Sataedu Ulvila, Yhdystie, Auditorio (1. krs)

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymäkokous KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, Auditorio (1. krs) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 8 Kokouksen avaus ja jäsenkuntien nimeämien edustajien sekä heidän äänimääränsä toteaminen 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 10 Yhtymäkokouksen puheenjohtajan vaali 11 Pöytäkirjantarkastajien valinta 12 Vuoden 2016 talousarvion muutos 13 Eron myöntäminen Sinikka Hällström-Finnille hallituksen jäsenen tehtävästä ja uuden jäsenen valitseminen yhtymähallitukseen 14 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen PUHEENJOHTAJA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA KALLE VIRTA Kalle Virta Matti Isokallio

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous AIKA Keskiviikko klo PAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, Auditorio, 1. krs PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Raija Hamina, Eura Reijo Nummikari, Harjavalta Arja Lehtimäki, Honkajoki Hannu Haapasalo, Huittinen Anneli Kujansuu, Jämijärvi, Kankaanpää Arja Tuuliniemi, Karvia Matti Sillanpää, Kihniö Markku Ryömä, Kokemäki Pasi Koski, Merikarvia Arja Nummelin, Nakkila Jarkko Lehtolammi, Pomarkku, Pori Sari Söderbacka, Siikainen Sari Huhtinen, Säkylä Pekka Ojanen, Ulvila MUUT LÄSNÄOLIJAT Matti Isokallio, esittelijä/kuntayhtymän johtaja Hannu Mansikkakorpi, rehtori/kuntayhtymän johtajan varahenkilö Nina Peltomäki, pöytäkirjanpitäjä/talousjohtaja Satakunnan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus: Kalle Virta, puheenjohtaja Ari Harju, varapuheenjohtaja Sinikka Hällström-Finni Maaria Juvela Pasi Koski Arja Lehtimäki Keijo Mäkilä Juhani Oksanen Kristiina Peltomaa Satu Törmä Jouni Viitasalo ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja KÄSITELLYT ASIAT 8 14 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Kalle Virta Puheenjohtaja 8 10 Aika ja paikka Nina Peltomäki Pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Satakunnan koulutuskuntayhtymän toimisto, Suoratie 1, Kokemäki. pe kello Todistaa Nina Peltomäki, pöytäkirjapitäjä/talousjohtaja

3 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous KOKOUKSEN AVAUS JA JÄSENKUNTIEN NIMEÄMIEN EDUSTAJIEN SEKÄ HEIDÄN ÄÄNIMÄÄRÄNSÄ TOTEAMINEN Yk 8 Yhtymäkokouksen työjärjestyksen 1 :n mukaan yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus, ja kokouksen avaa yhtymähallituksen puheenjohtaja, joka johtaa puhetta, kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja on valittu. Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii kuntayhtymän talousjohtaja (työjärjestys 1 ). Yhtymäkokoukseen valitsee kukin jäsenkunta yhden jäsenen ja hänelle henkilö-kohtaisen varajäsenen (perussopimus 7 ). Jäsenkuntien äänimäärät ovat seuraavat (perussopimus 8 ): Eura 10 Harjavalta 13 Honkajoki 2 Huittinen 8 Jämijärvi 2 Kankaanpää 12 Karvia 3 Kihniö 2 Kokemäki 7 Merikarvia 4 Nakkila 12 Pomarkku 3 Pori 2 Siikainen 2 Säkylä 7 Ulvila 11 Yhteensä 100 ääntä Jäsenkunnat ovat nimenneet seuraavat yhtymäkokousedustajat: Kunta Kokousedustaja Varaedustaja Eura Raija Hamina Harri Lehtonen 10 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Harjavalta Reijo Nummikari Jarmo Tuovinen 13 ääntä khall kokousedustajat valittu toimikaudeksi Honkajoki Arja Lehtimäki Tapio Rauhala 2 ääntä khall kokousedustajat valittu toimikaudeksi Huittinen Hannu Haapasalo Jouko Lindstedt 8 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Jämijärvi Anneli Kujansuu Kari Jokisalo 2 ääntä khall kokousedustajat valittu toimikaudeksi Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

4 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous KOKOUKSEN AVAUS JA JÄSENKUNTIEN NIMEÄMIEN EDUSTAJIEN SEKÄ HEIDÄN ÄÄNIMÄÄRÄNSÄ TOTEAMINEN ( JATKUU) Yk 8 Kankaanpää 12 ääntä Karvia Arja Tuuliniemi Kari Ylinentalo 3 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Kihniö Matti Sillanpää Mervi Alkkiomäki 2 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Kokemäki Markku Ryömä Harri Kivenmaa 7 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Merikarvia Pasi Koski Jari Tuuri 4 ääntä khall kokousedustajat valittu toimikaudeksi Nakkila Arja Nummelin Seppo Lehtonen 12 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Pomarkku Jarkko Lehtolammi Teppo Myllymäki 3 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Pori 2 ääntä Siikainen Sari Söderbacka Arja Lehtinen 2 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Säkylä Sari Huhtinen Juha Vanha-Rauvola 7 ääntä khall kokousedustajat valittu toimikaudeksi Ulvila Pekka Ojanen Jarno Tähkänen 11 ääntä kv kokousedustajat valittu toimikaudeksi Yhtymähallituksen päätösehdotus: Yhtymäkokous toteaa läsnä olevat yhtymäkokousedustajat, heidän valtuutuksensa ja äänimäärät. Todetaan lisäksi paikalla olevat yhtymähallituksen jäsenet (työjärjestys 6 ). Päätös: Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

5 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yk 9 Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä vähintään kaksikymmentäyksi päivää ennen kokousta jäsenkuntien kunnallishallituksille (perussopimus 9 ). Kokouskutsu toimitetaan myös yhtymähallituksen jäsenille (työjärjestys 2 ). Kokouskutsu on lähetetty jäsenkuntien kunnallishallituksille. Lisäksi kokouskutsu on toimitettu yhtymähallituksen jäsenille. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsen-kunnista ja niiden äänivallasta on edustettuna (perussopimus 10 ). Yhtymähallituksen päätösehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

6 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN VAALI Yk 10 Yhtymäkokouksen työjärjestyksen 6 :n mukaan jokaista yhtymäkokousta varten valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksen päätösehdotus: Yhtymäkokous valitsee kokoukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Päätös: Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

7 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Yk 11 Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua yhtymäkokousedustajaa, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalla toisin päätä (työjärjestys 28 ). Yhtymäkokouksen pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen on sen jälkeen, kun se on tarkastettu, pidettävä yleisesti nähtävänä kuntayhtymän toimistossa. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä on lähetettävä jäsenkuntien kunnallishallituksille jäljennös. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjassa mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi (kuntalaki 85 ). Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäväksi kuntayhtymän toimistossa Kokemäellä perjantaina kello Yhtymähallituksen päätösehdotus: Yhtymäkokous valitsee kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

8 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus Yhtymäkokous VUODEN 2016 TALOUSARVION MUUTOS Yh 49 Yhtymäkokous on vahvistanut kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelmaosan vuosikatteen sitovaksi tasoksi. Talousarvion toteumaa seurataan kulujen osalta raportointijärjestelmässä seuraavilla tasoilla: Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Talousarvion käyttösuunnitelmien valmistelun yhteydessä ao. tasojen keskinäistä suhdetta muutettiin vastaamaan paremmin kulujen kohdistumista. Tilintarkastajien ohjeen mukaisesti ao. seurattavien tasojen täytyy vastata yhtymäkokouksen vahvistamia summia. Muutos ei vaikuta talousarvion sitoviin eriin. Lisätietojen antaja; kuntayhtymän johtaja Matti Isokallo puh ja talousjohtaja Nina Peltomäki puh Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelmaosan muutokset liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Yk 12 Päätösehdotus: Yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelmaosan muutokset liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Päätös: Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

9 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus Yhtymäkokous ERON MYÖNTÄMINEN SINIKKA HÄLLSTRÖM-FINNILLE HALLITUKSEN JÄSENEN TEHTÄVÄSTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALITSEMINEN YHTYMÄHALLITUKSEEN Yh 51 Yhtymähallituksen jäsen Sinikka Hällström-Finni pyytää päivätyllä kirjeellään eroa Satakunnan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenen tehtävästä. Sinikka Hällström-Finni on kotoisin Harjavallasta ja edustaa SDP:tä. Satakunnan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 12 :n mukaan kuntayhtymällä on yhtymähallitus, johon kuuluu yksitoista (11) jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on kunnallisvaalikausi. Tasa-arvolain mukaisesti yhtymähallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on oltava miehiä ja naisia kumpiakin vähintään viisi. Yhtymähallituksessa on 11 jäsentä, joista 5 on naisia ja 6 miehiä. Näin yhtymähallituksen uudeksi jäseneksi Sinikka Hällström-Finnin tilalle voidaan valita SDP:tä edustava nainen. Lisätietojen antaja, kuntayhtymän johtaja Matti Isokallio p Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että se 1) myöntää Sinikka Hällström-Finnille eron yhtymähallituksen jäsenen tehtävästä ja 2) valitsee yhtymähallitukseen uuden jäsenen jäljellä olevan toimikauden ajaksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Yk 13 Päätösehdotus: Yhtymäkokous 1) myöntää Sinikka Hällström-Finnille eron yhtymähallituksen jäsenen tehtävästä ja 2) valitsee yhtymähallitukseen uuden jäsenen jäljellä olevan toimikauden ajaksi. Päätös: Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

10 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus Yhtymäkokous VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Yh 54 Liitteenä oleva kuntayhtymän talousarvio ja taloussuunnitelmaesitys on valmisteltu yhtymähallituksen hyväksymän kehyksen pohjalta. Kuntayhtymän perussopimuksen 20 :n mukaan taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Jäsenkunnilta on pyydetty esitykset talousarvioon kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Yhteenveto saaduista kuntien lausunnoista on esityslistan liitteenä. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu lausunnot huomioon. Lisätietojen antaja, kuntayhtymän johtaja Matti Isokallio, p ja talousjohtaja Nina Peltomäki, p Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous hyväksyy liitteenä olevan Satakunnan koulutuskuntayhtymän talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Yk 14 Päätösehdotus: Yhtymäkokous hyväksyy liitteenä olevan Satakunnan koulutuskuntayhtymän talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman Päätös: Pöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirjan otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä / 20 pöytäkirjanpitäjä

11 Satakunnan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA

12 Satakunnan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDANTO Talousarvio ja -suunnitelmarakenne ja tehtävät Toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutus koulutuskuntayhtymään Visio, toiminta-ajatus ja arvot TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuntayhtymän jäsenkunnat ja tehtävät Toimielimet Yhtymäkokous Tarkastustoimi Yhtymähallitus Henkilöstö Kiinteistöt TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Keskeiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle Opiskelijamäärätavoitteet Muut toiminnalliset tavoitteet Mittariselosteet Vaikuttava toiminta Sujuvat prosessit Tyytyväiset asiakkaat Osaava, uudistuva ja työkykyinen henkilöstö TALOUDELLISET TAVOITTEET Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Maksullinen palvelutoiminta Työvoimakoulutus Oppisopimuskoulutus Muu maksullinen palvelutoiminta Hanketoiminta Kuntayhtymän toimintakulujen kehitys Kuntayhtymän toimintatuottojen kehitys TALOUSARVION INVESTOINTIOSA TALOUSARVION RAHOITUSOSA TALOUSARVION LASKELMAT Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa TALOUSARVION SITOVUUSTASOT LIITE 1 Peruspääomaosuuksille maksettava korko LIITE 2 Lainaluettelo

13 1. JOHDANTO 1.1. Talousarvio ja -suunnitelmarakenne ja tehtävät Kuntalain 65 :n mukaan valtuusto (yhtymäkokous) hyväksyy talousarvion sekä kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymän talousarviovuosi on kalenterivuosi. Yhtymäkokouksen hyväksyttyä kuntayhtymän talousarvion ja suunnitelman yhtymähallitus päättää talousarvion käyttösuunnitelmista ja koulutuspalveluiden ja yhteisten palveluiden toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kuntayhtymän taloussuunnittelussa toiminnalla ja taloudella on kiinteä yhteys. Suunnitelmassa tulee osoittaa riittävät resurssit asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osoittaa, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Talousarviolla on kuntayhtymässä kolme päätehtävää. siinä asetetaan toimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet. talousarviossa budjetoidaan menot ja tulot tehtäville ja investointihankkeille. talousarviossa osoitetaan, miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan Toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutus koulutuskuntayhtymään Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on osaava henkilöstö, lisäksi maksuvalmius on hyvä. Vuosi 2017 tulee olemaan tällä tiedolla talouden näkökulmasta pohjakosketus. Ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa lainsäädäntöä ja toimintatapoja merkittävästi vuodesta 2018 eteenpäin, uusia menettelyjä ajetaan sisään jo vuoden 2017 aikana. Yli kymmenen prosentin yhdessä vuodessa tapahtuva rahoituksen vähenemä aiheuttaa erittäin voimakkaan paineen vähentää toimitiloja ja henkilöstöä. Satakunnan maakunnan talous on jatkanut alakuloista kehitystään ja on takamatkalla verrattuna koko Suomen tilanteeseen. Maakunnassa on pitkään jatkuneesta taantumasta huolimatta tunnistettavissa kehittyviä ja kasvavia aloja. Heikentyvä huoltosuhde ja maan keskiarvon alittava työllisten osuus ovat edelleen merkittävä haaste koko maakunnalle. Maakunta- ja soteuudistuksen vaikutusta ei vielä osata arvioida kuntatalouteen eikä alueen elinvoimaan. Ammatillisen koulutuksen pitää pystyä tuottamaan osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin myös voimakkaissa muutostilanteissa. Pitkän aikavälin ennakointi, työelämälähtöinen koulutus, ajantasainen osaaminen ja riittävä uudistuminen korostuvat erityisesti nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa. Aikuiskoulutuksessa nopea reagointikyky ja ajantasainen osaaminen mahdollistavat lyhyen aikavälin osaamistarpeisiin vastaamisen. Satakunnan ennakointitoimijoiden yhteistyö on tiivistä. Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee merkittävästi vuonna 2017, Sataedun osalta vähenemä on 13-14%. Vuodesta 2014 vuoteen 2017 Sataedun tulorahoitus on vähentynyt kolmanneksella. Näin voimakas pysyvä rahoitusvähenemä pakottaa muuttamaan toimintatapoja merkittävästi. Ammatillisen koulutuksen reformi selkiyttää ja yksinkertaistaa koulutuksen järjestäjän toimintaa, tämä toivottavasti näkyy selvästi myös opiskelijoille ja työelämälle. Sataedu aloitti 3

14 opintoalaperusteisen organisointinsa jo vuonna Tämä antaa Sataedulle hyvän lähtökohdan tuleville vuosille. Nuorten ja aikuisten koulutusten välinen lainsäädännöllinen raja-aita poistuu reformin myötä. Vuonna 2017 ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus on 13,5 % alemmalla tasolla kuin 2016, koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen vähentääkö opiskelijapaikkoja vai yksikköhintaa, järjestämisluvan mukainen opiskelijapaikkamäärä on käytännössä vain ohjeellinen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen työvoimakoulutuksen tehtävien siirron viivästyminen ja epätietoisuus aiheuttavat selvää haittaa koulutuksen järjestäjille valmistautuessa tuleviin vuosiin. Sataedu Oy hävisi kilpailutuksen Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksesta Porin prikaatissa. Yhtiö on aloittanut koko henkilöstön yt-neuvottelut syksyllä Sataedu oy:n toteuttama työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus siirtyvät kuntayhtymään vuoden 2017 alussa. Tulevien vuosien taloudellinen niukkuus ja työhyvinvointikysely yhdessä nostavat johtamisen merkityksen keskeiseksi. Henkilöstön tasavertainen kohtelu, johtamisen johdonmukaisuus ja tasalaatuisuus, ennakoiva tiedotus ja toimiva dialogi ovat johtamisen ytimessä. Kaikki esimiesasemassa olevat ovat kehittäneet osaamistaan eri johtamisopinnoilla ja niiden kautta saatu oppi pitää pystyä viemään käytäntöön. Kuvio 1 Satakunnan koulutuskuntayhtymän organisaatio

15 1.3. Visio, toiminta-ajatus ja arvot Sataedun visio Parempaa osaamista ja hyvinvointia! Sataedun toiminta-ajatus Tuotamme työelämän tarvitsemaa ammatillista osaamista ja kannustamme elinikäiseen oppimiseen. Käytämme monipuolisia pedagogisia ratkaisuja. Toimimme paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kasvatamme hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Sataedun arvot Yksilöllisyys o Koulutuspalvelumme ovat yksilöllisiä ja joustavia. Innostuneisuus o Toimintamme on yhteisöllistä ja innostavaa. Turvallisuus o Vastuu opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on meillä kaikilla. 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Kuntayhtymän jäsenkunnat ja tehtävät Satakunnan koulutuskuntayhtymän muodostavat 16 jäsenkuntaa: Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kuntayhtymän tehtävänä on perussopimuksen mukaan järjestää lakisääteistä ammatillista koulutusta sekä sitä tukevaa muuta koulutus-, kurssi- ja palvelutoimintaa. Tehtäviensä toteuttamista varten kuntayhtymä ylläpitää koulutuspisteitä Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa ja Ulvilassa ja omistaa, vuokraa ja hallitsee tehtävässään tarvittavia kiinteistöjä ja toimitiloja. Koulutustoimintaa järjestetään lisäksi tarvittaessa muissa jäsenkunnissa ja yhteistoimintakunnissa Toimielimet Yhtymäkokous Kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous. Toiminta muodostuu kuntalaissa ja yhtymän perussopimuksessa määritellyistä tehtävistä. Toiminnan tavoitteena on, että yhtymäkokous kokoontuu säännösten mukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa keväällä päättämään edellisen vuoden tilinpäätöksestä ja syksyllä seuraavasta taloussuunnitelmasta Tarkastustoimi Toimivasta johdosta riippumattomana, ulkoisesta valvonnasta vastaavana toimielimenä toimii tarkastuslautakunta. Yksikön toiminta muodostuu kuntalain ja yhtymän tarkastussäännön mukaisesti tarkastuslautakunnan toiminnasta sekä tilintarkastajan toiminnasta. 5

16 Tarkastuslautakunnan toiminta tapahtuu puheenjohtajansa kutsusta tapahtuvien kokousten muodossa. Lisäksi lautakunnan jäsenille järjestetään tehtäviensä hoitamisessa tarvittavaa koulutusta. Tilintarkastajan toiminta tapahtuu yhtymäkokouksen valitseman JHTT-yhteisön ja sen vastuunalaisen tilintarkastajan kanssa tarkastustoiminnan menettelystä tehdyn sopimuksen mukaisesti Yhtymähallitus Kuntayhtymän toimeenpanovaltaa käyttävänä toimielimenä on yhtymähallitus. Toiminta muodostuu kuntalaissa ja yhtymän omissa säännöissä määritellyistä tehtävistä. Tavoitteena on, että yhtymähallitus kokoontuu tilivuoden aikana varsinaisiin kokouksiin noin 10 kertaa. Yhtymähallitukselle varataan mahdollisuus osallistua erikseen päätettäviin toimintaansa liittyviin koulutustapahtumiin. Lisäksi yksikön määrärahaa arvioitaessa otetaan huomioon yhtymähallituksen alaisuudessa toimivien, sen päätöksiä valmistelevien yms. toimikuntien työskentely Henkilöstö Henkilöstön määrä vuoden 2016 lopussa on arviolta 300 henkilöä. Henkilöstömenojen säästötavoitteen saavuttamiseksi, henkilöstön määrä vähenee. Suunnitelman mukaan Sataedun henkilöstömäärä on vuoden 2017 lopussa 305 ja suunnitelmakauden lopussa henkilöä. Henkilöstömäärä 1.1 Henkilöstömäärä vähennys ed. vuoteen Vuosi suunnitelma ,6 % suunnitelma ,7 % arvio 2017**) ,0 % arvio ,5 % TP 2015*) ,0 % TP ,0 % TP ,8 % *) Sataedu Oy:n henkilöstön siirtyminen yhtiön palvelukseen **) Sataedu Oy:stä takaisin kuntayhtymään siirtyminen 2.4. Kiinteistöt Sataedun kiinteistöjen taloudellisen ylläpidon ja kehittämisen lähtökohtana on opiskeluympäristön kehittymisessä mukana pysyminen ja ajantasaiset koulutusta tukevat tilat. Tämä edellyttää Sataedun kiinteistöstrategian laatimista, jossa huomioidaan opetustapojen muutos ja muuttuva työelämän tarve erilaisille koulutusmuodoille. 6

17 Kuvio 2 Sataedun omistamien kiinteistöjen neliömäärä yhteensä m2 v , NAKKILA HARJAVALTA KANKAANPÄÄ RAUMA TAMPERE TURKU Kuvio 3 Sataedun vuokraamien tilojen neliömäärä yhteensä 7335,7 m2 v Toimitilojen vähentäminen tulee olemaan yksi keino sopeuttaa toimintaa rahoituksen vähentyessä voimakkaasti ja pysyvästi. Vuoden 2017 aikana vähennetään nyt vuokralla olevia tiloja, tehdään myyntiselvitys ja mahdollisesti myydään osa kiinteistöistä, arvioidaan osan kiinteistöjen purkaminen ja mahdollisesti puretaan joitakin yksittäisiä kiinteistöjä. Kaikkien Sataedun tulosyksiköiden pitää arvioida kuinka toimintaa ja kulukehitystä voidaan tehostaa toimitiloja vähentämällä. 7

18 3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Kuntalaki edellyttää kuntayhtymän toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Tavoitteet asetetaan siten, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Toiminnalliset tavoitteet ja päätöksenteon tasot on luokiteltu talousarviossa alla olevassa kuviossa esitetyn mukaisesti. Yhtymäkokous päättää talousarviossa Sataedun strategian päämäärien mukaisista tavoitteista. Yhtymähallitus päättää vuosittaiset käyttösuunnitelmassa määritellyt operatiiviset tavoitteet. Tulosalueiden johtajat päättävät vastuualueidensa toimintasuunnitelmissa asetetut vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet. Taloudelliset tavoitteet ja mittarit on esitetty tuloslaskelma-, investointi ja rahoitusosassa. Tuloyksiköiden suunnitelmien valmistelu tapahtuu vuorovaikutteisesti johdon ja vastuualueiden esimiesten kesken. Syksyn 2016 aikana käydään vuoden 2017 tavoitekeskustelut, joissa esimiesten kanssa sovitaan toiminnalliset tavoitteet sekä talouden raami. Strategian päivitys on parhaillaan käynnissä ja uusi strategia valmistuu syksyn 2016 kuluessa. Yhtymäkokous Strategiasta nostetut talousarviovuotta koskevat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Hyväksytään talousarviossa marraskuun loppuun mennessä Raportointi Yhtymähallitus Koulutuspalveluiden operatiiviset tavoitteet Hyväksytään talousarvion käyttösuunnitelmassa joulukuussa Raportointi Tulosalueiden johtajat Tulosyksiköiden käyttö- ja toimintasuunnitelmat Hyväksytään helmikuun loppuun mennessä Kuvio 4 Toiminnan ja talouden tavoitteiden asettaminen 8

19 4. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Satakunnan koulutuskoulutuskuntayhtymä sitoo talousarvion ja -suunnitelman vahvemmin strategiaan ja osaksi toimintajärjestelmää. Toiminnan tulosmittaritavoitteet esitellään BSC - tyyppisesti nelikentässä. 4.1 Keskeiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 Vuoden 2017 alusta Sataedun organisaatio on selvästi kevyempi ja pystyy paremmin vastaamaan erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Hyvä johtaminen, tavoitteiden tarkempi seuranta, henkilöstön sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin ovat avainasemassa vuonna Sataedun koulutuspalvelujen osalle on vuoden 2016 aikana on tehty päätöksiä, joilla järjesteltiin opintoaloja uudelleen ja vähennettiin niiden lukumäärää. Näiden tarkoituksena on tehdä toiminnasta selkeämpää ja vähemmän kuluja aiheuttavaa, ja ne viedään käytäntöön vuoden 2017 aikana. Sataedun koulutuspalveluiden osalta on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana valmisteltu osaamisperusteisten toimintatapojen läpiviemistä käytännön koulutustyöhön. Osaamisperusteisuuteen kuuluu oleellisena osana opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen hyväksi lukeminen ja eteneminen opinnoissaan henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuoden 2017 aikana viedään käytäntöön aikaisempien vuosien aikana tehty valmistelutyö: kaikille ammatillisen tutkinnon suorittajille laaditaan henkilökohtaiset oppimisohjelmat huomioiden se osaaminen, joka opiskelijalla on ennestään. Osaamisperusteisuuden periaatteiden mukaisesti toimittaessa opettajan rooli muuttuu perinteisestä opettajan roolista ohjaajan rooliin, jolloin varmistetaan opiskelijan etenemisen oman oppimisohjelmansa mukaisesti ja osaamisen karttumisen sekä vastaa osaamisen arvioinnin toteutuksesta. Opettajille järjestetään vuoden 2017 aikana koulutusta, joilla vahvistetaan ohjausosaamista ja osaamisperusteisuuden mukaisten käytänteiden hallintaa. Sataedussa ryhmämuotoista opetusta tullaan vähentämään ja samalla lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Opintoalojen tulee ottaa käyttöönsä erilaisia toteutustapoja tämän toteuttamiseksi. Opiskelijat otetaan yhteishaun lisäksi myös jatkuvan haun periaatteella. Opetuksen yksilöllisyyden ja henkilökohtaistamisen vahvistamiseksi opetusmenetelminä käytetään nykyistä enemmän muun muassa simulaatio-opetusta ja hyödynnetään erilaisia digitaalisia menetelmiä. Perustutkintojen valtionosuuspohjaisessa koulutuksessa Sataedulla on järjestämisluvassa ohjeellisesti 1650 paikkaa. Tämän pohjalta jaetaan opiskelijamäärät vuodelle 2017 eri tutkintoihin ja aloihin talousarvion käyttötaloussuunnitelmassa sovittavilla periaatteilla. Ammatillisen lisäkoulutuksen määrän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Työvoimakoulutuksen määrä vähenee noin kolmanneksen, pääosin johtuen yhtiöitettävästä koulutuksesta. Vuonna 2018 voimaan astuvan lainsäädännön muutoksiin varaudutaan. Sataedussa perustutkintojen oppisopimuksien järjestämisessä tavoitteena on pysyä edellisvuosien tasolla. Suhdanteiden muuttuessa Sataedulla on valmius nostaa oppisopimuskoulutuksen määrää. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksien osalta toimitaan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja myös näissä oppisopimuksissa pyritään pitämään edellisvuosien taso. 9

20 4.2 Opiskelijamäärätavoitteet Sataedu yhteensä Peruskoulutus Opiskelijamäärä Lisäkoulutus Opiskelijatyöpäivät Oppisopimuskoulutus Opiskelijamäärä *) (ohjeellinen) Säilytetään nykyinen taso Säilytetään nykyinen taso/varaudutaan vähenemään *) Oma oppisopimustoimisto sekä ostopalveluna toteutettavat 4.3 Muut toiminnalliset tavoitteet Vaikuttava toiminta Sujuvat prosessit Valmistuneet ammatillinen perustutkinto 560 Työllistyminen ammatillinen perustutkinto 75 % Jatko-opinnot ammatillinen peruskoulutus 25 % Tutkintojen läpäisyaste ammatillinen perustutkinto 78 % Keskeyttäminen ammatillinen perustutkinto 8 % VISIO STRATEGIA Tyytyväiset asiakkaat Opiskelijoiden tyytyväisyys (arvosana 1-5) ammatillinen perustutkinto 4 Työelämän tyytyväisyys (arvosana 1-5) ammatillinen perustutkinto 4 Kansainvälisyys, opiskelijaliikkuvuus Sataedusta Eurooppaan 90 opiskelijaa Euroopasta Sataeduun 65 opiskelijaa Osaava, uudistuva ja työkykyinen henkilöstö Opettajien muodollinen kelpoisuus 90 % Henkilöstön kehittämisen osuus henkilöstömenoista 3,5 % Henkilöstön työhyvinvointikyselyn tulokset 3,5 Sairauspoissaolot 8 pv/hlö 10

21 4.4 Mittariselosteet Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus on osa yksikköhinnan määräytymisperustetta. Tuloksellisuuteen perustuva yksikköhintojen porrastus määräytyy opiskelijoiden opintojen läpäisyn, työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus yksikköhintarahoituksesta on 3 prosenttia valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Porrastus tehdään neljälle viidesosalle tuloksellisuusindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä. Viime vuosien tulosrahoituksessa Satakunnan koulutuskuntayhtymä on sijoittunut valtakunnallisesti parhaaseen kolmannekseen. Tavoitteena on, että Satakunnan koulutuskuntayhtymä sijoittuu edelleenkin vähintään parhaaseen viidennekseen. Valtakunnan tasolla tehtävä tuloksellisuuden arviointi perustuu muutaman edellisen vuoden mittaustietoihin ja palaute toiminnan tulosten saavuttamisesta tulee koulutuksen järjestäjille viiveellä. Siksi on perusteltua, että Sataedun toimintaa seurataan vuosittain kartoittamalla opiskelijoiden opintojen läpäisyä, työllistymistä, jatko-opintoihin siirtymistä, keskeyttämisen vähäisyyttä, henkilöstön kehittämistoimenpiteitä, opettajien kelpoisuutta ja opiskelijatyytyväisyyttä seuraavilla mittareilla, joista osa on myös Opetushallituksen tuloksellisuusmittareita Vaikuttava toiminta Valmistuneet Tiedot opiskelijahallintajärjestelmästä, ammatillisen perustutkinnon vuonna 2017 suorittaneiden lukumäärä Työllistyminen Kysely opiskelijoille opintojen päättyessä, työpaikka tiedossa % opiskelijoista Jatko-opinnot Kysely opiskelijoille opintojen päättyessä, jatko-opinnot suunnitteilla % opiskelijoista (kuinka suuri osa keväällä 2016 valmistuneista opiskelijoista hakeutuu välittömästi opiskelun päätyttyä korkeaasteen jatko-opiskeluun) Sujuvat prosessit Tutkintojen läpäisyaste Vuoden loppuun mennessä valmistuneiden opiskelijoiden määrä, jotka ovat aloittaneet opintonsa syksyllä 3,5 vuotta aiemmin, % opiskelijoista, (kuinka monta prosenttia vuonna 2014 opiskelunsa aloittaneista opiskelijoista suorittaa tutkinnon mennessä) Keskeyttäminen Opiskelijoiden % -määrä, jotka ovat lopettaneet opiskelun tutkintoa suorittamatta Tyytyväiset asiakkaat Opiskelijoiden tyytyväisyys Yhtenäinen kysely opiskelijoille opiskelijahallintojärjestelmän kautta Sataedun kaikissa toimipaikoissa loka-marraskuussa, tyytyväisyys asteikolla 1-5 Työelämäpalaute Työelämältä kerätty yhtenäinen palaute Sataedusta eri opintoaloilla, keräys kaksi kertaa vuodessa otoksena. 11

22 Kansainvälisyys, opiskelijaliikkuvuus Opiskelijamäärät Osaava, uudistuva ja työkykyinen henkilöstö Opettajien muodollinen kelpoisuus Päätoimisista opettajien muodollinen kelpoisuus % Henkilöstön kehittämisen osuus henkilöstömenoista Henkilöstön kehittämismenojen % kaikista henkilöstömenoista Henkilöstön työhyvinvointikyselyn tulokset Kaksi kertaa vuodessa toteutettavan henkilöstökyselyn tulokset, asteikolla 1-5 (1=huonoin, 5=paras) Sairauspoissaolot pv/hlö Sairauspoissaolojen osalta mitataan sairauspoissaolojen keskimäärää per henkilö 12

23 5. TALOUDELLISET TAVOITTEET Satakunnan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 21 :ssä on määrätty kuntayhtymän toiminnan rahoitusperiaatteet. Sen mukaan kuntayhtymän on sopeutettava käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. Tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan vapaaseen pääomaan. Talouden seuranta toteutuu ajantasaisesti raportointijärjestelmän avulla. Säännöllisen kolmannesvuosiraportoinnin avulla kiinnitetään huomiota keskeisiin toiminnan tunnuslukuihin. Kolmannesvuosiraportoinnin tavoitteena on entistä nopeampi reagointi tunnusluvuissa tapahtuneisiin muutoksiin. 5.1 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus supistuu edelleen vuonna Hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2017 kohdistuu voimakas ja pysyvä rahoituksen vähennys. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 190 milj. euron säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö on pysyvä, mutta sen järjestäjäkohtainen kohdentuminen voi muuttua vuoden 2017 jälkeen. Lisäksi laskennallinen yksikköhinta putoaa 1,04 % eli yhteensä vähennystä 13,4 % Valtionosuuden määrä vuonna 2015 oli 17,3 miljoonaa euroa ja 16,1 miljoonaa euroa vuonna Valtionosuuden määräksi vuodelle 2017 on arvioitu 14,1 miljoonaa euroa. 5.2 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus Sataedu hallinnoi ja toteuttaa itsenäisesti ammatillista perustutkintokoulutusta oppisopimuskoulutuksena. Tavoitteena on, että Sataedussa on 220 ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimusta vuonna 2017, joista valtionosuuden määrä olisi noin 1,3 miljoonaa euroa. 5.3 Ammatillinen lisäkoulutus Kuntayhtymän ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden perusteena oleva opiskelijatyövuosien määrä on vuonna ja valtionosuus 1,65 miljoonaa euroa. Opiskelijatyövuosien määrän arvioidaan olevan vuonna ja valtionosuuden määrän 1,6 miljoonaa euroa. 5.4 Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen rahoituskausi päättyy Käytännössä vuodelle 2017 ei jää rahoitusta, vaan sisällä olevien opiskelijoiden opintojen loppuun saattaminen kuluttaa ko. rahoituksen kokonaisuudessaan jo vuonna Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituskausi päättyy myös Vuodelle 2017 kohdentuu todennäköisesti vielä ko. rahoitusten lisähaku, jolla turvataan koulutusten loppuun saattaminen. Talousarvioon kirjataan vuodelle 2017 varovaisen arvion mukaan euroa. 13

24 5.5 Maksullinen palvelutoiminta Maksullinen palvelutoiminta on toimintaa markkinoilla, joilla yritykset tarjoavat vastaavia tuotteita ja palveluita. Maksullisessa palvelutoiminnassa koulutuksen järjestäjä laskuttaa järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista sekä tuotteista ulkopuolisia asiakkaita. Maksullisen palvelutoiminnan liikevaihdon arvioidaan olevan yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa Työvoimakoulutus Työvoimakoulutus on työikäisen väestön koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa osallistujien mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Koulutus on pääasiassa ammatillista koulutusta. Koulutusta hankitaan yleensä ns. yhteishankintana. Tällöin se räätälöidään koulutuksen hankintakustannuksiin osallistuvan työnantajan tarpeisiin. Useimmiten työvoimakoulutus on jatko- ja täydennyskoulutusta jo aiemmin joko opiskelemalla tai työssä oppimalla hankitulle ammattitaidolle. Koulutukseen osallistuville laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Suuri osa Sataedun työvoimakoulutuksesta on ammatilliseen tutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa. Työvoimakoulutuksen volyymin arvioidaan laskevan merkittävästi vuoden 2016 tasosta. Kokonaisbudjetti on 2 miljoonaa euroa Oppisopimuskoulutus Sataedu toteuttaa yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena. Eniten oppisopimuksia on kaupan ja hallinnon alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Oppisopimuskoulutuksen myyntituloja arvioidaan kertyvän euroa Muu maksullinen palvelutoiminta Kuntayhtymän muu maksullinen palvelutoiminta koostuu kurssitoiminnasta ja opetuksen yhteydessä tuotetuista palveluista. Tulojen määräksi arvioidaan kehyksessä 0,75 miljoonaa euroa. 5.6 Hanketoiminta EU- ja valtionavustushankkeiden budjetti on 1,26 miljoonaa euroa vuonna Hankkeiden rahoituksesta EU-tukien ja valtionavustusten määrän arvioidaan olevan yhteensä 0,87 miljoonaa euroa ja kuntayhtymän omarahoitusosuuden määrän 0,39 miljoonaa euroa. Muut tuet ja avustukset Muiden tukien ja avustusten määräksi arvioidaan euroa Kuntayhtymän toimintakulujen kehitys Kuntayhtymän toimintakulut ovat kehyksessä 22,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat noin 2,1 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuoden 2016 talousarviossa. Kuntayhtymän toimintakulut täytyy tasapainottaa pysyvän rahoituksen vähenemän määrittelemälle tasolle taloussuunnitelmakaudella. Vuosi 2017 on tämän hetkisen tiedon perusteella taloudellisesti haastavin, minkä vuoksi talouden tasapainottamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi on välttämätöntä purkaa taseen varauksia. 14

25 Henkilöstökulut Henkilöstömenot muodostavat kuntayhtymän toimintakuluista noin 70 %. Henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli 314 henkilöä, joista 254 työskentelee vakinaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstömenojen säästötavoitteen saavuttamiseksi henkilöstön määrä vähenee edelleen. Suunnitelman mukaan Sataedun henkilöstömäärä on vuoden 2017 lopussa noin 300 ja suunnitelmakauden lopussa henkilöä. Henkilöstömäärän vähentäminen toteutetaan ensisijaisesti vähentämällä määräaikaista henkilökuntaa ja eläköitymisen kautta. Vuonna 2014 käytyjen yt-neuvotteluiden myötä vuosina irtisanotaan enintään 18 henkilöä. Vuonna 2016 käytyjen marata- ja metallialoja koskevan yt-neuvottelun lopputuloksena toteutetaan osa-aikaistamisia vuosina Kilpailukykysopimus vaikuttaa vuoden 2017 talousarvioon; Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. 5.8 Kuntayhtymän toimintatuottojen kehitys Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennettavan 190 miljoonan euron määrärahan säästö näkyy valtionosuuden merkittävänä vähenemänä vuonna Valtionosuudet (milj. euroa)

26 6. TALOUSARVION INVESTOINTIOSA Investointimenona budjetoidaan pysyviin vastaaviin aktivoitavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot. Investointina käsiteltävän hankinnan raja on Satakunnan koulutuskuntayhtymässä Sitä pienemmät hankkeet ovat käyttömenoja. Investointiosassa on varattu määrärahat yhtymähallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointimenot ovat ylittäneet vuodesta 2015 alkaen vuosikatteen määrän, mutta suunnitelmakauden viimeisinä vuosina ne ovat suunnitelman mukaan alle vuosikatteen. Investointien kokonaismäärä säilytetään vuoden 2016 tasolla aikana voidaan toteuttaa OKM:n säästöohjelmien vaatimia rakenteellisia uudistuksia, mm. kiinteistöstrategian toimeenpano. Investointikohteita ei esitetä yhtymäkokouksen nimettäväksi, koska investointitarpeet saattavat muuttua ammatillisen koulutuksen rahoitusvähenemän kohdentumisen vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää yhtymähallitus käyttösuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa taulukossa on esitetty kuntayhtymän investointimenot vuosina Investoinnit Investoinnit

27 7. TALOUSARVION RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosa esitetään vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että investoinnit on kokonaisuudessaan rahoitettu tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Mainitun välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteenlaskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosan yhteydessä esitetään lisäksi toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Toiminnan ja investointien rahavirta on taloussuunnitelmassa negatiivinen, mutta vuosien investoinneilla edistetään kiinteistöstrategian toteutumista. Suunnitelmakauden loppuvuosina investointien määrä vakiintunee tulorahoituksella katettavaksi. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Jos taseessa on kertyneitä ylijäämiä ja niitä vastaava toimintapääoma, voi toiminnan ja investointien rahavirran kertymä suunnittelukaudella olla negatiivinen, joka on rahoitettavissa mainitulla toimintapääomalla. Maksuvalmiustavoite asetetaan Kassan riittävyys-tunnusluvun tavoitearvon perusteella. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa rahavaroilla. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä. Kassan riittävyys pv = 365 pv x rahavarat varainhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varainhoitovuonna Maksuvalmiustavoitteeseen liittyy suunnitelmakauden aikana kuitenkin vielä merkittävä epävarmuus OKM:n säästötavoitteiden kohdentumisen ja uuden rahoituslain vuoksi. Rahoitustarpeen kattamisen varmentamiseksi rahoitusosassa esitetään arvio rahavarojen määrästä talousarviovuoden lopussa ja talousarviovuoden alussa. 17

28 8. TALOUSARVION LASKELMAT 8.1. Tuloslaskelmaosa Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate *) Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä *) sitova taso Taloudelliset tavoitteet TOT Toimintatuotot / toimintakulut % 104,2 % 104,3 % 100,8 % 103,7 % 105,6 % Vuosikate / poistot % 83,0 % 73,2 % 13,6 % 58,6 % 87,1 % 8.2. Investointiosa Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Investointimenot *) *) sitova taso 18

29 8.3. Rahoitusosa Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investontimenot Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta *) Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutos 0 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos *) sitova taso Taloudelliset tavoitteet TOT Kassan riittävyys, pv =365*kassavarat/kassastamaksut tilikaudella 19

30 9. TALOUSARVION SITOVUUSTASOT Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan yhtymäkokous hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtävä- ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymäkokoukselle esitetään, että talousarvion sitovuustasot vahvistetaan seuraavasti: Sitovat tasot - tuloslaskelmaosan vuosikate - investointiosan kokonaismenot - rahoitusosan toiminnan ja investointien rahavirta 20

31 LIITE 1 Peruspääomaosuuksille maksettava korko JÄSENKUNTIEN PERUSPÄÄOMAOSUUKSILLE MAKSETTAVA KORKO Jäsenkuntien peruspääomaosuuksille maksetaan vuonna 2017 korkoa 0,5 %. Peruspääoma ,60 Peruspääomaosuuksille maksettava korko Kunta Perus- Perus- Peruspääomalle pääoma- pääoma- maksettava osuudet osuudet korko % Eura 13, , ,28 Harjavalta 10, , ,51 Honkajoki 1, ,30 834,13 Huittinen 10, , ,20 Jämijärvi 1, ,37 715,96 Kankaanpää 6, , ,42 Karvia 2, , ,25 Kihniö 0, ,37 407,81 Kokemäki 11, , ,67 Pori 1, ,38 940,11 Merikarvia 2, , ,51 Nakkila 10, , ,66 Pomarkku 2, , ,55 Siikainen 1, ,37 831,52 Säkylä 9, , ,78 Ulvila 14, , ,12 Yhteensä , ,48 21

32 LIITE 2 Lainaluettelo Lainat Lyhennys 2017 Lainat Nordea OKO OKO Yhteensä

33 LIITE Yk TALOUSARVION 2016 TULOSLASKELMAOSAN MUUTOS 2015 Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2016 Talousarvion muutos 2016 Muutettu talousarvio Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

34 LIITE Yhtymäkokous YHTEENVETO KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTIEN ESITYKSISTÄ TALOUSARVIOON JA -SUUNNITELMAAN Eura Kunnanhallitus Euran kunnan hallituksella ei ole huomautettavaa Satakunnan koulutuskuntayhtymän vuoden 2017 talousarviokehyksestä. Toimintaa on kehitettävä siten, että valtakunnalliset, ammatilliseen koulutukseen liittyvät linjaukset huomioidaan talouden tasapainottamisessa kestävällä ja tulevaisuuteen tähtäävällä tavalla. Harjavalta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättää antaa Satakunnan koulutuskuntayhtymän vuoden 2017 talousarvion kehykseen ja toiminnan kehittämiseen liittyen seuraavan lausunnon: 1) Sipilän hallitus on päättänyt vähentää toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuositasolla 190 miljoonaa euroa. Toimenpiteet kohdentuvat tasapuolisesti kaikkiin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. Laaditussa talousarviokehyksessä luetellaan menokehitystä hillitseviä toimenpiteitä, joilla vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen pyritään vastaamaan. Näiden ohessa tulopuolta, lisätulokohteita, olisi tärkeää kartoittaa. 2) Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tärkeää on, että Sataedu edesauttaa Harjavallan kaupunkialueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistaa maakunnassa toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien (Sataedu, WinNova) keskinäistä luottamuspääomaa ja kehittää yhteisiin intresseihin perustuvia yhteistyömuotoja. 3) Harjavallan kaupunki pitää tärkeänä sitä, että ammatillisen tutkinnon suorittaneilla harjavaltalaisilla on tarjolla työelämän edellyttämiä jatkokoulutusmahdollisuuksia. 4) Tilastot Satakunnan koulutuskuntayhtymästä valmistuneiden nuorten valmistumisajoista, työllistymisestä ja keskeyttämisasteesta palvelisivat järjestäjäorganisaation omistajan ja rahoittajan roolissa toimivaa Harjavallan kaupunkia. 5) Ammatillisiin opintoihin sisältyy käytännön työelämäjaksoja yrityksissä ja yhteisöissä. Talousarvion taulukoihin ja teksteihin olisi syytä sisällyttää taulukko, josta käy selville ammatillisiin opintoihin sisältyvien työssäoppimisjaksojen jakautuminen jäsenkunnittain. Niin ikään oppisopimuskoulutuksena suoritettujen tutkintojen jakautuminen jäsenkunnittain. 6) Harjavallan kaupunki pitää hyvänä yksilöllistämiseen, henkilökohtaistamiseen, aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä verkko- ja mobiilisovelluksia hyödyntävien opetusmenetelmien kehitystyötä. Etenkin jos tällä kehitystyöllä kyetään löytämään lisätulokohteita ja kasvattamaan maksullista palvelutoimintaa. 7) Satakunnan koulutuskuntayhtymän talousarvion tavoitteen asettelussa ja koulutustarjonnassa tulee huomioida Harjavallan suurteollisuuden ja yrityselämän nykyiset ja tulevat työvoimatarpeet. 8) Kaikessa koulutuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon tiukkenevan kuntatalouden vaatimukset. Huittinen Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus antaa asiasta seuraavan lausunnon: Satakunnan koulutuskuntayhtymän esittämät sopeutustoimet ovat välttämättömiä, jotta kulurakenne saadaan tasapainotettua vastaamaan pysyvää rahoituksen alenemaa. Talouden tervehdyttämistoimia on tarkoituksenmukaista jatkaa myös tulevina vuosina, jotta toimintaa voidaan kehittää vuosittaisella rahoitusosuudella ja tulovirralla taseen varausten purkamisen sijaan. Muilta osin kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa Satakunnan koulutuskuntayhtymän talousarvion kehykseen. Satakunnan koulutuskuntayhtymä, PL 87, Suoratie 1, KOKEMÄKI P