Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän toimintakertomus vuoden 2003 valtiopäiviltä

Transkriptio

1 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän toimintakertomus vuoden 2003 valtiopäiviltä

2 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE RYHMÄN JÄSENET Ryhmän jäsenet ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja: Ryhmän jäsenet : RYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN JA VALTIONEUVOSTOJÄSENYYDET RYHMÄN JÄSENTEN EDUSKUNNAN VALIOKUNTA-JÄSENYYDET JA ERÄIDEN MUIDEN ELINTEN SOSIALI- DEMOKRAATTISET JÄSENET kauden lopussa... 6 Suuri valiokunta (SuV)... 6 Perustuslakivaliokunta (PeV)... 6 Lakivaliokunta (LaV)... 6 Ulkoasianvaliokunta (UaV)... 6 Valtiovarainvaliokunta... 6 Valtiovarainvaliokunnan jaostot... 6 Talousvaliokunta (TaV)... 7 Hallintovaliokunta (HaV)... 7 Sivistysvaliokunta (SiV)... 7 Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV)... 7 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV)... 7 Työ- ja tasa-arvoasianvaliokunta (TyV)... 7 Liikennevaliokunta (LiV)... 7 Puolustusvaliokunta (PuV)... 7 Ympäristövaliokunta YmV)... 7 Tulevaisuusvaliokunta (TuV)... 7 Tarkistajat... 7 Pankkivaltuutetut... 7 Vakuusrahaston valtuusto... 7 Kelan valtuutetut... 7 Yleisradion hallintoneuvosto... 8 Eduskunnan tilintarkastajat... 8 Suomen Pankin tilintarkastajat... 8 Valtiontilintarkastajat... 8 Eduskunnan kirjasto... 8 Naton Parlamentaarisen Yleiskokouksen Suomen valtuuskunta EDUSKUNNAN VALIOKUNTIEN JA ERÄIDEN MUIDEN ELINTEN SOSIALIDEMOKRAATTISET JÄSENET Suuri valiokunta (SuV)... 8 Perustuslakivaliokunta (PeV)... 8 Lakivaliokunta... 8 Ulkoasiainvaliokunta... 8 Valtiovarainvaliokunta... 8 Talousvaliokunta... 9 Hallintovaliokunta... 9 Sivistysvaliokunta... 9 Maa- ja metsätalousvaliokunta... 9 Sosiaali- ja terveysvaliokunta... 9 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta... 9 Liikenne- ja viestintävaliokunta... 9 Puolustusvaliokunta... 9 Ympäristövaliokunta... 9 Tulevaisuusvaliokunta... 9 Pohjoismaiden neuvosto... 9 Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta - ENSV... 9 ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous/suomen valtuuskunta - ETYJSV Parlamenttien välinen liitto IPU, Suomen johtokunta - IPUSR Eduskunnan pankkivaltuusto - EPV Valtion vakuusrahaston valtuusto - Vvv Kansaneläkelaitoksen valtuutetut - KelaV

3 Yleisradion hallintoneuvosto - YleH Eduskunnan tilintarkastajat Suomen Pankin tilintarkastajat -SPtt Valtiontilintarkastajat - Vtt Eduskunnan kirjaston hallitus - EKH SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarinen yleiskokouksen Suomen tarkkailijajäsenet - NATOSJ Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta - ARKTSV Itämeren parlamentaarikkokonferenssi Länsi-Euroopan Unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta - WEUSV RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTO-JÄSENYYDET JA NIIHIN VERRATTAVAT LUOTTAMUS-TEHTÄVÄT RYHMÄN KOKOUKSET KANSAINVÄLISET YHTEYDET RYHMÄN KANNANOTOT JA LAUSUNNOT RYHMÄN ALOITTEET JA KIRJALLISET KYSYMYKSET RYHMÄPUHEENVUOROT ERI KESKUSTELUISSA KATSAUS VALIOKUNNISSA KÄSITELTYIHIN ASIOIHIN Suuri valiokunta Perustuslakivaliokunta Lakivaliokunta Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Talousvaliokunta Hallintovaliokunta Sivistysvaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Puolustusvaliokunta Ympäristövaliokunta Tulevaisuusvaliokunta RYHMÄTOIMISTON HENKILÖKUNTA RYHMÄTOIMISTON LAATIMAT RUUSUINFOT V MUUT INFOT JA TILAISUUDET VUONNA

4 Lukijalle Vuosi 2003 oli eduskuntavaalivuosi. Kahdeksan vuotta kestäneestä hallitusvastuusta huolimatta sosialidemokraatit pärjäsivät hyvin vaaleissa saaden selvän vaalivoiton. Sosialidemokraattien kannatus lisääntyi 1.6 prosenttia ja äänimäärä äänellä. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän koko kasvoi 51:sta 53:een kansanedustajaan. Hyvästä vaalituloksesta huolimatta sosialidemokraatit menettivät suurimman puolueen aseman. Keskustan eduskuntaryhmän koko kasvoi 55 kansanedustajaan. Eduskuntavaalit olivat maaliskuussa Edellinen eduskunta teki lainsäädäntötyötä vielä tammi- ja helmikuun. Vuoden alun merkittävin, valmiiksi saatu lainsäädäntökokonaisuus oli yksityisalojen työeläkelainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistusta oli valmisteltu useita vuosia kolmikantaisesti. Uusi eduskuntaryhmä järjestäytyi heti vaalien jälkeen Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Antti Kalliomäki. Hän siirtyi uuden hallituksen valtiovarainministeriksi Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Jouni Backman. Vaalien hyvä tulos mahdollisti sosialidemokraattien osallistumisen myös uuteen hallitukseen. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallitus aloitti työnsä Eduskunta sai käsiteltäväkseen uuden hallitusohjelman pääministerin tiedonantona. Toinen kevätkauden merkittävä asia oli vaalikauden budjettikehykset sekä vuoden 2003 ensimmäinen lisätalousarvio. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallitus oli lyhytikäinen. Luottamus pääministeri Jäätteenmäkeen hiipui Irak-asioiden selvittelyn yhteydessä kesäkuussa. Pääministeri jätti presidentille eronpyyntönsä Uusi hallitus muodostettiin Matti Vanhasen johdolla Keväällä hyväksyttyyn hallitusohjelmaan tehtiin vain teknisiä korjauksia. Sosialidemokraattien ministeriryhmä pysyi keväällä nimetyn mukaisena. Syysistuntokauden tärkeimpiä asioita eduskunnassa olivat vuoden 2004 valtion talousarvion käsittely siihen liittyvine lakeineen sekä valtioneuvoston selonteko konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallituksen väliseen konferenssiin. Eduskunnassa 25. päivänä helmikuuta 2004 Sisko Seppä pääsihteeri 4

