Geneettinen umpikuja: Geenivarannon kavetessa Juuret

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geneettinen umpikuja: Geenivarannon kavetessa Juuret"

Transkriptio

1 Geneettinen umpikuja: Geenivarannon kavetessa kuusiosaisen artikkelisarjan 4. osa D. Caroline Coile Ph.D., Susan Thorpe-Vargas Ph.D., John Cargill M.S Käännös Inkeri Kangasvuo Vuonna 1987 kaksi amerikkalaista, Jon Curby (Kibushi Kennel) ja Mike Work (Sirius Kennel), ryhtyivät rotunsa puolesta tehtävään, joka vei heidät koillis-zaireen etsimään basenjeja niiden kotimaasta. Yksi kerrallaan he paikansivat koiria ja tekivät niistä kauppaa, joskus hyvinkin vastahakoisten heimolaisten kanssa, kunnes seitsemän afrikkalaissyntyistä basenjia oli lastattu kotimatkaa varten. Jotta matkasta olisi jotain hyötyä rodulle, maatiaiskoirien piti myös päästä vaikuttamaan AKC basenji-rotuun geneettisesti. Pääsyy matkaan oli AKC basenji-rodussa esiintyvät geneettisten terveysongelmat, jotka olivat rodun kapeasta geenipoolista johtuen hyvin laajalle levinneet. Mikäli nämä maatiaiskoirat pääsisivät vaikuttamaan rodun geenipooliin, se voisi olla ratkaisu rodun terveysongelmiin, mutta ilman sukutauluja oli olemassa vain pieni mahdollisuus rekisteröidä ne AKC:ssa. Paras keino olisi ollut kiertää tämä siten, että koirat olisi rekisteröity jossain vieraassa kennelliitossa, jonka rekisteröimisvaatimukset olisivat löyhemmät, ja sen jälkeen yrittää rekisteröidä koirien jälkeläiset (kolmen sukupolven jälkeen) AKC:hen. Mitään takuita ei ollut, että tämä juoni voisi todella onnistua. Näytti siltä, että näiden koirien mahdollisuudet sulautua rodun AKC geenipooliin olivat kyseenalaiset, parhaimmillaankin vuosien päässä tulevaisuudessa. Lopulta Curby ja Work päätyivät, ehkäpä kaikkein epätodennäköisimpään, mutta loogisimpaan lähestymistapaan suoraan vetoomukseen AKC:lle. AKC suostui avaamaan rotukirjan näille tuonneille ja myös seuraavan retken tuonneille sillä aikaa, kun odoteltiin Amerikan Basenji Kerhon hyväksyntää, joka saatiin vuonna Vielä oli kuitenkin ratkaistava useita ongelmia. Miten suhtauduttaisiin siihen, että useimmat tuonneista oli brindlejä, värikuvio, jota AKC:n rotumääritelmä ei edes hyväksynyt? Miten nämä suoraan pusikosta tulleet koirat hyväksyttäisiin amerikkalaisiin jalostusohjelmiin? Asettaisiko näiden koirien tuntematon perimä niiden jälkeläiset epäilyksen alaisiksi ja tekisi niistä vähemmän kilpailukykyisiä näyttelykehässä? Ottaen huomioon, että itse asiassa brindle oli kaikkein yleisin värimuoto alkuperäisissä afrikkalaisissa koirissa, Amerikan Basenji Kerho korjasi rotumääritelmää ja hyväksyi brindle-värikuvion. Hyvin pian kasvattajat pitivät brindlevärisiä basenjeja ylpeyden aiheinaan. Laadusta ei tingitty rodun paras basenji, itse asiassa paras hound -ryhmän koira (AKC:ssa basenji kuuluu hound-ryhmään) vuonna 1997 oli brindle basenji. Ja mikä tärkeintä, uusien basenjituontien geenit näyttävät tähän asti olleen vapaita niistä perinnöllisistä vioista, jotka olivat vaivanneet rotua. Juuret Basenji ei suinkaan ole ainoa rotu, joka kapean jalostuspohjan takia kärsii perinnöllisistä terveysongelmista. Puhdasrotuiset koirat ovat saaneet kuuluisuutta geneettisinä painajaisina. Monilla roduilla perustamispopulaatio on ollut alle 50 koiraa luku, joka panee kylmät väreet kulkemaan kenen tahansa uhanalaisten lajien pelastamiseksi työskentelevän ekologin selkäpiitä pitkin. Uhanalaisten lajien jalostusohjelmat painottavat geenipoolin kasvattamista käyttämällä jalostukseen kaikkia mahdollisia eläimiä. Monien rotujemme kohdalla geenivaranto on AKC:n rotukirjan ulkopuolella, me emme vain voi käyttää sitä AKC:n toimintatapojen takia. AKC perustettiin 1884 ja se on verovapaa, taloudellista hyötyä tavoitelematon organisaatio, kirjattuna päämääränään suojella ja kehittää puhdasrotuisia koiria. Sääntöjen mukaan sen tehtävinä on: yleensä tehdä kaikkensa edistääkseen koirien rotupuhtauden tutkimusta, jalostusta, esittämistä, kehittämistä ja säilyttämistä. Nämä olivat ylväitä ajatuksia siihen

2 aikaan todellakin mihin aikaan tahansa. Yksi tärkeimmistä menetelmistä, jolla AKC pyrki päämääräänsä oli koirarotukirjan pito. Sinne tallennettiin kaikkien rekisteröityjen koirien sukutaulutiedot. Perustajat eivät voineet aavistaa, että runsaan vuosisadan kuluttua yli miljoona koiraa rekisteröitäisiin AKC:ssa joka vuosi. Eivätkä he voineet aavistaa niitä vaikutuksia, jotka vuosisadan kestäneet rajoitetut jalostusmenetelmät saisivat aikaan joissakin koirayksilöissä. Tämä ei ollut heidän vikansa, vuonna 1884 Gregor Mendelin perinnöllisyystieteelliset löydöt (vaikkakin tutkielma oli julkaistu) olivat yleisesti tuntemattomia, populaatiogenetiikan teorioita ei oltu keksitty, kromosomeja ei tunnettu, DNA:ta ei oltu ajateltukaan. Darwinin teoriat valinnasta ja evoluutiosta tunnettiin, ja siinä valossa tuntui ilmeiseltä, että päämäärä saavutettaisiin suhteellisen suljetulla jalostusohjelmalla, joka perustuu parhaisiin yksilöihin. Ei ollut mitään syytä epäillä, että tarkan säännöstön noudattaminen ja heikomman geneettisen materiaalin poisjättäminen voisi lopulta vahingoittaa niitä rotuja, joita AKC halusi varjella. Kulunut vuosisata on ollut vallankumouksellinen genetiikan ja geneettisen terveyden ymmärtämisessä. Tiedämme niiden ongelmien perussyyn, jonka rajoitettu perustamispopulaatio voi ja on jo aiheuttanut. Pakastesperman käyttö mahdollistaa geenien tuonnin kaikista maailman kolkista ilman, että koiria täytyy kuljettaa. Mutta AKC on yhä usollinen niille periaatteilleen, jotka tekevät uusien geenien pääsyn rotuihin lähes mahdottomaksi tuotiin ne maahan sitten elävissä koirissa tai jäähdytysastioissa. Me emme voi syyttää ainoastaan AKC:a. Koska meillä on käytettävissä koko maailman koirat, tuntuisi helpolta sulauttaa uutta geneettistä materiaalia AKC:n geenivarantoon. Mutta, AKC on rekisteriä pitävä järjestö, jolla on velvolisuus varjella koirarotukirjojen oikeellisuutta ja asettaa kyseenalaiseksi kaikkien rekisteröimättömien koirien oikeuden tai vaateet jalostukseen käytöstä. Eri puolilla maailmaa on runsaasti rekisteröityjä koiria, joilla on riitävästi todisteita sukujuuristaan AKC:n tarkoituksiin. Ongelman lähtökohta on siinä, että koirien rekisteröiminen ja esittäminen alkoi vain osassa maailmaa. Eri maiden kansallisissa kennelliitoissa nykyään rekisteröitävät koirat, ovat itse asiassa lähtöisin samoista perustamispopulaatioista, kuin AKC rotukoirat. Näiden koirien jalostukseen käyttö ei saisi aikaan haluttua vaikutusta geenivarannon suurentamisessa. Mahdollisuus palata rodun alkuperämaahan, jotta jalostuspohjaa voisi laajentaa sanotaan introgressioksi (= geenien siirtyminen alkuperämaan populaatiosta kohdemaassa olevaan populaatioon). Ilman erityisiä poikkeuksia AKC:n perussäännöt tekevät tällaiset operaatiot lähes mahdottomiksi koirille, jotka ovat lähtöisin useimmista ei-länsimaista. Monet maatiaiskoirat ovat kotoisin maista, joissa rekisteröintijärjestelmää ei ole, tai ne eivät vastaa AKC:n erityisiä periaatteita. AKC usein helpotti jalostuspohjan laajentamista monien rotujen varhaisessa kehitysvaiheessa. Viimeaikaiset yritykset uuden geneettisen materiaalin tuomiselle käyttämällä maatiaiskoiria jalostukseen on saanut vastaansa AKC:n lujan asenteen, että rekisteröimätöntä koiramateriaalia ei voida suoraan sulauttaa koirarotukirjaan. AKC kuitenkin tekee joskus poikkeuksia lääketieteen tai terveyden pakottamana. Sellaisissa tapauksissa rotujärjestön on äänestettävä sen puolesta ja anottava AKC:ltä rotukirjan avaamista lyhyeksi ajaksi. Esimerkiksi saluki on hyvin vanha rotu, jota tänäänkin esiintyy alkuperäisellä kotiseudullaan kaikkialla Lähi-Idässä. Rodun beduiiniomistajat voivat kertoa kuulijalle sen esi-isät monen sukupolven taakse, mutta se ei ole riittävä todiste rotupuhtaudesta AKC:n rekisteriä varten. AKC-saluki polveutuu suurimmalta osaltaan pieneen koiramäärään, jotka tuotiin Englantiin 1920-luvulla. Vuonna 1945 kaksi salukia, jotka King Ibn Saud oli kasvattanut tuotettiin USA:han. Pienen suostuttelun jälkeen AKC laati erikoissäännön, jonka mukaan näiden koirien jälkeläiset voidaan kolmen sukupolven jälkeen rekisteröidä, kunhan vain rekisteröityjä koiria olisi käytetty kaikkien välissä olevien sukupolvien

3 jalostuksessa. Kotiseudultaan Lähi-Idästä nykyään tuotetut salukit ovat pelottavia vastustajia kilparadoilla. Yritykset saada näille koirille AKC:n hyväksyntä on kuitenkin ollut tuloksetonta. Tämä johtuu suurimmalta osaltaan rotujärjestön yksimielisyyden puutteesta, sekä siitä, ettei rotua vaivaa mikään perinnöllisen ongelma, joka tekisi jalostuspohjan laajentamisen välttämättömäksi. Ristitulessa Joissain roduissa mitään maatiaiskantaa ei ole olemassakaan tai se kärsii täsmälleen samoista ongelmista kuin AKC:n rotu. Sellaisissa tapauksissa risteytykset muihin rotuihin on ainoa keino tuoda uutta geenivirtaa rotuun. Rotujen muodostuessa sellaiset risteytykset olivat tavallisisa. Vaikka shih tzu on hyvin vanha rotu oletettiin 1900-luvun alussa, että rotu oli kuollut sukupuuttoon Kiinassa. Moderni shih tsu polveutuu seitsemästä uroksesta ja seitsemästä nartusta, joista yksi ei ollut shih tzu vaan kiinanpalatsikoira. Tämä risteytys tehtiin vuonna 1952, kauan ennen kuin AKC hyväksyi rodun. Varhaiset rekisteröintijärjestelmät hyväksyivät joskus risteytykset rodun kehityksen alkuvaiheessa. Kun rotu on tunnustettu, risteytykset sallitaan vain hyvin harvinaisissa olosuhteissa. Dalmatialainen on rotu, jolla on perinnölinen alttius virtsahapon epänormaaliin aineenvaihduntaan, joka johtaa kivuliaiden ja terveyttä heikentävien virtsakivien (munuaiskivien?) muodostumiseen. Vuonna 1988 dalmatialaisten rotujärjestön hallitus teki päätöksen, AKC:n myötävaikutuksella, että risteytys pointterin kanssa suoritettaisiin, pyrkimyksenä tuoda dalmatialaisrotuun virtsahapon normaalin aineenvaihdunnan geeni. Suunnitelmana oli takaisinristeyttää terveet hybridijälkeläiset dalmatialaisiin jatkaen useampia sukupolvia, kunnes jälkeläiset olisivat olennaisesti dalmatialaisia ilman pointterin leimaa, paitsi normaali virtsahapon aineenvaihdunta. Jokainen takaisinristeytys (hybridi x dalmatialainen) vähentäisi pointterin kromosomit puoleen. Tämä on yleinen käytäntö, kun halutaan tuoda uusi geeni toiseen populaatioon, vaikka jotkut seikat voivat hidastaa tai keskeyttää edistyksen. Näihin ongelmiin liittyy geenien kytkentä - entä jos valinnan kohteena oleva ominaisuus onkin samassa kromosomissa, kuin ominaisuudet, jotka ovat olennaisia rotutyypille? Jos virtsahapon normaalin aineenvaihdunnan geeni on samassa kromosomissa, kuin sentyyppisten täplien geeni, jotka hyväksytään pointterille, mutta ei dalmatialaiselle, olisi valinta terveyden puolesta myös valintaa rotutyyppiä vastaan. Siinäkin tapauksessa, ajan kuluessa pointterilta peräisin olevan kromosomin ja dalmatialaisperäisen vastinkromosomin välillä tapahtuisi tekijänvaihduntaa (crossing over) ja toivon mukaan dalmatialastyyppisten täplien geeni liittyisi samaan kromosomiin normaalin virtsahapon aineenvaihduntageenin kanssa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Jälkeläisillä, joilla oli normaali virtsahapon aineenvaihdunta oli taipumus olla beltontäpläisiä (ticking) eikä dalmatialaistäpläisiä (spotting). On mahdollista, että kyseessä on geenien kytkentä tai pleiotrooppinen ominaisuus. Pleiotrooppisissa ominaisuuksissa sama geeni aiheuttaa useampia eri vaikutuksia. Lisää ongelmia aiheutti Amerikan Dalmatialaisseuran yleinen mielipiteen muutos. Myöhemmässä vaiheessa seura ryhtyi vastustamaan risteytyspentujen rekisteröimistä ja kielsi niiden rekisteröintioikeuden. Siten, vaikka kokeilu oli lääketieteellinen saavutus, se ei ollut onnistunut dalmatialaisen rotutyyppiä silmällä pitäen, eikä se saavuttanut laajaa hyväksyntää. Tärkeää tässä sen sijaan oli ei hankkeen epäonnistuminen, vaan se, että AKC:llä oli näkökulmaa hyväksyä risteytykset. Ehkäpä tärkein opetus oli, että ennenkuin tällaiseen ryhdytään on hankkeelle saatava rotujärjestön täysi tuki. Tällä hetkellä AKC vaatii rotujärjestön äänestyksessä annetun täyden luottamuksen hankkeille, ennen omaa suostumustaan. Yksi Amerikan harvinaisimmista roduista on griffonkarvainen seisoja (Wirehaired Pointing Griffon)

4 luvulla muutamat kasvattajat päättivät risteyttää rotuun eurooppalaista Cesky Fousek-rotua, rodun kapean geenipoolin takia. Kaikki rodun kasvattajat eivät olleet hankkeen takana, joten AKC ei hyväksynyt jälkeläisiä rekisteröitäväksi. Kasvattajilla on oikeus valita jalostusohjelmiensa suunta. Jos he valitsevat risteytyksen toiseen rotuun ilman rotujärjestön ja AKC:n hyväksyntää, jälkeläisiä ei voi rekisteröidä oli aikeet miten hyviä tahansa. Vaikka onkin selvää, että joissain tapauksissa AKC harkitsee sääntöjen rikkomista, edistääkseen terveyttä ja geneettistä monimuotoisuutta, ei tunnu olevan minkäänlaisia ohjeistuksia, jonka mukaan rotujärjestö voisi anoa poikkeusta. Jotta rotujärjestöt tietäisivät, onko järkevää käyttää tällaista mahdollisuutta, pitäisi kirjalliset kriteerit olla saatavailla. Pitäisikö rotujärjestön vai AKC:n olla lopullinen päättävä elin, kun tällaisista poikkeuksista ratkaistaan? Geenipoolit ja gallupit Valitettavasti, hyvin harvoilla rotujärjestöjen jäsenillä on riittävästi tietoa genetiikasta näitä päätöksiä tekemään. Joillain rotujärjestöillä on suuret jalostus- ja terveystoimikunnat, joita johtaa lääketieteestä, perinnöllisyydestä, tutkimuksesta ja rodusta hyvin perillä olevat harrastajat, mutta useimmiten näin ei ole. Suurin osa harrastajista, joilla on aikaa seuratoiminnalle, ei kuulu tutkijoiden eturiviin. Hyvillä aikomuksilla varustetut, kykenemättömät harrastajat ovat tyypillisesti terveystoimikuntien puheenjohtajina. Lisäksi monissa roduissa politiikka saattaa siirtää kyvykkäät henkilöt syrjään tai estää heidän osallistumisensa toimikuntiin. Seurapolitiikka voi myös vaikuttaa siihen mitä sairautta milloinkin vastustetaan. Tosiasiassa, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, rotujärjestöjen terveystoimikuntien tulokset ovat olleet pettymyksiä. Monesti rotujärjestöjen terveystutkimukset epäonnistuvat, sillä kasvattajilla ei ole halua keskustella kilpailijoidensa kanssa mahdollisesti perinnöllisistä ongelmista. Useammin kuin kerran, ne, jotka ovat vastuussa tietojen keräämisestä, ovat paljastaneet luottamuksellista tietoa. Koska olennainen ongelma tiedon keräämisessä, on kanssakasvattajien epäluottamus, voisivat rotujärjestöt vaihtaa terveystietojen keräystehtäviä. Siten toisen rotujärjestön jäsen keräisikin tiedon toista rotujärjestöä varten ja päinvastoin. Näillä kahdella rodulla pitäisi silloin olla suurinpiirtein yhtä paljon rekisteröintejä ja terveysongelmia. Tällainen menettely poistaisi kiusauksen tietojen paljastamisesta, sillä tiedonkerääjä ei tuntisi toisen rodun harrastajia. Tämä on parempi ratkaisu, joskin kaukana täydellisestä. Vielä parempia olisivat kaikkien rotujen yhteistietokannat, jotka ovat erillään rotujärjestöistä. Tällaiset rekisterit ovat joko avoimia tai suljettuja. Avoimessa tietokannassa koirien tiedot ovat yleensä yleisön vapaasti saatavilla. Sellaiset rekisterit ovat arvokkaita, kun tehdään sukutauluun perustuvia jalostussuunnitelmia. The Institute for Genetic Disease Control in Animals (GDC, P.O. Box 222, Davis, CA 95617, kerää tietoa niin terveistä, kuin sairaistakin koirista antaen sen kasvattajien, tiedemiesten ja eläinlääkärien käyttöön. Tämä on avoin tietokanta, joka tarkoittaa, että koirien identiteetti ei ole luottamuksellinen, vaan niiden harrastajien käytössä, jotka etsivät tietoa. Ideallisessa maailmassa tämäntyyppistä rekisteriä tarvitaan, koska tilastoituna ei ole vain koira itse, vaan myös koiran sukulaiset. Vähemmän ihanteellisessa maailmassa, monet kasvattajat vastustavat avoimia tietokantoja, koska he pelkäävät olevansa ainoita roduissaan, jotka ovat ilmoittaneet ongelmista, ja pelkäävät myöhemmin menettävänsä pennun ostajia ja astutuspyyntöjä niille kasvattajille, jotka eivät ole yhtä rehellisiä. Suljetussa tietokannassa tietyn eläimen identiteetti ei yleensä ole saatavilla, tai saatavana on ainostaan terveiden koirien tutkimustulokset. Sellaisia rekisterejä kritisoidaan yleisesti, sillä joidenkin kasvattajien mielestä vain puolet tarinasta on kerrottu. Toisaalta kasvattajat, joilla on näiden organisaatioiden tietokannoissa terveiksi todettuja koiria, voivat ylpeillä

5 sertifikaateillaan, jättäen sertifikaatittomat koirat epäilyksenalaisiksi. Tunnetuin näistä tietokannoista on Orthopedic Foundation for Animals (OFA, joka kerää tietoa lonkkadysplasiasta, kyynärnivelviasta, polvilumpion sijoiltaanmenosta, craniomandibular osteopatiasta (luustohäiriö, jossa leukaluu kasvaa suhteettomasti), sydäntutkimuksista, kilpirauhastutkimuksista ja tietyistä rotuspesifisistä vioista) ja Canine Eye Registration Foundation (CERF, joka sertifioi koirat, jotka ovat vapaita perinnöllisistä silmävioista). Terveiden koirien sertifioimisen lisäksi, nämä organisaatiot pitävät suljettua tietokantaa kaikista koirista, olivat ne terveitä tai sairaita. OFA:n rekisterissä on yli koiraa. Toiset suljetut rekisterit ovat vain tutkimuskäyttöön, saavuttaakseen mahdollisimman paljon eri koirien tietoja nämä rekisterit lupaavat intimiteettisuojaa. The Veterinary Medical Data Base (Eläinlääkinnällinen tietokanta) sisältää yli 5,800,000 tutkimustulosta, jotka on tallennettu Pohjois-Amerikan 24 eri eläinlääketieteen koulusta vuodesta 1964 lähtien. Se ei ole perinnöllisyystieteellinen rekisteri vaan tallentaa eri tapaukset rotukohtaisesti tai muilla kriteereillä. Tutkijat ja eläinlääkärit voivat selata tätä tietokantaa maksamalla nimellisen maksun. DNA-näytteiden oton myötä on myös DNA:han pohjautuvia tietokantoja perustettu. Eläinlääketieteen Genetiikan Laboratorio (The Veterinary Genetics Laboratory, VGL) Kalifornian Yliopistossa Davisissa kerää DNA-näytteitä, päämääränään rakentaa geneettinen profiili jokaisesta rodusta, ja samalla tutkia tiettyjä rotukohtaisia vikoja. Nykyinen tutkimus tähtää Akitojen ja Weimaranereiden immuunivälitteisen sairauden DNA-geenimerkin paikantamiseen. Tarkoitus on laajentaa tätä yritystä myös muihin rotuihin. Kun näytteet on kerätty, tietokannan tulkinta ei ole sellaisenaan useimpien koirankasvattajien kykyjen ulottuvilla. Geneetikot ovat saaneet hyvän koulutuksen tullakseen päteviksi datatiedon analysoimisessa. On huimapäistä olettaa, että kasvattaja voisi kyetä samaan vain lukemalla perinnöllisyystieteen oppikirjoja. Kaikesta maailmalla tehtävästä perinnöllisyystieteen tutkimuksesta ei myöskään ole mitään hyötyä, jos tätä tietoa ei voida saada koiranomistajien ja kasvattajien yleiseen tietoisuuteen. Tämä tehtävä on jätetty rotujärjestöjen jäsenien ja paikallisten eläinlääkärien huoleksi. Rotujärjestöt ovat silloin tällöin määränneet turmiollisen vääriä jalostusohjeistoja. Sellaiset ohjeet ovat seurausta tutkimustulosten vääristä tulkinnoista, yhdistettynä populaatiogenetiikan perusteiden väärinymmärtämiseen. Kasvattajat, jotka havaitsevat tietyn ongelman, ovat haluttomia jakamaan tietoa toisten kasvattajien kanssa siinä pelossa, että se vaarantaa heidän kasvatustyönsä maineen. Vaikka tämä suuntaus on muuttumassa, ovat kavattajat myös haluttomia kysymään apua eläinlääkäriltään, koska tyypillinen kliinikko ei ole kovin hyvin perillä perinnöllisyystieteestä ja pyrkii ehdottamaan kastraatiota tai kohdunpoistoa turvallisimpana ratkaisuna. Jotta geneettinen monimuotoisuus saataisiin säilymään, tarvitsee koiraharrastus koulutettuja geneetikkoja, joilla on populaatiogenettistä koulutusta, jotka voisivat neuvoa kasvattajia. On ehdotettu mahdollisuutta, että perustettaisiin AKC:n tukema asiantuntijoista koostuva toimikunta eli perinnöllisyystieteellinen neuvonta suoralinja. Geneetikot, joilla olisi tietotaitoa eläinlääketieteestä, puhdasrotuisista koirista, populaatiogenetiikasta ja tutkimustiedon analysoinnista ja hankinnasta voisivat vastata kasvattajien ja myös omistajien esittämiin ongelmiin. Tällainen toimikunta voisi kertoa mm. tiettyjen rodun terveysongelmien yleisyydestä, niiden perinnöllisyydestä ja niistä nykyisistä tutkimuksista, jotka koskevat näitä ongelmia. Se voisi tarjota neuvoja niistä riskeistä, jotka voivat uhata suunniteltua yhdistelmää. Vaikka tällainen tietokeskus ei voisi toimia perinnöllisyystieteen oppilaitoksena, se voisi julkaista esitteitä, jotka kertovat eri ongelmista ja ohjata kasvattajia tiedon lähteille. Minimissään tällainen hanke tarvitsisi $100,000 vuodessa, jotta voitaisiin palkata pätevä henkilökunta ja kunnon tilat.

6 Mistä rahat! Rahoitus on usein riippuvainen rodun harrastajien avokätisyydestä. Vapaa-ajan harrastuksessa rahavirrat ovat aina ulospäin ja kasvattajilta on liikaa pyydetty, että he sijoittaisivat vielä enemmän keräyksiin, vaikka päämäärä olisi kuinka ylevä. Tämä ei tarkoita, että kasvattajat tai omistajat saisivat vapauttaa itsensä rodun hyväksi tehtävästä rahallisesta vastuusta. Päinvastoin, koiramaailma rakentuu useiden rikkaiden yksilöiden varaan, jotka rutiininomaisesti tuhlaavat yli $ vuodessa kampanjoidessaan näyttelykoiraansa. He eivät tee tätä saadaksen vain rahallista kompensaatiota, vaan saadakseen tunnustusta koiraharrastusmaailmassa. Jos vain joku osa tästä rahasummasta voitaisiin kanavoida rodun terveyden tutkimiseen, eikä rotulehtimainoksiin, voidaan vain kuvitella, kuinka paljon suurempi heidän arvostuksensa ja panoksensta koiramaailmassa olisi. Itse asiassa, moni näistä koiranesittäjistä maksaa kyllä osuutensa, mutta saa siitä vain vähän kiitosta. Niiden henkilöiden nimet, jotka ovat lahjoittaneet varoja tutkimustyöhön, tulisi julkaista jossain merkittävässä lehdessä. Tällä tavoin heidät yhteisesti huomioitaisiin, ja samalla motivoitaisiin niitä, joiden nimi sieltä puuttuu. Toisaalta, tällaiset varakkaat näyttelyharrastajat ovat koiramaailmassa poikkeuksia. Suurin osa kasvattajista on tavallisia vaatimattomia ihmisiä, jotka menettävät rahaa jokaisen pentueen myötä. Ainoa taho, joka saa jatkuvasti rahaa jokaisesta pentueesta on AKC. AKC:n tuotot tulevat puhdasrotuisten koirien rekisteröimisestä. Koskaan aiemmin ei yleisö ole ollut niin tietoinen ja epäluuloinen puhdasrotuisten koirien terveydestä. Jos tämä huoli kasvaa ja jatkuu, niin AKC:n kohtalona on tulojen menetys, sillä yhä harvempi haluaa ostaa AKC-rekisteröidyn terveysriskin. Kuluneella vuosikymmenellä on ollut voimakasta kehitystä koirien perinnöllisten sairauksien tutkimustyössä. AKC:n Koirien Terveys Säätiön (AKC Canine Health Foundation, CHF) perustaminen vuonna 1995 on vihdoin tarjonnut keinon, jolla rotujärjestöt voivat saada ohjeita rahankeräykseen, terveysohjelminen laatimiseen ja tutkimushankkeiden valintaan. CHF on epäilemättä ollut suurin panos, jonka AKC on tehnyt edistääkseen koirien terveyttä. Sittenkin monet harrastajat valittavat, että se merkitsee vain pientä edistysaskelta. Ei ole kuitenkaan epäilystä, etteikö CHF jo olisi antanut merkityksellistä panosta tutkimustyön ja koulutuksen edistämiseksi. Vaikka on korostettu yhteistyötä rotujärjestöjen kanssa, CHF on yhä valmis auttamaan myös yksittäistä kasvattajaa. Säätiö on erittäin tarpeellinen menellään olevien projektien valvonnassa ja arvioinnissa. Tällä varmistetaan, ettei tutkimustrahat kulu hyödyttömiin asioihin. Koiria omistava kansanosa odottaa AKC:ltä opastusta koira-alan kysymyksissä, terveysasiat mukaan lukien. Eikö siten olisi luonnollista, että he saisivat neuvoja silloin kuin niitä haluavat? Kenen puoleen koiranomistajat voivat kääntyä ohjeita saadakseen, jos mahdollinen perinnöllinen vika ilmenee. Vuonna 1997 CHF sai dollaria lahjoituksina harrastajilta, kerhoilta ja yhdistyksiltä ja dollaria AKC:ltä. Tämä noussee noin yhteen miljoonaan vuonna 1998, mutta se ei silti riitä. AKC on saavuttanut noin 5 miljoonaa dollaria ylijäämää vuosittain viimeisten viiden vuoden aikana. Koottuaan näin merkittävän omaisuuden, AKC voisi päättää käyttävänsä tämän ylijäämän koirien terveyden ja perinnöllisyyden lisätutkimustyölle. Mielstämme AKC:llä ole mitään tärkeämpää rahoituskohdetta, kuin perinnöllisyystutkimus ja neuvonta. Erityisesti esitämme, että on kaksi aluetta, jotka erityisesti vaativat AKC:n rahoitusta. Ensimmäinen on kaikkien rotujen yhteinen tieto- ja tutkimustulosrekisteri tietokanta, jonkalaisia nyt eri rotuyhdistkset keräävät ja tulkitsevat itse. Toinen on perinnöllisyysneuvonta-kuumalinja, jonka työntekijöinä olisi palkattu ja pätevä henkilökunta, jolla ei ole yhteyksiä koirakilpailuihin tai koirankasvatukseen. Tietojen keruu rotujärjestöissä näyttää epäonnistuvan, mutta aika ja vaiva, jotka kuluvat niihin, kun kaikki eri rotujärjestöt tekevät erikseen samaa työtä on turhauttavaa. Analyysit, jotka koskevat useita rotuja tai

7 sukulaisrotuja, voisivat helpommin paljastaa perinnöllisiä yhtäläisyyksiä, joiden tutkimiseen ja ilmituloon menee enemmän aikaa yksittäisissä roduissa. Jos AKC kieltäytyy rahoittamasta tällaisia elintärkeitä projekteja nykyisestä ylimäärästään, olisi koiranomistajien ja -kasvattajien tasavertaisesti jaettava vastuu tästä. Kuten jokainen koiranomistaja tietää on koiran omistaminen kallista ja sairaan koiran omistaminen sitäkin kalliimpaa. Yksi pienimmistä koiran koko elämän aikana maksamista maksuista, jonka koiranomistaja tai kasvattaja maksaa on tuon koiran rekisteröiminen AKC:ssä. Useimmat harrastuskoiran omistajat ja kasvattajat eivät panisi hanttiin, jos tähän lisättäisiin dollari tai kaksi, jos he tietäisivät, että siitä kertyvä raha olisi korvamerkitty koirien terveystarkoituksiin. Vuonna 1997 AKC rekisteröi 564,155 pentuetta ja 1,307,352 koiraa, yksi dollari lisää näihin olisi 1,871,507 dollaria koirien terveyden edistämiseen. On aika, että AKC myöntää, ettei se voi olettaa rotujärjestöjen jäsenten toimivan tiedemiehinä tai hyväntekijöinä. Sen täytyy ottaa vastuu niistä koirista, joiden rekisteröintimaksujen kautta se saa tulonsa ja niistä sairauksista, joita sen rekisteröinipolitiikka (suljettu koirarekisteri; käänt. huom) vaikka olisi kuinka hyvää tarkoittavaa on auttanut luomaan. Kentällä on paljon turhautumista AKC:n suhteelliseen toimimattomuuteen terveyskysymyksissä mutta on myös tärkeää huomata ne syyt, jotka tämän aloitekyvyttömyyden takana ovat. Suurin syy on luonnollisesti on AKC:n vanhoillinen luonne, joka perustuu sen rakenteeseen järjestöjen järjestönä. Rotujärjestöjen puolelta valtuutetut edustavat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia ihmisiä, joilla kokemuksien ja mielipiteiden erot ovat suuret. Ei ole kovinkaan helppoa saavuttaa yhteisymmärrystä sellaisessa ryhmässä. On huomattava, että AKC edustaa meitä me olemme heitä. Jotta muutos olisi mahdollinen tarvitaan huomattavia muutoksia koiraharrastuksessa. Me kaikki tunnemme rotujärjestöpolitiikkaa jopa erikoisnäyttelyn ulkomuototuomarin valinta kiistelty aihe, miten siis voisimme olla samaa mieltä siitä, mitkä ovat tarpeellisia terveystutkimuksia roduillemme. Seuraava osa käsittelee tätä ongelmaa.

Susan Thorpe-Vargas, Ph.D., & John Cargill, M.A., M.B.A., M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo

Susan Thorpe-Vargas, Ph.D., & John Cargill, M.A., M.B.A., M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo Geneettinen Umpikuja: Ajattelemisen aiheita kuusiosaisen artikkelisarjan viimeinen osa Susan Thorpe-Vargas, Ph.D., & John Cargill, M.A., M.B.A., M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo Tässä kuusiosaisen genetiikkaa

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Caroline Coile PhD, Susan Thorpe-Vargas, Ph.D. and John Cargill, M.A., M.B.S, M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo

Caroline Coile PhD, Susan Thorpe-Vargas, Ph.D. and John Cargill, M.A., M.B.S, M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo Geneettinen umpikuja: Mitä kylvät, sitä niität; rotujärjestöjen rooli rotukoirien geneettisen terveyden edistämisessä kuusiosaisen artikkelisarjan 5. osa Caroline Coile PhD, Susan Thorpe-Vargas, Ph.D.

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti.

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Jenkki Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Ilmoitushinnat, aineisto- ja ilmestymisaikataulu, aineiston lähettäminen Jenkki 2/2010 7 In Memoriam 8 Historian siipien havinaa 16

Lisätiedot

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry JALOSTUKSEN POIKKEUSLUPAOHJEISTUS YLEISTÄ REKISTERÖINNEISTÄ Kennelliiton koirarekisteriohje (voimassa 01.01.2013 alkaen). Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT NäyttelyP uli 1. Kilpailun tarkoitus on kannustaa harrastamaan, ja painotus on osallistumisessa näyttelymenestyksen ja koiramäärien tai näyttelytyyppien sijaan. 2. Näyttelypuli-kilpailussa

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

SKL:n näyttelysääntöjä täydentävät ohjeet: Koiramäärä. 2 rodun erikoisnäyttely poikkeus, lupa SKL:lta

SKL:n näyttelysääntöjä täydentävät ohjeet: Koiramäärä. 2 rodun erikoisnäyttely poikkeus, lupa SKL:lta TUOMARIT/SKL SKL:n näyttelysääntöjä täydentävät ohjeet: Koiramäärä suositus 70 ja max 85/tuomari/päivä EI YLITYKSIÄ 2 rodun erikoisnäyttely poikkeus, lupa SKL:lta jos koiramäärä alle 30, voi peruuttaa

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Susan Thorpe-Vargas Ph.D., John Cargill MA, MBA, MS, D. Caroline Coile, Ph.D. Käännös Inkeri Kangasvuo Koskaan ei ehkä

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

Katariina Mäki 19.2.2009

Katariina Mäki 19.2.2009 Raportti koiranjalostuksesta Iso-Britanniassa: Suurin osa rotukoirien kärsimyksistä on tarpeetonta ja voitaisiin välttää jalostusmenetelmiä uudistamalla Katariina Mäki 19.2.2009 Iso-Britanniassa on valmistunut

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoiran eli heelerin rotukirjat avattiin

Lancashirenkarjakoiran eli heelerin rotukirjat avattiin HETI-info Hyvinvointi Etiikka Terveys Ideologia Kesäkuu 2011 HETI-info on Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki - HETI ry:n tiedotuslehti, joka lähetetään kaikille jäsenille. Pidäthän huolen, että yhteystietosi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Syyskokouksen pöytäkirja 2014

Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Suomen Bassetkerho ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2014 klo 14.00 Tampere, Sokos hotel Ilves. Läsnä: Simopekka Mäkinen Sari Karlsson Jyrki Karlsson Antti Nuutero Jaana

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

- 3.2 Voisiko pentueen määritellä samoin kuin sijoitussopimuksen osalta?

- 3.2 Voisiko pentueen määritellä samoin kuin sijoitussopimuksen osalta? Kysymykset: 1) Kauppasopimus: - Onko Kennelliiton vanhassa kauppasopimuksessa (1.2.1995) jotain sellaista, jonka vuoksi sopimus oli pakko uudistaa (toki huomioiden sopimuksessa virhevastuulle asetettu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)

Lisätiedot

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 11.08.2015 SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen ratsuponi (SRP) Suomalainen ratsuponi on SRP kantakirjaan ensirekisteröity ratsuponi, joka polveutuu

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa 1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

Hippoksen Jalostuspäivät 14.2.2013 Kuopio Antti Karhila

Hippoksen Jalostuspäivät 14.2.2013 Kuopio Antti Karhila Hippoksen Jalostuspäivät 14.2.2013 Kuopio Antti Karhila Suku vai yksilö? Suku kertoo millainen hevosen pitäisi olla, kilpailunäytöt miltä se näyttää ja omat jälkeläiset millainen se on Yksilön omat saavutukset

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Ajokoirajärjestö - Finska Stövarklubben ry, ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Ajokoirajärjestö - Finska Stövarklubben ry, ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. SUOMEN AJOKOIRAJÄRJESTÖ - FINSKA STÖVARKLUBBEN RY:N SÄÄNNÖT (Hyväksytty SAJ-FSK:n vuosikokouksessa 26.3.2011) (Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin) 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä Tullin turvasähköposti Asiakkaan ohje www.tulli.fi versio 2.2 8.1.2015 Korvaa version 2.1 22.5.2014 Tullin turvasähköposti Tulli lähettää sinulle sähköpostiviestin salattuna silloin, kun viesti tai sen

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

Rotujärjestötehtäviä yhdistys hoitaa vuonna 2015 seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti:

Rotujärjestötehtäviä yhdistys hoitaa vuonna 2015 seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti: KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 Yleistä Kultaistennoutajien rotujärjestönä yhdistyksen tärkein tehtävä on kultaistennoutajien jalostuksen ohjaus. Yhdistys järjestää

Lisätiedot

Käytännön toimintaa rodun elinvoimaisuuden eteen

Käytännön toimintaa rodun elinvoimaisuuden eteen Käytännön toimintaa rodun elinvoimaisuuden eteen Pilottiprojekti tuo rotaatiojalostuksen koiranjalostukseen Katariina Mäki Koirien perinnölliset sairaudet puhuttavat yhä enemmän ja perinteisille jalostustavoille

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

Miten edunvalvoja rekisteröidään?

Miten edunvalvoja rekisteröidään? Miten edunvalvoja rekisteröidään? Rekisteröintimenettely: konsultti- ja lakiasiaintoimistot, jotka harjoittavat edunvalvontaa EU:n toimielimissä 1. Esittely Rekisteröinti aloitetaan valitsemalla kotisivun

Lisätiedot

Miten kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI edistää koirien terveyttä?

Miten kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI edistää koirien terveyttä? Miten kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI edistää koirien terveyttä? Katariina Mäki kesäkuu 2012 Ruotsalainen eläinlääketieteen professori Åke Hedhammar kirjoittaa kesällä 2011 ilmestyneessä Veterinary

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot