Spektroskopiaa & Ocean Opticsin HR4000 & USB spektrometrit teoriassa ja käytännössä Jari Juoksukangas Antti Jokelainen Henrikki Haavisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Spektroskopiaa & Ocean Opticsin HR4000 & USB2000+ - spektrometrit teoriassa ja käytännössä Jari Juoksukangas Antti Jokelainen Henrikki Haavisto"

Transkriptio

1 Spektroskopiaa & Ocean Opticsin HR4000 & USB spektrometrit teoriassa ja käytännössä Jari Juoksukangas Antti Jokelainen Henrikki Haavisto

2 2 Sisällys JOHDANTO... 4 SPEKTRIMITTAUKSEN TEORIAA... 5 VALO... 5 Valon fysiikka... 5 Spektri... 5 Optinen hila... 6 Valon spektrin hyödyntäminen mittauksilla... 6 SPEKTROSKOPIA JA SPEKTROMETRI... 6 Spektrometrin kokoonpano... 7 Aukkolevy... 8 Suodatin ja peilit... 9 L2 ja L4 ilmaisimen keräilylinssi... 9 Ilmaisin... 9 OFLV-suodattimet... 9 UV2 ja UV4 valinnainen ilmaisinikkunan päivitys... 9 HR4000:n ja USB2000+:n teknisiä tietoja ja eroavaisuuksia Koulun laitteisto MITTAUSKALUSTON ASETTAMINEN OHJE OOIBASE32-OHJELMALLE MITTALAITTEEN ASETUS OOIBASE32-OHJELMASSA MITTAAMINEN OOIBASE32-OHJELMAN AVULLA Integrointiajan säätö Mitta-asteikon säätö MITTAUSTULOSTEN SIIRTO TOISEEN OHJELMAAN Graafisesti Numeerisesti PX-2 XENONVALOLÄHDE Valolähteen asetus OCEAN OPTICSIN OHJEKIRJAT OHJE LOGGERPRO-OHJELMALLE LOGGERPRO 3.8:N KÄYTTÖLIITTYMÄ MITTAAMINEN LOGGERPRO-OHJELMALLA Mitattavan suureen valinta Integrointiajan säätö Mitta-asteikon säätö MITATUN INFORMAATION ANALYSOINTI MITTAUSTULOSTEN SIIRTO TOISEEN OHJELMAAN Graafisesti Numeerisesti ESIMERKKIMITTAUKSIA KOBOLTTINANOPINNOITE LASISSA Läpimittaus Heijastusmittaus LED HEHKULAMPUN LÄMPÖSÄTEILY KAASUPURKAUSPUTKET Vety Argon Vesihöyry Krypton Hiilidioksidi Neon Helium... 37

3 3 TIETOKONEEN NÄYTTÖ JA RGB-VÄRIT XENONVALO HEIJASTUS YHTEENVETO LÄHTEET & HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ... 51

4 4 Johdanto Tässä raportissa tutkitaan spektrometrin teoriaa ja toimintaa pääpainopisteen keskittyessä fysiikan laboratoriotiloissakin käytetyn Ocean Opticsin USB2000- ja HR4000-spektrometreihin. Teoriaosuudessa käydään läpi näiden spektrometrien toimintaperiaate osa osalta, kerrotaan miten valon avulla voidaan mitata eri asioita, ja minkä takia niitä pitää mitata juuri valon spektriä hyväksikäyttäen. Lisäksi raportti sisältää kahden tietokoneohjelman käyttöohjeet kyseisillä laitteilla mittaamiseen sekä muutamien mittaustulosten analysointia. Kuva 1, HR4000-spektrometri Kuva 2, USB2000+-spektrometri

5 5 Spektrimittauksen teoriaa Valo Valon fysiikka Valon voima on yksi seitsemästä fysiikan perussuureesta, ja sen yksikkönä käytetään kandelaa. Valovoima määritellään niin, että se on tiettyyn suuntaan yksi kandela (cd), jos valonlähde säteilee monokromaattista f = 540 THz ( λ = 555 nm ) taajuista säteilyä ja sen säteilyteho tarkastelusuuntaan on 1/683 W/sr. Valo etenee tyhjiössä tietyllä nopeudella, jota pidetään fysiikassa suurimpana saavutettavana nopeutena minkä mikään voi saavuttaa. Tätä nopeutta kutsutaan valonnopeudeksi ja se on yksi fysiikan vakioista arvollaan m/s. Valo on sähkömagneettista säteilyä. Spektri Spektrillä tarkoitetaan suureen taajuuden komponenttien jakaumaa, tai kuten valon tapauksessa voimakkuuden jakautumista aallonpituuksien suhteen. Aallonpituus saadaan, kun valonnopeus jaetaan taajuudella. Spektrin aallonpituuksien ja värien yhteyden voi nähdä kuvasta 3, jossa on esitetty koko sähkömagneettinen spektri. Jokaiselle värille on oma aallonpituusalueensa. Valkoinen valo on kaikkien värien summa eli se sisältää koko spektrin. Ihmissilmä näkee säteilyn valona, jos sen aallonpituus on väliltä nm. Alle 350 nm:n säteilyä kutsutaan ultraviolettisäteilyksi ja yli 700 nm:n säteilyä infrapunasäteilyksi. Valkoinen luonnonvalo saadaan hajotettua väreiksi prisman tai hilan avulla. Kuva 3, sähkömagneettinen spektri

6 6 Optinen hila Optinen hila valmistetaan tekemällä yhdensuuntaisia naarmuja lasilevyyn. Hila voi olla läpipäästävä tai heijastava. Hilaan osuessaan eri aallonpituudet heijastuvat eri kulmissa, jolloin pistemäisestä valonlähteestä muodostuu sateenkaarimainen raita. Eri värit hajoavat hilaominaisuuksien mukaisesti eri kulmiin kaavan (1) osoittamalla tavalla. Kaavassa d on hilavakio, n kertaluku ja λ aallonpituus. Hilalla voidaan saavuttaa huomattavasti prismaa parempi erottelukyky aallonpituuden suhteen. Parhaimmillaan hilan erottelukyky on yli kertainen. Toisin sanoen esimerkiksi 500 nanometrin aallonpituuden kohdalla erotuskyky on parempi kuin 0,005 nanometriä. Hilavakio on hilaan tehtyjen rakojen välinen välimatka ja se on yleensä noin nanometrin luokkaa. Hilavakio voidaan määrittää suuntaamalla laservalo, jonka aallonpituus λ tunnetaan, hilan läpi ja mittaamalla laserin taittumakulma α ja laskemalla kaavalla (2): (1) (2) Valon spektrin hyödyntäminen mittauksilla Valoa ja sen spektriä voidaan käyttää hyväksi mittaamaan eri aineita ja materiaaleja. Koska eri alkuaineet ja niiden yhdistelmät absorboivat jokainen eri aallonpituuksia, voidaan valon avulla mitata, mitä alkuaineita mitattava kohde sisältää. Tämän lisäksi valon aallonpituuden kokoluokasta johtuen voidaan myös mitata rakenteita, joiden koko on nanometrien luokkaa. Spektroskopia ja spektrometri Spektroskopia on spektrin mittaamista ja tutkimista. Spektriä mitataan spektrometrillä, jollaisia ovat esimerkiksi Ocean Opticsin USB2000+ ja HR4000.

7 7 Spektrometrin kokoonpano Tässä osiossa käydään läpi Ocean Opticsin USB ja HR4000-spektrometrien toiminta. Kuten kuvista 4 ja 5 voidaan havaita, nämä mittalaitteet ovat toimintaperiaatteeltaan hyvin samankaltaiset. Kuva 4, HR4000:n rakennekuva 1 SMA-liitin 2 aukkolevy 3 suodatin 4 suuntaajapeili 5 hilapeili 6 fokusointipeili 7 L2 tai L4 ilmaisimen keräilylinssi 8 CCD-ilmaisin eli -kenno 9 OFLV-suodattimet 10 UV2 tai UV4 ilmaisinikkuna

8 8 Kuva 5, USB2000+:n rakennekuva 1 SMA-liitin 2 aukkolevy 3 suodatin 4 suuntaajapeili 5 hilapeili 6 fokusointipeili 7 L2-ilmaisimen keräilylinssi 8 CCD-ilmaisin eli -kenno 9 OFLV-suodattimet 10 UV2 ilmaisinikkuna Mitattava valo syötetään laitteen SMA-liittimeen (1). Liittimen jälkeen valo kulkee siinä kiinni olevien aukkolevyn (2) ja suodattimen (3) läpi. Suodattimen jälkeen valo suunnataan suuntaajapeilillä (4) hilapeilille (5). Hilalta hajonnut valo kohdistetaan fokusointipeilin (6) avulla keräilylinsseille (7), joka suuntaa valon kennolle (8). Lisäksi laitteissa on OFLV-suodattimet (9), joiden tarkoituksena on suodattaa hilaspektristä korkeammat 2. ja 3. kertaluvun spektriviivat pois sotkemasta mittauksia ja valita tietty aallonpituusalue mittalaitteelle. UV-ilmaisinikkuna (10) on vaihtoehtoinen komponentti. Seuraavassa on selvitetty tarkemmin eri osien toiminta ja tarkoitus. Aukkolevy Kuvassa 6 esitetty aukkolevy (engl. slit) on tummasta materiaalista valmistettu levy, jossa on suorakaiteen muotoinen reikä. Se on asennettu välittömästi SMA-liittimen perään. Aukon koko määrittää laitteen mittausresoluution ja aallonpituusalueen sekä sen, kuinka paljon valoa pääsee mittausoptiikkaan. Niin USB2000+:lla kuin HR4000:llakin aukon kooksi voidaan valita 5, 10, 25, 50, 100 tai 200 µm. Molempia laitteita voidaan käyttää myös ilman aukkolevyä. Tässä tapauksessa käytettävän valokuidun halkaisija määrittää sisään menevän valon määrän ja resoluution.

9 9 Kuva 6, aukkolevy Suodatin ja peilit Suodattimella (engl. filter) suodatetaan halutut valon aallonpituudet. Suodattimia voi olla laajakaistaisia tai vain tietyn aallonpituusalueen suodattavia tai päästäviä. Suuntauspeilillä (engl. collimating mirror) suunnataan suodatettu valo hilapeilille (engl. grating), joka on käsitelty aiemmin kohdassa Optinen hila. Fokusointipeili (engl. focusing mirror) on samanlainen peili kuin suuntauspeili, ja sen tehtävänä on suunnata hilalla hajotettu valo kokoonpanosta riippuen joko L2:lle tai ilmaisimelle. L2 ja L4 ilmaisimen keräilylinssi L2/L4 ilmaisimen keräilylinssi (engl. L2/L4 detector collection lens) on vaihtoehtoinen komponentti, joka kiinnitetään ilmaisimeen. Se fokusoi valon suuren halkaisijan aukkolevyltä pienemmille ilmaisimen elementeille. L2:a tai L4:ä tulisi käyttää suuren halkaisijan aukkolevyillä ja sovelluksissa, joissa ollaan tekemisissä pienten valotasojen kanssa. Se myös parantaa mittaustehokkuutta vähentämällä ei-toivotun valon aiheuttamia vaikutuksia. Ilmaisin Ilmaisimena (engl. detector) toimiva CCD-kenno (Charge-Coupled Device) vastaanottaa valon suuntauspeililtä tai L2:lta ja muuntaa optisen signaalin digitaaliseksi. Ilmaisimen jokainen pikseli vastaa siihen osuvaan aallonpituuteen synnyttäen digitaalisen vastaavuuden. Syntynyt digitaalinen signaali syötetään lopulta tietokoneohjelmistolle. OFLV-suodattimet OFLV Variable Longpass Order-sorting Filter -kertalukusuodattimet sijaitsevat ilmaisinikkunassa ja niiden tehtävä on eliminoida toisen ja kolmannen kertaluvun vaikutuksia suodattamalla hilaspektristä korkeammat 2. ja 3. kertaluvun spektriviivat pois sotkemasta mittauksia sekä valita tietty aallonpituusalue mittalaitteelle. Mitattu spektri on puhdas 1. kertaluvun spektri n = 1 laitteiston määritellyllä aallonpituusalueella. UV2 ja UV4 valinnainen ilmaisinikkunan päivitys Spektrometreihin voidaan valita standardi-ikkunan sijaan mallista riippuen UV2 ja/tai UV4 -kvartsiikkuna. Tällainen ikkuna parantaa spektrometrin suorituskykyä alle 340 nm:n sovelluksissa.

10 10 HR4000:n ja USB2000+:n teknisiä tietoja ja eroavaisuuksia Fyysiset ominaisuudet USB2000+ HR4000 Mitat: 89.1 mm x 63.3 mm x 34.4 mm mm x mm x 45.1 mm Paino: 190 grammaa 570 grammaa Ilmaisin Ilmaisin: Sony ILX511 lineaarinen silikoni CCDkenno Ilmaisimen toiminta-alue: nm nm Toshiba TCD1304AP lineaarinen CCDkenno Pikselien lkm: 2048 pikseliä 3636 pikseliä Pikselin koko: 14 µm x 200 µm 8 µm x 200 µm Herkkyys: 75 fotonia kerralla 400 nm:llä; 41 fotonia kerralla 600 nm:llä 130 fotonia kerralla 400 nm:llä; 60 fotonia kerralla 600 nm:llä Optiikka Polttoväli: 42 mm sisääntulo; 68 mm ulostulo mm sisään- ja ulostulo Saapumisikkuna: 5, 10, 25, 50, 100 tai 200 µm leveä aukkolevy tai optinen kuitu (aukkolevy ei käytössä) 5, 10, 25, 50, 100 tai 200 µm leveä aukkolevy tai optinen kuitu (aukkolevy ei käytössä) Ilmaisimen keräilylinssi: Kyllä, L2 Kyllä, L4 OFLV OFLV ; OFLV OFLV suodatinvaihtoehdot: Ilmaisinikkunan UVsuodatin: Kyllä, UV2 Kyllä, UV4 Spektroskopia Aallonpituusalue: Hilapeilistä riippuvainen Hilapeilistä riippuvainen Optinen resoluutio: ~ nm FWHM ~ nm FWHM Signaali-kohina-suhde: 250:1 (täydellä signaalilla) 300:1 (täydellä signaalilla) A/D resoluutio 16 bittiä 14 bittiä Integraatioaika: 1 ms - 65 sekuntia 3.8 ms - 10 sekuntia Korjattu lineaarisuus: >99.8% >99.8% Elektroniikka Tehonkulutus: VDC VDC Tiedonsiirtonopeus: Täysskannaus muistiin joka 1 ms USB 2.0 tai 1.1 portilla, 300 ms sarjaportilla Täysskannaus muistiin joka 3 ms USB 2.0 portilla Sisään-/ulostulot: Ei Kyllä, 10 digitaaalista ja käyttäjäohjelmoitavaa GPIO:ta Analogiset kanavat: Ei Yksi 13-bittinen analoginen sisääntulo; yksi 9-bittinen analoginen ulostulo Breakout box - Ei yhteensopivuus: Liipaisumoodit: 3 moodia 4 moodia Strobe-toiminnot: Kyllä Kyllä Liitin: 22-pinninen liitin 30-pinninen liitin Tietokone Käyttöjärjestelmät: Windows 98/Me/2000/XP, Mac OS X ja Linux USB-portilla; Kaikki 32-bittiset Windows-käyttöjärjestelmät sarjaportilla Kyllä, HR4-BREAKOUT (löytyy myös koululta) Windows 98/Me/2000/XP, Mac OS X ja Linux USB-portilla; Kaikki 32-bittiset Windows-käyttöjärjestelmät sarjaportilla Tietokoneliitännät: USB 480 Mbps; RS K baud USB 480 Mbps; RS K baud Oheislaiteliitännät: I2C-liitäntä SPI (3-wire); I2C-liitäntä Taulukko 1. HR4000:n ja USB2000+:n teknisiä tietoja ja eroavaisuuksia.

11 11 Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, mittalaitteiden aallonpituusalue on sama, mutta HR4000:n mittaustarkkuus on huomattavasti parempi kuin USB2000+:n; sen käyttämällä Toshiban valmistamalla kennolla on suurempi resoluutio ja se kykenee vastaanottamaan suuremman määrän fotoneita kerrallaan. Siinä on suurempi polttoväli, sen optinen resoluutio on tarkempi ja signaalikohinasuhde parempi. Myös joidenkin filttereiden osalta HR4000:een on saatavilla tehokkaampia versioita ja sen lisälaiteliitettävyys on parempi. USB2000+ puolestaan on pienempikokoinen ja sen A/D-muunnos on tarkempi, sen tiedonsiirtonopeus on parempi ja tehonkulutus pienempi. Se on myös noin puolet halvempi kuin HR4000 ( $2639 vs. $4619). Koulun laitteisto Kuten aiemmin on mainittu, spektrometrin aallonpituusaluetta voidaan säätää aukkolevyllä. Koulun laitteissa näin on tehty, ja eri laitteilla voidaankin mitata eri aallonpituusalueita. Aallonpituusresoluutio on 0,02 nm 10 nm laitteesta ja aallonpituusalueesta riippuen (ks. taulukko 1). Koululta löytyy ainakin seuraavat spektrometrit: - USB2000 o aallonpituusalue: nm o hila 600 lines blazed at 400 nm o asennetut optiot: OFLV-3 -suodatin, L2 linssi, 25 µm aukkolevy - USB2000 o aallonpituusalue: nm o hila 600 lines blazed at 500 nm o asennetut optiot: L2 linssi, 200 µm aukkolevy, SAG+ - HR4000 o aallonpituusalue: nm o hila 1200 lines blazed at 750 nm o asennetut optiot: VIS-ikkuna, 5 µm aukkolevy, OG590-suodatin Kuva 7. Koulun Ocean Optics -laitteisto.

12 12 Kuvassa 7 on esitetty koululta löytyvä laitteisto: 1 USB2000, spektrometri 2 HR4000, spektrometri 3 PX-2, xenonvalolähde 4 HR4000 Break-Out Box 5 LS-1-CAL, kalibrointivalaisin 6 FOIS-1, valotehoa integroiva mittausontelo 7 LED-PS, ledin kontrolleri ja virtalähde 8 optinen metallivahvistettu kuitumittauskaapeli Huomaa, että kuitukaapelin päät pitää aina suojata, jotta niihin ei mene likaa ja jotta ne eivät likaannu eikä naarmuunnu. Aina kun ne ovat vapaana irti mittalaitteista tai mittauskohteesta ne pitää peittää muovisuojuksella!

13 13 Mittauskaluston asettaminen Kuva 8. Ledin spektrin mittauskalusto Kuvassa 8 on esitetty ledin spektrin mittauksessa käytettävä laitteisto: A USB2000 (spektrometri) B LED-PS (ledin kontrolleri ja virtalähde) C FOIS-1 (valotehoa integroiva mittausontelo) Spektrometrimittauksessa kytketään spektrometri (kuvan 8 tapauksessa A) tietokoneeseen USBpiuhalla (1). Mitattava valonlähde ohjataan valokuidulla spektrometrin SMA-liittimeen (2a), tässä tapauksessa FOIS-1:n (C) liittimeltä (2b). Mittauksesta riippuen valokuidun toinen pää voi olla myös irrallaan, esimerkiksi taivaan tai näyttöpäätteen spektriä mitattaessa. Usein tällaisessakin mittauksessa se tulisi vertailukelpoisen mittaustuloksen saamiseksi kuitenkin kiinnittää kiinteään pidikkeeseen mittauksen ajaksi, kuten kuvissa 25 ja 27. Kytke laitteisiin virrat (kuvan tapauksessa LED-PS:n dc-liitin (3) ja virtakytkin) ja aseta LED-PS (4a) ja FOIS-1 (4b) vastakkain.

14 14 Ohje OOIBase32-ohjelmalle Mittalaitteen asetus OOIBase32-ohjelmassa Käynnistä OOIBase32-ohjelma. (käynnistä-valikosta Programs Ocean Optics OOIBase32 OOIBase32 tai C:\Win\Ocean Optics\OOIBase32\OOIBase32.exe). Ohjelma saattaa antaa varoituksia puuttuvista laitteista käynnistyksen yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan haittaa. Hyväksy mahdolliset valitukset. Ohjelmaan täytyy määrittää käytettävä mittalaite ja mittausparametrit. Muuten ohjelma antaa virheilmoituksia eikä mittausta voi suorittaa. Määrittäminen tapahtuu seuraavasti: 1. Valitaan ylävalikosta Spectrometer Configure. Avautuu alla oleva ikkuna Kuva 9. Spektrometrin asetukset, aallonpituuden kalibrointi -väli-ikkuna Ikkunan ensimmäinen välilehti (kuvassa 9) määrittelee laitteen aallonpituusspeksit. Nämä määräytyvät automaattisesti tiedostosta, kun mittalaite on määritetty, joten näistä ei tarvitse tässä välittää. 2. Käytettävä mittalaite valitaan A/D Inverface -välilehdeltä (kuvassa 10). Muuta speksit laitetta vastaaviksi. USB laitteella Spectrometer Type on S2000/PC2000/USB2000/HR2000 ja A/D Converter Type on USB2000. Vastaavasti HR4000 -laitteella Spectrometer Type on S4000 ja A/D Converter Type on HR4000. Ohjelma tunnistaa laitteen sarjanumeron automaattisesti, ja kun laite on kytketty USBporttiin, sarjanumero löytyy USB Serial Number -alasvetovalikosta.

15 15 Kuva 10. Spektrometrin asetukset, käyttöliittymä -välilehti 3. Hyväksy valitut asetukset klikkaamalla OK. Mittaaminen OOIBase32-ohjelman avulla Kun mittalaite on asetettu, ohjelma aloittaa jatkuvan, reaaliaikaisen mittaamisen. Mitään erillistä käskyä tai funktiota ei siis tarvitse käyttää. Alla on esitetty muutamia ohjelman perustoimintoja. Integrointiajan säätö Joskus, kuten kuvan 11 tapauksessa, valon intensiteetti on niin suuri, että laitteen ilmaisindetektoripiiri saturoituu ja mittadata menee laitteen asteikon yli. Kuva 11. Mitattavan valon intensiteetti on liian suuri.

16 16 Tällaisessa tapauksessa voidaan säätää integrointiaika pienemmäksi kuvan 12 osoittamasta ohjelman parametri-ikkunasta. Kuva 12. Integrointiajan säätö Mitta-asteikon säätö Usein mitattava intensiteetti on mitta-asteikkoon nähden huomattavan pieni, kuten kuvassa 13. Tällöin on hyvä käyttää skaalaustoimintoja. Kuva 13. Skaalaamaton mitta-asteikko.

17 17 Ohjelman automaattisella skaalaustoiminnolla (autoscale) kuvassa 14 saadaan asteikko säädettyä automaattisesti järkeväksi. Kuva 14. Automaattinen skaalaustoiminto. Asteikot voidaan myös asettaa manuaalisesti kuvassa 15 esitetyllä tavalla. Klikkaamalla kuvan ympyröityä painiketta (set scale) aukeaa erillinen ikkuna, johon asetetaan sekä x- että y- koordinaatiston minimi- ja maksimiarvot. Kuva 15. Manuaalinen skaalaustoiminto.

18 18 Alkuperäisen skaalauksen saa palautettua klikkaamalla kuvan 16 painiketta (unscale). Kuva 16. Alkuperäisen skaalauksen palautus. Mittaustulosten siirto toiseen ohjelmaan Mittaustulokset voidaan tallentaa graafisesti tai siirtää numeerisesti toiseen ohjelmaan (kuten Matlab, MS Excel ) käsiteltäväksi. Esimerkiksi tässä raportissa myöhempänä esitetyt mittaustulokset on käsitelty graafiseen muotoon Matlabilla. Graafisesti Graafisesti data voidaan tallentaa valikosta Edit Copy Graphical Spectra tai suoraan Ctrl+C. Nyt grafiikka on kuvana leikepöydällä, josta se voidaan liittää mm. MS Wordiin, kuvankäsittelyohjelmaan jne. Numeerisesti Numeerisesti data siirretään ohjelman valikosta Edit Copy Spectral Data All Spectrometer Channels. Nyt data on leikepöydällä, josta se voidaan liittää mm. Excelin taulukkoon. Jos mittauksessa on useita kanavia, voidaan halutut kanavat valita Edit Copy Spectral Data Selected Spectrometer Channels. Tällöin näyttöön ilmestyy ikkuna, josta valitaan kopioitavat kanavat. Huomaa, että data ei välttämättä ole samassa muodossa, kuin se tulee olla ohjelmassa, jossa sitä halutaan hyödyntää. Tällöin voidaan käyttää apuna esimerkiksi muistiota tai Excel-taulukkoa, jossa korvataan esimerkiksi pilkut pisteillä ja rivivaihdot sarkaimilla.

19 19 PX-2 xenonvalolähde Mittalaitteen tehokkuus eri aallonpituuksilla on erilainen. Xenon säteilee valoa laajalla alueella (200 nm 1200 nm) ja sen aallonpituussäteilyn voimakkuusjakauma on tarkkaan tunnettu. Xenon säteilee voimakkaasti myös UV- alueella ja sillä voidaan käynnistää fotokatalyyttinen reaktio funktionaalisilla antibakteeripinnoilla. Näin ollen se toimii erinomaisen hyvänä standardilähteenä ja se sopii erinomaisesti tehokkuuskalibrointiin aallonpituuden suhteen. Valolähteen asetus 1. Kytke kaapelit seuraavasti: a. 15-nastainen piuha PX-2:n ja HR4000 Break-Out Boxin välille, kuten kuvassa 17 ylälaidassa b. lattakaapeli HR4000:n ja HR4000 Break-Out Boxin välille, kuten kuvassa 17 keskellä c. optinen mittakaapeli PX-2:n ja HR4000:n välille, kuten kuvassa 17 alla d. USB-kaapeli HR4000:n ja tietokoneen välille e. +12 V:n tasavirta PX-2:lle Kuva 17. HR4000:n ja PX-2:n kytkentä.

20 20 2. Kytke PX-2:een virta sen takana olevasta virtakytkimestä. 3. Valitse laitteesta mitattava pulssimuoto: Multiple tai Single. 4. OOIBase32-ohjelmassa tulee olla valittuna Strobe/Lamp Enable valinta kuvan 18 osoittamalla tavalla. Kuva 18. PX-2 xenonvalonlähteen asetus.

21 21 Ocean Opticsin ohjekirjat Ocean Opticsin oma, englanninkielinen Software and Technical Resources -cd-rom on kopioitu fysiikan laboratorion tietokoneisiin. Kyseisellä rompulla on muun muassa valmistajan ohjekirjat. Kopio löytyy tarvittaessa fysiikan laboratorion tietokoneista joko käynnistä-valikosta (Programs Ocean Optics OOIBase32 Ocean Optics Software and Tecnical Resources CD*) tai suoraan kovalevyltä (koneesta riippuen joko D:\Documents\Ocean Optics\OOICD.exe tai D:\Ocean Optics\OOICD.exe). Levyä voi myös kysyä fysiikan opettajalta. Klikkaamalla joko käynnistä-valikon kuvaketta tai OOICD.exe-tiedostoa käynnistyy levyn autoruntiedosto ja kuvan 19 valikko ilmestyy ruudulle. Kuva 19. Software and Technical Resources -cd-romin päävalikko. Klikkaamalla päävalikon toista linkkiä, View Product Documentation, saa auki dokumenttivalikon, joka on esitetty kuvassa 20. Varsinainen dokumenttivalikko on jaettu aiheryhmittäin, ja esimerkiksi spektrometrien ohjekirjat löytyvät kohdasta Spectrometers. Kuva 20. Software and Technical Resources -cd-romin dokumenttivalikko. Myös Ocean Opticsin internetsivustolta osoitteesta löytyy tietoa laitteista enemmän kuin tarpeeksi. Myös englanniksi.

22 22 Ohje LoggerPro-ohjelmalle HUOM! Fysiikan laboratorion tietokoneisiin on asennettu ohjelmasta useampi versio. Käytä spektrometrimittauksissa versiota 3.7 (tai uudempaa). Vanhemmat versiot eivät toimi. LoggerPro-ohjelma tunnistaa spektrometrin automaattisesti, joten varsinaista mittalaitteen asetusta ei tarvitse tehdä. Spektrometrin voi myös niin sanotusti vaihtaa lennossa. Ohjelma tunnistaa vaihdoksen ja muuttaa esimerkiksi käytetyn mitta-asteikon oikeaksi. LoggerPro 3.8:n käyttöliittymä LoggerPron painikkeet kuvassa 21: 1. automaattinen skaalaus (autoscale) 2. lähennä (zoom in) 3. loitonna (zoom out) 4. XY-osoitin mittadatalle (examine) 5. kulmakerroin (tangent) 6. tilastollinen analyysi (statistics) Kuva 21. LoggerPro 3.8 käyttöliittymä.

23 23 7. mittauksen aloitus- ja lopetuspainike (start/stop collection) 8. mittalaitteen asetukset 9. numeerinen mittausikkuna 10. graafinen mittausikkuna Mittaaminen LoggerPro-ohjelmalla LoggerPro ei mittaa dataa automaattisesti jatkuvalla mittauksella kuten OOIBase32 tekee, vaan mittaus täytyy käynnistää kuvan 21 mittauspainikkeella (painike 7). Kaikki ohjelman toiminnot eivät ole käytössä mittauksen ollessa käynnissä. Mitattavan suureen valinta Kun spektrometri kytketään LoggerPro-ohjelmaan, se oletuksenmukaisesti alkaa mitata absorptiota. Halutaan kuitenkin mitata intensiteettiä. Suure vaihdetaan valikosta Experiment Change Units Spectrometer: 1 Intensity. Integrointiajan säätö Mikäli mittalaite saturoituu ja spektrikäyrä leikkautuu tai valon intensiteetti ei ole riittävä ja käyrä jää torsoksi, voidaan mittausaika säätää spektrometrin asetuksista. Asetusikkunan saa avattua klikkaamalla mittalaitteen asetukset -painiketta (kuva 21, painike 8). Kuva 22. Mittalaitteen asetukset -ikkuna. Mittalaitteen asetukset on esitetty kuvassa 22. Mittausaikaa säädetään muuttamalla Sample Time -arvoa. Mitta-asteikon säätö Mitta-asteikkoa saa säädettyä kuvan 21 painikkeilla 1 3. Näistä automaattinen skaalaus säätää asteikon niin, että koko käyrä mahtuu sille ja koko grafiikan ala käytetään hyväksi. Skaalaa voidaan säätää manuaalisesti painikkeilla 2 ja 3.

24 24 Mitatun informaation analysointi Yksittäisen mittapisteen tarkastelu onnistuu XY-osoittimen avulla (kuva 21, painike 4). Pisteen kulmakertoimen saa kulmakerroinpainikkeella (kuva 21, painike 5). Tilastollinen analyysi (kuva 21, painike 6) tarjoaa muun muassa minimi- ja maksimiarvot. Tarkemmin painikkeen tuottama informaatio näkyy kuvassa 23. Kuva 23. Tilastollinen analyysi. Mittaustulosten siirto toiseen ohjelmaan Mittaustulokset voidaan tallentaa graafisesti tai siirtää numeerisesti toiseen ohjelmaan (kuten Matlab, MS Excel ) käsiteltäväksi. Esimerkiksi tässä raportissa myöhempänä esitetyt mittaustulokset on käsitelty graafiseen muotoon Matlabilla. Graafisesti Graafisesti datan saa kopioitua klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella halutun käppyrän päällä ja valitsemalla Copy. Nyt kuva on tietokoneen leikepöydällä, josta se voidaan liittää toiseen ohjelmaan. Huomaa, että kopiointi ei ole mahdollista, jos mittaus on käynnissä. Katkaise mittaus tarvittaessa mittauspainikkeella (kuvan 21 painike 7). Grafiikan voi myös tulostaa suoraan ohjelmasta valitsemalla File Print Graph Numeerisesti Numeerisesti data siirretään ohjelman valikosta File Export As Text. Data tallentuu normaaliin tekstitiedostoon (.txt), josta se on poimittavissa käsiteltäväksi.

25 25 Esimerkkimittauksia Tässä osiossa on käsitelty suoritettuja spektrimittauksia koulun spektrometreillä. Mitattavana oli erilaisia valonlähteitä ja valoa heijastavia materiaaleja. Kuvassa 24 on referenssinä esitetty näkyvän valon aallonpituudet. Kuva 24: Valon spektritaulukko Kobolttinanopinnoite lasissa Mittauksen tarkoituksena oli tarkastella kobolttipinnoitteen vaikutusta valon spektriin lasipinnalla. Mitattavana oli kuvan 25 lasilevy, jonka keskellä oli kuvassa selvästi sinisenä erottuva kobolttipinnoite. Suoritetut mittaukset olivat luonnonvalon läpäisy ja heijastus sekä lasin kirkkaalta osalta että kobolttipinnoitteelta. Kuva 25. Kobolttipinnoitteinen lasilevy

26 26 Läpimittaus Läpimittausta varten mitattava lasilevy ja optinen kaapeli kiinnitettiin statiiviin kuvan 26 osoittamalla tavalla. Kuva 26. Kobolttipinnoitetun levyn läpimittaus. Kuvasta 27 nähdään, että mitattaessa kobolttipinnoitteen läpi valon intensiteetti oli jonkin verran alhaisempi kuin mitattaessa kirkkaan lasin läpi, poikkeuksena sinisen värin aallonpituudet. Kobolttipinnoite vaimensi siis valoa muilla aallonpituuksilla, mutta ei sinisellä. Kuva 27. Läpimittauksen tulokset.

27 27 Heijastusmittaus Heijastusmittauksessa kobolttipinnoitteinen lasi asetettiin ikkunalaudalle valkean A4-paperiarkin päälle ja optinen mittapää kiinnitettiin statiiviin kuvan 28 osoittamalla tavalla. Kuva 28. Kobolttipinnoitetun levyn heijastusmittaus. Kuten läpimittauksessa, myös heijastusmittauksessa valon intensiteetti vaimenee kobolttipinnoitteen läpi mitattaessa muilla kuin sinisillä aallonpituuksilla. Mittaustuloksissa huomio kiinnittyy kuitenkin kobolttipinnoitteen valonheijastusta vahvistavaan vaikutukseen sinisillä aallonpituuksilla: Välillä nm kobolttipinnoitemittauksessa valon intensiteetti on korkeampi kuin kirkkaan lasin mittauksessa. Vahvistus saattaa tosin johtua myös kontrolloimattomista olosuhteista: Mitattaessa päivänvaloa mm. pilvipeitteen paksuus vaikuttaa valon intensiteettiin. Kuva 29. Heijastusmittauksen tulokset.

28 28 LED Mitattavana oli valkoinen, sininen, vihreä, keltainen, oranssi, punainen, viininpunainen ja infrapunaledi. Kuva 30. Led-mittaukset. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta että mitatut aallonpituudet vastaavat kuvan 24 aallonpituuksia. Mittaustulokset on normalisoitu ohjelmallisesti jälkikäteen ja näin ollen pohjakohina ei vastaa todellista tasoa. Kuvassa 31 esitetyistä kirkasledimittauksista voidaan todeta, että myös kirkasledien aallonpituudet vastaavat spektritaulukon aallonpituuksia. Huomattavaa on, että valkea ledi ei tuota koko näkyvän valon spektrin levyistä käyrää, vaan se koostuu kahdesta komponentista, joista yksi on sinisen ja toinen vihreän valon alueella.

29 29 Kuva 31. Kirkasledit. Hehkulampun lämpösäteily Tämän mittauksen tarkoituksena oli osoittaa hehkulampun lämpösäteily HR4000:n aallonpituusalueella 750 nm 925 nm, toisin sanoen hehkulampun aiheuttama näkyvän valon alueen ulkopuolinen (infrapuna-) säteily. Kuvasta 32 nähdään, kuinka säteilyä esiintyy juuri mitattavalla alueella. Kuvassa esiintyvä piikki 830 nm:n kohdalla johtuu laitteen omasta virheestä. Tämä testattiin sulkemalla HR4000:n sensorin suojus ja näin estämällä valon pääsyn sensorille. Piikki näkyi mittaustuloksissa edelleen.

30 30 Kuva 32. Hehkulampun lämpösäteilymittaus. Kaasupurkausputket Kuva 33. Kaasupurkausputki.

31 31 Kaasupurkausmittauksissa tutkittiin eri kaasujen spektrejä kuvan 33 laitteella. Tutkittavat kaasut olivat vety, argon, vesihöyry, krypton, hiilidioksidi, neon ja helium. Vety Kuva 34. Vetymittaus. Näkyvän valon alueella vedyn spektrissä selvimmin ovat esillä ns. Balmerin sarjan viivat. Balmerin sarjan mukaan vedyn lähettämä spektri sisältää neljää aallonpituutta (410 nm, 434 nm, 486 nm, 656 nm). Näistä jokainen on selvästi erotettavissa sekä kuvasta 34 että referenssikuvasta 35. Kuva 35, Vedyn teoreettinen spektri näkyvän valon alueella.

32 32 Argon Kuva 36. Argonmittaus. Kuten kuva 36 osoittaa, argonin spektrin varsinaiset huiput sijaitsevat näkyvän valon ulkopuolella. Spektri koostuu suuresta määrästä aallonpituuksia, joista suurin osa sijoittuu välille n. 700 nm 870 nm. Näistä hallitsevimpina n. 760 nm:n ja 810 nm:n aallonpituudet. Pieni spektrirypäs esiintyy myös n. 420 nm:n alueella. Tämä, selvästi vaimeampi esiintymä näkyy selvemmin ja laajamittaisemmin kuvassa 37, jossa on havaittavissa spektripiikkejä koko välillä 400 nm 500 nm. Se, miksi näitä spektrin osia ei näy kuvassa 36 on selitettävissä suhteessa huomattavasti suuremmilla spektripiikeillä alueella 700 nm 870 nm. Kuva 37. Argonin teoreettinen spektri näkyvän valon alueella.

33 33 Vesihöyry Kuva 38. Vesihöyrymittaus. Kuten kuvasta 38 nähdään, vesihöyryllä on kaksi dominoivaa spektripiikkiä n. 490 nm:n ja 650 nm:n kohdilla. Tämän lisäksi sillä on kolme selvästi vaimeampaa spektriviivaa, joista kaksi sijoittuu näkyvän valon ulkopuolelle (n. 780nm ja 850nm) ja yksi n. 430 nm:n kohdalle.

34 34 Krypton Kuva 39. Kryptonmittaus. Kryptonin spektrin voimakkaimmat aallonpituudet sijaitsevat IR-alueella. Näistä kaksi on selvästi muita voimakkaampia. Spektri levittäytyy nm:n aallonpituusalueelle. Dominoivat aallonpituudet ovat noin 760 nm ja 810 nm. Nämä samat aallonpituudet ovat hallitsevia myös argonilla. Lisäksi kryptonin spektrissä on näkyvän valon alueella kolme kohtalaisen voimakasta piikkiä (560 nm, 590 nm ja 650 nm) sekä useita matalan intensiteetin spektripiikkejä välillä nm. Nämä ovat selvästi havaittavissa kuvassa 40. Muut kuvassa 40 esiintyvät aallonpituudet ovat intensiteetiltään niin pieniä suhteessa IR-alueen säteilyyn, että ne eivät kuvassa 39 näy. Kuva 40. Kryptonin teoreettinen spektri näkyvän valon alueella.

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8. Spektroskopia Peruskäsitteet Spektroskoopin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja redusointi Spektropolarimetria 8. Yleistä spektroskopiasta

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

S85 laseretäisyysanturi

S85 laseretäisyysanturi Anturi Valokennot Etäisyysanturit S85 laseretäisyysanturi Laser 2-luokan näkyvä valo helpottaa asennusta Tunnistusetäisyys 10 tai 20 m, tarkkuus 7 mm, toistotarkkuus 1 mm 4-20 ma tai 0-10 V skaalattava

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN

LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/2 SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS... 3 2 MITTAUKSET... 3 2.1 Antennin suuntakuvion mittaus... 4 2.2 Piirianalysaattorimittauksia...

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Liite 4 1(19) KEMIN ENERGIA Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Janne Pirttimaa 12.2.2013 Liite 4 2(19) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhdistäminen bluetoothilla... 3 2. Ongelmatilanteet ja ratkaisut...

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

TRUST FLAT SCAN USB 19200

TRUST FLAT SCAN USB 19200 TRUST FLAT SCAN USB 19200 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Flat Scan USB 19200 - tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa ei tarvita mitään erityisiä ennakkotietoja

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Asiakirjojen ja valokuvien skannaaminen Canon Canoscan -skannerilla

Asiakirjojen ja valokuvien skannaaminen Canon Canoscan -skannerilla Asiakirjojen ja valokuvien skannaaminen Canon Canoscan -skannerilla 1. Kytke skanneriin virta painamalla skannerin oikealla puolella olevaa virtakytkintä. 2. Avaa skannerin kansi. 3. Aseta valokuva/asiakirja

Lisätiedot

Site Data Manager Käyttöohje

Site Data Manager Käyttöohje Site Data Manager Käyttöohje Sisällysluettelo Sivu Mikä on SDM 2 SDM asennus 2 Ohjelman käyttö 3 Päävalikko 4 Varmuuskopion tekeminen 5 Täydellisen palautuksen tekeminen 6 Osittaisen palautuksen tekeminen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

HomeMonitor käyttöönotto-ohje

HomeMonitor käyttöönotto-ohje HomeMonitor käyttöönotto-ohje Sisällys HomeMonitor käyttöönotto-ohje... 1 Käyttäjätunnuksen luonti... 3 Henkilötiedot... 4 Kameran lisäys käyttäjätiliin... 5 Verkkoon yhdistäminen... 6 Kamerayhteyden tarkistus...

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Trust PhotoCam LCD 2300 PHOTOCAM LCD Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust PhotoCam LCD 2300 PHOTOCAM LCD Pika-asennusohje. Versio 1.0 PHOTOCAM LCD 2300 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust PhotoCam LCD 2300 -tuotteen käyttäjille. Jos kaipaat lisäapua, voit ottaa yhteyttä yhteen Trustin asiakaspalvelukeskuksista.

Lisätiedot

Kocom HD-SDI tallentimen pikaohje

Kocom HD-SDI tallentimen pikaohje Kocom HD-SDI tallentimen pikaohje HD-SDI DVR pikaohje 1.1 Copyright Kocom Finland Oy Varmista, että kiintolevy on paikoillaan. Käynnistys Liitä verkkolaite takana olevaan DC liittimeen. Paina laitteen

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

Seseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus

Seseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus Infrapunalämpötilalähettimet, kiinteäasennus IRtec Rayomatic-sarja IRtec Rayomatic 6. Edullinen ohjelmoitava lämpötilalähetin. Rayomatic 6:lla voidaan suoraan korvata aikaisemmat K- tai J-tyypin termoelementit

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Tieteenpäivät 2015, Työohje Sami Varjo Johdanto Digitaalinen signaalienkäsittely on tullut osaksi arkipäiväämme niin, ettemme yleensä edes huomaa sen olemassa

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Mittausaallonpituuden optimointi

Mittausaallonpituuden optimointi Mittausaallonpituuden optimointi Johdanto Biokemiallisia mittauksia tehdään usein spektrofotometrillä. Laitteen avulla voidaan mitata pitoisuuksia, sekä määrittää tuotteen puhtautta. Spektrofotometrillä

Lisätiedot

E-RESULTS LITE -OHJEET

E-RESULTS LITE -OHJEET E-RESULTS LITE -OHJEET 1 ALKUVALMISTELUT Huolehdi ennen rastiesi pitoa, että Tulospalvelutietokoneen akku on ladattu täyteen Seuran EMIT-kortit ovat tallessa ja selkeästi erillään lähtöleimasimesta. Lähtö-

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun

Lisätiedot

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0 TRUST GAMER KIT PCI Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Gamer Kit PCI -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta tietokoneista.

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Loppusyksyn 2016 ohjelma Ma 28.11. Viimeinen luento Pyydä tarvittaessa pääsyä Pajalle normiaikojen ulkopuolella! Ma 5.12. Paja on auki ainakin klo 12-18 Ti 6.12. Koulu on kiinni

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla GEOS 1 Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla Libre Office Calc ohjelman saat ladattua ilmaiseksi osoitteesta: https://fi.libreoffice.org/ Tässä ohjeessa on käytetty Libre Office Calc 5.0 versiota

Lisätiedot

Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05

Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05 Turva Turvalaserskannerit Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05 Suojavyöhyke 5 m Varoitusvyöhyke 20 m 4 OSSD turvaulostuloa 2 suojavyöhykettä / 1 suojavyöhyke + 2 varoitusvyöhykettä Tyyppi 3 SIL2, PL d www.oem.fi,

Lisätiedot

Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta

Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta 1 Adobe Premiere 6.0 ohjelmasta 1. Ohjelman käynnistys...2 2 Ohjelman näkymän esittely...3 Työskentelytila...3 3 VIDEON KAAPPAUS:...6 3.1. Tallennuspaikka valitaan valitsemalla...6 3. 2. Kaappaus aloitetaan

Lisätiedot

Pro 57 UM/S Setelilaskuri

Pro 57 UM/S Setelilaskuri Pro 57 UM/S Setelilaskuri Turvallisuusohjeet ja huoltoa koskevat säännökset Lue tämä käyttöohje ennen laitteen käyttöönottoa Laite pitää asentaa tasaiselle vaakasuoralle alustalle, pois vedestä ja vaarallisia

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Ulkoiset laitteet Asiakirjan osanumero: 419462-351 Tammikuu 2007 Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Sisällysluettelo 1 USB-laitteen käyttäminen USB-laitteen

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Vianmääritys. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Hakemisto

Vianmääritys. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Hakemisto Jos pyydät Lexmarkin asiakastukikeskukselta apua tulostusongelman ratkaisemisessa, sieltä saatetaan ohjata sinut vianmääritystilan avulla muuttamaan oletusasetuksia (esimerkiksi ottamaan käyttöön PPDS-tiedostojen

Lisätiedot

TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE

TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Wireless Keyboard & Mouse -tuotteiden käyttäjille. Jos kaipaat lisäapua, voit ottaa yhteyttä

Lisätiedot

turvavalopuomi SG-BIG Base

turvavalopuomi SG-BIG Base Turva Optiset turvalaitteet Turvavalopuomit, kehontunnistus turvavalopuomi SG-BIG Base Kehontunnistus, Tyyppi 2 / 4, PL c / e Toimintaetäisyys 0,5-60 m Valvontakorkeus 500-800-900-1200 mm www.oem.fi, asiakaspalvelu@oem.fi,

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla Noora Tossavainen PSfrag replacements x y Laudatur-opintojen harjoitustyö Heinäkuu 2002 Fysiikan laitos Joensuun yliopisto Noora Tossavainen

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: olet palauttanut mieleen LabVIEW:n perustoimintoja, osaat rakentaa yksinkertaisen mittausohjelman, joka o määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin

Lisätiedot

VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA

VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA 1 VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA MOTIVOINTI Tutustutaan laservalon käyttöön aaltooptiikan mittauksissa. Tutkitaan laservalon käyttäytymistä yhden ja kahden kapean raon takana. Määritetään

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Tulostaminen koulun koneilta Sibelius-tulostimelle voi tulostaa seuraavilta koulun koneilta

Tulostaminen koulun koneilta Sibelius-tulostimelle voi tulostaa seuraavilta koulun koneilta Sibelius-tulostin Monistamossa on uusi tulostin nimeltään sibelius, joka korvaa vanhan topelius-tulostimen. Tällä uudella tulostimella on käytössä tulostusmäärien seuranta sekä henkilökohtainen tulostussaldo.

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

1 Tivax Professional 4.5

1 Tivax Professional 4.5 Tivax Professional 4.5 1 1 Tivax Professional 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxProfessional versio 4.5 asennetaan joko CD:ltä tai lataamalla asennustiedosto Internetistä. Asennus CD:ltä: Asennusohjelma

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet Käyttöopas

Ulkoiset laitteet Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi

Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi Oman painonappi komponentin luonti 6 versiossa Flowcode 6 versio mahdollistaa omien Flowcode komponenttien tekemisen. Komponentit on mahdollista piirtää

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot

MultiBoot Käyttöopas

MultiBoot Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

2006 i&i Solutions Oy

2006 i&i Solutions Oy 2006 i&i Solutions Oy Materiaali on vapaasti käytettävissä. Alkuperäiseen materiaaliin ei saa kuitenkaan tehdä muutoksia ja alkuperäinen tekijä (i&i Solutions Oy) on aina oltava näkyvissä. Mikäli materiaalista

Lisätiedot

ESITTELY OSAT JA TARVIKKEET RAKENNE EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN EXPLORĒ 7 TOIMINNOT Virta päälle / pois...

ESITTELY OSAT JA TARVIKKEET RAKENNE EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN EXPLORĒ 7 TOIMINNOT Virta päälle / pois... ESITTELY... 1 1. OSAT JA TARVIKKEET... 2 2. RAKENNE... 2 3. EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN... 4 3.1 EXPLORĒ 7 TOIMINNOT... 4 3.1.1 Virta päälle / pois... 4 3.1.2 Suurennus/pienennys... 5 3.1.3 Väritila ja kameran

Lisätiedot

SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE

SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE 1 SUOMEN EKONOMIEN CRM-KÄYTTÖOHJE YHDISTYKSILLE (ohjeen sisältämät jäsenet ovat testidataa, eivätkä perustu aitoihin jäsenyyksiin) Tervetuloa käyttämään Suomen

Lisätiedot

TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300

TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300 TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Ami Mouse Wireless 300 -tuotteen käyttäjille.voit liikkua hiiren avulla kaikissa lempisovelluksissasi

Lisätiedot

Digilehtiön Käyttövinkkejä

Digilehtiön Käyttövinkkejä 1(7) Digilehtiön Käyttövinkkejä Uusimmat vinkit: www.digilehtio.fi / tuki Digilehtiön käyttö kaavake/pöytäkirjapohjan tms. kanssa.....2 Tallenna kuvaksi, pdf-tiedostoksi, tai lähetä sähköpostilla.........4

Lisätiedot

Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde

Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde FOM, FOS-850, FOS-1300, FOS-850/1300 Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde Ohjevihko Johdanto Kuituoptinen tehomittari (Fiber Optic Power Meter, FOM) mittaa optista tehoa kuituoptisissa johtimissa.

Lisätiedot

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien

Lisätiedot

DIOJEN & NEGATIIVIEN DIGITOINTI Canon Canoscan -skannerilla

DIOJEN & NEGATIIVIEN DIGITOINTI Canon Canoscan -skannerilla DIOJEN & NEGATIIVIEN DIGITOINTI Canon Canoscan -skannerilla 1. Kytke skanneriin virta painamalla skannerin oikealla puolella olevaa virtakytkintä. 2. Avaa skannerin kansi ja poista valotuskannen suoja-arkki.

Lisätiedot

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Klikkaa sitä Windows-versiota, jonka haluat kopioida USB-tikulle, niin pääset suoraan oikeaan oppaaseen. Windows

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti Johdanto Älä altista PU013-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU013-korttia

Lisätiedot