Aksilan Alueuutiset 2/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aksilan Alueuutiset 2/2014"

Transkriptio

1 Aksilan Alueuutiset 2/2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila Tässä numerossa: Ismo Anttila väitteli sydäntutkimuksesta 2 Sydänpäivä.. 3 Terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaosaaminen tutkimuksen aiheena..5 Kasvukäyräkoulutus. 6 Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan ravitsemisohjaus..6 OIOS-hanke ja Palvelukartta 7 Tarja Tenkula aloitti hoitotyön kliinisenä asiantuntijana.. 9 Alueelliset hoitopolut kaikkien käytössä EPSHP intrassa..10 Kaappaa kasvis! Nivelrikon kanssa ei tarvitse kipuilla yksin..14

2 ISMO ANTTILA VÄITTELI LEPO-EKG:SSÄ HAVAITTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA KUOLLEISUUTEEN Seinäjoen keskussairaalassa sisätautien klinikassa työskentelevä sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Ismo Anttila väitteli kesäkuussa suomalaiseen Terveys aineistoon perustuen Iepo-EKG muutosten yhteydestä kuolleisuuteen kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksen mukaan kaikki tutkitut ekg-muutokset heikentävät merkittävästi tutkittujen ennustetta. Tutkimuksessa osoitettiin hitaasti nousevan R-aallon olevan verraten yleinen erityisesti naisilla (esiintyvyys 7,8 %, miehillä 2,7 %). Naisilla kyseinen muutos kaksinkertaisti sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman kokonaiskuolleisuuden. Ismo Anttilan tutkimus on ensimmäinen, joka raportoi myös avrkytkennässä esiintyvän positiivisen T- aallon ennustavan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden lisääntymistä sekä naisilla että miehillä. Muutos havaittiin 2,3 %:lla miehistä ja naisista. Terveys 2000-aineistoon perustuen väitöskirjassa esitetään ajankohtaista tietoa myös sairastettuun sydäninfarktiin sekä eteisvärinään liittyvästä kuolleisuudesta 2000-luvulla. Aiemmin sairastettuun sydäninfarktiin liittyvä kuolleisuus oli yli 40 % kahdeksan vuoden seurannassa. Oireettoman, vain EKG:ssä havaittavan sydäninfarktin kuolemanriski oli vieläkin suurempi. Tutkimus osoitti myös, että eteisvärinään liittyi edelleen hälyttävän suuri kuolleisuus. Yli 50 % miehistä ja jopa 70 % naisista, joilla tutkimuksen alkaessa oli eteisvärinä, menehtyi kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Ismo Anttila sai tutkimukseensa rahoitusta seinäjokisen Signe Niemistön nimeä kantavalta säätiöltä. Signe Niemistö menetti ainoan poikansa äkillisesti sydäninfarktiin. Äidin toiveena oli edistää sydäntauteihin liittyvää tutkimusta Etelä-Pohjanmaalla. Ismo Anttila iloitsee, että pystyi vastaamaan tähän toiveeseen. Aksilan Alueuutiset 1/2014 2

3 SYDÄNPÄIVÄ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toiminut Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työryhmä järjestää Sydänpäivän klo Seinäjoen keskussairaalan isossa auditoriossa. Päivän punaisena lankana on potilasohjaus ja sen jatkumo läpi organisaatiorajojen. Koulutuspäivä on ilmainen ja sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit. Lounas on omakustanteinen Aamukahvi ja ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen Avaus Tilaisuuden puheenjohtaja, ylilääkäri Matti Kotila Syrämmestä ottaa Ylilääkäri Matti Kotila, EPSHP Jotakin tarttis teherä Koronaaritaudin invasiivinen hoito Osastonylilääkäri Antti-Pekka Annala, EPSHP Jaloittelutauko Uuteen nousuun. Sydänhoitajien ja fysioterapeutin puheenvuorot Mika Haapoja 6tk, Aulikki Pöllänen, Aino Mäenpää ja Maivi Lepistö EPSHP Lounas (omakustanteinen). Näyttelyyn tutustumista, mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen Yhteinen potilas, yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelma Sairaanhoitaja Sari Ketola, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin tarjoama tuki toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen Toimiva Tulppa-ryhmä Tuire Hautanen, KY Kaksineuvoinen Kahvi Cordus cardio -sydänkuntoutusjakso Osastonylilääkäri Maire Rantala, EPSHP Päätössanat Lääkäri Pentti Kalliola, Lapuan terveyskeskus Ilmoittautuminen 3.11.mennessä https://www.webropolsurveys.com/s/ee0b7d7564b82441.par Lisätiedot Aksilan Alueuutiset 1/2014 3

4 Elämää eteisvärinän kanssa Aika: Tiistai kello Paikka: Kampustalon Seinäjoki sali, Kalevankatu 35 Tilaisuuteen on vapaa pääsy Aulatilassa opetellaan tunnustelemaan omaa pulssia Seinäjoki salissa Avaussanat Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen Eteisvärinän tunnistaminen ja potilaan hoitosuunnitelma, ylilääkäri, vastuualuejohtaja Vesa Virtanen, Tays Sydänsairaala Eteisvärinäpotilaan hoito, osastonylilääkäri Heikki Mäkynen Tays Sydänsairaala Eteisvärinäpotilas terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkäri Anna-Maija Koivukoski ja sairaanhoitaja Johanna Rajala Seinäjoki Keskustelua ja kysymyksiä Tilaisuuden järjestäjät: Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri Tilaisuuden tukija: Aksilan Alueuutiset 1/2014 4

5 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN LIIKUNTAOSAAMINEN TUTKIMUKSEN AIHEENA Johanna Kuivaniemi on tutkinut pro gradu -työssään Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella alueen ammattilaisten liikuntaneuvontaan liittyvää osaamista ja arvotusta. Tutkimuksella selvitettiin ammattilaisten aikaisempaa koulutuspohjaa liikuntaneuvonnasta sekä sitä, miten tärkeäksi liikuntaneuvonta koetaan asiakastyössä. Myös liikuntaneuvontaan liittyvän koulutuksen ja tuen tarpeita kysyttiin tutkimuksessa. Vastaajia oli 932 sosiaali- ja terveydenhuollosta, sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta edustaen monipuolisesti eri ammattiryhmiä. Mukana oli myös hallinto- ja toimistohenkilöitä. Tulokset osoittivat, että liikuntaneuvontaa pidetään tärkeänä asiakastyössä. Liikuntaneuvontaan liittyvät valmiudet koki puutteellisiksi lähes joka toinen perusterveydenhuollon työntekijöistä ja noin 40 prosenttia erikoissairaanhoidon työntekijöistä. Ammattiryhmien väliltä löytyi eroja ja Kuivaniemi toteaakin, että liikuntaneuvonnan asemaa on vahvistettava muidenkin kuin varsinaista neuvonta- tai vastaanottotyötä tekevien ammattilaisten keskuudessa. Suurin osa vastaajista ilmoitti tarvitsevansa omalle ammattiryhmälle kohdennettua täydennyskoulutusta ja lisätukea aiheeseen liittyen. Johanna Kuivaniemi toteaa tutkimuksessaan, että kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaosaaminen ei ole riittävää asianmukaisen liikuntaneuvonnan toteutuksen kannalta. Sosiaali- ja terveysalan eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sisältöä on kehitettävä niin, että tulevilla ammattilaisilla on jatkossa paremmat valmiudet antaa liikuntaneuvontaa asiakkailleen. Lisää koulutusta Ammattilaisille suunnatut täydennyskoulutukset liikunnan saralta eivät ole Kuivaniemen tutkimuksen mukaan tavoittaneet riittävästi alueen ammattilaisia. Liikuntaneuvontakoulutuksen tulee lähteä liikunnan perusteista ja edetä liikunnan vaikutuksiin ja liikuntaneuvontaan eri sairauksissa. Täydennyskoulutuksiin tulee saada mukaan monipuolisesti eri ammattikuntien edustajia. Tutkimuksen mukaan ammattilaiset tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tietoa liikunnan vaikutuksista ja liikuntaneuvonnasta eri sairauksien yhteydessä. Liikuntaneuvonnasta tarvitaan myös selkeitä ohjeita, palveluketjuja ja neuvontapolkuja. Kuivaniemi toteaa, että toimiva vaihtoehto koulutukseen voi olla myös työyhteisön sisäiset koulutukset esimerkiksi fysioterapeutin toimiessa kouluttajana. Sairaan hyvä liikunta -koulutuskiertue Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on tukenut tutkimuksen valmistelua. Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue Sairaan hyvä liikunta vastaa tutkimuksessa esiin tulleisiin koulutustarpeisiin. Koulutukset starttaavat jo tänä syksynä yhteistoimintaalueittain. Lisätietoja Linkki Johanna Kuivaniemen pro gradu työhön Arja Hyytiän tiivistelmä liikuntaneuvonnan tilanteesta Aksilan Alueuutiset 1/2014 5

6 Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan ravitsemusohjaus Tutkimus- ja kehittämishanke insuliininpuutosdiabetesta sairastavien henkilöiden ravitsemusohjaukseen toteutettiin viime vuonna. Hankkeeseen osallistuivat Seinäjoen keskussairaalan sisätautien ja lastentautien yksiköt, Ähtärin sairaalan sisätautien poliklinikka ja perusterveydenhuolto Ilmajoen, Lapuan ja Seinäjoen alueella. Tavoitteena oli mitata annetun ruokavalio-ohjauksen määrää ja sisältöä, asiakkaan kokemaa tiedon tarvetta diabeteksen eri vaiheissa ja ohjauksen vastaavuutta tarpeeseen yli 15-vuotiailla. Hanke rajattiin koskemaan vain ykköstyypin diabetesta sairastavia potilaita. Suurin osa vastaajista (3/4) oli saanut alkuohjauksen ruokavaliohoitoon. Ohjaus oli annettu useimmiten sekä vastaajalle että hänen vanhemmilleen, mikä kuvaa sairauden ilmaantumisikää lapsuudessa. Jatko-ohjauskertoja oli ravitsemusterapiassa 3,5 ja diabeteshoitajalla 8. Valtaosa koki saaneensa riittävää ohjausta. Ohjauksen sisällöistä tärkeimpänä vastaajat pitivät hiilihydraattien laskemista, ateriarytmiä, rasvan määrää ja laatua, energiansaantia ja herkkujen sekä proteiinien sallittua määrää. Ruokavalio-ohjaus koettiin erittäin tai melko tarpeelliseksi. Vastaajat kokivat saaneensa eniten hyötyä hiilihydraattilaskennan opettamisesta liittyen myös erityistilanteisiin kuten ruokailuun ravintolassa, alkoholiin ja diabetekseen sekä tavallisen sokerin käyttöön. Ohjaus liittyen hypoglykemian korjaamiseen ja liikunnan merkitykseen koettiin tärkeänä. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa saatu palaute oli, että kahden tai kolmen vuoden välein tapahtuva ravitsemusterapeutin antama ohjaus ja tietojen päivitys on tarpeen. Alkuohjaus toimii hyvin tälläkin hetkellä, mutta jatko-ohjaus jää monelta saamatta. Ravitsemusterapeutin antama ohjaus on erityisen tärkeää huonossa hoitotasapainossa oleville tyypin I diabeetikoille sekä niille potilaille, joiden insuliinihoito on muuttumassa. Mikäli diabeetikolla on myös ruokavaliohoitoa vaativia muita sairauksia tai diabeetikon suunnitelmissa on raskaus, on potilas syytä lähettää ravitsemusterapeutin puheille. Seinäjoen keskussairaalassa ravitsemusterapiapalvelut ovat tarjolla kaikille talon potilaita hoitaville yksiköille. Ajanvaraus tapahtuu lääkärin lähetteen perusteella. Maakunnassa hyviksi havaittuja käytäntöjä ovat yksilöohjauksen ohella erilaiset ryhmäohjaukset kuten tietopäivät. Teksti: ravitsemusterapeutti Soili Alanne (muokattu). Aksilan Alueuutiset 1/2014 6

7 OIOS-hanke Jatkohoitoa tarvitseva potilas kerralla oikeaan osoitteeseen Ihmisläheiset tavoitteet EPSHP Aksilan koordinoiman OIOS-hankkeen ( Oikia Osoote ) tavoitteena on ollut luoda alueelle yhtenäinen käytäntö potilaan jatkohoitoon siirtymisessä. Onnistuneen kotiutuksen ja potilaiden kotona selviytymisen edellytyksiä ovat yhteiset hoitoperiaatteet, hyvä tiedonkulku ja toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Potilaalle halutaan tarjota paremmat mahdollisuudet hyvin suunniteltuun kotiutukseen, ettei häntä tarvitsisi lähettää varmuuden vuoksi esimerkiksi tk:n vuodeosastolle, jos varsinainen hoitopaikkakin kykenee tarjoamaan potilaan tarvitseman avun. Mukana on ollut runsaslukuinen ja moniammatillinen joukko sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia ympäri maakuntaa. Vaikka hanke on virallisesti ohi, hienot tulokset velvoittavat jatkamaan hyvään vauhtiin päässyttä kehittämistyötä. Hanke poiki yhteistyöryhmät, jotka ovat kehittäneet lääkitystietojen siirtymistä, tiedon siirtymistä hoitopaikkojen välillä, hyvän jatkohoitoon siirtymisen käytäntöä ja kartoittaneet hoitopaikkojen mahdollisuuksia hoitaa. Organisaatioiden OIOS-kummit jatkavat ideologian levittämistä työpaikoillaan. Palvelukartta intran etusivulla Hankkeen tuotoksena on syntynyt mm. hoitohenkilökunnan arkityötä helpottamaan luotu palvelukartta. Palvelukartta löytyy EPSHP Intran etusivulta, jossa se on kaikkien maakunnan ammattilaisten käytettävissä. Maakunnasta EPSHP intraan pääsee osoitteella w3.epshp.fi. Palvelukartasta löytyvät mm. maakunnan eri hoitopaikkojen yhteystiedot ja hoitomahdollisuudet (hoitohenkilökunta, lääkärin saatavuus, mm. iv-lääkitysten antomahdollisuudet). Aksilan Alueuutiset 1/2014 7

8 OIOS-Palvelukartan voi myös hakea omalle henkilökohtaiselle intran työpöydälleen pikakuvakkeeksi. Palvelukartasta yhteistoiminta-alueen nimeä klikkaamalla esiin tulee valikko, joka kertoo millaisia hoito- ja hoivapalveluita kyseisellä yhteistoiminta-alueella on saatavana. Esillä on mm. terveyskeskusten osastot, tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen paikat sekä kotisairaanhoidon saatavuus. Sivuilta löytyvät myös paikalliset erikoissairaanhoidon poliklinikat yhteystietoineen sekä mm. laboratorion ja hoitotarvikejakelun tiedot. Palvelukartta ei sisällä mielenterveys-, päihdeeikä vammaispalvelun paikkoja. Palvelukartta säästää toimiessaan selvää rahaa ja on hyvä, käyttökelpoinen työkalu jokapäiväiseen työhön kotiutusta suunniteltaessa. Suorat puhelinnumerot helpottavat yhteydenottoa jatkohoitopaikkaan ja mm. ivlääkitysmahdollisuudet näkee yhdellä silmäyksellä. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila huolehtii Palvelukartan päivittämisestä säännöllisesti. Käyttäjiä pyydetään lähettämään mahdolliset vanhentuneet tiedot/korjaukset osoitteeseen Aksilan Alueuutiset 1/2014 8

9 TARJA TENKULA ALOITTI HOITOTYÖN KLIINISENÄ ASIANTUNTIJANA Aksilan väki sai riveihinsä kauan odotettua vahvistusta, kun sairaanhoitaja, TtM Tarja Tenkula aloitti hoitotyön kliinisenä asiantuntijana Tarja tuli Aksilaan konservatiivisen toimintaalueen ylihoitajan paikalle vuoden alusta siirtyneen Teija Ollikaisen tilalle. Tein paluun juurille, ja kotiinpaluu on ollut helppo, sanoo Tarja. Tarja on alun perin Seinäjoen tyttöjä ja monelle tuttu kasvo. Helsingissä hän on asunut ja työskennellyt vuodesta Lastensairaanhoitajaksi erikoistunut nainen on työskennellyt mm. Lastenklinikalla elinsiirtohoitajana sekä tutkimushoitajana lapsuusiän diabeteksen ennaltaehkäisyn tutkimusprojektissa (TRIGR). Viimeisin meriitti työuralta on osastonhoitajan pesti Malmin sairaalassa, jossa hän on viimeisimmän tutkinnon valmistuttua työskennellyt myös ylihoitajan sijaisuuksissa. Kunnallispoliitikkona Helsingissä pitkään toiminut Tarja on päässyt myös päättäjän asemassa suunnittelemaan ja toteuttamaan mm. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistämistä vuonna Uudistuksessa luotiin innovatiivisesti uutta ja saimme aikaan upean mallin. Viime vuosi osoitti, että valitsemamme suunta oli oikea. Rohkeista ratkaisuista on saatu jo huomata merkittäviä synergiaetuja. Aksilan työn Tarja odottaa tarjoavan alueella hyvän näköalapaikan mm. tulevaan soteuudistukseen. Sote-uudistus antaa meille loistavan mahdollisuuden yhteistyön syventämiseen sosiaalitoimen kanssa. Minulle yhteistyö ja yhteistoiminta ovat tärkeitä asioita. Niitä sekä aidoissa yhteistyöverkostoissa toimimista haluan korostaa. Hoitoketjutyö tulee olemaan Tarjan päätehtävä ja hän iloitsee, että saa siihen työparikseen pian valittavan lääkärin. Alueella on tehty paljon hyvää kehittämistyötä mm. Potku-hankkeessa ja OIOShankkeessa. On aikaansaatu hyviä verkostoja. Niitä ylläpidetään ja hyödynnetään tulevassakin hoitoketjujen kehittämistyössä, sanoo Tarja. Aksilan Alueuutiset 1/2014 9

10 Alueelliset hoitopolut kaikkien käytössä EPSHP intrassa Yhteisen asiakkaan hoito sujuvaksi yhdessä sopien Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan yhtenä tehtävänä on kehittää potilaiden hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuja alueellisesti yhteneväisiksi, sujuviksi sekä tehokkaiksi. Työn paineissa ja kiireissä terveydenhuollon ammattilaiset haluavat hoitaa oman tonttinsa mahdollisimman hyvin. Mikäli prosessit on saatu jo hiottua sujuviksi, ei niihin tarvitse kiinnittää paljonkaan huomiota. Aina näin onnellisesti ei kuitenkaan ole, vaan potilaan hoitopolku ja varsinkin siirtymät perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja toisin päin saattavat olla turhan mutkaisia ja pitää sisällään epätietoisuutta ja päällekkäisyyttä, Lean-ajattelun mukaan hukkaa. Ammattilaiset eivät tunne toisen organisaation käytäntöjä eivätkä samaa potilasta toisessa päässä hoitavaa kollegaa. Lisäksi alueen seitsemän yhteistoiminta-alueen käytännöt vaihtelevat, joten erikoissairaanhoidon päästä katsottuna paletti voi olla melko monimutkainen. Hoitoketjujen aiheet nousevat käytännön tarpeista ja niitä voi ehdottaa kuka tahansa. Ensin kannattaa keskustella omassa yksikössä esiin nousseesta kehittämisen tarpeesta ja tämän jälkeen ottaa yhteyttä Aksilan väkeen. Hoitoketjutyön koordinoinnista Aksilassa vastaa Tarja Tenkula (tarja.tenkula(at)epshp.fi), eri työryhmiin voivat osallistua muutkin tiimin jäsenet oman osaamisalueen mukaan. Hoitoketjutyössä painotetaan paljon voimavaroja kuluttavia kansansairauksia ja näihin liittyvien prosessien hiomista. Aiheet, joita lähdetään työstämään, sovitaan Aksilan ohjausryhmässä, joka koostuu yhteistoiminta-alueiden johdosta sekä EPSHP johdosta ja toiminta-aluejohtajista. Työskentelyn tapa Aksilan rooli hoitoketjutyössä on koota työryhmä aiheen parhaista asiantuntijoista moniammatillisesti ja joka alue huomioiden. Puheenjohtaja valitaan työryhmän keskuudesta. Työryhmätyöskentelyssä pyritään sopimaan yhteinen toimintatapa perusterveydenhuollon käytännöissä sekä työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Potilaan siirtyminen organisaatiosta toiseen pyritään saamaan mahdollisimman sujuvaksi ja varmistaa tiedon kulkeminen. Hoitoketjutyöhön Aksilasta nimetty henkilö kutsuu kokoukset koolle ja työstää aihetta kokousten väliaikana, puheenjohtajan tai työryhmän jäsenen asiantuntemukseen tukeutuen. Kokousten määrä pyritään pitämään minimissä. Hoitoketjuja on tehty tunnetuiksi käytännön toimijoille eri tavoin. Valmiit hoitoketjut esitellään Aksilan ohjausryhmässä, jossa ne myös hyväksytään. Ylin johto saa tiedon tätä kautta. Alueilla voidaan järjestää kierros yhteistoiminta-alueittain, joissa kerrotaan uusista, yhdessä sovituista käytännöistä. Hoitoketjuja voidaan esitellä myös koulutuspäivien yhteydessä, kuten syksyn Lapsen ja nuoren kasvu koulutus, jonka yhteydessä esitellään lasten painopolkua tai Sydänpäivä , jossa tuodaan koulutuspäivän lomassa tutuksi valmistumassa oleva Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen hoitoketju. Kuinka ne löytää? Tällä hetkellä hoitoketjuja kuvataan tekstimuodon lisäksi käyttäen power point ohjelmaa ja diaesitysmuotoa, jolloin hoitokartta toimii klikkaamalla. Osa hoitokartoista on myös potilastietojärjestelmässä, mutta käytettävyysongelmista johtuen ne löytyvät parhaiten EPSHP intrasta (maakunnasta osoitteella w3.epshp.fi) -> Prosessit ja hoito-ohjeet -> Alueelliset hoitoketjut. Aksilan Alueuutiset 1/

11 Kaappaa kasvis! kampanjaviikkoa vietetään tänä vuonna jo seitsemättä kertaa viikolla 39, jolloin kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan. Kampanjaviikko haastaa alakoulut ja alakoululaisten perheet tutustumaan erilaisiin kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin sekä lisäämään kasvisten määrää päivittäisessä ruokailussa. Kaappaa kasvis! viikolla oppilaat keräävät kasviskourallisia omaan keräilykorttiinsa. Kaapatut kasviskouralliset merkitään luokan yhteiseen tulostauluun ja lopuksi kootaan viikon ajalta kasvisannosten keskiarvo. Opetukseen ja viikon toimintaan integroidaan koulun omien mahdollisuuksien mukaan laajasti kasvisteemaa. Tänä vuonna Kaappaa kasvis! on saanut myös uudet nettisivut osoitteessa Sieltä löytyy vinkkejä kasvisten lisäämiseen arkiruokaan, reseptejä, ohjeita einesten tuunaamiseen ja paljon muuta. Kaappaa kasvis! Kasvisräppi paprikat tanssivat lautasella hip hoppii/ mutta entäs parsakaali, mihin väliin se sopii lanttu ja nauris heittävät kuperkeikkaa/ äiti ihmettelee kurkkuu, miten tän nyt leikkaa palsternakka odottaa kovasti uuniin pääsyä/ äiti meinaa jo vähän pilkkomiseen väsyä on porkkana haarukassa päätymässä suuhun/ vaan minne menee tomaatti, ei kai ainakaan kuuhun kasviksii kaapataan monta kourallista päivässä/ eikä mikään meitä enempää ottamasta estä Kaappaa kasvis! viikko järjestetään tänäkin vuonna/ alakoulut valmiudessa täältä me tullaan! vinkit viikon viettoon saat Aksilasta/ käy siis nettisivujamme kurkkaamassa Teksti: Jaana Ahola Aksilan Alueuutiset 1/

12 NIVELRIKON KANSSA EI TARVITSE KIPUILLA YKSIN Suomen Nivelyhdistys on valtakunnallinen, erityisesti nivelrikkoisten ja tekonivelleikattujen asiaa ajava yhdistys. Yksi tärkeä Nivelyhdistyksen toimintamuoto on vertaistuki, jota järjestetään jo yli 50 paikkakunnalla. Kaikille avoimet nivelpiirit kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa, niin myös Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella. Nivelpiirien toimintaa pyörittävät vapaaehtoiset ohjaajat, jotka järjestävät ryhmille kokoontumistilat ja ohjelmaa sekä tiedottavat ryhmien toiminnasta esimerkiksi paikallislehtien järjestöpalstoilla. Anneli Huhtakangas on tehnyt vapaaehtoistyötä Ilmajoen nivelpiirin ohjaajana jo useita vuosia. Vertaistuki ja oikea tieto helpottavat Annelille nivelpiirin ohjaajana toimiminen on tärkeää, sillä keskustelut ryhmässä käyvien ihmisten kanssa antavat paljon myös ohjaajalle itselleen. Kokemuksesta Anneli tietää, että nivelpiiri on tärkeä juttu myös monille nivelpiirissä kävijöille. Itse sairastuin nivelrikkoon 44-vuotiaana. Nyt olen elänyt nivelrikon kanssa jo 22 vuotta, kertoo Anneli, jolle on laitettu molempiin polviin puolitekonivelet yhdeksän vuotta sitten. Pitkään aikaan en tiennyt Suomen Nivelyhdistyksen olemassaolostakaan, vaikka olin terveyskeskuksessa töissä. Aivan itku pääsi, kun näin ensimmäisen kerran Suomen Nivelyhdistyksen julkaiseman Niveltieto-lehden. Ajattelin, miten elämäni olisi ollut erilaista, jos olisin tiennyt tästä! Tietäen, miten kovasti olisi varsinkin sairauden alkutaipaleella itse kaivannut vertaistukea ja tietoa nivelrikosta, Anneli oli hyvin valmis käynnistämään Ilmajoelle oman nivelpiirin ja ryhtymään sen ohjaajaksi. Nykyään nivelpiiritoiminta on kiinteä osa Annelin muutoinkin aktiivista elämää. Ryhmäläisten kokemuksista saan vertaistukea itsekin. Nivelpiirien kokoontumisissa jokainen on iloinen sen puolesta, joka on esimerkiksi päässyt leikkaukseen. Aina on kiva puhua näistä nivelrikkoon liittyvistä asioista yhdessä, eikä puheenaiheiden tarvitse olla edes mitään isoja käänteitä. Vertaistuen ja keskustelun ohella nivelpiirissä kävijöille on usein tarjolla myös hyödyllistä tietoa ja ohjelmaa. Viime keväänä piirimme kävi esimerkiksi vierailulla Kaustisen kansanlääkintäkeskuksessa, Anneli kertoo. Nivelpiirissä on käynyt myös asiantuntijavierailijoita, kuten fysioterapeutteja, sairaanhoitajia, suuhygienisti, ravintoterapeutti, apteekkari, jalkojenhoitaja ja muistihoitaja. Mahdollisuuksien mukaan myös liikutaan yhdessä, sillä liikehän on tunnetusti nivelrikon paras lääke. Asiantuntijavieraita ja jumppatuokioita Kauhajoella nivelpiirin ohjaajina toimivat kaksi Eilaa, Eilat Kuuttinen ja Kujanpää. Kauhajoen nivelpiiritapaamiset rakentuvat yleensä asiantuntija-alustusten ympärille. Nivelpiiriläiset ovat saaneet tietoa muun muassa nivelterveyteen vaikuttavista lääkkeistä, luontaistuotteista, jalkojen hoidosta, tasapainon harjoittamisesta, rentoutustekniikoista sekä muistiin liittyvistä asioista. Kokoontumisissa on käsitelty myös henkistä hyvinvointia ja jaksamista, kivunhoitoa, kosmetiikkaasioita ja fysioterapian eri muotoja. Myös nivelystävällistä jumppaa on harjoiteltu yhdessä. Tasapaino- ja liikunta-asioita nivelpiiriläisille on voinut esitellä Eila Kuuttinen itse, koska hän työskentelee Kauhajoen terveyskeskuksen fysioterapian kuntohoitajana. Pieni jumppatuokio onkin piristänyt nivelpiirin kokoontumisia lähes poikkeuksetta. Toisinaan myös retkeillään porukalla. Viime keväänä nivelpiiri toteutti päiväretken Härmän kuntokeskukseen sekä luontoretken, jolla myös nautittiin grillin antimista. Aksilan Alueuutiset 1/

13 Piirissämme käy paljon yksinäisiä ihmisiä, esimerkiksi leskiä, joten varmasti heille on tärkeää jo pelkästään tavata muita ihmisiä. Samalla on mukavaa, että olemme saaneet jaettua hyvää tietoakin, kertoo Eila Kuuttinen. Lisätietoja Suomen Nivelyhdistyksestä ja nivelpiirien kokoontumisista löytyy osoitteesta Asiantuntijoiden laatima nivelrikko-opas Kumppanina NIVELRIKKO Näin tulen toimeen löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta Samasta osoitteesta sen paperiversiota voi myös tilata maksutta terveydenhuollon yksiköihin. Teksti: Katri Kovasiipi Päivän paukahrus: Pikku Topilta otettiin kerran verikoe. Näytteenottaja kertoili parhaansa mukaan, että vähän kipua tuntuu, ehkä hyttysen piston verran. Pikkupoika ei näytettä otettaessa inahtanutkaan, mutta pois lähtiessään kääntyi ovella ja sanoi: Kyllä olis kamalaa, jos ulkona olis tuommosia hyttysiä. Aksilan Alueuutiset 1/

14 Tupakasta vieroituksen ryhmänohjauskoulutus Aika klo (7 t) Ilmoittautuminen klo , kahvi klo , lounas (omalla kustannuksella) klo , tauko klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Sisältö Kouluttajat Järjestäjä Hinta Lisätietoja Ilmoittautuminen Seinäjoki, Koskenalantie 16, Mediwestin auditorio Terveydenhuollon ammattilaiset Osallistujat saavat hyvät perusvalmiudet yksilöohjauksen lisäksi myös tupakasta vieroituksen ryhmänohjaukseen. Ajankohtaiskatsaus alueen väestön tupakointiin/savuttomuuden edistämiseen Tupakkariippuvuus fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen koukku Käypä hoito -suositus tupakoinnin lopettamisen tukena - nikotiinikorvaus- ja lääkehoito - harjoituksia asiakasesimerkkien avulla Motivoiva vieroitusvalmennus ryhmässä - esimerkki vaiheittain etenevästä ryhmäohjelmasta - harjoitus: osallistujat suunnittelevat tupakasta vieroituksen ryhmäohjauksen omalle toimipaikalleen Karin Iivonen, vieroitusohjaaja/kouluttaja Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö- Aksila, EPSHP Koulutus on osallistujille maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua. Lounas on omakustanteinen. ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta-Maija Luhta, ja puh viimeistään s-posti: tai puh , tai Pyydämme mainitsemaan erityisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessä. Aksilan Alueuutiset 1/

15 Ravitsemushoidon vaikuttavuus ja vajaaravitsemus Torstaina klo 12:00 16:15 Seinäjoen keskussairaala, Iso luentosali Koulutus on tarkoitettu ravitsemushoidon asiantuntijoille kuten lääkäreille, hoitotyön johdon edustajille, sosiaali- ja terveystoimialan johdon edustajille ja hoitohenkilöstölle. Koulutus on osallistujille maksuton ja sen järjestävät Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila ja Ravitsemusterapiayksikkö. Ravitsemustilan turvaaminen on laadukkaan hoidon perusta. Vajaaravitsemus vaikuttaa merkittävästi hoitotuloksiin, asiakkaan elämänlaatuun, lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja hoitamattomana siitä kertyy merkittäviä kustannuksia. Ohjelma 12:00 Avaus ylilääkäri Matti Rekiaro, Aksila, EPSHP 12:10 Ravitsemushoidon erityiskysymykset gastrokirurgian osastonylilääkäri Juha Saarnio, OYS 13:15 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito ravitsemusterapeutti Helena Orell-Kotikangas, HUS 14:00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14:30 Vajaaravitsemus on kallista vajaaravitsemuksen kustannukset tutkija, ravitsemusterapeutti Soili Alanne, EPSHP 15:30 Tehostettu ruokavalio enemmän vähemmällä ravitsemispäällikkö Kaija Mäkelä ja ravitsemusterapeutti Sofia Eklund, EPSHP 16:15 Tilaisuus päättyy Koulutus on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset mennessä https://www.webropolsurveys.com/s/6fdc7ec1c par Lisätietoja Arja Alanko, ravitsemusasiantuntija Aksila perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö p Aksilan Alueuutiset 1/

16 Lapsen ja nuoren kasvu Aika Klo (4 t) Ilmoittautuminen klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Koskenalantie 17, A-auditorio Lasten, nuorten ja perheiden hoitoon osallistuvat terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit ja muut ammattihenkilöt (esim. fysioterapeutit ja ravitsemusterapeutit) avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutus vahvistaa osallistujien valmiuksia arvioida lapsen ja nuoren kasvua uusimman tiedon valossa ja tukee kysyä havaita tilanteet, jotka vaativat lisäselvityksiä tai muita toimenpiteitä. OHJELMA Klo Avaus Uudet kasvukäyrät LL, tutkija Antti Saari, KYS, Itä-Suomen yliopisto Kahvi Lapsen ja nuoren kasvu LT, lastenendokrinologi Taina Mustila, EPSHP Lasten ja nuorten painopolku LT, lastenendokrinologi Anne-Maarit Suomi, EPSHP OTSIKKO Koulutuksen järjestäjät ovat perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila yhteistyössä EPSHP:n lastentautien yksikön kanssa. Hinta Lisätietoja Koulutus on osallistujille maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua. Suunnittelusihteeri Riikka Västi, EPSHP, puh , s-posti ja suunnittelija Tuula Salo, SeAMK, puh , s-posti Ilmoittautuminen koulutukseen viimeistään s-posti: tai puh , tai Pyydämme mainitsemaan erityisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessä. Aksilan Alueuutiset 1/

17 Aksilan Alueuutiset 1/

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

AKSILAN ALUEUUTISET 2/2012

AKSILAN ALUEUUTISET 2/2012 AKSILAN ALUEUUTISET 2/2012 Riikka Västi, suunnittelusihteeri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila Elokuinen tervehdys Aksilasta! Alkusyksyn kirpeät

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

AKSILAN ALUEUUTISET 1/2012

AKSILAN ALUEUUTISET 1/2012 AKSILAN ALUEUUTISET 1/2012 Aksilan esittely, s.3 Alueella tapahtuu, s.4 Ehkäise tapaturmathanke, s.5 Ketjulähetti-toiminta, s.6 Aurinkoinen tervehdys Aksilasta! Olet tutustumassa kaikkien aikojen ensimmäiseen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena to 5.5.2011 klo 9.30 16.00, Mediteknia, auditorio, Yliopistonranta

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kotikuntoutustyöryhmä

Kotikuntoutustyöryhmä Kotikuntoutustyöryhmä Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki,siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen,

Lisätiedot

Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tilannekartoitus 2013 ja moniammatillisen henkilöstön liikuntaneuvontaan liittyvät koulutustarpeet Tiivistelmä TtM Johanna

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

TYÖPAJA: HYVÄ, HUONO OPPIKIRJA

TYÖPAJA: HYVÄ, HUONO OPPIKIRJA Jakelussa mainituille Miten huomioida oppimisvaikeudet oppikirjatyöskentelyssä? Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään kolmeen samansisältöiseen koulutukseen tiistaina 22.3.2011 klo

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3 TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) (lomake myös osoitteessa: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10167&contentlan=1) TERVEYSKESKUS/ KOULUTUSVASTAAVA LÄÄKÄRI: Kuusiokuntien

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT KUTSU ESAVI/911/05.12.01/2017 Etelä-Suomi 26.1.2017 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennusseminaariin 2. 3.3.2017

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopisto Hammaslääketieteen laitos Mielenterveystyön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Tupakastavieroitusklinikoiden verkosto koko maahan? 4.4.2017 Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot