S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARIJOEN KUNTA LAKIAKANGAS 1 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARIJOEN KUNTA LAKIAKANGAS 1 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkistettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589

2 Kaavaselostus 1 (91) Malinen Pertti & Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi Osalliset ja osallistuminen Viranomaisyhteistyö NYKYTILANNE Suunnittelualueiden sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Tekninen verkosto Palvelut Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet YVA-menettely Laaditut selvitykset Luonnonolot Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Natura tarveharkinta Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Maisema- ja kulttuuriympäristö Suurmaisema ja maisemarakenne Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Muinaisjäännökset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 26

3 Kaavaselostus 2 (91) Malinen Pertti & Paananen Susanna 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Kaavan hyväksyminen LAKIAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Lähtötiedot ja menetelmät Lakiakankaan tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset Vaikutukset muinaismuistoihin Sähkön siirron vaikutukset Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Sähkön siirron vaikutukset kasvillisuuteen Muuttolinnusto Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon Vaikutukset eläimistöön Natura-alueet Natura tarveharkinta Suojelualueet Pintavedet Pohjavedet Tuulivoimapuiston rakentaminen Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu Lähtötiedot ja menetelmät... 50

4 Kaavaselostus 3 (91) Malinen Pertti & Paananen Susanna Ohje- ja suunnitteluarvot Mallinnuksen tulokset Sähkönsiirron vaikutukset meluun Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Lähtötiedot ja menetelmät Ohje- ja raja-arvot Mallinnuksen tulokset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Tutkien toiminta KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja YVA selostuksen lausunto Liite 2. Melu- ja varjostusmallinnuksen sekä näkemäanalyysin tulokset ja kuvasovitteet Liite 3. Arvokkaat luontokohteet, linnusto ja muinaismuistot Liite 4. Kaavaluonnoksen lausunnot Karijoki Liite 5. Kaavaehdotuksen lausunnot, Karijoki Liite 6. Huomautus osayleiskaava 1, Vanhakylän vakituisia ja vapaa-ajan asuntojen asukkaita, käyt täjiä. Liite 7. Karijoki, palautteen yhteenveto ja tarkistukset.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (63) LAKIAKANGAS 1 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO CPC Finland Oy suunnitteli kaavaluonnosvaiheessa kahta lähekkäin sijoittuvaa tuulivoimapuistoa Lapväärtin ja Lakiakankaan alueille. Lapväärtin (jäljempänä Lappfjärd ) alueen tuulivoimapuistoalue sijoittuu Kristiinankaupunkiin ja Lakiakankaan tuulivoimapuisto sijaitsee Kristiinankaupungin lisäksi myös Isojoen ja Karijoen kunnan alueilla. Kaavaluonnosvaiheessa käsiteltiin molempia tuulivoimapuistoja ympärisövaikutusten arvioinnin mukaisina hankealueina. Tuulivoimapuistojen suunnittelualueet sijaitsevat lähimmillään noin kymmenen kilometriä Kristiinankaupungin keskustan kaakkoispuolella ja noin 12 kilometriä Isojoen taajaman luoteispuolella. Etäisyys rannikolle on noin kahdeksan kilometriä. CPC Finland Oy päätti luonnosvaiheen jälkeen laatia osalle Lakiakangasta Lakiakangas 1-nimisen osayleiskaavan joka käsittää 20 voimalaa, joista 18 sijaitsee Isojoen ja 2 Karijoen puolella. Voimaloiden yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuistojen yhteenlaskettu teho olisi enimmillään noin 63 MW. Arvioitu vuotuinen nettotuotanto olisi tällöin luokkaa 160 GWh, mikä vastaa noin ei -sähkölämmitteisen asunnon vuotuista sähkönkulutusta. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta ja verkkoliityntä on suunniteltu kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevalta Korpi-Heikin asemalta Isojoki-Lalby 110kV linjaan. Tuulivoimapuisto koostuuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulivoimapuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Tuulipuistoalue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja CPC Finland Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettely käynnistyi huhtikuussa YVA-menettelyn tarkoituksena on ollut arvioida tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutuksia, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Osayleiskaava perustuu ympäristövaikutusten arvioinnin selvityksiin, joita on täydennetty kaavoituksen aikana. Rajamäenkylän (kuva 8) tuulivoimahanke on tullut vireille YVAmenettelyn jälkeen ja on sen verran alkuvaiheessa että sen vaikutuksia ei ole tässä kaavaassa ole ollut mahdollista arvioida. Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lakiakangas 1 tuulivoimapuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (63) LAKIAKANGAS 1 TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavan vaiheet: Ajankohta, Kristiina: Ajankohta, Isojoki Ajankohta, Karijoki Kaavan vireilletulo Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 64, MRA 18 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Osayleiskaavaluonnos kaupungin/ kunnanhallituksessa XXXX Osayleiskaavaluonnos nähtävänä Osayleiskaavaehdotus kaupungin /kunnan hallituksessa Osayleiskaavaehdotus nähtävänä Osayleiskaavan hyväksyminen kunnan /kaupunginvaltuusto Osalliset ja osallistuminen Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (63) ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat: Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat, elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten kuntien energia- ja vesilaitokset; Finavia Oyj, Findgrid Oyj ja Fortum Oyj Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan (kaupungin) hallintokunnat ja lautakunnat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliitot, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto/ Pohjanmaan museo ja Puolustusvoimat, Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 3.1 Viranomaisyhteistyö 4 NYKYTILANNE Kaavaprosessin aikana järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ja kaavaehdotuksen laatimisen alkuvaiheessa työneuvottelu Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Lakiakankaan tuulivoimapuistoalue sijoittuu pääosin metsätalousalueelle. Lakiakangas 1 kaavaehdotus on alueella jolla kasvaa pääosin nuorta metsää, joiden välisillä alueilla on suomaisia painanteita sekä puoliavoimia kallioalueita. Suoalueet on pitkälti ojitettu maa- ja metsätalouden edistämiseksi. Kaava-alueen molemmin puolin jokilaaksoihin on

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (63) lisäksi muodostunut laajahkoja kulttuurimaiseman ja elinkeinojen kannalta arvokkaita viljelyaukeita. Yleiskaava-alue on yleisessä virkistys- ja ulkoilukäytössä; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Kaavaehdotusalueella ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita, mutta ne ovat paikallistietojen mukaan aktiivisessa metsästyskäytössä. 4.1 Suunnittelualueiden sijainti ja lähiympäristön kuvaus Kuva 1. Lappfjärdin ja Lakiakankaan YVA-vaiheessa selvitetyt tuulipuistoalueet sijaitsevat lähekkäin Pohjanmaan rannikolla, kolmen kunnan alueella. Lakiakangas 1 osayleiskaava-alue on esitetty punaisella rajauksella. Lakiakangas 1 tuulipuiston suunnittelualue, joka ulottuu Kristiinankaupungin rajasta itään Isojoen ja Karijoen kuntien alueille. Osayleiskaava-alue sijoittuu Lapväärtinjoen ja Korsbäckin kylän (Merijärvi) väliin Karijoen keskustasta n. 6,5 km etelään. Suunnittelualueen itäpuolella on maantie 664 varressa oleva Vanhakylä, josta etäisyys Lakiakangas 1 kaavaehdotusalueeseen on noin 1,5 km, Isojoen keskusta sijaitsee noin 11 km kaakkoon.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (63) Asutus Maanomistus Liikenne Lakiakankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. Voimaloiden suunniteltuihin rakennuspaikkoihin nähden lähin vakituinen asuinrakennus kaava-alueen koillisosassa sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä. Yleisesti etäisyys lähimpään asutukseen on runsas 1,5 km. Lakiakangas 1 tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja CPC Finland Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Tuulivoimapuiston kuljetukset suuntautuvat kaava-alueelle valtatien 8 kautta. Lakiakankaan suunnittelualueelle on kaksi sisääntuloliittymää tuulivoimapuiston yhdysteiden verkostoon. Erikoiskuljetukset suuntautuvat Lakiakankaan tuulivoimapuiston alueelle valtatieltä 8 seututeiden 663 ja 664 kautta suunnittelualueella olevalle Mansikkamäen metsätien pohjoiselle liittymälle. Etelänpuoleinen liittymä Kärjenkoskentieltä palvelee tuulivoimapuiston huoltoliikennettä. Valtatiellä 8 suunittelualueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2011 oli 2964 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 440 ajoneuvoa. Maantiellä 663 Lappfjärdin kohdalla keskimääräinen liikenne vuonna 2012 oli 2869 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 140 ajoneuvoa. Maantiellä 664 keskimääräinen vuorokausiliikenne 2011 oli 1078 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 100.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (63) Kuva 2. YVA-arvioinnissa mukana olleen suunnittelualueen liikenneverkko. Hankkeen pääkuljetusreitit ja nykyiset liikennemäärät, Lakiakangas 1 kaava-alueella erikoiskuljetukset hoidetaan koillisessa olevan Mansikkamäen metsäautotien kautta Tekninen verkosto Palvelut Lakiakankaalla on pohjavesialue. Vanhankylän vesiosuuskunta talouksia 150 heillä on suunniteltu varavedenotto alueelta sekä toinen lähde kirkasvesiyhtymä jossa on 10 taloutta. Pohjavesialue ei sisälly Lakiakangas 1 kaavaehdotuksen alueelle. Lähimmät palvelut löytyvät Isojoen keskustasta. Vahassakylässä on paikallisosuupankki ja kauppa.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (63) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Lakiakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet:

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (63) Maakuntakaavat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Lakiakangas 1 kaavaehdotusalue sijoittuu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan alueelle. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 3. Osayleiskaavan sijainti merkittynä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkarttaan (Etelä- Pohjanmaan liitto 2006). Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarausta maakuntakaavassa. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee pohjavesialue. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava,vaihekaava 1, tuulivoima Etelä-Pohjanmaan liiton hallitus on päättänyt maakuntakaavan uudistamisesta, joka tehdään vaiheittaisena. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa tuulivoiman tuotannolle parhaiten soveltuvat alueet, käyttötavoitteiden, osallisten kanssa käytyjen neuvotteluiden, meneillään olevien tuulivoimahankkeiden sekä niiden taustalla olevien muiden suunnitelmien perusteella. Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti kaavan valmistelun maakuntahallituksen vireillepanopäätöksellä Kaavaluonnos, päivätty , asetettiin nähtäville Vaihekaavassa esitetty aluerajaus käsittää Lakiakankaan tuulivoima-alueen kaavaluonnoksessa esitetyn alueen. Maakuntakaavassa esitetty pohjavesialue (tv) on rajattu tuulivoima-alueen ulkopuolelle.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (63) Kuva 4. Lakiakangas 1 osyleiskaava-alue sisältyy Etelä-Pohjanmaan liiton tuulivoimavaihekaavaan (18), alueen sisällä oleva maakuntakaavaan merkitty pohjavesialue (tv) on rajattu tuulivoima-alueen ulkopuolelle. Pohjanmaan maakuntakaava Tuulivoimapuiston kaavaehdotus rajouttuu länsi- ja pohjoisosistaan Pohjanmaan maakuntakaavan alueelle. Suunnittelualueen pohjoisosassa Pohjanmaan maakuntakaavan on merkitty nykyinen 110 kv voimansiirtojohto, johon Lakiakangas 1 tuulivoima-alue on tarkoitus liittää. Voimansiirtojohdon linja-alueella on voimassa Maankäyttö- ja rakennuslain 33 mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualue sivuaa pohjoisosassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokasta aluetta. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohde, Änikoskmossen-Stormossen (SSO100283) (SL2), joka kuuluu myös Natura verkostoon. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota niiden luonnonarvojen säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä välttää sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat niitä arvoja, joiden perusteella alue on muodostettu tai siitä on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelualue.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (63) Kuva 5. Tuulivoimapuiston ohjeellinen sijainti suhteessa Pohjanmaan maakuntakaavaan (Pohjanmaan liitto 2010). Lakiakangas 1 rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Pohjanmaan liiton maakuntakaavaan, punainen rajaus. Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava 2. tuulivoima Vaihekaavassa tarkastellaan energiahuoltoa koko Pohjanmaan maakunnan alueella. Selvitys painottuu tuulivoimatuotantoon, tavoitteena on osoittaa tuulivoiman tuotannolle parhaiten soveltuvat alueet ja sen tavoitevuosi on Selvitystyö käynnistyi joulukuussa Aloitusvaiheessa laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Liitto on aloittanut myös lisäselvitykset ja vaikutusten arvioinnit jotka koskeva mm. suuria petolintuja ja lintujen muuttoa. Selvitykset valmistuvat alkukesästä Vaihekaavan ensimmäinen luonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus hyväksyttiin liittohallituksessa ja on ollut nähtävillä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon vaihekaavan vaikutuksista Natura-2000 alueisiin.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (63) Kuva 6. Vaihekaava 2, kaavaehdotus. Lakiakangas 1 esitetty punaisella rajauksella Yleis- ja asemakaavat Kristiinankaupungin rantaosayleiskaava Kristiinankaupungin rantaosayleiskaava sijoittuu Lakikangas 1 tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Tuulivoimapuiston pohjoispuolelle sijoittuva Stormossenin suoalue on kaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi (SL-1).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (63) Kuva 7. Lakiakankaan tuulivoimapuiston pohjoispuolella on Kristiinankaupungin rantaosayleiskaavaan kuuluvia alueen osia. Lähin etäisyys osayleiskaavan rajaan on Asemakaava Lakiakangas 1tuulivoimapuiston alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asemakaavoitettuja alueita. 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Noin kahdenkymmenen kilometrin säteellä suunnittelualueesta on yksi käytössä oleva tuulivoimapuisto. Innopower Oy:llä on käytössä oleva tuulivoimapuisto Kristiinankaupungissa, Furuvikenissä. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna 2004.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (63) Kuva 8. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat toiminnassa olevat tuulivoimapuistot (punainen piste) sekä suunnitellut hankkeet. Rajamäenkylän tuulivoimahanke on tullut vireille YVA-vaiheen jälkeen ja sen vaikutuksia ei tässä kaavatyössä ole arvioitu. 5.2 YVA-menettely YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistää vaikutusten huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla lain tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Menettely tuottaa myös hankkeesta vastaavalle tietoa ympäristön kannalta sopivimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomaiselle tietoa hankkeen edellytyksistä sekä lupaehtojen määrittämiseksi.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (63) YVA-menettely ja kaavoitusprosessi toteutettiin samanaikaisesti Lappfjärdin ja Lakiakaankaan tuulivoimapuistoja koskien. Käytännössä YVA ja kaavoitus sovitettiin yhteen siten, että kaavoituksen edellyttämä tietopohja hankkeesta ja sen ympäristöstä tuotetaan pääasiallisesti YVA-menettelyssä. YVA- ja kaavoitusprosessit toteutetaan porrastetusti niin, että kaavoituksen keskeiset suunnitteludokumentit asetetaan nähtäville hieman kunkin YVA-menettelyn nähtävilläolon jälkeen. Tämä mahdollistaa sen, että kaavoituksessa voidaan jatkuvasti hyödyntää viimeisintä YVA-menettelyssä tuotettua tietopohjaa, sekä huomioida sille annettuja palautteita ja lausuntoja. Esimerkiksi kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista asettaa nähtäville ennen kuin YVA-menettelyn valvonnasta vastaava ELY-keskus on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA- ja kaavaprosessien tiedotustilaisuudet yhdistettin siten, että hankkeesta kiinnostuneet voivat samoissa tilaisuuksissa saada tietoa hankkeen, YVA-menettelyn ja kaavoituksen etenemisestä sekä siitä, miten YVA:ssa tehdyt selvitykset ovat vaikuttaneet hankesuunnitteluun ja kaavoitukseen. Kuva 9. YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen vaiheet. 5.3 Laaditut selvitykset Kaavoituksen tausta-aineistona ovat YVA-menettelyn yhteydessä koottu lähtöaineisto sekä tehdyt selvitykset ja muut olemassa olevat selvitykset. YVA:aa ja osayleiskaavaa varten on laadittu mm. seuraavat selvitykset: Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen luontoselvitys / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012 Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen Natura-tarveharkinta / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012 Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen muinaisjäännösselvitys / Kulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2012

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (63) 5.4 Luonnonolot Lisäksi Lakiakangas 1 tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksia on selvitetty erillisin mallinnuksin Maa- ja kallioperä Muut aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012), Etelä-Pohjanmaan liitto, Tuulivoima vaihekaava2, luonnos 2012 Pohjanmaan liitto (2012), Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, Pohjanmaan liitto (2013) Pohjanmaan liitto (2012), Vaihekaava 2, tuulivoima, kaavaehdotus 2013 Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset, Pohjanmaan liitto ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskusÖsterbottens vindkraft och specialtransporter Österbottens förbund och ELY-central i Södra Österbotten. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (Valtion ympäristöhallinto). Suurin osa Lakiakankaan alueen kallioperästä koostuu kiillepitoisesta gneissistä ja kiilleliuskeesta. Lakiakankaan alueella on myös granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia. Alueen poikki kulkee pääosin etelä-pohjoissuuntaisia, luokittelemattomia siirros-, murros- tai hiertovyöhykkeitä (GTK 1997). Kuva 10. Maanpinnan korkeussuhteet hankealueella. Lakiakangas 1 on esitetty punaisella rajauksella. Suunnittelualueen maaperä on pääosin sekalajitteista moreenia. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee lisäksi useita suoalueita, joilla maaperä on turvetta (GTK 2011).

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (63) Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole lähtöaineiston mukaan tai maastoselvityksissä löydetty (Tiina Mäkelä / FCG) luonnonsuojelun, kalatalouden tai vesilain kannalta arvokkaita tai suojeltuja vesistöjä. Lapväärtinjoen valuma-alue kuuluu Lapväärtinjoen ja Isojoen (MUU100030) suojeltuun valuma-alueeseen. Suunnittelualueen itäpuolella virtaava Isojoki-Lapväärtinjoki kuuluu Natura ohjelmaan sekä UNESCO:n hyväksymiin kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin, johon kuuluvat vesialueet on luokiteltu tieteellisesti arvokkaiksi ja merkittäviksi tutkimuskohteiksi. Lisäksi joki kuuluu ympäristöministeriön esitykseen erityissuojelua vaativista vesistöistä. Suunnittelualueen itäisimmät voimalat sijoittuvat lähimmillään vajaan kahden kilometrin etäisyydelle jokiuomasta. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat Lakiakankaan ( ) pohjavesialue sekä sen kaakkoispuolella Harjumäen ( ) pohjavesialue jotka eivät sisälly osayleiskaavaan. Kuva 11. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet (OIVA 2011) Natura- ja suojelualueet Suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten mahdolliselle vaikutusalueelle ja alle 10 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kaikkiaan kolme Natura-aluetta. Naturaalueista Hanhikeidas (FI ) on liitetty Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI = Site of Community Interest) että lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Lapväärtinjokilaakson Natura-alue (FI ), ja Pohjoislahden metsän Natura-alue (FI ) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon vain luontodirektiivin (SCI) mukaisina kohteina

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (63) Kuva 12. Hankealueiden (YVA) ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet. Suunnittelueen pohjoispuolellaasijaitsee kaksi yksityistä luonnonsuojelualuetta: Stormossen 1 (YSA203952) ja Stormossen 2 (YSA203953). kuuluvat osittain Lapväärtinjokilaakson Natura-alueeseen. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 1,3 km etäisyydelle luonnonsuojelualueista.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (63) Kuva 13. Hankealueiden (YVA) ympäristöön sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä niitä vastaavat kohteet Natura tarveharkinta Lappfjärdin-Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden Natura-tarveharkinnasta tehty erillisraportti toimitettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle lausunnoille. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus totesi YVA-selvityksestä antamassaan lasunnossa että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvita Kasvillisuus- ja luontotyypit Lakiakankaan hankealue sijoittuu keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaan alueelle (OIVA 2011). Tuulivoimapuisto sijaitsee Suupohjan rannikkoseudun itäpuolella, jossa Kristiinankaupungin ja Isojoen alueilla levittäytyy laajahko metsäinen selännealue. Metsäalueita rajaavat pohjoisessa ja idässä Lapväärtin-Isojoen jokilaakso ja hankealueiden välistä aluetta halkoo Kärjenjokilaakso. Hankealueelle sijoittuu vain pieni peltoalue. Suunnittelualueen metsät ovat tehokkaassa talouskäytössä, mikä näkyy niillä esiintyvässä kasvillisuudessa. Iältään ja käsittelyasteeltaan vaihtelevien metsäkuvioiden mosaiikki muodostuu ojitetuista soista (turvekankaista), pääosin nuorista tuoreista ja kuivahkoista kangasmetsistä. Lahopuuston määrä on hyvin vähäinen. Lähes luonnontilaisina ovat säilyneet karuimmat pienehköt kallioalueet sekä märimmät nevat.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (63) Lakiakankaan hankealueesta yli kuusikymmentä prosenttia muodostavat eri-ikäiset havupuukankaat. Sekapuustoisia kangasmetsiä on noin neljäsosa hankealueesta. Suunniottelualue on topografialtaan suhteellisen tasaista. Arvokkaat luontokohteet on esitetty kuvassa 13 ja liitteessä 1. Hankealueelle ei sijoitu Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Kesällä 2012 tehtyjen luontoselvitysten yhteydessä tuulivoimapuistoalueella tai voimajohtoreitillä ei havaittu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole myöskään vesilain 11 :n mukaisia luonnontilaisia alle yhden hehtaarin lampia tai järviä tai luonnontilaisia puroja tai noroja. Hankealueille sijoittuvien lähteiden luonnontilaisuus on muuttunut pääasiassa metsäojitusten ja muiden metsänhoitotoimien seurauksena. Alla olevassa kuvassa ja liitteessä 3 on esitetty arvokkaat luontokohteet tuulivoimapuiston lähialueella alueella, Kuva 14. Arvokkaat luontokohteet Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueilla ja niiden läheisyydessä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (63) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Tuulivoimapuistojen ojittamattomilla suoalueilla esiintyy tupasvilla- ja isovarpurämeitä, jotka luetaan luontotyyppinä silmälläpidettäviksi (Raunio ym. 2008). Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit Maastokartoituksissa hankealueella ei havaittu uhanalaista tai silmälläpidettävää kasvilajistoa Eläimistö Koko Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella yleisenä esiintyviä nisäkäslajeja ovat muun muassa hirvi, kettu, metsäjänis, rusakko, näätä, kärppä, lumikko, orava ja mäyrä supikoira sekä muun muassa myyrät ja päästäiset joiden kannat voivat vaihdella suuresti. Harvinaisista säännöllisesti maakuntien alueella esiintyvistä lajeista voidaan mainita ilves ja saukko. Uhanalaista lajeista molemmilla hankealueilla esiintyy myös mm. liito-oravaa. Lepakoista alueella elävät viiksi/isoviiksisiippa sekä pohjanlepakko. Suurpetokanta on Suupohjan alueella kasvussa ja susia esiintyy säännöllisesti erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla. Myös karhukanta on vakiintunut, ja karhujen levinneisyys ulottuu Suupohjan rannikkoseudun eteläosiin. Ilveksen asuinalueet ovat rannikon tuntumassa Suupohjan rannikkoseudulta Vaasan-seudulle (Pohjanmaan liitto 2011). Hankealueen itäpuolella sijaitseva Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan monipuolinen jokivesistö. Jokeen nousevat meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika. Jokialueella esiintyy myös alkuperäinen taimenkanta. Lapväärtinjoki- Isojoki ei kuitenkaan sijoitu suunniteltujen tuulivoimapuistoalueiden välittömään läheisyyteen. Lähin voimalan alustava rakennuspaikka on Lakiakankaan hankealueella noin 1,2 km etäisyydellä jokiuomasta. Suunnittelualusen metsäalueilta Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöön johdetut valtaojat eivät ole ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne soveltuisivat meritaimenen nousuvesistöiksi. Joki- ja purouomat ovat perattuja ja tehokkaasta metsätaloudesta johtuen ojissa virtaava vesi on humuspitoista. Uomat myös kuivivat kesäisin. Hankealueilla havaittu hyönteislajisto edustaa talousmetsäalueilla hyvin yleisinä esiintyvää lajistoa. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa ei havaittu Linnusto Voimaloiden alustavien rakennuspaikkojen pistelaskennoissa havaittiin Lakiakankaan kaavaluonnoksen alueella 45 lajia. Arvokkaimpien kosteikkojen jäätyä kaavaehdotuksen ulkopuolelle on lajien määrä pienentynyt (liite 1). Rakennuspaikoilla havaitut lintulajit edustivat pääasiassa hankealueilla runsaimpina esiintyviä lajeja. Kaikki pistelaskennoissa havaitut lintulajit on esitetty luontoselvitysten erillisraportissa (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012). Kaavaehdotuksessa on tuulivoimaloiden alustavat rakennuspaikat hieman muuttuneet, mutta ne sijoittuvat pääosin samoille elinympäristötyypeille kuin pistelaskentojen laskentapisteet. Paikat on tarkistettu maastossa. Pistelaskennoissa ei havaittu valtakunnallisesti uhanalaista lajistoa. Alustavilla rakennuspaikoilla havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit on esitetty liitteessä 3 ja kuvassa 14.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (63) Kuva 15. Pesimälinnustokartoituksissa havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit Lakiakankaan alueella. 5.5 Maisema- ja kulttuuriympäristö Suurmaisema ja maisemarakenne Maisemallisessa maakuntajaossa suunnittelualue sijoittuu Pohjanmaan alueelle ja tarkemmin määriteltynä Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudun ja viljelylakeuksien seudun vaihettumisvyöhykkeelle (OIVA 2011). Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulle tunnusomaisia piirteitä ovat kapeahkot jokilaaksot viljelysalueineen, joiden väliin jää karuja moreeniselänteitä. Maaston suhteellisen tasaisuuden vuoksi soita on alueella runsaasti ja kalliomuodostumia melko vähän. Metsät ovat enimmäkseen kuivahkoja puolukkatyypin männikköjä. Lakiakankaan tuulivoimaosayleiskaava sijoittuu Kristiinankaupungin kaakkoispuolelle, jokilaaksojen rajaamalle, rakentamattomalle selännealueelle. Alueen melko sulkeutunutta maisemaa rikkovat pienehköt avosuot sekä hakkuuaukeat. Lähiympärsitön maisemarakenne on havainnollistettu valokuvasovitteissa liitteessä 2.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (63) Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät kohteet sijaitsevat 7-10 kilometrin etäisyydellä hankealueista. Niitä ovat Karijoen kirkkoympäristö (RKY 4866) sekä Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema (RKY 4259). Kuva 16. RKY-alueet 7-10 km:n etäisyydellä suunnittelualueista. Suunnittelualueelle ei sijoitu maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähimmillään alle viiden kilometrin päähän hankealueista sijoittuvat seuraavat viisi aluekokonaisuutta: Korsbäckin kulttuurimaisema sekä Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä Korsbäckin kulttuurimaisema sijoittuu hankealueen länsipuolelle lähimmillään noin 3-4 kilometsin etäisyydelle.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (63) Kuva 17. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeät alueet sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (OIVA 2012). Suunnittelualueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Isojokilaakson kulttuurimaisema sivusi kaavaluonnoksen mukaista hankealuett ja sijaitsee lähietäisyydella Lakiakankagas 1 osayleiskaava-aluetta. Kärjenkosken- Kankaanpäänkulman alue sijoittuu lähimmillään alle kilometrin päähän kummastakin hankealueesta. Alakylän alue sijoittuu noin 6,5 kilometrin päähän Lakiakankaan hankealueesta. Siiroon alue Vesijärvellä sijoittuu myös noin 6,5 kilometrin päähän hankealueista. (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2005) Suunnittellualueelle ei sijoitu maakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Isojokilaakson kulttuurimaisema-alue hieman sivuaa Lakiakankaan hankealuetta. Muita alle kymmenen kilometrin säteelle hankealueista sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat Lapväärtin kirkko ympäristöineen ja Lapväärtin pappila. Edellä mainitut kohteet ovat RKY 1993 kohteita. Yli kymmenen kilometrin päähän hankealuista sijoittuu muun muassa Isojoen kirkko ympäristöineen Muinaisjäännökset Suunnittelualueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi kesällä Työn tavoitteena oli suunnittelualueen tunnettujen muinaisjäännösten rajojen ja tarkemman sijainnin selvittäminen sekä ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten löytäminen. Arkeologinen inventointi sisälsi selvityksen, jossa on kuvattu hankealueen sellaiset tunnetut muinaisjäännöskohteet, jotka sijaitsevat muuttuvan maankäytön alueilla tai niiden lähiympäristössä sekä maastoinventointien yhteydessä löydetyt entuudestaan tuntemattomat muinaisjäännöskohteet.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (63) Muinaisjäännösinventoinnin on suorittanut Kulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä FM Kalle Luoto, jonka perusteella arviointityön teki :n Leila Väyrynen. Lakiakangas 1 osayleiskaava-alueella sijaitsee yksi ennestään tunnettua muinaisjäännöskohdetta ja -aluetta. Kohde on huomioitu voimalan sijoittelussa. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueille sijoittuvat kohteet koostuvat kivi-, rauta- ja pronssikautisista hautapaikoista, kivikautisista asuinpaikoista sekä näistä muodostuvista muinaisjäännösryhmistä, liite 1. Kuva 18. Suunnittelualueille ja niiden läheisyyteen sijoittuvat muinaisjäännökset. 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus CPC Finland Oy on vuonna 2011 selvityksissään tarkastellut Lappfjärdin ja Lakiakankaan alueita ja todennut alueita tuuliolosuhteidensa puolesta potentiaalisiksi tuulivoiman tuotantoalueiksi. Lisäksi alueen rakennettavuus on pääosin moreenimaisen maaperän ansiosta hyvä ja olemassa oleva laaja metsätieverkosto voidaan täydentää palvelemaan tuulivoimapuiston rakentamista ja huoltokäyntejä.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (63) Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) käynnistyi huhtikuussa YVA-menettelyn tarkoituksena on ollut arvioida tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutuksia, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. YVA selostus ja odayleiskaavaluonnos olivat nähtävillä toukokesäkuussa Osalle Lakiakangasta käynnistettin osayleiskaavaehdotuksen laadinta elokuussa Alueelle on tehty uudet melu- ja varjostusmallinnukset. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan yleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot huomioon ottaen. 6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Lakiakangas 1 tuulivoimapuisto koostuu yhteensä 20 tuulivoimalasta, joista 18 on Isojoen ja 2 Karijoen kunnan puolella. Käytettävän tuulivoimalatyypin yksikköteho on noin 3 MW ja hankkeen yhteenlaskettu teho olisi tällöin noin 63 MW. Tuulivoimalayksikkö koostuu noin 140 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 130 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan hieman yli kaksi sataa metriä. Kuva 19. Periaatekuva YVA-menettelyssä arvioitavasta tuulivoimalasta. Tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on 140 m ja lapa 65 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimikorkeus on yhteensä 205 metriä.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (63) Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvitaan hyväkuntoinen tieverkosto ympärivuotiseen käyttöön. Teiden ajoradan leveys tulee olla noin 6 metriä, ojien ja luiskien kanssa tien vaatima tilatarve on, maastosta riippuen, noin 10 metriä. Rakennettavien teiden ja liittymien mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle yli viisikymmentä metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa. Teiden maksimijyrkkyys on kymmenen prosenttia ja minimikaarevuussäde metriä. Teitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit sekä pystytyskalusto. Rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huoltoja valvontatoimenpiteisiin. Tiet palvelevat myös paikallisia maanomistajia ja muita alueella liikkuvia. Tuulivoimaloiden perustamistapa valitaan jokaiselle voimalalle erikseen paikan pohjaolosuhteiden mukaan. Jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkainta perustamistapa. Lähtötietojen perusteella perustustekniikka tulee olemaan joko maavarainen teräsbetoniperustus, teräsbetoniperustus massanvaihdolla tai kallioankkuroituperustus. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Lakiakangas 1 tuulivoimapuisto tullaan yhdistämään ilmajohdolla kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevalta Korpi-Heikin asemalta pohjoiseen Isojoki-Lalby 110kV linjaan. Kaavassa on toinen sahköasemavaraus ja 110 kilovoltin (kv) voimajohtovaraus länteen teiden risteyksessä alueen eteläosassa. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavaehdotuksen tavoitteena on tässä vaiheessa toteuttaa osa kaavaluonnoksessa esitetystä Lakiakankaan tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 200MW:n tasosta noin 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaavan tavoitteena on myös ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Isojoen ja Karijoen kunnanhallitukset. Kukin hyväksyy oman kunnan alueen osayleiskaavan.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (63) 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS CPC Finland Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemukset Kristiinankaupungille sekä Isojoen ja Karijoen kunnille. Isojoen kunnanhallitus on päättänyt Lakiakankaan tuulivoima-alueiden osayleiskaavan käynnistämisestä. Karijoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Lakiakankaan yleiskaavan laadinnasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Isojoen kunnassa ja Kariojen kunnassa välisenä aikana. Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin keväällä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin ELY-keskuksessa jossa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä YVA-selostuksen selvitykset. Neuvotteluun osallistuivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Museoviraston, Pohjanmaan museon, Kristiinankaupungin, isojoen ja Karijoen kunnan, kaavaa laativan konsultin edustajat. Neuvottelussa viranomaiset esittivät tavoitteeksi suunnittelulle, että tuulivoimaloiden tulee sijaita riittävällä etäisyydellä kaava-alueen rajoista. Neuvottelussa sovittiin, että tuulivoimalan etäisyyden Lakiakankaan kaava-alueen rajasta tulee olla vähintään 200 m. 8.2 Osayleiskaavaluonnos Yleiskaavatyössä käytetään ympäristövaikutusten arvioinnin tuottamaa aineistoa. Osayleiskaavaluonnosta laadittiin ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kanssa rinnan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitelty ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelman yleisötilaisuudessa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja kaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuuksissa Dagsmarkin Maibossa ja Vanhassakylässä. Viranomaisneuvottelu järjestetään Osayleiskaavaluonnos on laadittu toukokuussa 2013 ja se on ollut nähtävillä Kristiinankaupungissa, Isojoen ja Karijoen kunnissa (kohta 2.1).

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (63) Kuva 20 Lakiakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos, joka oli nähtävänä Isojoen ja Karijoen kunnissa sekä Kristiinan kaupungissa. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja ja mielipiteitä seuraavilta tahoilta: Isojoen kunta: Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Museovirasto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Fortum sähkönsiirto Rakennus- ja tielautakunta, Isojoki Isojoen Yrittäjät r.y. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Museovirasto Vanhankylän kyläseura Kärjenkosken kalastuskunta ja kyläseura Metsähallitus Vesijärven metsästysseura Juhani ja Tapani Hautala Jouko Rintala Kaisa ja Veli Salo

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (63) Karijoen kunta: Valvontalautakunta, Karijoki Maataloustuottajain Karijoen yhdistys Pohjanmaan museo Museovirasto Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistys Metsähallitus Pohjanmaan liitto Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntyhtymä Fortum Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos Etelä-Pohjanmaan liitto Kristiinankaupunki: Pohjanmaan liitto Metsähallitus EPV Tuulivoima Oy Martin Saarinen Matti Kauppila Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus eivät jättäneet kaavaluonnoksesta lausuntoa. Lausunnot ja mielipiteet koskivat pääasiassa kaavaselostuksen rakennetta, tuulivoimaloiden sijoittelua sekä selvitysten tarkistamista. Luonnosvaiheen lausunnot löytyvät kaavaselostuksen liitteenä Osayleiskaavaehdotus Saatujen palautteiden pohjalta aloitettiin kaavaehdotuksen valmistelu elokuussa Osa sähkönsiirtoa koskevista kysymyksistä Kristiinankaupungin suuntaan, joita käsiteltiin YVA.ssa, ollessa vielä auki päätettiin kaavaedotuksen laatimisesta osalle Lakiakankaan kaavaluonnosaluetta. Kaavaehdotukseen rajattiin Karijoen alue ( 2 voimalaa) sekä selkeä osakokonaisuus Isojoen alueesta (18 voimalaa), jotka on mahdollista liittää hankealueen koillispuolella olevaan 110 kv voimansiirtolinjaan. Luonnoksessa esitetty itäisin voimala poistettiin kokonaan ja Mansikkamäentien varressa olleita siirrettiin lännemmäksi. Pohjavesialue rajattiin kokonaan pois kaavaehdotuksesta ja pohjavesialueen rajalla ollut voimala poistettiin. Karijoen puolella olevat kaksi voimalaa (6 ja 7) on siirretty kaavaehdotuksessa n 200 m länteen. Kaavaselostuksessa on voimaloille laskettu uudet meluarvot, kohta ja liite 2. Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin lausunnot: Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos Museovirasto Fortum sähkönsiirto Oy Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pohjanmaan museo Etelä-Pohjanmaan liitto

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (63) Pohjanmaan liitto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistys Maataloustuottajain Karijoen yhdistys ELY-keskus Etelä-Pohjanmaa Ohriluoman kyläseura Kristiinankaupunki Metsähallitus Karijoen yrittäjäyhdistys Karijoen metsästysseura ry. Valvontalautakunta Metsänhoitoyhdistys Isojoki Ehdotusvaiheen lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteessä nro. 5. Liitteesä 7 on esitetty kaavoittajan kommentit kaavaehdotuksen lausunnoista ja huomautuksesta sekä kaavaehdotuksen tarkistuksista ja täydennyksistä. 8.4 Kaavan hyväksyminen Isojoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaavan koskien Isojoen kunnan aluetta Isojoen kunnanvaltuuston päätöksellä tuulivoimala nro. 11 poistettiin kaavasta. Voimala sijaitsi kaavan pohjoisosassa Mansikkamäentien itäpuolella. 9 LAKIAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1) jolle on osoitettu rakennusalat yhteensä 20 tuulivoimalalle, 18 Isojoen ja 2 Karijoen puolelle. Rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimellisteho on noin 63 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa on myös varattu alueet kahdelle sähköasemalle (EN). Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä maakaapeleiden sijainnit. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Kaavaedotuksessa on otetu alueina huomioon liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet sekä muinaismuistokohtee.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (63) Kuva 21. Kunnanvaltuuston hyväksymä osayleiskaava, Isojoki

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (63) Kuva 22 Kaavaehdotus, Karijoki 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (63) 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset 9.4 Muut merkinnät ja määräykset

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (63) 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Lakiakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tuottamaan selvitysaineistoon, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin. Tässä kaavaselostuksessa on esitetty tiivistetysti hankkeen keskeisimmät vaikutukset. Kattava, koko hankealuetta koskeva vaikutusten arviointi on esitetty Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (63) 10.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttöta-voitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Kaavaehdotuksessa esitetyn tuulivoimapuiston toteuttamisen rakenteet vaativat maaalaa yhteensä noin 14 hehtaaria joka vastaa noin 1,3 prosenttia koko alueen pintaalasta. Lakiakankaan tuulivoimapuistoon laaditaan ensimmäisessä vaiheessa kaavaehdotus 20 tuulivoimalalle, joiden perustukset vaativat yhteensä noin 1,4 hehtaarin maaalan. Kokoamis- ja pystytysalueilta raivataan puusto, yhteensä noin 21 hehtaarin alueelta. Rakentamisen jälkeen pystytysalueiden kasvillisuuden annetaan palautua luonnollisesti. Muuntoaseman vaatima maa-ala on noin 1-2 hehtaaria, joka aidataan turvallisuussyistä. Kaavaehdotuksen 20 tuulivoimalan toteutusta varten rakennetaan uusia yhteysteitä teitä 4,5 kilometriä ja niiden vaatima maa-ala on noin 4,5 hehtaaria. Uusien teiden alueella metsätalouden harjoittaminen estyy pysyvästi. Olemassa olevia teitä kunnostetaan kuljetuksille soveltuvaksi noin 9,6 kilometrin matkalla, jolloin vaikutukset kohdistuvat noin 5,7 hehtaarin alueelle. Toimenpiteiden vaatima maa-ala tarkentuu suunnitelmien

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (63) edetessä. Tieverkoston kehittäminen voi parantaa alueen käyttömahdollisuuksia esim. virkistykseen, metsästykseen ja marjastukseen. Kuva 23.Mansikkamänen metsätie. Maakaapeli Kuva 24. Esimerkki tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestä. Teitä käytetään muun muassa betonin ja soran sekä voimaloiden komponenttien kuljetuksiin. Tuulivoimapuiston käyttövaiheessa teitä käytetään mm. vuosittaisissa huolloissa. Maakaapelin oja on sijoitettu tien vasemmalle puolelle. Kaikki suunnitellut voimalat sijoittuvat metsäalueille. Tuulivoimapuistoa ei tulla aitaamaan tai muutenkaan rajoittamaan liikkumista alueella. Metsätalouden harjoittaminen, alueen virkistyskäyttö ja metsästys voi jatkua alueella nykyiseen tapaan. Tuulivoimaloita ei sijoitu pelto- tai viljelysalueille.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (63) Yhteenvetona voidaan todeta, että 20 tuulivoimalan vaikutukset maankäyttöön eivät kokonaisuudessa ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön Hanke ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa tai estä suunniteltua maankäyttöä tuulivoimapuiston alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lakiakangas 1 tuulivoimapuisto rajoittuu lännessä Kristiinankaupungin rajaan ja Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen jonka vaihekaava 2 ehdotukseen on merkitty noin 5,1 km 2 kokoinen tuulivoimantuotannolle soveltuva alue, joka sijoittuu Lakiakankaan hankealueen lounaisosaan. Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osayleiskaava-alue on osoitettu tuulivoimantuotannolle soveltuvaksi alueeksi (tv), Lakiakangas 1 kaavaehdotukseen sisältyvät tuulivoimalaitokset liitetään pohjoisemman sähköaseman kautta koillisessa kulkevaan 110 kilovoltin ilmajohtoon. Ilmajohtovavaraus oli myös kaavaluonnoksessa. Lakiakankaan tuulivoimapuiston alueelle tai sen lähialueelle ei ole tiedettävästi kaavoittamattomia maankäytönsuunnitelmia, joihin hankkeella voisi olla haitallisia vaikutuksia Vaikutukset liikenteeseen Erikoiskuljetukset hankealueelle suuntautuvat valtatien 8 kautta. Lakiakankaan hankealueelle on yksi sisääntuloliittymä tuulivoimapuiston yhdysteiden verkostoon. Kuljetukset Lakiakangas 1 tuulivoimapuiston alueelle ohjataan Mansikkamäen metsätien liittymälle tulevat valtatieltä 8, seututeiden 663 ja 664 kautta, kuva 2. Hankealueen kohdalla valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2011 oli 2964 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 440 ajoneuvoa. Maantiellä 663 Lappfjärdin kohdalla keskimääräinen liikenne vuonna 2011 oli 2869 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 140 ajoneuvoa. Maantiellä 664 keskimääräinen vuorokausiliikenne 2011 oli 1078 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 100. Rakennusvaihe tuottaa kivimurskeen sekä betoni-, teräs- ja muiden rakennemateriaalien kuljetuksia suorittavaa liikennettä noin 500 kuljetusta tuulivoimalaa kohden. Kuljetukset eivät tapahdu samanaikaisesti, koska huoltotiet pitää rakentaa valmiiksi ennen voimaloiden rakentamista. Voimalan jalustan rakentaminen tuottaa ajoneuvoa/valu, jos betoni tuodaan ulkopuoliselta betoniasemalta. Jos betoniasema tuodaan alueelle ja ainoastaan betonin valmistusaineet tuodaan muualta, liikennetuotto hieman pienenee ja soran kuljetukset voidaan aikatauluttaa pitemmälle ajalle, kuin jatkuvana valuna tapahtuvan betoninkuljetuksen. Rakennusvaiheen kivimurskeen sekä betoni-, teräs- ja muiden rakennemateriaalien kuljetuksien ajankohdat ja tarkemmat reitit määräytyvät teknisen suunnittelun edetessä. Mistä ajetaan tarvittava sora ja miltä ulkopuoliselta betoniasemalta betoni selviää toteustusvaiheen suunnittelun yhteydessä. Jos betoniasema tuodaan alueelle ja ainoastaan betonin valmistusaineet tuodaan muualta. Suunnitelmien tarkentuessa hankkeesta vastaava on liikenteen vaikutuksista yhteydessä ELY-keskukseen. Erityisen tärkeää on erikoiskuljetusreittien siltojen ja risteysjärjes-

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (63) tyjen selvittely. Asutukselle aiheutuvat liikenteelliset haitat ja kevyenliikenteen turvallisuus huomioidaan. Merkittävimmät tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteen sujuvuuteen aiheutuvat alueelle tulevista erikoiskuljetuksista, erityisesti tuulivoimaloiden lavoista, jotka tuodaan paikalle enimmillään yli 50 metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Yhtä tuulivoimalaa kohti tarvitaan yhteensä vähintään erikoiskuljetusta tehtaalta rakennuspaikalle. Tuulivoimalan pystytyskaluston kuljetus voimalan nostopaikalla vaatii voimalatypistä riippuen noin 20 raskaan ajoneuvon kuljetusta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä syntyy ainoastaan huoltotöistä, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei arvioida olevan oleellista merkitystä liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, tai aiheuttavan melu- tai pölyhaittoja. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimalaitosten rakenteet puretaan, mutta perustukset ja kaapelit jätetään maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulivoimapuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu vilkkumisefekti korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. (Ympäristöministeriö 2006) Lähtötiedot ja menetelmät Tuulivoimaloiden maisemavaikutusten arvioimiseksi on laadittu näkemäalueanalyysi. Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin niille alueille, josta näkemäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Havainnekuvat/kuvasovitteet ovat liitteenä 2. Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (63) Kuva 25. Ehdotusvaiheen näkyvyysmallinnuksen tulokset ja tehtyjen kuvasovitteiden kuvauspaikat. Kuvasovitteet on esitetty myös raportissa 2. Kuva 26 Havainnekuva Lakiakankaan tuulivoimaloiden näkymisestä Palon kuvauspaikalle. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 3,6 km.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (63) Kuva 27.Havainnekuva Lakiakankaan tuulivoimaloiden näkymisestä Ohrikylän kuvauspaikalle. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 2,4 km. Kuva 28. Havainnekuva Lakiakankaan tuulivoimaloiden näkymisestä Kankaanmäen kuvauspaikalle. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 3,5 km. Kuva 29. Havainnekuva Lakiakankaan tuulivoimaloiden näkymisestä Norrvikenin kuvauspaikalle. Etäisyys lähimpään voimalaa 3,2 k m Lakiakankaan tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella: etäisyys tuulivoimaloista noin metriä Lakiakankaan alue muuttuu kaavaehdotuksen alueelta energiantuotantoalueeksi. Nykyisiä tuulivoimapuiston alueella olevia metsäautoteitä joudutaan parantamaan ja lisäksi joudutaan rakentamaan voimaloiden rakennuspaikoille uusia tieyhteyksiä. Kunkin tuulivoimalan alueelta puusto raivataan noin hehtaarin alueelta. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus. Rakentamisvaiheen jälkeen voimaloiden ympärillä ollut työmaaalue maisemoidaan. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulivoimapuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Muilta osin voimaloiden väliset alueet säilyvät nykytilassaan. Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi maiseman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus. Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä kulttuuriympäristökohteita lukuun ottamatta muinaisjäännöksiä jotka sijoittuvat rakennuspaikkojen ulkopuolelle. Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä lähialueella: etäisyys tuulivoimaloista noin 0 5 kilometriä

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (63) Näkyvyysanalyysin mukaan useita tuulivoimaloita näkyy Dagsmarkin koillis- ja luoteispuolisille viljelyaukeille, Merijärvi-nimisen viljelyaukean länsipuolelle Norrvikenin asutukselle sekä Lakiakankaan itäpuoliselle Isojokilaakson kulttuurimaisema-alueelle. YVA:ssa mallinnettu Lakiakankaan vaihteoehto 2:n vaikutusalue vastaa hyvin pitkälle Lakiakangas 1 kaava-alueen vaikutuksia. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueella voimalat tulevat lähelle Kärjenkosken peltoaluetta ja kontrasti varsin pienipiirteisen kulttuurimaisema-alueen kanssa on merkittävyydeltään kohtalainen. Korsbäckin kulttuurimaisema sijoittuu muutaman kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Valtaosa voimaloista näkyy lähes koko alueelle. Voimaloiden tornit näkyvät melkein kokonaan metsänreunan yläpuolella. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden myötä. Haittavaikutus on kohtalainen. Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Isojokilaakson kulttuurimaisema-alue on koillisessa lähimmillään lähes kiinni osayleiskaava-alueen rajassa. Näkyvyysanalyysin mukaan voimaloiden näkyvyys alueen eri puolilla on hyvä. Ohrikylässä osa voimaloista kohoaa lähes täydessä pituudessaan metsän reunan muodostaman siluetin yläpuolella. Vähän etelämpänä Kankaanmäessä vain tornien huiput ja lavat näkyvät. Ohrikylän suunnalla haittavaikutukset ovat kohtalaisia. Etelämpänä vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Maakunnallisella tasolla merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993 kohteita) Isojokilaakson kulttuurimaisemaan kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty edellisessä kohdassa. Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueella: etäisyys tuulivoimaloista noin 5 12 kilometriä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Karijoen kirkkoympäristö sijaitsee hankealueen pohjoispuolella, runsaat 10 kilometriä lähimmistä voimaloista. Kirkon ympäristössä on niin paljon puustoa ja osin jopa metsää, että näkymät tuulivoimaloille estyvät. Maisemallisia haittavaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä koostuu neljästä erillisestä osasta. Kolme alueista sijoittuu tähän vyöhykkeeseen yksi niistä osittain. Alueiden kautta kulkevilta teiltä käsin näkymät estyvät monin paikoin tien- ja joenvieruspuustosta ja rakennuksista johtuen. Etäisyyttä Lapväärtin keskustasta on sen verran, että voimaloiden maisemallinen haittavaikutus jää melko vähäiseksi. Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (63) Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alue sijoittuu lähimmillään 4 kilometrin päähän hankealueesta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy noin 4,5 kilometriä. Näkyvyysanalyysin mukaan useat voimalat näkyvät osalle aluetta. Tienvierus- ja pihapuusto estää näkymiä paikoitellen. Maisemalliset haittavaikutukset ovat suhteellisen vähäiset Alakylän alue sijoittuu reilun kahdeksan kilometrin päähän hankealueen itäpuolelle. Alueen länsiosassa vaikutukset voimistuvat selvästi, alueen itäosissa etäisyyttä on jo sen verran runsaasti, että voimaloiden vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Länsiosassa haittavaikutukset ovat kohtalaisia. Siiroon alue Vesijärvellä sijoittuu lähimmillään runsaan 8 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Vaikutukset ovat korkeintaan kohtalaisia Maakunnallisella tasolla merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993 kohteita) Lapväärtin kirkko sijoittuu vajaan 10 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Kirkon ympärillä on sen verran paljon korkeaa puustoa ja muita rakennuksia, ettei näköyhteyttä tuulivoimaloille helposti pääse syntymään. Etäisyyttä voimaloille kertyy katselupisteestä sen verran paljon, etteivät ne juuri pysty kilpailemaan kirkontornin kanssa ja maisemallinen haittavaikutus jää melko vähäiseksi. Lapväärtin pappila sijoittuu vajaan 10 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Myös pappilan lähiympäristössä on paljon puustoa, joka katkaisee näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan varsin tehokkaasti. On mahdollista, että jokunen voimaloiden vähäisessä määrin näkyy puuston lomasta. Maisemallinen haittavaikutus jää vähäiseksi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus, Rantatie sijoittuu lähimmillään noin yhdeksän kilometrin päähän kaava-alueesta. Näkyvyysanalyysin mukaan tielle näkyy paikka paikoin tietyillä jaksoilla voimaloita. Tiemaisemaan kohdistuvat haittavaikutukset eivät ole merkittäviä. Arvokohteiden ohella vyöhykkeeseen sijoittuu Pyhävuori noin yhdeksan kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy Pyhävuoren alueelle. Pyhävuorella on näköalatorni, jonne voimalat tornia ympäröivästä puustosta huolimatta kuitenkin näkyvät. Kohde nimeltä: Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema sijoittuu lähimmillään runsaan 11 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Näkyvyysanalyysin mukaan voimalat näkyvät vain suhteellisen pienelle alueelle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Esimerkiksi itse kirkkoon ja Koppelokylään ei kohdistu vaikutuksia. Tuulivoimapuiston vaikutukset kaukoalueelta: etäisyys tuulivoimaloista noin kilometriä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaaseen Härkmerin maisema-alueeseen kohdistuu korkeintaan kohtalaisia maisemallisia haittavaikutuksia voimaloiden rakentamisen myötä. Etäisyydestä johtuen voimalat sulautuvat ympäristöönsä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (63) Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema sijoittuu lähimmillään noin 14 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Näkyvyysanalyysin mukaan voimalat eivät näy valtaosalle aluetta. Muun muassa kirkolle ja Koppelokylän alueelle voimalat eivät näy. Alueen osa, jolle voimalat näkyvät sijoittuu noin 15 kilometrin päähän voimaloista. Vaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen suhteellisen vähäisiksi. Butsbackenin kyläasutus sijaitsee hankealueen luoteispuolella runsaan 16 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Näkyvyysanalyysin mukaan alueelle ei näy tuulivoimaloita. Maisemallisia haittavaikutuksia ei näin ollen ole. Kristiinankaupungin ruutukaava-alue sijaitsee lähimmillään vajaan 18 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Näkyvyysanalyysin mukaan voimaloita ei näy ranta-alueelle. Topografisesti korkeammille alueille etäämmäksi rannasta niitä kuitenkin näkynee, vaikkakin rakennukset ja puusto estävät tehokkaasti näkymiä. Myllymäelle osa voimaloista suurella todennäköisyydellä näkyy. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, ettei voimaloista koidu suurempaa maisemakuvallista haittaa. Kristiinankaupungin pohjoispuolelle sijoittuva Carlsron huvila sijaitsee lähimmillään runsaan 20 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Huvilalta ei ole näköyhteyttä tuulivoimaloille. Ei maisemavaikutuksia. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt Tiukan jokilaakson kulttuurimaisema sijoittuu lähimmillään runsaan 13 kilometrin päähän hankealueesta, sen luoteispuolelle. Näkyvyysanalyysin mukaan alueen pohjoispuoliskolle näkyy monin paikoin valtaosa voimaloista. Etäisyyttä on sen verran runsaasti, etteivät voimalat dominoi maisemakuvaa. Haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Seuraaviin arvoympäristöihin ei näkemäanalyysin mukaan näy tuulivoimaloita: Jofsbacken, Butsbackenin Sorbackenin alue, Tiilitehtaan ympäristö, Skatan, Leppäsalmi ja Antila. Lisäksi etäisyyttä lähimpien tuulivoimaloiden ja kohteiden väliin kertyy noin kilomeriä. Myöskään runsaan 21 kilometrin päähän voimaloista sijoittuvaan Västra ändaniin Skaftungissa eivät voimalat näy. Ei maisemallisia haittavaikutuksia. Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Puskanperän Päntäneen alue sijoittuu lähimmillään noin 16 kilometrin päähän hankealueesta, sen koillispuolelle. Näkyvyysanalyysin mukaan voimalat eivät näy alueelle. Ei maisemallisia haittavaikutuksia. Teuvanjoen - Myrkyn maisema-alue sijaitsee noin 16 kilometrin päässä hankealueesta, sen luoteispuolella. Voimalat näkyvät alueelle. Etäisyydestä johtuen ne sulautuvat ympäristöönsä, eivätkä aiheuta erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia. Päkin alue sijaitsee noin 17,5 kilometrin päässä hankealueesta, sen pohjoispuolella. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle eikä niistä näin ollen aiheudu haittavaikutuksia. Teuvanjokilaakso sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle lähimmillään noin 21 kilometrin päähän siitä. Voimalat todennäköisesti näkyvät osalle aluetta hyvissä sääolosuhteissa. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran runsaasti, ettei niistä koidu maisemakuvallista haittaa.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (63) Maakunnallisella tasolla merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993 kohteita) Polvenkylän kulttuurimaisema, Kodesjärvi sijaitsee hankealueen kaakkoispuolella noin 23 kilometrin päässä lähimmistä tuulivoimaloista. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys olisikin, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa. Tuulivoimapuiston vaikutukset teoreettisella maksiminäkyvyysalueella: etäisyys tuulivoimaloista noin kilometriä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Siipyy ja Kiilin kalasatama sijoittuvat lähimmillään runsaan 25 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Kaskisiin sijoittuva kohde: Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn sijaitsee noin 26 kilometrin päässä hankealueesta. Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, joita on kuusi erillistä kohdetta, sijoittuvat kilometrin päähän hankealueesta. Kaskisten ruutukaava-alue sijoittuu noin 29 kilometrin päähän hankealueesta. Pohjanmaan teollisuuden kartanoista Närpiöön sijoittuva Benvik sijaitsee noin 31 kilometrin päässä hankealueesta. Yttergrundin majakka- ja luotsiyhteisö sijaitsee noin 32 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Närpiön kirkko ja kirkkotallit sijoittuvat noin 33 kilometrin päähän hankealueesta. Kauhajoen Hämes-Havusen umpipiha sijoittuu vajaan 34 kilometrin päähän hankealueesta. Valtaosasta edellä mainittuja kohteita ei todennäköisestikään ole näköyhteyttä tuulivoimaloille, lukuun ottamatta meren ympäröimiä majakkakohteita sekä Siipyytä ja Kiilin kalasatamaa. Etäisyyttä on joka tapauksessa niin paljon, ettei kirkkaallakaan säällä erityisiä haittavaikutuksia pääse syntymään. Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää sammutettavilla lentoestevaloilla. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättää Trafi. Voimajohtojen osalta haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran vähentää tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvän pylvästyypin valinnalla sekä pylväiden sijoittelulla.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (63) 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin Osayleiskaava-alueella sijaitsee yksi tunnettu muinaisjäännöskohde. Kuva 30. Muinaisjäännöskohde 26. Lakiakangas ( ), kohde 26. Kohteen rajaus on laadittu aiempien löytöjen ja maaston topografian perusteella. Koekaivaustulosten perusteella voidaan ratkaista mahdollisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet, kuten jäännöksen uhanalaisten osien tarkempi dokumentointi tai poistaminen tutkimuskaivauksen avulla. Jäännöksen parhaiten säilyneet osat saattavat sijaita nykyisen tielinjan alla, minne metsänhoitotoimenpiteet eivät voimallisesti ole ulottuneet. Kohde tulee ottaa huomioon pohjoissesta tulevan tien parannuksessa sekä voimalalle 22 tulevan uuden tien sijoittelussa. Perusparannettava tieosuus päättyy voimalan 22 tieristeykseen Sähkön siirron vaikutukset Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan keskijännitemaakaapeleilla, jotka sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Sähkönsiirto tuulivoimapuistoista valtakunnan verkkoon toteutetaan rakennettavien 110 kv ilmajohtojen välityksellä kaikissa YVAmenettelyssä arvioitavissa vaihtoehdoissa. Sähkönsiirron suorat vaikutukset muinaisjäännöksiin liittyvät voimajohdon rakentamisen aiheuttamiin maankäytön muutoksiin sekä pylväspaikkojen sijoitteluun. Suunniteltujen sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutusalueella ei ole ennestään tunnettuja muinaisjäännöskohteita.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (63) 10.7 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta nollavaihtoehdon mukaisesti perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Vaihtoehdossa 0 sähköntuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin tonnia vuodessa verrattuna siihen että Lakiakangas 1. Jos Lakiakangas 1 tuulivoimahanke ei toteudu, tulee tässä hankkeessa saamatta jäävät hyödyt hiilidioksidipäästöjen suhteen todennäköisesti korvaamaan toi-sella tuulivoimapuistohankkeella muualla; on nimittäin todennäköistä että tästä hank-keesta riippumatta tuulivoimapuistojen kokonaismäärä Suomessa kasvaa valtakunnal-listen tavoitteiden mukaan 2500 MW:iin. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidija hiukkaspäästöjä Vaikutukset luontoon Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Hankkeen myötä osa Lakiakankaan alueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimaloiden rakennusalueilta kaadetaan puustoa yhteensä noin kahdenkymmenen hehtaarin alueelta (1 ha / voimala). Täysin uutta huoltotiestöä joudutaan raivaamaan noin 4,6 kilometriä, jolloin uuden tiestön vaatima metsämaan ala on korkeintaan hieman yli kuusi hehtaaria. Osa uusista teistä seuraileen traktoriuria ja polkuja joten puuntuotannosta poistuva pinta-ala on todellisuudessa pinempi. Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan leventämään 5-10 metriä korkeintaan noin 10,6 kilometrin matkalta. Teiden leventämisen vaatima metsämaan ala tulee olemaan enimmillään noin kymmenisen hehtaaria. Yhteensä voimaloiden, huoltotiestön ja sahköaseman alueelta raivataan ominaisuuksiltaan tavanomaista, pääosin nuoria ja keski-ikäistä talousmetsäaluetta enimmillään noin vajaat 30 hehtaaria. Suorat kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat kuitenkin korkeintaan noin 2,5 prosentin alueelle koko hankealueen pinta-alasta. Tuulivoimapuisto pirstoo Lakiakankaan hankealueen luonnonympäristöjä. Voimaloiden alustavilla rakentamispaikoilla tai uuden huoltotiestön alueella ei esiinny uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai uhanalaista kasvilajistoa, joiden menetyksestä aiheutuisi merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse luontotyyppejä, jotka voisivat olla erityisen herkkiä suunnitellulle maankäytölle. Arvokkaiden luontotyyppien ja voimaloiden alustavien rakennuspaikkojen väliin on jätetty riittävä suojavyöhyke. Vaikutukset kasvillisuuteen arvioidaan vähäisiksi. Luonnosvaiheen jälkeen tapahtunut tuulivoimalan (14) siirto

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (63) Manikkamäentien länsipuolelle ei myöskään heikennä luonnosarvoja. Voimalaitosalue on nuorta sekametsää. Hankealueella sijaitsevien metsälain 10 :n mukaisten suokokonaisuuksien ja suunniteltujen rakentamisalueiden ja arvokkaiden luontotyyppien välissä säilyy riittävä puustoinen suojavyöhyke, jolloin suoluontotyyppien vesitasapainoon ei arvioida aiheutuvan merkittäviä muutoksia Sähkön siirron vaikutukset kasvillisuuteen Muuttolinnusto Tarkastellulla voimajohtoreiteillä ei sijaitse kasvillisuudeltaan kannalta erityisen arvokkaita kohteita, joihin kohdistuvat vaikutukset olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Tavanomaisille talouskäytössä oleville metsäalueille kohdistuvat kasvillisuusvaikutukset arvioidaan lieviksi. Vaikutukset ovat verrannollisia alueilla harjoitettavan metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. Raivattava johtoaukea joudutaan pitämään toistuvilla raivaustöillä matalakasvuisina. Valo- ja kosteusolosuhteiden johdosta myös johtoaukeiden kenttä- ja pohjakerroksien kasvillisuus muuttuu. Valoa sietävät kasvilajit lisääntyvät ja metsälajisto väistyy. Raivatun johtoaukean valtaavat ensimmäisinä vuosina hakkuuaukeiden tapaan pirmäärisukesion valtalajit kuten kastikat, horsma ja vadelma. Kuivemmilla ja karuimmilla kallioalueilla kasvillisuudessa tapahtuvat muutokset ovat vähäisempiä, mutta alueet ovat rakentamistöistä aiheutuvalle kulutukselle herkempiä. Lakiakankaan hankevaihtoehdon vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin Lappfjärdin hankevaihtoehdon, mutta vähäisempiä, koska tuulivoimalat sijoittuvat kauemmas rannikon päämuuttoreiteiltä. Lakiakankaan tuulivoimapuisto sijoittuu kauemmas sisämaahan, yli kahdeksan kilometriä valtatie 8:n itäpuolelle, kun useiden lajien (mm. hanhet, joutsen, kurki, merikotka) päämuuttovirta kulkee pääasiassa valtatie 8:n länsipuolella. Useissa tutkimuksissa on todettu, että linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin myös Lakiakankaan tuulivoimapuiston kohdalla lintujen arvioidaan kiertävän tuulivoimalat jo kaukaa. Useimpien lajien päämuuttoreitit sijoittuvat selvästi hankealueen ulkopuolelle, jolloin tuulivoimapuiston rakentamisella arvioidaan olevan enintään vähäisiä vaikutuksia lintujen muuttokäyttäytymiseen alueellisesti. Hankevaihtoehdon (kaavaluonnoksen alue) 56 tuulivoimalan tuulivoimapuisto muodostaa noin 3,9 km x 9,0 km laajuisen esteen lintujen muuttoreitille ja sen läheisyyteen. Lakiakangas 1 kaavaehdotuksen rajaama alue on lintujen muuttoreitteihin nähden hieman kapeampi ja pohjoisimmat Isonnevan läheisyydessä olevat voimlat eivat sisälly kaavaehdotuksen mukaiseen alueeseen joten vaikutusten voidaan olettaa olevan myös pienempiä Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon Koilliseen ja länteen suuntautuvien sähkönsiirtoreitin varrella esiintyvät luontotyypit ovat pääasiassa voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisiä ojitettuja havuja lehtipuuvaltaisia kankaita, joilla ei havaittu uhanalaista lintulajistoa. Pesimälinnuston kannalta sähkönsiirtoreitin varrella arvokkaimpia ovat ne metsäalueet, joiden puusto on varttuneempaa kuusikangasmetsää.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (63) Metsäalueille sijoittuvien uusien johtoaukeiden johtokatujen reunoilla elävä lintulajisto tulee sähkönsiirtoreitin rakentamisen myötä jossain määrin muuttumaan. Reuna-alueita ja avoimia alueita suosivat lajit runsastuvat ja metsälajisto väistyy. Muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena melko vähäisiksi, koska voimajohdon suunta on kaavaehdotuksen alueella osittain muuttoreittien suuntainen Vaikutukset eläimistöön Maaeläimistöön kohdistuvat rakentamisen aikaiset suorat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön vähäisenä muutoksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häiriönä. Eläinten elinympäristönä tavanomaista metsätalousaluetta menetetään suhteellisesti melko vähän etenkin suurempien ja liikkuvaisten eläinlajien kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Hankealueen metsät ovat nykytilassaan metsätalouden melko voimakkaasti pirstomia, jonka lisäksi alueella risteilee taaja metsäautotieverkosto. Tuulivoimapuiston pirstoutumista lisäävä vaikutus arvioidaan suhteellisesti metsätalouden aiheuttamia vaikutuksia vähäisemmäksi. Elinympäristön muutokset ja elinalueiden pirstoutuminen ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Rakentamisen suorien vaikutusten arvioidaan kohdistuvan korkeintaan 30 hehtaarin alueelle. Alueella säilyy vielä runsaasti perusnisäkäslajistolle kelpaavaa korvaavaa elinympäristöä, koska reunavaikutus huomioiden yli 95 prosentin hankealueesta (lähes 1150 hehtaaria) arvioidaan säilyvän nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön alueille sijoittuvat elinympäristöt ovat tavanomaista talousmetsäaluetta, joilla esiintyvälle tavanomaiselle ja runsaana esiintyvälle hyönteislajistolle hankkeesta ei aiheudu populaatiotason vaikutuksia. Elinympäristön muutoksille herkkiä, suojelullisesti merkittäviä lajeja hankealueella ovat liito-orava ja lepakot joiden elinympäristöön ei voimalitosten sijoittamisella ole vaikutusta. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä. Rakentamisaikana lisääntyvän ihmisen liikkumisen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle, kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat jo jossain määrin tottuneet ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön metsätalousalueilla. Rakentamiskauden kesto on hankkeen laajuudesta johtuen hieman tavanomaista pidempi (enimmillään noin neljä vuotta), jolloin myös rakentamisesta aiheutuvat häiriöt ovat kestoltaan pidempiä. Tuulivoimapuiston rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä hankealueen rauhallisempiin osiin tai hankealueen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, sillä voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei kantaudu kauas ja lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke ei erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Lisäksi useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden toiminnasta häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen ja metsätyökoneisiin. Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä Suomessa hyvin yleisinä ja runsaina esiintyville eläinlajeille.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (63) Liito-orava Lepakot Muut lajit Natura-alueet Hankkeesta ei katsota koituvan merkittävää haittaa hankealueilla elävälle liitooravapopulaatiolle, sillä alustavia tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja tai uutta huoltotiestöä ei sijoitu liito-oravien elinalueille tai elinalueeksi soveliaaseen metsään. Lähimmät liito-oravan elinalueet sijoittuvat metrin etäisyydelle voimaloista 20 ja 33, joiden rakentamisesta arvioidaan syntyvän eniten haittaa lajille. Vaikutukset eivät kohdistu kuitenkaan suoraan liito-oravan elinympäristöön ja ne arvioidaan lieviksi. Hankeen toteutumisesta huolimatta hankealueella säilyy riittävästi puustoisia kulkuyhteyksiä liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueiden välillä, tosin inventoinnin jälkeen on metsähakkuiden yhteydessä lajin elinympäristöjä hakattu. Hankkeesta ei katsota koituvan merkittävää haittaa hankealueilla elävälle lepakkopopulaatiolle, sillä alustavia tuulivoimaloiden rakennuspaikkojatai uutta huoltotiestöä ei sijoitu lepakoiden lisääntymis- tai levähdysalueille tai elinalueeksi soveliaaseen metsään. Suurimmat vaikutukset arvioidaan muodostuvan lisääntymis- ja levähdysalueen läheisyyteen sijoittuvasta voimalasta 20. Vaikutukset lepakoihin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Viitasammakkoa ei havaittu hankealueilla, eikä tuulivoimapuistojen ja voimajohtojen rakentamisella ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia viitasammakon mahdolliseen esiintymiseen, koska rakenteita ei sijoiteta lajille potentiaalisiin elinympäristöihin. Muita hankealueilla esiintyviä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja nisäkkäitä ovat saukko, susi, karhu ja ilves. Lajeista ilves on alueilla yleisin. Muita suurpetoja esiintyy lähinnä satunnaisesti eivätkä alueet ole lajien varsinaista lisääntymisaluetta. Tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa aiheutuva häiriö ja ihmisten lisääntyvä liikkuminen todennäköisesti vaikuttaa suurpetoihin karkottavasti. Eläimet kuitenkin todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen ja muuhun häiriöön ja niiden palaaminen hankealueille rakennusvaiheen jälkeen on mahdollista. Lakiakangas tuulivoimapuiston ja muiden ympäröivien tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä Natura-alueilla lepäilevään linnustoon. Hankkeet sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että niillä ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustoon. Suunnitelun alla olevan Lakiakangas 1 tuulivoimapuistohankkeen, ei käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioida merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja eli luontotyyppien ja lajiston edustavuutta tai Natura-alueiden eheyttä, joiden perusteella tarkastellut Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon Natura tarveharkinta Lappfjärdin-Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden Natura-tarveharkinnasta tehty erillisraportti lähetettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle lausunnoille. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus tulee antamaan Natura-arvioinnin tarveharkinnasta oman lausuntonsa, missä todetaan varsinaisen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Naturaarvioinnin tarve.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (63) Suojelualueet Pintavedet Lakiakangas 1 kaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuu soidensuojeluohjelman kohde, Isoneva. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin puolen 1,3 kilometrin etäisyydelle soidensuojeluohjelman alueesta. Suunnitellulla tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Änikoskmossenin Stormossenin soidensuojeluohjelman kohteeseen. Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Lisäksi hankealueilla ei sijaitse sellaisia arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haitta. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi Pohjavedet Lakiakankaan hankealueella sijaitsevat Lakiakankaan ja Harjumäen pohjavesialueet. Luokiteltujen pohjavesialueiden alueille sijoiteta voimaloita eikä tiehankkeita Tuulivoimapuiston rakentaminen Voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle lähimmistä asuin- tai lomarakennuksista ja niitä ympäröi ääntä vaimentava metsä. Alle 100 metrin etäisyydellä rakennettavista tai kunnostettavista teistä ei sijaitse asuinrakennuksia tai vapaaajan asuntoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhytaikaisia, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Kuljetusreitin pienempiluokkaisten teiden ja metsäteiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia joihin voisi kohdistua haittaa. Muualla vaikutuksia syntyy lähinnä liikenteen väliaikaisesta kasvusta Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu Tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat pyöriessään aerodynaamista melua. Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu muun muassa ympäröivästä maaston ominaisuuksista, tuulen suunnasta sekä sen nopeudesta ja ilman lämpötilasta eri korkeuksilla. Melun kuuluvuuden kannalta olennaista on taustamelun taso. Taustamelua aiheuttavat muun muassa liikenne ja puiden humina Lähtötiedot ja menetelmät Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Valitun voimalaitoksen lähtömelu on määritetty valmistajan teknisen specificaation perusteella (dokumentin nro.: V ). Mallinnuksessa voimalan lähtömelutasona käytettiin (LWA)

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (63) 107,5 db(a), tuulen nopeutena käytettiin 8 metriä sekunnissa, ilman lämpötilana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Tuulen nopeutena on käytetty 8 metriä sekunnissa sen takia, että tuolloin tuulivoimalan synnyttämä melu on voimakkaimmillaan. Suuremmissa nopeuksissa tuulen aiheuttama luontainen melu peittää tuulivoimaloiden melun alleen. Tuulivoimaloiden lavat alkavat pyöriä tuulennopeuden ollessa yli 3-4 m/s. Melumallinnukset on tehty huomioiden tuulivoimaloiden määrä, sijoittelu, napakorkeus ja roottorin halkaisija. Digitaalinen maastomalli luotiin käyttämällä peruskartan korkeuskäyriä, joiden resoluution on 0,1m. Havainnointikorkeutena on 4m maanpinnasta. Maanpinnan kovuuskertoimena on käytetty arvoa 0,4 (asteikolla 0-1, kova-pehmeä). Parametrien on valittu VTT: n suositusten (Nykänen ym. 2013) perusteella. Tuulivoimalan matalataajuinen melu ( Hz) on mallinnettu valitun turbiinin valmistajan ilmoittaman lähtömelutason mukaan. Äänitaso on mallinnettu jokaisen oktaavikaistan kolmasosalle (Kuva 31). Matalataajuinen ääni on mallinnettu rakennukselle, johon ISO mallinnus on osoittanut korkeimman melutason. Muuntaminen ja mallintaminen on tehty Excel-pohjainen ohjelmalla, jonka on kehittänyt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ins. Mauno Aho. Mallinnuksessa on huomioitu suunnitellun tuulivoimapuiston tekniset ominaisuudet, kuten voimaloiden määrä, sijoittelu, napakorkeus (137 metriä) sekä roottorin halkaisija (126 metriä). Kuva 31. Valmistajan ilmoittama ja mallinnettu lähtömelutaso mallinnuksessa käytetylle voimalaitokselle, Vestas V126 3,3MW lähtömelutaso 107,5dB(A). Arvioinnissa käytetyssä mallinnusmenetelmässä on huomioitu äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät, kuten maaston muodot, ilmasta aiheutuva vaimennus sekä maanpinnan akustinen kovuus. Akustisesti kovat maanpinnat edistävät melun etenemistä pehmeitä pintoja enemmän. Akustisesti kovia pintoja ovat esimerkiksi vesi, avokallio ja asfaltoidut alueet ja pehmeitä pintoja taas ovat pelto- ja metsämaa sekä hiekka- ja nurmikentät. Puiden ja muun kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta ei huomioida, koska sen vaikutus on pieni. Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 4 metriä maapinnan tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4 (asteikolla 0 1; kova pehmeä). Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (63) Melun määrä on esitetty desibeleinä, joka on suhteellinen yksikkö. Nolla desibeliä ei tarkoita yksiselitteisesti täysin hiljaista, vaan alinta äänenpainetasoa, jonka ihmiskorva voi vielä aistia. Asteikko on logaritminen, mikä tarkoittaa että 10 db ääni on kymmenkertainen 0 db verrattuna ja 20 db satakertainen. Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on esitetty kartoilla, joissa on melun leviämisen keskiäänitasokäyrät viiden desibelin välein Ohje- ja suunnitteluarvot Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöhallinnon uusissa ohjeissa tuulivoimaloille on määritelty suunnitteluarvot päivä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvolle. Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee ohjeen mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainitut äänenpiirteet tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa tulisi huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen. Eri lähteiden ristiriitaiset melutasojen raja-arvot sekä puutteelliset ohjeistukset mallinnuksesta ja mittauksesta tekevät mallinnustulosten pohjalta tehtävistä johtopäätöksistä tulkinnanvaraisia. Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen ohjeistus meluvaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Taulukko 1. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde L Aeq klo 7-22 L Aeq klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 55 db 50 db 1) 2) 3) 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla ohjearvo on 45 db 2) Yöajan ohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueille, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (63) Taulukko Ympäristöministeriön suosittelemat melun ohjearvot tuulivoimahankkeiden suunnitteluun. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq klo 7-22 L Aeq klo 22-7 Ulkona asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla 45 db 40 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, 2) 40 db 35 db leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta Mallinnuksen tulokset Yli 35 desibelin melualue ulottuu enimmillään alle kahden kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja on pinta-alaltaan noin 3450 ha, eli tuulivoimapuiston hankealuetta laajempi. Yli 45 desibelin melualue ulottuu noin 500 metrin etäisyydellä voimaloista ja yli 40 desibelin melualue enimmillään noin 1100 metrin etäisyydelle voimaloista. Yli 40 desibelin alue leviää metsäalueella pakoin tuulivoimapuiston suunnittelualueen rajojen ulkopuolelle. Alueella ei ole asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita desibelin melualueella sijaitsee 55 vakinaista asuinrakennusta ja yksi vapaaajan asunto. Asuinrakennukset sijaitsevat Korsbäckin, Lilljsön ja Ohrikylän alueilla. Mallinnetulle db melualueelle sijoittuu osittain kaksi yksityisen maan luonnonsuojelualuetta, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöaikaan. Stormossenin alue kuuluu myös Natura verkostoon. Päiväajan ohjearvo 40 desibeliä ei ylity luonnonsuojelualueilla tai Natura-alueella. Valtioneuvoston voimassa olevat vuorokauden keskiäänien ohjearvot eivät ylity herkissä kohteissa. Lähtötietojen perusteella ei ole tiedossa, että mallinnuksessa käytetyssä voimalaitoksen lähtömelussa esiintyisi kapeakaistaisuutta. Voimaloiden ja lähimpien herkkien kohteiden sijiaintitiedot sekä melumallinnuksen yksityiskohtaisemmat tulokset sekä löytyvät liitteestä 2.

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (63) Kuva 32 Lakiakangas 1 tuulivoimapuiston melumallinnus. Lomarakennus C on merkitty kuvaan. Mallinnuksessa on käytetty voimalan Vestas V126 3,3MW lähtötietoja Osaksi melumallinnusta liitettiin myös ns. matalataajuusmelutarkastelu. Matalataajuinen ääni on mallinnettu tuulivoimaloiden lähimmille rakennuksille C. Tuulivoimalan matalataajuinen melu ( Hz) on mallinnettu valitun turbiinin valmistajan ilmoittaman lähtömelutason mukaan. Äänitaso on mallinnettu jokaisen oktaavikaistan kolmasosalle. Herkkien kohteiden ja voimalaitosten välitset etäisyydet löytyvät liitteestä 2.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (63) Kuva 33 Matalien taajuuksien melulaskelmien tulos ( Vestas V ) mukaan. Laaditun matalien taajuuksien melumallinnuksen mukaan Lakiakankaan tuulivoimapuiston matalien taajuuksien meluvaikutukset mittauspisteissä eivät ylitä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaan matalien taajuuksien ohjearvoja Sähkönsiirron vaikutukset meluun Yhteenvetona voidaan todeta, että sähkönsiirron merkittävimmät meluhaitat liittyvät rakentamisvaiheeseen. Meluhaitat ovat paikallisia ja melko lyhytaikaisia, työmaan edetessä jatkuvasti. Muuntoasemien tuottama ääni rajoittuu niiden lähiympäristöön, eikä sen arvioida aiheuttavan meluhaittaa. Vaimea koronamelu rajoittuu enimmillään noin 100 metrin etäisyydelle voimalinjasta. Koronamelu ei ole jatkuvaa, eikä sen arvioida aiheuttava merkittävää meluhaittaa voimajohtojen lähialueelle oleskeleville Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimalan pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä havaitaan valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nopeasti vilahtavana varjona. Ilmiö esiintyy vain auringonpaisteessa, sillä pilvisellä säällä auringon valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä eikä selkeää varjoa muodostu. Varjoja muodostuu pääosin aikaisin aamulla, selkeinä kevät- ja syyspäivinä, jolloin aurinko paistaa matalalta. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaitse.