OLE aktiivinen läpi elämän

Transkriptio

1 OLE aktiivinen läpi elämän Kansainvälisten käytäntöjen etsiminen työikäisten hyvinvointiin Laura Hakumäki OLE-seminaari

2 OLE hankkeen tiedot Manner-Suomen ESR ohjelman Itä-Suomen suuralueosion toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Rahoittajaviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus Hankkeen toteutusaika Toteuttaja Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu Projektipäällikkö Laura Hakumäki

3 Tavoitteet Hyvinvointia lisäävien toimintamallien kansainvälinen etsiminen ja mallien pilotointi kohdealueella projektin aikana Etsitään 10 pilotoitavaa mallia Tutustutaan eurooppalaisiin malleihin (opintomatkat) Teemoina sisällölliset teemat kulttuuri ja liikunta sekä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Työikäiset (etenkin työssä käyvät ja opiskelijat) hankkeen toimenpiteiden kohteena Hankkeen tavoitteena on myös osaltaan edistää Alueen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä Asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja palvelutarjontaa Työllistymistä kolmannen sektorin tehtäviin Kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden liiketoiminta ja työpaikkamahdollisuuksia Osallistuvien organisaatioiden kansainvälisiä valmiuksia ja monikulttuurisia taitoja

4 Hankkeen kohderyhmä Julkisen ja kolmannen sektorin toimijat Kunnat (Kuopion, Koillis-Savon ja Sisä-Savon seudut) Yhteisöt Asukasyhdistykset Elinkeinoelämän edustajat Palveluja käyttävät alueen kuntalaiset Kuopion kaupungin henkilöstö Tietojen levittämisessä kohderyhmä Itä-Suomi

5 Yhteistyökumppanit Järjestöt ja yhdistykset Elinkeinoelämän edustajat Kumppanihankkeet (esim. Sarka, Like, Seitti) Terve Kuopio -toiminta Itäsuomalaiset kunnat Kuopion kaupungin eurooppalaiset yhteistyökumppanit, mm. Healthy Cities verkosto Erilaiset työryhmät

6 Healthy Cities

7 Millainen kaupunki on Terve Kaupunki Healthy City? Kaupunki, joka asettaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden päätöksenteossaan keskeiselle paikalle Kaupunki, joka etsii aktiivisesti ratkaisuja asukkaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja asuinympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi Kaupunki, jossa hyvinvointi ja terveys on luonnollinen osa kaupungin kehittämistä A Healthy City is defined by a process, not an outcome

8 Kuopion WHO Healthy Cities - ohjelmakauden V painopisteet Kauden yhteinen pääteema: Health and health equity in all local policies Terveys ja terveyden tasa-arvo kaikissa politiikoissa Kuopion teemakokonaisuudet: (KV:n päätös ) 1. Terveet elämäntavat Aktiivinen elämäntapa ja terveysliikunta Savuttomat kaupungit Hyvinvointi ja onnellisuus 2. Terveet yhteisöt Ikäystävällinen kaupunki Lasten ja lapsiperheiden palvelujen parantaminen Aktiivinen kansalaisuus 3. Terveellinen kaupunkiympäristö Ilmastonmuutos ja terveysuhat Terveellisen kaupunkirakenteen suunnittelu Luovuus ja elinvoimaisuus

9 Esimerkkejä Euroopasta

10 Esimerkkejä Euroopasta

11 Käveleminen ja pyöräily: markkinointia

12

13

14

15 Harrastehaku Kuopiossa vs. eurooppalaiset mallit 1) Liverpoolissa Activity Finder hakukone 2) Liverpool active city sivut 3) Search Sussex

16

17

18 KIITOS! OLE aktiivinen läpi elämän hanke, Laura Hakumäki, ,

19 Työstä kulttuuria! kokemuksia kulttuuristen työhyvinvointituotteiden tuotteistamisesta, testaamisesta ja markkinoinnista työyhteisöjen tarpeeseen

20 SARKA Kaksivuotinen maakunnallinen hanke Rahoittajana Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Pohjois-Savon kehittämisrahasto. Hallinnoijana Kuopion kulttuuripalvelut Budjetti , josta rahoitusosuus 700 t

21 TAVOITTEET Maakunnallinen, pysyvä yhteistyöverkosto = Sarka-verkosto Luovien toimialojen elinkeinopoliittisen aseman vahvistaminen mukaan lukien yrityspalveluiden kehittäminen Luovien toimialojen koulutuspoliittisen aseman vahvistaminen, opetuksen ja työelämän vaatimuksien vastaavuuden lisääminen

22 Työstä kulttuuria taustaa SARKA teetätti talven 2009 aikana selvityksen, millaista työhyvinvointitoimintaa pohjois-savolaisissa organisaatioissa toteutetaan Selvitys tehtiin haastattelemalla viidentoista (15) yrityksen henkilöstövastaavia. Yritykset toimivat eri toimialoilla. Yritysten henkilökunnan määrä vaihteli välillä Selvitys kokonaisuudessaan: / luova yritys/ kartoitukset

23 Työhyvinvoinnin merkityksen tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista ja parantaa heidän mahdollisuuttaan pysyä pitempään työssä. Työhyvinvoinnin sekä taiteen ja kulttuurin välisessä yhteydessä on pohjimmiltaan kyse myös tästä: miten taide ja kulttuuri voivat lisätä terveyttä ja vähentää sairaspoissaoloja organisaatioissa.

24 Toiveita ja odotuksia Osaamisen kehittäminen ja jaksamisen lisääminen Lisää aktiivisuutta, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä Viihtyvyyden lisääminen ja rentoutuminen Ratkaisuvaihtoehtoja työyhteisön ongelma ja konflikti tilanteisiin Elämykset ja luovuus

25

26

27

28

29

30 KIITOS Minna Koskinen tuottaja

31 Juniori-KalPa ry Hyvinvointipalveluiden tuottajana Kuopio

32 Taustaa Kalevan Pallo ry perustettu Sortavalassa 1929 Kotiutunut sota-aikana Kuopioon Jääkiekon erikoisseuraksi 1954 Juniori-KalPa ry perustettu 1989 Juniori-KalPassa 6 päätoimista toimihenkilöä Juniorijoukkueita yhteensä 30 Lisenssipelaajia/harrastajia noin 1000 Koulutettuja valmentajia noin 60 Ohjaajia noin 50

33 Strategiavalintoja Terveys-, tapa- ja ympäristökasvatusta pelaajille ja vanhemmille Terveystarkastukset kaikille C ja B junioreille TYHY- tapahtumien järjestäminen Alle 8-vuotiaille suunnatun kortteli- ja koululiikunnan kehittäminen Kortteliliikunnan järjestäminen Kuopio/Siilinjärvi alueella Luistelu- ja kiekkokoulutoiminnan laajentaminen / vakiinnuttaminen Henkisen valmentamisen aloittaminen

34 Strategiavalintoja Kilpa -ja urheilutoiminnan kehittäminen Urheilu- ja valmennusjärjestelmän päivittäminen Yksilökeskeinen valmentaminen Lihaskunnon ja liikkuvuuden korostaminen harjoittelussa Työkaluja valmentajille (Innosport, Total-scouting - materiaalit ym.) Tytöt / naiset / ladyt Laadukasta toimintaa riittävän laajoissa ryhmissä Maakunnallinen verkottuminen Harrastekiekkotoiminta Seurayhteistyö

35 LIKE-hanke Juniori-KalPa ry osallistuu Euroopan sosiaalirahaston tukemaan Itä-Suomen LIKE-hankkeeseen vuosina Hankkeen aikana on tarkoitus kehittää hyvinvointipalveluita niin, että hankkeen loputtua palvelut jatkuvat ja kehittyvät edelleen Tavoitteena on liikunnan avulla pidentää työntekijöiden työssä jaksamista sekä opettaa lapsille liikunnan iloa

36 Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Juniori-KalPan palvelut ovat: 1.Työpaikkaliikunta 2.Iltapäiväkerhot 3.Liikunnanohjaus 4.Elämyspäivät

37 Työpaikkaliikunta 1. Kuntokipinä Pitkäkestoinen Kokeilemalla eri lajeja Teoriaa Testaukseen perustuva seuranta Ohjeet liikunnan jatkamiseen

38 Työpaikkaliikunta 2. Elämyspäivät Työyhteisön virkistäytymistä Ryhmien liikuntatapahtuma Eri liikuntamuodot Liikunnan avulla virkeä mieli Hockey Fever

39 Työpaikkaliikunta 3. Liikunnanohjaus Kuntosaliohjaus Liikuntakerhojen vetäminen Henkilökohtaisten ohjelmien teko Ryhmäliikuntatuntien vetäminen

40 Liikuntakerhot Ala-asteille Sekaryhmät Monipuolista liikuntaa Iloinen tekeminen Ammattitaitoiset ohjaajat

41 Tulevaisuus Kokenut ja osaava työvoima jatkaa työssä pidempään yritysten TYHY-toiminnan avulla Lasten aktivointi koulun jälkeen kerhoissa tärkeää Urheiluseurat ja järjestöt useammin palveluiden tuottajina

42 Tavoitteena on kasvattaa liikunnan avulla

43 kiekkokoululaisista pelimiehiä

44 jotta lippulaiva pärjäisi myös tulevaisuudessakin Kiitos!

45 EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA ESKO Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa

46 ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa ESKO on Oulussa toteutettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Ehkäisevällä työllä tähdätään yksilön tai yhteisön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen pyrkimällä estämään ennalta ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista. ESKO -hankekokonaisuudessa tehdään ehkäisevää työtä näkyväksi ja levitetään hyviä toimintamalleja.

47 ESKO hankkeet ja hallinnoijat ESKO muodostuu kolmesta eri ikäkausiin keskittyvästä ja yhdestä koordinoivasta hankkeesta. Hankekokonaisuuden kumppanuusverkostossa on mukana laaja joukko järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoita.

48 Työikäiset ESKO:n toimintarakenne ja tasot P-P:n Sydänpiirin hallitus TYÖIKÄISET ESKO Pienryhmä Työryhmät Johtoryhmä Ohjausryhmä Klusteri (17 eri tahoa) Toimintamallien tarve, kokeilu ja arviointi (Oulun alueen asukkaat) Kehittämisryhmä KOORDINAATIO ESKO Projektitiimi IKÄ-ESKO VOIMAPERHE VALTAKUNNALLINEN TASO Ehkäisevän työn määrittely Toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen PALVELURAKENNETASO -Kumppanuuden rakentaminen järjestötkunta yhteistyössä -Palveluiden yhteiskehittely ASIAKKAILLE NÄKYVÄT PALVELUT - Hyvinvointia edistävät palvelut ja toimintamadollisuudet (etsivä työ, vertaisryhmät, tukihenkilötoiminta jne)

49 Kohti yhteisiä toimintamalleja

50 Sykäys hyvää oloon aktivointia aikuisille Tavoitteena on aktivoida oululaisia hyvän olon tavoitteluun, tarjoamalla erilaisten yhteisöjen kautta kehon kuntoa ja tilaa mittaavia testejä (KKI:n SuomiMies ja neito testit). Testitulokset tulkitsee asiantuntija. Palautteen antoon yhdistetään elintapaohjaus. Lisäksi tuetaan yhteisöjä ryhmien perustamisessa ja toiminnassa esittelemällä valmiita, maksuttomia toimintamalleja» (Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas ja Paino hallintaan opas, (KKI), Syty tänään muutospolku (verkossa) (PP Sydänpiiri). sekä tarjoamalla koulutusta.» ( ITE-ryhmänohjaajakoulutus: Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto)

51 Hyvinvointia perheille alueilla Porinaa Voimaperheessä asiakaslähtöiset ryhmähaastattelut ( pienet sykäykset, liikunta ja erityisesti perheliikunta nostettiin esille vanhempien puheissa) Perheliikuntakalenteri työn alla (liikuntajärjestöt ja Oulun kaupunki) Alueellinen lapsiperheille suunnattu ulkoilutapahtuma. Järjestöt ja kaupunki yhteistyössä. (Kysely perheille alueen palvelujen kehittämisestä. Perheleirille perheiden rekrytointi samassa tapahtumassa. Leiri toteutetaan Alueellisen yhteistyön kehittämiselle jatkosuunnitelmia.)

52 OTA YHTEYTTÄ Anu Tuominen, STKL Koordinaatio ESKO Puh Pirjo Nikula, P-P Sydänpiiri Työikäiset ESKO Puh Marja-Liisa Kuukasjärvi Oulun Seudun Setlementti Ikä ESKO i Puh Hannakaarina Sarvela, MLL Pohjois-Pohjanmaan piiri ry Voimaperhe Puh Kirsi Mustonen, P-P Sydänpiiri Työikäiset ESKO Puh Saara Haajanen Oulun Seudun Setlementti Ikä ESKO Puh

53 Kiitos!