Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän. toimintakertomus. vuoden 2007 valtiopäiviltä

Transkriptio

1 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän toimintakertomus vuoden 2007 valtiopäiviltä

2 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE...4 1A. RYHMÄN JÄSENET VAALIKAUDEN PÄÄTYESSÄ B. RYHMÄN JÄSENET RYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN RYHMÄN JÄSENTEN EDUSKUNNAN VALIOKUNTAJÄSENYYDET JA MUIDEN ELINTEN KOTIMAISET SOS.DEM. JÄSENYYDET RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTOJÄSENYYDET JA NIIHIN VERRATTAVAT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT RYHMÄN KOKOUKSET KANSAINVÄLISET YHTEYDET RYHMÄN KANNANOTOT RYHMÄN ALOITTEET A. RYHMÄN LAKIALOITTEITA B. RYHMÄN TALOUSARVIOALOITTEET C. RYHMÄN VÄLIKYSYMYS RYHMÄPUHEENVUOROT ERI KESKUSTELUISSA KATSAUS VALIOKUNNISSA KÄSITELTYIHIN ASIOIHIN Suuri valiokunta Perustuslakivaliokunta Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Hallintovaliokunta Lakivaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Puolustusvaliokunta

3 Sivistysvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Talousvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Ympäristövaliokunta Tarkastusvaliokunta RYHMÄTOIMISTON HENKILÖKUNTA VALIOKUNTIEN SEURANTAVASTUUT RYHMÄTOIMISTOSSA RUUSUINFOT VUONNA MUUT INFOT JA TILAISUUDET JULKAISUT JA PAINOTUOTTEET, JOULUMUISTAMISET

4 Lukijalle Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän toiminnasta tuli kuluneeksi sata vuotta vuonna Ensimmäiset pöytäkirjamerkinnät ryhmän toiminnasta ovat toukokuulta Ryhmän satavuotisjuhlia vietettiin eduskunnan uudessa rakennuksessa. Juhlan kunniaksi julkaistiin Ulpu Iivarin toimittama eduskuntaryhmän 100-vuotisjuhlakirja. Vaalikauden päättäjäiset olivat Uusi eduskunta valittiin Eduskuntavaalien tulos oli sosialidemokraateille suuri pettymys. Eduskuntaryhmän koko pieneni kahdeksalla kansanedustajalla. Ryhmään tuli valituksi vain 45 kansanedustajaa. Ensimmäistä kertaa ryhmään tuli naisenemmistö. Naisia valittiin 25. Miehiä 20. Ryhmä naisistui ja nuorentui. Ryhmän keski-ikä aleni 54:stä 49 vuoteen. Ryhmän koon pienentyminen johti kokoushuoneen vaihtamiseen. Jouduimme luopumaan koko eduskuntatalon historian ajan käytössämme olleesta ryhmähuoneesta ja siirryimme kokoomuksen käytössä olleeseen huoneeseen. Uusi ryhmä järjestäytyi Ensimmäistä kertaa ryhmän puheenjohtajaksi valittiin nainen, puolueen 2. varapuheenjohtaja Tarja Filatov. Muiksi puheenjohtajiksi valittiin Jukka Gustafsson ja Jutta Urpilainen. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä osallistui hallitustunnusteluihin. Tunnusteluvaihe päätyi sosialidemokraattien jäämiseen oppositioon. Maahan syntyi keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja rkp:n muodostama porvarihallitus. Eduskuntaryhmä aloitti oppositiopolitiikan harjoittelemisen keväällä. Ensimmäiset isot poliittiset keskustelut käytiin hallitusohjelmatiedonannosta ja valtiontalouden menokehyksistä. Syysistuntokauden 2007 isoin asia oli valtion talousarvioesityksen ja siihen liittyvien budjettilakien käsittely. Ryhmä teki oman talousarviolinjauksensa. Siinä esitettiin huomattavasti suurempia panostuksia kuntapalveluihin kuin mitä hallitus esitti. Muutoin kautta varjosti rikkonainen työmarkkinasyksy ja lukuisat työtaistelu-uhat. TEHY:n työtaistelutoimi, joukkoirtisanoutuminen oli niistä kaikkein näkyvin ja johti ns. pakkolain säätämiseen. Eduskuntaryhmä ei hyväksynyt lakia. Sosialidemokraatit tekivät ensimmäisen välikysymyksensä kuntapalveluista ja niiden rahoituksesta yhdessä muiden oppositioryhmien kanssa syksyllä Sisko Seppä pääsihteeri 4

5 1a. RYHMÄN JÄSENET vaalikauden päätyessä Ryhmässä oli kansanedustajia 53, joista naisia 24 ja miehiä 29. Ryhmän jäsenten keski-ikä oli 54, naisten 47 ja miesten 59 vuotta. Ahde Matti Alho Arja Backman Jouni Bryggare Arto Elo Mikko Filatov Tarja Gustafsson Jukka Haatainen Tuula Heinäluoma Eero Hellberg Klaus Hiltunen Rakel Huovinen Susanna Hurskainen Sinikka Jaakonsaari Liisa Kallio Reijo Kalliomäki Antti Karhu Saara Kekkonen Antero Kiljunen Anneli Kiljunen Kimmo Koski Valto Koskinen Johannes Koskinen Marjaana Kuisma Risto Kumpula-Natri Miapetra Kähkönen Lauri Lahtela Esa Laitinen Reijo Lintonen Minna Lipponen Paavo Luhtanen Leena Ojala Reino Olin Kalevi Paasio Heli Paatero Sirpa Peltomo Pirkko Puisto Virpa Rahkonen Susanna Rajamäki Kari Rask Maija Roos Jukka Rönni Tero Saarinen Matti Seppälä Arto Skinnari Jouko Tahvanainen Säde Taipale Ilkka Taiveaho Satu Tuomioja Erkki Urpilainen Jutta Wallin Harry Viitanen Pia VäätäinenTuula Ryhmän puheenjohtajana toimi Jouni Backman ja varapuheenjohtajina Maija Rask sekä Jukka Gustafsson. Puheenjohtajien lisäksi työvaliokunnassa olivat Valto Koski ja Säde Tahvanainen. Eduskunnan puhemiehenä toimi Paavo Lipponen. Valtioneuvoston jäseniä olivat Tarja Filatov (TM), Tuula Haatainen (STM), Eero Heinäluoma (VM), Susanna Huovinen (LVM), Antti Kalliomäki (OPM), Leena Luhtanen (OM), Kari Rajamäki (SM) ja Erkki Tuomioja (UM). 1b. RYHMÄN JÄSENET Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa sos.dem. eduskuntaryhmään valittiin 45 kansanedustajaa, joista naisia 24 ja miehiä 21. Koko ryhmän keski-ikä oli vuoden lopussa 49, naisten 43 ja miesten 57 vuotta. Kansanedustaja Tuula Haatainen jäi pois ryhmästä ja hänen tilalleen tuli Jacob Söderman. Ahde Matti Asell Marko Feldt-Ranta Maarit Filatov Tarja Gustafsson Jukka Guzenina- Richardson Maria Eero Heinäluoma Hiltunen Rakel Huovinen Susanna Hurskainen Sinikka Jaakonsaari Liisa Kallio Reijo Kalliomäki Antti Kantola Ilkka Karhu Saara Kiljunen Anneli Kiljunen Kimmo Kiuru Krista Koski Valto Koskinen Johannes Koskinen Marjaana Kumpula-Natri Miapetra Kuusisto Merja Kähkönen Lauri Lahtela Esa Laitinen Reijo Lipponen Päivi Ojala-Niemelä Johanna Paasio Heli Paatero Sirpa Peltonen Tuula Rajamäki Kari Rönni Tero Saarinen Matti Skinnari Jouko Söderman Jacob Tabermann Tommy Taimela Katja Taiveaho Satu Tuomioja Erkki Urpilainen Jutta Viitamies Pauliina Viitanen Pia Vuolanne Antti Väätäinen Tuula 2. RYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä valitsi järjestäytymiskokouksessaan ryhmän puheenjohtajaksi kansanedustaja Tarja Filatovin. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jukka 5

6 Gustafsson ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Jutta Urpilainen. Ryhmän työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajiston lisäksi kansanedustajat Heli Paasio, Kimmo Kiljunen, Johanna Ojala-Niemelä, Sirpa Paatero ja Matti Saarinen. Ryhmän ehdokkaaksi eduskunnan II varapuhemieheksi nimettiin samassa kokouksessa kansanedustaja Johannes Koskinen. 3. RYHMÄN JÄSENTEN EDUSKUNNAN VALIOKUNTAJÄSENYYDET JA MUIDEN ELINTEN KOTIMAISET SOS.DEM. JÄSENYYDET Suuri valiokunta (SuV) Varsinaiset jäsenet: Tuomioja Erkki (pj.) Kiljunen Kimmo Vuolanne Antti Rajamäki Kari Kumpula-Natri Miapetra Varajäsenet: Koskinen Johannes Söderman Jacob Suuren valiokunnan tehtävät ovat kahtalaiset. Suuri valiokunta käsittelee Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan. Lisäksi suuri valiokunta käsittelee ne lakiehdotukset, jotka sinne lähetetään täysistunnosta ensimmäisessä käsittelyssä. (Eduskunnan työjärjestyksen 53 :n 2 ja 3 mom.) Säännönmukaiset kokousajat ovat: ke klo , pe klo Perustuslakivaliokunta (PeV) Varsinaiset jäsenet: Söderman Jacob (vpj.) Kiljunen Kimmo Vuolanne Antti Peltonen Tuula Varajäsenet: Ojala-Niemelä Johanna Koskinen Johannes Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on valmistella asiat, jotka koskevat perustuslakia taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä (TJ 32 :n 4 mom.), antaa lausunto perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäviksi ehdotetuista lakiehdotuksista sekä sen käsiteltäviksi lähetettyjen muiden lakiehdotusten ja asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (PL 74, TJ 38 :n 2 mom.) sekä käsitellä ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo 10:00-12:00, ke klo 9:30-11:30, to klo 10:00-12:00, pe klo 9:30-11:00 Ulkoasiainvaliokunta (UaV) Varsinaiset jäsenet: Heinäluoma Eero (vast.) Jaakonsaari Liisa Kalliomäki Antti Kiljunen Kimmo Varajäsenet: Tuomioja Erkki Filatov Tarja Ulkoasiainvaliokunnan tehtävänä on valmistella asiat, jotka koskevat Suomen kansainvälisten suhteiden kannalta merkittävien valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä tai tällaisten velvoitteiden irtisanomista taikka merkittävän kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamista tarkoittavaa lakiehdotusta. Ulkoasiainvaliokunta käsittelee lisäksi yleistä turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisiä järjestöjä koskevia asioita. Valiokunta antaa hallitukselle lausunnon suomalaisen rauhanturvajoukon asettamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön käyttöön tai rauhanturvajoukolle määrättyjen tehtävien olennaisesta muuttamisesta. Jos PL 96 :ssä tarkoitettu unioniasia koskee Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, puhemies toimittaa asian ulkoasiainvaliokuntaan. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo , ke klo , to klo , pe klo

7 Valtiovarainvaliokunta (VaV) Varsinaiset jäsenet: Rajamäki Kari (vpj.) Saarinen Matti Laitinen Reijo Viitanen Pia (j.pj.) Paasio Heli Varajäsenet: Kallio Reijo Urpilainen Jutta Kähkönen Lauri Väätäinen Tuula (j.pj.) Kumpula-Natri Miapetra Valtiovarainvaliokunnan tehtävänä on käsitellä valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesitys ja lisätalousarvioesitykset sekä veroja ja muita raha-asioita koskevat lainsäädäntöasiat. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo 12:00 -, pe klo 12:00 - VaV:n jaostot 1. Hallinto- ja turvallisuusjaosto (HtJ) Rajamäki Kari (vast.) Kallio Reijo Laitinen Reijo (lisäj.) Hallinto- ja turvallisuusjaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset ja muut budjettitaloutta koskevat asiat eduskunnan, tasavallan presidentin, valtioneuvoston, ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, sisäasiainministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonalojen osalta. Jaoston kokousajat: ti klo , ke klo , to klo Verojaosto (VeJ) Paasio Heli (vast.) Kumpula-Natri Miapetra Urpilainen Jutta (lisäj.) Verojaosto käsittelee mm. verolainsäädäntöä ja valtion lainanottoa koskevat asiat sekä talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset ja muut budjettitaloutta koskevat asiat valtiovarainministeriön hallinnonalan osalta. Jaoston kokousajat: ti klo , ke klo , to klo , pe klo Sivistys- ja tiedejaosto (SitJ) Viitanen Pia (pj.) Saarinen Matti Urpilainen Jutta (lisäj.) Sivistys- ja tiedejaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset sekä muut budjettitaloutta koskevat asiat opetusministeriön hallinnonalan osalta. Jaoston kokousajat: ke klo , pe klo Maatalousjaosto (MaJ) Rajamäki Kari (vast.) Kähkönen Lauri Väätäinen Tuula (lisäj.) Maatalousjaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset sekä muut budjettitaloutta koskevat asiat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta. Jaoston kokousajat: ke klo , pe klo Liikennejaosto (LiJ) Saarinen Matti (vast.) Laitinen Reijo Kähkönen Lauri (lisäj.) Liikennejaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset sekä muut budjettitaloutta koskevat asiat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta. Jaoston kokousajat: ti klo , to klo

8 6. Kauppa- ja teollisuusjaosto (KtJ) Kallio Reijo (vast.) Kumpula-Natri Miapetra Rajamäki Kari (lisäj.) Kauppa- ja teollisuusjaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset sekä muut budjettitaloutta koskevat asiat kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan osalta. Jaoston kokousajat: ke klo , pe klo Sosiaali- ja työjaosto (SotJ) Väätäinen Tuula (pj.) Kallio Reijo Saarinen Matti (lisäj.) Sosiaali- ja työjaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset sekä muut budjettitaloutta koskevat asiat sosiaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön hallinnonalojen osalta. Jaoston kokousajat: ti klo , ke klo Asunto- ja ympäristöjaosto (AyJ) Viitanen Pia (vast.) Paasio Heli Väätäinen Tuula (lisäj.) Asunto- ja ympäristöjaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset sekä muut budjettitaloutta koskevat asiat ympäristöministeriön hallinnonalan osalta. Jaoston kokousajat: ke klo , pe klo Hallintovaliokunta (HaV) Varsinaiset jäsenet: Hiltunen Rakel (vast.) Feldt-Ranta Maarit Koski Valto Väätäinen Tuula Varajäsenet: Ojala-Niemelä Johanna Viitamies Pauliina Hallintovaliokunnan tehtävänä on käsitellä valtionhallinnon yleistä organisointia siltä osin kuin se ei kuulu perustuslakivaliokunnalle, valtion alue- ja paikallishallintoa, yleistä alue- ja rakennepolitiikkaa, yleishallintoasioita ja väestöhallintoa, valtion henkilöstöpolitiikkaa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta, pelastustointa, onnettomuuksien tutkintaa, rajavartiolaitosta ja ulkomaalaisasioita, kunta-asioita sekä kirkollisasioita (kunta- ja kirkollisasiat eläkkeitä ja osallistumisjärjestelmiä lukuun ottamatta). Säännönmukaiset kokousajat: ti klo , ke klo , to klo , pe klo Lakivaliokunta (LaV) Varsinaiset jäsenet: Rönni Tero (vast.) Kantola Ilkka Kiuru Krista Ojala-Niemelä Johanna Varajäsenet: Lipponen Päivi Taimela Katja Lakivaliokunnan tehtävänä on valmistella asiat, jotka koskevat yleistä lakia. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä perhe-, jäämistö-, yhteisö-, velvoite- ja esineoikeutta, rikos- ja prosessioikeutta (myös täytäntöönpanoa) sekä yleisiä tuomioistuimia, hallintotuomioistuimia ja erikoistuomioistuimia koskevia asioita. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on käsitellä sotilasoikeudenhoitoa, vankeinhoitoa sekä paino- ja kokoontumisvapautta koskevat asiat. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo 10:15-12:00, ke klo 10:00-11:30, to klo 10:00-12:00, pe klo 09:30-11:00 Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiV) Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: 8

9 Karhu Saara (vpj.) Huovinen Susanna Rönni Tero Lahtela Esa Asell Marko Guzenina-Richardson Maria Liikenne- ja viestintävaliokunnan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat tie-, rautatie-, ilma- ja sisävesiliikennettä, merenkulkua, kuljetusoikeutta sekä kuljetusalan työaikasäännöksiä siltä osin kuin ne koskevat liikenneturvallisuutta postia, tietoliikennettä, radio- ja televisiotoimintaa ja muuta viestintää, sääpalvelua sekä Yleisradio Oy:tä. Säännönmukaiset kokousajat: ti klo 12:00-14:00, ke klo 12:00-13:30, to klo 12:00-14:00, pe klo 11:00-13:00 Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV) Varsinaiset jäsenet: Kähkönen Lauri (vast.) Lahtela Esa Taimela Katja Rajamäki Kari Varajäsenet: Paatero Sirpa Koskinen Marjaana Maa- ja metsätalousvaliokunnan tehtävänä on käsitellä asioita, jotka koskevat maa- ja metsätaloutta, maaseudun elinkeinotoimintaa, eläinlääkintätointa, elintarvikehygieniaa ja -tarkastusta, metsästystä ja kalastusta (myös riistanhoito- ja kalastusmaksut), poronhoitoa, eläinsuojelua, maanmittausta, kiinteistönmuodostusta, kartta- ja rekisterilaitosta sekä geodeettista tutkimusta. Säännönmukaiset kokousajat: ti klo , to klo , pe klo Puolustusvaliokunta (PuV) Varsinaiset jäsenet: Laitinen Reijo (vast.) Karhu Saara Paatero Sirpa Kallio Reijo Varajäsenet: Skinnari Jouko Heinäluoma Eero Puolustusvaliokunnan tehtävänä on käsitellä asevelvollisuutta, puolustusvoimia, poikkeusoloja koskevaa lainsäädäntöä (jollei asia kuulu muulle valiokunnalle) sekä rauhanturvaamistoimintaa (muilta kuin ulkoasiainvaliokunnalle kuuluvilta osin) koskevat asiat. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo , ke klo , to klo , pe klo Sivistysvaliokunta (SiV) Varsinaiset jäsenet: Urpilainen Jutta (vast.) Kiljunen Anneli Tabermann Tommy Peltonen Tuula Varajäsenet: Hurskainen Sinikka Asell Marko Sivistysvaliokunnan tehtävänä on käsitellä kasvatusta ja koulutusta, tiedettä ja taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa, urheilua ja nuorisotyötä, tekijänoikeutta sekä opintotukea koskevat asiat. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo , ke klo , pe klo Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Kiljunen Anneli (vast.) Kuusisto Merja Taiveaho Satu Kantola Ilkka Koskinen Marjaana Guzenina-Richardson Maria Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävänä on käsitellä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sosiaalivakuutusta, sosiaali- ja terveydenhuollon alalla perittäviä veronluonteisia maksuja, eläkelainsäädäntöä sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskevat asiat. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo , ke klo , to klo , pe klo

10 Talousvaliokunta (TaV) Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Skinnari Jouko (pj.) Saarinen Matti Kumpula-Natri Miapetra Vuolanne Antti Paatero Sirpa Lipponen Päivi Talousvaliokunnan tehtävänä on toimia PL 91 :n 2 momentissa tarkoitettuna valiokuntana ja tällöin käsitellä pankkivaltuutettujen vuosittain antamat kertomukset sekä valmistella Suomen Pankkia ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa (Sitraa) koskevat säädösasiat sekä muut maan pankki- ja rahalaitosta koskevat asiat. Talousvaliokunta käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat kauppaa ja teollisuutta, energiataloutta, kaupallisia yhteisöjä, elinkeinotoimintaa ja sen tukemista, kilpailua, kuluttajansuojaa, yksityistä vakuutustoimintaa, rahoitus- ja arvopaperimarkkina-lainsäädäntöä sekä valtion yhtiöitä, jotka eivät kuulu muun valiokunnan toimialaan. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo , ke klo , to klo , pe klo Tulevaisuusvaliokunta (tuv) Varsinaiset jäsenet: Lipponen Päivi (vast.) Filatov Tarja Asell Marko Jaakonsaari Liisa Varajäsenet: Feldt-Ranta Maarit Kantola Ilkka Tulevaisuusvaliokunta valmistelee sille lähetetyt valtiopäiväasiakirjat ja antaa muille valiokunnille pyynnöstä lausuntoja niiden tehtäväalueeseen kuuluvista tulevaisuutta koskevista asioista. Valiokunta käsittelee asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden kehitystekijöihin ja kehitysmalleihin. Valiokunta suorittaa tulevaisuuden tutkimiseen, myös sen menetelmäkysymyksiin, liittyvää selvitystyötä. Valiokunta toimii myös teknologiakehityksen ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointitoimintaa suorittavana parlamentaarisena elimenä. Säännönmukaiset kokousajat: ke klo , pe klo Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Gustafsson Jukka (vpj.) Guzenina-Richardson Maria Lahtela Esa Kiuru Krista Taimela Katja Kuusisto Merja Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat työympäristöä, työterveyshuoltoa, työvoimaa ja työllisyyttä (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus mukaan lukien), osallistumisjärjestelmiä, tasaarvokysymyksiä ja siviilipalvelua. Valiokunta käsittelee pääosin myös säteilyvalvontaa ja kemikaaleja koskevat asiat. Säännönmukaiset kokousajat ovat: ti klo , ke klo , to klo , pe klo Ympäristövaliokunta (YmV) Varsinaiset jäsenet: Huovinen Susanna (pj.) Kuusisto Merja Viitamies Pauliina Hiltunen Rakel Varajäsenet: Taiveaho Satu Tabermann Tommy Ympäristövaliokunnan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat asumista (myös huoneenvuokralainsäädäntöä ja asumistukea), kaavoitusta ja rakentamista, ympäristön- ja luonnonsuojelua, jätehuoltoa sekä vesilainsäädäntöä. Säännönmukaiset kokousajat: ti klo 10:00-12:00, ke klo 9:30-12:00, to klo 10:00-12:00, pe klo 9:30-11:00 Tarkastusvaliokunta (TrV) Varsinaiset jäsenet: Ahde Matti (pj.) Varajäsenet: Koski Valto 10

11 Koskinen Marjaana Hurskainen Sinikka Paasio Heli Tarkastusvaliokunnan pääasiallisena tehtävänä on valvoa valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. Tehtävässään valiokunta keskittyy valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoitoon sekä kysymyksiin, joiden saattaminen eduskunnan tietoon on perusteltua. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa valtiontaloutta koskevien kertomusten käsittely ja valmistelu täysistunnolle. Valiokunta voi ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluvia asioita, joista sillä on oikeus antaa mietintö täysistunnolle. Tarkastusvaliokunta perustettiin yhdistämällä valtiontilintarkastajien ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston parlamentaarinen valtiontalouden valvontatehtävä. Uudistuksen yhteydessä lakkautettiin valtiontilintarkastajat ja valtiontilintarkastajien kanslian toiminta. Tarkastusvaliokunnan tehtävä mainitaan perustuslaissa ja tätä koskeva lainmuutos tuli voimaan 1. kesäkuuta Säännönmukaiset kokousajat: ti klo , ke klo , to klo Puhemiesneuvosto PmN Johannes Koskinen (2. varapuhemies) Matti Ahde Susanna Huovinen Jouko Skinnari Erkki Tuomioja Kansliatoimikunta Ktk Johannes Koskinen (2. varapuhemies) Heli Paasio Eduskunnan pankkivaltuusto - EPV Kalliomäki Antti (vpj.) Jaakonsaari Liisa Eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä yhdeksän pankkivaltuutettua valvomaan Suomen Pankin toimintaa ja eduskunnan vastattavana olevien rahastojen hallintoa. Pankkivaltuutetut antavat eduskunnalle vuosittain kertomuksen ja tarvittaessa erilliskertomuksia. Valtion vakuusrahaston valtuusto Vvv Kallio Reijo, varapuheenjohtaja Hellsten Tapio Eduskunta valitsee vakuusrahaston valtuuston vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Valtuustoon kuuluu yhdeksän jäsentä ja sen tehtävänä on valvoa rahaston toimintaa ja pankkituen käyttöä. Kansaneläkelaitoksen valtuutetut - KelaV Varsinaiset jäsenet: Kiljunen Anneli (pj.) Koski Valto Rajamäki Kari Varajäsenet: Kuusisto Merja Taiveaho Satu Koskinen Marjaana Eduskunta valitsee kansaneläkelaitoksen valtuutetut. Valtuutettujen tehtävänä on valvoa kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa. Yleisradio Oyj:n hallintoneuvosto YleH Viitanen Pia (vast.) Tabermann Tommy Lipponen Päivi Kantola Ilkka Guzenina-Richardson Maria Eduskunta valvoo Yleisradio Oy:n toimintaa ja nimittää hallintoneuvoston. 11

12 Eduskunnan tilintarkastajat - Ett Saarinen Matti (vars.) (pj.) Koskinen Marjaana (varaj.) Eduskunta valitsee keskuudestaan kolme tilintarkastajaa ja henkilökohtaiset varajäsenet. Eduskunnan valitsemat tilintarkastajat valitsevat neljännen tilintarkastajan ja hänen varajäsenensä. Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa eduskunnan tilit ja hallinto. Tilintarkastajat antavat vuosittain eduskunnalle tilintarkastuskertomuksen. Suomen Pankin tilintarkastajat SPtt Varsinainen jäsen:. Heinäluoma Eero Varajäsen: Filatov Tarja Eduskunta valitsee vuosittain Suomen Pankille tilintarkastajat. Eduskunnan kirjaston hallitus EKH Varsinaiset jäsenet: Tuomioja Erkki (pj.) Lipponen Päivi Varajäsenet: Kantola Ilkka Tabermann Tommy Eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä eduskunnan kirjaston hallituksen. Kirjaston hallitus antaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen. Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunta Urpilainen Jutta Neuvottelukunta ylläpitää ja kehittää tutkimuslaitoksen yhteyksiä sen keskeisimpiin yhteistyötahoihin sekä seuraa tutkimuslaitoksen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluu enintään kahdeksan kansanedustajaa sekä enintään kaksitoista tutkimuslaitoksen keskeisten yhteistyötahojen edustajaa. Eduskunnan kansliatoimikunta nimeää neuvottelukunnan kansanedustajajäsenet ja kutsuu muut jäsenet. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Kansainvälisten asiain foorumi Ahde Matti Huovinen Susanna Hurskainen Sinikka Skinnari Jouko Tuomioja Erkki Eduskunnan puhemiesneuvosto perusti eduskunnan kansainvälisten asiain foorumin, jonka tarkoitus on kehittää eduskunnan valtuuskuntien ja valiokuntien kansainvälistä työtä. Foorumi kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Koollekutsuja on eduskunnan puhemies. Foorumin jäseninä toimivat eduskunnan puhemiehistö ja valiokuntien puheenjohtajat, eduskunnan ja puhemiesneuvoston valitsemien valtuuskuntien puheenjohtajat sekä ulkoasiainministeriön edustus. Kansallisoopperan hallintoneuvosto vv Varsinainen jäsen: Hurskainen Sinikka Varajäsen: Kiljunen Kimmo Opetushallituksen johtokunta Jukka Gustafsson Johtokunnan tehtävinä on osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen, hyväksyä muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat, seurata ja arvioida ope- 12

13 tussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä, ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat sekä hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus. Valtioneuvosto nimittää Opetushallitukselle johtokunnan. Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi - STETE Hurskainen Sinikka (pj.) STETE edistää turvallisuuspoliittista debattia ja tietoutta järjestämällä laajapohjaisia ja keskustelevia seminaareja, työryhmiä ja konferensseja ajankohtaisiin aiheisiin liittyen sekä julkaisemalla englanninkielistä OSCE Review - European Security lehteä ja muita julkaisuja. STETEn tilaisuuksiin osallistuu laaja joukko suomalaisia ja kansainvälisiä tahoja, mm. poliitikkoja, virkamiehiä, eri järjestöjen edustajia, tutkijoita ja lehdistöä. Eri poliittiset puolueet vetävät vuonna 1970 perustetun järjestön toimintaa. STETE näkee turvallisuuskysymykset laajasti painottaen entistä enemmän niiden inhimillistä ulottuvuutta. Lähialueyhteistyö ja pohjoinen ulottuvuus ovat nousseet yhdeksi STETEn tärkeimmistä tehtävistä - STETE koordinoi Pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen foorumin työtä järjestäen laajoja keskustelufoorumeja lähialueillamme liittyen ajankohtaisiin kysymyksiin. Viimeksi foorumi kokoontui Venäjällä Pihkovassa toukokuussa 2006, sitä edellisen kerran Gdanskissa Puolassa syyskuussa STETE pyrkii tiedottamaan myös ETYJiin ja sen toimintaan liittyvistä asioista. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Varsinainen jäsen: Kiljunen Kimmo (pj.) Varajäsen: Peltonen Tuula Tutkas on vuodesta 1970 toiminut seura, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset kansanedustajien ja tutkijoiden väliselle yhteydelle ja tiedonvaihdolle sekä edistää tiedettä koskevan suunnittelun, päätöksenteon ja tulosten hyväksikäytön kriittistä tarkastelua. Seuran jäseninä on pääasiassa aktiivisia tutkijoita ja kansanedustajia. Tutkas järjestää noin kerran kuukaudessa seminaarin, johon kaikki jäsenet kutsutaan. Seuran tutkijajäseneksi pääsemisen edellytyksenä on akateemisen loppututkinnon suorittaminen ja toimiminen tutkimustehtävissä. Seuran puheenjohtaja on kansanedustaja Kimmo Kiljunen ja varapuheenjohtaja professori Kyösti Oikarinen Oulun yliopistosta. Suomen Lasten Parlamentti Gustafsson Jukka Suomen Lasten Parlamentti perustettiin avajaisistunnossa Tampereella , jolloin myös valittiin hallitus ja toimikunnat, sekä jaettiin parlamentin jäsenille tietoa periaatteista ja toimintamalleista. Nyt valittu lasten valtakunnallinen parlamentti jatkaa kaksivuotisen kautensa ajan toimintaa ohjatusti verkossa. Lasten Parlamentin perustamisen taustalla on vuonna 2006 hyväksytty nuorisolaki, jonka tavoitteena on lasten kuulemisen ja osallistumisen edistäminen. Lasten parlamentin perustaminen tukee valtakunnallisesti ja paikallisesti lasten osallistumista, lasten ja nuorten yhteiskuntatietoisuuden lisäämistä ja sosiaalista vahvistumista. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista jakautuu kolmeen pääteemaan: osallistumisoikeudet (participation), oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) ja oikeus suojeluun (protection). Lasten Parlamentti antaa 7-12 vuotiaille lapsille vaikuttamiskanavan, mutta myös viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuden kysyä ja selvittää erilaisia asioita suoraan lapsilta. Tavoitteena on lisäksi edistää yhteistyötä ja virikkeitä lasten aseman kehittämiseksi sekä tuottaa materiaalia, koulutusta ja neuvontaa lasten paikalliseen demokratiakasvatukseen. Suomessa toimivien paikallisten Lasten Parlamenttien määrä lähestyy kymmentä ja nuorisovaltuustoja tai vastaavia nuorten vaikuttamisfoorumeita on jo 150 paikkakunnalla. Ensimmäinen Lasten Parlamentti aloitti Tampereella vuonna Lasten parlamenttien perustamisessa avustaa kuntia opetusministeriön tuella toimiva yhdistys, Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry, joka vastaa Lasten Parlamentin valtakunnallisesta toiminnasta. 13

14 RYHMÄN JÄSENTEN HALLINTONEUVOSTOJÄSENYYDET JA NIIHIN VERRATTAVAT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Ahde Matti...VR-yhtymä Oyj:n hallintoneuvosto, pj. Asell Marko...KELA:n tilintarkastaja Feldt-Ranta Maarit... Filatov Tarja... Gustafsson Jukka...Veikkaus Oyj:n hallintoneuvosto Guzenina-Richardson Maria...Yleisradio Oyj:n hallintoneuvosto Heinäluoma Eero...Suomen Pankin tilintarkastajat, SITRAn tilintarkastajat < kuuluvat yhteen Hiltunen Rakel...Fortum Oyj, vpj. Huovinen Susanna... Hurskainen Sinikka...Finnvera Oyj Jaakonsaari Liisa... Eduskunnan pankkivaltuusto, SITRAn hallintoneuvosto < kuuluvat yhteen Kallio Reijo... Kalliomäki Antti...Eduskunnan pankkivaltuusto, SITRAn hallintoneuvosto < kuuluvat yhteen Kantola Ilkka...Yleisradio Oyj:n hallintoneuvosto Karhu Saara...Alko Oyj:n hallintoneuvosto Kiljunen Anneli...Kemijoki Oy:n hallintoneuvosto...kelan valtuutetut, pj. Kiljunen Kimmo...Fortum Oyj:n hallintoneuvosto Kiuru Krista... Koski Valto...KELAn valtuutetut Koskinen Johannes...Finnvera Oyj:n hallintoneuvosto Koskinen Marjaana... Kumpula-Natri Miapetra...Rautaruukki Oyj:n hallintoneuvosto Kähkönen Lauri...VR-yhtymä Oyj:n hallintoneuvosto Kuusisto Merja... Lahtela Esa... Laitinen Reijo... Lipponen Päivi...Yleisradio Oyj:n hallintoneuvosto Ojala-Niemelä Johanna... Paasio Heli...Itella Oyj:n hallintoneuvosto Paatero Sirpa...Fortum Oyj:n hallintoneuvosto...veikkaus Oyj:n hallintoneuvosto Peltonen Tuula... Rajamäki Kari...KELAn valtuutetut Rönni Tero... Saarinen Matti...Veikkaus Oyj:n hallintoneuvosto, vpj.,...eduskunnan tilintarkastaja, pj. Skinnari Jouko...Rautaruukki Oyj:n hallintoneuvosto Söderman Jacob... Tabermann Tommy...Yleisradio Oyj:n hallintoneuvosto Taimela Katja... Taiveaho Satu...VR-yhtymä Oyj:n hallintoneuvosto Tuomioja Erkki... Urpilainen Jutta...Neste Oil Oyj:n hallintoneuvosto Viitamies Pauliina... Viitanen Pia...Yleisradio Oyj:n hallintoneuvosto Vuolanne Antti... Väätäinen Tuula...KELAn tilintarkastaja 5. RYHMÄN KOKOUKSET Eduskuntaryhmä kokoontui vuoden 2007 aikana 39 kertaa ja työvaliokunta 40 kertaa. Työvaliokunnan ja puoluejohdon kesäkokous pidettiin Hämeenlinnassa ja ryhmän kesäkokous Imatralla. 14

15 6. KANSAINVÄLISET YHTEYDET SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa: Lasse Lehtinen, Riitta Myller, Reino Paasilinna Pohjoismaiden neuvosto Varsinaiset jäsenet: Feldt-Ranta (vast.) Tabermann Tommy Tuomioja Erkki Peltonen Tuula Kantola Ilkka Varajäsenet: Kiuru Krista Vuolanne Antti Viitamies Pauliina Heinäluoma Eero Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna Suomi liittyi vuonna Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Vuosittaisessa istunnossa ministerineuvosto ja hallitukset kertovat kansanedustajille millaisiin toimiin ne ovat suositusten pohjalta ryhtyneet. Ministerineuvosto ja neuvosto -nimikkeet aiheuttavat usein sekaannusta. Pohjoismaiden neuvostossa kohtaavat parlamentaarikot ja hallitusten edustajat. Pohjoismaiden ministerineuvosto taas on nimenomaan Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöelin. Ministerineuvosto perustettiin Helsingin sopimukseen tehdyllä muutoksella vuonna 1971, 19 vuotta Pohjoismaiden neuvoston perustamisen jälkeen. Ministerineuvoston koordinoiva virkamiestaho on Suomessa ulkoasiainministeriön alainen Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö. Puheenjohtajuus kiertää ministerineuvostossa vuosittain maalta toiselle. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta - ENSV Varsinainen jäsen Varajäsenet Hurskainen Sinikka (pj.) Kallio Reijo Kiuru Krista Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö. Suomi liittyi jäseneksi vuonna Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous, joka kokoontui ensimmäisen kerran perustamisvuonna Jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta päätökset tehdään ministerikomiteassa. ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous/suomen valtuuskunta - ETYJSV Koskinen Johannes (vpj.) Kiljunen Kimmo Karhu Saara 55 jäsenmaata käsittävä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan maiden lisäksi jäseniä ovat Yhdysvallat ja Kanada. ETYJ:n instituutiot, mukaan lukien parlamentaarinen yleiskokous, perustettiin ns. Pariisin julistuksella vuonna Yleiskokous piti ensimmäisen istuntonsa Budapestissa vuonna Parlamenttien välinen liitto IPU, Suomen johtokunta - IPUSR Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttienvälinen yhteistyöjärjestö. Suomen ryhmä perustettiin 1920, ja vuodesta 1921 lähtien eduskunnan valtuuskunta on osallistunut lähes kaikkiin IPU-konferensseihin, eli nykyisiin yleiskokouksiin. Järjestön keskeisimpiä tavoitteita on tarjota maailmanlaajuinen keskustelufoorumi parlamentaarikoille sekä edistää rauhaa ja demokratiaa. Varsinainen jäsen: Kiljunen Kimmo Varajäsen: Hurskainen Sinikka Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarinen yleiskokouksen Suomen tarkkailijajäsenet - NATOSJ Koskinen Johannes (pj.) 15

16 Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kokouksiin liitännäisjäsenenä vuodesta 1998 alkaen. Eduskunnan puhemiesneuvoston nimeämään nelihenkiseen valtuuskuntaan kuuluvat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajat sekä toinen varapuhemies, joka toimii valtuuskunnan puheenjohtajana. Valtuuskunnan sihteeristön tehtäviä hoitavat puolustusvaliokunnan virkamiehet. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta - ARKTSV Ojala-Niemelä Johanna (vpj.) Skinnari Jouko Arktisen alueen yhteistyön tavoitteena on parantaa alueen sekä siellä elävien alkuperäiskansojen ja muiden asukkaiden elinolosuhteita ja asemaa. Ensimmäinen arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin vuonna Hallitustason yhteistyö alkoi vuonna 1996 Arktisen neuvoston perustamisen myötä. Eduskunnan puhemiesneuvosto asettaa Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan vaalikausittain. Valtuuskuntaan kuuluu kuusi kansanedustajaa. Konferenssin johtoelimenä toimivassa pysyvässä parlamentaarikkokomiteassa on yksi edustaja kustakin jäsenmaasta, Euroopan parlamentista sekä alkuperäiskansojen järjestöistä. Suomen valtuuskunta valitsee keskuudestaan edustajansa pysyvään komiteaan. Valtuuskunnan sihteeristö toimii eduskunnan kansainvälisten asiain yksikössä. Itämeren parlamentaarikkokonferenssi Suomen valtuuskunta - IPK Huovinen Susanna Itämeren maiden parlamentaarikkojen yhteistyön tavoitteena on parantaa alueen elinolosuhteita, vahvistaa yhteistä identiteettiä ja toimia Itämeren maiden neuvostossa tehtävän hallitustenvälisen yhteistyön katalysaattorina. Yhteistyöhön osallistuu Itämeren ympärysmaiden kansallisten parlamenttien lisäksi alueellisia parlamentteja kuten Karjalan tasavallan parlamentti ja Schleswig-Holsteinin osavaltion parlamentti sekä alueellisia järjestöjä kuten Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian parlamentaarinenyleiskokous. Konferenssi järjestetään vuosittain jossain jäsenmaassa - ensimmäinen järjestettiin Helsingissä vuonna Suomen valtuuskuntaan kuuluu viisi edustajaa, jotka puhemiesneuvosto nimittää vaalikaudeksi. Valtuuskunnan sihteeristö on eduskunnan kansainvälisten asiain yksikössä. Konferenssien välillä työskentelyä johtaa pysyvä komitea, johon kuuluvat Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen edustajat sek sekä Puolan, Saksan ja Venäjän edustajat. Länsi-Euroopan Unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta - WEUSV Kallio Reijo Vuonna 1954 perustetun Länsi-Euroopan unionin yleiskokouksen toimintaan osallistuu parlamentaarikkoja lähes 40 maasta. WEU-jäsenmaiden (10) lisäksi mukana on liitännäisjäseniä ja -kumppaneita sekä tarkkailijajäseniä, joihin Suomen eduskunta lukeutuu mm. Ruotsin ja Itävallan ohella. WEU:n parlamentaarinen yleiskokous tarjoaa Euroopan laajuisen foorumin turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle keskustelulle. Järjestö pyrkii turvaamaan erityisesti Euroopan maiden parlamenttien mahdollisuudet seurata yhdessä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Euro-Välimeri parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta - EMPA Jaakonsaari Liisa Kantola Ilkka EU:lla on Välimerikumppanuus, ns. Barcelona-prosessi, joka tiivistää yhteistyötä EU:n ja Välimeren alueen maiden kanssa. Euro-Välimeri -parlamentaarinen yleiskokous (EMPA) on Barcelona-prosessin parlamentaarinen ulottuvuus. EMPA perustettiin vuonna 2003 seuraamaan EU:n Barcelona-prosessia sekä monitoroimaan Euro-Välimeri kumppanuussopimusten toimintaa. EMPA korvasi aiemman Euro-Välimeri -parlamentaarisen foorumin. EMPA:n on tarkoitus antaa parlamentaarisia virikkeitä EU:n ja Välimeren alueen yhteistyön kehittämiseksi, kannanottoja Välimerikumppanuudesta ja kumppanuussopimusten toimeenpanosta sekä suosituksia ja julkilausumia Euro-Välimeri ministerikokousten harkintaan. Valtuuskunnan jäsenet valitaan ulkoasiainvaliokunnan jäsenistöstä. 16

17 7. RYHMÄN KANNANOTOT VANHUSTEN PALVELUT KUNTOON JA LAPSILISÄT KAIKILLE PERHEILLE Sosialidemokraatit haluavat rakentaa tulevaisuutta, joka turvaa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja tasaarvon. Me kohdentaisimme talouden voimavaroja monin osin toisin kuin porvarihallitus tekee talousarvioesityksessään. Hallituksen talouspoliittinen linja on huolestuttava. Vanhasen-Kataisen hallitus kiihdyttää inflaatiota omilla päätöksillään. Työn verotus kiristyy, sähkön ja asumisen hinta nousee Palkansaajien reaaliansiot uhkaavat laskea ja työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten ostovoima laskee ilman erillistoimia. Ikäihmisten ja lapsiperheiden palveluita parannettava Sosialidemokraatit haluavat jatkaa terveys- ja vanhuspalvelujen kehittämistä. Hallituksen panostukset palveluihin eivät riitä. Sosialidemokraattien mielestä sosiaali- ja terveyspalveluihin täytyy panostaa huomattavasti enemmän kuin hallitus esittää. Vanhuspalveluihin on saatava lisää työntekijöitä ja alan palkkoja täytyy nostaa. Vanhustenhoidon laatua on parannettava. Myös lapsiperheiden palveluihin pitää panostaa. Toimiva neuvola ja kouluterveydenhoito lisäävät lapsien, nuorien ja heidän perheidensä elämänlaatua. Emme hyväksy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden rahojen leikkausta. Vammaisten palvelujärjestelmää on kehitettävä. Sosialidemokraatit haluavat nostaa jo ensimmäisen lapsen lapsilisää, koska se auttaa kaikkia lapsiperheitä. Pidämme tärkeänä lapsiperheiden ja pienellä eläkkeellä elävien asumistuen korottamista, koska hallitus lisää toimillaan asumiskustannuksia. Koulutusta kaikille Olemme huolissamme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Sosialidemokraatit vaativat yliopistojen perusrahoituksen nostamista tiede- ja teknologianeuvoston esittämälle tasolle. Hallituksen esityksillä ei yliopistojen opettajamääriä nosteta eikä päästä massaluentojen sijaan pienempiin opetusryhmiin. Huippuyliopiston luominen ei saa syödä muiden yliopistojen resursseja. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on noussut. Tarvitsemme lisää aloituspaikkoja, jotta osaavaa työvoimaa riittää. Ammatillisen koulutuksen oppilashuoltoa on parannettava. Noste-ohjelman rahoituksen lopettaminen on suuri pettymys sosialidemokraateille. Kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevia työntekijöitä on työelämässä edelleen yli ja joka vuosi jää lähes 20 % ikäluokasta ilman ammatillista tutkintoa. Aikuiskoulutuksen kehittämiseen talousarvioesityksessä varattu lisäraha ei kata Noste-ohjelman rahoitusta lähimainkaan. Sosialidemokraatit eivät hyväksy veikkausvoittovarojen leikkaamista eikä kansalaisjärjestöjen tukien heikentämistä. Työllisyyteen voi vaikuttaa Hallitus jättää työllisyyden markkinavoimien armoille. Sosialidemokraatit kysyvät, missä on hallituksen aluepoliittinen omatunto? Sosialidemokraatit eivät hyväksy töllisyysperusteisten investointimäärärahojen leikkausta. Ne ovat tärkeä osa tasapainoista aluekehitystä ja niiden avulla voidaan pehmentää rakennemuutoksen aiheuttamia inhimillisiä haittoja. Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä, että hallitus päätti budjettiriihessä suunnata nuorten matalapalkkatukeen varaamansa rahat vammaisten ja syrjäytymisuhan alaisten nuorten työllistämiseen. Kolmannen sektorin työpaikat on turvattava. Ostovoimaa pienimpiin etuuksiin Sosiaaliturvauudistus on sosialidemokraattien mielestä tarpeen. Olemme huolestuneita, ettei siihen ole varattu rahaa. Sosiaaliturvaan tehtävien kohdennettujen muutosten yhteydessä on varmistettava, ettei tulonsiirtojen 17

18 yhteensovitus nollaa tai heikennä köyhimpien toimeentuloa. Syrjäytymistä vastaan tarvitaan monipuolisia ja räätälöityjä keinoja. Sosialidemokraattien mielestä pienimpiin etuuksiin pitää tehdä korotus jo ensi vuoden budjetissa. Verotettavan tulon alarajaa kunnallisverotuksessa pitää nostaa, koska se helpottaa kaikkein köyhimpien toimeentuloa. Asumistukea on kehitettävä, jotta pienistä työtuloista jää ihmisille enemmän käteen. Itämeri hädässä Hallituksen toimet Itämeren tilan parantamiseksi ovat täysin riittämättömiä. Sosialidemokraattien mielestä ravinnekuormitusta on pienennettävä sitomalla maatalouden ympäristötuet tiukempiin velvoitteisiin ja valvontaa on tehostettava. Lähialueen maiden yhteistyötä Itämeren suojelussa täytyy parantaa. Se edellyttää riittäviä resursseja. Joukkoliikenteellä ilmastonmuutosta vastaan Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tärkeää lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Hallituksen joukkoliikenteeseen osoittamilla määrärahoilla tämä ei ole mahdollista. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä odottaa hallitukselta toimia joukkoliikenteen vahvistamiseksi. Työsuhdematkalipun käyttöä on edistettävä verotuksella. Kannatamme suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemista. Ehdotamme maksutonta joukkoliikennettä lapsille ja nuorille. Eduskunnan yksimielisesti hyväksymiä tiehankkeita ei saa lykätä Porvarihallituksen ratkaisut heikentävät myös perustien- ja radanpidon kehittämistä. Nykyinen rataverkko ei voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti esitetyllä rahoitustasolla. Seurauksena on väistämättä liikenneturvallisuuden vaarantuminen, suomalaisen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kärsiminen sekä ympäristöpolitiikan heikkeneminen. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä liikenneyhteyksien parantamista Venäjälle. *** Porvarihallitus käy kuntien kukkarolla Sosialidemokraatit vaativat Vanhasen-Kataisen hallitukselta toimia sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi kunnissa. Hallituksen pitää turvata kuntatalouden kestävyys ja kuntien toiminnallinen itsenäisyys. Kuntien toiminnan suunnittelu on oltava kestävällä pohjalla. Hallitus ei saa istua katsomossa muille buuaten. Porvarihallitus jättää kunnat selviytymään yksin. Kunnallisten palkkasopimusten seurauksena valtion verotulot kasvavat noin 300 miljoonaa euroa sopimuskauden aikana. Palkkaratkaisun suurin voittaja on siis valtio. Sosialidemokraattien mielestä on välttämätöntä, että valtion saama verohyöty tuloutetaan takaisin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen valtionosuuksina. Sosialidemokraatit vaativat, että hallituksen on toimittava nopeasti ja palkkaratkaisun kustannukset kunnille on kompensoitava riittävällä tavalla. Porvari-ideologia näkyy raaimmillaan siinä, että se nostaa vanhustenhoivan, terveydenhuollon ja päivähoidon maksuja. Samalla se ottaa rahat pois kunnilta palvelujen tuottamisesta. Julkisten palvelujen hintaa halutaan korottaa, mutta rahoitusta ja laatua ei haluta parantaa. Porvarihallituksen päätös maksattaa kunnilla ja kuntalaisilla käytännössä lähes kokonaan kunta-alan palkankorotukset osoittaa hallituksen linjan kovuuden ja tahdon julkisten peruspalvelujen alasajoon. Hallitus on osoittanut taitamattomuutensa tämänkin asian hoidossa Sosialidemokraatit vaativat, että Vanhasen-Kataisen hallitus kantaa vastuunsa koulutuksen ja hoivan rahoituksesta. Ilman hallituksen lisäpanostusta kunnat ajetaan veronkorotuksiin. Jopa yli sata kuntaa on nostamassa verotustaan. Tämä on epäoikeudenmukaista tulonjaon näkökulmasta, koska Suomessa kunnallisvero on lähes tasavero. Silloin jokainen maksaa saman prosenttimäärän veroja tuloistaan riippumatta. Köyhimmät maksavat suhteellisesti eniten. Hallitusohjelmassa oli kirjaus sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen korottamisesta, se ei siis liity syksyn palkkaratkaisuihin. Asiakasmaksujen korotuksella kerätään vuodessa 60 miljoonaa euroa. Hallitus perustelee muu- 18

19 tosta mm. palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamisella. Perustelu on vailla katetta. Kunnat eivät hyödy maksujen korotuksista, koska valtio vähentää kehyspäätöksensä mukaan saman summan valtionosuuksista. Mielestämme nämä rahat pitää jättää kunnille. Terveydenhuoltoalan toimintojen päällekkäisyyksien poistamiseksi tarvitaan toimivia hoitoketjuja ja työn uudelleen organisoimista. Tuottavuuden nostamisen lisäksi henkilökuntaa tarvitaan lisää sekä vanhusten kotipalveluihin että laitospalveluihin, koska palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Kunnallisten palvelujen alasajoa ja kunnallisen tuottavuusohjelman ja palkkakehityksen kytkemistä toisiinsa on estettävä. Henkilöstö terveydenhuollossa työskentelee jo nyt aivan jaksamisensa äärirajoilla. 8. RYHMÄN ALOITTEET Lakialoitteita ryhmämme jäsenet tekivät toimintavuoden 2007 aikana 21, talousarvioaloitteita 350 ja toimenpidealoitteita 19. Kirjallisia kysymyksiä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat tekivät 151 kappaletta. Suullisella kysymystunnilla sos.dem. kansanedustajat esittivät 33 kysymystä. Kaikki aloitteet ja kirjalliset kysymykset ovat luettavissa eduskunnan Koko ryhmän yhteiset aloitteet on eritelty tarkemmin alla olevissa kohdissa. 8a. RYHMÄN LAKIALOITTEITA Windfall-vero LAKIALOITE (LA 132/2007 vp Tarja Filatov/sd ym.) sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä kiinteistöverolain muuttamisesta Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki valtiolle maksettavaksi tulevasta ennen vuotta 1998 perustetuille vesi- ja ydinvoimalaitoksille kohdistettavasta sähkövoimantuotantoverosta sekä voimalaitoskiinteistöverosta. Sähkövoimantuotantovero toteutettaisiin muuttamalla lakia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta ja voimalaitoskiinteistöjen verotus toteutettaisiin muuttamalla kiinteistöverolakia. Veroilla kerättäisiin yhteiskunnalle osa siitä tietyille energiantuottajille kertyneestä ansiottomasta tulonnoususta, joka on aiheutunut sähkön hinnan kohoamisesta tasaisesti kaikilla tuotantosektoreilla, kun nyt verotettavaksi määrättävillä sektoreilla tuotantokustannukset ja päästökauppamaksut eivät ole aiheuttaneet vastaavia lisäkustannuksia. Näin ollen mainitut verot kohdistettaisiin ns. vanhaan ydin- ja vesivoimaan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta 2008 ja ne säädettäisiin olemaan voimassa määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun asti. Määräaika perustuu Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen päästökauppajakson pituuteen. Viimeaikaisten ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien tärkeiden poliittisten päätösten seurauksena eräät energiantuottajat ovat päätyneet ansaitsemaan ylisuuria voittoja, kun sähkön hinnan muodostuminen on perustunut keskeisesti tuotannon rajakustannuksiin. Tällöin kyseiset toimijat ovat ansainneet enemmän sähkön myynnillä, kuin mitä heidän vaihtoehtoiskustannuksensa ovat vastaavasti olleet. Siten esimerkiksi päästökaupalla on arvioitu olevan merkittävä vaikutus sähkön hintaan avoimilla sähkömarkkinoilla, kun päästöoikeuksien kustannukset ovat samalla siirtyneet tuotannon kustannuksiksi ja sitä kautta myös sähkön hintaan. Sähkömarkkinoiden rajakustannushinnoittelusta johtuen myös päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla tuotantomuodoilla tuotetun sähkön hinta nousee. Päästöttömän vesi- ja ydinvoiman tuottajien windfall-voitot ovat huomattava tulonsiirto muulta yhteiskunnalta mainituille tuottajille. Tulonsiirtoon ei liity kannustinvaikutuksia, sillä uuden vesi- ja ydinvoimatuotantokapasiteetin rakentaminen on voimakkaasti rajoitettua. Yhteiskunnan kannalta kyse on oikeudenmukaisuus- ja tulonjakokysymyksestä. Päästökauppajärjestelmän kehitys on vielä alkuvaiheessaan. Lisäksi sähkön hintaan vaikuttaa koko joukko muitakin tekijöitä, kuin pelkkä päästökauppa. Siksi sähkön tuottajien yhteiskunnalta vastikkeetta saaman edun arvo on vaihdellut rajusti. Joka tapauksessa windfall-voittojen maksajiksi joutuvat kaikki markkinoilta sähköä ostavat toimijat kohonneen sähkön hinnan kautta. Teollisuudessa maksamaan joutuu erityisesti ostosähkön varassa oleva metalliteollisuus. Edellä mainituista syistä windfall-voittojen vuotuista määrää on vaikea arvioida tarkkaan. Asiasta vuonna 2004 kauppa- ja teollisuusministeriölle tehdyn selvityksen mukaan ne voisivat olla enimmillään jopa 450 miljoonaa 19

20 euroa oletettaessa kokonaan ilmaiset päästöoikeudet, ja 340 miljoonaa euroa, jos päästöoikeuden hinta jäisi noin 10 euroon hiilidioksiditonnilta. Osa windfall-voitoista palautuu valtiolle energiayritysten normaalin verotuksen kautta. Valtaosa voitoista päätyy kuitenkin ansiottomana tulonsiirtona kuluttajilta tietyille energiayhtiöille. Siksi on perusteltua pyrkiä järjestelmään, jossa osa ylivoitoista palautuu valtiolle, josta ne voidaan edelleen ohjata esimerkiksi tukemaan ympäristöystävällistä teknologiaa ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Ylisuurten voittojen tason arviointiongelmien johdosta on kuitenkin syytä noudattaa varovaisuutta kun voittoja tuloutetaan valtiolle. Käytännössä tämä merkitsee sekä päästöoikeuksien hinnan arvioimista matalaksi, että sellaista kohtuullista verokantaa, joka jättää osan windfall-voitoista edelleen tuottajille. Windfall-voittojen tulouttamisessa yhteiskunnalle voidaan periaatteessa soveltaa monia malleja. Voimayhtiöt voitaisiin esimerkiksi velvoittaa rahastoimaan sisäisesti osa windfall-voitosta käytettäväksi uuden päästöttömän voimakapasiteetin tuottamiseen. Rahastojen purkaminen uuden voimakapasiteetin rakentamiseen edistäisi ilmastopolitiikkaa ja samalla painaisi sähkön hintaa alas lisätarjonnan kautta. Järjestelmä ei kuitenkaan monimutkaisuutensa vuoksi ole kovinkaan toteuttamiskelpoinen. Toisaalta voimayhtiöt voitaisiin periaatteessa myös velvoittaa suorittamaan veroluontoista maksua valtakunnalliseen rahastoon, jonka tuottamia pääomia käytettäisiin uuden päästöttömän voimantuotannon rakentamiseen. Kuvatun kaltaisen rahaston perustaminen aiheuttaisi kuitenkin ylimääräisiä hallinnointikustannuksia ja rapauttaisi valtion talousarvion tärkeää yleiskateperiaatetta. Lisäksi rahaston varat helposti miellettäisiin voimayhtiöille kuuluviksi, mikä käytännössä rajoittaisi niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristöteknologian tukemisessa. Yksinkertaisin, joustavin ja tarkoituksenmukaisin menettely on tulouttaa windfall-voitto valtiolle veron muodossa. Siten voitot pyritään leikkaamaan niiden alkulähteillä, eli sähköntuotantolaitoksissa. Tämän lakiehdotuksen tavoitteena on kohdistaa kilpailunäkökohdat huomioon ottaen mainittuihin ansiottomia voittoja saaviin tuotantomuotoihin sähköntuotantovero, joka vastaa mahdollisimman täysimääräisesti niiden varovaisesti arvioituja ylivoittoja. Koska ylivoittojen määrää on kuitenkin mahdotonta täsmällisesti määritellä, säädettäisiin käytännössä vesi- ja ydinvoimaa tuottavien yhtiöiden windfall-voittojen verottamiseksi erityisverotuksesta, joka perustuisi yhtäältä vesi- ja ydinvoimalaitoskiinteistöjen korotettuun verottamiseen, ja toisaalta sähkön myymisestä aiheutuneen ylivoiton tuotantoperusteiseen verottamiseen. Kiinteistöjen vero määrättäisiin prosentteina kiinteistöllä olevien laitteiden ja rakennelmien arvoon ja ylivoiton vero määrättäisiin euroina tuotetulta megawattitunnilta. Tällöin voimalaitoskiinteistöjen korotettu kiinteistövero täydentäisi varovaiseen voitonarvioon perustuvaa ylivoiton energiaverotusta. Pääpaino verotuksessa olisi erillisessä sähkövoimatuotantoverossa. Siten kiinteistöverokannan huomattavakaan nosto ei siihen verrattuna toisi kovin merkittäviä lisätuottoja. Samalla nykyiset kiinteistöverotuotot kunnille säilyisivät ennallaan. Molemmat verot tilitettäisiin valtiolle. Verosta olisivat kokonaan vapaat sellaiset vesi- ja ydinvoimalaitokset, joita koskevat lupahakemukset tai muuten todettavat investointipäätökset olisi tehty jälkeen, eli Kioton ilmastosopimuskauden alkamisen jälkeen, teollisuuden oma- ja osuusvoimatuotanto, sekä tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja uusiutuvia biopolttoaineita käyttävät ympäristöystävälliset voimalaitokset, jotka ovat energiapolitiikkamme edistämiskohteina. Myös tavanomainen lauhdevoiman tuotanto voitaisiin sulkea veron ulkopuolelle, sillä sen saamia windfall-voittoja voitaisiin suurimmalta osin minimoida päästöoikeuksien jaon yhteydessä. Verovapaus toteutettaisiin erillisellä verovapaussäännöksellä. Teollisuuden omakustanneperusteisen ja osuuskuntapohjaisen voimatuotannon vapauttaminen voiton tulouttamisesta on perusteltua, sillä lähtökohtaisesti tämä ns. Mankala-periaatteen mukainen tuotanto ei mene sähkömarkkinoille eikä siten edes kartuta windfall-voittoa. Toisaalta kuitenkin myös ns. Mankala -periaatteen mukaan tuotetun sähkövoiman verottamiselle voidaan esittää perusteluita: Eri energianhankintamuotojen verotuksellinen erottelu (osuustoiminta/markkinoilta ostaminen) on vaikea perustella. Lisäksi on vaikea valvoa saati rajoittaa pääasiassa osuustoiminnallista sähköntuotantoa ja -hankintaa varten perustettujen yhteisöjen mahdollisuutta myydä osa tuotannostaan vapailla markkinoilla. Uusien ympäristöystävällisten energiantuotantomuotojen tukeminen verovapaudella taas on energiapoliittisista ja ympäristönäkökohdista perusteltua. Sähkövoimantuotantovero ehdotetulla tasolla 10 euroa megawattitunnilta toisi varovaisesti arvioiden ja kilpailunäkökohdat huomioon ottaen valtiolle vuodessa noin 355 miljoonaa euroa verotuloina. Voimalaitoskiinteistövero 2,50 prosentin verokannalla puolestaan toisi noin 20 miljoonaa euroa. Siten windfall-verokokonaisuuden tuotoksi valtiolle muodostuisi noin 375 miljoonaa euroa vuodessa. *** 20