5 1. RYHMÄN JÄSENET Ryhmässä oli kaudella kansanedustajaa. Heistä naisia oli 21 ja miehiä 31. Ryhmän jäsenten keski-ikä oli kauden päättyessä 53,7, miesten 56,7 ja naisten 49,4 vuotta. Kevään eduskuntavaalien jälkeen sosialidemokraattisia kansanedustajia oli 53, joista naisia 24 ja miehiä 29. Ryhmän jäsenten keski-ikä oli vuoden 2003 lopussa 50,5, miesten 55,3 ja naisten 44,7 vuotta Ryhmän jäsenet ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja: Jouni Backman Mikko Elo Tarja Filatov Jukka Gustafsson Tuula Haatainen Klaus Hellberg Rakel Hiltunen Susanna Huovinen Liisa Jaakonsaari Ulla Juurola Reijo Kallio Antti Kalliomäki Erkki Kanerva Saara Karhu Tapio Karjalainen Tarja Kautto Antero Kekkonen Kimmo Kiljunen Valto Koski Marjaana Koskinen Johannes Koskinen Risto Kuisma Lauri Kähkönen Esa Lahtela Reijo Laitinen Paavo Lipponen Leena Luhtanen Jukka Mikkola Raimo Mähönen Sinikka Mönkäre Kalevi Olin Heli Paasio Pirkko Peltomo Riitta Prusti Virpa Puisto Susanna Rahkonen Kari Rajamäki Jussi Ranta Maija Rask Tero Rönni Matti Saarinen Arto Seppälä Jouko Skinnari Säde Tahvanainen Ilkka Taipale Erkki Tuomioja Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Marjatta Vehkaoja Pia Viitanen Matti Vähänäkki Harry Wallin 1.2 Ryhmän jäsenet : Ahde Matti Alho Arja Backman Jouni Bryggare Arto Elo Mikko Filatov Tarja Gustafsson Jukka Haatainen Tuula Heinäluoma Eero Hellberg Klaus Hiltunen Rakel Huovinen Susanna Hurskainen Sinikka Jaakonsaari Liisa Kallio Reijo Kalliomäki Antti Karhu Saara Kekkonen Antero Kiljunen Anneli Kiljunen Kimmo Koski Valto Koskinen Johannes Koskinen Marjaana Kuisma Risto Kumpula Miapetra Kähkönen Lauri Lahtela Esa Laitinen Reijo Lintonen Minna Lipponen Paavo Luhtanen Leena Mönkäre Sinikka Ojala Reino Olin Kalevi Paasio Heli Peltomo Pirkko Puisto Virpa Rahkonen Susanna Rajamäki Kari Rask Maija Roos Jukka Rönni Tero Saarinen Matti Seppälä Arto Skinnari Jouko Tahvanainen Säde Taipale Ilkka Taiveaho Satu Tuomioja Erkki Urpilainen Jutta Wallin Harry Viitanen Pia VäätäinenTuula 2. RYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN JA VALTIONEUVOSTOJÄSENYYDET Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä valitsi järjestäytymiskokouksessaan ryhmän puheenjohtajaksi kansanedustaja Antti Kalliomäen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Tuula Haatainen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Kari Rajamäki. Kalliomäen, Haataisen ja Rajamäen tultua valituiksi ministereiksi heidän tilalleen ryhmän puheenjohtajistoon valittiin kokouksessa puheenjohtajaksi Jouni Backman, I varapuheenjohtajaksi Susanna Huovinen ja II varapuheenjohtajaksi Jukka Gustafsson. Ryhmän työvaliokuntaan valittiin kokouksessa puheenjohtajiston lisäksi seuraavat seitsemän jäsentä: kansanedustajat Susanna Huovinen, Matti Saarinen, Klaus Hellberg, Pirkko Peltomo, Pia Viitanen, Valto Koski ja Jukka Roos. Ministerinimitysten jälkeen Susanna Huovisen tultua valituksi ryhmän puheenjohtajistoon työvaliokuntaan valittiin Maija Rask kokouksessa Ryhmä valitsi ryhmän puheenjohtajat hallitusneuvotteluja valmistelevan toimikunnan jäseniksi kokouksessaan Ryhmän ehdokkaaksi eduskunnan väliaikaiseen puhemiehistöön nimettiin kokouksessa varapuhemiesehdok- 5

6 kaaksi kansanedustaja Liisa Jaakonsaari, joka valittiin varapuhemieheksi. Ryhmä valitsi puhemiesehdokkaakseen kokouksessa kansanedustaja Paavo Lipposen, joka tuli valituksi eduskunnan puhemieheksi. Ryhmän edustajaksi kansliatoimikuntaan valittiin pidetyssä kokouksessa kansanedustaja Matti Ahde. Ryhmän tilintarkastajiksi nimettiin kokouksessa KHT tilintarkastaja Martti Haapakoski ja kansanedustaja Miapetra Kumpula. Valtioneuvoston jäseniksi nimitettiin seuraavat sosialidemokraattiset kansanedustajat Anneli Jäätteenmäen hallitukseen ja samat henkilöt Matti Vanhasen hallitukseen: Antti Kalliomäki valtionvarainministeriksi, Erkki Tuomioja ulkoasiainministeriksi, Johannes Koskinen oikeusministeriksi, Kari Rajamäki sisäasiainministeriksi, Tuula Haatainen opetusministeriksi, Leena Luhtanen liikenne- ja viestintäministeriksi, Sinikka Mönkäre sosiaali- ja terveysministeriksi ja Tarja Filatov työministeriksi. 3. RYHMÄN JÄSENTEN EDUSKUNNAN VALIOKUNTA- JÄSENYYDET JA ERÄIDEN MUIDEN ELINTEN SOSIALI- DEMOKRAATTISET JÄSENET 3.1. kauden lopussa Suuri valiokunta (SuV) Varsinaiset jäsenet: Kiljunen Kimmo (vpj), Elo Mikko, Kautto Tarja, Luhtanen Leena, Ranta Jussi, Ranta Jussi, Skinnari Jouko, Vehkaoja Marjatta Varajäsenet: Backman Jouni, Haatainen Tuula, Kuisma Risto, Olin Kalevi Perustuslakivaliokunta (PeV) Varsinaiset jäsenet: Prusti Riitta (vpj), Hellberg Klaus, Karhu Saara, Paasio Heli, Taipale Ilkka Varajäsenet: Mikkola Jukka, Seppälä Arto Lakivaliokunta (LaV) Varsinaiset jäsenet: Vähänäkki Matti (vpj.), Kanerva Erkki, Rahkonen Susanna, Rönni Tero Varajäsenet: Hiltunen Rakel, Laitinen Reijo, Ulkoasianvaliokunta (UaV) Varsinaiset jäsenet: Jaakonsaari Liisa (pj), Backman Jouni, Kalliomäki Antti, Kekkonen Antero, Olin Kalevi Varajäsenet: Karhu Saara, Kiljunen Kimmo Valtiovarainvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Rajamäki Kari (vpj), Laitinen Reijo, Puisto Virpa, Saarinen Matti, Tykkyläinen Marja-Liisa Varajäset: Gustafsson Jukka, Juurola Ulla, Peltomo Pirkko, Ranta Jussi, Urpilainen Kari Valtiovarainvaliokunnan jaostot 1. Hallinto- ja tarkastusjaosto: Urpilainen Kari (jaostovast.), Tykkyläinen Marja-Liisa, Gustafsson Jukka (lisäj) 2. Turvallisuus- ja puolustusjaosto: Laitinen Reijo (jaostovast.), Puisto Virpa, Peltomo Pirkko (lisäj.) 3. Verojaosto: Saarinen Matti (jaostovast.), Juurola Ulla, Laitinen Reijo (lisäj.) 4. Sivistys- ja tiedejaosto: Tykkyläinen Marja-Liisa (jaoston puh.joht.), Gustafsson Jukka, Saarinen Matti (lisäj.) 5. Maatalousjaosto: Rajamäki Kari (jaostovast.), Urpilainen Kari, Juurola Ulla (lisäj.) 6. Liikennejaostojaosto: Rajamäki Kari (jaoston puh.joht.), Ranta Jussi, Saarinen Matti (lisäj.) 7. Kauppa- ja teollisuusjaosto: Ranta Jussi (jaostovast.), Laitinen Reijo, Juurola Ulla (lisäj.) 8. Sosiaali- ja työjaosto: Puisto Virpa (jaostovast.), Peltomo Pirkko, Urpilainen Kari (lisäj.) 9. Asunto- ja ympäristöjaosto: Gustafsson Jukka (jaostovast.), Peltomo Pirkko, Ranta Jussi (lisäj.) 6

7 Talousvaliokunta (TaV) Varsinaiset jäsenet: Luhtanen Leena (pj), Hellberg Klaus, Huovinen Susanna, Kallio Reijo, Ranta Jussi Varajäsenet: Juurola Ulla, Saarinen Matti Hallintovaliokunta (HaV) Varsinaiset jäsenet: Koski Valto (valiok.vast.), Hiltunen Rakel, Kähkönen Lauri, Paasio Heli, Seppälä Arto Varat: Saarinen Matti, Urpilainen Kari Sivistysvaliokunta (SiV) Varsinaiset jäsenet: Gustafsson Jukka (vpj), Karjalainen Tapio, Tahvanainen Säde, Taipale Ilkka, Viitanen Pia Varajäsenet: Olin Kalevi, Paasio Heli Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV) Varsinaiset jäsenet: Rajamäki Kari (vpj), Karjalainen Tapio, Kähkönen Lauri, Lahtela Esa Varat: Koskinen Marjaana, Wallin Harry Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) Varsinaiset jäsenet: Vehkaoja Marjatta (pj), Haatainen Tuula, Koski Valto, Koskinen Marjaana, Seppälä Arto Varajäsenet: Kanerva Erkki, Karhu Saara Työ- ja tasa-arvoasianvaliokunta (TyV) Varsinaiset jäsenet: Skinnari Jouko (pj), Haatainen Tuula, Lahtela Esa, Peltomo Pirkko, Rönni Tero Varajäsenet: Koski Valto, Prusti Riitta Liikennevaliokunta (LiV) Varsinaiset jäsenet: Mähönen Raimo (valiok.vast.), Kanerva Erkki, Karhu Saara, Kuisma Risto, Wallin Harry Varajäsenet: Lahtela Esa, Ranta Jussi Puolustusvaliokunta (PuV) Varsinaiset jäsenet: Kekkonen Antero (valiok.vast.), Kallio Reijo, Laitinen Reijo, Mähönen Raimo, Wallin Harry Varajäsenet: Kiljunen Kimmo, Vähänäkki Matti Ympäristövaliokunta YmV) Varsinaiset jäsenet: Kautto Tarja (valiok.vast.), Elo Mikko, Hiltunen Rakel, Tahvanainen Säde, Viitanen Pia Varajäsenet: Koskinen Marjaana, Mähönen Raimo Tulevaisuusvaliokunta (TuV) Varsinaiset jäsenet: Olin Kalevi (vpj), Backman Jouni, Huovinen Susanna, Kallio Reijo, Mikkola Jukka Varajäsenet: Tahvanainen Säde, Taipale Ilkka Tarkistajat Varsinaiset jäsenet: Rahkonen Susanna, Seppälä Arto Varajäsenet: Huovinen Susanna, Rönni Tero Pankkivaltuutetut Puisto Virpa (supp. pank.valt.), Kekkonen Antero Vakuusrahaston valtuusto Kanerva Erkki, Ranta Jussi Kelan valtuutetut Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet: Peltomo Pirkko (vpj) / Koskinen Marjaana ja Karhu Saara, Rajamäki Kari / Mähönen Raimo ja Haatainen Tuula, Koski Valto / Kähkönen Lauri ja Seppälä Arto 7

8 Yleisradion hallintoneuvosto Jaakonsaari Liisa, Backman Jouni, Kallio Reijo, Olin Kalevi, Viitanen Pia Eduskunnan tilintarkastajat Varsinainen jäsen: Saarinen Matti Varajäsen: Juurola Ulla Suomen Pankin tilintarkastajat Varsinainen jäsen: Saarinen Matti Varajäsenet: Juurola Ulla, Kuusiola Arto (KHT) Valtiontilintarkastajat Varsinaiset jäsenet: Urpilainen Kari (pj), Mähönen Raimo Varajäsenet: Prusti Riitta, Vähänäkki Matti Eduskunnan kirjasto Varsinaiset jäsenet: Puisto Virpa, Prusti Riitta Varajäsenet: Kanerva Erkki, Karhu Saara Naton Parlamentaarisen Yleiskokouksen Suomen valtuuskunta Jaakonsaari Liisa (vpj) 3.2. Eduskunnan valiokuntien ja eräiden muiden elinten sosialidemokraattiset jäsenet Suuri valiokunta (SuV) Varsinaiset jäsenet: Kiljunen Kimmo (vpj), Alho Arja, Elo Mikko, Gustafsson Jukka, Kuisma Risto, Kumpula Miapetra, Rahkonen Susanna, Skinnari Jouko Varajäsenet: Ahde Matti, Lintonen Minna, Taiveaho Satu, Urpilainen Jutta Perustuslakivaliokunta (PeV) Varsinaiset jäsenet: Alho Arja (vpj), Kumpula Miapetra, Ojala Reino, Taipale Ilkka Varajäsenet: Kuisma Risto, Seppälä Arto Lakivaliokunta Varsinaiset jäsenet: Rahkonen Susanna (vpj), Kallio Reijo, Paasio Heli, Rönni Tero, Urpilainen Jutta Varajäsenet: Hiltunen Rakel, Wallin Harry Ulkoasiainvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Jaakonsaari Liisa (pj), Backman Jouni, Kekkonen Antero, Kiljunen Kimmo, Olin Kalevi Varajäsenet: Hurskainen Sinikka, Karhu Saara Valtiovarainvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Ahde Matti (vpj), Laitinen Reijo, Peltomo Pirkko, Puisto Virpa, Saarinen Matti Varajäsenet: Bryggare Arto, Hellberg Klaus, Huovinen Susanna, Rask Maija, Viitanen Pia Valtiovarainvaliokunnan jaostot 1. Hallinto- ja tarkastusjaosto: Puisto Virpa (jaostovast.), Ahde Matti, Viitanen Pia (lisäj.) 2. Turvallisuus- ja puolustusjaosto: Ahde Matti (jaostovast.), Laitinen Reijo, Hellberg Klaus (lisäj.) 3. Verojaosto: Ahde Matti (jaostovast.), Bryggare Arto, Laitinen Reijo (lisäj.) 4. Sivistys- ja tiedejaosto: Rask Maija (pj.), Viitanen Pia, Saarinen Matti (lisäj.) 5. Maatalousjaosto: Saarinen Matti (jaostovast.), Hellberg Klaus, Bryggare Arto (lisäj.) 6. Liikennejaosto: Saarinen Matti (pj.), Peltomo Pirkko, Bryggare Arto (lisäj.) 8

9 7. Kauppa- ja teollisuusjaosto: Laitinen Reijo (jaostovast.), Ahde Matti, Peltomo Pirkko (lisäj.) 8. Sosiaali- ja työjaosto: Puisto Virpa (jaostovast.), Peltomo Pirkko, Rask Maija (lisäj.) 9. Asunto- ja ympäristöjaosto: Viitanen Pia (jaostovast.), Hellberg Klaus, Bryggare Arto (lisäj.) Talousvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Skinnari Jouko (pj.), Elo Mikko, Hellberg Klaus, Kallio Reijo, Kumpula Miapetra Varajäsenet: Bryggare Arto, Saarinen Matti Hallintovaliokunta Varsinaiset jäsenet: Hiltunen Rakel (vk-vast), Kähkönen Lauri, Paasio Heli, Taiveaho Satu, Väätäinen Tuula Varajäsenet: Koski Valto, Lintonen Minna Sivistysvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Tahvanainen Säde (vpj), Hurskainen Sinikka, Lintonen Minna, Taipale Ilkka, Urpilainen Jutta Varajäsenet: Gustafsson Jukka, Rask Maija Maa- ja metsätalousvaliokunta Varsinaiset jäsenet:wallin Harry (vpj), Kuisma Risto, Kähkönen Lauri, Lahtela Esa, Lintonen Minna Varajäsenet: Hellberg Klaus, Koskinen Marjaana Sosiaali- ja terveysvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Koski Valto (pj), Kiljunen Anneli, Koskinen Marjaana, Seppälä Arto, Väätäinen Tuula Varajäsenet: Karhu Saara, Taiveaho Satu Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Varsinaiset jäsenet: Gustafsson Jukka (pj), Kiljunen Anneli, Lahtela Esa, Roos Jukka, Rönni Tero Varajäsenet: Ojala Reino, Väätäinen Tuula Liikenne- ja viestintävaliokunta Varsinaiset jäsenet: Kuisma Risto (vk-vast), Karhu Saara, Ojala Reino, Seppälä Arto, Wallin Harry Varajäsenet: Koskinen Marjaana, Rahkonen Susanna Puolustusvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Kekkonen Antero (vk-v), Heinäluoma Eero, Kallio Reijo, Karhu Saara, Laitinen Reijo Varajäsenet: Rönni Tero, Skinnari Jouko Ympäristövaliokunta Varsinaiset jäsenet: Viitanen Pia (vk-vast), Hiltunen Rakel, Roos Jukka, Tahvanainen Säde, Taiveaho Satu Varajäsenet: Hellberg Klaus, Lahtela Esa Tulevaisuusvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Olin Kalevi (vpj), Backman Jouni, Bryggare Arto, Urpilainen Jutta Varajäsenet: Heinäluoma Eero, Wallin Harry Pohjoismaiden neuvosto Varsinaiset jäsenet: Alho Arja (PN-vast), Kuisma Risto, Kumpula Miapetra, Taipale Ilkka, Taiveaho Satu Varajäsenet: Hellberg Klaus, Kiljunen Anneli, Saarinen Matti, Urpilainen Jutta, Wallin Harry Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta - ENSV Varsinaiset jäsenet: Elo Mikko (pj), Hurskainen Sinikka Varajäsenet: Lintonen Minna, Olin Kalevi 9

10 ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous/suomen valtuuskunta - ETYJSV Varsinaiset jäsenet: Kiljunen Kimmo (vpj), Kumpula Miapetra Varajäsenet: Elo Mikko, Karhu Saara Parlamenttien välinen liitto IPU, Suomen johtokunta - IPUSR Varsinainen jäsen: Puisto Virpa Varajäsen: Hurskainen Sinikka Eduskunnan pankkivaltuusto - EPV Heinäluoma Eero (vpj), Alho Arja Valtion vakuusrahaston valtuusto - Vvv Hellsten Tapio, Kallio Reijo Kansaneläkelaitoksen valtuutetut - KelaV Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet: Peltomo Pirkko (vpj.) / Lahtela Esa, Koski Valto / Seppälä Arto, Koskinen Marjaana / Kähkönen Lauri Yleisradion hallintoneuvosto - YleH Backman Jouni (vpj), Jaakonsaari Liisa, Ojala Reino, Olin Kalevi, Viitanen Pia Eduskunnan tilintarkastajat Varsinainen jäsen / henkilökohtainen varajäsen: Saarinen Matti / Ojala Reino Suomen Pankin tilintarkastajat -SPtt Varsinaiset jäsenet: Saarinen Matti, Vanhanen Veli (KHT) Varajäsenet: Huovinen Susanna, Kuusiola Arto (KHT) Valtiontilintarkastajat - Vtt Varsinaiset jäsenet: Puisto Virpa (pj), Kallio Reijo Varajäsenet: Ojala Reino, Roos Jukka Eduskunnan kirjaston hallitus - EKH Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet: Tuomioja Erkki / Karhu Saara, Lintonen Minna / Urpilainen Jutta SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa: Ulpu Iivari, Riitta Myller, Reino Paasilinna Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarinen yleiskokouksen Suomen tarkkailijajäsenet - NATOSJ Jaakonsaari Liisa Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta - ARKTSV Jaakonsaari Liisa, Kiljunen Kimmo Itämeren parlamentaarikkokonferenssi Alho Arja, Kiljunen Kimmo Länsi-Euroopan Unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta - WEUSV Elo Mikko (pj) 10

11 RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTO- JÄSENYYDET JA NIIHIN VERRATTAVAT LUOTTAMUS- TEHTÄVÄT Alho Arja Suomen Pankin pankkivaltuusto, SITRAn hallintoneuvosto Backman Jouni Oy Yleisradio Ab, vpj Elo Mikko Kemijoki Oy hallintoneuvosto Gustafsson Jukka Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto Haatainen Tuula OPETUSMINISTERI; Rautaruukki Oy:n hallintoneuvosto (vaihto keväällä 2004) Heinäluoma Eero Suomen Pankin pankkivaltuusto, SITRAn hallintoneuvosto Hellberg Klaus Fortum Oyj:n hallintoneuvosto Hiltunen Rakel Fortum Oyj:n hallintoneuvosto Huovinen Susanna Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto Jaakonsaari Liisa Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Kallio Reijo Valtion tilintarkastajat, Valtion vakuusrahaston valtuusto Karhu Saara Alkon hallintoneuvosto Kekkonen Antero Patria Industries Oyj:n neuvottelukunta, pj., Suomen Posti Oyj, pj. Koski Valto Suomen Posti Oyj:n hallintoneuvosto, KELAn valtuutettu Koskinen Marjaana KELAn valtuutettu Kuisma Risto Finnfund Oyj:n hallintoneuvosto Laitinen Reijo VAPO Oy:n hallintoneuvosto, Suomen Teollisuussijoitus oy:n sijoitusneuvosto Luhtanen Leena LIIKENNEMINISTERI; Fortum Oyj:n hallintoneuvoston pj. (vaihto keväällä 2004) Ojala Reino Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Olin Kalevi Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Paasio Heli Postin hallintoneuvosto Peltomo Pirkko KELAn valtuutettu (vpj), Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto Puisto Virpa Valtion tilintarkastajat, pj. Rahkonen Susanna Kemiran hallintoneuvosto Rajamäki Kari SISÄASIAINMINISTERI; Kemiran hallintoneuvoston vpj. (vaihto keväällä 2004) Roos Jukka KELAn tilintarkastaja Rönni Tero Palosuojelurahaston hallitus Saarinen Matti SITRAn tilintarkastaja, Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto, vpj, Suomen Pankin tilintark. Valtion liikuntaneuvoston pj. Seppälä Arto Alko Oy:n hallintoneuvosto Skinnari Jouko Rautaruukki Oyj:n hallintoneuvoston vpj. Tahvanainen Säde - Viitanen Pia Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto Väätäinen Tuula KELAn tilintarkastaja 5. RYHMÄN KOKOUKSET Eduskuntaryhmä kokoontui vuoden 2003 aikana 49 kertaa ja työvaliokunta 38 kertaa. Työvaliokunnan kesäkokous pidettiin Porvoossa ja ryhmän kesäkokous Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. 6. KANSAINVÄLISET YHTEYDET Pohjoismaiden neuvoston, Euroopan neuvoston ja ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäseninä olevat eduskuntaryhmän jäsenet toimivat näiden elinten sosialidemokraattisissa ryhmissä. Eduskuntaryhmän jäsenet osallistuivat lisäksi eri maissa järjestettyihin seminaareihin ja tapahtumiin. Pohjoismaiden neuvosto Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin murha heitti varjonsa erityisesti kaiken pohjoismaisen yhteistyön ylle. Pohjoismaiden neuvoston presidentin pitämässä neuvoston 55. istunnon avauspuheessa muistettiin Anna Lindhiä ja surtiin hänen poismenoaan. 11

12 Vuosittainen istunto oli viime vuonnakin neuvoston keskeinen tapahtuma ja se pidettiin Oslossa Ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden neuvoston historiassa valittiin neuvoston presidentin lisäksi myös varapresidentti. Hän on Ruotsin sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston sosialidemokraattisen puolueryhmän puheenjohtaja Anita Johansson. Istunnossa suomalaiset sosialidemokraattiset edustajat kiinnittivät erityistä huomiota mm. haitalliseen verokilpailuun pohjoismaiden välillä sekä ihmiskaupan aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin. Pohjoismaiden neuvoston sosialidemokraattisessa ryhmässä olivat Suomesta mukana edustajat Arja Alho (suomalaisen sosialidemokraattisen ryhmän vetäjä), Risto Kuisma, Miapetra Kumpula, Ilkka Taipale ja Jutta Urpilainen. Varajäseninä toimivat Klaus Hellberg, Anneli Kiljunen, Matti Saarinen, Satu Taiveaho ja Harry Wallin. Loppuvuoden aikana Satu Taiveaho ja Jutta Urpilainen vaihtoivat keskenään paikkaa Satu Taiveahon siirtyessä varsinaiseksi jäseneksi. Kansainväliset sd-jäsenyydet Sosialidemokraattiset jäsenet on lueteltu kohdassa RYHMÄN KANNANOTOT JA LAUSUNNOT KANNANOTOT: KANNANOTTO LISÄBUDJETIN LINJAUKSET Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy hallituksen lisäbudjetin linjauksiin. Ryhmä painottaa erityisesti työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja työllisyysperusteisia investointeja. Eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että esitetyt työvoimapoliittiset määrärahakorotukset toteutetaan viipymättä hallitusohjelman mukaisen työllisyyskehityksen turvaamiseksi. Sosialidemokraatit painottavat julkisten investointien merkitystä työllisyyden ja talouskasvun moottorina. Työllisyysperusteisten investointien myöntämisvaltuuksien nostaminen lisää ensi vuonna käytettävissä olevaa rahamäärää toivottuun suuntaan. Eduskuntaryhmä pitää rataverkon korjausinvestointeihin ja tienpitoon esitettyjä määrärahoja nykytilanteessa tervetulleina. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahojen korotuksella on mahdollista ehkäistä aikuisiän syrjäytymistä ja korostaa, että aikuiskoulutuksen resurssien asianmukaisesta tasosta on huolehdittava koko hallituskauden ajan. Ostovoiman myönteistä kehitystä on perusteltua tukea suhdannesyistä nyt tuloveron kevennyksin. Työllisyys- ja tulonjakosyistä ansiotulovähennystä tulee lisätä ensi vuonnakin kohdentaen se erityisesti pieni- ja keskipalkkaisiin. SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN VUODEN 2004 BUDJETTIKANNANOTTO Työllisyystilanteen kohentaminen on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ykköstavoite ensi vuoden budjetissa. Hallitusohjelma sekä kehys- ja lisäbudjettipäätökset luovat tälle tavoitteelle hyvän pohjan. Kasvun vahvistamisen ohella tarvitaan toimia usealla rintamalla. Työllisyyttä tukevaa veronkevennyslinjaa sekä työelämää koskevia ja työuraa pidentäviä uudistuksia on jatkettava. Veronkevennyksissä on painotettava pieni- ja keskituloisia. Veroratkaisujen mitoituksessa tulee huomioida hallitusohjelmassa sovittu taso niin, että sekä lapsiperheiden että eläkeläisten palvelujen rahoitus turvataan. Kansainvälinen talous on jatkuvasti huonontunut. Viennin hiipuminen näkyy teollisuuden heikentyneenä työllisyyskehityksenä. Talouspolitiikan keskeinen tehtävä on vahvistaa kotimarkkinoiden uskoa ja toimintaa pitämällä kuitenkin kiinni valtiontalouden tasapainotavoitteesta. Sosialidemokraatit korostavat tehokkaita toimia rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää, laatua ja kestoa on lisättävä. Työvoimapolitiikan uudistamisessa on keskeistä panostaa työvoiman palvelukeskuksiin sekä saumattomaan paikalliseen yhteistyöhön ja vastuunottoon. 12

13 Pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työllistymistä on tehostettava, mm. sosiaalisten yritysten avulla. Työvoiman osaamista ja työmarkkinakelpoisuutta kehitetään aikuiskoulutuksen noste-ohjelmalla, vapaan sivistystyön sekä oppisopimuskoulutuksen avulla. Vähäisen pohjakoulutuksen saaneille henkilöille kohdennetaan erityistoimia. Hallitus on sitoutunut tuntuvaan panostukseen hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi. Kansallinen terveysprojekti toteutetaan suunnitellulla tavalla. Ensi vuoden budjetissa on jatkettava sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottamista terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen vahvistamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista varataan rahaa sosiaalialan kehittämisohjelman eteenpäinviemiseen. Palveluiden kehittäminen ja uusien luominen merkitsee myös kuntien menojen kasvua, minkä vuoksi niiden rahoituspohja on turvattava. Suurten kaupunkien erityisolosuhteet on huomioitava. Julkiset hyvinvointipalvelut ovat merkittävä työllistäjä, joiden rooli korostuu nykyisessä suhdannetilanteessa. Laadukkaiden palveluiden tuottaminen edellyttää, että valtio ja kunnat huolehtivat riittävästä henkilöstön määrästä. Julkisen työnantajan ja valtion määräysvallassa olevien yritysten on harjoitettava hyvää henkilöstöpolitiikkaa kouluttamalla henkilöstöä irtisanomisten ja lomautusten sijaan sekä muuttamalla työsuhteita vakinaisiksi. Vuoden 2004 talousarvion tärkeä, sosialidemokraattien ajama painopiste on lapsiperheiden palvelut, lapsilisän korotukset ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä heidän vanhempiensa oikeus väliaikaiseen osa-aikatyöhön ja sitä tukevaan osittaiseen hoitorahaan toteutetaan koko maassa. Lapsiperheiden kannalta keskeisimpään sosiaalietuuteen, lapsilisään, ei ole tehty vuosiin korotuksia. Lapsilisään ja yksinhuoltajakorotukseen ensi vuonna tehtävät korotukset ovat näin ollen tarpeellisia, ja niiden tulee koskea myös toimeentulotuen varassa eläviä lapsiperheitä. Julkiset investoinnit on suunniteltava työllistämisvaikutuksiltaan mahdollisimman tehokkaiksi. Esimerkiksi rata- ja tieverkon määrärahat on kohdennettava parhaiten tasapainoista aluekehitystä, työllisyyttä ja elinkeinoelämää tukeviin hankkeisiin. LAUSUNNOT: SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN LAUSUNTO KESKUSTELUN AVAUKSESTA: TIE AUKI TAIVASTA MYÖTEN Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän lausuntoa Haapasalon ja Korteen laatimasta keskustelun avaukseksi otsikoidusta liikennejärjestelmän rahoituksen, hallinnon ja tuotannon järjestämistä koskevasta raportista. Raportissa käsitellään suomalaista liikennejärjestelmää sen keskeisiltä ja aivan perustavilta osiltaan. Haapasalon ja Korteen ehdotukset merkitsisivät radikaaleja muutoksia liikennejärjestelmämme suunnitteluun, hallinnointiin ja tuottamiseen sekä järjestelmässä toimivien laitosten ja yritysten asemaan ja omistukseen. Asian valmistelussa ei ole noudatettu julkisen hallinnon hankkeiden ja säädösvalmistelun osalta normaaleja menettelytapoja. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä toteaakin, että pelkästään raportin pohjalta ei ole olemassa edellytyksiä asian tuomiseksi esimerkiksi valtioneuvoston käsittelyyn, kuten Haapasalo ja Korte työssään toivovat. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä hylkää ehdotuksen tieliikelaitoksen yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Kun tielaitosuudistus reilut kaksi vuotta sitten toteutettiin, sovittiin siitä, että tienpitoa varten perustettava tieliikelaitos toimii nimenomaan liikelaitos- ei yhtiömuodossa. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että asiasta on olemassa voimassaoleva ja yksimielinen hallituksen päätös. Uudistuksen siirtymäaikakin jatkuu aina vuoden 2004 loppuun saakka. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää Haapasalon ja Korteen esittämistä keinoista poiketen välttämättömänä uusien kestävien rahoitusmuotojen selvittämistä liikenneinvestointien nopeuttamiseksi. Hallitusohjelman ja uuden hallituksen liikennepoliittisten linjausten yhteydessä on arvioitava alueellisen kehityksen ja kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta mm. Pohjanmaanradan ja nopeiden itäratojen sekä Marja-radan toteuttamisen mahdollisuudet. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu kriittisesti liikennevirastoa koskevan valmistelun poikkeuksellisuuteen ja edellyttää, että liikennevirastoa koskeva selvitystyö jatkossa liikenne- ja viestintäministeriössä tapahtuu mm. eduskunnan, hallinnonalan virastojen, henkilöstön ja keskeisten sidosryhmien näkemykset huomioon ottaen. 13

14 Haapasalon ja Korteen VR:ää koskevat ehdotukset eivät vastaa VR:n yhtiöittämisen yhteydessä aikaisemmin tehtyjä ratkaisuja ja pahimmillaan vaarantavat koko VR-yhtymän tulevaisuuden. Tällä hetkellä VR osallistuu radanpidon kustannuksiin maksamalla valtiolle vuosittain ratamaksua. Haapasalon ja Korteen esitys 500 miljoonan euron ylimääräisestä tuloutuksesta valtiolle vaikeuttaisi ratkaisevasti VR:n mahdollisuuksia toimia pääomavaltaisella toimialalla sekä vaarantaisi yhtymän välttämättömät investoinnit varustelultaan ja nopeudeltaan 2000-luvun vaatimukset täyttävään kalustoon. Vertailun vuoksi todettakoon, että VR:n on ratkaistava vielä tällä vuosikymmenellä muun muassa pääkaupunkiseudun lähiliikennekaluston investointi, joka kokonaisuudessaan merkitsee suuruusluokaltaan 1000 miljoonan euron investointia. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä torjuu raportissa VR:ää koskevat esitykset. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa niitä liikennepoliittisia koko maan kattavan väyläverkoston turvaamiseen, liikenneturvallisuuteen ja kestävään henkilöstöpolitiikkaan liittyviä syitä, joiden vuoksi valtion omistajaotetta tarvitaan liikennepalveluiden tuottamisessa. Rautatieliikenteen kilpailun avaamisen osalta valtioneuvosto ja eduskunta ovat nimenomaan näillä perusteilla vahvistaneet Suomen kielteisen kannan ratakilpailun avaamiseen. 8. RYHMÄN ALOITTEET JA KIRJALLISET KYSYMYKSET Lakialoitteita ryhmämme jäsenet tekivät toimintavuoden 13, talousarvioaloitteita 198 ja yhden lisätalousarvioaloitteen sekä toimenpidealoitteita 29. Kirjallisia kysymyksiä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat tekivät 172 kappaletta. Aloitteet ja kirjalliset kysymykset ovat luettavissa eduskunnan www-sivuilta. 9. RYHMÄPUHEENVUOROT ERI KESKUSTELUISSA Hallitus antoi eduskunnalle vuonna 2003 viisi selontekoa. Budjetista käytiin normaalit palaute- ja lähetekeskustelut. Oppositio teki kuluneen vuoden aikana kolme välikysymystä. Ryhmäpuheenvuoron pitivät seuraavat sosialidemokraattiset kansanedustajat: Jouni Backman (5 kertaa) Matti Ahde (2 kertaa), Antti Kalliomäki, Kalevi Olin, Tuula Haatainen, Susanna Huovinen, Antero Kekkonen, Liisa Jaakonsaari, Kimmo Kiljunen, Jukka Gustafsson, Risto Kuisma, Lauri Kähkönen ja Harry Wallin. Seuraavassa on lueteltu ryhmäpuheiden aiheet, ajankohdat ja niiden pitäjät. Ryhmäpuheet ovat kokonaisuudessaan luettavissa ryhmän kotisivulta sdp.eduskunta.fi kohdasta valtiopäivätyö - puheenvuorot /Harry Wallin: /Matti Ahde: /Lauri Kähkönen: /Risto Kuisma: /Jukka Gustafsson: /Kimmo Kiljunen: /Jouni Backman: /Liisa Jaakonsaari: /Jouni Backman: /Jouni Backman: /Matti Ahde: Välikysymyskeskustelu aiheesta maatalouden tukiratkaisut. Valtion vuoden 2004 talousarvion palautekeskustelu Julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksen täytäntöönpanoa käsittelevän valtioneuvoston selonteon lähetekeskustelussa Postipalvelulain vaikutuksia ja soveltamista käsittelevän valtioneuvoston selonteon lähetekeskustelu Välikysymyskeskustelu kuntatalouden turvaamisesta EU-perussopimusselontekomietinnön palautekeskustelu Vuoden 2004 talousarvioesityksen lähetekeskustelu Keskustelu valtioneuvoston selonteosta konventin tuloksista ja valmistautumisesta halli tusten väliseen konferenssiin. Valtioneuvoston hallitusohjelmaa koskeva tiedonantokeskustelu Pääministerin ilmoitus Irak-keskustelun taustoista Valtiontalouden kehyksiä vuosille koskevan valtioneuvoston selonteon palautekeskustelu 14

15 /Jouni Backman: /Antero Kekkonen: /Susanna Huovinen: /Jouni Backman: /Tuula Haatainen: /Kalevi Olin: /Antti Kalliomäki: Lisätalousarvioesityksen ja talousarvion menokehyksiä koskevan valtioneuvoston selon teon lähetekeskustelu Pääministerin ilmoitus Suomen hallituksen kannanotosta EU:n tulevaisuuskonventissa esillä oleviin institutionaalisiin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin esityksiin Välikysymyskeskustelu hallitusneuvotteluissa laaditun asiakirjan julkistamatta jättämisestä Valtioneuvoston hallitusohjelmaa koskeva tiedonantokeskustelu Kotouttamisselontekoa koskeva palaute-keskustelu Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko eduskunnalle, Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Pääministerin ilmoitus perustuslakiuudistuksen toimeenpanosta 10. KATSAUS VALIOKUNNISSA KÄSITELTYIHIN ASIOIHIN Toimintakertomukseen on otettu mukaan vain tärkeimpiä valiokuntien käsittelemistä asioista. Eri valiokuntien työmääristä saa jonkinlaisen käsityksen vertailemalla annettujen mietintöjen ja lausuntojen määriä. Vertailu ei anna täydellistä kuvaa työmääristä, koska esitykset ja selonteot, joista mietintöjä ja lausuntoja annetaan, ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Alla olevaan luetteloon on merkitty mietinnöt ja lausunnot: vanha eduskunta (tammi-maaliskuu) + uusi eduskunta (maalis-joulukuu). Valiokunta Mietintöjä Lausuntoja Suuri valiokunta Perustuslakivaliokunta Lakivaliokunta Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Talousvaliokunta Hallintovaliokunta Sivistysvaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Puolustusvaliokunta Ympäristövaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Suuri valiokunta Valiokunta antoi kolme lausuntoa. 15

16 Ryhmän jäsen Kimmo Kiljunen osallistui eduskunnan edustajana Euroopan tulevaisuuskonventin työskentelyyn. Valiokunnassa käsiteltiin vuoden aikana konventin työhön liittyviä kysymyksiä. Sopimus Euroopan perustuslaista Tulevaisuuskonventti jätti 18. heinäkuuta ehdotuksensa sopimukseksi Euroopan perustuslaista Eurooppa-neuvoston puheenjohtajamaa Italialle. Valtioneuvoston selonteko konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallitustenväliseen konferenssiin lähetettiin mietintöä varten ulkoasiainvaliokuntaan, jolle mm. suuren valiokunnan tuli antaa lausuntonsa (SuVL 2/2003). Valtioneuvoston selonteon käsittely olikin valiokunnan keskeisimpiä asioita vuonna Valiokunnan lausunto valmisteltiin suuren valiokunnan EU:n tulevaisuutta käsittelevässä jaostossa. Valiokunta yhtyi suurimmalta osin valtioneuvoston selontekoon ja keskittyi lausunnossaan pääosin konventin esityksessä oleviin erityisiin epäkohtiin sekä sellaisiin kysymyksiin, joissa se haluaa tarkentaa tai selventää selonteossa esitettyä Suomen kantaa. Muutoksia konventin luonnokseen esitettiin erityisesti koskien Euroopan unionin toimielinjärjestelmää sekä yksittäisiä politiikan aloja. Sopimus Euroopan unionin laajentumisesta Valiokunta antoi ulkoasiainvaliokunnalle lausuntonsa hallituksen esityksestä koskien sopimusta Euroopan unionin laajentumisesta (SuVL 3/2003). Valiokunta kannatti unionin laajentumista historiallisena ratkaisuna ja antoi siten tukensa liittymissopimukselle. Euroopan unionin lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen osalta valiokunta huomautti, että tulisi suhtautua ankarasti etenkin silloin, kun tuotteiden ja palvelujen vaatimuksilla on suora yhteys yksittäisten kuluttajien turvallisuuteen Perustuslakivaliokunta Valiokunta antoi kuusi mietintöä ja 21 lausuntoa. Edellisen vaalikauden aikana käsiteltyjä hallituksen esityksiä vuonna 2003 Uusi kansalaisuuslaki säädettiin ja kaksoiskansalaisuus tehtiin mahdolliseksi (PeVM 8/2002). Laissa säädetään Suomen kansalaisuuden saamisesta, säilyttämisestä ja menettämisestä sekä kansalaisuusaseman määrittämisestä. Aikaisemmin kansalaisuutensa menettäneelle ja hänen jälkeläiselleen varataan mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus takaisin ilmoitusmenettelyllä. Eduskuntaryhmämme jäsen, kansanedustaja Riitta Prusti oli tehnyt kaksoiskansalaisuudesta lakialoitteen, jonka tavoite toteutui lain hyväksymisen yhteydessä. Uusi kielilaki ja eräitä siihen liittyviä lakeja hyväksyttiin (PeVM 9/2002). Uudella kielilailla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet perustuslaissa edellytetyllä tavalla. Kielilaki on Suomen kansalliskieliä, suomen ja ruotsin kieltä, koskeva yleislaki. Kielilaki velvoittaa viranomaisia sekä valtion liikelaitoksia ja eräin edellytyksin myös sellaisia palveluja tuottavia yhtiöitä, joissa valtiolla tai kunnilla on määräämisvalta. Lakiin sisältyy erityinen säännös toimenpiteistä kielellisten oikeuksien edistämiseksi. Valtioneuvoston tulee antaa eduskunnalle kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kieltä ja myös saamen ja romanin kieltä sekä viittomakieltä. Samalla säädettiin myös laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Hyväkyttiin uusi uskonnonvapauslaki, joka korvaa vuonna 1922 annetun lain (PeVM 10/2002). Uudella uskonnonvapauslailla turvataan perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Laissa säädetään uskonnon harjoittamisen järjestämistä varten tarkoitetusta erityisestä yhteisömuodosta, rekisteröidystä uskonnollisesta yhdyskunnasta. Niiden autonomiaa lisättiin. Lain eräitä säännöksiä sovelletaan myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen 16

17 kirkkokuntaan. Tällaiset kaikkiin uskonnollisiin yhdyskuntiin sovellettavat säännökset koskevat muun muassa niiden jäsenyyttä sekä menettelyä liityttäessä niihin ja erottaessa niistä. Perusopetuksen ja lukion uskonnonopetusta koskeviin säännöksiin tuli eräitä muutoksia. Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen käsite korvattiin oman uskonnon opetuksen käsitteellä. Esitys ei edellytä muutoksia uskonnonopetuksen nykyisiin sisältöihin. Evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää vaadita asianomaisen kirkon jäsenyyttä. Laki valtioneuvostosta säädettiin (PeVM 13/2002). Eduskunta ei hyväksynyt poliittisia valtiosihteereitä. Laki sisältää keskeiset säännökset valtioneuvoston organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta sekä päätöksentekojärjestyksestä valtioneuvoston yleisistunnossa ja ministeriöissä. Laissa vahvistetaan pääministerin ja ministerivaliokuntien asemaa. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä säädettiin (PeVM 14/2002). Uudella lailla sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä korvattiin painovapauslaki ja radiovastuulaki. Lailla annetaan perustuslain sananvapaussäännöksen mukaisia tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lähtökohtana on, että säännökset soveltuvat samansisältöisinä kaikkiin joukkoviestinnän muotoihin viestien tallennus-, julkaisu- ja jakelutekniikasta riippumatta. Laki sisältää säännöksiä julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittajan velvollisuuksista, vastineja oikaisuoikeudesta, tietolähteen suojasta, julkaistun viestin sisältöön perustuvasta rikos- ja vahingonkorvausvastuusta, pakkokeinoista sekä seuraamuksista ja syyteoikeudesta. Valiokunnassa tehtiin täsmennyksiä mm. verkkoviestintää koskeviin säännöksiin. Uuden vaalikauden aikana käsiteltyjä hallituksen esityksiä vuonna 2003 Saamen kielilaki (PeVM 4/2003) uudistettiin. Uusi saamen kielilaki korvaa vuonna 1991 annetun lain saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa. Lailla turvataan perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vaatimalla tavalla saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa saamen kieltään, inarinsaamea, koltansaamea tai pohjoissaamea. Saamelaisella on asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella valtion viranomaisissa ja kunnallisissa viranomaisissa oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä. Nämä viranomaiset ovat velvollisia edistämään toiminnassaan saamen kielen käyttämistä. Niiden tulee ottaessaan henkilöstöä palvelukseen huolehtia, että henkilöstö kussakin kotiseutualueella sijaitsevassa virastossa pystyy palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Valiokunta kiinnitti huomiota lain käytännön toteuttamisen vaatimiin taloudellisiin voimavaroihin ja erityisesti uhanalaisen kolttasaamenkielen asemaan. Laki tuli voimaan samanaikaisesti uuden kielilain kanssa. Eduskunta hylkäsi lain ekumeenisesta rukouspäiväjulistuksesta (PeVM 6/2003). Valiokunta äänesti asiasta, ja niukka enemmistö (ml. sosialidemokraatit) oli lain hylkäämisen kannalla. Valiokunta ei pitänyt perustuslain 11 :ssä turvatun uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta onnistuneena, että presidentti antaisi päätöksellään uskonnollisperäisen rukouspäiväjulistuksen, joskin piti tärkeänä perinteen jatkamista. Presidentin valtioneuvostossa tapahtuvan päätöksenteon on syytä pitäytyä asioihin, joiden ratkaisuilla on oikeusvaikutuksia. Tästä syystä valiokunta ei puoltanut lakiehdotuksen hyväksymistä eikä siksi arvioinut sen käsittelyjärjestystä. Presidentin mukanaolon rukouspäiväjulistuksen antamisessa tulee jäädä hänen tosiasiallisen toimintansa varaan, joka on mahdollista toteuttaa perustuslain 57 :n ulkopuolelle jäävänä presidentin muuna yhteiskunnallisena toimintana. Käytännön menettelyt ovat presidentin valittavissa. Uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta pitää arvioida, voiko presidentin myötävaikutuksella annettavan rukouspäiväjulistuksen tekstiin sisältyä kehottavia tai velvoittavia sanontoja. Perustuslakivaliokunta käsitteli sopimusehdotusta Euroopan Unionin perustuslaiksi laajasti ja pohti kansanäänestyksen hyötyjä ja haittoja (PeVL 7/2003) Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaillinen sopimus ei muuta unionin perusluonnetta siitä, millaiseen unioniin Suomi liittyi vuonna 1995, vaikkakin sopimus on selkeä askel integraation syventämiseen suuntaan. Valiokunta piti ongelmallisena, ettei hallituksen esityksessä oltu pohdittu lainkaan sopimuksen voimaansaattamismenettelyä. Valiokuntakaan ei tähän kysymykseen ottanut kantaa ts. millaisilla määräenemmistöillä sopimus tulisi aikanaan saattaa voimaan. Lausunnossa käsitellään mm. unionin ja jäsenvaltioiden toimivallanjakoa eri kysymyksissä, unionin toimielimiä sekä perusoikeusulottuvuutta. Toimivaltakysymyksissä valiokunta kiinnitti huomiota oikeus- ja sisäasioiden laajentuneeseen siirtymiseen unionin toimivaltaan, joka jo Amsterdamin sopimusta käsiteltäessä poikkesi silloin voimassa olleen hallitusmuodon säännöksistä. Unionin toimielinten osalta valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan jokaisen maan oikeudesta omaan komissaariin. Valiokunta piti lisäksi tärkeänä, että komission kokoonpanossa vallitsee sekä sukupuolten että poliittisten suuntausten tasapaino. Perusoikeuksien osalta valiokunta piti ongelmallisena perusoikeuksien jaottelua sopimusluonnoksessa oikeuksiin ja periaatteisiin. Valiokunta 17

18 totesi, että päätös kansanäänestyksen järjestämisestä riippuu mitä suurimmassa määrin poliittisista arvioista. Arvioita voidaan tehdä luotettavimmin, kun HVK:n lopputulos on nähtävillä. Valiokunnassa vasemmistoliiton edustajat esittivät kansanäänestyksen järjestämistä kesäkuun eurovaalien yhteydessä, mutta jäivät kysymyksessä vähemmistöön. Valiokunnan enemmistö korosti unionin legitimiteettinäkökohtien puoltavan kansanäänestyksen järjestämistä mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa. Sopimuksen sisältämät uudistukset eivät kuitenkaan tässä vaiheessa arvioituna olleet valiokunnan mielestä sellaiset, että kansanäänestys olisi niiden vuoksi perusteltua järjestää. Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon Suomen Pankki -laista (PVL 17/2003). Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimittämisessä valiokunta katsoi Suomen Pankin perustuslaillisen aseman kanssa olevan paremmin sopusoinnussa sellaisen järjestelmän, jossa johtokunnan jäsenten ohella myös johtokunnan puheenjohtajan nimitys kuuluisi pankkivaltuustolle Lakivaliokunta Lakivaliokunta antoi kahdeksan mietintöä ja kahdeksan lausuntoa. Edellisen vaalikauden aikana käsiteltyjä hallituksen esityksiä vuonna 2003 Rikollisjärjestön toimintaan osallistuminen säädettiin rangaistavaksi (LaVM 26/2002). Lailla pantiin Suomessa täytäntöön EU:n hyväksymä yhteinen toiminta rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista. Rikollisjärjestön toimintaan osallistuminen on rangaistavaa silloin, kun osallistuminen on aktiivista ja toiminnan tavoitteena on kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai sellaisten rikosten tekeminen, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Hovioikeusmenettelyä uudistettiin (LaVM 27/2002). Valiokunta käsitteli kahta hovioikeusmenettelyjä koskevaa hallituksen esitystä yhdessä, ja perehtyi asiaan perusteellisesti. Muutosten tavoitteena on keventää ja tehostaa hovioikeusmenettelyä. Mm. valituskirjelmää, valmistelua, pääkäsittelyä, kevennettyä kokoonpanoa, vastamuutoksenhakua sekä ns. käsittelyn eriyttämisjärjestelmää koskevia lainkohtia uudistettiin. Rikoslakiin otettiin rikosoikeuden yleisiä oppeja eli rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, vastuuvapausperusteita sekä yritystä ja osallisuutta koskevat säännökset (LaVM 28/2002). Lisäksi rikoslakiin hyväksyttiin aikaisempaa yksityiskohtaisemmat säännökset rangaistuksen määräämisestä. Kyse on rikoslain kokonaisuudistuksen neljännestä vaiheesta. Tasavallan presidentti peruutti hallituksen esityksen 76/2002 laeiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta (LaVM 29/2002). Valiokunnan enemmistön kanta muutti hallituksen esitystä mm. niin, että yksinäiset naiset rajattiin hedelmöityshoidon ulkopuolelle. Suurin osa demariedustajista valiokunnassa vastusti tätä muutosta. Mietintöön tehtiin neljä vastalausetta. Valtioneuvosto veti hallituksen esityksen pois, koska sen sisältö oli muuttumassa merkittävästi alkuperäisestä. Esitutkinta- ja pakkokeinolakeja ym. uudistettiin (LaVM 31/2002). Valiokunta pitää lainsäädännön kokonaisuudistusta tarpeellisena, vaikka tässä uudistuksessa ei siihen päästykään. Muutosten lähtökohtana ovat esitutkintaviranomaisten toimintaympäristön muutokset, rikollisuuden muuttuminen aikaisempaa järjestäytyneemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Tavoitteena on tehostaa törkeiden, ammattimaiseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien rikosten selvittämistä ja rikoshyödyn jäljittämistä sekä estää rikosten selvitystason laskeminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi uudistukseen sisältyy mm. vapauteen kohdistuvien pakkokeinojen käyttöedellytysten lieventäminen ja henkilöön kohdistuvien pakkokeinojen ja telepakkokeinojen sekä teknisen tarkkailun käyttöalan laajentaminen. Lakiin tuli uusia säännöksiä mm. vajaavaltaisen kuulustelemisesta esitutkinnassa, ryhmätunnistuksen järjestämisestä, suppeasta esitutkinnasta, avustajan esteellisyydestä ja DNA-tunnisteesta. Rikoksen uhrin oikeusasemaa vahvistettiin mm. muutoksilla, jotka parantavat uhrin tosiasiallisia mahdollisuuksia saada vahinkonsa korvatuksi. Eduskunta hyväksyi kaksi lausumaa. Hallituksen tulee seurata, millä tavoin uudet pakkokeinovaltuudet edistävät yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta ja onko pakkokeinojen kohteena olevien perusoikeuksien suoja riittävä. Lisäksi edellytettiin, että uuden hukkaamiskielto- ja takavarikkosäännöksen soveltamiskäytäntöä seurataan ja ryhdytään tarvittaessa toimiin vahingonkorvaussäännösten uudistamiseksi. 18