harvinaisia koskikorento- ja vesiperhoslajeja sekä nilviäisiä kuten jokihelmisimpukka (EN) (Etelä-Pohjanmaan ELY 2011, Pohjanmaan liitto 2011). Lapväärtinjoki- Isojoki ei kuitenkaan sijoitu suunniteltujen tuulivoimaloiden välittömään läheisyyteen. Alueella havaittu hyönteislajisto edustaa talousmetsäalueilla hyvin yleisinä esiintyvää lajistoa. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa ei havaittu. Pesimälinnusto Lakiakankaan alueella runsaimpina esiintyviä pesimälajeja ovat tavanomaiset metsien yleislinnut (Väisänen ym. 1998) kuten pajulintu, peippo, hippiäinen ja punarinta, jotka muodostavat noin viisikymmentä prosenttia koko alueella elävästä lintupopulaatiosta.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (90) Havupuuvaltaiset kangasmetsäalueet ja ojitetut turvemaat tarjoavat elinympäristön eri kanalintulajeille kuten pyylle, teerelle (NT) ja metsolle (NT), jotka ovat Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja. Kanalintukannat alueella ovat melko vahvat. Suunnittelualueella, Isojoen kunnan alueella on tiedossa yksi II-luokan metson soidinalue, jolla on havaittu metsästysseuran edustajan mukaan soivia lintuja lähes vuosittain (tosin keväällä 2012 ei tehty havaintoja). Soidinalue sijoittuu varttuvaan kuusikangasmetsään metsäautotien läheisyyteen. Tuulivoimapuiston luontoselvitysten yhteydessä soidinalueen läheisyydessä havaittiin metsäautotiellä yksinäinen naarasmetso toukokuussa Kohdetta voidaan pitää toiminnassa olevana metson soidinpaikkana, mutta soidin ei todennäköisesti ole kovin laaja (< 5 metsokukkoa). Vaateliaammista metsälintulajeista alueella on tavattu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi luokiteltua sirittäjää (NT). Alueelle sijoittuvalla Kalliostenkeitaalla esiintyvä suolinnusto on melko vaatimatonta ja lajistoon kuuluvat mm. pensastasku ja lintudirektiivin liitteessä I mainittu kapustarinta. Metso ja kapustarinta luokitellaan myös alueellisesti uhanalaisiksi (RT) Eteläboreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaan rannikkomaalla. Alueen itäosiin sijoittuu mehiläishaukan (VU, vaarantunut) reviiri. Alueella on esiintynyt aiempina vuosina myös alueellisesti uhanalaista ja valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi luokiteltua (NT) kuukkelia (SYKE 2011), mutta nykyään lajin esiintymisalueen eteläraja länsirannikolla kulkee Lapväärtinjoen eteläpuolella olevien metsäalueiden läpi (Lillandt 2012). Kuukkelikannan katoaminen alueelta on seurausta alueen metsien rakenteessa tapahtuneista muutoksista (Lillandt 2009). Merikotkan lähin tiedossa oleva asuttu reviiri sijoittuu Kristiinankaupungin rannikolle lähes 15 kilometrin etäisyydellä ja lähin tiedossa oleva kalasääskenpesä alueen itäpuolelle, hieman alle 900 metriä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Suunnittelualueen itäpuolella pesivän kalasääsken ruokailulentoreittejä on seurattu kesällä Lentoreittiseurannan aikana ei havaittu kertaakaan viitteitä siitä, että koiras olisi lähtenyt suunnitellun tuulivoimapuiston suuntaan. Lentokyvyn saavuttaneet poikaset kiertelivät elokuussa myös suunnitellulla tuulivoima-alueella useiden kilometrien (jopa yli neljä kilometriä) päässä pesästä. Lentoreittiseurannan tulokset antavat viitteitä siitä, että sääksikoiraan pääasialliset ravinnonhakulennot suuntautuvat suunnitellun tuulivoimapuiston itäpuolitse koilliseen ja itäkoilliseen, jossa todennäköiset ruokailualueet sijaitsevat. Lapväärtinjoen alueella, Isojoen Vanhakylässä sijaitsee kalanviljelyaltaita, jotka saattavat olla mahdollisia saalistusalueita. Kymmenen kilometrin etäisyydelle sijoittuu myös ruokailualueiksi soveltuvia allikkoisia keidassoita sekä pieniä lampia ja järviä (mm. Pohjasjärvi). Naaraan todettiin lentävän suunnitellun tuulivoimapuiston suuntaan vain poikkeustapauksissa. Kalasääskenpesän sijainti ja pääasiallisten ruokailulentoreittien sijoittuminen suhteessa suunniteltuun tuulivoimapuistoon on esitetty erillisellä liitekartalla, joka on toimitettu alueelliselle Ely-keskukselle Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn yhteydessä. Muuttolinnusto Suupohjan rannikko on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen kauttakulkuväylistä. Alueen kautta muuttaa satoja tuhansia lintuja sekä keväisin että syksyisin. Lähes kaikkien alueen läpi kulkevien muuttolintulajien pääväylä seuraa Suupohjan rannikon viitoittamaa linjaa. Useimpien lajien muuttomäärät pienenevät nopeasti kauempana rannikosta. Keväällä kurjen, laulujoutsenen, metsähanhen ja naurulokin päämuuton painopiste keskittyy valtatie 8 länsipuolelle eivätkä lajit merkittävissä määrin muuta suunnittelualueen kautta. Hiirihaukan, sepelkyyhkyn ja töyhtöhyypän kevätmuutto jakautuu tasai-

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (90) semmin ja osa linnuista muuttaa myös Lakiakankaan alueen kautta. Syksyllä kurjen, laulujoutsenen ja naakan päämuutto sijoittuu selvästi alueen länsipuolelle, mutta metsähanhia sekä sepelkyyhkyjä muuttaa tasaisemmin myös suunnittelualueen läpi. Suunnittelualueen luoteispuolella, Korsbäckin Merijärvellä lepäilee keväisin vaihtelevasti hanhia ja joutsenia, sekä jonkin verran sorsalintuja ja kahlaajia kuten kapustarintoja. Syksyisin alueella levähtää jonkin verran merihanhia Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: Merkinnän peruste Alueella sijaitsee metsälain- tai vesilain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilyminen. Kiimakeidas on suoluontotyypeiltään monimuotoinen, vähäpuustoinen kermikeidassuo. Kallioistenkeidas on noin hehtaarin kokoisia ojittamaton suoalue.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (90) Kuva 8 Arvokkaat luontokohteet Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueilla.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (90) 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Suurmaisema ja maisemarakenne Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Pohjanmaan alueelle ja tarkemmin määriteltynä Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudun ja viljelylakeuksien seudun vaihettumisvyöhykkeelle (OIVA 2011). Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulle tunnusomaisia piirteitä ovat kapeahkot jokilaaksot viljelysalueineen, joiden väliin jää karuja moreeniselänteitä. Maaston suhteellisen tasaisuuden vuoksi soita on alueella runsaasti ja kalliomuodostumia melko vähän. Metsät ovat enimmäkseen kuivahkoja puolukkatyypin männikköjä. Rannikon läheisyydessä metsät ovat hieman rehevämpiä, paikoin esiintyy myös kuusikoita ja kasvillisuus on muutenkin monipuolisempaa. Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien maisemalle antavat leimansa myös peltolakeudet, jotka ovat maamme avarimmat. Lapväärtissä kohoaa rannikko-pohjanmaan korkein mäki, Pyhävuori. Pyhävuori on suosittu retkeilykohde ja alueella on mm. viisi merkittyä retkeilyreittiä. Pyhävuoren alue on tunnettu myös luolistaan, jotka ovat olleet asuttuja ennen edellistä jääkautta. Pohjalainen rakennettu kulttuuriympäristö on omintakeinen ja muusta maasta erottuva. Pitkään yhtäjaksoisena säilyneestä asutuksesta kertovat lukuisat kiinteät muinaisjäännökset ja jokilaaksojen aukeat viljelymaisemat (Pohjanmaan liitto 2011). Jokilaaksoihin keskittynyt asutus muodostaa yhtenäisiä nauhamaisia kyliä. Niitä ympäröivät selännealueet ovat vastaavasti lähes asumattomia Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Härkmeri (MAO100108) on Lakiakankaan hankealuetta lähimpänä sijaitseva valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alue sijoittuu lähimmillään noin 8,5 kilometrin päähän Lakiakankaan koko hankealueesta sen länsipuolelle. Härkmerin alue on merenlahden ympärille noussut, edustava rannikkokylä, jossa rantaniittyjä ja viljelyksiä reunustaa hyvin säilynyt vanha rakennuskanta. Alueen pinta-ala on noin kaksi sataa hehtaaria. Alueella on sekä avoimia että umpeenkasvavia perinnebiotooppeja (Ympäristöministeriö 2011) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin kohde, Karijoen kirkkoympäristö (RKY 4866) sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Lakiakankaan koko hankealueesta. Seuraavaksi lähin kohde: Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema (RKY 4259) sijaitsee lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydellä Lakiakankaan koko hankealueesta. Yli 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat muun muassa Butsbackenin kyläasutus (RKY 4959) ja Kristiinankaupungin ruutukaava-alue (RKY 1154) Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Isojokilaakson kulttuurimaisema sivuaa Lakiakankaan koko hankealuetta, kuten myös neljästä osa-alueesta koostuva Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä. Korsbäckin kulttuurimaisema sijoittuu osin kiinni hankealueeseen sen länsipuolelle. Kärjenkosken- Kankaanpäänkulman alue sijoittuu lähimmillään alle kilometrin päähän hankealueesta sen eteläpuolelle. Alakylän alue sijoittuu noin 6,5 kilometrin päähän hankealueesta itään. Samalle etäisyydelle sijoittuu myös Vesijärvenkylä mutta hankealueesta etelään. (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2005)

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (90) Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Isojokilaakson kulttuurimaisema-alue hieman sivuaa Lakiakankaan koko hankealuetta. Muita alle 12 kilometrin säteelle koko hankealueesta sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat Lapväärtin kirkko ympäristöineen, Lapväärtin pappila, Härkmerin kylä ja Isojoen kirkko ympäristöineen. Edellä mainitut kohteet ovat RKY 1993 kohteita Muinaisjäännökset Suunnittelualueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi kesällä Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen hankealueilla sijaitsee yhteensä noin kaksikymmentä ennestään tunnettua muinaisjäännöskohdetta ja -aluetta. Kohteet on huomioitu jo tuulivoimaloiden ja huoltotiestön sijoitussuunnittelussa ja niiden läheisyyteen on jätetty vähintään viidenkymmenen metrin suojavyöhyke. Inventoinnin tuloksena paikannettiin viisi entuudestaan tuntematonta muinaisjäännöskohdetta ja yksi irtolöytöpaikka. Kohteista kolme on ajoittamattomia rakkakuoppakohteita, yksi historialliselle ajalle ajoittuva rajamerkki ja yksi tervahauta. Lisäksi dokumentoitiin historiallisen ajan kiviaitoja, rajamerkki ja kivilouhoksia, joita ei voida pitää muinaismuistolain tarkoittamina kiinteinä muinaisjäännöksinä. 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Innopower Oy:llä on käytössä oleva tuulivoimapuisto Kristiinankaupungissa, Furuvikenissä. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna Honkajoella, noin 38 kilometrin etäisyydellä sijaitsee lähin rakennettu 9 tuulivoimalan tuulivoimapuisto Kirkkokalliolla.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (90) 5.2 YVA-menettely Kuva 9. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat toiminnassa olevat tuulivoimapuistot (punainen piste) sekä suunnitellut hankkeet ( Tilanne ). YVA-menettely ja kaavoitusprosessi on toteutettu samanaikaisesti Lappfjärdin ja Lakiakaankaan tuulivoimapuistoja koskien. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon (Dnro EPOELY/17/07.04/2012) YVA-selostuksesta. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty hyvin ne asiat, jotka YVA- laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä. 5.3 Laaditut selvitykset Kaavan luonnosvaiheessa käytettävissä ollut aineisto: Kaavoituksen tausta-aineistona ovat YVA-menettelyn yhteydessä koottu lähtöaineisto sekä tehdyt selvitykset ja muut olemassa olevat selvitykset.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (90) YVA:aa ja osayleiskaavaa varten on laadittu mm. seuraavat selvitykset: Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen luontoselvitys / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012 Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen Natura-tarveharkinta / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012 Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen muinaisjäännösselvitys / Kulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2012 Lisäksi tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksia on selvitetty erillisin mallinnuksin. Muut aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012) Etelä-Pohjanmaan liitto, Tuulivoima vaihekaava2, luonnos 2012 Pohjanmaan liitto (2012), Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, Pohjanmaan liitto (2013) Pohjanmaan liitto (2012), Vaihekaava 2, tuulivoima, kaavaehdotus 2013 Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset, Pohjanmaan liitto ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskusÖsterbottens vindkraft och specialtransporter Österbottens förbund och ELY-central i Södra Österbotten. Ehdotusvaiheessa laaditut selvitykset / mallinnukset: Melumallinnus, WindPro /. Voimalatyyppi:GE 2,5-120 hh139m Varjostusmallinnus, WindPro /. Voimalatyyppi: GE 2,5-120hh139m Näkemäalueanalyysi, WindPro Voimalatyyppi: GE 2,5-120 hh139m Kristiinankaupungin ja Isojoen tuulivoima-alueiden matalataajuinen melu Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin ( , ) Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimahankkeet, Kristiinankaupunki, Isojoki ja Karijoki. Valokuvasovitteet GE 2,5-120 x 84 x HH139m FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Lakiakankaan melu- ja varjostusmallinnukset, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Lakiakankaan hankealueen näkyvyysanalyysi, , FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (90) Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimahankkeet, Kristiinankaupunki, Isojoki ja Karijoki. Valokuvasovitteet GE 2,5 120 x 84 x HH139m FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Päivitetty , lisätty kuva nro TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe CPC Finland Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan Lakiakankaan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä noin 53 tuulivoimalasta. Käytettävän tuulivoimalatyypin yksikköteho on noin 3 MW ja hankkeen yhteenlaskettu teho olisi tällöin noin 159 MW. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä välisen ajan. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Luonnosvaiheen jälkeen kaavaehdotus päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa johtuen saadusta palautteesta sekä Isojoen ja Karijoen kunnanhallitusten päätöksistä. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin kaavaehdotus koskien Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava aluetta. Lakiakangas I käsittää 18 tuulivoimalaa Isojoen kunnan alueella ja 2 tuulivoimalaa Karijoen kunnan alueella. Kaavaluonnoksessa pohjoisessa sijainneet voimalat eivät sisälly Lakiakangas I kaavaan. Isojoen puolella itäisimpiä voimalaitoksia on poistettu tai siirretty Mansikkamäen tien varteen. Pohjavesialue on rajattu kaavan ulkopuolelle sekä muodostusalueen rajalla ollut voimala poistettiin. Tarkistukset perustuvat annettuihin palautteisiin sekä Isojoen ja Karijoen kunnanhallituksien päätökseen. Lakiakangas I aluerajauksen perusteena on myös se, että CPC-Finlandilla on mahdollisuus liittää osayleiskaava-alue koillisessa kulkevaan Isojoki-Lalby 110 kv linjaan, jonne sähkönsiirto hoidetaan pohjoisemmalta muuntajalta ilmajohdolla. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava käsittää 15 voimalaa Isojoen kunnan alueella ja 8 voimalaa Kristiinankaupungin puolella. 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Lakiakangas II tuulivoimapuisto (Isojoki) koostuu yhteensä enintään 15 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (90) keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Tuulivoimalayksikkö koostuu noin 140 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 130 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan hieman yli kaksi sataa metriä. Kuva 10 Periaatekuva YVA-menettelyssä arvioitavasta tuulivoimalasta. Tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on 140 m ja lapa 65 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimi-korkeus on yhteensä 205 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pit-

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (90) 6.5 Sähkönsiirto kin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Tuulivoimapuisto tullaan yhdistämään 110 kilovoltin (kv) voimajohdolla tällä hetkellä rakenteilla olevalle Kristiinankaupungin pohjoispuolella sijaitsevalle Kristinestad -nimiselle sähköasemalle. Alustavan suunnitelman mukaan voimajohto tullaan kokonaisuudessaan toteuttamaan ilmajohtona. Kuva 11 YVA-selostuksessa esitetyt vaihtoehtoiset sähkönsiirtoreitit. Lappfjärdin ja Lakiakankaan kaava-alueet on osoitettu kuvassa punaisella rajauksella. Sähkönsiirtoa ja sähkönsiirron vaikutuksia on käsitelty laajemmin Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistoja koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, 2013.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (90) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Lakiakankaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 200MW:n tasosta noin 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Isojoen kunnanhallitus. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on päättänyt Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoima-alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kristiinankaupungissa Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin keväällä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitelty ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelman yleisötilaisuudessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin jossa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä YVA-selostuksen selvitykset. Neuvotteluun osallistuivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Museoviraston, Pohjanmaan museon, Kristiinankaupungin, isojoen ja Karijoen kunnan, kaavat laativan konsultin edustajat. Neuvottelussa viranomaiset esittivät tavoitteeksi suunnittelulle, että tuulivoimaloiden tulee sijaita riittävällä etäisyydellä kaava-alueen rajoista. 8.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja kaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuuksissa Dagsmarkin Maibossa ja Vanhassakylässä Osayleiskaavaluonnos oli nähtävänä välisenä aikana.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (90) Kuva 12.Lakiakankaan tuulivoimapuiston voimaloiden ja sähköaseman sijainnit sekä vaihtoehtoiset tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijaintipaikat luonnosvaiheessa. 8.3 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin on käsitelty Isojoen kunnanhallituksessa Luonnosvaiheen jälkeen kaavaehdotus päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa johtuen mm. sähkönsiirtoreittien suunnittelusta ja selvitysten valmistumisaikatauluista. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin kaavaehdotus koskien Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava aluetta. Lakiakangas I käsittää 18 tuulivoimalaa Isojoen kunnan alueella ja 2 tuulivoimalaa Karijoen kunnan alueella. Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (90) Kuva 13 Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava, ISOJOKI Ehdotusvaiheessa pidettiin viranomaisneuvottelu Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksessa. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus sijoittuu osittain Isojoen kunnan alueelle. Osayleiskaava mahdollistaa enintään 15 tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Lakiakangas II toteutetaan kaavaehdotuksena suunnilleen samalla tavalla, kuten kaavaluonnoksessa on esitetty. Rakennusalojen rajauksia sekä kaava-alueen rajausta tarkennetaan.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (90) Kuva 14 Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville väliseksi ajaksi. 8.4 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava oli Isojoen kunnassa nähtävillä välisenä aikana. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaa esiteltiin järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Kärjenkosken kylätalolla. 8.5 Yleiskaavan nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Nähtävilläolon aikana saatiin 4 muistutusta, joista yhdessä oli useita allekirjoittajia, määräaikaan mennessä ja 8 lausuntoa. Lausunnon kaavaehdotuksesta antoivat Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos, Metsähallitus, Museovirasto, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Kristiinankaupunki ja Etelä- Pohjanmaan liitto.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (90) Yhteenvedot muistutuksista ja lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet niihin ovat osana kaavan kokonaismateriaalia ja palautteet on toimitettu tiedoksi niille palautteen antajille, jotka ovat osoitteensa jättäneet (MRL 65 ). Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen itse osayleiskaava-karttaan ei tehty muutoksia. Kaavaselostusta tarkistettiin lausunnoissa esitetyllä tavalla mm. kuvien suhteen. Kaavaselostuksen liiteaineistoon lisättiin Lakiakankaan hankealueen kattava melu- ja varjostusmallinnus sekä näkyvyysanalyysi. Kuvat Lakiakankaan hankealueen kattavasta melumallinnuksesta sekä näkyvyysanalyysistä lisätään myös kaavaselostukseen. Valokuvasovitteita laadittiin liitteeseen 8 yksi kappale lisää. Kuvasovite on laadittu Norrvikenin suunnasta koti Lakiakankaan hankealuetta. Tehdyt tarkistukset ja täydennykset ovat luonteeltaan sellaisia, jotta ne voidaan katsoa vähäisiksi joten osayleiskaavaa ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. 9 LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 600 ha (+ Kristiinankaupunki n. 400ha). Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (esimerkiksi konehalli tms.). Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, sillä alueella, jolla voimalat aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (90) 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 15 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (90) Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (15 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Muut merkinnät ja määräykset Nykyisiä teitä ja voimajohtoa koskevat merkinnät ja määräykset: Muut merkinnät ja määräykset: 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (90) Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tuottamaan selvitysaineistoon, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Kristiinan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22-07).

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (90) Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennus-paikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä syntyy ainoastaan huoltotöistä, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei arvioida olevan oleellista merkitystä liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, tai aiheuttavan melu- tai pölyhaittoja. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimalaitosten rakenteet puretaan, mutta perustukset ja kaapelit jätetään maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (90) Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. Selvitys koskien kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin on kaava-asiakirjojen liiteaineistossa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Lakiakangas II tuulivoimapuiston lähiympäristö koostuu pääasiallisesti näkymiä sulkevista tiloista, joihin tuulivoimalat eivät näy, tai näkyvät osittain. Lakiakangas II tuulivoimapuisto sijoittuu pääasiallisesti metsätalouskäytössä toimineelle metsäalueelle. Avoimia tiloja löytyy vesistöalueilta, kuten esimerkiksi Härkmerifjärdeniltä. Lisäksi osalle voimaloista muodostuu suora näköyhteys lähiympäristön jokilaaksojen viljelyalueilta, esimerkiksi Isojokilaaksosta tai Korsbäckin alueelta sekä näitä halkaisevilta teiltä. Tällöin tuulivoimapuiston voimaloista näkyy yleensä osa kerrallaan ja näkemäesteistä johtuen monesti tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Muun muassa hankealueen pohjoispuoliselta Alakylän viljelyalueelta, Kärjenkosken kylältä sekä pakoin Härkmeristä katsottaessa osa voimaloista näkyy kuitenkin lähes koko pituudessaan. Mereltä käsin tuulivoimapuiston näkyvyys ei ole merkittävä, sillä Lakiakangas II tuulivoimapuiston Isojoen puoleinen osa sijaitsee etäällä, runsaan 18 kilometrin etäisyydellä rannikosta. Lakiakankaan tuulivoimapuisto kokonaisuudessaan sijoittuu sekin lähes 14 kilometrin päähän merestä. Tuulivoimapuisto muuttaa laajalla alueella näkymiä kohti Lakiakankaan aluetta. Paikallisesti tarkasteltuna Lakiakankaan metsäalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Parhaiten tuulivoimalat näkyvät laajoilta peltoaukeilta ja Härkmerifjärdeniltä. Ympäröivillä alueilla on kuitenkin myös runsaasti muita sopivasti suuntautuneita avoimia alueita, kuten tieosuuksia, hakkuuaukeita ja suoalueita, joissa lähellä katselupistettä ei ole näkyvyyttä katkaisevia elementtejä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana varsinaisen rakennustyömaan lisäksi vaikutuksia aiheuttavat suurten rakennusosien kuljettaminen, nykyisten tieyhteyksien parantaminen, uusien tieyhteyksien rakentaminen sekä korkeat nosturit, jotka erottuvat maisemakuvassa kauas. Osa maastoa muokkaavista toimenpiteistä toteutetaan vain

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (90) rakentamisaikaa varten ja työmaa-alueet maisemoidaan toiminnan loputtua. Kuva 15 Lakiakangas II tuulivoimapuiston näkymäanalyysi Näkymäanalyysin mukaan asuin- ja lomarakennuksilta muodostuu näkymiä tuulivoimaloille. Näkymäanalyysi ei ole kuitenkaan ottanut huomioon pihapiirien pihapuustoa, joten voimalat näkyvät näiltä osin tavallisesti vain osittain. Näkyessään pihapiiriin tuulivoimala hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan tällöin pitää merkittävinä. Näkymäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy Dagsmarkin koillis- ja luoteispuolisille viljelyaukeille, Korsbäckin kulttuurimaisema-alueelle (Merijärvi-nimiselle viljelyaukealle), Kärjenkosken alueelle, Siiroonjokilaakson viljelyalueille sekä Lakiakankaan itäpuoliselle Isojokilaakson kulttuurimaisema-alueelle. Seuraavalla sivulla olevat kuvasovitteet ja näkymäanalyysi ovat kaavaselostuksen liitteenä.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (90) Kuva 16 Ehdotusvaiheen havainnekuvien ottopaikat. GE 2,5-120 x 84 x hh 139m. Kuva 17 Kankaanmäki, GE 2,5-120 x 84 x hh 139m Etäisyys lähimpään voimalaan noin 3,7 kilometriä.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (90) Kuva 18 Kankaanmäki, GE 2,5-120 hh x 84 x 139m Etäisyys lähimpään voimalaan noin 3,7 kilometriä. Kaikki havainnekuvat on laadittu käyttäen voimalatyyppiä GE 2,5-120 x 84 x HH139m. GE on napakorkeudeltaan kaksi metriä korkeampi voimalatyyppi kuin Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaavassa käytetty voimalatyyppi Vestas V126, hh137m. Kyseinen korkeusero ei kuitenkaan näy havainnekuvissa eikä ylitä virhemarginaalia Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin on esitetty YVA:ssa arvioidun vaihtoehdon 2B, 56 tuulivoimalaa Lakiakankaan hankealueella, perusteella. Maisemavaikutuksia koko Lakiakankaan tuulivoimapuiston hankealueella lieventää voimaloiden määrän vähentyminen (Lakiakangas I + Lakiakangas 2, yht. 43 tuulivoimalaa). Myös etäisyys moniin arvokohteisiin on voimaloiden vähentymisen myötä kasvanut. Erityisesti tuulivoimapuiston luoteis-, pohjois- ja koillispuolelle sijoittuvat kohteet jäävät selvästi tässä esitettyä kauemmaksi. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY: Kristiinankaupungin ruutukaava-alue sijaitsee lähimmillään vajaan 18 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy rantaalueelle. Topografisesti korkeammille alueille etäämmäksi rannasta niitä kuitenkin näkynee, vaikkakin rakennukset ja puusto estävät tehokkaasti näkymiä. Myllymäelle osa voimaloista suurella todennäköisyydellä näkyy. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, ettei voimaloista koidu suurempaa maisemakuvallista haittaa. Butsbackenin kyläasutus sijaitsee hankealueen luoteispuolella noin 16 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan alueelle ei näy tuulivoimaloita. Maisemallisia haittavaikutuksia ei näin ollen ole. Karijoen kirkkoympäristö sijaitsee hankealueen pohjoispuolella, vajaat kahdeksan kilometriä lähimmistä voimaloista. Kirkon ympäristössä on niin paljon puustoa ja osin jopa metsää, että näkymät tuulivoimaloille estyvät. Maisemallisia haittavaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Carlsron huvila sijaitsee Suurjärven rannalla noin viisi kilometriä Kristiinankaupungista pohjoiseen. Huvila edustaa Suurjärven rantojen 1800-luvun lopun huvilakulttuuria. Etäisyyttä hankealueeseen kertyy vajaat 20 kilometriä. Huvilalta ei ole näköyhteyttä tuulivoimaloille. Ei maisemavaikutuksia. Kohde nimeltä: Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema sijoittuu lähimmillään runsaan 11 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Näkymäanalyysin mukaan voimalat näkyvät vain suhteellisen pienelle alueelle. Muun muassa kirkolle ja Koppelokylän alueelle voimalat eivät näy. Voimaloiden suuresta määrästä johtuen vaikutukset ovat paikoitellen ja erityisesti kirkkaalla säällä kohtalaisia. Muulta osin

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (90) vaikutukset jäävät vähäisiksi. Esimerkiksi itse kirkkoon ja Koppelokylään ei kohdistu vaikutuksia. Kohde nimeltä: Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama sijoittuu lähimmillään runsaan 22 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Näkymäanalyysin mukaan suurelle osalle alueita valtaosa voimaloista näkyy. Kylänraitin varrella on monin paikoin sen verran paljon puustoa ja rakennuksia, että näköyhteys katkeaa monin paikoin. Kirkkomaalla ja sen ympärillä on myös näköyhteyden estävää puustoa. Etäisyyttä on sen verran runsaasti, että vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Kaskisiin sijoittuva kohde: Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn sijaitsee noin 27 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Erinomaisissa sääolosuhteissa osa voimaloista saattaa näkyä kohteeseen. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, ettei maisemallisia haittavaikutuksia pääse syntymään. Seuraavassa luetellut arvokohteet sijoittuvat kilometrin päähän lähimmistä voimaloista: Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, joita on kuusi erillistä kohdetta, sijoittuvat noin kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Kaskisten ruutukaava-alue sijoittuu runsaan 30 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Pohjanmaan teollisuuden kartanoista Närpiöön sijoittuva Benvik sijaitsee noin 33 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Yttergrundin majakka- ja luotsiyhteisö sijaitsee noin 32 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Närpiön kirkko ja kirkkotallit sijoittuvat noin 35 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Valtaosasta edellä mainittuja kohteita ei todennäköisestikään ole näköyhteyttä tuulivoimaloille, lukuun ottamatta meren ympäröimää majakkakohdetta. Etäisyyttä on joka tapauksessa niin paljon, ettei kirkkaallakaan säällä erityisiä haittavaikutuksia pääse syntymään. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Härkmeri sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Voimalat näkyvät valtaosalle aluetta. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, etteivät voimalat enää hallitse alueen maisemakuvaa vaan sulautuvat ympäristöönsä. Maisemalliset haittavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaiset. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas kulttuurimaisema tai rakennettu kulttuuriympäristö: Korsbäckin kulttuurimaisema sijoittuu vajaan kahden kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Valtaosa voimaloista näkyy lähes koko alueelle. Voimaloiden tornit näkyvät melkein kokonaan metsänreunan yläpuolella. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden myötä. Haittavaikutus on merkittävyydeltään kohtalainen. Eniten maisemakuvallista haittaa aiheuttavat kulttuurimaisemaa lähimpänä olevat tuulivoimalat 8, 9, 10, 12 ja 16, sillä ne ovat hallitsevimmat Korsbäckin alueella. Isojoen kulttuurimaisema Läpväärtissä koostuu kaiken kaikkiaan neljästä osaalueesta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on runsas kilometri. Näkymäanalyysin mukaan lähes kaikki voimalat näkyvät valtaosalle aluetta. Joenvarsikasvillisuus, rakennuk-

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (90) set ja pihapuusto estävät kulttuurimaisema-alueen tiestöltä käsin avautuvia näkymiä paikoitellen. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus on kohtalainen. Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alue sijoittuu lähimmillään alle kilometrin päähän hankealueesta. Voimalat tulevat hyvin lähelle Kärjenkosken peltoaluetta ja kontrasti varsin pienipiirteisen kulttuurimaisema-alueen kanssa on melko suuri. Voimaloista aiheutuu kirkkaalla säällä merkittävää maisemakuvallista haittaa. Eniten haittaa aiheutuu kolmesta lähimmästä voimalasta. Tieltä käsin tärkeimmät näkymäsuunnat avautuvat itään ja kaakkoon. Tuulivoimapuiston alue sijoittuu kohdealueen pohjoispuolelle ja näin ollen voimaloita ei tule näkökenttään idän ja kaakon suuntiin katsottaessa. Isojokilaakson kulttuurimaisema-alue sijoittuu lähimmillään runsaan kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan voimaloiden näkyvyys alueen eri puolilla on hyvä. Alakylän alue sijoittuu hankealueen itäpuolelle runsaan kahdeksan kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy alueen eri osiin vaihtelevassa määrin. Noin puolelle alueesta voimalat eivät näy. Maisemalliset haittavaikutukset ovat melko vähäiset. Vesijärven kylä sijoittuu lähimmillään runsaan kuuden kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Arvoalue on muodoltaan pitkänomainen pohjois-eteläsuunnassa, joten etäisyyttä useimmille voimaloille kertyy huomattavasti enemmän. Näkymäanalyysin mukaan ainakin noin puolet voimaloista näkyy jossain määrin alueen eteläpuoliskolle. Haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Lapväärtin kirkko sijoittuu noin 10 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Kirkon ympärillä on sen verran paljon korkeaa puustoa ja muita rakennuksia, ettei näköyhteyttä tuulivoimaloille helposti pääse syntymään. Kirkkoon ei lähietäisyydeltä kohdistu haitallisia maisemavaikutuksia. Kauempaa pohjoisesta, esimerkiksi Pohjoiselta Lapväärtintieltä kaakkoon katsottaessa, kirkko ja osa voimaloista saattaa näkyä muutamista kohdista samaan aikaan. Etäisyyttä voimaloille kertyy katselupisteestä sen verran paljon, etteivät ne juuri pysty kilpailemaan kirkontornin kanssa ja maisemallinen haittavaikutus jää melko vähäiseksi. Lapväärtin pappila sijoittuu noin 10 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Myös pappilan lähiympäristössä on paljon puustoa, joka katkaisee näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan varsin tehokkaasti. On mahdollista, että jokunen voimaloiden vähäisessä määrin näkyy puuston lomasta. Maisemallinen haittavaikutus jää vähäiseksi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus, Rantatie sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Näkymäanalyysin mukaan tielle näkyy paikka paikoin tietyillä jaksoilla voimaloita. Tiemaisemaan kohdistuvat haittavaikutukset eivät ole merkittäviä. Tiukan jokilaakson kulttuurimaisema sijoittuu hankealueen luoteispuolelle, noin 12 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Näkymäanalyysin mukaan alueen pohjoispuoliskolle näkyy monin paikoin valtaosa voimaloista. Etäisyyttä on sen verran runsaasti, etteivät voimalat dominoi maisemakuvaa. Haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Seuraaviin arvoympäristöihin ei näkymäanalyysin mukaan näy tuulivoimaloita: Jofsbacken, Butsbackenin Sorbackenin alue, Tiilitehtaan ympäristö, Skatan, Leppäsalmi ja Antila. Lisäksi etäisyyttä lähimpien tuulivoimaloiden ja kohteiden väliin kertyy noin kilometriä. Myöskään runsaan 21 kilometrin päähän voimaloista sijoittuvaan Västra ändaniin Skaftungissa eivät voimalat näy. Ei maisemallisia haittavaikutuksia.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (90) Puskanperä-Päntäneen alue sijoittuu hankealueen koillispuolelle lähimmillään noin 16 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan voimalat eivät näy alueelle. Ei maisemallisia haittavaikutuksia. Teuvanjoen-Myrkyn maisema-alue sijaitsee hankealueen luoteispuolella noin 18 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Voimalat näkyvät alueelle. Etäisyydestä johtuen ne sulautuvat ympäristöönsä, eivätkä aiheuta erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia. Päkin alue sijaitsee hankealueen pohjoispuolella runsaan 18 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle eikä niistä näin ollen aiheudu haittavaikutuksia. Polvenkylän kulttuurimaisema, Kodesjärvi sijaitsee hankealueen kaakkoispuolella noin 22 kilometrin päässä lähimmistä tuulivoimaloista. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys olisikin, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa. Arvokohteiden ohella Lakiakankaan tuulivoimapuistoalueen vaikutuspiiriin sijoittuu Pyhävuori vajaan kahdeksan kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Näkymäanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy Pyhävuoren alueelle. Pyhävuorella on näköalatorni, jonne voimalat kuitenkin suurella todennäköisyydellä näkyvät. Maiseman luonne muuttuu voimaloiden myötä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Meren suuntaan tornista katsottaessa voimalat eivät kuitenkaan näy. Näköalatorniin pääsee vain sesonkiaikaan Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää käyttämämällä vilkkuvan valkoisen valon sijaan kiinteää punaista valoa. Toisena vaihtoehtona tutkitaan parhaillaan myös sammutettavien lentoestevalojen käytön mahdollisuutta. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättää Trafi niiden säädösten perusteella, jotka ohjaavat lentoliikenteen turvallisuutta. Voimajohtojen osalta haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran vähentää tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvän pylvästyypin valinnalla sekä pylväiden sijoittelulla. Voimajohtojen sijoittelussa tulee muun muassa välttää useiden rinnakkaisten maastokäytävien syntymistä. Voimajohdot tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen tai alueille, joilta löytyy ennestään maisemavaurioita Vaikutukset muinaismuistoihin Suunnittelualueilla suoritettiin muinaisjäännösinventointi kesällä Lakiakangas II tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (90) 10.7 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi kohtalaisen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella.. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidija hiukkaspäästöjä Vaikutukset luontoon Kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet Tuulivoimapuiston toteutuessa osa suunnittelualueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimaloiden rakennusalueilta kaadetaan puustoa yhteensä alle 25 hehtaarin alueelta (1 ha / voimala). Täysin uutta huoltotiestöä joudutaan raivaamaan suhteellisesti melko vähän ja olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan leventämään 5-10 metriä. Suorat kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat korkeintaan noin 2,5 prosentin alueelle koko suunnittelualueen pinta-alasta. Voimaloiden rakennusalueille ei sijoitu arvokkaita luontokohteita tai uhanalaisia luontotyyppejä. Rakennettavilla alueilla esiintyviä, talousmetsissä hyvin tavanomaisia kasvillisuustyyppejä esiintyy runsaasti myös suunnittelualueen ulkopuolella. Menetettävän metsämaan pinta-ala on myös alueellisesti tarkasteltuna hyvin vähäinen. Rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena myös voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus voi hieman muuttua. Reunavaikutus (mm. päivänvalon lisääntyminen) suosii avoimiin ympäristöihin sopeutuneita kasvilajeja metsälajiston kustannuksella. Voimala-alueiden ja huoltoteiden ympäristöön voi levitä myös metsä- ja suoluontoon kuulumatonta lajistoa. Vaikutukset tuulivoimaloiden rakentamisalueita ja huoltotiestöä ympäröivään kasvillisuuteen arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, sillä alueelle sijoittuvien metsäkuvioiden nykytila on jo monin paikoin voimakkaasti reunavaikutteista alueella tehtyjen kasvatus- ja päätehakkuiden vuoksi. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa rakentamisalueita lähellä olevien luontotyyppien vesiolosuhteisiin. Alueella sijaitsee kaksi metsälain 10 :n mukaista, vähäpuustoista suoaluetta. Lähin tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu noin sadan metrin etäisyydelle paikallisesti arvokkaasta Kiimakeitaan suoalueesta. Alustavan rakennuspaikan ja suoalueen väliin sijoittuu kuitenkin metsäoja eikä voimalan rakentamisen arvioida merkittävästi lisäävän suon vesitaloudessa jo tapahtuneita muutoksia. Alustavissa suunnitelmissa rakentamisalueiden ja arvokkaiden luontotyyppien välissä säilyy riittävä puustoinen suojavyöhyke eikä voimaloiden tai huoltotiestön perustamisella arvioida

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (90) Pesimälinnusto olevan merkittäviä välillisiä vaikutuksia arvokkaiden luontotyyppien vesitasapainoon. Merkittävämpi vaikutus alueiden vesitasapainoon on metsäojituksella. Alueella tiedossa olevien silmälläpidettävien kasvilajien esiintymiin ei kohdistu vaikutuksia, koska kasvupaikat sijoittuvat riittävän etäälle suunnitelluista rakennuspaikoista. Hanke vaikuttaa myös alueen luonnonympäristön eheyteen. Voimaloiden ja huoltotiestön metsäkuvioita pirstovan vaikutuksen arvioidaan kuitenkin lisäävän vain vähän alueella harjoitettavan metsätalouden jo aiheuttamia muutoksia. Alueella esiintyvät suoluontotyypit ovat alueellisesti melko tavanomaisia ja yleisiä eikä hankkeella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia arvokkaiden luontokohteiden alueelliseen edustavuuteen. Rakentamisalueita ja reunavyöhykkeitä lukuun ottamatta alueen metsät säilyvät nykytilansa kaltaisina. Valtaosa alueella pesivästä linnustosta edustaa eri varpuslintulajeja, joihin tuulivoimapuistojen vaikutukset ovat useimmissa tutkimuksissa todettu lieviksi (Rydell ym. 2012, Koistinen 2004). Suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat vähäisiä, koska tuulivoimaloiden ja huoltotiestön alueilta raivattavan elinympäristön pinta-ala on melko pieni (alle sata hehtaaria). Reunavaikutus huomioiden yli 95 prosenttia kaavoitettavalle alueelle sijoittuvista lintujen elinympäristöistä voidaan katsoa säilyvän nykytilansa kaltaisena hankkeen toteutumisesta riippumatta. Alustavilla rakentamispaikoilla ei pesi uhanalaista tai elinympäristön muutoksille erityisen herkkää pesimälajistoa. Linnustollisesti arvokkaat luontotyypit ja huomionarvoisen lajiston esiintymisalueet (vähäpuustoiset suoalueet) on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle jo suunnitteluvaiheessa ja tärkeiden elinympäristöjen ympärille on jätetty riittävä metsäinen suojavyöhyke. Alueella elävälle ns. vanhan metsän lajistolle (mm. puukiipijä, metso ja kulorastas) aiheutuvat elinympäristömuutokset ovat hyvin lieviä, koska hankkeen toteutuminen ei merkittävästi lisää varttuneiden metsäalueiden pirstoutumista. Rakentamisesta ja ihmisten lisääntyvä liikkumisesta aiheutuva häiriö saattaa väliaikaisesti heikentää varsinaisten rakentamisalueiden ulkopuolella esiintyvien lintulajien pesimämenestystä, mutta syntyvä häiriö ei kuitenkaan ulotu laajalle alueelle ja on kestoltaan melko lyhytaikaista Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksia voidaan verrata alueella harjoitettavan metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin, joihin alueella esiintyvän linnuston voidaan katsoa jo osittain sopeutuneen. Metsäalueiden eheyttä pirstovat jo nykyisellään eri aikoina hakatut metsäkuviot sekä laaja metsäautotieverkosto. Metsätalousalueella elävät linnut joutuvat toistuvasti siirtymään uusille elinalueille mm. harvennusja päätehakkuiden vuoksi. Talousmetsäalueilla pesivälle linnustolle löytyy runsaasti vastaavaa elinympäristöä rakennuspaikkojen lähialueilta. Lintujen siirtyminen uusille alueille voi jossain määrin paikallisesti lisätä yksilöiden välistä kilpailua, mikä puolestaan voi heikentää lintujen pesimämenestystä. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä, koska tavanomaisen lintulajiston populaatiot ovat alueella elinvoimaisia. Tuulivoimaloiden roottorien/lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja muun häiriön (välke ja liike) haittavaikutukset ulottuvat elinympäristön muutoksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei ole todettu merkittävästi alentuneen tuulivoimaloiden läheisyydessä (Langston & Pullan 2003) ja häiriövaikutus arvioidaan vähäiseksi valtaosalle alueella pesivästä linnustosta. Häiriövaikutukset lievenevät useimmissa tapauksissa jo metrin etäisyydellä voimalalasta (Hötker ym. 2006), joten voimaloiden välisillä alueilla säilyy myös herkemmälle lintulajistolle riittä-

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (90) vän rauhallisia elinalueita. Eräissä tutkimuksissa tuulivoimapuistoalueilla pesivien lintujen populaatioiden ei ole havaittu taantuvan myöskään pitkällä aikavälillä (Pearce- Higgins ym. 2012). Alueen läheisyydessä ei sijaitse sellaisia linnustollisesti merkittäviä alueita, joihin kohdistuvat häiriövaikutukset voisivat muodostua merkittäviksi. Tuulivoimalat aiheuttavat linnuille törmäysriskin. Karkeasti on arvioitu, että Suomessa yhteen tuulivoimalaan voi törmätä keskimäärin yksi lintuyksilö vuodessa (Koistinen 2004). Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan vastaava luku on 2,3 lintua / voimala / vuosi (Rydell ym. 2012). Kun huomioidaan alueella koko vuoden aikana tapahtuva lintujen liikehdintä, voi hankkeen toteutuminen laskennallisesti aiheuttaa noin lintuyksilön kuoleman vuositasolla. Pesivät linnut lentävät kuitenkin vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi riski törmätä tuulivoimalan lapoihin. Lisäksi alueen pesimälajistosta valtaosan muodostavat eri varpuslintulajit, joiden törmäysriskiä vähentävät myös niiden fyysiset ominaisuudet (mm. kyky tehdä tarvittaessa nopeita väistöliikkeitä). Varpuslintulajiston herkkyyttä törmäysvaikutuksille vähentää niiden suuri poikastuotto, lyhyet sukupolvenvälit ja suuri kannan koko. Lintujen pesimäaikaisen törmäyskuolleisuuden arvioidaan muodostuvan hyvin vähäiseksi verrattuna esimerkiksi Suomen tieliikenteen vuositasolla aiheuttamaan kuolleisuuteen (noin 4,3 miljoonaa lintukuolemaa / vuosi) (Manneri 2002). Alueen suojelullisesti arvokkaista lajeista hankkeen vaikutuksille voivat olla herkkiä alueella tai sen läheisyydessä pesivät suuret ja keskikokoiset petolinnut (kalasääski ja mehiläishaukka) sekä kanalinnut (teeri ja metso). Suojelullisesti arvokkaisiin pieniin varpuslintulajeihin vaikutukset arvioidaan hyvin lieviksi. Metsäkanalintuihin kohdistuvien suorien elinympäristövaikutusten ei arvioida muodostuvan merkittäviksi, koska metsäkanalinnut ovat jo jossain määrin sopeutuneet metsätalouden pirstomiin elinympäristöihin eikä hanke heikennä lajien kannalta erityisen tärkeiden elinalueiden (laajemmat varttuneen metsän alueet, vähäpuustoiset suot ja suon laiteet) säilymistä alueella. Tuulivoimaloita tai huoltotiestöä ei sijoitu suoraan metson tai teeren soidinalueille. Eniten häiriötä aiheutuu rakennusvaiheessa alueelle sijoittuvan soidinpaikan läheisyyteen sijoittuvasta voimalasta nro. 42. Rakennusaikainen häiriö voi aiheuttaa soitimen siirtymisen muualle. Metsojen soidinten siirtymisen tiedetään kuitenkin olevan nykymetsätalouden myötä jopa melko tavallista ja niiden tiedetään siirtyvän toisinaan myös ilman näkyvää syytä (Valkeajärvi ym. 2007). Metsäkanalinnut lentävät tuulivoimaloiden roottorin korkeudella lähinnä poikkeustapatuksissa, joten niiden törmäysriski arvioidaan vähäiseksi. Varovaisuusperiaatteen vuoksi metson elinympäristöille ja soitimille aiheutuvan häiriön vaikutukset arvioidaan kuitenkin kohtalaisiksi. Teereen ja pyyhyn kohdistuvat vaikutukset arvioidaan lieviksi, koska lintujen populaatiot ovat alueellisesti ja paikallisesti elinvoimaisia. Kurkia pidetään yleisesti herkkinä törmäyksille tuulivoimalan lapoihin ja on mahdollista, että voimaloihin tulee törmäämään vuosien aikana joitain lähiympäristön soilla pesiviä kurkia. Hankkeesta aiheutuvia häiriövaikutuksia ei arvioida merkittäviksi hyvin monenlaisiin ympäristöihin sopeutuneelle lajille. Lähiseudulla pesivien kurkien parimäärä edustaa vain noin 0,1 prosenttia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella pesivästä populaatiosta (Valkama ym. 2011), joten mahdollinen pesimämenestyksen heikentyminen tai yksittäiset törmäykset eivät aiheuta merkittäviä populaatiotason vaikutuksia. Palokärjen osalta rakentamisvaiheesta aiheutuvat häiriövaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä lajin tiedetään sopeutuvan myös hyvin häiriöalttiille alueille ja pesivän myös aivan

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (90) Muuttolinnusto asutuksen läheisyydessä. Laji lentää tyypillisesti tuulivoimaloiden roottoreita alempana, joten sen ei arvioida olevan myöskään erityisen törmäysherkkä. Merikotkat ovat erityisen alttiita törmäyksille, sillä suurikokoisina lintuina nopeiden väistöliikkeiden tekeminen on niille vaikeaa. Pesänrakennuksen, pesinnän ja lentopoikasten ruokinnan aikana merikotka oleskelee enimmäkseen pesän lähistöllä (WWF Suomi 2010), mutta saalistusalueet saattavat sijaita jopa kymmenen kilometrin etäisyydellä pesäpaikasta. Merikotkien riski törmätä voimaloihin arvioidaan melko vähäiseksi, koska lähin tiedossa oleva merikotkanpesä sijoittuu lähes 15 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista eikä tuulivoimapuisto sijoitu maastohavaintojen perusteella kotkien säännöllisille lentoreiteille. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuukkelin säilyvyyteen, koska lajin esiintyminen suunnittelualueella on nykyään hyvin satunnaista eikä pesivää kantaa tiettävästi ole Lapväärtinjoen eteläpuolisilla alueilla (Lillandt 2012). Kristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikko muodostaa sekä keväisin että syksyisin merkittävän muuton johtolinjan useille eri lintulajeille. Pohjanmaalla hanhien, joutsenen sekä kurjen, päiväpetolintujen ja varpuslintujen muutto painottuu usein selkeämmin mantereen puolelle, jossa niiden lentoreittejä ohjaavat rannikkolinjan lisäksi muutkin johtolinjat kuten harjanteet, leveät joenuomat sekä laajat ja alavat peltoalueet (Ijäs & Yli-Teevahainen 2010). Lakiakangas II:n tuulivoiman suunnittelualue sijoittuu muuton johtolinjana toimivan rannikkoalueen itäpuolelle, metsäiselle selännealueelle, jossa ei sijaitse lintujen muuttoa selvästi ohjaavia johtolinjoja. Suunnittelualueen kohdalla etenkin hankkeen vaikutuksille herkkien lajien muuton painopiste sijoittuu pääosin alueen länsipuolelle. Tuoreimman tiedon perusteella selkeästi suurin osa linnuista väistää tuulivoimaloita, ja vain 1 2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen (mm. Desholm & Kahlert 2005, Whitfield ym. 2009, Scottish Natural Heritage 2010). Tuulivoimaloiden väistäminen luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä niihin, koska linnut eivät päädy voimaloiden läheisyyteen, eikä niillä tällöin ole teoreettistakaan riskiä törmätä voimaloihin. Väistön yleisyys vaihtelee kuitenkin runsaasti riippuen mm. paikallisista olosuhteista, säästä ja alueella esiintyvästä lajistosta. Petolintujen ja lokkilintujen on paikoin havaittu lentävän muita lajeja lähemmäksi tuulivoimaloita, kun taas hanhet ja monet muut lajit yleensä väistävät tuulivoimalat hyvissä ajoin. Ruotsissa on tutkittu muuttavien lintujen käyttäytymistä Pohjanlahden rannikolla sijaitsevan Hörneforsin tuulivoimapuiston kohdalla (Granér ym. 2011). Havaintojen perusteella muuttavat linnut väistivät selvästi tuulivoimaloita, koska ennen rakentamista noin puolet alueen kautta kulkevista linnuista muutti tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä ja rakentamisen jälkeen vain noin 7 11 %. Rakentamisen jälkeisinä vuosina keskimäärin vain noin 3 % havaituista linnuista lensi tuulivoimapuiston läpi. Syksyllä vain 0,5 % linnuista havaittiin tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimalan pyörivän roottorialan läpi lentäminen ei suoraan tarkoita kuolettavaa osumaa, vaan suurin osa roottorialan läpi lentävistä linnuista säilyy vahingoittumatto-mana. Keskimäärin vain 5 15 % roottorialan läpi lentävistä linnuista osuu tuulivoimalan lapoihin. Hörneforsin tuulivoimapuiston kohdalla törmäysten on todettu olevan erittäin harvinaisia, eikä esimerkiksi vuoden 2010 järjestelmällisissä etsinnöissä havaittu ainoatakaan tuulivoimalaan törmännyttä lintua (Granér ym. 2011). Lakiakangas II:n 23 tuulivoimalan tuulivoimapuisto muodostaa noin 4 km x 2 km laajuisen esteen lintujen muuttoreitille ja sen läheisyyteen. Esteen kohdatessaan muutto-

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (90) lintujen täytyy joko kiertää tuulivoimapuisto, lentää sen yli tai lentää voimaloiden välistä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne. Voimaloiden kiertämisen ei arvioida vaikuttavan merkittävästi minkään muuttolintulajin energiankulutukseen. Tuulivoimapuisto sijoittuu selvästi valtatie 8:n itäpuolelle, kun useiden lajien (mm. hanhet, joutsen, kurki, merikotka) päämuuttovirta kulkee pääasiassa valtatie 8:n länsipuolella. Esimerkiksi hanhia ja kurkia sekä töyhtöhyyppiä ja sepelkyyhkyjä muuttaa hajanaisemmin myös suunnittelualueen kautta ja etenkin sen luoteispuolelle sijoittuvien Merijärven peltojen kautta. Syksyllä muutto on hajanaisempaa ja linnut muuttavat laajemmalla alueella. Pääosin päämuuttoreittien ulkopuolelle sijoittuvan tuulivoimapuiston kohdalla muuttolinnuston törmäykset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kohdalla. Törmäysvaikutukset kohdistuvat potentiaalisesti voimakkaimpina metsähanheen, joka on taantuva laji ja runsas läpimuuttaja, ja jonka lepäilyalueita sijoittuu suunnittelualueen ympärille. On muistettava, että lintujen muuttoreiteissä ja lentokorkeuksissa tapahtuu vuosittain runsaasti vaihtelua, minkä vuoksi tuloksia tulee tulkita otoksena yhden vuoden muuttotilanteesta. Kristiinankaupungin rannikkoalueella sijaitsee useita muutonaikaisia levähdyspaikkoja, joista lähin sijoittuu suunnittelualueen luoteispuolelle. Merijärven peltoalueella havaittiin kevät- ja syysmuutonseurannan yhteydessä satoja lepäileviä lintuja. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat kuitenkin niin etäälle pelloilla sijaitsevista lepäilyalueista, että tuulivoimaloiden karkottavien häiriövaikutusten ei arvioida ylettyvän merkittävissä määrin lepäilyalueille saakka. Hollannissa hanhilla ja joutsenilla on paikoin todettu jopa törmäystä vuodessa voimalaa kohti lepäily- ja talvehtimisalueiden läheisyydessä, mutta siellä lintujen liikehdintä on niin suurta, että laskennallinen törmäysriski on ollut vain 0,14 % (Krijgsveld ym. 2011). Merijärven lepäilyalueille ja niillä levähtäville linnuille aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi Vaikutukset eläimistöön Maaeläimistöön kohdistuvat rakentamisen aikaiset suorat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön vähäisenä muutoksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häiriönä. Eläinten elinympäristönä tavanomaista metsätalousaluetta menetetään suhteellisesti melko vähän etenkin suurempien ja liikkuvaisten eläinlajien kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska valtaosan eläimistöstä tiedetään sopeutuvan ja myös pystyvän myös hyödyntämään ihmisen aiheuttamia muutoksia elinympäristössään (Helldin ym. 2012). Suunnittelualueen metsät ovat nykytilassaan metsätalouden melko voimakkaasti pirstomia, jonka lisäksi alueella risteilee taaja metsäautotieverkosto. Tuulivoimapuiston arvioidaan lisäävän vain vähän metsätalouden jo aiheuttamia vaikutuksia. Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Helldin ym. 2012) Elinympäristön muutokset ja elinalueiden pirstoutuminen ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Alueella säilyy vielä runsaasti perusnisäkäslajistolle kelpaavaa korvaavaa elinympäristöä, koska reunavaikutus huomioiden yli 95 prosentin kaavoitettavasta alueesta arvioidaan säilyvän nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen vesakko tarjoaa ravintoa

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (90) Liito-orava hirvi- ja jäniseläimille sekä uutta elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Vähälukuisemmista lajeista elinympäristön pirstoutumiselle herkäksi tiedetään laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosiva näätä (Brainerd & Rolstad 2002), joka saattaa hankkeen myötä kadota alueelta. Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön alueille sijoittuvat elinympäristöt ovat tavanomaista talousmetsäaluetta, joilla esiintyvälle tavanomaiselle ja runsaana esiintyvälle hyönteislajistolle hankkeesta ei aiheudu populaatiotason vaikutuksia. Luontoselvityksessä kaavoitettavalla alueella ei havaittu elinympäristön muutoksille herkkiä, suojelullisesti merkittäviä lajeja. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus)(martin ym. 2010). J. Helldinin (2010) mukaan tuulivoimapuistoa varten parannetut tai uutena rakennetut tiet voivat teoriassa aiheuttaa paikalliseläimistölle häiriöitä lisääntyneen liikenteen myötä, esimerkiksi tilanteessa, jossa tuulivoimalat houkuttelevat turisteja alueelle. Vaikutuksia eläimistöön syntyy tutkimusten mukaan vasta, jos vuorokausiliikenne on useita satoja autoja päivässä (Helldin ym. 2010). Liikenteen määrä tulee tässä hankkeessa kuitenkin olemaan vähäinen, sillä huoltotiet puomitetaan ja teitä käyttävät lähinnä alueen maanomistajat sekä voimaloiden huoltajat (korkeintaan muutama auto / päivä). Huoltoliikenteen vaikutukset eläimistöön arvioidaan siten vähäiseksi. Rakentamisaikana lisääntyvän ihmisen liikkumisen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle, kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat jo jossain määrin tottuneet ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön metsätalousalueilla. Rakentamiskauden kesto on vain noin 1,5-2 vuotta. Tuulivoimapuiston rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä alueen rauhallisempiin osiin tai sen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten suurpedot (karhu, susi, ilves) todennäköisesti karttavat tuulivoimapuistoaluetta rakentamisaikana. Vaikutukset suurpetoihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska alue ei edusta lajien kannalta merkittävää erämaista elinympäristöä vaan alueella liikkuvat suurpedot ovat lähinnä satunnaisia kiertelijöitä, joiden reviiri on hyvin laaja. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, sillä voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei kantaudu kauas ja lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke ei erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Lisäksi useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden toiminnasta häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen ja metsätyökoneisiin. Tutkimusten mukaan pienempien nisäkkäiden (mm. jänis ja kettu) esiintymisessä ja käyttäytymisessä tuulivoimapuisto- ja referenssialueilla ei ole havaittu eroa (Menzel & Pohlmeyer 1999). Tuulivoimaloiden toiminnasta ja huoltoliikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat jossain määrin lisätä tuulivoimapuistoalueella elävien eläinten stressiä, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia alueella elävien eläinten lisääntymismenestykseen (Barja ym. 2007). Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä Suomessa hyvin yleisinä ja runsaina esiintyville eläinlajeille. Hankkeesta ei katsota koituvan merkittävää haittaa liito-oravapopulaatiolle, sillä alustavia tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja tai uutta huoltotiestöä ei sijoitu liito-oravien

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (90) Lepakot elinalueille tai lajin elinalueeksi soveliaaseen metsään. Lähimmät liito-oravan elinalueet sijoittuvat kaavoitettavan alueen pohjoispuolelle noin kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Hanke ei katkaise liito-oravan kulkuyhteyksiä alueella. Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset liito-oravaan arvioidaan pieniksi. Tuulivoimapuistohankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lepakoihin, koska metsätalouden muokkaamilla metsäalueilla lepakkotiheydet ovat selvitysten perusteella melko alhaisia. Kaavoitettavalla alueella ei havaittu lepakoita kesän 2012 kartoituksissa, jonka lisäksi alustavat tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat pääasiassa nuorille metsätyypeille, jotka eivät ole lepakoille tyypillisintä elinympäristöä. Rakennuspaikoilla ei esiinny lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueiksi soveltuvia kolopuita tai muita piilopaikoiksi soveltuvia onkaloita. Kokonaisuudessa tuulivoimahankkeen vaikutukset eri lepakkolajien elinympäristöihin ja säilyvyyteen arvioidaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettavalla huoltotiestöllä voi olla lepakoita alueelle johdattava ns. käytävävaikutus ja uudet huoltotiet voivat toimia johtolinjoina metsäalueiden halki erityisesti pohjanlepakoille. Vaikutus voi olla lepakoiden osalta joko myönteinen tarjoten pääsyn uusille elinalueille tai kielteinen lisäten yksilöiden törmäysriskiä voimaloiden roottoreihin. Muuttavien lepakoiden törmäysriski tuulivoimaloihin arvioidaan suunnittelualueella pieneksi, koska alue sijoittuu useiden kilometrien etäisyydelle Pohjanlahden rantaviivasta, jonka läheisyyteen pääasialliset muuttoreitit Pohjanmaan alueella todennäköisesti sijoittuvat. Lepakoita ei myöskään havaittu syysmuuton aikaisissa kartoituksissa tavanomaista runsaammin, eikä varsinaisista muuttavista lepakkolajeista tehty yhtään havaintoa Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit Kaavoitettavalla alueella ei ole havaittu viitasammakkoa. Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lajille, koska rakenteita ei sijoiteta lajille potentiaalisiin elinympäristöihin. Hankkeen toteuttaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella hävitä tai heikennä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Muita alueella mahdollisesti esiintyviä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja nisäkkäitä ovat saukko, susi, karhu ja ilves. Lajeista ilvestä tavataan alueen lähiympäristössä yleisimmin. Muita suurpetoja seudulla esiintyy lähinnä satunnaisesti. Hankkeen vaikutukset edellä mainittuihin lajeihin arvioidaan vähäisiksi, koska alue ei ole lajeille erityisen merkittävää elinympäristöä tai lisääntymisaluetta Natura-alueet ja suojelualueet Suunniteltu tuulivoimahanke ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille, joten niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan. Tämän johdosta myöskään Natura-alueiden eheydelle ei arvioitu aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Kohtalaisen tai pitkän etäisyyden vuoksi sekä Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen pesimälajien ekologian ja käyttäytymispiirteet huomioiden tuulivoimapuistolla tai sen sähkönsiirrolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustolle. Natura-alueilla lepäilevän muuttolinnuston osalta tuulivoimapuistohankkeet voivat vähäisessä määrin lisätä lintujen törmäyskuolleisuutta sekä aiheuttavat es-

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (90) tevaikutuksia niiden muuttoreiteille. Törmäysvaikutukset kohdistuvat etupäässä Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin suurikokoisiin lajeihin kuten joutseneen, metsä- ja merihanheen, kurkeen sekä petolintuihin. Estevaikutukset kohdistuvat kaikkiin alueen kautta liikehtiviin lajeihin. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin suurimmaksi osaksi Kristiinankaupungin rannikkoalueen kautta kulkevan lintujen päämuuttoreitin itäpuolelle, ja merkittävimmät Natura-alueilla sijaitsevat lepäilyalueet sijoittuvat päämuuttoreittien varrelle selvästi alueen länsipuolelle. Natura-alueiden suojeluperusteisiin kohdistuvien mahdollisten vaikutuksen ei siten arvioida kohoavan suuruudeltaan lievää suuremmaksi eikä merkittävyydeltään vähäistä suuremmaksi. Lähimmät luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet sijoittuvat niin etäälle suunnittelualueesta, ettei tuulivoimahankkeella arvioida olevan lainkaan vaikutuksia niillä esiintyviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon. Vähäisiä vaikutuksia voi muodostua alueilla esiintyviin muuttolintulajeihin, jotka voivat muuttomatkallaan lentää suunnitellun tuulivoimapuiston kautta. Kriteerilajien muutto keskittyy kuitenkin suunnittelualueen länsipuolelle. Vaikutusten arvioida muodostuvan niin merkittäviksi, että minkään lajin esiintyminen suojelualueilla vaarantuisi. Lakiakangas II tuulivoimapuiston ja muiden ympäröivien tuulivoimapuisto-hankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä Natura-alueilla lepäilevään linnustoon. Hankkeet sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että niillä ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustoon. Kristiinankaupungin rannikolle suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla saattaa olla enintään kohtalaisia yhteisvaikutuksia etenkin Lapväärtin kosteikoiden ja Lålbyn peltoaukean Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin muuttolintuihin. Tuulivoimapuistot aiheuttavat törmäys- ja estevaikutuksia alueen kautta muuttavaan lajistoon, koska ko. Natura-alueet sijoittuvat suunniteltujen tuulivoimapuistojen väliin. Tuulivoimapuistot eivät kuitenkaan sijoitu aivan vierekkäin, jolloin muuttaville linnuille jää jonkin verran tilaa väistää tuulivoimapuistoja niiden välistä. Kaikki Kristiinankaupungin rannikkoalueelle suunnitellut tuulivoimapuistot muodostavat kuitenkin yhdessä melko leveän esteen lintujen luontaiselle muuttoreitille, joka todennäköisesti aiheuttaa paikallisia muutoksia lintujen lentoreitteihin alueella. Lakiakangas II tuulivoimapuiston ei käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioida merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja eli luontotyyppien ja lajiston edustavuutta tai Natura-alueiden eheyttä, joiden perusteella tarkastellut Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon Natura- tarveharkinta Lappfjärdin-Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden Natura-tarveharkinnasta tehty erillisraportti toimitettiin YVA-menettelyn yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle lausunnoille. Tarveharkinnassa on käsitelty myös kaavoitettavana olevan Lakiakangas II tuulivoima-alueen vaikutukset Natura-alueisiin. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus totesi YVA-selvityksestä antamassaan lausunnossa, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvita Pinta- ja pohjavedet Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lakiakankaan pohjavesialue. Voimaloiden

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (90) etäisyys pohjavesialueelle on vähintään 350 m. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei vaaranna pohjavesialueita. Voimajohdot: Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehenoikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (90) Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Alueelle voidaan asentaa varoituskylttejä.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (90) Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Yli 35 desibelin melualue ulottuu enimmillään alle kahden kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja on pinta-alaltaan noin 63 km2, eli hieman tuulivoimapuiston hankealuetta suurempi. Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuva melu on enimmillään 50 desibeliä noin 200 metrin etäisyydelle ulottuvalla alueella. Yli 45 desibelin melualue ulottuu noin 400 metrin etäisyydellä voimaloista ja yli 40 desibelin melualue metrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Yli 40 desibelin alue jää tuulivoimapuiston suunnittelualueen rajojen sisäpuolelle. Alueella ei ole asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita. Alueelle sijoittuu osittain kaksi yksityisen maan luonnonsuojelualuetta, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöaikaan. Stormossenin alue kuuluu myös Natura 2000 verkostoon. Luonnonsuojelualueille annettu päiväajan ohjearvo 40 desibelin ylittyy mallinnuksen mukaan suurimmalla osalla Stormossenin alueita desibelin melualueella sijaitsee 112 vakinaista asuinrakennusta ja kolme vapaaajan asuntoa. Vapaa-asuntojen kohdalla YM:n vapaa-ajan asutusten yöaikaisen melun suunnitteluohjearvot ylittyvät. Rakennukset sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, hankealueen ulkopuolelle. Vapaa-ajan rakennuksista yksi sijaitsee Lillån länsipuolella, Lillsjön kylän pohjoispuolella ja sitä lähimmät voimalat, nro 3 ja 5 sijaitsevat metrin etäisyydellä. Toinen ohjearvon ylityspaikka on Karijoen ja Isojoen kuntien rajalla sijaitseva kiinteistö. Lähimmät voimalat, nro 4, 7 ja 11 sijoittuvat noin metrin etäisyydelle rakennuksesta. Kolmas kohde sijaitsee Isojo-

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (90) en rannalla, Lakiakankaan hankealueen itäpuolella. Lähimmät voimalat, nro 1 ja 2 sijaitsevat rakennuksesta noin metriä lännen suuntaan. Rakennukset eivät sijoitu loma-asumiseen käytettäville alueille, joten yöajalle annetun ohjearvon (35 db) ei arvioida ylittyvän niiden kohdalla. Kuva 19 Lakiakankaan tuulivoimapuiston melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa Ehdotusvaiheen melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Tuulivoimaloiden äänen leviämisen vaikutuksia on arvioitu melumallinnusten pohjalta. Melumallinus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Mallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota (Ympäristöhallinnon ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen), koska monella tuulivoimalamallilla, kuten mallinnuksessa käytetyllä GE 2,5 120:lla, ei ole sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Tällaisia erityispiirteitä ovat

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (90) mm. melupäästön impulssimaisuus, kapeakaistaisuus/tonaalisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Mallinnukset on tehty Lakiakangas II tuulivoimapuiston alueella käyttämällä GE 2,5-120 voimalaa, jonka teho on 2,5MW roottorin halkaisija 120m ja napakorkeus 139m. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 106,0dB(A). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 db 35 db 1) muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (90) 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Kuva 20 Lakiakankaan hankealueen kattava melumallinnus ehdotusvaiheessa

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (90) Kuva 21 Ehdotusvaiheen melumallinnus, Lakiakangas + Lappfjärd Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Lakiakangas II tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvostonpäätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) db) eivätkä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db).

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (90) Kuva 22. Melumallinnus kohteittain A-Z, AA-AG (Lappfjärd + Lakiakangas II 64 X GE 2,5-120, hh 139m + Lakiakangas I 20 x Vestas V126, hh137m) Aivan 35dB:n rajan tuntumassa sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaisesti loma-asunto Karijoen kunnan puolella (kohde C ). Kohde on käsitelty Lakikangas I tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Hankealueiden eteläpuolella sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan kaksi loma-asuntoa, 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella Isojoen kunnan puolella. Ehdotusvaiheessa selvitettiin tarkemmin rakennuksen lupatiedot: Isojoen kunta: Rakennuslupa Käyttötarkoitus RN:o 81/79, loma- asunto /120, loma-asunto

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (90) Osoitteessa latotie 130 (Mallinnuskohde AF) ympäristöministeriön yöajan ohjearvo ylittyy hivenen. Kohteen AF mallinnettu melutaso on yöajalla 38,2 db. Selvitetyt lomaasunnot sijaitsevat kohteen AF alapuolella, voimaloilta poispäin, joten meluarvo on alempi näillä kahdella loma-asunnolla. Meluvaikutusta arvioitaessa näissä kohteissa on otettava huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet, jotka ovat lounaasta, voimaloilta poispäin. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, voidaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä laatia tarkemmat melumallinnukset. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat (esim. loma-asuntojen käytön aika) Matalien taajuuksien meluvaikutukset Koko äänialueen kattavan ekvivalenttiäänitason laskemiseksi on ISO standardi, jonka pohjalta on valmiita melualuekarttoja tuottavia ohjelmistoja. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Matalataajuisen melun laskennassa on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Matalataajuisen melun raportti koskee Lakiakankaan ja Lappjärdin tuulivoimapuistoja. Matalataajuisen melun tarkasteluissa käytettiin Lakiakangas II:n sekä Lappfjärdin osalta voimaloina General Electricin valmistamaa GE2, voimalaa, jonka napakorkeus on 139 metriä. Lakiakangas I mallinnettiin voimalatyypillä Vestas V hh 137m. Melualuelaskennan mukaan äänitaso ulkona alittaa kaikissa kohteissa 40 db Lakiakangas II tuulivoimapuisto: Suurin laskettu äänitaso ulkona on 10,7 db ohjearvoa korkeampi taajuudella 63 Hz asuinrakennus L:ssä Korsbackintie 624. Keskimääräiseen kuulokynnykseen verrattuna kuuluu voimakkaimmin rakennuksessa L Korsbackintie Hz taajuus, 3,4 db yli keskimääräisen kuulokynnyksen. Taulukko 1: Äänekkäimpien terssien tasot verrattuna Stm Asumisterveysohjeen ohjearvoihin sisällä ja kuulokynnykseen (ks. kuva 23, Melumallinnus kohteittain A-Z, AA- AG) Rakennus Asuinrakennus A Isojoentie 506 Asuinrakennus B Isojoentie 576 Loma-asunto C Isojoentie 614 Asuinrakennus D Isojoentie 657 Äänitaso ulkona Äänitaso sisällä Kuuluvuus sisällä L eq,1h - ohjearvo Hz ohjearvo Hz eq,1h - kuulo- L eq,1h - L Hz kynnys sisällä sisällä 7,0 63-7,7 50 0, ,9 63-7,7 50 0, ,7 63-7,0 50 1, ,8 63-7,8 50-0,1 125

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (90) Äänitaso ulkona Äänitaso sisällä Kuuluvuus sisällä L Rakennus eq,1h - ohjearvo Hz ohjearvo Hz eq,1h - kuulo- L eq,1h - L kynnys sisällä sisällä Hz Asuinrakennus E Kristiinantie ,8 63-7,7 50-0,2 125 Asuinrakennus F Ketolantie 92 7,4 63-6,9 50 0,3 125 Asuinrakennus G Ketolantie 16 6,1 63-8,1 50-1,4 125 Asuinrakennus H Harjunmäentie 126 7,7 63-6,4 50 0,2 125 Asuinrakennus I Harjunmäentie 162 8,3 63-5,7 50 0,8 125 Asuinrakennus J Kärjenkoskentie 205 9,5 63-4,2 50 1,8 125 Asuinrakennus K Korsbackintie ,5 63-3,4 50 2,9 125 Asuinrakennus L Korsbackintie ,7 63-3,3 50 3,4 125 Asuinrakennus M Korsbackintie ,5 63-3,6 50 3,3 125 Asuinrakennus N Lillsjöntie 329 8,8 63-5,7 50 1,9 125 Asuinrakennus O Lillsjöntie 292 8,7 63-5,8 50 1,9 125 Asuinrakennus P Kärjenkoskentie 687 9,5 63-3,9 50 1,4 125 Asuinrakennus Q Kärjenkoskentie 747 8,6 63-4,8 50 0,3 125 Asuinrakennus R Storsjön- Kärjenkoskentie 670 7,8 63-5,6 50-0,7 125 Asuinrakennus S Pohjoispääntie 61 8,2 63-5,1 50-0,4 125 Asuinrakennus T Pohjoispääntie 135 9,2 63-4,1 50 0,7 125 Asuinrakennus U Starrängintie 356 8,7 63-4,6 50 0,1 125 Asuinrakennus V Norrvikintie ,4 63-2,9 50 2,2 125 Asuinrakennus W Porintie ,1 63-7,1 50-2,7 125 Asuinrakennus X Porintie 754 7,8 63-5,4 50-0,8 125 Asuinrakennus Y Langåsintie 283 9,4 63-3,8 50 1,0 125 Asuinrakennus Z Risåsintie 31 6,9 63-6,6 50-1,5 125 Asuinrakennus AA Norrvikintie 133 9,4 63-4,1 50 1,3 125 Asuinrakennus AB Norrvikintie ,1 63-3,3 50 2,0 125 Lomarakennus AC Langåsintie 221 8,1 63-5,2 50-0,4 125

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (90) Äänitaso ulkona Äänitaso sisällä Kuuluvuus sisällä L Rakennus eq,1h - ohjearvo Hz ohjearvo Hz eq,1h - kuulo- L eq,1h - L kynnys sisällä sisällä Hz Lomarakennus AD Flakåsintie 200 6,7 63-6,7 50-1,7 125 Lomarakennus AE Storsjö- Kärjenkoskentie 24 8,9 63-4,9 50 1,2 125 Lomarakennus AF Latotie 130 9,1 63-4,3 50 0,9 125 Lomarakennus AG Porintie 820 7,4 63-5,9 50-1, Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Hankkeessa tehtyjen varjostusmallinnuksien mukaan varjostus ulottuu todellisuutta vastaavassa ( real case ) tilanteessa enimmillään noin muutaman kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalue on pinta-alaltaan hieman tuulivoimapuiston hankealuetta suppeampi (noin 4 km2), eikä siellä ole asuin- tai vapaa-ajan asuntoja. Lappfjärdin pohjoisosassa Granskogin alueella kaksi asuinrakennusta sijaitsee varjostustuntivyöhykkeen rajalla jossa on enintään kahdeksan (1-8 varjostustunnin vyöhyke) varjostustuntia vuodessa. Mallinnus ei ota muun muassa ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 64 (90) Kuva 23 Varjostus ja melumallinnus luonnosvaiheessa (ketainen ehjä käyräviiva 40 db). Teoreettisessa maksimitilanteessa (worst case) raja-arvo voisi teoriassa lievästi ylittyä 13 asuinkiinteistön kohdalla Lappfjärdin tuulivoimapuiston ympäristössä. Koska mallinnus, kuten todellisuutta vastaavan tilanteen mallinnuksessa ei kuitenkaan huomioi puuston estevaikutusta, arvioidaan vaikutuksien todellisuudessa jäävän selvästi vähäisemmiksi. Varjostuksen ja välkkeen vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi tässä vaihtoehdossa. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä liikkuvat ihmiset kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman välkkymisen häiritsevänä Varjostusmallinnuksen tulokset ehdotusvaiheessa Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 65 (90) tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilannelaskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty voimalatyyppiä 43 x GE 2,5-120 hh 139m. Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case).

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 66 (90) Kuva 24 Lakiakankaan hankealueen kattava varjostusmallinnus ehdotusvaiheessa

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 67 (90) Kuva 25 Ehdotusvaiheen varjostusmallinnus, Lappfjärd + Lakiakangas II 64 x GE 2,5-120, hh 139m + Lakiakangas I 20x Vestas V126, hh 137m Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Yhdessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi. Osoitteessa Kärjenkoskentie 205 (mallinnuskohde J) varjostusvaikutus on 11:41 h/vuosi.

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 68 (90) Kuva 26 Varjostusvaikutuksen ajankohdat osoitteessa Kärjenkoskentie 205 Osoitteessa Kärjenkoskentie 205 varjostusvaikutus painottuu klo väliseen ajanjaksoon helmi-marraskuussa. Kuva 27 Kärjenkoskentie 205 ortokuvalla (Maanmittauslaitos)

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 69 (90) Kärjenkoskentie 205 sijoittuu pellon reunalle. Rakennuspaikka sijoittuu pääasiassa peitteiselle alueelle johtuen tien toisella puolella olevan puuston korkeudesta, joten suoraa näköyhteyttä voimaloihin ei välttämättä synny. Tämän seurauksen rakennuspaikkaan kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset: melumallinnus, varjostusmallinnus ja näkemäalueanalyysi Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tutkittu laajasti Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tässä osiossa esitellään lyhyesti tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset melun, varjostuksen sekä näkyvyyden osalta Melumallinnus Melumallinus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Mallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota (Ympäristöhallinnon ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen), koska monella tuulivoimalamallilla, kuten mallinnuksessa käytetyllä GE 2,5 120:lla, ei ole sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. melupäästön impulssimaisuus, kapeakaistaisuus/tonaalisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Mallinnukset Lakiakangas II ja Lappfjärdin tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä GE 2,5-120 voimalaa, jonka teho on 2,5MW roottorin halkaisija 120m ja napakorkeus 139m. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 106,0 db(a). Lakiakangas I tuulivoimapuiston alueella on käytetty voimalatyyppiä Vestas V 126, hh137m, 107,5 db (A). Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 70 (90) Kuva 28 Lappfjärd ja Lakiakangas, 85 tuulivoimalaa.

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 71 (90) Kuva 29. Melumallinnus kohteittain A-Z, AA-AG (64 X GE 2,5-120, hh 139m + Lakiakangas I 20 x Vestas V126, hh137m) Laaditun melumallinnuksen mukaan Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Hankealueiden eteläpuolella sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan kaksi loma-asuntoa, 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella Isojoen kunnan puolella. Yksi loma-asunto samalla alueella sijaitsee Kristiinankaupungin alueella Ehdotusvaiheessa selvitettiin tarkemmin rakennuksen lupatiedot: Isojoen kunta: Rakennuslupa Käyttötarkoitus RN:o

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 72 (90) 81/79, loma- asunto /120, loma-asunto Kristiinankaupunki Rakennusvalvonnasta ei löytynyt tietoa kiinteistölle haetusta voimassa olevasta rakennusluvasta Kuva 30 Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset. 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella sijaitsevat loma-asunnot Isojoen kunnan alueella ( violetti aluerajaus) ja Kristiinankaupungin alueella (punainen aluerajaus). Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot (päivä 45 db, yö 40 db) eivät ylity näiden yksittäisten lomarakennusten kohdalla ( Isojoki), mutta Ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvo (>35 db) ylittyy noin 3 db. Osoitteessa latotie 130 (Mallinnuskohde AF) ympäristöministeriön yöajan ohjearvo ylittyy hivenen. Kohteen AF mallinnettu melutaso on yöajalla 38,2 db. Selvitetyt lomaasunnot sijaitsevat kohteen AF alapuolella, voimaloilta poispäin, joten meluarvo on alempi näillä kahdella loma-asunnolla. Meluvaikutusta arvioitaessa näissä kohteissa on otettava huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet, jotka ovat lounaasta, voimaloilta poispäin. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, voidaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä laatia tarkemmat melumallinnukset. Kristiinankaupungin alueella sijaitsevalla kiinteistöllä RN:o olevaa rakennusta ei voida tulkita rakennuslupatietojen perusteella käyttötarkoitukseltaan sellaiseksi rakennuspaikaksi, joka edellyttää huomioimista yleiskaavassa.

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 73 (90) Kuva 31 Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset. 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella sijaitsevat loma-asunnot Kristiinankaupungin alueella ( violetti aluerajaus). Hankealueiden välissä sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan yksiloma-asunto, 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella Kristiinankaupungin puolella ( Mallinnuskohde AE). Ehdotusvaiheessa selvitettiin tarkemmin rakennuksen lupatiedot: Kristiinankaupunki Rakennuslupa Käyttötarkoitus RN:o 11 / Hus med en bostad Osoitteessa Storsjö-Kärjenkoskentie 24 (Mallinnuskohde AE) rakennuslupatiedot tarkistettiin. Kohteessa sijaitsee asuinrakennus. Kohteen AE mallinnettu melutaso on yöllä 36,7 db. Asuinrakennukselle asetetut ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvot eivät ylity. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat (esim. loma-asuntojen käytön aika). Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, voidaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä laatia tarkemmat melumallinnukset. Melumallinnuksen tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä Matalataajuinen melu Koko äänialueen kattavan ekvivalenttiäänitason laskemiseksi on ISO standardi, jonka pohjalta on valmiita melualuekarttoja tuottavia ohjelmistoja. Ympäristöministeriö

LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KRISTIINANKAUPUNKI LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: 27.5 26.6.2013 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 08/2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 10.10.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Liite 7. Lakiakankaan tuulivoimayleiskaava, Karijoki. Lakiakankangas 1 tuulivoimakaava 1 (7)

Liite 7. Lakiakankaan tuulivoimayleiskaava, Karijoki. Lakiakankangas 1 tuulivoimakaava 1 (7) Lakiakankangas 1 Malinen Pertti Liite 7 1 (7) 16.2.2014 Lakiakankaan tuulivoimayleiskaava, Karijoki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, 65101 Vaasa Puh. 010 4090, fax 010 409 6999,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A2 13.8.2014 HALSUAN YLEISKAAVAN 1. VAIHEKAAVA (TUULIVOIMA) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Halsuan Tuulivoima Oy on tehnyt aloitteen Halsuan yleiskaavan tuulivoimarakentamista

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KYYJÄRVEN KUNTA HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

148 CPC Finland oy tuulivoima osayleiskaava/ saapuneet lausunnot

148 CPC Finland oy tuulivoima osayleiskaava/ saapuneet lausunnot 148 CPC Finland oy tuulivoima osayleiskaava/ saapuneet lausunnot Dnro D/199/00.02.01/2012 Aikaisemmat käsittelyt: Valmistelija / Valter Enqvist 0400-721348 sähköposti/ valter.enqvist@isojoki.fi CPC Finland

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARIJOEN KUNTA LAKIAKANGAS 1 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARIJOEN KUNTA LAKIAKANGAS 1 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARIJOEN KUNTA LAKIAKANGAS 1 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkistettu 21.2.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589 Kaavaselostus 1 (91) Malinen

Lisätiedot

KOIRAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KOIRAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA KOIRAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUHAVAN KAUPUNKI FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24345 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KURIKAN KAUPUNKI PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 17.11.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A VÖYRIN KUNTA STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25489-P19943P001 1 (16) FCG Suunnittelu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TOIVAKAN KUNTA VIISARIMÄKI KIRKONKYLÄ OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 03.03.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3. Laaditut

Lisätiedot

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KRISTIINAN KAUPUNKI LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus

Lisätiedot

SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24711 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARIJOEN KUNTA KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 22.12.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI Päivitetty 5.6.2013, 8.10.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

JULKUVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

JULKUVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI JULKUVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19169 1 (11) Paananen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

OLTAVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

OLTAVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA 11.4.2014 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulon yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

HAUTAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

HAUTAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KINNULAN KUNTA HAUTAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAUHAJOEN KAUPUNKI 2015 Suolakankaan tuulivoimaosayleiskaava, OAS 2 SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA B3 13.8.2014 VENETJOEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulon yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen osallistumisja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot