Kokousmuistio. Muistio Maakuntakaava 2040 ohjausryhmä 2/2016 OHJAUSRYHMÄ 2/ POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVA 2040

Transkriptio

1 Pielisjoen linna Siltakatu Joensuu OHJAUSRYHMÄ 2/ POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Aika Tiistai klo 9.00 Paikka Läsnä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, maakuntasali 2. kerros, Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu Juha Kosonen, maakuntahallitus (puheenjohtaja) Jouni Martiskin, maakuntahallitus Ari Jaaranen, Juuan kunta Jere Penttilä, Kontiolahden kunta Juha-Pekka Vartiainen, Joensuun kaupunki Pirkka Aula, Kiteen kaupunki Jorma Berg, Tohmajärven kunta Jukka Ropponen, Outokummun kaupunki Jorma Pitkänen, Liperin kunta Arto Kammonen, Metsähallitus Kyösti Tuhkalainen, Metsähallitus Antero Luhtio, Metsäteollisuus ry Simo Takalammi, MTK Pohjois-Karjala Pertti Asikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus Veijo Karjalainen, Pohjois-Karjalan rajavartiosto Jaakko Hirvonen, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry Juha Kivelä, Pohjois-Karjalan kauppakamari Leena Leskinen, Suomen metsäkeskus, itäinen palvelualue Jukka Nykänen, maakuntaliiton toimisto Pasi Pitkänen, maakuntaliiton toimisto Jyrki Suorsa, maakuntaliiton toimisto Heikki Viinikka, maakuntaliiton toimisto (sihteeri) Pekka Hynönen, maakuntaliiton toimisto, harjoittelija MKL Antti Hiltunen, maakuntaliiton toimisto, harjoittelija ELY Kokousmuistio 1. Kokouksen avaus - Juha Kosonen toimi puheenjohtajana ja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen muistio Luonto- ja kulttuuriympäristöryhmän tarve o Luonto- ja kulttuuriympäristöryhmä kootaan kesälomien jälkeen. Kulttuuriympäristön osalta todettiin, että niissä ei ole isoja maakuntakaavallisia tarkistustarpeita. Elinkeinoryhmä osaksi aluerakenneryhmää vai oma ryhmänsä o Elinkeinoryhmän tarpeesta käytiin vilkasta keskustelua. Todettiin, elinkeinotarkastelut ovat keskeinen osa aluerakennetarkastelua. Mutta ymmärrettiin myös tarve omalle ryhmälle. Jaakko Hirvonen totesi, että elinkeinoryhmä omana ryhmänä toisi aitoa osallistumista ja sitoutumista pidempään prosessiin, kuin vain osana muuta ryhmää. Etenkin uuteen maakuntahallintoon siirryttäessä elinkeinot ovat tärkeä asia. On myös viestinnällinen ja markkinoinnillinen asia. Pitäisi katsoa koko maakuntaa, ei vain osana aluerakennetarkastelua Joensuun seudulla. Pasi Pitkänen totesi, että Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 tarkastelussa syksyn aikana pohditaan yhtenä teemana asuminen, palvelut ja työpaikat kokonaisuutta, muitakin elinkeinoelämään liittyviä teemoja on ehdotettu mukaan, esimerkiksi metsäbiotalous ja Venäjä yhteydet. Sen lisäksi Joensuun kaupunkiseudulta on tarpeen laatia tarkennettu aluerakenneselvitys, missä pohditaan yhdessä kuntien kanssa tulevaisuuden taajama- ja työpaikka-aluetarpeita voimassa olevaan maakuntakaavavarauksiin peilaten. Vahva elinkeinonäkökulma sopii nimenomaan aluerakennekokonaisuuteen. Tässä vaiheessa ei myöskään poissuljeta oman ryhmän perustamista, mikäli sille

2 Pielisjoen linna Siltakatu Joensuu nähdään selkeä tarve. Toki nimenomaan tämä ohjausryhmä toimii eri näkökulmien edustajien keskusteluareenana, jossa myös elinkeinoelämän edustus on läsnä. Sovittiin, että palataan syksyllä keskusteluun omasta elinkeinoryhmästä kun maakuntakaavan aluerakenne 2040 selvitystyön toteutustapa tarkentuu. Leena Leskinen kommentoi, että myös syksyn käynnistysseminaarissa yksi teema voisi olla elinkeinot, jossa osaltaan voisi pohtia miten jatkotyössä toimitaan. 3. Viranomaisneuvottelun ja muiden neuvottelujen (maakuntahallitus, sova-ryhmä, kaavatyöryhmä) terveiset - Keskeisten terveisten osalta kokouksessa täydennettiin, että Metsähallituksen Etelä-Suomen luonnonvarasuunnittelu on käynnistynyt (valtion maiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelu). Pohjois- Karjala kuuluu Metsähallituksen organisaatiossa Etelä-Suomen alueeseen. Suunnittelu osallistavana prosessina, ryhmät kokoontuvat syksyllä ensimmäisen kerran. 4. OAS:n palautteet ja niihin annettavat lopulliset vastineet - Alustavat vastineet oli toimitettu ohjausryhmälle etukäteen. OAS palautteiden vastineita ei käyty kokouksessa yksityiskohtaisesti läpi vaan käytiin läpi OAS sisältöä ja sitä kautta samalla vastineiden sisältöä tehtyjen keskeisten muutosten kautta. 5. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, täydennetty - Pasi Pitkänen esitteli OAS:iin tehtyjä keskeisiä muutoksia. OAS elää kaavaprosessin mukana eli nyt esillä oleva ei välttämättä ole lopullinen, vaan suunnitelmaan on jätetty liikkumavaraa ja sitä päivitetään tarvittaessa. - Käytiin läpi OAS:iin tehdyt muutokset, jotka näkyivät asiakirjassa punaisella. Kokoukseen oli tehty vielä lähetettyyn versioon tullut uusi lisäys Heinäveden mahdollisen maakunnan vaihdoksen aikatauluista ja sen aiheuttamista vaikutuksista. - Keskustelussa esiin nostettiin: o Osallisten luettelo pyydettiin käymään läpi ja tekemään korjaukset muuttuneisiin nimiin mm. poliittisissa puolueissa ja lisäämään mm. Caruna ja ProAgria. o Tiedusteltiin onko tiedonsiirtokaapeleiden rakentajat ja operaattorit mukana osallisissa? Pasi Pitkänen totesi, että etenkin kuntakaavoituksessa ko. toimijat ovat vahvasti mukana. Sen sijaan maakuntakaavatasolla ei niin merkittävästi. Maakuntaliiton alueidenkäyttöyksikössä on henkilö laajakaistahankkeissa, joten niiden osalta tieto kulkee myös maakuntakaavaprosessiin. o Todettiin, että OAS:n vastineet käydään vielä läpi ja muokataan lopullisen OAS:n mukaiseksi. 6. Maakuntakaavan selvitysten tilannekatsaus - Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 (Pasi Pitkänen) o Maakuntakaava on osa koko maakunnan suunnittelujärjestelmää. Aluerakenne ja saavutettavuus voidaan ajatella olevan läpileikkaavana teemana maakuntasuunnitelmassa, jolloin aluerakenneselvitys palvelee kaavoituksen lisäksi myös maakunnallista ohjelmatyötä. o Aluerakennetarkastelussa on ajateltu olevan mukana useita teemoja, esimerkiksi matkailu, liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne, biotalous ja Venäjä-yhteydet. Syksyllä järjestetään osallistava työpajamenettely teemojen ja tavoitteiden kirkastamiseksi ja kokonaiskuvan luomiseksi. Tärkeää on yhdessä pohtia miten Pohjois-Karjala asemoituu vuoteen 2040 mennessä? o Keskustelussa oli esillä: Juha Kivelä totesi, että Venäjässä on huikea potentiaali, ratayhteys on omansa ja matkailu kolmas, menevät myös osin ristiin. Kehitettävää riittää, pitäisi osata fokusoida oikein tulevaisuuteen ajatellen. Antero Luhtio herätti kysymystä metsätalouden ja metsäteollisuuden huomioimisesta maakuntakaavassa Pohjois-Karjalassa, jossa teema on erityisen vahva. Vahvat investoinnit merkitsevät puunkäytön lisääntymistä, vaikka eivät olekaan suoraan Pohjois-Karjalassa. Muuttavat koko valtakunnan puuvirtoja. Kaavassa on mukana biota-

3 Pielisjoen linna Siltakatu Joensuu lous, elinkeinot voisi olla painokkaammassa roolissa myös biotaloudessa. Maakunnassa tulee olla osaamista ja infraa, jotta puu saadaan korjattua. Kaavalla voidaan vaikuttaa puun saatavuuteen, jotta ei turhaa rasiteta kaavamerkinnöillä, joilla puun saatavuutta hankaloitetaan. Metsäteollisuudelle sopii, että elinkeinoasiat sisällytetään muihin työryhmiin. Simo Takalammi totesi, että maakuntaan on tullut viime vuosikymmeninä aika vähän investointeja. Tässä työssä pitäisi miettiä, mitä pitäisi tehdä, jotta investointeja saataisiin lisää. Maakuntaliiton puolelta esiteltiin biotaloushankkeen tuloksia ja maakunnan viime vuosien investointeja ja investointisuunnitelmia. Esiteltiin tässä yhteydessä valmistumassa olevia bioteollisuusalueiden kohdekortteja. Maakuntaliiton puolelta korostettiin, että vaikka suuria miljardiluokan investointeja ei ole maakuntaan viime tullut, esimerkiksi bioteollisuusalueiden investoinnit kaikkiaan ovat muutaman viime vuoden ajalta lähes sata miljoonaa euroa. Keskustelujen jälkeen todettiin, että metsäbiotalous on lähtökohtaisesti hyvin huomioitu kaavan taustalla ja tulee olemaan kaavassa vahvasti mukana. Myös Leena Leskinen lisäsi, että biotalouden kaavahankkeessa käytiin kyllä läpi metsäbiotaloutta vahvasti. Todettiin, että aluerakenteeseen lisätään maakuntaliitossa tehty vetovoimakysely (Laaja kysely maakunnan vetovoimatekijöistä). Keskusteltiin vielä maakunnan elinvoimaisuudesta ja todettiin, että syksyllä palataan vielä keskusteluun elinkeinoryhmästä vähintään osana aluerakenne selvityksiä tai tarvittaessa omana ryhmänään. Liikenne (Jyrki Suorsa) o Toimintaympäristössä ja valtakunnan liikennepolitiikassa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan suuria muutoksia, joihin maakunnassa tulee varautua (esim. digitalisaatio ja palvelut), sen sijaan infran rooli pienenee. Pohjois-Savon ELY:n liikennevastuualueelta Pertti Asikainen totesi, että parin vuoden aikana on liikennesektorilla tapahtunut paljon. Asiat tulee pitää hyvin hallinnassa, jotta päästään isoissa kysymyksissä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Todettiin, että uittoa ja raidekuljetuksia pitäisi tukea, käytännössä nämä kuljetusmuodot vähentyneet. Kumipyöräliikenne rasittaa teitä etenkin superrekkojen myötä. Rantojen käyttö (Pekka Hynönen ja Antti Hiltunen) o Kaksi UEF harjoittelijaa selvittää parhaillaan maakuntaliiton ja ELY toimeksiannosta Pohjois- Karjalan rantarakentamisen tilannetta. Selvityksessä käydään läpi kolmenlaisia alueita maakuntakaavan näkökulmasta eli suurvesistöjä, suurvesistöjen rantojen käytön solmukohtia sekä ja suurvesistöjen ulkopuolisia alueita ja niissä nimenomaan maakuntakaavan periaatteiden toteutumista. Lisäksi selvitetään rantayleiskaavojen ja -asemakaavojen toteutumista. Käytiin läpi tähän mennessä saatuja tuloksia. Yleiskaavojen toteutumisesta selvinnyt alustavasti se, että muutamissa isoissa yleiskaavoissa vain noin kymmenen prosenttia kaavojen rakennuspaikoista on toteutunut viimeisten vuoden aikana. Pääsääntöisesti loma-asumisen kehitys koko maakunnassa on ollut positiivista mutta sen sijaan väestö- ja työpaikkakehitys on ollut monin osin jopa negatiivista, samoin vakituisten asuntojen määrä. Todettiin, että väestömäärän lasku on murheellista luettavaa, mutta viestinnässä pitäisi huomioida myös positiiviset seikat. Esim. muualta Suomesta tullaan viettämään paljon aikaa vapaa-ajan asunnoilla ja käytetään alueiden palveluja. Kommentoitiin, että jo viime kokouksessa todettiin, että kaavan tulee olla mahdollistava. Jos elinvoimaa halutaan maakuntaan, pitäisi maakuntaan saada ihmisiä asumaan ympäri vuoden. Miksi esimerkiksi käyttötarkoituksen muutokset rannoilla ovat huonoja asioita? Kaavan tarkoituksen ja tavoitteiden tulisi kohdata. Rantaviivaa riittää ja enempikin väkeä voitaisiin ottaa. Rannat ovat yksi vetovoima- ja kilpailutekijä elää, asua ja kasvattaa perheitä.

4 Pielisjoen linna Siltakatu Joensuu Todettiin että tarkastelu ajanjakso ( ) voi vääristää vähän kehitystä, koska rakentaminen on hiipunut 2010 vuoden jälkeen. Kommentoitiin että ranta-asemakaavoituksen toteutuminen pitäisi saada mukaan selvitykseen, koska ne on tarkoitettukin toteutettavaksi. Vastattiin, että ne on tarkoitus käydä yleiskaavojen jälkeen läpi resurssien sallimissa rajoissa. Tiedusteltiin miten Pohjois-Karjala erottuu vetovoimatekijänä vaikkapa Etelä-Savosta? Juha Kivelä vastasi, että kaikilla ei ole vielä vapaa-ajan asuntoa ja Etelä-Savo alkaa olla täyteen rakennettu. Etelä-Suomesta mökille matkustavien määrä kasvaa ja samalla etäisyydet mökeille kasvaa, jolloin Pohjois-Karjala on kohta haluttua aluetta. Jaakko lisäsi, että etäisyys vakituisen asunnon ja mökkien välillä on koko ajan kasvanut. Mökeille mennään koko ajan kauemmas. Kysyttiin myös, että onko maakunnan vetovoimatekijä vielä vapaa ranta ja halvemmat hinta kuin Etelä-Suomessa, eikä esimerkiksi luonnonarvot tai hienot maisemat? Vesi- ja viemäriverkosto on tärkeä kysymys rakentamisen kannalta, samoin sähkö. Halutaan nykyään hyvin varusteltuja mökkejä. Todettiin, että hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Nopeammat junayhteydet, lentoliikenteen säilyminen ja päätieverkon yhteydet ovat erityisen tärkeitä alueiden saavutettavuudelle. Maakuntaliiton puolelta todettiin, että selvityksen yhtenä tarkoituksena on tunnistaa maakunnallisesti alueita, joissa edellytykset normaalia rantarakentamista tiiviimmälle rakentamiselle olisivat olemassa. Samoin selvityksellä haetaan yleisiä periaatteita rantarakentamiselle Pohjois-Karjalassa nyt ja tulevaisuudessa. Jaamankangas (Jukka Nykänen) o Tehdään luontoselvitys ja arkeologinen inventointi. Selvitykset lähdössä käyntiin pikaisesti eli vielä kesän aikana. Muita Jaamankankaaseen liittyviä selvityksiä ml. Joensuun kaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenne on tarkoitus käynnistää syksyllä. o Kommentoitiin, että erittäin hyvä, jotta työ lähtee käyntiin. Muita selvitystarpeita? o Viheralueiden kytkeytyneisyys, käynnistyy syksyllä. 7. Muut asiat Maakuntakaavan käynnistysseminaarin ajankohta o Sovittiin maakuntakaavan käynnistysseminaarin ajankohdaksi maanantai 3.10 klo Paikka täsmentyy myöhemmin. Aikaisemmin esillä ollut aikataulu iltapäivästä muuttui osallistujien toiveesta aamupäivään. Maakuntauudistus ja alueidenkäytön kokeilu / PK maakuntaliitto ja ELY o Maakuntauudistukseen liittyen järjestetään kokeilu alueidenkäytön osalta liiton ja ELY:n kesken. Tähän liittyen Koskelan Pekka ELY:stä tekee puolet työajasta kaavaselvityksiin liittyviä tehtäviä. ELY-keskus maksaa palkan. 8. Jatkotoimenpiteet ja seuraava kokous Sovittiin seuraavan ohjausryhmän kokousajaksi torstai klo Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo

5 Pielisjoen linna Siltakatu Joensuu Jakelu: Hannu Hoskonen pj., maakuntahallitus Juha Kosonen vpj., maakuntahallitus Kari Kulmala, maakuntahallitus Jouni Martiskin, maakuntahallitus Ari Jaaranen, Juuan kunta Jere Penttilä, Kontiolahden kunta Juha-Pekka Vartiainen, Joensuun kaupunki Tuure Hirvonen, Rääkkylän kunta Jari Puhakka, Ilomantsin kunta Anna-Maria Latosaari, Lieksan kaupunki Asko Saatsi, Nurmeksen kaupunki Pirkka Aula, Kiteen kaupunki Jorma Berg, Tohmajärven kunta Pasi Parkkinen, Valtimon kunta Jarmo Hakkarainen, Polvijärven kunta Jukka Ropponen, Outokummun kaupunki Jorma Pitkänen, Liperin kunta Arto Kammonen, Metsähallitus Kyösti Tuhkalainen, Metsähallitus Antero Luhtio, Metsäteollisuus ry Simo Takalammi, MTK Pohjois-Karjala Irma Mononen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pertti Asikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus Kari Antikainen, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Veijo Karjalainen, Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kari Ponkilainen, Puolustusvoimat, logistiikkalaitos Jaakko Hirvonen, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry Juha Kivelä, Pohjois-Karjalan kauppakamari Leena Leskinen, Suomen metsäkeskus, itäinen palvelualue Jukka Nykänen, maakuntaliiton toimisto Pasi Pitkänen, maakuntaliiton toimisto Jyrki Suorsa, maakuntaliiton toimisto Heikki Viinikka, maakuntaliiton toimisto Pekka Hynönen, maakuntaliiton toimisto Antti Hiltunen, maakuntaliiton toimisto/ely-keskus