kustannuksia karsimalla arvon ja viennin kasvattaminen. ry, Suomen Sahat ry ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kustannuksia karsimalla arvon ja viennin kasvattaminen. ry, Suomen Sahat ry ja"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 2 / Sivu 8 Ministeri Pekkarinen: Jalostusarvo ei kasva Balteco Mööbel panostaa laatuun Raplan maakunnassa toimiva Oü Balteco Mööbel on noussut runsaassa kymmenessä vuodessa Viron johtavaksi kylpyhuonekalusteiden valmistajaksi, joka kilpailee tänä päivänä jopa italialaisten valmistajien kanssa korkeakiiltoisilla tuotteillaan. Metsäteollisuuden jalostusarvo, työvoima ja tuotanto sekä puuston kasvu (lähde: Metla, 1999=100) Sahatava ra ja puulevyt tuotanto Paperin ja kartongin tuotanto Puuston kasvu Jalostusarvo Metsäteollisuus työvo ima Puuston kasvu Paperin ja kartongin tuotanto Työvoima Sahatavara ja puulevyt tuotanto Jalostusarvo Puutuotealan kilpailukyvyn parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime keväänä metsäalan strategisen ohjelman, jonka työn pohjalta on nyt määritetty keskeisimmät alan kilpailukykyä parantavat toimenpiteet. Puutuotealan ja puurakentamisen kehittämiseen onkin nyt panostettava voimakkaasti, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen puutuotealan kehittämisseminaarissa tammikuun lopulla. Analyysien mukaan kasvun mahdollisuudet ovat suurimmat puutuoteteollisuudessa, saha-, puulevy-, puusepän- ja taloteollisuudessa sekä puurakentamisessa. Yhteinen tavoite tulee olla puutuotealan tuotannon jalostus- kustannuksia karsimalla arvon ja viennin kasvattaminen. Se ei tapahdu kustanlisuus ry, Suomen Sahat ry ja etujärjestöt, kuten Metsäteolnuksia karsimalla tai toimin- Puuteollisuusyrittäjät ry ovat Metsäteollisuuden viennin reaaliarvo on laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Myös tuotannon jalostusarvo on alentunut voimakkaasti. taa tehostamalla, vaan hake- olleet aktiivisesti mukana Sivu 12 malla uusia asiakasratkaisuja, tuotteita ja palveluja, joilla liikevaihtoa ja tuotannon arvoa voidaan kasvattaa, painottaa Pekkarinen. Lisää resursseja Työ- ja elinkeinoministeriö panostaa alan kehittämiseen vuoden 2010 talousarviossa merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Resursseja on sekä ministeriön kansainvälistymisrahoituksessa että Tekesin hankerahoituksessa. Tekes käynnistää nelivuotista puutuotealan aktivointi ja uudistumishanketta. Samalla selvitetään metsäalan kasvuyrityksille suunnatun yrityskiihdyttämön mahdollisuuksia, jolla tuettaisiin kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä. Alan kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, markkinointi ja asiakaslähtöinen tuotekehitys sekä uudenlaiset toimintakonseptit ovat nousseet keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi. Alan suunnittelemassa toimenpiteitä. Nyt on niiden käynnistämisen aika. Panostusta tuotekehitykseen ja markkinointiin on lisättävä merkittävästi, vaatii Pekkarinen. Muita metsäohjelman toteutusputkessa puutuotealan kehittämiseen liittyviä asioita ovat muun muassa raaka-aineen hankinnan varmistaminen puumarkkinoiden toimivuutta ja pitkäjänteisyyttä kehittämällä sekä julkisten hankintojen politiikan ja rakentamismääräysten tarkentaminen siten, että puurakentaminen on vähintäänkin samalla viivalla muiden rakennusmateriaalien kanssa. Rakennusmääräyksiä tulee tarkentaa puurakentamisen esteiden purkamiseksi. Tämä työ onkin jo käynnistynyt. Tavoitteena tulee olla, että Suomessa on Euroopan edistyneimmät rakennusmääräykset, joilla tukevat myös yritysten tuotekehitystä ja vientiä, toteaa Pekkarinen. Äitienpäivälahjaksi saha Sirkku Varpa sai yhdeksän vuotta sitten mieheltään äitienpäivälahjaksi sahan ja uuden työuran. Puuntyöstökonekauppa haasteiden edessä Sivu 14 Yleismaailmallinen lama on koskettanut puutuoteteollisuuden myötä myös puuntyöstö koneiden valmistusta ja konekauppaa.

2 2 Puu&Tekniikka numero 2/2010 Tikusta Lyhyesti asiaa Britannian sahatavaramarkkinat rauhallisina Tammikuussa Britannian sahatavaramarkkinat ovat olleet varsin rauhalliset johtuen vähäisestä rakentamisesta sekä vaikeista talviolosuhteista, jotka ovat vaikeuttaneet sahatavaran toimituksia. Tammikuun kolmannella viikolla sahatavaran kysyntä tuontipuun osalta nousi hieman. Helmikuussa tilanteen uskotaan piristyvän johtuen koko jakeluketjun alhaisesta va- rastotasosta. Verhoilu- ja puutarhatuotteiden kysynnän uskotaan nousevan kevään myötä. Myös rakennesahatavaran kysynnän odotetaan hieman nousevan. Suomalaisen männyn vienti on lisääntynyt viime viikkoina. Euwidin mukaan sekä skandinaavisen että venäläisen sahatavaran ostaminen on ollut vaikeaa eikä brittimarkkinoilla odoteta pohjoisesta tulevan sahatavaran tarjonnan lisääntyvän merkittävästi lähikuukausina. Skandinavian männyn hinta on noussut tammikuussa 5 10 puntaa kuutiolta viime vuoden neljännekseen verrattuna. Ruotsalaisen rakennesahatavaran hinta on pysytellyt viime vuoden viimeisen neljänneksen tasossa, sen sijaan saksalaisen rakennesahatavaran hinta on laskenut brittimarkkinoilla.. P-Amerikan sahatavaratuotanto alhaalla Pohjois-Amerikan sahatavaran tuotanto, 25,158 milj. kuutiota viime vuoden kolmannella neljänneksellä ylsi yhdellä prosentilla yli edellisen neljänneksen tuotannon, mutta jäi kuitenkin 20 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta luvusta. Kolmannen neljänneksen nousu johtuu pääosin Kanadan 5 prosentilla lisääntyneestä tuotannosta. Kuitenkin Kanadan kolmannen neljänneksen tuotanto viime vuonna, 11,211 miljoonaa kuutiota, oli 18 prosenttia alle edellisen vuoden tuotannon. Tammi-syyskuussa viime vuonna tuotettiin Pohjois-Amerikassa sahatavaraa 74 miljoonaa kuutiota. Siinä on laskua 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Venäläisen sahatavaran hinta noussut Englannissa Saksalaisen Euwidin mukaan Euroopassa oli tammikuussa saatavilla joulukuuta paremmin Luoteis-Venäjän sahatavaraa. Vaikka tarjonta on lisääntynyt, on se silti ajankohdan keskiarvojen alapuolella ja joistakin laaduista on niukkuutta. Venäläisen ja skandinaavisen sahatavaran hintaero on normaalista euroa kuutiolta. Venäläisen sahatavaran hintataso on ollut Keski-Euroopassa tammikuun puolivälissä euroa kuutiolta CIF eli viime vuoden neljänneksen tasolla. Kuitenkin Karjalasta ja Leningradin alueelta peräisin olevan sahatavaran hinta on ollut euroa kuutiolta ostajalla eli samaa hintatasoa kuin skandinaavinen sahatavara. Eurooppalaiset ostajat arvostavat kuitenkin skandinaavien toimitusten joustavuutta. Englannin markkinoilla venäläisen sahatavaran hintaa on pystytty nostamaan ensimmäisellä neljänneksellä noin 12 puntaa kuutiolta verrattuna viime vuoden viimeiseen neljännekseen. Venäjän kotimaan markkinoiden sanotaan olevan tyydyttävät ja hintataso on korkeampi kuin vientimarkkinoilla. Varovaisen positiivisia odotuksia Alkujoulukuusta sahatavaran hinta vahvistui ja huolimatta loppukuun hienoisesta laskusuunnasta hinta jäi selvästi lokakuun hintatasoa ylemmäksi. Tälle vuodelle odotukset ovat positiivisa, mutta vain hienoista kasvua odotetaan verrattuna viime vuoteen. Tuotantolukujen odotetaan jäävän alle 2008 tason. ( Lähde: Euwid ) Saksan rakennusluvat nousussa Marraskuussa nousi Saksassa myönnettyjen rakennuslupien määrä nousi marraskuussa 19 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Lupien määrä on noussut elokuusta alkaen keskimäärin 10 prosentilla. Vaikka lupien määrä loppuvuodesta onkin kasvanut, jää koko vuoden lupien määrä alle edellisen vuoden. Uusien asuinrakennusten lupien määrä tammi-marraskuussa oli verrattuna edellisen vuoden lupaan. Alle 5 m 2 CNC-työstökeskus Weeke BHX 050 Tämäkin työstökone esillä PractiveTourtehdasvierailulla! Kalustevarustuksella* ,- (hinta alv. 0 %) Sisältää asennuksen ja käyttökoulutuksen Ota yhteyttä ja kysy lisää: Koneet Timo Hartvik Koneet Teppo Kaunisto Koneet Reijo Laurila Projektit Timo-Pekka Rantalainen *pysty- ja vaakaporaus, urasahaus sekä jyrsintä Tehdasvierailumatka Saksaan Vienti Pohjois- Afrikkaan vetää Egyptistä on tullut Suomen tärkein sahatavaran vientikohde. Tammi-lokakuussa vietiin Egyptiin lähes kuutiota sahatavaraa, kasvua edelliseen vuoteen oli 19 prosenttia. Suomalaiset ja ruotsalaiset veivät viime Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Itään yhteensä noin 4,5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Kasvua siinä on 10 prosenttia edelliseen vuoteen. Saksalaiset veivät alueelle kuutiota, kasvua oli peräti 40 prosenttia edelliseen vuoteen. Itävaltalaisten vienti alueelle sen sijaan supistui 15 prosentilla ja oli noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Skandinaavisesta männystä on P-Afrikassa saatu puntaa kuutiolta parempaa hintaa kuin Britanniassa. Alueen kansantalouksien odotetaan edelleen kasvavan voimakkaasti: Etiopian 7 prosenttia, Egyptin, Tunisian ja Marokon 3-5 prosenttia vuodessa. Lähi-Idässa kasvuodotukset vaihtelevat ja eniten kasvua odotetaan Saudi-Arabiassa ja Kuwaitissa. (Lähde: Euwid) Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Kimmo Janas puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 2/2010 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Työlki ellää... Kimmo Janas Päätoimittaja Yritysten suhdanneodotukset näyttävän parantuneen. Yleinen tunnelma on selkeästi positiivisempi kuin vielä viime vuoden lopulla. Tilauskannoissakin on havaittavissa pienoista piristymistä. Samoin teollisuuden tuotanto-odotukset ovat matkalla parempaan suuntaan. Koko kansantalouden alamäki näyttää jääneen vuoden pituiseksi, eikä meitä kohdannut useampien vuosien pudotus 1990-luvun alun tyyliin. Työttömyys tulee toki vielä kasvamaan, mutta parantumista on odotettavissa jo ensi vuonna....mut kaupal rikastuu Myös teknisen kaupan odotuksissa näkyy jo valoa. Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen teettämän suhdannebarometrin tulokset tukevat oletetusti taloustilanteen vakautumista. Laman pohjakosketus on saavutettu, mutta varsinaisesta nousukiidosta ei vielä voida puhua. Yhdistyksen jäsenyrityksistä 64 prosenttia odottaa seuraavien kolmen kuukauden myynnin pysyvän viime vuoden tasolla. Elpymisen odotetaankin ajoittuvan lähinnä vuoden jälkipuoliskolle. Toivoisin tämänvuotisten euroviisuedustajiemme Susan Ahon ja Johanna Virtasen positiivisen asenteen tarttuvan laajemminkin suomalaisiin. Eteenpäin mennään vaikka pienemminkin askelin, turha murehtiminen ei auta. Mä laulan, paista päivä, kulje kunnon kuu, työlki ellää, mut kaupal rikastuu. Suomen euroviisuedustaja 2010 Puussa on potentiaalia... edelleen Puurakentamisen edistäminen herättää vahvoja, ellei jopa kuumia, tunteita eri rakennusmateriaaleja edustavien tahojen keskuudessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa puurakentamisen pitkäjänteisestä kehittämisestä on johtoajatuksena auttaa rakennusteollisuutta kohtaamaan tulevat energia- ja ympäristöhaasteet. Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kerrostaloissa asuvat ihmiset ottavat puun kernaasti vastaan. Sitä halutaan varsinkin näkyviin pintoihin. Voisi sanoa, että puualalla on nyt se kuuluisa tuhannen taalan paikka näyttää kyntensä, aika on nimittäin varsin otollinen puurakentamisen menestykselle. Versowood. Yhtä monimuotoinen ja innovatiivinen Versowood. kuin luonto itse. Yhtä monimuotoinen ja innovatiivinen kuin luonto itse. Sahatavaraa, liimapuuta ja puupakkauksia sekä laaja valikoima muita puujalosteita suomalaisesta metsästä. Teollisuustie 60, VIERUMÄKI Puh , Faksi Verso_product_ad_297x210_vaaka_V2.indd 1 12/7/09 10:26 AM

4 4 Puu&Tekniikka numero 2/2010 Tekes puutuotealan Jarmo E.Heinonen (vas.) ja Ilmari Absetz Tekesiltä toivottavat tervetulleiksi kaikki rahoitushakemukset puualan kehityshankkeisiin, joissa kunnaianhimoisesti tavoitellaan yrityksiin uusia kassavirtoja. Intohimoa uusiin liiketoimintoihin sekä kunnianhimoa kasvaa ja kansainvälistyä nykytilaan tyytymisen sijaan. Siinä Tekesin haasteita puutuoteteollisuudelle. Tekes on käynnistämässä osana Työja elinkeinoministeriön Metsäalan strategista ohjelmaa (MSO) nelivuotista puutuotealan aktivointi- ja uudistamishanketta. Tekesin tehtävänä on haastaa kenttää, jotta asioita alettaisiin miettiä uudella tavalla ja kehitettäisiin uudenlaisia toimintakonsepteja. Tavoitteena ei ole vain viilata alan yritysten nykyisiä tuotteita, vaan mennä puualan yrittäjien asiakaskenttään, kuluttajiin asti. Yhteistyössä asiakkaan kanssa voidaan saada uudentyyppisiä toimintamalleja. Tämä ei tapahdu hetkessä, siksi hankkeemme on normaalia pitkäkestoisempi, selvittää tavoitteita Tekesin hankkeen vastuullinen johtaja Jarmo E. Heinonen. Himoitse uusia kassavirtoja Yritysten tahto, rahoitus ja henkilöresurssit ratkaisevat julkisella rahalla ei voi työntää. Varsinkin pk-yritysten osalta tutkimus- ja kehitystyön rahoitus on aina haasteellista. Tekesistä vakuutetaan, että nyt ongelmana ei ole niinkään julkinen raha, vaan se, että alan uudistumisen kannalta on vaikea löytää riittävän haasteellisia rahoitettavia kehityshankkeita ja niihin yritysten omaa rahoitusta. Julkisen rahan pitäisi olla kannustin ja mahdollisuus uudistumiselle. Yrityksessä pitäisi himoita paljon enemmän onnistuneen projektin tuomia kassavirtoja kuin siihen saatavaa julkista rahaa. Nykyisellään julkisen rahoituksen osuus puutuotealan t&k panostuksesta on äärirajoilla. Puutuotealan t&k -panostus Suomessa on parin promillen luokkaa ja alle 20 miljoonaa euroa. Viimevuotinen Tekesin rahoitus puutuotealalle oli 6,5 miljoonaa euroa 19 projektiin, joiden kokonaiskustannukset olivat 14,8 miljoonaa euroa kertoo aktivointi- ja uudistamishankkeen projektipäällikkö Ilmari Absetz. Julkista rahoitusta voi lisätä jos yritysten panostus merkittävästi kasvaa. Puutuotealan yritysten kannattaa tulkita tilanne myönteisenä haasteena investoida uudistumiseen, jatkaa Absetz. Rahoituksia yhdistettävissä Tekesin toimintaa on uudistettu ja mm. liiketoiminnanja palvelujen kehittämiseen on entistä enemmän saatavissa projektirahoitusta. Julkisen rahan kokonaisvaikutusta voidaan lisäksi kasvattaa yhdistämällä Tekesin kautta saatavaa rahaa TEMin kautta myönnettävään rahoitukseen, kun yritykset yhdessä lähtevät uudenlaisiin vienninedistämishankkeisiin. Mahdollisuuksia tarjoavat myös Tekesissä on meneillään olevat kymmenkunta eri ohjelmaa muille toimialoille. Ne uudistavat joltain nurkalta myös puutuoteteollisuutta. Näiden ohjelmien salkku on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Yhteys puualaan voi olla kapea, mutta vahva. Tekesissä tavoitteenamme onkin parantaa verkostoja puutuotealan ja eri ohjelmien Lyhyesti Puuinfolle lisää resursseja Puuinfo Oy vahvistaa ammattirakentamisen palveluitaan. Puurakentamisen hyödyntämättömät mahdollisuudet ovat kerrostalo-rakentamisessa, liima- ja kertopuurakenteiden käyttämisessä erilaisissa teollisuus-, liike- ja koulu- ja muissa vastaavissa rakennushankkeissa. Lisäksi korjaustarve betonisten julkisivujen kunnostamisessa luo mahdollisuuksia puisille julkisivuelementeille. Puuhalliklusteri Puisten hallimaisten rakennusten kehitystyöhön, suunnittelija- ja urakoitsijatueksi sekä Puuhalliklusterin projektipäälliköksi on nimitetty, DI Päivi Myllylä. Puuhalliklusterin toiminnan päätavoitteet ovat nostaa puuhalliratkaisujen markkinaosuutta kotimaassa, teollisen oppimisen ja tuotannon optimoimisen kautta laskea valmistus- ja kokonaiskustannuksia sekä luoda tuotteita ja palveluita, jotka ovat vientikelpoisia ja vientimarkkinoilla kilpailukykyisiä. Konkreettisesti projektissa luodaan uusia tuotteita ja toimintatapoja. Yhteydenpitäminen alan tutkijoihin on tärkeää, jotta kehitystoimenpiteitä voidaan koordinoida teollisuuden kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Lisäksi vaikutetaan alan normitukseen siten, että puuratkaisuiden asema kilpailutilanteessa paranee sekä innostetaan ja motivoidaan puun käyttöön hallimaisessa rakentamisessa. Moderni puukaupunki Moderni puukaupunki -hanke siirtyi vuoden 2010 alussa Puuinfo Oy:n hallinnoimaksi ja koordinoimaksi projektiksi. Hankkeen projektipäälliköksi on nimitetty TkT, arkkitehti Markku Karjalainen. Moderni puukaupunki -hanke ( ) on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion käynnistämä valtakunnallinen sateenvarjoprojekti, jonka tehtävänä on toteuttaa puurakentamisen avulla asukaslähtöisiä, viihtyisiä ja esimerkiksi kelpaavia uusia asuinmiljöitä eri puolille Suomea. Hankkeessa puumiljöörakentamisen lisäksi pääteemoja ovat puujärjestelmä-rakentamisen kehittäminen sekä puun käytön edistäminen piha- ja ympäristörakentamisessa ja sisustamisessa. Suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään sekä kaupunkimaisen pienkerrostalo- ja pientalotuotannon edistämiseen että maaseutumaisen hallitun haja-asutuksen kaavoituksen kehittämiseen, energiatehokkaaseen rakentamiseen, puurakentamisen ympäristöarvojen hyödyntämiseen ja kustannustehokkuuteen projektimuotoisen aluerakentamiskonseptin keinoin. Puurakentamisen ohjeistus Puurakentamisen teknisen ohjeistuksen tekemisessä ja kehittämisessä merkittävässä asemassa toimii RI Tero Lahtela. Insinööritoimisto Lahtelan palveluita yritykset voivat hyödyntää erillisellä sopimuksella.

5 numero 2/2010 Puu&Tekniikka 5 haastaa uudistumaan välillä. Näin saadaan uudenlaisia näkökulmia alan kehittämiseksi, arvioi Absetz. Prototyypeistä liiketoiminnan kehittämiseen Absetzin mukaan Tekesissä pyritään kitkemään jonkin verran lähes toimivan prototyypin rahoitusta. Kyllä kehittämisen pitää lähteä liiketoiminnan tavasta tehdä rahaa ja tunnistaa omat asiakkaat. Etenemistä ja suunnistusta Tekesillä on kokemusta pitkältä ajalta erilasista puualan projekteista. Samat vanhat ajatukset on löydetty uudestaan monta kertaa. Nyt ala on tilanteessa, jossa uudistumisen ideoita pitää etsiä systemaattisesti ja rohkeasti. Alkava hanke on samanaikaisesti sekä aktivointi- että uudistusohjelma. Hankkeessa on lyhyemmän aikavälin tavoitteita, jotka voidaan liittää Tekesin olemassa oleviin ohjelmiin. On myös strategisempi kokonaisuus, jossa todella haastetaan kenttää uudistumaan, selvittää projektipäällikkö Absetz. Yrityksiin jalkautuminen Tekes järjestää hankkeeseen liittyen työpajoja, joihin se kutsuu yrityksiä mukaan. Toivomme todella, että yritykset tulevat mukaan ja ottavat haasteen vastaan. Jalkaudumme myös yrityksiin ja yritämme etsiä niitä, jotka tarttuvat kiinni haasteeseen, kertoo Jarmo E. Heinonen. Alan järjestöjen esim. Puuteollisuusyrittäjien ja Suomen Sahojen ja Finnish Wood Researchin kanssa on myös yhteistyötä.hankekokonaisuudelle kootaan kevään aikana ohjausryhmä, jonka toivotaan edustavan monipuolista uudistumista eikä samankaltaisuuden perinnettä. Maija-Liisa Saksa Luovuus = luovu + luo uus Yrityksen kehittäminen mielletään erityisesti puualalla pitkälti tuotannon kehittämiseksi. Linjanopeus ei kuitenkaan yksin riitä. Tekesin johtava teknologiaasiantuntija Ilmari Absetz herättelee puualaa näkemään keinoja uudistua. Uudistumisen myötä pitää olla valmis myös luopumaan. Hän nostaa esiin luovuus sanan. Se muodostuu osista luovu ja luo uus. Puuala on perinteisesti ollut metsä- ja tuotantolähtöinen. Nyt alan on pakko luopua jostakin, jotta saadaan kehitettyä uutta. Alan haasteena onkin löytää tasapaino vanhojen vahvuuksien ja uudistumisen välillä. Alalle tarvittaisiinkin yrityksiä, jotka haastavat totuttuja toimintamalleja. Toimiiko hallitus? Uudistumista voidaan edistää monella tavalla, mm. osaamista monipuolistamalla. Tämä vaatii yrityksen johdolta selkeitä tavoitteita vanhojen totuttujen käytäntöjen noudattamisen sijaan. Ilmari Absetz esittääkin kysymyksiä puualalle: Palkataanko yrityksen avainhenkilöitä siten, että jos perhepiiristä ei löydy sopivaa, valitaan mahdollisimman samanlainen kuin yrittäjä itse? Entä yritysten hallitukset - laittaako hallitus itsensä likoon, haastaako se yritystä uudistumaan? Harvalla alan yrityksellä on monipuolista osaamista edustava hallitus, jossa olisi esim. kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, asiakkaiden tai kumppanuustoimialojen edustajia mukana. Näin saataisiin kuitenkin yritykseen kustannustehokkaasti uusia näkemyksiä.. Itsellinen vai torppari? Omistajayrittäjillä itsenäinen päätöksenteko on yleensä hyvin korkealla arvomaailmassa, jopa korkeammalla kuin kasvuhalut. Tässä on yrityksessä keskustelun paikka. Millainen yritys oikein haluaa olla? Jos halutaan kasvaa ja kansainvälistyä, voi sen hintana olla itsenäisyyden väheneminen, toteaa Absetz. Jatkuvuus tärkeää Satunnaiset panokset t&k -toimintaan eivät välttämättä muodosta syy-yhteyttä liiketoiminnan tulokseen. Kun alan syklisyys vielä vaikeuttaa syy-yhteyksien näkemistä, ei kehitystoimintaa aina nähdä elinehtona menestykselle. Yrityksissä pitäisi kuitenkin muistaa, että t&k:n määrää voidaan lisätä vain sen laatua ja vaikuttavuutta parantamalla. Kun kehitystyö on osa yrityksen strategiaa ja oikein johdettua, on sillä konkreettisia yhteyksiä liiketoiminnan tulokseen. Näemme tulokset esim. Nokiasta, korostaa Absetz. mls- Jungheinrich ja Teumatec yhteistyöhön Jungheinrich Lift Truck Oy ja Teumatec Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen koskien Junheinrichin tuotteiden jälleenmyyntiä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilla. Jungheinrich kuuluu maailman johtaviin trukki-, varasto- ja materiaalivirtatekniikan alan yrityksiin. Teumatec Oy puolestaan on erikoistunut materiaalin käsittelyssä tarvittaviin koneisiin ja laitteisiin, trukkeihin, hyllyihin sekä työpiste- ja varastokalusteisiin.

6 6 Puu&Tekniikka numero 2/2010 Valtakunnallista yhteistyötä OSAAMISVERKOSTO Ajankohtaiset koulutukset Vuoden alussa käynnistyi MSO:n verkostohanke. Se jatkaa muutama vuosi sitten päättynyttä PuuSuomi -hanketta. Verkoston vetäjänä toimii puutuoteteollisuuden toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki Kainuun ELY-keskuksesta. Maakunnallisten hanketoimijoiden verkoston avulla pyrimme jalkauttamaan ohjelmaa maakuntiin. Toisaalta verkoton kautta voidana viestiä TEM:in suuntaan, miten kenttä näkee asiat. Tavoitteena on lisäksi vähentää maakuntien välistä päällekkäistä toimintaa mutta myös helpottaa maakuntien yli taphtuva yhteistoiminta, selvittää Loukasmäki. Konkreettisena esimerkkinä maakuntien yli menevästä puualan toiminanallisesta kehittämisestä Loukasmäki mainitsee valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen jatkotoimenpiteet. Verkoston maakunnalliset toimijat selvittävät omalta alueeltaan potentiaalisimmat alueet, joihin voidaan suunnitella puusta rakennettuja alueita. Kartoitusten jälkeen tilannetta tarkastellaan valtakunnallisesti ja alueita ryhdytään viemään eteenpäin. Maakuntien yritykset pyritään kytkemään mukaan tuotekehitykseen ja hankkeiden toteutukseen. Maakunnallisia painopistealueita Päällekkäisten hakkeiden välttämieksi neljälle suuralueelle, South Wood, East Wood, Länsi-Suomen puuverkko ja Pohjois-Suomen puuverkko, pyritään hakemaan painopistealueita, joihin muilta alueilta voidaan liittyä mukaan. Hankkeeseen liittyvä byrokratia hoidetaan yhdeltä alueelta. Näin esimerkiksi East- Woodin vetämään Japanin viennin kehittämiseen voidaan osallistua muiltakin alueilta, eikä tarvise aloittaa projektia alusta, selventää Loukasmäki. Järjestöt ja tutkimus mukaan Seuraavana vaiheena on järjestöjen, esim. PTY:n ja Puuinfon tekemien kehittämissuunnitelmien maakunnallistaminen. Myös tutkimuspuoli kytketään mukaan maakunnallisiin hankkeisiin ja esim. Metlan kanssa selvitetään, millaisia rajapintoja löytyy heidän tutkimustoimintansa ja maakunnallisten hakkeiden välillä. mls- Puuteollisuusyrittäjät ry: Toiveita verkostohankkeelle Toivomme verkostohankkeen palvelevan meidän alamme yrityksiä ilman turhaa byrokratiaa ja tukevan niin Suomen Sahat ry:n kuin Puuteollisuusyrittäjät ry:nkin käynnistymässä olevia kokonaisohjelmia, esittää toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi Puuteollisuusyrittäjät ry:stä. Puuteollisuusyrittäjien kotisivuille on valmistumassa valtakunnallinen alihankintapörssi ja alan kokonaisrekisteri, jotka tukevat koko alan yhteistoimintaa. PuuSuomen neljällä suuralueella tunnetaan alan yritykset ja toivommekin yhteistyötä pörssin kehittämisessä. Suuralueet voivat ilmoittaa yritysten tietoja alihankintapörssiin. Se palvelee niin suuralueiden omaa toimintaa kuin alueella olevia yrityksiä, joiden on aiempaa helpompi löytää toisensa ja toimia yhteistyössä tarvittaessa valtakunnallisellakin tasolla. Alan tehokkuuden ja kilpailukyvyn paranemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset kehittävät alihankintatoimintaa ja erikoistumista, ja näin luodaan edellytyksiä myös asiakaslähtöisen markkinoinnin onnistumiselle, arvioi Tuohiniemi. Byrokratian peikko Moni hyvää tarkoittava hanke on valitettavasti menneinä vuosina vesittynyt lukuisiin seminaareihin, Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi korostaa tekemällä oppimisen merkitystä. Liiketoiminnan kehittämisessä yritysten oma tahtotila ja panostus uuden oppimiseen ovat ensiarvoisen tärkeitä. suunnittelupalavereihin ja keskusteluihin. Haluaisin etukäteen ehkäistä näiden riskien toteutumista ja toivonkin, että yhteistyössä pystymme kehittämään yritysmäistä yhteistyötä eri osapuolten välillä. Kun yrityksissä ihmiset ovat innostuneita lähtemään mukaan, ei tuota intoa pitäisi tappaa ylenmääräiseen byrokratiaan. Jos näin käy, on riskinä, että hanke alkaa elää omaa elämäänsä ja yrittäjät jäävät siitä syrjään. Tekemällä, eikä pelkästään puhumalla muutoksia saadaan aikaan, muistuttaa Tuohiniemi. Oikea mitoitus tärkeää Tekesin ja TEMin kautta saatava tuki kehitystoiminnalle on alalle tervetullutta ja nähdään positiivisena. Tuohiniemi nostaa kuitenkin esiin, että haasteena on omarahoitusosuuden löytyminen pienyrityksissä. Monelle yrittäjälle jo viiden tuhannen euron panostus vuositasolla on lähellä kipupistettä, koska huonossa taloussuhdanteessa on jo yrityksen normaalin toiminnan ylläpito haasteellista. Ainut ratkaisu on löytää riittävästi samanhenkisiä yrittäjiä, jotta riittävä rahamäärä saadaan kasaan. Tämän realiteetin toivomme viranomaisten ymmärtävän. Pienyrityksille myös se, että Tekesin ja TEMin tuet vaativat omat hakuprosessit lomakkeineen ja suunnitelmineen, koetaan usein haasteellisina, arvelee Tuohiniemi. PTY mukana kehitystyössä Puuteollisuusyrittäjät on järjestönä aktiivisesti mukana alan kehitystyössä. Tavoitteena on, että kolmen vuoden jälkeen on toiminnassa kymmenkunta yritysryhmää, jotka ovat kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla ja täyttävät edellytykset päästä valtion yrityskiihdyttämöihin. Näin ne saisivat kipeästi tarvitsemaansa oman pääoman ehtoista rahoitusta. Tämä on iso haaste, sillä monessa yrityksessä on vielä paljon parannettavaa kustannuslaskennasta lähtien aina alan suurimpiin kehitystarpeisiin asiakaslähtöiseen markkinointiin ja myyntiprosessien hallintaan. Tavoitteeseen pääsemiseksi ratkaisevinta on kuitenkin yritysten oma tahtotila, ulkopuoliset eivät ilman yritysten johdon ja henkilöstön tahtoa ja panostusta pysty yritystä kehittämään, korostaa Tuohiniemi. Maija-Liisa Saksa

7 numero 2/2010 Puu&Tekniikka 7 Lyhyesti Suomalaisinvestointien poliittinen riski Venäjällä Turun kauppakorkeakoulun Pan- Eurooppa Instituutin tutkimus Suomalaisinvestointien poliittis-hallinnolliset riskit Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä käsittelee ulkomaisen investoijan riskiä läntisissä IVY-maissa suomalaisten yritys- Oikaisu Puutekniikka-lehden numerossa 1/2010 uutisoitiin Lyhyesti-palstalla Tuomas Ropposen valmisteilla olevaa pro gradua istutuskuusesta. Artikkelissa kerrottiin harhaisesti, että asia olisi tutkittu Joensuun yliopistossa. Tutkimus on tehty kuitenkin Metlan Joensuun yksikössä professo- ten näkökulmasta. Marika Heikkilän tekemässä tutkimuksesa a tarkastellaan mm. Ruukki Groupin Kostroman sellutehdashankkeen taustoja. Tutkimus on luettavissa Metlan Idän metsätieto -sivuilla. ri Erkki Verkasalon johdolla ja se PUU & TEKNIKKA :36 Pagina 1 kuuluu Metlan PUU-tutkimusohjelmaan. Kysymyksessä on esitutkimus Metlan tuleville tutkimuksille Viljelyhavupuun raaka-ainepotentiaaleista, arvosta ja hyödyntämismahdollisuuksista lopputuotelähtöisesti. Lisätietoja aiheesta: Professori Erkki Verkasalo puh Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelma Saranpää, P & Verkasalo, E. (toim.) Kuusen laatu ja arvo. Vuosina toteutettujen tutkimusten loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 841. Ura putkessa Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot Kari Asikainen Erkki Tolvanen Ideachip Machine Kari Asikainen aloitti jälkimarkkinointipäällikön tehtävissä Ideachip Machine Oy:ssä. Hän on aikaisemmin työskennellyt Terex Cranes Ab:n palveluksessa after sales koordinaattorina. Asikainen tulee vastaamaan huolto- ja varaosaliiketoiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä. Erityisvastuualueenaan hänellä on Cargotecin tuotteisiin liittyvä varaosamyynti ja takuuasiat. Innomac Oy Innomac Oy:ssä on tehty seuraavat nimitykset. Toimitusjohtajaksi Tony Pelander myyntivastuunaan massiivipuuntyöstökoneet, myyntijohtajaksi Pasi Vuohelainen myyntivastuunaan levyntyöstökoneet, CNC-työstökeskusten tuotepäälliköksi Jouni Häkkänen, bioenergia- ja vakiopuuntyöstökoneiden tuotepäälliköksi Kari Kohtamäki, terien ja vakiopuuntyöstökoneiden tuotepäälliköksi Risto Prusi, varaosien tuotepäälliköksi Sauli Reini ja huoltoon Juha Tuomi. Domus Yhtiöt Oy Erkki Tolvanen, 48, on valittu toimitusjohtajaksi. Tolvanen on toiminut yhtiön palveluksessa 15 vuotta kalusteyksikön päällikkö- ja johtotehtävissä ja viimeksi koko yhtiön tuotantojohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä.

8 8 Puu&Tekniikka numero 2/ Viro-sivut Uuden hiomakoneen käyttökoulutukseen osallistui niin tuotanto- kuin toimistohenkilökuntaakin. Tuotannon sydämen muodostaa CNC-työstökeskus. Raplan maakunnassa toimiva Oü Balteco Mööbel on noussut runsaassa kymmenessä vuodessa Viron johtavaksi kylpyhuonekalusteiden valmistajaksi, joka kilpailee tänä päivänä jopa italialaisten valmistajien kanssa korkeakiiltoisilla tuotteillaan. Piano Bowl on esimerkki Balteco Mööbelin kylpyhuonemallistoista. Balteco Mööbel panostaa laatuun Virolainen kylpyammeiden ja suihkukaappien valmistaja AS Balteco tuli vuoden 1994 alussa siihen tulokseen, että tuotesortimenttia kannattaisi laajentaa myös kylpyhuonekalusteisiin. Materiaalitarkastelussa päädyttiin MDF-levyyn sen kosteisiin tiloihin soveltuvien ominaisuuksien ansiosta. Ajankohta oli erittäin haasteellinen; lama oli juuri selätetty, ja Suomessa oli käynnistynyt muutama vuosi aikaisemmin viitisen MDF-levyn hyödyntämiseen erikoistunutta kalustevalmistajaa. Todennäköisesti olimme silloin ensimmäinen virolainen yritys, joka lähti käyttämään MDF-levyä muistelee kehitysjohtaja Zigmontas Strepaitis. Pintakäsittelyvaihtoehtoina olivat maalaus ja 3Dkalvot, joista Balteco valitsi maalauksen. Suomi avautuu Kylpyhuonekalusteiden valmistus aloitettiin vuoden 1995 alussa yhdellä paloittelusahalla, yhdellä CNC-jyrsinkoneella ja maalaamolla. Hionnasta vastasi Schaumannin ovitehtaan entinen 13-vuotias Vietin leveänauhahiomakone varustettuna rumpuyksiköllä. Samana vuonna käynnistettiin myös kalusteovien valmistus. Vuonna 1997 kylpyhuonekalusteiden ja ovien valmistus eriytettiin omaksi yrityksekseen, jolloin syntyi Oü Balteco Mööbel. Alkuvuosina suurin osa tuotannosta meni Venäjän markkinoille, kunnes voimaan tulivat tuplatullimaksut. Meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia enää kilpailla Venäjän markkinoilla, kertoo Zigmontas Strepaitis. Joten edessä oli uusien markkinoiden etsiminen. Kun kaikki yhtiön koneet oli hankittu Suomesta, olivat myös parhaat ulkomaiset kontaktit juuri tänne. Niinpä laajempaa yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa lähdettiin kehittämään ja syntyi vuonna 1996 sopimus kalusteovien myynnistä Carlo Casagrande Oy:n kanssa. He ovat vielä tänäkin päivänä yrityksen suurin asiakas. Strepaitis muistelee, että vaikka Baltecon tuotteiden hinta ja näytekappaleiden laatu olivat kohdallaan, vei jonkin aikaa ennen kuin asiakkaat varmistuivat myös muun tuotannon olevan samaa tasoa. Laadulla eteenpäin Vuonna 2003 aloitettiin kalvoovien valmistus Wemhönerin 3D-prässillä. Suomeen kalvo-ovien myynti on ollut koko ajan erittäin vaikeaa, liekö syynä sitten suomalaisten huonot kokemukset vanhojen kalusteovien päällystämisestä takavuosina, sitä en osaa sanoa, toteaa Zigmontas Strepaitis. Keski-Euroopassahan kalvo-ovet myyvät aivan eri tavalla. Hän myöntää, ettei Suomen kilpailluille MDF-ovimarkkinoille ollut helppo päästä. Toisaalta, kun käynnistää tuotannon nollasta, on mahdollisuus päättää, minkälaisella laatutasolla lähtee liikkeelle. Me päätimme tehdä keskitasoa parempaa laatutasoa, Strepaitis muistelee. Hän kertoo Balteco Mööbelin kilpailevan varsinaisesti EU:n ulkopuolelta tulevan massatuotannon kanssa. Esimerkiksi Puolassa on koko huonekaluteollisuus rakennettu suurien tuotantomäärien varaan, ja he ovat siinä myös onnistuneet. Me emme kuitenkaan pysty kilpailemaan tuotantomäärissä, joten panostamme jatkossakin laatuun mahdollisesti jopa nostamme sitä! Investointi teknologiaan ja koulutukseen Viime vuonna Balteco Mööbelissä päätettiin aloittaa korkeakiiltoisten ovien valmistus, mistä ei haasteita suinkaan puutu. Rumpukone ei enää sopinut tähän hiontaan, joten tilalle hankittiin Vietin uusi leveänauhahiomakone, mikä on varustettu neljällä hiomayksiköllä kaksi poikittaisnauhaa ja kaksi pitkittäisnauhaa. Kaikki yksiköt on 60 osaan ositettuja elektronisia talloja ja niissä sovelletaan Vietin patentoimaan uuden sukupolven HP DUO -tallatekniikkaa. Teknologian vaihto Raino Heikari (vas.) ja Zigmontas Strepaitis uskovat Baltecon korkeakiiltoisten ovien kilpailevan reilusti italialaisten valmistajien kanssa. onnistui Strepaitiksen mukaan todella sujuvasti. Uuteen ajatusmaailmaan astumista rumputekniikasta tallatekniikkaan helpotti yhdessä Awutek Oy:n kanssa räätälöity ja toteutettu kokonaisvaltainen hionnan koulutusohjelma Balteco Mööbelin työntekijöille. Eikä asennuksessakaan viivytelty. Kone siirrettiin Tallinnan puuntyöstökonemessuilta tänne tehtaalle lauantaina ja maanantaina alkoi jo tuotanto, muistelee Raino Heikari Vietin poikittaisnauhakoneen myyneestä Awutek Oy:stä. Koneen käyttöönotto sujui todella hyvin, mikä olikin elintärkeää, sillä kone on ensimmäisenä tuotantolinjassa, ja jos se ei toimi, koko tuotanto seisoo, lisää Zigmontas Strepaitis. Minulle on käyttöönoton 2 2. Runsaat kaksi kuukautta tuotantoajossa ollut Vietin hiomakone varmistaa korkeakiiltoisten ovien laatutason. 3. Vielä toistaiseksi korkeakiiltoisten ovien maalaus tehdään käsiruiskulla lisäksi ensiarvoisen tärkeää, että myös jälkihoito pelaa. Vietin hallituksen puheenjohtaja Stefano Vichi on tuntenut Balteco Mööbelin vetäjät jo vuosia ja vieraillut myös tehtaalla useita kertoja. Yksi tärkeä neuvo, jonka hän antoi minulle, koski poikittaisnauhan pituutta, muistelee Strepaitis. Ja nyt kun kone on pyörinyt meillä jo runsaat kaksi kuukautta, voin vakuuttaa, että jos olisimme ottaneet vaikkapa pari metriä lyhyemmän poikittaisnauhan, olisimme olleet todella suurissa ongelmissa. Tietenkin lyhyemmälläkin nauhalla saa laatua aikaan, mutta käyttökustannukset saattavat nousta radikaalisti, jos nauha pitää vaihtaa jopa tunnin välein. Yhtä suurta perhettä Tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä maalattua pienten sarjojen takia. 4. Kalvopinnoitettuja ovien valmistuksesta vastaa Wemhönerin kalvopuristin. ja PVC-kalvolla päällystettyä MDF-kalusteosaa vuodessa, joita on valmistamassa yhdessä vuorossa lähes 70 henkeä. Tuotannosta 20 % on kylpyhuonekalusteita ja 80 % kalusteovia. Balteco Mööbel on asettanut tavoitteekseen nousta Pohjois- ja Itä-Euroopassa merkittäväksi MDF-kalusteosien ja kylpyhuonekalusteiden valmistajaksi, huomauttaa kehitysjohtaja Zigmontas Strepaitis. Vientiä on lähes 90 % tuotannosta, ja tärkeimpänä vientimaana juuri Suomi. Seuraavina tulevat Baltian maat, Ruotsi, Norja ja Saksa. Myös Venäjän vienti on käynnistetty uudelleen tänä vuonna. Viime vuoden lopulla käynnistettiin myös kylpyhuonekalusteiden myynti Carlo Casagranden kautta Suomeen. Nyt jo väistymässä oleva lama kosketti Strepaitiksen mukaan virolaista puutuoteteollisuutta suomalaisia rankemmin. Kuluja oli leikattava ja moni yritys ajautuikin vararikkoon. Mutta meillä on periaate, että jos työntekijät joutuvat tinkimään palkka- ym. toiveistaan, saman tekevät myös johtajat. Me olemme yhtä perhettä ja kannamme myös vastuun samalla tavalla. Me olemme tehneet Balteco Mööbelissä mm. päätöksen, että jos joku päivä ei ole töitä, niin kaikki ovat kotona, niin työntekijät kuin toimistohenkilökuntakin. Yrityksen kannalta olemme myös siinä onnellisessa asemassa, ettei meillä ollut laman iskiessä lainkaan velkaa eikä lainaa, Strepaitis painottaa. Kimmo Janas

9 numero 2/2010 Viro-sivut Puu&Tekniikka 9 Massiiviovia Itä-Virossa huhtikuussa 1997 käynnistynyt AS Forwood on keskittynyt massiivipuisten kalusteovien ja kalusteosien valmistukseen. Neuvostoaikaan samalla paikalla jo valmistettiin yksinkertaisia väliovia, mutta silloinen yritys teki aikanaan konkurssin. Tehtaan konekanta oli Neuvostovallan aikaista, joten edessä oli varsin nopeasti uusien koneiden hankinta asiakkaiden laatuvaatimuksien täyttämiseksi. Hankimme kaikki tehtaan uudet koneet lahtelaiselta Tekma Oy:ltä, jonka toimitusjohtaja Taina Ahlroth tuli todella ymmärtävästi vastaan aloittelevaa yritystä, muistelee hallituksen puheenjohtaja Nikolai Truupõld. Vaikka olimme täysin tuntematon yritys, hän luotti meihin. Saimme hyvät maksuehdot ja pääsimme liikkeelle. Konehankinnan jälkeen alkoi myös muita kontakteja syntyä Suomen suuntaan, ja Jõhvikülasta Forwood valmistaa myös massiivipuisia tuhkauurnia. Virolainen AS Forwood on valinnut strategiakseen konservatiivisen ja hillityn etenemisen. Laman kourista halutaan nousta tukevasti jalat maassa. vuonna 1999 käynnistyi yhteistyö Carlo Casagranden kanssa kalusteovien myynnistä. Vienti kasvanut Suomen ovikaupasta vastaan Carlo Casagrande, mutta muiden massiivipuisten tuotteiden osalta löytyy myös suoria kontakteja. Ruotsiin ja Venäjälle on myös vähäistä vientiä. Viron kotimarkkinoiden notkahdettua, on korvaavaa kauppaa syntynyt Norjaan. Vielä vuosina vienti ja kotimaan myynti olivat tasoissa, mutta tänä päivänä viennin osuus on kivunnut jo lähes 80 prosenttiin. Liikevaihtomme on laman aikana laskenut 24 %, mutta meidän kannalta on ollut hyvä, että olemme saaneet tuotannon peruskuormituksen aikaan viennillä Suomeen, huomauttaa yhtiön vientipäällikkö Marek Jäger. Olemme tehneet useita Italian matkoja pitkäaikaisen luottohenkilömme Awutekin Raino Heikarin kanssa, joka on korostanut että yrityksellä kannattaa olla useampi tukijalka, siksi lähdimme kehittämään myös muuta massiivipuutuotantoa. Tänä päivänä Forwoodin tuotannosta 40 % on kalusteovia ja 60 % muita massiivipuisia tuotteita. Jalopuut suosikkeina Forwoodin käyttämä puutavara tuodaan pääasiassa suoraan USA:sta ja Saksasta. Meillä on seitsemän puulajia neljän viikon toimitusajalla. Tammi, saarni, pähkinä, pyökki, koivu, kirsikka ja leppä, luettelee Jäger. Koivu on kotimaista, mutta se sahataan Latviassa ja kuivataan Virossa. Pyökin suosio on laskenut viime vuosina voimakkaasti, kun taas tammi on säilyttänyt asemansa suosikkina ovissa. Muussa tuotannossa koivua menee Truupõldin kertoman mukaan kaikkein eniten. Nousua odotellessa Forwood oli lähtenyt liikkeelle varsin peruskonepainotteisesti, mutta Italiaan Masterwoodille ja Vietille tehdyn tutustumismatkan jälkeen hypättiin tavallaan uudelle teknologiatasolle. Yrityksen menestys perustuu toisaalta tuotteiden korkeaan laatuun, mutta myös joustavuuteen ja lyhyisiin toimitusaikoihin. Laadun turvaamiseksi yrityksen uusin koneinvestointi on Weinigin listahöylä. Vaikka Marek Jäger onkin perehtynyt ja osaa käyttää kaikkia koneita CNC-työstökeskuksesta leveänauhahiomakoneisiin asti, hän näkee ensiarvoisen tärkeäksi Awutek Baltic Oü.n asentajan huolto- ja jälkihoitotuen. Laman iskiessä olimme onneksi päässeet eroon kaikista veloista ja lainoista. Niinpä viime vuonna saimme vihdoin AAA-luottoluokituksenkin, toteaa Marek Jäger. Yritys työllistää tuotantopuolella 12 henkeä ja toimistossa vain 3 henkeä, mikä on varsin ohut organisaatio moniin suomalaisiin valmistajiin verrattunakin. Vaikka asiakkaat ovat jo toiveikkaita, Truupõld ja Jäger eivät vielä koe laman jälkeisen nousun alkaneen ainakaan Virossa. Halvat MDF- ja melamiiniovet vetävät nyt jo mukavasti, mutta massiivipuisia ovia vielä tunnutaan vierastettavan, Jäger huomauttaa. Jonkun laskelman mukaan esimerkiksi Suomen keittiöovimarkkinat ovat tuollaisen viiden miljoonan oven paikkeilla. Itä-Virossa on työttömyys nykyään 20 % luokkaa eli joka viides on työtön, joten ammattitaitoista työvoimaakin on helposti saatavissa, kun nousu vihdoin alkaa. Kimmo Janas Hallituksen puheenjohtaja Nikolai Truupõld kertoo tammen olevan suosituimpia ovimateriaaleja. Tarvittaessa Marek Jäger hyppää itse CNCkoneen puikkoihin. Kalibrointi, hionta ennen pinnankäsittelyä sekä välihionta onnistuvat kaikki samalla koneella. Konttitavarana tuleva puutavara saapuu suoraan Muukin satamaan, mutta yksittäispaketteja ostetaan myös Woodimilta Suomesta. Yhteistyötä puualan koulutuksessa Suomen Teknisen korkeakoulun ja Tallinnan Teknillisen yliopiston puuosastojen välillä on yhteistyötä ollut jo 15 vuotta. Ensimmäinen opiskelija meiltä lähti TKK:hon väliaikaisesti, ja nyt hän on ollut siellä jo melkein 10 vuotta tutkijana, naurahtaa apulaisprofessori Pille Meier Tallinnan teknillisestä yliopistosta. Meier kertoo 1 3 virolaisopiskelijan vierailevan vuosittain TKK:lla Otaniemessä joko opiskelemassa tai suorittamassa jatkotutkintoja. Itsekin hän vietti TKK:lla kaksi vuotta väitöskirjaansa tehdessään. Toistaiseksi Tallinnaan ei suomalaisopiskelijoiden tie ole kuitenkaan löytänyt ekskursioita lukuun ottamatta. Tallinnan Teknillinen yliopisto on Viron ainoa oppilaitos, josta valmistuu puualan insinöörejä. Opetusohjelma on rakennettu hyvin pitkälle TKK:n mallin mukaan. Olemme myös tutkineet mahdollisuuksia tukea toistemme opetusohjelmia, sillä tänä päivänä ei enää tarvitse tehdä itse kaikkea, vaan voimme hyötyä toistemme erikoisosaamisesta, Pille Meier toteaa. Miksi opiskelija ei voisi opiskella joitakin kursseja Otaniemessä ja taas toisia kursseja täällä Tallinnassa? Tallinnan Teknillisellä yliopistolla on yhteistyökumppaneita TKK:n lisäksi myös Norjassa ja Ruotsissa. Meier kyseleekin, miksi ei eri yliopistojen ja korkeakoulujen kesken voitaisi kehittää ohjelma, jossa opiskelijat voivat suorittaa eri opinahjoissa määrättyjä kursseja. Jo kuusi vuotta toimineen Nordic Baltic Network in Wood Material Science and Engineering -nimisen yhteistyöverkoston puitteissa pyritään rakentamaan yhteisiä tutkimus- sekä opetusohjelmia. Minulle on tärkeää, että opiskelijat saisivat monipuoliset mahdollisuudet. Ja pidän ehdottoman tärkeänä, että opiskelija pääsee opintojensa aikana tutustumaan myös ulkomailla tehtävään opiskeluun ja tutkimustyöhön, Pille Meier huomauttaa. Tietenkin virolainen puualan opiskelija voi lähteä Uuteen Seelantiin tai Amerikkaan, mutta jos hän haluaa oppia jotakin, on parasta mennä Pohjoismaihin. Tällä hetkellä Virossa on ongelmana vähäinen kiinnostus puualan koulutukseen, mikä omalta osaltaan on lisäämässä paineita koko koulutuksen uudistamiseen. Pohjoismaista yhteistyötä ajatellen Meier uskoo Tallinnassa olevan annettavaa esim. liimojen kehittämisessä vaneriteollisuudelle. Sen lisäksi heillä on ollut mittava projekti mäntypuun kyllästämisestä vesi-öljy emulssioilla. Tästä on jätetty myös patenttihakemus. Vastaavasti TKK:n vahvuutena hän mainitsee mm. viilu- Oma väitöskirjani oli puun turpoamisesta orgaanisissa vesiliuoksissa ja puun ominaisuuksien muuttuminen sen tuloksena. Ehkä meidän vahvuutemme voisi olla myös puun rakenteen tutkiminen eri tavalla. Meillä on yliopistossa hyvin toimiva materiaalien tutkimuskeskus, jonka johtajana toimi prof. Urve Kallavus, toteaa apulaisprofessori Pille Meier. koneen ja sen ympärillä tehtävän tutkimustyön. Toisaalta suomalaisten yliopistojen hyvät suhteet yritysmaailmaan saavat kiitosta Meieriltä. Internet-pohjainen opiskelu on myös herättänyt mielenkiintoa Suomenlahden kummallakin puolella. Mutta tavoite ei ole suinkaan opiskella pelkästään netissä. Jos ihminen ei ole koskaan käynyt höylällä tai tehnyt käsillään mitään, häntä on vaikea opettaa netissä, Pille Meier muistuttaa. Kimmo Janas

10 Viro-sivut 10 Puu&Tekniikka numero 2/2010 Viron metsäteollisuus nousee Viron metsäteollisuusliiton toimitusjohtaja Ott Otsmann (oik.) ja Puuinfon apulaisjohtaja Märt Riistop näkevät puunkäytön lisääntyvän pikkuhiljaa Virossa. Sahatavaratuotannon viimeisiä tilastoja ei ole vielä saatavissa, mutta Viron metsäteollisuusliiton toimitusjohtaja Ott Otsmann arvioi volyymin olleen viime vuonna vuoden 2008 määriä ( m 3 ) alhaisempi, vaikka sahausmäärät Kasvava metsa raiemaht statistilise metsainventuuri (SMI) andmetel (milj. m 3 ) / 2008 kymmenen, vuonna 2000 viennin osuus oli 72,6 % mutta vuonna 2008 enää 49,6 % sahatavaratuotannosta. Toivottavasti olemme käyneet laman pohjalla ja voimme pikku hiljaa nostaa sahausmääriä. Aihetta ei ole vielä hurrata. Toivon nyt saavutetun yksityismetsät valtion metsät Arengukava Eesti metsade juurdekasv on 12 miljonit m 3 puitu aastas, viimastel aastatel on raiutud 50% juurdekasvust 2008? Vaikka laman vaikutukset ovat koetelleet suomalaista puutuoteteollisuutta rankalla kädellä, on Suomenlahden eteläpuolella koettu lama vieläkin konkreettisemmin. nousivatkin jonkin verran loppuvuodesta luvun huippuvuodesta 2005, jolloin sahattiin kuutiota ollaan kuitenkin tultu noin 50 % alaspäin. Samoin virolaisen sahatavaran vienti on laskenut tasaisesti koko tämän vuosihintatason säilyvän ja sahausmäärien nousevan kymmenen prosentin luokkaa tänä vuonna, Otsmann toteaa. Sahausmäärien lasku olisi todennäköisesti ollut pienempi ilman Venäjän puutullipäätöksiä, kun käytettävissä olisi ollut enemmän tukkipuuta, mutta paluuta entiseen ei Ott Otsmann kuitenkaan enää näe, valtaosa yrityksistä on sopeuttanut puunhankintansa uuteen tilanteeseen aivan kuten Suomessakin. Eniten Viroon tuodaan tukkipuuta Latviasta, mutta joku vuosi sitten tuontia oli myös Ruotsista. Suunnitelmallisuus takkuaa Viron metsäteollisuusliitossa on 45 jäsentä, joista valtaosa on sahoja ja höyläämöjä, mutta mukana on myös vaneritehtaita, liimapuutehtaita, pellettitehdas, metsäyhtiöitä, puutavarakauppiaita, sellutehdas ja jopa kolme konekauppiasta. Teollisuuden ja metsänomistajien välillä ei Virossa ole samanlaisia jännitteitä kuin Suomessa raaka-ainehuollosta. Mutta tietty metsäpuolen suunnittelemattomuus on haitannut teollisuuden raakaainehankintaa ja investointeja. Yksityismetsänomistajat ovat Virossa pienempiä kuin Suomessa tai Ruotsissa, eikä heillä Otsmannin kertoman mukaan ole pitkiä perinteitä metsänhoidosta. Samoin ns. hyvinä , , Hakkuumäärät, sahatavaratuotanto ja hintakehitys 5,7 6, , , ,7 12,7 12,0 11,5 11, , ,3 6, , myyntihinta 5,5 6, ,5 2 1,5 tuotanto 1? 0,5 0 vuosina valtion politiikka ei suosinut hakkuita. Meillä ei ole mielletty metsää kansalliseksi resurssiksi suomalaisten tapaan, mutta onneksi yleinen suhtautuminen on muuttunut ja myös laman ansiosta viime aikoina, hän huomauttaa. Toimitusjohtaja Ott Otsmann uskoo kuitenkin tilanteen paranevat vähitellen, ja esimerkiksi jatkojalostuksessa pyritään kehittämään uusia tuotteita. Puu lisää arvostustaan Betonilla on ollut vahva asema rakennusteollisuudessa jo Neuvostovallan ajoilta, mutta niin liittomme kuin liiton sisällä toimivan Puuinfonkin työn ansiosta puun osuus on jatkuvasti noussut, lisää Otsman ja toteaa EU-avustusten myös mahdollistaneen puurakentamiseen panostuksen. Virossa hallitus pysyttelee erossa puun käytön edistämisestä päinvastoin kuin Suomessa, mutta jakaa toki aika ajoin tukea määrätyille puuhankkeille. Pääasiallisesti tuki kuitenkin tulee alan yrityksiltä, kertoo apulaisjohtaja Märt Riistop Viron Puuinfosta. Uskon meidän rakennusmääräystemme olevan suomalaisia vapaampia ja me voimme käyttää myös muiden maiden määräyksiä. Teoriassa voimme rakentaa kuinka korkeita puutaloja tahansa, mutta tietenkin käytännössä asia on hieman toinen, Riistorp naurahtaa. Valtion metsissä hakkuumäärät ovat säilyneet Virossa varsin tasaisina samaan aikaan, kun hakkuut yksityismetsissä ovat pudonneet radikaalisti. Kun vuosina Viron sahatavaratuotanto samoin kuin hintataso olivat hyvät, hakkuumäärät kuitenkin laskivat. Kimmo Janas Yhdessä kolmansille markkinoille Monelle suomalaiselle pk-yrityksellä Viro on ensimmäinen askel kansainvälisille markkinoille. Mutta toinen vaihtoehto voi olla lähteä yhdessä virolaisten yritysten kanssa vientimarkkinoille. Enterprise Estonia, jota kutsutaan Suomessa myös Viron elinkeinoelämän edistämissäätiöksi, on Viron talousministeriön alainen säätiö. Päätavoite on koordinoida EU:n rakennerahaston tukia virolaiseen yritysmaailmaan ja helpottaa yritysten kansainvälistymistä. Suomalaisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Finpro, Invest in Finland, ELYkeskukset, Tekes, paikalliset kehityskeskukset, MEK jne. Toimistoja säätiöllä on Moskovassa, Pietarissa, Helsingissä, Tukholmassa, Hampurissa, Kiovassa, Lontoossa, Tokiossa, Silicon Valleyssa ja Shanghaissa, luettelee johtaja Valdar Liive. Suomessa tavoitteena on löytää yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten ja virolaisten yritysten kesken. Mahdollisina markkinoina näkisin mm. Ukraina, Valko-Venäjä, Georgia, Bulgaria, Romania jne., hän kertoo. Liive pitää jopa yhteisen pohjoismaisen huonekalu- ja sisustusbrändin kehittämistä mahdollisena ja muistuttaa, että puualalla on jo hyviä kokemuksia virolais-suomalaisesta yhteistyöstä. Lisäpotkua EU:sta EU:n rakennerahastossa on varattu alkaneelle vuodelle noin 450 miljoonaa euroa virolaisten yritysten koulutukseen, tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Mielenkiintoista on, että riippumatta yrityksen omistajapohjasta onko mukana siis esimerkiksi suomalaisia tai amerikkalaisia sijoittajia rakennerahaston avustusten käyttö on tasapuolista. Tänä vuonna esimerkiksi konsernin sisäinen koulutus on mahdollista ko. tukien piirissä, toisin sanoen jos suomalaisella yrityksellä on Virossa tytäryhtiö, voidaan koulutukseen saada EU-tukea. Suomalaisten ammatti-ihmisten kannalta lienee myös mielenkiintoista, että jos virolaiseen yritykseen luodaan uusi työnimike, kuten esim. muotoilija tai tuotantoprosessin kehittäjä, on mahdollista tehtävään palkata ulkomailta ammattilainen, jonka palkasta EU maksaa puolet kolmen vuoden ajan, Liive kertoo. Iso- vai pikkuveli? Valdar Liiven mielestä suomalaisen ja virolaisen puu- Valdar Liive huomauttaa, että erilaisilla yhdistyksillä ei ole merkitystä, ellei yrityksillä itsellään ole halua ja rohkeutta yhteistyöhön. sepänteollisuuden kannattaisi etsiä Italian mallin mukaisia konsepteja, jossa hyödynnetään yhteistyökumppaneiden vahvoja osaamisalueita, esimerkiksi suunnittelussa ja valmistusteknologiassa. Käytännössähän meidän maittemme välillä on vain yksi leveä joki, hän naurahtaa. Suomalaisten yrittäjien suhtautuminen virolaisiin kolleegoihin on selvästi muuttunut viime aikoina, eikä Liive näe enää isoveli pikkuveli -syndroomaa. Hän myös muistuttaa virolaisten kiinnostuksesta uusimpaan teknologiaan, josta esimerkkinä toimii vaikkapa it-tekniikan hyödyntäminen monilla eri aloilla. Valdar Liive haluaakin kannustaa puualan yrityksiä Suomenlahden kummallakin puolen etsimään rohkeasti yhteistyömahdollisuuksia. Kimmo Janas

11 numero 2/2010 Puu&Tekniikka 11 Lyhyesti Rautelle vaneritehdastilaus Raute Oyj on saanut merkittävän tilauksen vaneritehtaan lähes kaikista tuotantolinjoista Aasian-Tyynenmeren alueella toimivalta vakiintuneelta vanerinvalmistajayritykseltä. Konetoimitukset ajoittuvat kesäkuusta syyskuuhun 2010 ja tehtaan käyttöönotto tapahtuu vuoden 2011 kesään mennessä. Asiakas ei toistaiseksi halua julkistaa tarkempia tietoja hankkeesta. Rauten aikaisemmin toimittamien tämäntyyppisten tehdaslaajuisten hankkeiden konetoimitusten arvo on tyypillisesti yli 15 miljoonaa euroa. Tilaus parantaa Rauten tilauskantaa ja vähentää sopeutustoimenpiteiden tarvetta suunnittelussa ja tuotannossa Nastolan toimipisteessä vuoden 2010 aikana. Tästä tilauksesta huolimatta Rauten tilauskanta ei ole riittävä normaalin työkuorman ylläpitämiseksi ja näin ollen sopeutustoimenpiteitä joudutaan jatkamaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Blumin sarana palkittiin Julius Blum GmbH:n uusi vaimennettu sarana Clip top Plumotion on saanut kansainvälisen if designpalkinnon. Saranan vaimennus on sisäänrakenneetu ja kansaivälisen tuomariston vakuuttikin hienostunut teknologia yhdistettynä käyttömukavuuteen ja eleganttiin suunnitteluun. Palkintoa arvostetaan laajasti laadun takeena ja sitä tavoitteli yhteensä 2500 tuotetta. Kilpailu pidettiin 56 kerran. Puutuotetukku parhaasta päästä. Heinola Sahalinja Kågen sahalle Heinolan Sahakoneet Oy toimittaa uuden sahalinjan Kågen sahalle Pohjois- Ruotsiin. Sahan omistaa noin metsänomistajan yhteenliittymä Norra Skogsägarna Ekonomiska Förening. Toimitus sisältää sahalinjan laitteistot asennuksineen, käyttöönoton sekä linjan sähköistyksen ja automaation. Toimitettava linja varustetaan pelkkahakkureilla, pyörösahoilla ja optimoivalla sivulautojen profiloinnilla. Toimitettava linja sisältää useita nykyaikaiseen profiloivaan sahalinjaan liittyviä toimintoja. Yksi tällainen ratkaisu on esimerkiksi 3D- mittaustietoon perustuva pelkan hallittu kaarisahaus. Uuden sahalinjan tuotanto on noin m3 valmista sahatavaraa vuodessa. Laitoksen suunnittelu käynnistyy välittömästi ja koneasennuksiin päästään kesällä Uusi linja on asiakkaalla tuotantokäytössä kuluvan vuoden loppuvaiheessa. Toimituksen arvo on noin 5 MEUR. Ratkaisut puuteollisuuden menestykseen: 2010 SCM:lle uusi maahantuoja Uuden puuntyöstökoneita maahantuovan Innomac Oy:n toiminta on käynnistynyt Salossa. Yritys jatkaa SCM-Groupin pääedustajana Suomessa. Tuotemerkkejä ovat mm. SCM, Morbidelli ja Gabbiani, Gelashi. Muita Innomacin tuotteita ovat mm. saksalainen Vecoplan ja laaja terätuoteohjelma. Puuntyöstöalan kansainväliset erikoismessut Lahden Messukeskuksessa Special Fair for the Woodworking Industry Lahti Fair Centre Finland Uusimmat uutiset viiluarkit, laminaatit, kaluste- ja sisustuslevyt Hollolan viilu ja laminaatti Oy Puh. (03) Fax (03) Tiiriskankaankuja 4, Hollola

12 12 Puu&Tekniikka numero 2/2010 Vasemmalla: Sirkku Varpa on mukana Suomen Sahayrittäjät ry:n hallituksessa. Yhdistyksen tavoitteena on edistää piensahayrittäjien asemaa. Keskellä: Altti Varpa on panostanut erikoislistojen höyläykseen. Tarvittava bulkkitavara ostetaan mieluummin muualta. Oikealla: Tarpeen mukkaan kehitetään erikoistuotteita. Tämä lankku soveltuu parviin: yläosassa on lattialankkuprofiili, alaosassa paneeliprofiili. Puutekniikka_helmikuu2010.FH11 Wed Feb 03 13:12: Page 1 Composite Kaikkea massiivipuun työstöön. Kaikkea samasta osoitteesta. Kaikkea 100% laadulla! Teidän WEINIG-asiantuntijanne löydätte osoitteesta WEINIG TARJOAA ENEMMÄN Äitienpäivälahjaksi Sirkku ja Altti Varpa jalostavat puuta Vierumäellä. Altti Varpalla oli lahjan antamisen aikoihin jo vuosien kenttäsirkkelikokemus. Aluksi hän kulki maatilan töiden ohella isänsä kanssa pitkin Vierumäkeä ja Asikkalaa sahaamassa. Maatilalla oli sikala, joka työllisti molempia. Sirkku kävi ennen sahuriksi siirtymistään myös ulkopuolisessa työssä, mm. verotoimistossa. Kyläläisten kannustamana sahaus alkoi isommassa määrin kiinnostaa, kun kylällä toiminut kiinteä sahalaitos lopetti toimintansa. Asiakkaat alkoivat kysellä myös höylätyn tavaran perään ja höylähallista tulivat ensimmäiset paneelit ulos 1997, kertoo Altti Varpa yrittämisen kehitysvaiheita. Olimme puhuneet kiinteän sahalaitoksen hankkimisesta, ja sitten tuli yllättäen tilaisuus hankkia Kallion Konepajan valmistama Kara Master. Se oli jo myyty, mutta kauppa oli peruuntunut. Sirkku Varpa on huvittuneen näköinen, kun Altti jatkaa: Oli meillä viikon verran vähän hiljaista, mutta sitten Sirkku totesi, ettei tuo varmaan hommaa kummoisempaa ole ja siitä sahaus lähti liikkeelle. Itse en ole sahalla sahannut kuin parikymmentä puuta. Tukkia ja raakapalkkia Sirkku Varpa sahaa sekä tukkeja että sopimusvalmistajana jatkojalostaa raaka-palkkeja. Saha on yhden henkilön hallittavissa, sillä päivän sahatavara voidaan kerätä kokoojakuljettimelle, josta se rimoitetaan ja kuivataan Sirkku Varpa sai yhdeksän vuotta sitten mieheltään äitienpäivälahjaksi sahan ja uuden työuran. joko lauhdekuivaamossa tai ulkona asiakkaan toiveiden mukaan. Palvelu valttikorttina Sirkku Varpa korostaa, että heidän valttinsa on palvelu. Jos mökkiläinen haluaa pihapuistaan saunapaneelit, onnistuu se. Jäisen puun sahaus on haasteellista, sen tietävät kaikki sahurit. Varpan sahalla on hyviä kokemuksia Marko Applegrenin kehittämästä myös jäiselle puulle kehitetystä terästä. Yrityksessä onkin siirrytty kokonaan näihin uusiin AM Frost -teriin, sillä ne soveltuvat hyvin kaikenlaisen puun sahaukseen. Terärunkoko on näissä terissä aiempaa vahvempi, joten se pitää jännityksensä entistä paremmin. Terän kovapala on muotoiltu siten, että talvisahauksessakin se poistaa purun, joka ei siten pääse hampaan pohjassa lämpenemään ja tarttumaan pelkkaan. Kun terä ei lämpene, pysyy sen jännitys paremmin. Haritetuilla terillä näin on helposti käynyt ja silloin sahauksen mittatarkkuus on kärsinyt, selvittää Altti Varpa terien eroja. Hänen kokemuksensa mukaan terä on ollut Saha Käymme tarvittaessa kaatamassa puut, sahaamme, kuivaamme, höyläämme halutunlaiseksi paneeliksi ja toimitamme valmiin tavaran pihaan. Monelle mökkiläiselle on tärkeää saada pihapuut omaan käyttöön, vaikka siinä ei välttämättä ole taloudellisesti järkeä, jos kyse on muutamasta rungosta, selvittää Sirkku. Rahtisahausta on viime aikoina ollut runsaasti. Sirkku Varpa uskoo taloustilanteen vaikuttaneen sen lisääntymiseen. Ihmisiä on nyt paljon lomautettuna tai työttömänä. Remonttia tehdessä raaka-aineet eivät maksa kovin paljoa, Terän kovapala on muotoiltu niin, että se poistaa purun myös talvisahauksessa. Erikoisterät jäisen puun sahaukseen ehdottomasti paras verrattuna muihin talvisahaukseen kehitettyihin teriin. Kovapaloista on myös se etu, että terä tarvitsee vähemmän huoltoa haritettuihin teriin verrattuna. Teroitus kerran päivässä riittää, kertoo Altti kokemuksistaan. Valmistus Ruotsissa Terien kehittäjä Marko Appelgern kertoo, että terät toimitetaan valmiiksi jännitettyinä kyseisen sahan kierrosluvun mukaan. Pystymme tarvittaessa suunnittelemaan terät hammasjakoineen ja korkeuksineen sahakoneen mukaan sekä piensahoille että sahalaitoksille. Asiakkaalle voidaan toimittaa piirto-ohjelmalla tehty malli ennen terän valmistuksen aloittamista. Terien valmistus on Ruotsissa, Suomessa jälleenmyynti ja huolto on kattava, kertoo Appelgern. työ maksaa. Nyt ihmisillä on aikaa tehdä itse ja se näkyy piensahureiden kiireenä, selventää Sirkku. Entisen maatilan pihapiiriin on noussut jo useita hallirakennuksia ja lisää tarvitaan. Suunnitteilla on Best-Hallilta hankittava halli, kooltaan 17 x 17 metriä, jotta saadaan lisää katettua tilaa. Kyllä katettu tilaa on omalta osaltaan työtä helpottamassa, varsinkin tällaisena lumitalvena, toteaa Sirkku Varpa. Erikoispaneeleita Sirkulla ja Altilla on selkeä työnjako ja omat reviirinsä halleineen. Sirkku hoitaa sahaamisen, Altti höyläämisen ja kaikenlaiset huoltotyöt terävalmistukseen asti. Huoltotöissä riittääkin yhdelle miehelle, sillä sahan lisäksi huollettavan on höylä, halkaisuvannesaha, hakkeella toimiva lämmitysjärjestelmä, kuljetuksissa käytettävä kuorma-auto tukkikourineen ym. Ulkopuolinen urakoitsija käy hakettamassa sahapinnat. Rakenteilla on myös briketöintilaitos, jonka raaka-aineena on höylältä tulevat lastut. Myöhemmin on tarkoitus hankkia myös kuivuri, jolloin tuorekin sahanpuru voidaan kuivauksen jälkeen briketöidä. Erikoistuotteina höylätään vanhojen mallien mukaisia paneeleita. Moneen Museoviraston suojelemaan kohteeseen olemme tehneet paneeleita vanhojen mallien mukaan. Teen terät mallipaneelin mukaan. Käytettynä ostetun höylän mukana tuli paljon teriä, mutta niitä pitää tehdä jatkuvasti lisää, kertoo Altti. Sirkku korostaakin, että he pyrkivät keskittymään erikoisosaamiseen. Bulkkia ei kannata sahata tai höylätä, mieluummin ne ostetaan valmiina. Maija-Liisa Saksa

13 numero 2/2010 Puu&Tekniikka 13 Lyhyesti Posicraft Oy:lle CMA maalausrobottien edustus CMA Robotics on johtavia ihmisen työtä maallintavien, antropomorfisten maalausrobottien valmistajia maailmassa. Yritys on keskittynyt koko maalausprosessin hallintaan yksittäisen laitteen sijaan ja on kehittänyt kappaleen tunnistukseen perustuvia automaattisia maalausjärjestelmiä esim. ikkunoille, oville, kalusteoville ja -komponenteille. Lisätietoja: Rakentamismääräyksiä selvitetään Ministeri Jan Vapaavuori on nimennyt työryhmän selvittämään puun asemaa rakentamismääräyksissä ja varmistamaan, ettei määräyksistä aiheudu perusteetonta haittaa puun käytölle rakentamisessa. Tavoitteena on mm. mahdollistaa puun käyttö taulukkomitoituksella 5 8 -kerroksisissa kerrostaloissa sekä betonikerrostalojen energiatehokkuuden parantamisessa ja ulkoseinien korjaamisessa. Työryhmän työ valmistuu Tammikuun puukauppa vain reilu miljoona kuutiota Metsäteollisuus osti tammikuussa yksityismetsistä 1,1 miljoonaa kuutiota puuta. Määrä oli 19 % vähemmän kuin vuoden 2009 tammikuussa ja alle viidenneksen joulukuun huippulukemista. Tukkien ostomäärä laski 14 % ja kuitupuun 23 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Havutukkien kantohinnat pysyivät tammikuussa ennallaan ja koivutukin hinta laski yhden prosentin viime joulukuuhun verrattuna. Kuitupuun hinnat laskivat 1 4 prosenttia. Mänty- ja kuusitukin kantohinta oli keskimäärin euroa kuutiolta. Koivutukista maksettiin keskimäärin 35 euroa kuutiolta, mänty- ja koivukuidusta 13 euroa ja kuusikuidusta 17 euroa kuutiolta. Suomen metsien kestävät hakkuumahdollisuudet ovat vuosittain 70 miljoonaa kuutiometriä ja metsät kasvavat lähes 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten hakkuuvarat kasvavat jatkuvasti. Vuoden 2009 ostot yksityismetsistä olivat vain reilu viidennes hakkuumahdollisuuksista, kun ne 2000-luvulla ovat olleet noin kolme neljäsosaa. Messuilla energiansäästövinkkejä Pientalorakentamisen kehittämiskeskus järjestää yhdessä Suomen Omakotiliitto ry:n kanssa energianeuvontaa tarjoavan klinikan Jyväskylän Rakentaminen ja Talotekniikka messuilla maaliskuun alussa. Myös talojen Projecta Oy järjestää PractiveTour-tehdasvierailumatkan Saksaan Vierailulla tutustutaan mm. Brandtin, Weeken ja Altendorfin tehtaisiin, uusiin työstökoneisiin sekä paikallisiin referenssikohteisiin. Yksityisellä tehdasvierailulla vierailijat saavat henkilökohtaista konsultointia, jota suuris- tiiveyteen, muun muassa ovien ja ikkunoiden lämmöneristykseen, saa halutessaan neuvoja. Rakentaminen ja Talotekniikka messut järjestetään Jyväskylän Paviljongissa maaliskuuta. Tehdasvierailumatka Saksaan sa messutapahtumissa ei ole mahdollista järjestää. Matkalla voi tutustua jo ennakkoon Xylexpossa esiteltäviin uutuuksiin. Erikoishintaisia matkoja on varattu rajallinen määrä. Lisätietoja ja matkan ohjelma osoitteesta: Energiatehokkuuden kustannusvaikutus Julkisuudessa on keskusteltu viime vuoden lopun rakennuslupahakemusten sumasta. Syyksi on esitetty halu välttää uusien määräysten tuomia lisäkustannuksia. Kiristyneet rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset eivät välttämättä nosta rakentamisen kustannuksia niin paljon kuin on etukäteen pelätty. Tätä mieltä on toimitusjohtaja Risto Lindholm Eri- domic Oy:stä. Yritys valmistaa puisia suurelementtejä. Materiaalisäästöjäkin syntyy Jos kattoon laitettiin ennen noin 300 mm:n eristeet ja nyt 400 mm tai ylikin, on kustannusvaikutus neliöhintoihin reilusti alle kymmenen prosenttia. Tämä johtuu siitä, että paarteen koon elementissä määrittää jänneväli. Kun paarre kasvaa lisääntyneen eristeen myötä, voidaan sitä hieman ohentaa ja samalla voidaan kehäväliä pidentää. Näin anturoita, pilareita ja kehiä tarvitaan vähemmän ja tämä osaltaan pienentää kustannuksia, selventää Lindholm. Hyöty rakennuksen pienemmästä energiankulutukseta tulee käyttöön heti, eikä rakenteen lisäkustannus kuitenkaan ole puuelementtejä käytettäessä kovin suuri. Puu sitoo lisäksi hiilidioksidia ja toimii hiilinieluna. Suomessa tiukkenivat uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset tämän vuoden alussa ja ne ovat nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin muissa pohjoismaissa on ollut jo muutaman vuoden. Esimerkiksi seinän U-arvon on nykyisin Suomessa 0,17, Ruotsissa ja Norjassa arvon on pitänyt olla jo kolme neljä vuotta vähintään 0,18. Vuoden 2012 alusta kiristyvät määräykset jälleen. Maija-Liisa Saksa morbidelli Etsitkö osaajia? Alumiinin työstökoneita Jalopuuta Ammattilaiset asialla Lämpökäsiteltyä puuta Lämpölaitoksia Työpaikkailmoitus Puu&Tekniikassa tavoittaa puualan ammattilaiset! Levikki yli kpl. AlumiiniteOlliSuuDen KOneRÄÄtÄli Alumiinitie 2, PAimiO Puh. (02) DLH Finland Oy Heidehofintie VANTAA P Latokarinkatu TURKU P Heinolan Ruskopuu Oy Hevossaari Heinola Puh. (03) Mika Erjansalo Telefax (03) Sinne missä puulta vaaditaan enemmän Asemantie 52, Iisalmi Puh: Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi Purunpoistolaitteita Puu- ja massalevyjä Puuöljyt Terät ja terähuoltoa Ilmoitushinnat alk. Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi Parasta puulle! Lisätietoja: puh. (019) Terätoimitus Salonen Oy Vipusenkatu Lahti Puh Telefax euroa + alv tai 300 euroa + alv / neljässä numerossa Soita / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.

14 14 Puu&Tekniikka numero 2/2010 Maaliskuu Tapahtumia MIFF Malaysia, huonekaluja, Kuala Lumpur Rakentaminen ja talotekniikka 2010, rakentamista, Jyväskylä IFFS Singapore Int. Furniture Fair, huonekaluja, Singapore WMF, puu- ja huonekaluteollisuuden koneet ja laitteet sekä FAM, huonekaluteollisuuden materiaalit- ja tarvikeet sekä puutuotteet, Peking Expobois Paris 2010, puuntyöstökoneita, Pariisi. en.expobois.fr/exposiumcms/do/admin/ visu?reqcode=accueil RAKSA, rakentaminen, Lahti Holz-Handwerk 2010, puuntyöstökoneita, Nürnberg fensterbau/frontale, ikkuna- ja julkisivuteollisuuden koneita, Nürnberg Olo.Muoto, teollinen muotoilu, Lahti. Huhtikuu Drema 2010, puusepänteollisuuden ja huonekaluteollisuuden koneita ja laitteita, Brno Foresta Eurosilva International 2010, metsäteollisuuden ja puuntyöstöteollisuuden erikoisnäyttely, Cluj- Napoca (Romainia). expo-transilvania.ro/eveniment/2010/ FORESTA/13/tematica Salone Internazionale del Mobile, huonekaluja, Milano TechnoDomus, huonekalu- ja rakennuspuutuoteteollisuuden koneet, Rimini Puusepänteollisuuden päivät, Seinäjoki. Toukokuu Xylexpo, puuntyöstökoneita, Milano Proposte, verhoilumateriaaleja, Cernobbio. Heinäkuu The Manchester Furniture Show 2010, huonekaluja, Manchester. Elokuu Mueble Paris, huonekaluja, Pariisi Trä och Teknik, puutuoteteollisuuden koneet. Göteborg Syyskuu Habitare 2010, huonekaluja ja sisustuksia, Helsinki. Lokakuu Puuntyöstö 2010, puuntyöstöalan kansainväliset erikoismessut, Lahti. Myydään käytettyjä koneita Käytettyjä sahakoneita ja höyläämölaitteita tukkilajittelijoita, 26 ja 30 lokeroa kuorimakoneita, Cambio-66 Air-ten, -75 Air ten pelkkahakkureita, PH-700 teräpäillä dimensiolaitos, 30 lokeroa höyläkone Wadkin, 8 kutteria Kysy lisää SYNERPLAN OY Puuntyöstökonekauppa haasteiden edessä Yleismaailmallinen lama on koskettanut puutuoteteollisuuden myötä myös puuntyöstökoneiden valmistusta ja konekauppaa. Yleisten arvioiden mukaan puuntyöstökonekauppa Euroopan tasalla putosi viime vuonna reilut 50 % edellisvuoteen verrattuna, mutta yksittäiset konevalmistajat ovat ilmoittaneet jopa 70 % tuotannon laskuista. Kiristyvä kilpailu puualan investoinneista on johtanut myös monen konevalmistajan alasajoon, varsinkin italialaisessa teollisuudessa taloustilanne on näkynyt lukuisina konkursseina puuntyöstökonevalmistajien piirissä. Ja sama trendi tuntuu jatkuvan tänäkin vuonna. Italialaisia konevalmistajia edustavan Acimallin mukaan vuosi 2009 oli dramaattinen; italialaisten koneiden tuotanto laski 48,3 % vuoteen 2008 verrattuna ja konevienti puolestaan putosi samaten 48,7 %. Tulevaan vuoteen suhtaudutaan toiveikkaasti, ja esimerkiksi Acimallin jäsenet odottavat 5 10 % kasvua kaupankäyntiin erityisesti USA:n, Espanjan ja Venäjän elpyvien markkinoiden myötä. Päätoimialueilla ei nähdä uhkaa esimerkiksi kiinalaisista koneista, mutta taas peruskonepuolella esimerkiksi kuntasektorilla törmätään Suomessakin halpoihin Kauko-idässä tai entisissä IVYmaissa valmistettuihin koneisiin. Pääasiassa kisaa kuitenkin käydään eurooppalaisten toimijoiden kesken. Moni eurooppalainen valmistaja on siirtänyt tuotantoaan Kiinaan ja Intiaan, mutta kyseisistä koneista valtaosa on kuitenkin tarkoitettu sikäläisille markkinoille. Raju pudotus Kun tarkastellaan suomalaisten konekauppiaiden tuloksia viime vuonna, täytyy tietenkin muistaa, että vuosi 2008 oli erittäin hyvä, joten se ei ehkä ole vertailukohtana paras mahdollinen. Joka tapauksessa pudotus oli voimakkaampi kuin edellisen laman aikaan 1990-luvulla. Kun puuntyöstökonekauppa oli Suomessa toissavuonna 60 miljoonan euron paikkeilla, putosi se viime vuonna runsaaseen 40 miljoonaan euroon. Valtaosa puuntyöstökonekauppiaista kertoo liikevaihtonsa pudonneen prosentin paikkeilla, joskin poikkeuksen muodostaa Penope Oy, jonka liikevaihto jopa nousi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Aktiivisen myyntityön lisäksi meillä oli onneksi vanhaa hyvää tilauskantaa, joka ulottui vielä viime vuoden puolelle, kertoo Penope Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kivistö. Niiden konekauppiaiden kohdalla, joilla oli toimintaa myös Baltiassa, tuloksen pudotus selittyy osittain Baltian markkinoita Suomea rajummin kohdanneella lamalla. Volyymien sopeuttamista Selvintä lasku on ollut levyntyöstökoneissa ja puusepänteollisuuden peruskoneissa, kun taas massiivipuun työstöön tarvittavia koneita myytiin suhteessa edellisvuotta enemmän. Viime keväänä jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli levyntyöstökoneiden kauppa pudonnut 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, muistelee Eurotec Oy:n toimitusjohtaja Anssi Tiira. Konekaupan kannattavuus tulee käytännössä siitä, että alan toimijat sopeuttavat volyyminsa alhaisemmalle tasolle. Suomen puuntyöstökonekaupan johtonelikko on ennallaan eli Penope Oy (liikevaihto vuonna 2009 n. 17 milj. eur), Projecta Oy (n. 8 milj.), Awutek Oy (n. 5 milj.) ja Eurotec Oy (n. 3 milj.). Uskon, että tulemme tämän ja ensi vuoden ajaksi Suomessa putoamaan hyvien vuosien tasosta tuollaiselle prosentin tasolle. Ne jotka pystyvät pitämään toiminnan käynnissä ja asiakkaat tyytyväisinä ja tekemään sen vielä kannattavasti, tulevat pysymään mukana kisassa, arvioi Projecta Oy:n toimitusjohtaja Reijo Laaksonen. Alan uusimman yrityksen, Innomac Oy:n myyntijohtaja Pasi Vuohelainen uskoo kuitenkin konemarkkinoiden kasvavan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Varovaista kasvua odotettavissa Viime vuosia tarkastellessa on hyvä muistaa, että talouden notkahdus oli lyhyt, joskin raju. Alkanut vuosi onkin otettu vastaan monissa yrityksissä jännittynein, mutta toiveikkain tuntein. Tilauskanta on lievässä nousussa ja tarjouksia kysytään huomattavasti viime vuotta runsaammin. Investointipaineet puusepänteollisuudessa ovat selvästi kasvaneet. Huomattavaa onkin pienten yritysten aktiivisuus investointien suunnittelussa, samalla kun suuret metsäkonsernit ovat panneet suunnitelmansa jäihin. Viime vuonnakin kauppaa käytiin lähinnä perheyritysten kanssa, huomauttaa Awutek Oy:n toimitusjohtaja Erik Torkko. Vaikka puuntyöstökonekaupasta poistuikin viime vuonna kaksi toimijaa, tulee kilpailu markkinaosuuksista olemaan varmasti kova. Alan johtavien konekauppiaiden taseet ovat sen verran vahvassa kunnossa, että uusia alasajoja tuskin on tiedossa. Mahdollisesti markkinoiden uusjakoa voidaan ounastella, mutta ei mitään merkittävämpää. En usko puuntyöstökonemarkkinoiden enää koskaan kasvavan hyvien vuosien tasolle. Saattaa olla, että näemme tulevaisuudessa konekauppiaiden yhdistymisiä, kuten Tanskassa on tapahtunut viime vuosina, Anssi Tiira toteaa. Opetettu liian hyvälle Viime vuosina on moni konekauppias pyrkinyt parantamaan palvelujaan tarjoamalla mm. entistä monipuolisempia after sales -palveluja huoltosopimuksineen ja koulutuksineen. Uusimmat puuntyöstökoneet ovat kuitenkin entistä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä, samoin koneiden koko Nyt Markkinatorin ilmoitukset tämän kokoisina! Hinta vain 75, sis.alv. Myyt tai ostat, käytä Markkinatoria! Jätä ilmoituksesi on kasvanut laitekokonaisuuksiksi, mikä on todella vaikeuttanut ajan tasalla olevan huollon ylläpitoa. Toisaalta koneinvestointien siirto tulevaisuuteen lisää nykyisten koneiden huoltotarvetta. Tosiasia on myös, että konekauppiaat ovat totuttaneet asiakkaansa jo 1980-luvulla liian hyvälle sisällyttämällä usein huollot konekaupan hintaan. Puusepät eivät yksinkertaisesti ole halukkaita maksamaan huoltopalveluista, mikä on täysin erilainen suhtautuminen kuin esimerkiksi metalliteollisuudessa, Erik Torkko huomauttaa. Laskevan auringon alako? Haastatellut konekaupan edustajat eivät usko suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn olevan kuitenkaan kiinni pelkästään laiteinvestoinneista. Sitä vastoin asiakaslähtöisyydellä ja tuotannon joustavuudella uskotaan kilpailtavan ulkomaista teollisuutta ja tuontia vastaan. Eniten suomalaista puuteollisuutta auttaisi, jos valtiovalta tekisi puusta rakentamisen helpommaksi. Arkkitehdeille ja rakennusinsinööreille tulisi lisätä myös puurakentamisen koulutusta, lisää Jarmo Kivistö. Mielenkiintoista on ollut huomata, että samalla kun osa suomalaisista puusepänteollisuusyrityksistä painii toimeentulonsa kanssa, osa painaa tuotteitaan maailmalle sorvit punaisena. Uskoisin laman johtaneen kaikissa jakeluportaissa tehokkaampaan toimintaan, ja sitä kautta tuloskunto on parempi pienemmälläkin volyymillä. Toimintatapoja ja organisaatioita muutetaan, jotta kustannustaso olisi mahdollisimman kevyt, toteaa Reijo Laaksonen. Vaikka puusepänteollisuudesta puhutaankin laskevan auringon alana, haastatellut uskovat rakentamisen ja varsinkin puusta rakentamisen elpymisen tuovan lisäpiristettä myös puutuoteteollisuuteen. Huonekaluteollisuuden tulevaisuutta ei kuitenkaan nähdä yhtä toiveikkaana. MUOTOILUPALVELU Design Prototyypit Mes - suosasto- ja markkinoinnin suunnittelu Pakkaussuunnittelu Verkkosivut. Nallegraf. Woodplanet oy. Rudanko design. Ari\ nalle\ Karhu P Markku Rudanko P

15 numero 2/2010 Puu&Tekniikka 15 Kun haluat tuloksia Massatuotannon aika on Suomessa varmasti ohi, mutta uskon yritysten, jotka pystyvät uusiutumaan markkinoiden vaatimusten mukaan vaikkapa räätälöillyillä tuotteilla, tulevat pärjäämään jatkossakin, toteaa Pasi Vuohelainen. Kyllä niin rahan hinta kuin kustannuksetkin tulevat globaalisti tasoittumaan jatkossa, se on varmaa. Messujen rooli muuttunut Messu mediavälineenä on muuttunut mm. internetin myötä. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perinteisen kokoisista messusatsauksista halutaan tinkiä. Konekauppiaita edustavan Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:n Puuntyöstökonejaoston konemaahantuojia ei tullakaan näkemään Lahden ensi lokakuisilla puuntyöstökonemessuilla aikaisempien vuosien investointilaajuudessa. Messuesiintymisistä ollaan yhä enenevässä määrin siirtymässä omiin pienempimuotoisiin näyttelyihin ja täsmäasiakaskäynteihin konevalmistajien tehtailla. Tulevan kevään kansainvälisillä konemessuilla on myös havaittavissa rintamien rakoilua, osa konevalmistajista on valinnut perinteisten Milanon Xylexpo -messujen sijaan pari viikkoa aikaisemmin järjestettävät Riminin Technodomus -messut. Kimmo Janas mainonnaltasi, valitse Puu&Tekniikka kappaleen levikki tavoittaa nykyiset ja potentiaalit asiakkaasi. Edullisimmin. Kontaktihinta * eri puualan lehdissä A4, 4-v A5, 4-v Puu&Tekniikka Puumies Woodworking * ( ilmoituksen hinta snt/levikkikappale, ilmoitetuin hinnastohinnoin) Ilmoitushinnat ovat sivuillamme Soita Maija-Liisa Saksa, , Vedä myyntisi nousuun! Vuoden 2010 ilmestymisaikataulu Nro Ilmestyy Teema + jakelu Huonekaluteollisuus, teollinen muotoilu, koulutus, lisäjakelu: Olo.Muoto 10 (Lahti ) Pintakäsittely, kalusteteollisuus Puuntyöstökoneet, lisäjakelu: Xylexpo (Milano 4..5.) Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely Huonekaluteollisuus, suunnittelu, lisäjakelu: Habitare 10 (Helsinki ) Puusta rakentaminen, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, FinnBuild 2010 (Helsinki ) Puuntyöstökoneet, alihankinta, lisäjakelu: Puuntyöstö (Lahti ) Bioenergia, sahateollisuus, lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere ) Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus Puusta rakentaminen, koulutus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot SCA Timber yksi Euroopan johtavista sahatavaran ja sahatavarajalosteiden toimittajista Uudenaikaiset laitoksemme sijaitsevat Keski- ja Pohjois- Ruotsissa. Valikoimaamme kuuluvat mm. pohjoisen tiukkasyinen mänty- ja hyvälaatuinen kuusisahatavara. SCA:lla on omat myyntiorganisaatiot, jalostustoimintaa sekä kattava jakeluverkosto Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. SCA on Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja. 2,6 milj hehtaarin metsänomistuksella. Pystymme takaamaan puuraaka-aineen saatavuuden kaikissa markkinatilanteissa sekä palvelemaan asiakkaitamme luotettavasti. Ville Liimola Suomen myyntipäällikkö Puhelin: Sähköposti: Vilhelmina Munksund Severn Timber Hull Stoke-on-Trent Fécamp Rochefort SCA Timber on yksi Euroopan suurimmista sahateollisuusyrityksistä käsittäen seitsemän sahalaitosta, puunjalostusyksikköjä sekä jakeluja tukkutoimintaa. Sahatavaran kokonaistuotanto on 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Jämtlamell Bollsta Tunadal Rundvik Holmsund Metsänomistus Sahalaitokset Jalostuslaitos / jakelu SCA Timber on osa SCA-konsernia, joka on globaali kulutustavara- ja paperiyritys. SCA kehittää, valmistaa ja markkinoi henkilökohtaisia hygieniatuotteita, pehmopaperia, pakkausratkaisuja, painopaperia sekä sahatavaraa. Konsernin tuotteita myydään noin 90 maassa. SCA työllistää noin henkilöä.

16 16 Puu&Tekniikka numero 2/2010 Sorb Tech - tulevaisuuden teräs? Työstökoneen rungon tarkoitus pysyä liikkumattomana ja imeä itseensä työstön aikana syntyvät suuret energiavoimat. Homag Group AG on kehittänyt uudenlaisen runkomateriaalin työstökoneille. Se parantaa työstön laatua ja tehoa. Mineraaliteknologiaan pohjautuva kehitysprojekti käynnistettiin noin viisi vuotta sitten. Mineraalimateriaalit ovat tukevia, ne värähtelevät hyvin vähän ja ne täyttävät konedynamiikalle ja -tarkkuudelle asetetut vaatimukset Uusi Sorb Tech on kuituvahvisteinen mineraaliseos, jonka pääasiallien ominaisuus on suuri vaimennuskyky. Mineraalivalusta valmistetut konerungot pidentävät työkalujen käyttöaikaa ja niillä saadaan aikaan suurempia syöttö- ja kiihdytysnopeuksia. Eri runkorakenteiden kanssa suoritettiin mm. 4 miljoonaa kuormitusjaksoa, jotka simuloivat koneen koko elinkaaren kestokuormituksia. Tulosten mukaan Sorb Tech -materiaalista valmistetussa peruskoneessa on suuri massa ja erinomainen vaimennuskyky, jolloin saavutetaan aiempaa suurempia nopeuksia ja tuottavuuden kasvua. Uusi materiaali tekee rungosta kestävän ja se imee lähes kaikki värähtelyt itseensä myös vaativassa työstössä. Tämä parantaa pinnan laatua ja pidentää työkalujen käyttöaikaa. Sorb Tech vähentää myös energian tarvetta erityisesti hitsattuun teräsrakenteeseen verrattuna. Homag Group AG on hakenut kuituvahvisteisen mineraaliseoksen käytölle koneenrakennuksessa jo lukuisia patentteja. Ensimmäisten tuotteiden joukossa lanseerattiin uusi Bütfering SWT 900 -hiomakonesarja, joka on valmistettu Sorb Techista. Homag ja Weeke ovat lanseeranneet materiaalista kokonaisen CNC-työstökeskuksien sarjan, johon kuuluvat mm. mallit BMG 400 ja BMG 500. Myös Holzma 5-sarjan levynpaloittelusahat pohjautuvat Sorb Techiin. Uutuuksia opetuskäyttöön Belgialainen Robland Landuyt N.V, yksi maailman suurimmista peruskoneiden valmistajista, laajentaa tuotantoaan uudella mallistolla. Robland on tuonut markkinoille puolisen tusinaa uutta konemallia: kaksi tasohöylää mm, kaksi oikotasohöylää mm sekä kolme pyörösahaa (terän Ø mm). Edullinen 410 mm oikotasohöylä NXSD 410 sopii erityisesti myös ala-asteen käyttöön. Toiminnon muuttaminen oikohöyläyksestä tasohöyläykseen tapahtuu nopeasti ja yksinkertaisesti kääntämällä/ kallistamalla oikaisupöydät sivulle sekä puruhuppu kutterin päälle. Aikaa toiminto vie enimmillään 20 sekuntia. Muuttaminen tasohöyläyksestä oikohöyläykseen tapahtuu käänteisessä järjestyksessä ja on yhtä nopeaa ja yksinkertaista kuin toiseen suuntaan. Oikaisupöydät asettuvat varmasti oikealle paikalleen, Timanttipinnoite puuntyöstöteriin Diarc -Technology Oy valmistaa amorfisia timanttipinnoitteita vaativiin kohteisiin. Pinnoittamalla työkalut ja leikkuuterät kovalla ja kestävällä Diarc timanttipinnoitteella leikkaava särmä pysyy terävänä ja terän käyttöikä pitenee. Diarc -pinnoitteita valmistetaan Espoossa yrityksen itse kehittämällä pinnoitusmenetelmällä, joka mahdollistaa amorfisen timanttipinnoitteen valmistamisen matalassa lämpötilassa. Tämän ansiosta menetelmä soveltuu myös lämpöherkille materiaaleille. Valtaosa Diarcin pinnoituspalvelun myynnistä menee vientiin. Suomessa yritys palvelee myös loppuasiakkaita. Puuntyöstöteristä pinnoitukseen soveltuvat erityisesti kovametalliset terälaput ja profiiliterät, mutta myös jyrsimien, porien, kursojen sekä pyörösahojen timanttipinnoitus onnistuu. Matalan pinnoituslämpötilan ansiosta myös juotetuilla teräpaloilla olevien työkalujen pinnoitus sujuu ongelmitta. Lisätietoja: Diarc-Technology Oy eikä mitään säätöjä näin ollen tarvitse tehdä. Oppilaitoskäyttöön toimitettavissa koneissa on 3 kpl sienenmallisia hätäseis-pysäyttimiä vakiona. Lisätiedot: Hakkeen ja purun kuivaaja Mühlböckilta Kuivaamovalmistaja Mühlböck on kehittänyt kuivaamon hakkeen ja purun kuivaukseen. Modulaarinen kuivaamo voidaan liittää osaksi sahan tuotantoprosessia. Laitteen kuivauskapasiteetiksi saadaan riippuen kuivattavasta materiaalista ja liitetystä lämmitysenergiasta 2 im³/h aina 100 im³/h. Kuivaamolla voidaan kuivata sahanpurua, haketta, kuorta ja useita muita irtomateriaaleja. Kuivattava materiaali siirtyy tärykourua pitkin ja samalla siihen puhalletaan lämmintä kuivatusilmaa. Lämpöenergiankäyttö (0,8 kwh)/kg vettä merkitsee noin prosentin energia- Mittaus- ja ohjausjärjestelmät tukista valmiiseen sahatavaraan. Tuotteitamme sahateollisuuteen: Dynalyse tuotteet lujuuslajitteluun mahdollistavat rakennesahatavaran CE-merkinnän. Tarjolla nyt myös käytettyjä Dynagradeja! Tukkimittarit Sahatavaran muodon ja dimension mittaukset poikittaiskuljettimella Höylätavaran muodonmittaus pitkittäiskuljettimella Esim. ponttien mittavalvonta Kannattavuutta rakentaessa, Limab. Pekka Haimi Juho Virta säästöä nykyisiin kuivausjärjestelmiin verrattuna. Kuivaamon lämmitys voi olla lämminvesilämmitys tai höyry, suora lämminilmalämmitys esim. savukaasukondensaatiosta kuivauslämpötilan ollessa 45 C 140 C. Syötetystä lämpöenergiamäärästä riippuen voidaan kuivata hitaammin tai nopeammin. Lisätietoja: Ilmoitushinnat osoitteessa Seuraavat -lehdet: Huonekaluteollisuus, teollinen muotoilu, koulutus. Lisäjakelu: Olo.Muoto 10 Lahdessa. Aineistot Pintakäsittely, kalusteteollisuus. Aineistot Soita ja varaa ilmoitustilasi heti numerosta / Maija-Liisa Saksa, parhaat paikat menevät ensin

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Q2 osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Keskeistä tammi kesäkuun osavuosikatsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä Q2:lla saadut tilaukset

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj Suominen Yhtymä Oyj Tulostiedote 1.1. 31.12.211 Esitys 17.2.212 Suominen Yhtymä Oyj 17.2.212 1 Suomisen 211 lyhyesti Avainluvut ja keskeiset tapahtumat Milj. Q4/211 Q4/21 211 21 Liikevaihto 85,5 45,3 216,3

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 TAMMI-KESÄKUU 2010 Tammi-kesäkuussa 2010 Marimekko-konsernin liikevaihto laski hieman ja oli 31,8 milj. euroa (32,3 milj. euroa). Liikevoitto parani selvästi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Wood Broker to the World!

Wood Broker to the World! Woodmarketnet Oy Woodmarketnet Oy Venture Capital Day - 13.1.2000 Ydinbisneksemme on elektronisen kaupankäynnin ratkaisujen tuottaminen saha- ja puutavara-alan kansalliseen ja kansainväliseen kauppaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot