ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 IX (TAMPELLA) JA X (JUSSINKYLÄ), TYÖNPUISTO JA VAPRIIKINRAITTI. Asemakaava nro 8652 Diaarinumero: TRE:6961/ /2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS , tark

2 IX (TAMPELLA) JA X (JUSSINKYLÄ), TYÖNPUISTO JA VAPRIIKINRAITTI ASEMAKAAVA NRO 8652 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. 2 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Tampellan ja Jussinkylän kaupunginosissa kaupungin keskustassa. Suunnittelualue rajautuu Tammerkoskeen, Satakunnankatuun, Lapintiehen ja Kelloportinkatuun sekä entisen Pellavatehtaan ja Tampereen oikeustalon kiinteistöihin. Asemakaavamuutos koskee Työnpuistoa ja Tammerkosken itäreunan vesialuetta. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Vapriikinraitin rakentaminen Vapriikin terassilta Työnpuistoon saakka sekä säilyttää Työnpuiston historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Vapriikinraitin asemakaavoittaminen on kirjattu kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan sekä kaupunginhallituksen ja hyväksymiin keskustan kehittämisohjelman päivityksiin. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Asemakaavan suunnittelualue kuului aiemmin Pellavatehtaan asemakaavaan nro Asemakaava tuli vireille Kiinteistö Oy Koskitammen aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Siitä saatiin kolme kommenttia eikä yhtään mielipidettä. Senaatti-kiinteistöt otti kantaa mm. tonttien rasitesopimuksiin ja Vapriikinraitin turvallisuuskysymyksiin. Tampereen energiatuotanto otti kantaa mm. kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen sekä poistumisja huoltoteihin. Museovirasto totesi, että kaava-alueelta tulee laatia arkeologinen selvitys. Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehdot viitesuunnitelmineen ja selvitysaineistoineen olivat nähtävänä Aineistosta saatiin yksi ennakkolausunto, 10 viranomaisten lausuntoa sekä 41 mielipidettä. Lausunnon jättivät Pirkanmaan ELY-keskus, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ympäristönsuojelu, esteettömyysasiamies,

3 Ehdotusvaihe tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Senaatti-kiinteistöt. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin myös Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan ennakkolausunto. Lausunnoissa käsiteltiin Pellavatehtaan käyttötarkoituksen muutosta, mutta myös Vapriikinraitin ja Työnpuiston suunnitteluun annettiin reunaehtoja. Pirkanmaan ELY-keskus totesi mm., että kaavaan tulee merkitä Vapriikinraitin korkeustaso. Museovirasto edellytti, että Vapriikinraitin määräykseen lisätään kulkuyhteyden maksimileveys. Tampereen Kaukolämpö Oy:llä on Työnpuistossa kaukolämpöjohtoja, joiden nykyinen sijainti tulee turvata. Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että jalankulku-ulokkeeseen pitää jäädä mahdollisuus säilyttää nykyiset Tampellan vesivoimalaitoksen kaapelit. Kaava-alueella sijaitsee verkkoyhtiön käytössä olevia kaapeleita. Senaatti-kiinteistöt totesi, että Vapriikinraitin toteuttamisessa on huomioitava oikeustalon turvallisuus. Raitin toteuttamisesta ja ylläpidosta on sovittava Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Mm. Pirkanmaan ELY-keskus ja Ympäristönsuojelu pitivät tärkeänä, että Työnpuisto säilyy julkisena vihertilana. Mielipiteitä jättivät Pirkanmaan käräjäoikeus, Tampereen taideyhdistys, Tampereen taidemuseon ystävät ry, Tampereen Kulttuuriyhdistys ry, Tove Jansson och hennes konst ry sekä kymmenet yksityishenkilöt. Pirkanmaan käräjäoikeudelle on keskeistä kysymys oikeustalon turvallisuudesta. Muut mielipiteet koskivat yksinomaan Pellavatehdasta, eivät Työnpuistoa tai Vapriikinraittia. Asemakaavan valmisteluvaiheen jälkeen kiinteistön omistajan tavoitteet kiinteistön käytöstä sekä kaupungin tavoitteet Tampereen museoiden kehittämisestä ovat tarkentuneet. Kiinteistön omistaja haki rakennuslupaa voimassa olevan asemakaavan pohjalta rakennuksen muuttamiselle mm. tutkimus-, vastaanottoja toimistotiloiksi sekä lääkäriaseman päiväsairaalaksi. Rakennukseen valmistui mm. lääkäriasema ja ravintola v Tampereen kaupunki ei tavoittele Pellavatehtaan muuttamista museokäyttöön. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vapriikinraitti v Tavoitteiden tarkentumisen myötä Työnpuiston ja Vapriikinraitin asemakaavaehdotus valmisteltiin omana asemakaavanaan nro Pellavatehtaan asemakaavatyötä nro 8495 jatketaan, kun tarvittavat kiinteistön selvitykset ja suunnitelmat valmistuvat. Valmisteluvaiheen palautteen perusteella asemakaavaan merkittiin Vapriikinraitin alin korkeusasema sekä edellytetään, että raitin toteutussuunnitelmasta pyydetään museoviranomaisten lausunto. Työnpuiston kaukolämpöjohtojen sijainti merkittiin kaavakarttaan. Raitin yksityiskohdat ratkaistaan toteutussuunnittelussa yhteistyössä naapurikiinteistöjen ja viranomaisten kanssa. 3

4 Viranomaisyhteistyö Asemakaava Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty seuraavia erillisneuvotteluja eri viranomaisten kanssa: - Asemakaavan aloituskokous pidettiin Paikalla oli edustettuna hakijan lisäksi mm. museovirasto, Pirkanmaan ELY-keskus ja kaupungin toimialat. - Asemakaavaa käsiteltiin työpalavereissa Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa ja Asemakaavalla mahdollistetaan uuden jalankulkuyhteyden rakentaminen kosken itäpartaalle. Raitin pohjoinen osa on jo toteutettu Vapriikin terassille asti ja raittia jatketaan Työnpuistoon. Työnpuisto merkitään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoksi merkinnällä VP-9. Rakennusoikeuden muutos Asemakaava-alueella ei ole rakennusoikeutta eikä rakennusoikeus muutu. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 4

5 5 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin IX kaupunginosan (Tampella) vesialuetta sekä X kaupunginosan (Jussinkylä) virkistys- ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin IX kaupunginosan (Tampella) vesialuetta sekä X kaupunginosan (Jussinkylä) virkistys- ja vesialuetta. Kaavan laatijat: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Iina Laakkonen ja kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä. Diaarinumero: TRE:6961/ /2016, pvm Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Suunnittelualue sijaitsee Tampellan ja Jussinkylän kaupunginosissa kaupungin keskustassa. Suunnittelualue rajautuu Tammerkoskeen, Satakunnankatuun, Lapintiehen ja Kelloportinkatuun sekä entisen Pellavatehtaan ja Tampereen oikeustalon kiinteistöihin. Asemakaavamuutos koskee Työnpuistoa ja Tammerkosken itäreunan vesialuetta. IX (Tampella) ja X (Jussinkylä), Työnpuisto ja Vapriikinraitti, Työnpuiston suojeluarvojen määrittäminen ja Vapriikinraitin muodostaminen. Asemakaava nro Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tark ja Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava Asemakaavan seurantalomake - Palauteraportti Vapriikinraitin yleissuunnitelma (Pontek ) - Vapriikinraitin kuvasovitus - Työnpuiston puistohistoriallinen selvitys (Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra ) - Historialliset tekijät päällekkäin 2013, yhteenveto X kaupunginosan Työnpuiston ja IX kaupunginosan tontin paikan vaiheista (Maankäytön suunnittelu )

6 6 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Tampellan ja Jussinkylän kaupunginosissa kaupungin keskustassa. Suunnittelualue rajautuu Tammerkoskeen, Satakunnankadun siltaan, Lapintiehen ja Kelloportinkatuun sekä entisen Pellavatehtaan ja Tampereen oikeustalon kiinteistöihin. Asemakaavamuutos koskee Työnpuistoa ja Tammerkosken itäreunan vesialuetta. Kaupunkimaiseksi istutetun Työnpuiston maasto laskee idästä kohti Tammerkoskea. Työnpuisto on osa koskenvarren puistonauhaa, johon kuuluvat myös Verkatehtaanpuisto ja Koskipuisto luvulla istutettu Työnpuisto on kunnostettu Maaston korkeusasema suunnittelualueella vaihtelee Kelloportinkadun puoleisesta +95 metristä Satakunnankadun sillan alikulun +89,3 metriin. Suunnittelualueen pohjoispuolinen Tampellan alue on ollut teollisuuskäytössä 1800-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun, jonka jälkeen se on rakentunut uudeksi tiiviiksi keskustan asuinalueeksi. Asumisen lisäksi alueella on liike-, toimisto- ja kulttuuritiloja. Jussinkylä on luvun alusta rakentunut, kaupungin ydinkeskustaan tiiviisti liittyvä palveluiltaan monipuolinen asuntoalue, jota on myöhemmin täydennetty asuinkerrostaloilla. Kaupunkikuva ja alueen rakennuskanta Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi maamme kansallismaisemista. Kosken itärannalla ovat Tampellan teollisuusrakennukset ja länsirannalla Finlaysonin ja Frenckellin entiset tehdaskiinteistöt. Viistokuva suunnittelualueen lähiympäristöstä. Kuva: 2015 BLOM

7 Kaavamuutosalueella ei ole rakennuksia. Työnpuisto rajautuu pohjoisessa entisen Pellavatehtaan kiinteistöön, joka muodostaa Tampellan historiallisen tehdasalueen reunan. Teollisen toiminnan jälkeen toimistokäytössä ollut Pellavatehdas on maiseman näkyvin historiallinen arvorakennusryhmä. Kosken suuntainen nelikerroksinen kehräämörakennus on vuodelta 1857, Työnpuiston puolella olevat 5-kerroksinen lankavarasto sekä 3-kerroksinen pääkonttorirakennus ovat vuodelta 1884, Tampella-kyltin alla oleva kulmaosa on vuodelta 1912 ja kosken suuntainen kehräämön laajennusosa vuodelta Vuoden 2016 muutostöissä kiinteistöön rakennettiin mm. sairaala- ja ravintolatiloja. Työnpuistoon rakennuksen eteläkulmaan on toteutettu ravintolatiloihin liittyvä terassi. Työnpuiston eteläpuolella sijaitsee K. Snellmanin suunnittelema, kuusiholvinen, kivirakenteinen Satakunnansilta, joka valmistui Satakunnansillan alikulku kosken itälaidalla valmistui Rakennettu kulttuuriympäristö Arkeologiset kohteet Virkistys Tammerkosken teollisuusmaisema on luetteloitu valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt julkaisuun (RKY). Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Tammerkosken varrella on säilytetty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennuskantaa. Satakunnansillan kohdalla on yksittäisiä kulttuurihistoriallisia rakennuksia kuten Keskuspaloasema (Wivi Lönn 1907), Keskiputouksen voimalaitos (Bertel Strömmer 1931) ja Hotelli Tammer (Bertel Strömmer 1929) itärannan Koskipuistossa. Työnpuiston arvo liittyy ennen kaikkea sen merkitykseen osana koskenvarren 1800 luvun lopulla suunniteltua puistonauhaa. Verkatehtaanpuiston, Koskipuiston ja Työnpuiston muodostama kokonaisuus on Tampereen puistohistorian merkittävin piirre ja olennainen osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa. Työnpuistolla on lisäksi erityisarvoa kansallismaiseman tunnetuimman, Satakunnansillalta avautuvan näkymän osana. Työnpuiston historiallisesta kehityksestä ja maankäytön vaiheista on laadittu karttatarkastelu ( ), joka on asemakaavan liitteenä. Lähistöllä on sijainnut mm. Erkkilän talon pihapiiriä ja rakennuskantaa 1400-luvulta 1890-luvulle, rantarakennuksia luvuilla sekä siltayhteys nykyisen Konsulinsaaren kautta 1860-luvulta. Tampereen ydinkeskustan virkistysalueina ovat kaupungin puistot ja järvien rannat. Työnpuisto kuuluu muiden kosken varren puistojen 7

8 Liikenne Tekninen huolto kanssa keskustapuistoihin, joilla on tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys ja jotka tarjoavat oleskelumahdollisuuksia kaupunkilaisille. Työnpuistosta pääsee Satakunnankadun alitse Koskipuistoon ja edelleen kosken vartta pitkin kohti Pyhäjärven rantaa. Työnpuistosta on jalankulkuyhteydet Tampellan puistoihin. Vuonna 2012 valmistuneen Palatsinraitinsillan myötä Tampellan alueelta pääsee kiertämään kosken rantapuistojen ja kävelysillan kautta Näsinkallion puistoalueelle. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa (2013) Lapintie on osoitettu pääkaduksi, joka palvelee keskustan sisääntuloreittinä. Satakunnankatu on taas osa keskustan kehää, jonka sisäpuolella liikennöidään kävelypainotteisesti kortteli- ja pihakaduilla. Työnpuistosta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet ydinkeskustaan. Suunnittelualue sijaitsee myös joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Noin 100 metrin päässä sijaitsevat Tampereen paikallisliikenteen bussilinjojen 24 ja 37 pysäkit. Hämeenkadun kattavat joukkoliikenneyhteydet sijaitsevat n. 400 metrin päässä. Työnpuistossa kulkee useita kaapeleita, kaukolämpöjohtoja, vesijohto ja sadevesiviemäreitä. Huoltosillalla kosken puolella kulkee Tampellan vesivoimalaitoksen 5 kv ja 0,4 kv liittymiskaapeleita sekä ohjauskaapeleita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Väestö ja palvelut Kaava-alueelta on laadittu Pellavatehtaan asemakaavaan liittyen meluselvitys (Ramboll, ), jossa tutkittiin kiinteistön soveltuvuutta asuin- tai julkiseen käyttöön. Meluvaikutuksia voivat aiheuttaa katuliikenne, läheisen paloaseman toiminta (hälytysajoneuvot), Tammerkosken kuohunnan äänet sekä Tampereen Sähkölaitos Oy:n omistama vesivoimalaitos. Tampereen kaupungin meluselvityksen (2012) mukaan liikennemelun keskiäänitaso on Työnpuiston Satakunnan puoleisessa kulmassa päivällä alle 70 db ja yöllä alle 65 db. Tampereen ilmanlaatumallinnuksen (2011) mukaan typpidioksidin (NO2) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudet ovat Työnpuistossa alle 70 mikrogrammaa kuutiota kohden. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Tampellan alueella asuu 3907 henkilöä. Alueen väestö on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut 492 henkilöllä ja viimeisen 10 vuoden aikana 1275 henkilöllä. Alle kouluikäisiä lapsia väestöstä on 3,4 % ja yli 74-vuotiaita 11,1 %. Jussinkylän alueella asuu 1219 henkilöä. Alueen väestö on viimeisen viiden vuoden aikana vähentynyt 17 henkilöllä ja viimeisen 10 vuoden aikana 8 henkilöllä. Alle kouluikäisiä lapsia väestöstä on 5,3 % ja yli 74-vuotiaita 7,9 %. 8

9 2.1.5 Maanomistus Asuminen, palvelut ja työpaikat 2.2 Suunnittelutilanne Tampellan asuntokunnista yhden hengen talouksia on 60,3 % ja lapsiperheitä 6,6 %. Vuokra-asuntoja on 44,4 %. Jussinkylän asuntokunnista yhden hengen talouksia on 59,4 % ja lapsiperheitä 10 %. Vuokra-asuntoja on 38,6 %. Suunnittelualue sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustan palveluiden tuntumassa. Tampellan alueella on muutama päivittäistavarakauppa ja muita liikkeitä. Lähin päiväkoti on noin 300 metrin päässä ja lähin koulu noin 500 metrin päässä. Tampellassa on 2299 työpaikkaa ja Jussinkylässä 707 työpaikkaa. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä on osoitettu palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 2), eli Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Aluetta tulee kehittää vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Valmisteilla olevan Pirkanmaan uuden maakuntakaavan (maakuntakaava 2040) ehdotus on julkisesti nähtävillä syksyllä Maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Maakuntakaavaehdotuksessa ( ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue kuuluu myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen (kk-1), jota kehitetään hyvin saavutettavana ja monipuolisena yritystoiminnan, asumisen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena. 9 Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ja oikealla ote maakuntakaavasta 2040.

10 10 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan strategisen osayleiskaavaehdotuksen, joka vahvistuessaan korvaa keskustan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan (kv hyv ) ja keskustan liikenneosayleiskaavan (kv hyv ). Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavaehdotuksen maankäyttökartalla suunnittelualue kuuluu ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeeseen. Koskenvarsi on kehitettävää viher- ja virkistysvyöhykettä. Liikennekartalla suunnittelualue kuuluu kävelykeskustana kehitettävään hitaan liikkumisen alueeseen. Kosken varteen on merkitty jalankulun yhteystarve. Työnpuiston läpi kulkee tärkeä jalankulun reitti ja keskustan pyöräilyn pääreitti. Satakunnankatu on osa keskustan kehää. Vasemmalla ote keskustan strategisen osayleiskaavan maankäyttökartasta ja oikealla ote liikennekartasta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustan osayleiskaavassa suunnittelualueen tontti on keskustatoimintojen aluetta (C), joka varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Työnpuisto on osoitettu merkinnällä VL-1, Lähivirkistysalue, joka sijoittuu arvokkaalle maisema- ja/tai luonnonalueelle. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskustan liikenneosayleiskaavassa Kelloportinkatu on merkitty kävelykaduksi, Työnpuiston läpi kulkemaan kevyen liikenteen reitti ja tärkeä jalankulkureitti yhdistämään Tampellan ja Finlaysonin alueet Konsulinsaaren kautta. Pikaraitiotien tunneli suunniteltiin kulkevaksi Lapintietä pitkin, jolloin pikaraitiotien seisakkeen paikaksi suunniteltiin Kelloportinkadun ja Lapintien risteysaluetta. Suunnittelualue sisältyy myös valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelualueeseen. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa yleiskaavan luonnoksen ja siihen liittyvän selvitysaineiston nähtäville. Yleiskaavan luonnoksessa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta sekä osa Pirkanmaan pääkeskusta.

11 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistetut asemakaavat nro 7299 ja Työnpuisto on merkitty puistoksi (VP) ja Tammerkoski vesialueeksi (W). Kosken päällä Pellavatehtaan lounaisreunalla kulkeva huoltoreitti on merkitty ulokkeeksi (u). 11 Ote ajantasaasemakaavasta. Kaupungin strategiat Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Valtuusto hyväksyi Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian Kaupunkistrategiaa toteutetaan mm. kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmalla, joka on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa , joukkoliikennelautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa Tampereen keskustan kehittämisohjelma Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelma on pohja keskustan kaupunkiympäristön strategiselle, pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. Kehittämisohjelmaa päivitetään 1 2 vuoden välein. Ensimmäinen keskustan kehittämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa ja sen päivitykset hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja Keskustan kehittämisohjelmassa on tavoitteena, että Tammerkosken rantojen virkistysmahdollisuuksia kehitetään historiallisia arvoja ja matkailullisia mahdollisuuksia korostaen. Tammerkosken maisemareittejä kehitetään Vapriikista Työnpuistoon ja pitkällä tähtäimellä myös Kirjastonpuistosta Kehräsaareen.

12 Tonttijako Pohjakartta Kaava-aluetta koskevat selvitykset Suunnittelualueella ei ole voimassa tonttijakoja. X kaupunginosan puistot ( ) ja kadut ( ) on merkitty kiinteistörekisteriin Tammerkosken vesialue ( ) on rekisteröity maarekisterikiinteistö. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Tätä asemakaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset: - Vapriikinraitin yleissuunnitelma (Pontek ) - Työnpuiston puistohistoriallinen selvitys (Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra ) - Historialliset tekijät päällekkäin 2013, yhteenveto X kaupunginosan Työnpuiston ja IX kaupunginosan tontin paikan vaiheista (Maankäytön suunnittelu ) Asemakaavan nro 8652 aineisto löytyy osoitteesta: Pellavatehtaan asemakaavaa nro 8495 koskevia erillisselvityksiä ja -suunnitelmia ovat mm. - Tärinä- ja runkomeluselvitys (Ramboll ) - Meluselvitys (Ramboll ) - Tampellan ylempien kerrosten lattiarakenteiden pilaantuneisuusselvitys (Geopalvelu Oy ) - Tampellan pohjakerroksen lattian ja maaperän pilaantuneisuusselvitys (Geopalvelu Oy ) - Tampereen Pellavatehdas, XI Rakennushistoriaselvitys (Aihio Arkkitehdit Oy ) Asemakaavan nro 8495 aineisto löytyy osoitteesta: Keskustan strategista osayleiskaavaa varten laadituista selvityksistä suunnittelualuetta käsittelevät mm. seuraavat selvitykset: - Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö (A-Insinöörit 2012) - Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2014) - Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen (Tampereen kaupunki 2014) Osayleiskaavan selvitykset löytyvät osoitteesta: 12

13 13 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavamuutoksen tarve Vapriikinraitin asemakaavoittaminen on kirjattu kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan sekä kaupunginhallituksen ja hyväksymiin keskustan kehittämisohjelman päivityksiin. 3.2 Asemakaavamuutoksen käynnistäminen 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Asemakaavan nro 8652 suunnittelualue kuului aiemmin Pellavatehtaan asemakaavaan nro Asemakaava tuli vireille entisen Pellavatehtaan tontin nro omistajan, Kiinteistö Oy Koskitammen aloitteesta. Asemakaavan nro 8495 osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville ja siitä jätettiin kolme viranomaisten kommenttia. Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehdot viitesuunnitelmineen ja selvitysaineistoineen olivat nähtävillä Aineistosta saatiin yksi ennakkolausunto, 10 viranomaisten lausuntoa sekä 41 mielipidettä. Aloitus- ja valmisteluvaiheessa saatujen palautteiden tiivistelmä sekä kaavoituksen vastineet niihin on esitetty erillisessä palauteraportissa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Aloitus- ja valmisteluvaiheen alkuperäiset palautteet löytyvät asemakaavan nro 8495 sivulta osoitteesta: Asemakaavaluonnosta ja -ehdotusta valmisteltaessa järjestettiin erillisneuvotteluja alueen toimijoiden ja eri kaupungin organisaatioiden kanssa. Kaavatyötä on ohjannut erillinen ohjausryhmä. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Vapriikinraitin rakentaminen Vapriikin terassilta Työnpuistoon saakka sekä säilyttää Työnpuiston historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana Asemakaavan aloitus- ja valmisteluvaiheessa Pellavatehtaan kiinteistön omistajan Kiinteistö Oy Koskitammen tavoitteena oli muuttaa kiinteistö asuinkäyttöön. Kaupungin tavoitteena oli mahdollistaa pysyvän käyttötarkoituksen löytyminen tyhjillään olleelle Pellavatehtaan entiselle teollisuuskiinteistölle arvonsa mukainen ratkaisu siten, että rakennuksen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät. Valmisteluvaiheen jälkeen kiinteistön omistajan tavoitteet kiinteistön käytöstä ja kaupungin tavoitteet Tampereen museoiden kehittämisestä ovat tarkentuneet.

14 Kiinteistön omistaja haki rakennuslupaa voimassa olevan asemakaavan pohjalta rakennuksen muuttamiselle tutkimus-, vastaanotto- ja toimistotiloiksi sekä lääkäriaseman päiväsairaalaksi. Lääkäriasema valmistui v Tampereen kaupunki ei tavoittele Pellavatehtaan muuttamista museokäyttöön. Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa Vapriikinraitin toteuttaminen v Asemakaavaprosessin aikana saadusta palautteesta ja käydyistä neuvotteluista nousivat seuraavat Vapriikinraittia ja Työnpuistoa koskevat tavoitteet: - Pirkanmaan ELY-keskus edellyttää, että Pellavatehtaan rakennuksen vesialueeseen rajautuvien rakenteiden kunto selvitetään ja kaavaan merkitään Vapriikinraitin korkeustaso. - Museovirasto edellyttää, että Variikinraitin määräykseen lisätään kulkuyhteyden maksimileveys (1,5 m). - Tampereen Kaukolämpö Oy:llä on Työnpuiston eteläosassa kaukolämpöjohtoja, joiden nykyinen sijainti tulee turvata. - Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että yleistä jalankulkua palvelevaan ulokkeeseen pitää jäädä mahdollisuus säilyttää nykyiset Tampellan vesivoimalaitoksen liittymis- ja ohjauskaapelit. Kaava-alueella sijaitsee verkkoyhtiön käytössä olevia kaapeleita. - Mm. Pirkanmaan ELY-keskus ja ympäristönsuojelu pitivät tärkeänä, että Työnpuisto säilyttää julkisen vihertilan leiman. - Senaatti-kiinteistöt edellyttää, että Vapriikinraitin toteuttamismahdollisuudet on selvitettävä oikeustalon turvallisuuskysymykset huomioon ottaen. Vapriikinraitin toteuttamisesta ja ylläpidosta on sovittava Senaatti-kiinteistöjen kanssa eikä näistä saa aiheutua vahinkoa tai kustannuksia Senaatti-kiinteistölle. - Pirkanmaan käräjäoikeudelle on keskeistä kysymys oikeustalon turvallisuudesta. Vapriikinraitti kulkee käräjäoikeuden kolmen ikkunan ohitse ja hätäpoistumistien portaikko liittyy raittiin. Ikkunoiden ja portaikolle pääsyn estävän portin turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavasta nro 8495 laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka mahdollistivat tontilla nro sijaitsevan entisen Pellavatehtaan kiinteistön muutoksen liike- ja toimistokäytöstä joko asuin- tai museokäyttöön. Luonnosvaihtoehdossa A Pellavatehtaan tontti osoitettiin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennusoikeutta osoitettiin k-m², josta 80 % saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten. Luonnosvaihtoehdossa B Pellavatehtaan tontti osoitettiin museorakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa myös liikeja toimistotilaa (YM-2). Rakennusoikeutta osoitettiin k-m², josta 15 % saadaan käyttää liike- ja toimistotiloiksi. Molemmissa vaihtoehdoissa Pellavatehdas osoitettiin rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. 14

15 Työnpuiston ja Tammerkosken vesialueen osalta vaihtoehdoissa ei ollut eroa. Työnpuisto oli merkitty historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä puistoksi, joka tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Vapriikinraittia varten oli merkitty yleistä jalankulkua palveleva uloke. 15 Vasemmalla: Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehto A. Oikealla: Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehto B. Vapriikinraitin toteuttamiseksi aikataulussaan asemakaavaehdotus on valmisteltu Työnpuiston ja Vapriikinraitin osalta omana kaavanaan nro Pellavatehtaan asemakaavatyötä nro 8495 jatketaan, kun tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat kiinteistöstä valmistuvat. 3.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan nro 8495 osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Siitä saatiin kolme kommenttia eikä yhtään mielipidettä. Senaatti-kiinteistöt otti kantaa mm. tonttien rasitesopimuksiin ja Vapriikinraitin turvallisuuskysymyksiin. Tampereen energiatuotanto otti kantaa mm. kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen sekä poistumis- ja huoltoteihin. Museovirasto totesi, että kaava-alueelta tulee laatia arkeologinen selvitys. Palautteen perusteella tarkasteltiin mm. Vapriikinraitin alinta tasoa sekä laadittiin historiallisen kartta-aineiston analyysi. Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä Aineistosta saatiin yksi ennakkolausunto, 10 viranomaisten lausuntoa sekä 41 mielipidettä. Lausunnon jättivät Pirkanmaan ELY-keskus, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ympäristönsuojelu, esteettömyysasiamies, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Senaatti-kiinteistöt. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin myös Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan ennakkolausunto. Lausunnoissa käsiteltiin Pellavatehtaan käyttötarkoituksen muutosta, mutta myös Vapriikinraitin ja Työnpuiston suunnitteluun annettiin reunaehtoja. Selostuksen kohdassa on kuvattu lausunnoissa esiin nostetut Vapriikinraittia ja Työnpuistoa koskevat tavoitteet.

16 Mielipiteitä jättivät Pirkanmaan käräjäoikeus, Tampereen taideyhdistys, Tampereen taidemuseon ystävät ry, Tampereen Kulttuuriyhdistys ry, Tove Jansson och hennes konst ry sekä kymmenet yksityishenkilöt. Pirkanmaan käräjäoikeudelle on keskeistä kysymys oikeustalon turvallisuudesta. Muut mielipiteet koskivat yksinomaan Pellavatehdasta, eivät Työnpuistoa tai Vapriikinraittia. Valmisteluvaiheen palautteen perusteella asemakaavaan merkittiin Vapriikinraitin alin korkeusasema sekä edellytetään, että raitin toteutussuunnitelmasta pyydetään museoviranomaisten lausunto. Työnpuiston kaukolämpöjohtojen sijainti merkittiin kaavakarttaan. Raitin yksityiskohdat ratkaistaan toteutussuunnittelussa yhteistyössä naapurikiinteistöjen ja viranomaisten kanssa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Asemakaavan suhde yleiskaavaan Yleiskaavallinen tarkastelu Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen keskustan osayleiskaavan, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Tämä suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan nro 8652 suunnitelman osalta. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Suunnittelualue sijoittuu strategisessa osayleiskaavassa ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeelle. Alueella tulee mm. parantaa ydinkeskustamaisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen elävyyttä. Alueella on tarjottava mahdollisuuksia ennakoimattomaan kohtaamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Vapriikinraitin rakentaminen parantaa koskenvarren reittien jatkuvuutta ja mahdollistaa Pellavatehtaan ja Työnpuiston kulmaan uudenlaisen kohtaamispaikan syntymisen. 2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaava ei laajenna yhdyskuntarakennetta vaan täydentää sitä. Alue kytkeytyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaava ei muuta asumisen määrää alueella. Vapriikinraitin rakentuminen parantaa rantaraitin jatkuvuutta ja siten omalta osaltaan palveluiden saavutettavuutta.

17 Johtopäätökset 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Suunnittelualueelle on strategisessa osayleiskaavassa merkitty jalankulun yhteystarve, jonka toteuttamisedellytykset on tutkittava tarkemmassa suunnittelussa. Liikenneväylien ja vesistöjen kävelylle aiheuttamaa estevaikutusta on vähennettävä mahdollisuuksien mukaan. Vapriikinraitin rakentamisen mahdollistava asemakaavamuutos toteuttaa näitä osayleiskaavan tavoitteita. Suunnittelualueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet ydinkeskustaan ja alue sijaitsee myös hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. 5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Ydinkeskustan rantojen kävely-ympäristön kehittäminen palvelee kaikkia keskustan käyttäjiä. Alueelle ei osoiteta ympäristön turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia toimintoja. Vapriikinraitin suunnittelussa huomioidaan raitin käyttäjien sekä raittiin rajautuvien toimintojen turvallisuus. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta elinkeinoelämään. Vapriikinraitti täydentää kosken varren jalankulkureittejä ja siten osaltaan tukee keskustan liike-elämän elinvoimaa. 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavamuutos ei aiheuta ympäristöhaittoja. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY). Keskustan strateginen osayleiskaava edellyttää, että alueella tapahtuva kehittäminen sovitetaan arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Asemakaavalla pyritään turvaamaan Työnpuiston arvot ja Vapriikinraitti sovitetaan koskimaisemaan. 9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Suunnittelualue sijaitsee keskustan strategisen osayleiskaavan kehitettävällä viher- ja virkistysyöhykkeellä. Vyöhykkeellä on kehitettävä viher- ja virkistyspalveluiden laatua ja jatkuvuutta siten, että Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saavutettavuus keskustasta sekä yhteydet järveltä järvelle paranevat. Vyöhykettä tulee kehittää kaupungin viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä sekä tärkeänä kaupunkimaiseman osana. Asemakaavalla Työnpuiston asema virkistysalueena säilyy ja Vapriikinraitti täydentää virkistysverkon jatkuvuutta. Asemakaavan mukainen ratkaisu tukee omalta osaltaan keskustan kehittämistä. Asemakaavan muutos on kaupunginvaltuuston 17

18 hyväksymän keskustan strategisen osayleiskaavan tavoitteiden mukainen Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavalla mahdollistetaan uuden jalankulkuyhteyden rakentaminen kosken itäpartaalle. Työnpuisto merkitään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoksi. Asemakaava-alueelle ei osoiteta rakennusoikeutta. 4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueet Muut alueet 4.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat täydellisinä kaavakartan yhteydessä. Asemakaavalla ei muodostu korttelialuetta. Työnpuisto merkitään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä puistoksi. Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys (VP-9). Puistossa olevat kaukolämpöjohdot osoitetaan kaavakartassa merkinnällä maanalainen johto. Tammerkosken alue merkitään vesialueeksi (W). Työnpuistosta Vapriikin terassille merkitään yleistä jalankulkua palveleva uloke (u-5). Vapriikinraitin korkeusaseman tulee olla vähintään +89,90. Vapriikinraitin toteutussuunnitelmasta on pyydettävä museoviranomaisten lausunto Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; Vapriikinraitin rakentuminen avaa kaupunkilaisille uuden reitin Tammerkosken varteen ja täydentää keskustan virkistysyhteyksiä. Keskustan viher- ja virkistysvyöhykkeen kehittämisen laajempana tavoitteena on parantaa Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saavutettavuutta keskustasta sekä yhteyksiä järveltä järvelle. Vyöhykettä kehitetään kaupungin viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä sekä tärkeänä kaupunkimaiseman osana. Koskimaisema, rantapuistot ja -reitit ovat kaupunkilaisten kohtauspaikka ja osa kansallismaisemaa. Virkistysalueiden melun ohjearvot ylittyvät Työnpuistossa. Keskustan historiallisia puistoja ei ole kuitenkaan syytä merkitä asemakaavassa suojaviheralueeksi, sillä niillä on tärkeä merkitys kaupunkilaisten viherympäristönä Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan eikä ilmastoon. Läpäisevän pinnan määrä puistossa ei muutu eikä alueen korkeusasemia muuteta.

19 4.4.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Suurin osa kaava-alueesta on kaupunkimaista puistoaluetta ja säilyy sellaisena jatkossakin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Ydinkeskustan ja rantojen kävely-ympäristöjen kehittäminen palvelee kaikkia keskustan käyttäjiä ja tukee kestävää liikkumista. Vapriikinraitti ja Työnpuiston jalankulun ja pyöräilyn reitit sekä kunnallistekniikka liittyvät olemassa oleviin verkostoihin. Vapriikinraitin rakentaminen aiheuttaa kaupungille kustannuksia. Pato- ja tulvaturvallisuusnäkökulmasta Vapriikinraitin alimmaksi tasoksi voidaan merkitä N ,90 m, jolloin se myös liittyy Työnpuiston korkeusasemaan Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava tukee kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Työnpuiston arvot pyritään säilyttämään asemakaavan määräyksellä VP-9. Vapriikinraitin ja Työnpuiston kulmaan muodostuu uusi aktiivinen paikka kosken rantaan. Kosken itäseinustalle rakentuva raitti mahdollistaa uuden näköalareitin syntymisen kansallismaisemaan Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta elinkeinoelämään. Vapriikinraitin toteuttaminen täydentää kosken varren jalankulkureittejä ja siten osaltaan tukee keskustan liike-elämän elinvoimaa Nimistö Kosken varren jalankulkuraitti on nimetty Vapriikinraitiksi. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan liitteenä on toteuttamista kuvaava Vapriikinraitin yleissuunnitelma. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.