Spektroskopiaa & Ocean Opticsin HR4000 & USB spektrometrit teoriassa ja käytännössä Jari Juoksukangas Antti Jokelainen Henrikki Haavisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Spektroskopiaa & Ocean Opticsin HR4000 & USB2000+ - spektrometrit teoriassa ja käytännössä Jari Juoksukangas Antti Jokelainen Henrikki Haavisto"

Transkriptio

1 Spektroskopiaa & Ocean Opticsin HR4000 & USB spektrometrit teoriassa ja käytännössä Jari Juoksukangas Antti Jokelainen Henrikki Haavisto

2 2 Sisällys JOHDANTO... 4 SPEKTRIMITTAUKSEN TEORIAA... 5 VALO... 5 Valon fysiikka... 5 Spektri... 5 Optinen hila... 6 Valon spektrin hyödyntäminen mittauksilla... 6 SPEKTROSKOPIA JA SPEKTROMETRI... 6 Spektrometrin kokoonpano... 7 Aukkolevy... 8 Suodatin ja peilit... 9 L2 ja L4 ilmaisimen keräilylinssi... 9 Ilmaisin... 9 OFLV-suodattimet... 9 UV2 ja UV4 valinnainen ilmaisinikkunan päivitys... 9 HR4000:n ja USB2000+:n teknisiä tietoja ja eroavaisuuksia Koulun laitteisto MITTAUSKALUSTON ASETTAMINEN OHJE OOIBASE32-OHJELMALLE MITTALAITTEEN ASETUS OOIBASE32-OHJELMASSA MITTAAMINEN OOIBASE32-OHJELMAN AVULLA Integrointiajan säätö Mitta-asteikon säätö MITTAUSTULOSTEN SIIRTO TOISEEN OHJELMAAN Graafisesti Numeerisesti PX-2 XENONVALOLÄHDE Valolähteen asetus OCEAN OPTICSIN OHJEKIRJAT OHJE LOGGERPRO-OHJELMALLE LOGGERPRO 3.8:N KÄYTTÖLIITTYMÄ MITTAAMINEN LOGGERPRO-OHJELMALLA Mitattavan suureen valinta Integrointiajan säätö Mitta-asteikon säätö MITATUN INFORMAATION ANALYSOINTI MITTAUSTULOSTEN SIIRTO TOISEEN OHJELMAAN Graafisesti Numeerisesti ESIMERKKIMITTAUKSIA KOBOLTTINANOPINNOITE LASISSA Läpimittaus Heijastusmittaus LED HEHKULAMPUN LÄMPÖSÄTEILY KAASUPURKAUSPUTKET Vety Argon Vesihöyry Krypton Hiilidioksidi Neon Helium... 37

3 3 TIETOKONEEN NÄYTTÖ JA RGB-VÄRIT XENONVALO HEIJASTUS YHTEENVETO LÄHTEET & HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ... 51

4 4 Johdanto Tässä raportissa tutkitaan spektrometrin teoriaa ja toimintaa pääpainopisteen keskittyessä fysiikan laboratoriotiloissakin käytetyn Ocean Opticsin USB2000- ja HR4000-spektrometreihin. Teoriaosuudessa käydään läpi näiden spektrometrien toimintaperiaate osa osalta, kerrotaan miten valon avulla voidaan mitata eri asioita, ja minkä takia niitä pitää mitata juuri valon spektriä hyväksikäyttäen. Lisäksi raportti sisältää kahden tietokoneohjelman käyttöohjeet kyseisillä laitteilla mittaamiseen sekä muutamien mittaustulosten analysointia. Kuva 1, HR4000-spektrometri Kuva 2, USB2000+-spektrometri

5 5 Spektrimittauksen teoriaa Valo Valon fysiikka Valon voima on yksi seitsemästä fysiikan perussuureesta, ja sen yksikkönä käytetään kandelaa. Valovoima määritellään niin, että se on tiettyyn suuntaan yksi kandela (cd), jos valonlähde säteilee monokromaattista f = 540 THz ( λ = 555 nm ) taajuista säteilyä ja sen säteilyteho tarkastelusuuntaan on 1/683 W/sr. Valo etenee tyhjiössä tietyllä nopeudella, jota pidetään fysiikassa suurimpana saavutettavana nopeutena minkä mikään voi saavuttaa. Tätä nopeutta kutsutaan valonnopeudeksi ja se on yksi fysiikan vakioista arvollaan m/s. Valo on sähkömagneettista säteilyä. Spektri Spektrillä tarkoitetaan suureen taajuuden komponenttien jakaumaa, tai kuten valon tapauksessa voimakkuuden jakautumista aallonpituuksien suhteen. Aallonpituus saadaan, kun valonnopeus jaetaan taajuudella. Spektrin aallonpituuksien ja värien yhteyden voi nähdä kuvasta 3, jossa on esitetty koko sähkömagneettinen spektri. Jokaiselle värille on oma aallonpituusalueensa. Valkoinen valo on kaikkien värien summa eli se sisältää koko spektrin. Ihmissilmä näkee säteilyn valona, jos sen aallonpituus on väliltä nm. Alle 350 nm:n säteilyä kutsutaan ultraviolettisäteilyksi ja yli 700 nm:n säteilyä infrapunasäteilyksi. Valkoinen luonnonvalo saadaan hajotettua väreiksi prisman tai hilan avulla. Kuva 3, sähkömagneettinen spektri

6 6 Optinen hila Optinen hila valmistetaan tekemällä yhdensuuntaisia naarmuja lasilevyyn. Hila voi olla läpipäästävä tai heijastava. Hilaan osuessaan eri aallonpituudet heijastuvat eri kulmissa, jolloin pistemäisestä valonlähteestä muodostuu sateenkaarimainen raita. Eri värit hajoavat hilaominaisuuksien mukaisesti eri kulmiin kaavan (1) osoittamalla tavalla. Kaavassa d on hilavakio, n kertaluku ja λ aallonpituus. Hilalla voidaan saavuttaa huomattavasti prismaa parempi erottelukyky aallonpituuden suhteen. Parhaimmillaan hilan erottelukyky on yli kertainen. Toisin sanoen esimerkiksi 500 nanometrin aallonpituuden kohdalla erotuskyky on parempi kuin 0,005 nanometriä. Hilavakio on hilaan tehtyjen rakojen välinen välimatka ja se on yleensä noin nanometrin luokkaa. Hilavakio voidaan määrittää suuntaamalla laservalo, jonka aallonpituus λ tunnetaan, hilan läpi ja mittaamalla laserin taittumakulma α ja laskemalla kaavalla (2): (1) (2) Valon spektrin hyödyntäminen mittauksilla Valoa ja sen spektriä voidaan käyttää hyväksi mittaamaan eri aineita ja materiaaleja. Koska eri alkuaineet ja niiden yhdistelmät absorboivat jokainen eri aallonpituuksia, voidaan valon avulla mitata, mitä alkuaineita mitattava kohde sisältää. Tämän lisäksi valon aallonpituuden kokoluokasta johtuen voidaan myös mitata rakenteita, joiden koko on nanometrien luokkaa. Spektroskopia ja spektrometri Spektroskopia on spektrin mittaamista ja tutkimista. Spektriä mitataan spektrometrillä, jollaisia ovat esimerkiksi Ocean Opticsin USB2000+ ja HR4000.

7 7 Spektrometrin kokoonpano Tässä osiossa käydään läpi Ocean Opticsin USB ja HR4000-spektrometrien toiminta. Kuten kuvista 4 ja 5 voidaan havaita, nämä mittalaitteet ovat toimintaperiaatteeltaan hyvin samankaltaiset. Kuva 4, HR4000:n rakennekuva 1 SMA-liitin 2 aukkolevy 3 suodatin 4 suuntaajapeili 5 hilapeili 6 fokusointipeili 7 L2 tai L4 ilmaisimen keräilylinssi 8 CCD-ilmaisin eli -kenno 9 OFLV-suodattimet 10 UV2 tai UV4 ilmaisinikkuna

8 8 Kuva 5, USB2000+:n rakennekuva 1 SMA-liitin 2 aukkolevy 3 suodatin 4 suuntaajapeili 5 hilapeili 6 fokusointipeili 7 L2-ilmaisimen keräilylinssi 8 CCD-ilmaisin eli -kenno 9 OFLV-suodattimet 10 UV2 ilmaisinikkuna Mitattava valo syötetään laitteen SMA-liittimeen (1). Liittimen jälkeen valo kulkee siinä kiinni olevien aukkolevyn (2) ja suodattimen (3) läpi. Suodattimen jälkeen valo suunnataan suuntaajapeilillä (4) hilapeilille (5). Hilalta hajonnut valo kohdistetaan fokusointipeilin (6) avulla keräilylinsseille (7), joka suuntaa valon kennolle (8). Lisäksi laitteissa on OFLV-suodattimet (9), joiden tarkoituksena on suodattaa hilaspektristä korkeammat 2. ja 3. kertaluvun spektriviivat pois sotkemasta mittauksia ja valita tietty aallonpituusalue mittalaitteelle. UV-ilmaisinikkuna (10) on vaihtoehtoinen komponentti. Seuraavassa on selvitetty tarkemmin eri osien toiminta ja tarkoitus. Aukkolevy Kuvassa 6 esitetty aukkolevy (engl. slit) on tummasta materiaalista valmistettu levy, jossa on suorakaiteen muotoinen reikä. Se on asennettu välittömästi SMA-liittimen perään. Aukon koko määrittää laitteen mittausresoluution ja aallonpituusalueen sekä sen, kuinka paljon valoa pääsee mittausoptiikkaan. Niin USB2000+:lla kuin HR4000:llakin aukon kooksi voidaan valita 5, 10, 25, 50, 100 tai 200 µm. Molempia laitteita voidaan käyttää myös ilman aukkolevyä. Tässä tapauksessa käytettävän valokuidun halkaisija määrittää sisään menevän valon määrän ja resoluution.

9 9 Kuva 6, aukkolevy Suodatin ja peilit Suodattimella (engl. filter) suodatetaan halutut valon aallonpituudet. Suodattimia voi olla laajakaistaisia tai vain tietyn aallonpituusalueen suodattavia tai päästäviä. Suuntauspeilillä (engl. collimating mirror) suunnataan suodatettu valo hilapeilille (engl. grating), joka on käsitelty aiemmin kohdassa Optinen hila. Fokusointipeili (engl. focusing mirror) on samanlainen peili kuin suuntauspeili, ja sen tehtävänä on suunnata hilalla hajotettu valo kokoonpanosta riippuen joko L2:lle tai ilmaisimelle. L2 ja L4 ilmaisimen keräilylinssi L2/L4 ilmaisimen keräilylinssi (engl. L2/L4 detector collection lens) on vaihtoehtoinen komponentti, joka kiinnitetään ilmaisimeen. Se fokusoi valon suuren halkaisijan aukkolevyltä pienemmille ilmaisimen elementeille. L2:a tai L4:ä tulisi käyttää suuren halkaisijan aukkolevyillä ja sovelluksissa, joissa ollaan tekemisissä pienten valotasojen kanssa. Se myös parantaa mittaustehokkuutta vähentämällä ei-toivotun valon aiheuttamia vaikutuksia. Ilmaisin Ilmaisimena (engl. detector) toimiva CCD-kenno (Charge-Coupled Device) vastaanottaa valon suuntauspeililtä tai L2:lta ja muuntaa optisen signaalin digitaaliseksi. Ilmaisimen jokainen pikseli vastaa siihen osuvaan aallonpituuteen synnyttäen digitaalisen vastaavuuden. Syntynyt digitaalinen signaali syötetään lopulta tietokoneohjelmistolle. OFLV-suodattimet OFLV Variable Longpass Order-sorting Filter -kertalukusuodattimet sijaitsevat ilmaisinikkunassa ja niiden tehtävä on eliminoida toisen ja kolmannen kertaluvun vaikutuksia suodattamalla hilaspektristä korkeammat 2. ja 3. kertaluvun spektriviivat pois sotkemasta mittauksia sekä valita tietty aallonpituusalue mittalaitteelle. Mitattu spektri on puhdas 1. kertaluvun spektri n = 1 laitteiston määritellyllä aallonpituusalueella. UV2 ja UV4 valinnainen ilmaisinikkunan päivitys Spektrometreihin voidaan valita standardi-ikkunan sijaan mallista riippuen UV2 ja/tai UV4 -kvartsiikkuna. Tällainen ikkuna parantaa spektrometrin suorituskykyä alle 340 nm:n sovelluksissa.

10 10 HR4000:n ja USB2000+:n teknisiä tietoja ja eroavaisuuksia Fyysiset ominaisuudet USB2000+ HR4000 Mitat: 89.1 mm x 63.3 mm x 34.4 mm mm x mm x 45.1 mm Paino: 190 grammaa 570 grammaa Ilmaisin Ilmaisin: Sony ILX511 lineaarinen silikoni CCDkenno Ilmaisimen toiminta-alue: nm nm Toshiba TCD1304AP lineaarinen CCDkenno Pikselien lkm: 2048 pikseliä 3636 pikseliä Pikselin koko: 14 µm x 200 µm 8 µm x 200 µm Herkkyys: 75 fotonia kerralla 400 nm:llä; 41 fotonia kerralla 600 nm:llä 130 fotonia kerralla 400 nm:llä; 60 fotonia kerralla 600 nm:llä Optiikka Polttoväli: 42 mm sisääntulo; 68 mm ulostulo mm sisään- ja ulostulo Saapumisikkuna: 5, 10, 25, 50, 100 tai 200 µm leveä aukkolevy tai optinen kuitu (aukkolevy ei käytössä) 5, 10, 25, 50, 100 tai 200 µm leveä aukkolevy tai optinen kuitu (aukkolevy ei käytössä) Ilmaisimen keräilylinssi: Kyllä, L2 Kyllä, L4 OFLV OFLV ; OFLV OFLV suodatinvaihtoehdot: Ilmaisinikkunan UVsuodatin: Kyllä, UV2 Kyllä, UV4 Spektroskopia Aallonpituusalue: Hilapeilistä riippuvainen Hilapeilistä riippuvainen Optinen resoluutio: ~ nm FWHM ~ nm FWHM Signaali-kohina-suhde: 250:1 (täydellä signaalilla) 300:1 (täydellä signaalilla) A/D resoluutio 16 bittiä 14 bittiä Integraatioaika: 1 ms - 65 sekuntia 3.8 ms - 10 sekuntia Korjattu lineaarisuus: >99.8% >99.8% Elektroniikka Tehonkulutus: VDC VDC Tiedonsiirtonopeus: Täysskannaus muistiin joka 1 ms USB 2.0 tai 1.1 portilla, 300 ms sarjaportilla Täysskannaus muistiin joka 3 ms USB 2.0 portilla Sisään-/ulostulot: Ei Kyllä, 10 digitaaalista ja käyttäjäohjelmoitavaa GPIO:ta Analogiset kanavat: Ei Yksi 13-bittinen analoginen sisääntulo; yksi 9-bittinen analoginen ulostulo Breakout box - Ei yhteensopivuus: Liipaisumoodit: 3 moodia 4 moodia Strobe-toiminnot: Kyllä Kyllä Liitin: 22-pinninen liitin 30-pinninen liitin Tietokone Käyttöjärjestelmät: Windows 98/Me/2000/XP, Mac OS X ja Linux USB-portilla; Kaikki 32-bittiset Windows-käyttöjärjestelmät sarjaportilla Kyllä, HR4-BREAKOUT (löytyy myös koululta) Windows 98/Me/2000/XP, Mac OS X ja Linux USB-portilla; Kaikki 32-bittiset Windows-käyttöjärjestelmät sarjaportilla Tietokoneliitännät: USB 480 Mbps; RS K baud USB 480 Mbps; RS K baud Oheislaiteliitännät: I2C-liitäntä SPI (3-wire); I2C-liitäntä Taulukko 1. HR4000:n ja USB2000+:n teknisiä tietoja ja eroavaisuuksia.

11 11 Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, mittalaitteiden aallonpituusalue on sama, mutta HR4000:n mittaustarkkuus on huomattavasti parempi kuin USB2000+:n; sen käyttämällä Toshiban valmistamalla kennolla on suurempi resoluutio ja se kykenee vastaanottamaan suuremman määrän fotoneita kerrallaan. Siinä on suurempi polttoväli, sen optinen resoluutio on tarkempi ja signaalikohinasuhde parempi. Myös joidenkin filttereiden osalta HR4000:een on saatavilla tehokkaampia versioita ja sen lisälaiteliitettävyys on parempi. USB2000+ puolestaan on pienempikokoinen ja sen A/D-muunnos on tarkempi, sen tiedonsiirtonopeus on parempi ja tehonkulutus pienempi. Se on myös noin puolet halvempi kuin HR4000 ( $2639 vs. $4619). Koulun laitteisto Kuten aiemmin on mainittu, spektrometrin aallonpituusaluetta voidaan säätää aukkolevyllä. Koulun laitteissa näin on tehty, ja eri laitteilla voidaankin mitata eri aallonpituusalueita. Aallonpituusresoluutio on 0,02 nm 10 nm laitteesta ja aallonpituusalueesta riippuen (ks. taulukko 1). Koululta löytyy ainakin seuraavat spektrometrit: - USB2000 o aallonpituusalue: nm o hila 600 lines blazed at 400 nm o asennetut optiot: OFLV-3 -suodatin, L2 linssi, 25 µm aukkolevy - USB2000 o aallonpituusalue: nm o hila 600 lines blazed at 500 nm o asennetut optiot: L2 linssi, 200 µm aukkolevy, SAG+ - HR4000 o aallonpituusalue: nm o hila 1200 lines blazed at 750 nm o asennetut optiot: VIS-ikkuna, 5 µm aukkolevy, OG590-suodatin Kuva 7. Koulun Ocean Optics -laitteisto.

12 12 Kuvassa 7 on esitetty koululta löytyvä laitteisto: 1 USB2000, spektrometri 2 HR4000, spektrometri 3 PX-2, xenonvalolähde 4 HR4000 Break-Out Box 5 LS-1-CAL, kalibrointivalaisin 6 FOIS-1, valotehoa integroiva mittausontelo 7 LED-PS, ledin kontrolleri ja virtalähde 8 optinen metallivahvistettu kuitumittauskaapeli Huomaa, että kuitukaapelin päät pitää aina suojata, jotta niihin ei mene likaa ja jotta ne eivät likaannu eikä naarmuunnu. Aina kun ne ovat vapaana irti mittalaitteista tai mittauskohteesta ne pitää peittää muovisuojuksella!

13 13 Mittauskaluston asettaminen Kuva 8. Ledin spektrin mittauskalusto Kuvassa 8 on esitetty ledin spektrin mittauksessa käytettävä laitteisto: A USB2000 (spektrometri) B LED-PS (ledin kontrolleri ja virtalähde) C FOIS-1 (valotehoa integroiva mittausontelo) Spektrometrimittauksessa kytketään spektrometri (kuvan 8 tapauksessa A) tietokoneeseen USBpiuhalla (1). Mitattava valonlähde ohjataan valokuidulla spektrometrin SMA-liittimeen (2a), tässä tapauksessa FOIS-1:n (C) liittimeltä (2b). Mittauksesta riippuen valokuidun toinen pää voi olla myös irrallaan, esimerkiksi taivaan tai näyttöpäätteen spektriä mitattaessa. Usein tällaisessakin mittauksessa se tulisi vertailukelpoisen mittaustuloksen saamiseksi kuitenkin kiinnittää kiinteään pidikkeeseen mittauksen ajaksi, kuten kuvissa 25 ja 27. Kytke laitteisiin virrat (kuvan tapauksessa LED-PS:n dc-liitin (3) ja virtakytkin) ja aseta LED-PS (4a) ja FOIS-1 (4b) vastakkain.

14 14 Ohje OOIBase32-ohjelmalle Mittalaitteen asetus OOIBase32-ohjelmassa Käynnistä OOIBase32-ohjelma. (käynnistä-valikosta Programs Ocean Optics OOIBase32 OOIBase32 tai C:\Win\Ocean Optics\OOIBase32\OOIBase32.exe). Ohjelma saattaa antaa varoituksia puuttuvista laitteista käynnistyksen yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan haittaa. Hyväksy mahdolliset valitukset. Ohjelmaan täytyy määrittää käytettävä mittalaite ja mittausparametrit. Muuten ohjelma antaa virheilmoituksia eikä mittausta voi suorittaa. Määrittäminen tapahtuu seuraavasti: 1. Valitaan ylävalikosta Spectrometer Configure. Avautuu alla oleva ikkuna Kuva 9. Spektrometrin asetukset, aallonpituuden kalibrointi -väli-ikkuna Ikkunan ensimmäinen välilehti (kuvassa 9) määrittelee laitteen aallonpituusspeksit. Nämä määräytyvät automaattisesti tiedostosta, kun mittalaite on määritetty, joten näistä ei tarvitse tässä välittää. 2. Käytettävä mittalaite valitaan A/D Inverface -välilehdeltä (kuvassa 10). Muuta speksit laitetta vastaaviksi. USB laitteella Spectrometer Type on S2000/PC2000/USB2000/HR2000 ja A/D Converter Type on USB2000. Vastaavasti HR4000 -laitteella Spectrometer Type on S4000 ja A/D Converter Type on HR4000. Ohjelma tunnistaa laitteen sarjanumeron automaattisesti, ja kun laite on kytketty USBporttiin, sarjanumero löytyy USB Serial Number -alasvetovalikosta.

15 15 Kuva 10. Spektrometrin asetukset, käyttöliittymä -välilehti 3. Hyväksy valitut asetukset klikkaamalla OK. Mittaaminen OOIBase32-ohjelman avulla Kun mittalaite on asetettu, ohjelma aloittaa jatkuvan, reaaliaikaisen mittaamisen. Mitään erillistä käskyä tai funktiota ei siis tarvitse käyttää. Alla on esitetty muutamia ohjelman perustoimintoja. Integrointiajan säätö Joskus, kuten kuvan 11 tapauksessa, valon intensiteetti on niin suuri, että laitteen ilmaisindetektoripiiri saturoituu ja mittadata menee laitteen asteikon yli. Kuva 11. Mitattavan valon intensiteetti on liian suuri.

16 16 Tällaisessa tapauksessa voidaan säätää integrointiaika pienemmäksi kuvan 12 osoittamasta ohjelman parametri-ikkunasta. Kuva 12. Integrointiajan säätö Mitta-asteikon säätö Usein mitattava intensiteetti on mitta-asteikkoon nähden huomattavan pieni, kuten kuvassa 13. Tällöin on hyvä käyttää skaalaustoimintoja. Kuva 13. Skaalaamaton mitta-asteikko.

17 17 Ohjelman automaattisella skaalaustoiminnolla (autoscale) kuvassa 14 saadaan asteikko säädettyä automaattisesti järkeväksi. Kuva 14. Automaattinen skaalaustoiminto. Asteikot voidaan myös asettaa manuaalisesti kuvassa 15 esitetyllä tavalla. Klikkaamalla kuvan ympyröityä painiketta (set scale) aukeaa erillinen ikkuna, johon asetetaan sekä x- että y- koordinaatiston minimi- ja maksimiarvot. Kuva 15. Manuaalinen skaalaustoiminto.

18 18 Alkuperäisen skaalauksen saa palautettua klikkaamalla kuvan 16 painiketta (unscale). Kuva 16. Alkuperäisen skaalauksen palautus. Mittaustulosten siirto toiseen ohjelmaan Mittaustulokset voidaan tallentaa graafisesti tai siirtää numeerisesti toiseen ohjelmaan (kuten Matlab, MS Excel ) käsiteltäväksi. Esimerkiksi tässä raportissa myöhempänä esitetyt mittaustulokset on käsitelty graafiseen muotoon Matlabilla. Graafisesti Graafisesti data voidaan tallentaa valikosta Edit Copy Graphical Spectra tai suoraan Ctrl+C. Nyt grafiikka on kuvana leikepöydällä, josta se voidaan liittää mm. MS Wordiin, kuvankäsittelyohjelmaan jne. Numeerisesti Numeerisesti data siirretään ohjelman valikosta Edit Copy Spectral Data All Spectrometer Channels. Nyt data on leikepöydällä, josta se voidaan liittää mm. Excelin taulukkoon. Jos mittauksessa on useita kanavia, voidaan halutut kanavat valita Edit Copy Spectral Data Selected Spectrometer Channels. Tällöin näyttöön ilmestyy ikkuna, josta valitaan kopioitavat kanavat. Huomaa, että data ei välttämättä ole samassa muodossa, kuin se tulee olla ohjelmassa, jossa sitä halutaan hyödyntää. Tällöin voidaan käyttää apuna esimerkiksi muistiota tai Excel-taulukkoa, jossa korvataan esimerkiksi pilkut pisteillä ja rivivaihdot sarkaimilla.

19 19 PX-2 xenonvalolähde Mittalaitteen tehokkuus eri aallonpituuksilla on erilainen. Xenon säteilee valoa laajalla alueella (200 nm 1200 nm) ja sen aallonpituussäteilyn voimakkuusjakauma on tarkkaan tunnettu. Xenon säteilee voimakkaasti myös UV- alueella ja sillä voidaan käynnistää fotokatalyyttinen reaktio funktionaalisilla antibakteeripinnoilla. Näin ollen se toimii erinomaisen hyvänä standardilähteenä ja se sopii erinomaisesti tehokkuuskalibrointiin aallonpituuden suhteen. Valolähteen asetus 1. Kytke kaapelit seuraavasti: a. 15-nastainen piuha PX-2:n ja HR4000 Break-Out Boxin välille, kuten kuvassa 17 ylälaidassa b. lattakaapeli HR4000:n ja HR4000 Break-Out Boxin välille, kuten kuvassa 17 keskellä c. optinen mittakaapeli PX-2:n ja HR4000:n välille, kuten kuvassa 17 alla d. USB-kaapeli HR4000:n ja tietokoneen välille e. +12 V:n tasavirta PX-2:lle Kuva 17. HR4000:n ja PX-2:n kytkentä.

20 20 2. Kytke PX-2:een virta sen takana olevasta virtakytkimestä. 3. Valitse laitteesta mitattava pulssimuoto: Multiple tai Single. 4. OOIBase32-ohjelmassa tulee olla valittuna Strobe/Lamp Enable valinta kuvan 18 osoittamalla tavalla. Kuva 18. PX-2 xenonvalonlähteen asetus.

21 21 Ocean Opticsin ohjekirjat Ocean Opticsin oma, englanninkielinen Software and Technical Resources -cd-rom on kopioitu fysiikan laboratorion tietokoneisiin. Kyseisellä rompulla on muun muassa valmistajan ohjekirjat. Kopio löytyy tarvittaessa fysiikan laboratorion tietokoneista joko käynnistä-valikosta (Programs Ocean Optics OOIBase32 Ocean Optics Software and Tecnical Resources CD*) tai suoraan kovalevyltä (koneesta riippuen joko D:\Documents\Ocean Optics\OOICD.exe tai D:\Ocean Optics\OOICD.exe). Levyä voi myös kysyä fysiikan opettajalta. Klikkaamalla joko käynnistä-valikon kuvaketta tai OOICD.exe-tiedostoa käynnistyy levyn autoruntiedosto ja kuvan 19 valikko ilmestyy ruudulle. Kuva 19. Software and Technical Resources -cd-romin päävalikko. Klikkaamalla päävalikon toista linkkiä, View Product Documentation, saa auki dokumenttivalikon, joka on esitetty kuvassa 20. Varsinainen dokumenttivalikko on jaettu aiheryhmittäin, ja esimerkiksi spektrometrien ohjekirjat löytyvät kohdasta Spectrometers. Kuva 20. Software and Technical Resources -cd-romin dokumenttivalikko. Myös Ocean Opticsin internetsivustolta osoitteesta löytyy tietoa laitteista enemmän kuin tarpeeksi. Myös englanniksi.

22 22 Ohje LoggerPro-ohjelmalle HUOM! Fysiikan laboratorion tietokoneisiin on asennettu ohjelmasta useampi versio. Käytä spektrometrimittauksissa versiota 3.7 (tai uudempaa). Vanhemmat versiot eivät toimi. LoggerPro-ohjelma tunnistaa spektrometrin automaattisesti, joten varsinaista mittalaitteen asetusta ei tarvitse tehdä. Spektrometrin voi myös niin sanotusti vaihtaa lennossa. Ohjelma tunnistaa vaihdoksen ja muuttaa esimerkiksi käytetyn mitta-asteikon oikeaksi. LoggerPro 3.8:n käyttöliittymä LoggerPron painikkeet kuvassa 21: 1. automaattinen skaalaus (autoscale) 2. lähennä (zoom in) 3. loitonna (zoom out) 4. XY-osoitin mittadatalle (examine) 5. kulmakerroin (tangent) 6. tilastollinen analyysi (statistics) Kuva 21. LoggerPro 3.8 käyttöliittymä.

23 23 7. mittauksen aloitus- ja lopetuspainike (start/stop collection) 8. mittalaitteen asetukset 9. numeerinen mittausikkuna 10. graafinen mittausikkuna Mittaaminen LoggerPro-ohjelmalla LoggerPro ei mittaa dataa automaattisesti jatkuvalla mittauksella kuten OOIBase32 tekee, vaan mittaus täytyy käynnistää kuvan 21 mittauspainikkeella (painike 7). Kaikki ohjelman toiminnot eivät ole käytössä mittauksen ollessa käynnissä. Mitattavan suureen valinta Kun spektrometri kytketään LoggerPro-ohjelmaan, se oletuksenmukaisesti alkaa mitata absorptiota. Halutaan kuitenkin mitata intensiteettiä. Suure vaihdetaan valikosta Experiment Change Units Spectrometer: 1 Intensity. Integrointiajan säätö Mikäli mittalaite saturoituu ja spektrikäyrä leikkautuu tai valon intensiteetti ei ole riittävä ja käyrä jää torsoksi, voidaan mittausaika säätää spektrometrin asetuksista. Asetusikkunan saa avattua klikkaamalla mittalaitteen asetukset -painiketta (kuva 21, painike 8). Kuva 22. Mittalaitteen asetukset -ikkuna. Mittalaitteen asetukset on esitetty kuvassa 22. Mittausaikaa säädetään muuttamalla Sample Time -arvoa. Mitta-asteikon säätö Mitta-asteikkoa saa säädettyä kuvan 21 painikkeilla 1 3. Näistä automaattinen skaalaus säätää asteikon niin, että koko käyrä mahtuu sille ja koko grafiikan ala käytetään hyväksi. Skaalaa voidaan säätää manuaalisesti painikkeilla 2 ja 3.

24 24 Mitatun informaation analysointi Yksittäisen mittapisteen tarkastelu onnistuu XY-osoittimen avulla (kuva 21, painike 4). Pisteen kulmakertoimen saa kulmakerroinpainikkeella (kuva 21, painike 5). Tilastollinen analyysi (kuva 21, painike 6) tarjoaa muun muassa minimi- ja maksimiarvot. Tarkemmin painikkeen tuottama informaatio näkyy kuvassa 23. Kuva 23. Tilastollinen analyysi. Mittaustulosten siirto toiseen ohjelmaan Mittaustulokset voidaan tallentaa graafisesti tai siirtää numeerisesti toiseen ohjelmaan (kuten Matlab, MS Excel ) käsiteltäväksi. Esimerkiksi tässä raportissa myöhempänä esitetyt mittaustulokset on käsitelty graafiseen muotoon Matlabilla. Graafisesti Graafisesti datan saa kopioitua klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella halutun käppyrän päällä ja valitsemalla Copy. Nyt kuva on tietokoneen leikepöydällä, josta se voidaan liittää toiseen ohjelmaan. Huomaa, että kopiointi ei ole mahdollista, jos mittaus on käynnissä. Katkaise mittaus tarvittaessa mittauspainikkeella (kuvan 21 painike 7). Grafiikan voi myös tulostaa suoraan ohjelmasta valitsemalla File Print Graph Numeerisesti Numeerisesti data siirretään ohjelman valikosta File Export As Text. Data tallentuu normaaliin tekstitiedostoon (.txt), josta se on poimittavissa käsiteltäväksi.

25 25 Esimerkkimittauksia Tässä osiossa on käsitelty suoritettuja spektrimittauksia koulun spektrometreillä. Mitattavana oli erilaisia valonlähteitä ja valoa heijastavia materiaaleja. Kuvassa 24 on referenssinä esitetty näkyvän valon aallonpituudet. Kuva 24: Valon spektritaulukko Kobolttinanopinnoite lasissa Mittauksen tarkoituksena oli tarkastella kobolttipinnoitteen vaikutusta valon spektriin lasipinnalla. Mitattavana oli kuvan 25 lasilevy, jonka keskellä oli kuvassa selvästi sinisenä erottuva kobolttipinnoite. Suoritetut mittaukset olivat luonnonvalon läpäisy ja heijastus sekä lasin kirkkaalta osalta että kobolttipinnoitteelta. Kuva 25. Kobolttipinnoitteinen lasilevy

26 26 Läpimittaus Läpimittausta varten mitattava lasilevy ja optinen kaapeli kiinnitettiin statiiviin kuvan 26 osoittamalla tavalla. Kuva 26. Kobolttipinnoitetun levyn läpimittaus. Kuvasta 27 nähdään, että mitattaessa kobolttipinnoitteen läpi valon intensiteetti oli jonkin verran alhaisempi kuin mitattaessa kirkkaan lasin läpi, poikkeuksena sinisen värin aallonpituudet. Kobolttipinnoite vaimensi siis valoa muilla aallonpituuksilla, mutta ei sinisellä. Kuva 27. Läpimittauksen tulokset.

27 27 Heijastusmittaus Heijastusmittauksessa kobolttipinnoitteinen lasi asetettiin ikkunalaudalle valkean A4-paperiarkin päälle ja optinen mittapää kiinnitettiin statiiviin kuvan 28 osoittamalla tavalla. Kuva 28. Kobolttipinnoitetun levyn heijastusmittaus. Kuten läpimittauksessa, myös heijastusmittauksessa valon intensiteetti vaimenee kobolttipinnoitteen läpi mitattaessa muilla kuin sinisillä aallonpituuksilla. Mittaustuloksissa huomio kiinnittyy kuitenkin kobolttipinnoitteen valonheijastusta vahvistavaan vaikutukseen sinisillä aallonpituuksilla: Välillä nm kobolttipinnoitemittauksessa valon intensiteetti on korkeampi kuin kirkkaan lasin mittauksessa. Vahvistus saattaa tosin johtua myös kontrolloimattomista olosuhteista: Mitattaessa päivänvaloa mm. pilvipeitteen paksuus vaikuttaa valon intensiteettiin. Kuva 29. Heijastusmittauksen tulokset.

28 28 LED Mitattavana oli valkoinen, sininen, vihreä, keltainen, oranssi, punainen, viininpunainen ja infrapunaledi. Kuva 30. Led-mittaukset. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta että mitatut aallonpituudet vastaavat kuvan 24 aallonpituuksia. Mittaustulokset on normalisoitu ohjelmallisesti jälkikäteen ja näin ollen pohjakohina ei vastaa todellista tasoa. Kuvassa 31 esitetyistä kirkasledimittauksista voidaan todeta, että myös kirkasledien aallonpituudet vastaavat spektritaulukon aallonpituuksia. Huomattavaa on, että valkea ledi ei tuota koko näkyvän valon spektrin levyistä käyrää, vaan se koostuu kahdesta komponentista, joista yksi on sinisen ja toinen vihreän valon alueella.

29 29 Kuva 31. Kirkasledit. Hehkulampun lämpösäteily Tämän mittauksen tarkoituksena oli osoittaa hehkulampun lämpösäteily HR4000:n aallonpituusalueella 750 nm 925 nm, toisin sanoen hehkulampun aiheuttama näkyvän valon alueen ulkopuolinen (infrapuna-) säteily. Kuvasta 32 nähdään, kuinka säteilyä esiintyy juuri mitattavalla alueella. Kuvassa esiintyvä piikki 830 nm:n kohdalla johtuu laitteen omasta virheestä. Tämä testattiin sulkemalla HR4000:n sensorin suojus ja näin estämällä valon pääsyn sensorille. Piikki näkyi mittaustuloksissa edelleen.

30 30 Kuva 32. Hehkulampun lämpösäteilymittaus. Kaasupurkausputket Kuva 33. Kaasupurkausputki.

31 31 Kaasupurkausmittauksissa tutkittiin eri kaasujen spektrejä kuvan 33 laitteella. Tutkittavat kaasut olivat vety, argon, vesihöyry, krypton, hiilidioksidi, neon ja helium. Vety Kuva 34. Vetymittaus. Näkyvän valon alueella vedyn spektrissä selvimmin ovat esillä ns. Balmerin sarjan viivat. Balmerin sarjan mukaan vedyn lähettämä spektri sisältää neljää aallonpituutta (410 nm, 434 nm, 486 nm, 656 nm). Näistä jokainen on selvästi erotettavissa sekä kuvasta 34 että referenssikuvasta 35. Kuva 35, Vedyn teoreettinen spektri näkyvän valon alueella.

32 32 Argon Kuva 36. Argonmittaus. Kuten kuva 36 osoittaa, argonin spektrin varsinaiset huiput sijaitsevat näkyvän valon ulkopuolella. Spektri koostuu suuresta määrästä aallonpituuksia, joista suurin osa sijoittuu välille n. 700 nm 870 nm. Näistä hallitsevimpina n. 760 nm:n ja 810 nm:n aallonpituudet. Pieni spektrirypäs esiintyy myös n. 420 nm:n alueella. Tämä, selvästi vaimeampi esiintymä näkyy selvemmin ja laajamittaisemmin kuvassa 37, jossa on havaittavissa spektripiikkejä koko välillä 400 nm 500 nm. Se, miksi näitä spektrin osia ei näy kuvassa 36 on selitettävissä suhteessa huomattavasti suuremmilla spektripiikeillä alueella 700 nm 870 nm. Kuva 37. Argonin teoreettinen spektri näkyvän valon alueella.

33 33 Vesihöyry Kuva 38. Vesihöyrymittaus. Kuten kuvasta 38 nähdään, vesihöyryllä on kaksi dominoivaa spektripiikkiä n. 490 nm:n ja 650 nm:n kohdilla. Tämän lisäksi sillä on kolme selvästi vaimeampaa spektriviivaa, joista kaksi sijoittuu näkyvän valon ulkopuolelle (n. 780nm ja 850nm) ja yksi n. 430 nm:n kohdalle.

34 34 Krypton Kuva 39. Kryptonmittaus. Kryptonin spektrin voimakkaimmat aallonpituudet sijaitsevat IR-alueella. Näistä kaksi on selvästi muita voimakkaampia. Spektri levittäytyy nm:n aallonpituusalueelle. Dominoivat aallonpituudet ovat noin 760 nm ja 810 nm. Nämä samat aallonpituudet ovat hallitsevia myös argonilla. Lisäksi kryptonin spektrissä on näkyvän valon alueella kolme kohtalaisen voimakasta piikkiä (560 nm, 590 nm ja 650 nm) sekä useita matalan intensiteetin spektripiikkejä välillä nm. Nämä ovat selvästi havaittavissa kuvassa 40. Muut kuvassa 40 esiintyvät aallonpituudet ovat intensiteetiltään niin pieniä suhteessa IR-alueen säteilyyn, että ne eivät kuvassa 39 näy. Kuva 40. Kryptonin teoreettinen spektri näkyvän valon alueella.

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu

Lisätiedot

CEM DT-3353 Pihtimittari

CEM DT-3353 Pihtimittari CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa Sisällys Laitteen käyttöönotto...3 Latauskehdon asennus...3 Tiedonsiirto-ohjelman asennus...4 Keräilylaitteen käyttö...5 Viivakoodien luku...5

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Sisällysluettelo. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa.

Sisällysluettelo. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa. 2 Sisällysluettelo Aihe: Sivunumero: 1. Yleistä tietoa laitteesta 1.1. Tärkeimmät ominaisuudet 3. 1.2. Laitteistovaatimukset 3. 1.3. Rajoitukset/kiellot 3. 2. Piirtopöydän esittely 2.1. Laitteen osat 4.

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

DS150E:n käyttöopas. Dangerfield June 2009 V3.0 Delphi PSS

DS150E:n käyttöopas. Dangerfield June 2009 V3.0 Delphi PSS DS150E:n käyttöopas 1 SISÄLTÖ Osat.......3 Asennusohjeet..... 5 Bluetoothin asetusten määritys...26 Diagnoosiohjelma....39 ECU:n kirjoitus (OBD)... 86 Skannaus....89 Historia...94 EOBD-yhteys..97 Tiedosto..41

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Tuen kotisivu: http://support.magix.net

Tuen kotisivu: http://support.magix.net Manual 26 Tuki Tuki Kun otat yhteytää MAGIX-tukeen, varmista että saatavillasi on tarvittavat tiedot järjestelmästäsi ja tarkka kuvaus ongelmasta. Mitä enemmän pystyt antamaan tietoa ongelmastasi, sitä

Lisätiedot

Proteiinituoton optimointi kuoppalevyllä

Proteiinituoton optimointi kuoppalevyllä Proteiinituoton optimointi kuoppalevyllä Johdanto Ennen ison mittakaavan proteiinituottoja kasvatusolosuhteita kannattaa optimoida. Perinteisesti näitä on tehty käsityönä, mutta solukasvatusten seuranta

Lisätiedot

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje WBelectronics Infinity USB Phoenix - Käyttöohje Johdanto Laitteen asentaminen Onneksi olkoon Infinity USB Phoenix -laitteen hankinnasta! Infinity kytketään toimintaan kolmessa vaiheessa: 1) Asenna laite

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

KREATEL IPTV-STB 1510 ASENNUSOHJE

KREATEL IPTV-STB 1510 ASENNUSOHJE 1 (9) KREATEL IPTV-STB 1510 Mikä IPTV-boksi on? Pystyäksesi katsomaan normaalilla TV-vastaanottimellasi digitaalisia -lähetyksiä, tarvitset IPTV-boksin, joka muuntaa laajakaistaverkossa välitettävän digitaalisesti

Lisätiedot

1 Tivax siirto uuteen koneeseen

1 Tivax siirto uuteen koneeseen Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla

Lisätiedot

Topfieldin sarjaporttipäivitystyökalun asennus(rs232)

Topfieldin sarjaporttipäivitystyökalun asennus(rs232) Topfieldin sarjaporttipäivitystyökalun asennus(rs232) Oheinen kuvasarja selitysteksteineen opastaa sinut onnistuneesti päivittämään Topfield -vastaanottimesi. - Lataa sarjaportti -päivitystyökalu -sivustolta

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

AALTO-VALVONTALAITE TST5102

AALTO-VALVONTALAITE TST5102 AALTO-VALVONTALAITE TST5102 KONFIGUROINTI- JA KÄYTTÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VALVONTALAITTEEN ASENNUS... 3 3. VALVONTALAITTEEN KONFIGUROINTI HYPERTERMINAL-OHJELMALLA... 3 3.1 Valaisimien

Lisätiedot

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti: HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis

Lisätiedot

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana Tilastolliset ohjelmistot 805340A Pinja Pikkuhookana Sisältö 1 SPSS 1.1 Yleistä 1.2 Aineiston syöttäminen 1.3 Aineistoon tutustuminen 1.4 Kuvien piirtäminen 1.5 Kuvien muokkaaminen 1.6 Aineistojen muokkaaminen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0 KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta

Lisätiedot

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jouni Pousi Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien identifiointi Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Tämä ohje sisältää vaihtoehtoisen tavan laskuharjoituksen

Lisätiedot

Riistakameran käyttöohje

Riistakameran käyttöohje Riistakameran käyttöohje Sisällysluettelo I. Pikakäyttöönotto... 2 1. Etupaneeli... 2 2. Alaosa ja virtakytkin... 3 Automaattinen infrapunakuvaustila... 3 Testitila... 3 Liitännät... 3 3. Patterin asettaminen...

Lisätiedot

TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje

TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje 1.02 Version 1.8.2011 Uusin versio tästä käsirkirjasta löytyy internet-osoitteesta: http://www.microdata.fi/pdf/tuta/tuta-q2_kasikirja.pdf Copyright 2011 Microdata

Lisätiedot

5.6.2013. a. Tavallisesti

5.6.2013. a. Tavallisesti Fysiikan oppilaslaboratorio 5.6.2013 Katja Kuitunenn LOGGER PRO 1 Johdanto KÄYTTÖOHJE Fysiikan oppilaslaboratoriossa useissa töissä käytössä oleva Logger Pro 3 on ohjelma, jolla ohjetaan tietotokoneistettuja

Lisätiedot

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ Windows XP-käyttöjärjestelmän asetuksilla sekä Word-asetuksilla voit vaikuttaa tietokoneen näytön ulkoasuun, selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen.. 1) ASETUKSET

Lisätiedot

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1 1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Noora Tossavainen PSfrag replacements x y Laudatur-opintojen harjoitustyö Heinäkuu 2002 Fysiikan laitos Joensuun yliopisto Noora Tossavainen

Lisätiedot

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto:

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Ennen vanhan puhelimesi käytöstä poistoa, pidäthän huolen, että olet synkronisoinut yhteystietosi Exchange palvelimelle! iphone 4 yhdellä silmäyksellä Purettuasi

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015 TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO - Kannettava tietokone Panasonic CF-29, verkkolaturi, autolaturi ja langaton hiiri. (vara-akku) - Emit 250 -lukijaleimasin - MTR4-kortinlukija

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa

Lisätiedot

MASSER Loader V2.00. käyttö- ja asennusohje 5.5.2014

MASSER Loader V2.00. käyttö- ja asennusohje 5.5.2014 MASSER Loader V2.00 käyttö- ja asennusohje 5.5.2014 Masser Oy Tel. +358 400 904 500 BID No 0665142-9 Jämytie 1 Fax. +358 16 282 554 VAT No. FI06651429 FI-96910 Rovaniemi, Finland Domicile Rovaniemi OHJELMAN

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio): Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Hyvä asiakas! Toivotamme paljon iloa sekä helpotusta työhösi Mitsumi Scroll Mousen kanssa! Mitsumi Europe

Hyvä asiakas! Toivotamme paljon iloa sekä helpotusta työhösi Mitsumi Scroll Mousen kanssa! Mitsumi Europe Hyvä asiakas! Kiitämme luottamuksesta, jota olet osoittanut hankkimalla Scroll Mousen. Tämän hiiren Scroll-painikkeella voit vierittää ja skaalata Windows 95/98 ja Windows NT 4.0 - järjestelmiin kuuluvissa

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

LevelOne PLI-2030. Asennusohje. 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta. Versio 07.04.12ish

LevelOne PLI-2030. Asennusohje. 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta. Versio 07.04.12ish LevelOne PLI-2030 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta Asennusohje Versio 07.04.12ish Esittely LevelOne 200Mbps HomePlug AV Ethernet-sillan avulla voit kytkeä mitkä tahansa Ethernet-liitännällä varustetut

Lisätiedot

Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin

Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin SAMURAI on SINUS Messtechnik GmbH:n uusin ohjelmisto melun ja tärinän mittauksiin ja reaaliaikaiseen analysointiin. Tiedonkeruulaitteena

Lisätiedot

Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä

Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8 Tasot ja kanavat Yleistä Tasot eli layerit ovat tärkeä osa nykyajan kuvankäsittelyä. Tasojen perusidea on se, että ne ovat läpinäkyviä "kalvoja", joita

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

MySchenker tulostimen ohjeet

MySchenker tulostimen ohjeet MySchenker tulostimen ohjeet Paperirullan asettaminen tulostimeen 1. Avaa tulostin painamalla etulevyn OPEN painikkeesta ja nostamalla kansi kevyesti yläasentoonsa Paperirullan asettaminen tulostimeen

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

VATT Talouden rakenteet. Ohje: Pdf-dian liittäminen PowerPoint -esitykseen. Sisällys:

VATT Talouden rakenteet. Ohje: Pdf-dian liittäminen PowerPoint -esitykseen. Sisällys: VATT Talouden rakenteet Ohje: Pdf-dian liittäminen PowerPoint -esitykseen Tämä ohje koskee Acrobat Reader -ohjelman versiota 9 sekä Firefox ja Internet Explorer -selaimia. Huomaa, että aikaisemmissa versioissa

Lisätiedot

Epson EMP-765 langaton käyttö

Epson EMP-765 langaton käyttö Epson EMP-765 langaton käyttö Tämä on yleinen käyttöohje Epsonin videotykin langattomaan käyttöön. Kannattaakin huomioida, että eri kannettavissa koneissa langaton käyttö saattaa hieman poiketa tässä ohjeessa

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

NUUO ETÄOHJELMA PIKAOPAS. Maahantuoja Dasys Oy Kaivolahdenkatu 6 00810 HELSINKI helpdesk@dasys.fi www.dasys.fi

NUUO ETÄOHJELMA PIKAOPAS. Maahantuoja Dasys Oy Kaivolahdenkatu 6 00810 HELSINKI helpdesk@dasys.fi www.dasys.fi Maahantuoja Dasys Oy Kaivolahdenkatu 6 00810 HELSINKI helpdesk@dasys.fi www.dasys.fi NUUO ETÄOHJELMA PIKAOPAS 1.0 Tallenteiden haku ja kamerakuvien katselu DASYS-NUUO Tallentimien mukana tulee cd-levy

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Aloita tästä. Värikasettien kohdistaminen ilman tietokonetta

Aloita tästä. Värikasettien kohdistaminen ilman tietokonetta Aloita tästä Värikasettien kohdistaminen ilman tietokonetta Noudata Asennusohjeessa annettuja laitteiston asennusohjeita. Jatka optimoimalla tulostuslaatu seuraavasti. 1 Varmista, että olet lisännyt paperikaukaloon

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

Seseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus

Seseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus Infrapunalämpötilalähettimet, kiinteäasennus IRtec Rayomatic-sarja IRtec Rayomatic 6. Edullinen ohjelmoitava lämpötilalähetin. Rayomatic 6:lla voidaan suoraan korvata aikaisemmat K- tai J-tyypin termoelementit

Lisätiedot

Site Data Manager Käyttöohje

Site Data Manager Käyttöohje Site Data Manager Käyttöohje Sisällysluettelo Sivu Mikä on SDM 2 SDM asennus 2 Ohjelman käyttö 3 Päävalikko 4 Varmuuskopion tekeminen 5 Täydellisen palautuksen tekeminen 6 Osittaisen palautuksen tekeminen

Lisätiedot

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla Digitointiohjeita_Kasetti 10.7.2014 1 C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla I Kasetin tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Kasettisoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä

Lisätiedot

Tämä ohje on laadittu Mozilla Firefoxin asetuksille versiossa 27.0.1

Tämä ohje on laadittu Mozilla Firefoxin asetuksille versiossa 27.0.1 Mozilla Firefox 17.2.2014 Tämä ohje on laadittu Mozilla Firefoxin asetuksille versiossa 27.0.1 Mac- käyttäjille suunnattuja erityishuomioita ohjeen lopussa. Selaimesta on aina suositeltavaa käyttää uusinta

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia Valaistus tasot alla olevaan pohjapiirrokseen merkityistä paikoista. Mittaukset suoritettu alla kerrotuin päivämäärin, sekä kellon ajoin ja kuvaukset heti tämän perään, jotka olivat valmiina noin 15 minuuttia

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

NXT Infrapuna-sensori

NXT Infrapuna-sensori NXT Infrapuna-sensori Joissakin tilanteissa on hyödyllistä, jos robotti tunnistaa ympäristöstä tulevaa infrapunavaloa. Tämä tieto on välttämätön esim. RCJ:n robottijalkapallossa. Tässä esitellään vain

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla

Lisätiedot

LED - KORVAUSPOLTTIMOT

LED - KORVAUSPOLTTIMOT LED - KORVAUSPOLTTIMOT KEVÄT 2008 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Kaikki tuotteet täyttävät

Lisätiedot