Aksilan Alueuutiset 2/2014

Transkriptio

1 Aksilan Alueuutiset 2/2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila Tässä numerossa: Ismo Anttila väitteli sydäntutkimuksesta 2 Sydänpäivä.. 3 Terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaosaaminen tutkimuksen aiheena..5 Kasvukäyräkoulutus. 6 Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan ravitsemisohjaus..6 OIOS-hanke ja Palvelukartta 7 Tarja Tenkula aloitti hoitotyön kliinisenä asiantuntijana.. 9 Alueelliset hoitopolut kaikkien käytössä EPSHP intrassa..10 Kaappaa kasvis! Nivelrikon kanssa ei tarvitse kipuilla yksin..14 aksila@epshp.fi

2 ISMO ANTTILA VÄITTELI LEPO-EKG:SSÄ HAVAITTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA KUOLLEISUUTEEN Seinäjoen keskussairaalassa sisätautien klinikassa työskentelevä sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Ismo Anttila väitteli kesäkuussa suomalaiseen Terveys aineistoon perustuen Iepo-EKG muutosten yhteydestä kuolleisuuteen kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksen mukaan kaikki tutkitut ekg-muutokset heikentävät merkittävästi tutkittujen ennustetta. Tutkimuksessa osoitettiin hitaasti nousevan R-aallon olevan verraten yleinen erityisesti naisilla (esiintyvyys 7,8 %, miehillä 2,7 %). Naisilla kyseinen muutos kaksinkertaisti sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman kokonaiskuolleisuuden. Ismo Anttilan tutkimus on ensimmäinen, joka raportoi myös avrkytkennässä esiintyvän positiivisen T- aallon ennustavan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden lisääntymistä sekä naisilla että miehillä. Muutos havaittiin 2,3 %:lla miehistä ja naisista. Terveys 2000-aineistoon perustuen väitöskirjassa esitetään ajankohtaista tietoa myös sairastettuun sydäninfarktiin sekä eteisvärinään liittyvästä kuolleisuudesta 2000-luvulla. Aiemmin sairastettuun sydäninfarktiin liittyvä kuolleisuus oli yli 40 % kahdeksan vuoden seurannassa. Oireettoman, vain EKG:ssä havaittavan sydäninfarktin kuolemanriski oli vieläkin suurempi. Tutkimus osoitti myös, että eteisvärinään liittyi edelleen hälyttävän suuri kuolleisuus. Yli 50 % miehistä ja jopa 70 % naisista, joilla tutkimuksen alkaessa oli eteisvärinä, menehtyi kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Ismo Anttila sai tutkimukseensa rahoitusta seinäjokisen Signe Niemistön nimeä kantavalta säätiöltä. Signe Niemistö menetti ainoan poikansa äkillisesti sydäninfarktiin. Äidin toiveena oli edistää sydäntauteihin liittyvää tutkimusta Etelä-Pohjanmaalla. Ismo Anttila iloitsee, että pystyi vastaamaan tähän toiveeseen. Aksilan Alueuutiset 1/2014 2

3 SYDÄNPÄIVÄ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toiminut Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työryhmä järjestää Sydänpäivän klo Seinäjoen keskussairaalan isossa auditoriossa. Päivän punaisena lankana on potilasohjaus ja sen jatkumo läpi organisaatiorajojen. Koulutuspäivä on ilmainen ja sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit. Lounas on omakustanteinen Aamukahvi ja ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen Avaus Tilaisuuden puheenjohtaja, ylilääkäri Matti Kotila Syrämmestä ottaa Ylilääkäri Matti Kotila, EPSHP Jotakin tarttis teherä Koronaaritaudin invasiivinen hoito Osastonylilääkäri Antti-Pekka Annala, EPSHP Jaloittelutauko Uuteen nousuun. Sydänhoitajien ja fysioterapeutin puheenvuorot Mika Haapoja 6tk, Aulikki Pöllänen, Aino Mäenpää ja Maivi Lepistö EPSHP Lounas (omakustanteinen). Näyttelyyn tutustumista, mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen Yhteinen potilas, yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelma Sairaanhoitaja Sari Ketola, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin tarjoama tuki toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen Toimiva Tulppa-ryhmä Tuire Hautanen, KY Kaksineuvoinen Kahvi Cordus cardio -sydänkuntoutusjakso Osastonylilääkäri Maire Rantala, EPSHP Päätössanat Lääkäri Pentti Kalliola, Lapuan terveyskeskus Ilmoittautuminen 3.11.mennessä Lisätiedot Aksilan Alueuutiset 1/2014 3

4 Elämää eteisvärinän kanssa Aika: Tiistai kello Paikka: Kampustalon Seinäjoki sali, Kalevankatu 35 Tilaisuuteen on vapaa pääsy Aulatilassa opetellaan tunnustelemaan omaa pulssia Seinäjoki salissa Avaussanat Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen Eteisvärinän tunnistaminen ja potilaan hoitosuunnitelma, ylilääkäri, vastuualuejohtaja Vesa Virtanen, Tays Sydänsairaala Eteisvärinäpotilaan hoito, osastonylilääkäri Heikki Mäkynen Tays Sydänsairaala Eteisvärinäpotilas terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkäri Anna-Maija Koivukoski ja sairaanhoitaja Johanna Rajala Seinäjoki Keskustelua ja kysymyksiä Tilaisuuden järjestäjät: Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri Tilaisuuden tukija: Aksilan Alueuutiset 1/2014 4

5 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN LIIKUNTAOSAAMINEN TUTKIMUKSEN AIHEENA Johanna Kuivaniemi on tutkinut pro gradu -työssään Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella alueen ammattilaisten liikuntaneuvontaan liittyvää osaamista ja arvotusta. Tutkimuksella selvitettiin ammattilaisten aikaisempaa koulutuspohjaa liikuntaneuvonnasta sekä sitä, miten tärkeäksi liikuntaneuvonta koetaan asiakastyössä. Myös liikuntaneuvontaan liittyvän koulutuksen ja tuen tarpeita kysyttiin tutkimuksessa. Vastaajia oli 932 sosiaali- ja terveydenhuollosta, sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta edustaen monipuolisesti eri ammattiryhmiä. Mukana oli myös hallinto- ja toimistohenkilöitä. Tulokset osoittivat, että liikuntaneuvontaa pidetään tärkeänä asiakastyössä. Liikuntaneuvontaan liittyvät valmiudet koki puutteellisiksi lähes joka toinen perusterveydenhuollon työntekijöistä ja noin 40 prosenttia erikoissairaanhoidon työntekijöistä. Ammattiryhmien väliltä löytyi eroja ja Kuivaniemi toteaakin, että liikuntaneuvonnan asemaa on vahvistettava muidenkin kuin varsinaista neuvonta- tai vastaanottotyötä tekevien ammattilaisten keskuudessa. Suurin osa vastaajista ilmoitti tarvitsevansa omalle ammattiryhmälle kohdennettua täydennyskoulutusta ja lisätukea aiheeseen liittyen. Johanna Kuivaniemi toteaa tutkimuksessaan, että kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaosaaminen ei ole riittävää asianmukaisen liikuntaneuvonnan toteutuksen kannalta. Sosiaali- ja terveysalan eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sisältöä on kehitettävä niin, että tulevilla ammattilaisilla on jatkossa paremmat valmiudet antaa liikuntaneuvontaa asiakkailleen. Lisää koulutusta Ammattilaisille suunnatut täydennyskoulutukset liikunnan saralta eivät ole Kuivaniemen tutkimuksen mukaan tavoittaneet riittävästi alueen ammattilaisia. Liikuntaneuvontakoulutuksen tulee lähteä liikunnan perusteista ja edetä liikunnan vaikutuksiin ja liikuntaneuvontaan eri sairauksissa. Täydennyskoulutuksiin tulee saada mukaan monipuolisesti eri ammattikuntien edustajia. Tutkimuksen mukaan ammattilaiset tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tietoa liikunnan vaikutuksista ja liikuntaneuvonnasta eri sairauksien yhteydessä. Liikuntaneuvonnasta tarvitaan myös selkeitä ohjeita, palveluketjuja ja neuvontapolkuja. Kuivaniemi toteaa, että toimiva vaihtoehto koulutukseen voi olla myös työyhteisön sisäiset koulutukset esimerkiksi fysioterapeutin toimiessa kouluttajana. Sairaan hyvä liikunta -koulutuskiertue Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on tukenut tutkimuksen valmistelua. Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue Sairaan hyvä liikunta vastaa tutkimuksessa esiin tulleisiin koulutustarpeisiin. Koulutukset starttaavat jo tänä syksynä yhteistoimintaalueittain. Lisätietoja Linkki Johanna Kuivaniemen pro gradu työhön Arja Hyytiän tiivistelmä liikuntaneuvonnan tilanteesta Aksilan Alueuutiset 1/2014 5

6 Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan ravitsemusohjaus Tutkimus- ja kehittämishanke insuliininpuutosdiabetesta sairastavien henkilöiden ravitsemusohjaukseen toteutettiin viime vuonna. Hankkeeseen osallistuivat Seinäjoen keskussairaalan sisätautien ja lastentautien yksiköt, Ähtärin sairaalan sisätautien poliklinikka ja perusterveydenhuolto Ilmajoen, Lapuan ja Seinäjoen alueella. Tavoitteena oli mitata annetun ruokavalio-ohjauksen määrää ja sisältöä, asiakkaan kokemaa tiedon tarvetta diabeteksen eri vaiheissa ja ohjauksen vastaavuutta tarpeeseen yli 15-vuotiailla. Hanke rajattiin koskemaan vain ykköstyypin diabetesta sairastavia potilaita. Suurin osa vastaajista (3/4) oli saanut alkuohjauksen ruokavaliohoitoon. Ohjaus oli annettu useimmiten sekä vastaajalle että hänen vanhemmilleen, mikä kuvaa sairauden ilmaantumisikää lapsuudessa. Jatko-ohjauskertoja oli ravitsemusterapiassa 3,5 ja diabeteshoitajalla 8. Valtaosa koki saaneensa riittävää ohjausta. Ohjauksen sisällöistä tärkeimpänä vastaajat pitivät hiilihydraattien laskemista, ateriarytmiä, rasvan määrää ja laatua, energiansaantia ja herkkujen sekä proteiinien sallittua määrää. Ruokavalio-ohjaus koettiin erittäin tai melko tarpeelliseksi. Vastaajat kokivat saaneensa eniten hyötyä hiilihydraattilaskennan opettamisesta liittyen myös erityistilanteisiin kuten ruokailuun ravintolassa, alkoholiin ja diabetekseen sekä tavallisen sokerin käyttöön. Ohjaus liittyen hypoglykemian korjaamiseen ja liikunnan merkitykseen koettiin tärkeänä. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa saatu palaute oli, että kahden tai kolmen vuoden välein tapahtuva ravitsemusterapeutin antama ohjaus ja tietojen päivitys on tarpeen. Alkuohjaus toimii hyvin tälläkin hetkellä, mutta jatko-ohjaus jää monelta saamatta. Ravitsemusterapeutin antama ohjaus on erityisen tärkeää huonossa hoitotasapainossa oleville tyypin I diabeetikoille sekä niille potilaille, joiden insuliinihoito on muuttumassa. Mikäli diabeetikolla on myös ruokavaliohoitoa vaativia muita sairauksia tai diabeetikon suunnitelmissa on raskaus, on potilas syytä lähettää ravitsemusterapeutin puheille. Seinäjoen keskussairaalassa ravitsemusterapiapalvelut ovat tarjolla kaikille talon potilaita hoitaville yksiköille. Ajanvaraus tapahtuu lääkärin lähetteen perusteella. Maakunnassa hyviksi havaittuja käytäntöjä ovat yksilöohjauksen ohella erilaiset ryhmäohjaukset kuten tietopäivät. Teksti: ravitsemusterapeutti Soili Alanne (muokattu). Aksilan Alueuutiset 1/2014 6

7 OIOS-hanke Jatkohoitoa tarvitseva potilas kerralla oikeaan osoitteeseen Ihmisläheiset tavoitteet EPSHP Aksilan koordinoiman OIOS-hankkeen ( Oikia Osoote ) tavoitteena on ollut luoda alueelle yhtenäinen käytäntö potilaan jatkohoitoon siirtymisessä. Onnistuneen kotiutuksen ja potilaiden kotona selviytymisen edellytyksiä ovat yhteiset hoitoperiaatteet, hyvä tiedonkulku ja toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Potilaalle halutaan tarjota paremmat mahdollisuudet hyvin suunniteltuun kotiutukseen, ettei häntä tarvitsisi lähettää varmuuden vuoksi esimerkiksi tk:n vuodeosastolle, jos varsinainen hoitopaikkakin kykenee tarjoamaan potilaan tarvitseman avun. Mukana on ollut runsaslukuinen ja moniammatillinen joukko sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia ympäri maakuntaa. Vaikka hanke on virallisesti ohi, hienot tulokset velvoittavat jatkamaan hyvään vauhtiin päässyttä kehittämistyötä. Hanke poiki yhteistyöryhmät, jotka ovat kehittäneet lääkitystietojen siirtymistä, tiedon siirtymistä hoitopaikkojen välillä, hyvän jatkohoitoon siirtymisen käytäntöä ja kartoittaneet hoitopaikkojen mahdollisuuksia hoitaa. Organisaatioiden OIOS-kummit jatkavat ideologian levittämistä työpaikoillaan. Palvelukartta intran etusivulla Hankkeen tuotoksena on syntynyt mm. hoitohenkilökunnan arkityötä helpottamaan luotu palvelukartta. Palvelukartta löytyy EPSHP Intran etusivulta, jossa se on kaikkien maakunnan ammattilaisten käytettävissä. Maakunnasta EPSHP intraan pääsee osoitteella w3.epshp.fi. Palvelukartasta löytyvät mm. maakunnan eri hoitopaikkojen yhteystiedot ja hoitomahdollisuudet (hoitohenkilökunta, lääkärin saatavuus, mm. iv-lääkitysten antomahdollisuudet). Aksilan Alueuutiset 1/2014 7

8 OIOS-Palvelukartan voi myös hakea omalle henkilökohtaiselle intran työpöydälleen pikakuvakkeeksi. Palvelukartasta yhteistoiminta-alueen nimeä klikkaamalla esiin tulee valikko, joka kertoo millaisia hoito- ja hoivapalveluita kyseisellä yhteistoiminta-alueella on saatavana. Esillä on mm. terveyskeskusten osastot, tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen paikat sekä kotisairaanhoidon saatavuus. Sivuilta löytyvät myös paikalliset erikoissairaanhoidon poliklinikat yhteystietoineen sekä mm. laboratorion ja hoitotarvikejakelun tiedot. Palvelukartta ei sisällä mielenterveys-, päihdeeikä vammaispalvelun paikkoja. Palvelukartta säästää toimiessaan selvää rahaa ja on hyvä, käyttökelpoinen työkalu jokapäiväiseen työhön kotiutusta suunniteltaessa. Suorat puhelinnumerot helpottavat yhteydenottoa jatkohoitopaikkaan ja mm. ivlääkitysmahdollisuudet näkee yhdellä silmäyksellä. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila huolehtii Palvelukartan päivittämisestä säännöllisesti. Käyttäjiä pyydetään lähettämään mahdolliset vanhentuneet tiedot/korjaukset osoitteeseen Aksilan Alueuutiset 1/2014 8

9 TARJA TENKULA ALOITTI HOITOTYÖN KLIINISENÄ ASIANTUNTIJANA Aksilan väki sai riveihinsä kauan odotettua vahvistusta, kun sairaanhoitaja, TtM Tarja Tenkula aloitti hoitotyön kliinisenä asiantuntijana Tarja tuli Aksilaan konservatiivisen toimintaalueen ylihoitajan paikalle vuoden alusta siirtyneen Teija Ollikaisen tilalle. Tein paluun juurille, ja kotiinpaluu on ollut helppo, sanoo Tarja. Tarja on alun perin Seinäjoen tyttöjä ja monelle tuttu kasvo. Helsingissä hän on asunut ja työskennellyt vuodesta Lastensairaanhoitajaksi erikoistunut nainen on työskennellyt mm. Lastenklinikalla elinsiirtohoitajana sekä tutkimushoitajana lapsuusiän diabeteksen ennaltaehkäisyn tutkimusprojektissa (TRIGR). Viimeisin meriitti työuralta on osastonhoitajan pesti Malmin sairaalassa, jossa hän on viimeisimmän tutkinnon valmistuttua työskennellyt myös ylihoitajan sijaisuuksissa. Kunnallispoliitikkona Helsingissä pitkään toiminut Tarja on päässyt myös päättäjän asemassa suunnittelemaan ja toteuttamaan mm. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistämistä vuonna Uudistuksessa luotiin innovatiivisesti uutta ja saimme aikaan upean mallin. Viime vuosi osoitti, että valitsemamme suunta oli oikea. Rohkeista ratkaisuista on saatu jo huomata merkittäviä synergiaetuja. Aksilan työn Tarja odottaa tarjoavan alueella hyvän näköalapaikan mm. tulevaan soteuudistukseen. Sote-uudistus antaa meille loistavan mahdollisuuden yhteistyön syventämiseen sosiaalitoimen kanssa. Minulle yhteistyö ja yhteistoiminta ovat tärkeitä asioita. Niitä sekä aidoissa yhteistyöverkostoissa toimimista haluan korostaa. Hoitoketjutyö tulee olemaan Tarjan päätehtävä ja hän iloitsee, että saa siihen työparikseen pian valittavan lääkärin. Alueella on tehty paljon hyvää kehittämistyötä mm. Potku-hankkeessa ja OIOShankkeessa. On aikaansaatu hyviä verkostoja. Niitä ylläpidetään ja hyödynnetään tulevassakin hoitoketjujen kehittämistyössä, sanoo Tarja. Aksilan Alueuutiset 1/2014 9

10 Alueelliset hoitopolut kaikkien käytössä EPSHP intrassa Yhteisen asiakkaan hoito sujuvaksi yhdessä sopien Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan yhtenä tehtävänä on kehittää potilaiden hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuja alueellisesti yhteneväisiksi, sujuviksi sekä tehokkaiksi. Työn paineissa ja kiireissä terveydenhuollon ammattilaiset haluavat hoitaa oman tonttinsa mahdollisimman hyvin. Mikäli prosessit on saatu jo hiottua sujuviksi, ei niihin tarvitse kiinnittää paljonkaan huomiota. Aina näin onnellisesti ei kuitenkaan ole, vaan potilaan hoitopolku ja varsinkin siirtymät perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja toisin päin saattavat olla turhan mutkaisia ja pitää sisällään epätietoisuutta ja päällekkäisyyttä, Lean-ajattelun mukaan hukkaa. Ammattilaiset eivät tunne toisen organisaation käytäntöjä eivätkä samaa potilasta toisessa päässä hoitavaa kollegaa. Lisäksi alueen seitsemän yhteistoiminta-alueen käytännöt vaihtelevat, joten erikoissairaanhoidon päästä katsottuna paletti voi olla melko monimutkainen. Hoitoketjujen aiheet nousevat käytännön tarpeista ja niitä voi ehdottaa kuka tahansa. Ensin kannattaa keskustella omassa yksikössä esiin nousseesta kehittämisen tarpeesta ja tämän jälkeen ottaa yhteyttä Aksilan väkeen. Hoitoketjutyön koordinoinnista Aksilassa vastaa Tarja Tenkula (tarja.tenkula(at)epshp.fi), eri työryhmiin voivat osallistua muutkin tiimin jäsenet oman osaamisalueen mukaan. Hoitoketjutyössä painotetaan paljon voimavaroja kuluttavia kansansairauksia ja näihin liittyvien prosessien hiomista. Aiheet, joita lähdetään työstämään, sovitaan Aksilan ohjausryhmässä, joka koostuu yhteistoiminta-alueiden johdosta sekä EPSHP johdosta ja toiminta-aluejohtajista. Työskentelyn tapa Aksilan rooli hoitoketjutyössä on koota työryhmä aiheen parhaista asiantuntijoista moniammatillisesti ja joka alue huomioiden. Puheenjohtaja valitaan työryhmän keskuudesta. Työryhmätyöskentelyssä pyritään sopimaan yhteinen toimintatapa perusterveydenhuollon käytännöissä sekä työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Potilaan siirtyminen organisaatiosta toiseen pyritään saamaan mahdollisimman sujuvaksi ja varmistaa tiedon kulkeminen. Hoitoketjutyöhön Aksilasta nimetty henkilö kutsuu kokoukset koolle ja työstää aihetta kokousten väliaikana, puheenjohtajan tai työryhmän jäsenen asiantuntemukseen tukeutuen. Kokousten määrä pyritään pitämään minimissä. Hoitoketjuja on tehty tunnetuiksi käytännön toimijoille eri tavoin. Valmiit hoitoketjut esitellään Aksilan ohjausryhmässä, jossa ne myös hyväksytään. Ylin johto saa tiedon tätä kautta. Alueilla voidaan järjestää kierros yhteistoiminta-alueittain, joissa kerrotaan uusista, yhdessä sovituista käytännöistä. Hoitoketjuja voidaan esitellä myös koulutuspäivien yhteydessä, kuten syksyn Lapsen ja nuoren kasvu koulutus, jonka yhteydessä esitellään lasten painopolkua tai Sydänpäivä , jossa tuodaan koulutuspäivän lomassa tutuksi valmistumassa oleva Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen hoitoketju. Kuinka ne löytää? Tällä hetkellä hoitoketjuja kuvataan tekstimuodon lisäksi käyttäen power point ohjelmaa ja diaesitysmuotoa, jolloin hoitokartta toimii klikkaamalla. Osa hoitokartoista on myös potilastietojärjestelmässä, mutta käytettävyysongelmista johtuen ne löytyvät parhaiten EPSHP intrasta (maakunnasta osoitteella w3.epshp.fi) -> Prosessit ja hoito-ohjeet -> Alueelliset hoitoketjut. Aksilan Alueuutiset 1/

11 Kaappaa kasvis! kampanjaviikkoa vietetään tänä vuonna jo seitsemättä kertaa viikolla 39, jolloin kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan. Kampanjaviikko haastaa alakoulut ja alakoululaisten perheet tutustumaan erilaisiin kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin sekä lisäämään kasvisten määrää päivittäisessä ruokailussa. Kaappaa kasvis! viikolla oppilaat keräävät kasviskourallisia omaan keräilykorttiinsa. Kaapatut kasviskouralliset merkitään luokan yhteiseen tulostauluun ja lopuksi kootaan viikon ajalta kasvisannosten keskiarvo. Opetukseen ja viikon toimintaan integroidaan koulun omien mahdollisuuksien mukaan laajasti kasvisteemaa. Tänä vuonna Kaappaa kasvis! on saanut myös uudet nettisivut osoitteessa Sieltä löytyy vinkkejä kasvisten lisäämiseen arkiruokaan, reseptejä, ohjeita einesten tuunaamiseen ja paljon muuta. Kaappaa kasvis! Kasvisräppi paprikat tanssivat lautasella hip hoppii/ mutta entäs parsakaali, mihin väliin se sopii lanttu ja nauris heittävät kuperkeikkaa/ äiti ihmettelee kurkkuu, miten tän nyt leikkaa palsternakka odottaa kovasti uuniin pääsyä/ äiti meinaa jo vähän pilkkomiseen väsyä on porkkana haarukassa päätymässä suuhun/ vaan minne menee tomaatti, ei kai ainakaan kuuhun kasviksii kaapataan monta kourallista päivässä/ eikä mikään meitä enempää ottamasta estä Kaappaa kasvis! viikko järjestetään tänäkin vuonna/ alakoulut valmiudessa täältä me tullaan! vinkit viikon viettoon saat Aksilasta/ käy siis nettisivujamme kurkkaamassa Teksti: Jaana Ahola Aksilan Alueuutiset 1/

12 NIVELRIKON KANSSA EI TARVITSE KIPUILLA YKSIN Suomen Nivelyhdistys on valtakunnallinen, erityisesti nivelrikkoisten ja tekonivelleikattujen asiaa ajava yhdistys. Yksi tärkeä Nivelyhdistyksen toimintamuoto on vertaistuki, jota järjestetään jo yli 50 paikkakunnalla. Kaikille avoimet nivelpiirit kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa, niin myös Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella. Nivelpiirien toimintaa pyörittävät vapaaehtoiset ohjaajat, jotka järjestävät ryhmille kokoontumistilat ja ohjelmaa sekä tiedottavat ryhmien toiminnasta esimerkiksi paikallislehtien järjestöpalstoilla. Anneli Huhtakangas on tehnyt vapaaehtoistyötä Ilmajoen nivelpiirin ohjaajana jo useita vuosia. Vertaistuki ja oikea tieto helpottavat Annelille nivelpiirin ohjaajana toimiminen on tärkeää, sillä keskustelut ryhmässä käyvien ihmisten kanssa antavat paljon myös ohjaajalle itselleen. Kokemuksesta Anneli tietää, että nivelpiiri on tärkeä juttu myös monille nivelpiirissä kävijöille. Itse sairastuin nivelrikkoon 44-vuotiaana. Nyt olen elänyt nivelrikon kanssa jo 22 vuotta, kertoo Anneli, jolle on laitettu molempiin polviin puolitekonivelet yhdeksän vuotta sitten. Pitkään aikaan en tiennyt Suomen Nivelyhdistyksen olemassaolostakaan, vaikka olin terveyskeskuksessa töissä. Aivan itku pääsi, kun näin ensimmäisen kerran Suomen Nivelyhdistyksen julkaiseman Niveltieto-lehden. Ajattelin, miten elämäni olisi ollut erilaista, jos olisin tiennyt tästä! Tietäen, miten kovasti olisi varsinkin sairauden alkutaipaleella itse kaivannut vertaistukea ja tietoa nivelrikosta, Anneli oli hyvin valmis käynnistämään Ilmajoelle oman nivelpiirin ja ryhtymään sen ohjaajaksi. Nykyään nivelpiiritoiminta on kiinteä osa Annelin muutoinkin aktiivista elämää. Ryhmäläisten kokemuksista saan vertaistukea itsekin. Nivelpiirien kokoontumisissa jokainen on iloinen sen puolesta, joka on esimerkiksi päässyt leikkaukseen. Aina on kiva puhua näistä nivelrikkoon liittyvistä asioista yhdessä, eikä puheenaiheiden tarvitse olla edes mitään isoja käänteitä. Vertaistuen ja keskustelun ohella nivelpiirissä kävijöille on usein tarjolla myös hyödyllistä tietoa ja ohjelmaa. Viime keväänä piirimme kävi esimerkiksi vierailulla Kaustisen kansanlääkintäkeskuksessa, Anneli kertoo. Nivelpiirissä on käynyt myös asiantuntijavierailijoita, kuten fysioterapeutteja, sairaanhoitajia, suuhygienisti, ravintoterapeutti, apteekkari, jalkojenhoitaja ja muistihoitaja. Mahdollisuuksien mukaan myös liikutaan yhdessä, sillä liikehän on tunnetusti nivelrikon paras lääke. Asiantuntijavieraita ja jumppatuokioita Kauhajoella nivelpiirin ohjaajina toimivat kaksi Eilaa, Eilat Kuuttinen ja Kujanpää. Kauhajoen nivelpiiritapaamiset rakentuvat yleensä asiantuntija-alustusten ympärille. Nivelpiiriläiset ovat saaneet tietoa muun muassa nivelterveyteen vaikuttavista lääkkeistä, luontaistuotteista, jalkojen hoidosta, tasapainon harjoittamisesta, rentoutustekniikoista sekä muistiin liittyvistä asioista. Kokoontumisissa on käsitelty myös henkistä hyvinvointia ja jaksamista, kivunhoitoa, kosmetiikkaasioita ja fysioterapian eri muotoja. Myös nivelystävällistä jumppaa on harjoiteltu yhdessä. Tasapaino- ja liikunta-asioita nivelpiiriläisille on voinut esitellä Eila Kuuttinen itse, koska hän työskentelee Kauhajoen terveyskeskuksen fysioterapian kuntohoitajana. Pieni jumppatuokio onkin piristänyt nivelpiirin kokoontumisia lähes poikkeuksetta. Toisinaan myös retkeillään porukalla. Viime keväänä nivelpiiri toteutti päiväretken Härmän kuntokeskukseen sekä luontoretken, jolla myös nautittiin grillin antimista. Aksilan Alueuutiset 1/

13 Piirissämme käy paljon yksinäisiä ihmisiä, esimerkiksi leskiä, joten varmasti heille on tärkeää jo pelkästään tavata muita ihmisiä. Samalla on mukavaa, että olemme saaneet jaettua hyvää tietoakin, kertoo Eila Kuuttinen. Lisätietoja Suomen Nivelyhdistyksestä ja nivelpiirien kokoontumisista löytyy osoitteesta Asiantuntijoiden laatima nivelrikko-opas Kumppanina NIVELRIKKO Näin tulen toimeen löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta Samasta osoitteesta sen paperiversiota voi myös tilata maksutta terveydenhuollon yksiköihin. Teksti: Katri Kovasiipi Päivän paukahrus: Pikku Topilta otettiin kerran verikoe. Näytteenottaja kertoili parhaansa mukaan, että vähän kipua tuntuu, ehkä hyttysen piston verran. Pikkupoika ei näytettä otettaessa inahtanutkaan, mutta pois lähtiessään kääntyi ovella ja sanoi: Kyllä olis kamalaa, jos ulkona olis tuommosia hyttysiä. Aksilan Alueuutiset 1/

14 Tupakasta vieroituksen ryhmänohjauskoulutus Aika klo (7 t) Ilmoittautuminen klo , kahvi klo , lounas (omalla kustannuksella) klo , tauko klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Sisältö Kouluttajat Järjestäjä Hinta Lisätietoja Ilmoittautuminen Seinäjoki, Koskenalantie 16, Mediwestin auditorio Terveydenhuollon ammattilaiset Osallistujat saavat hyvät perusvalmiudet yksilöohjauksen lisäksi myös tupakasta vieroituksen ryhmänohjaukseen. Ajankohtaiskatsaus alueen väestön tupakointiin/savuttomuuden edistämiseen Tupakkariippuvuus fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen koukku Käypä hoito -suositus tupakoinnin lopettamisen tukena - nikotiinikorvaus- ja lääkehoito - harjoituksia asiakasesimerkkien avulla Motivoiva vieroitusvalmennus ryhmässä - esimerkki vaiheittain etenevästä ryhmäohjelmasta - harjoitus: osallistujat suunnittelevat tupakasta vieroituksen ryhmäohjauksen omalle toimipaikalleen Karin Iivonen, vieroitusohjaaja/kouluttaja Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö- Aksila, EPSHP Koulutus on osallistujille maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua. Lounas on omakustanteinen. ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta-Maija Luhta, reetta-maija.luhta@epshp.fi ja puh viimeistään s-posti: taydennyskoulutus@epshp.fi tai puh , tai Pyydämme mainitsemaan erityisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessä. Aksilan Alueuutiset 1/

15 Ravitsemushoidon vaikuttavuus ja vajaaravitsemus Torstaina klo 12:00 16:15 Seinäjoen keskussairaala, Iso luentosali Koulutus on tarkoitettu ravitsemushoidon asiantuntijoille kuten lääkäreille, hoitotyön johdon edustajille, sosiaali- ja terveystoimialan johdon edustajille ja hoitohenkilöstölle. Koulutus on osallistujille maksuton ja sen järjestävät Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila ja Ravitsemusterapiayksikkö. Ravitsemustilan turvaaminen on laadukkaan hoidon perusta. Vajaaravitsemus vaikuttaa merkittävästi hoitotuloksiin, asiakkaan elämänlaatuun, lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja hoitamattomana siitä kertyy merkittäviä kustannuksia. Ohjelma 12:00 Avaus ylilääkäri Matti Rekiaro, Aksila, EPSHP 12:10 Ravitsemushoidon erityiskysymykset gastrokirurgian osastonylilääkäri Juha Saarnio, OYS 13:15 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito ravitsemusterapeutti Helena Orell-Kotikangas, HUS 14:00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14:30 Vajaaravitsemus on kallista vajaaravitsemuksen kustannukset tutkija, ravitsemusterapeutti Soili Alanne, EPSHP 15:30 Tehostettu ruokavalio enemmän vähemmällä ravitsemispäällikkö Kaija Mäkelä ja ravitsemusterapeutti Sofia Eklund, EPSHP 16:15 Tilaisuus päättyy Koulutus on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset mennessä Lisätietoja Arja Alanko, ravitsemusasiantuntija Aksila perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö p Aksilan Alueuutiset 1/

16 Lapsen ja nuoren kasvu Aika Klo (4 t) Ilmoittautuminen klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Koskenalantie 17, A-auditorio Lasten, nuorten ja perheiden hoitoon osallistuvat terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit ja muut ammattihenkilöt (esim. fysioterapeutit ja ravitsemusterapeutit) avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutus vahvistaa osallistujien valmiuksia arvioida lapsen ja nuoren kasvua uusimman tiedon valossa ja tukee kysyä havaita tilanteet, jotka vaativat lisäselvityksiä tai muita toimenpiteitä. OHJELMA Klo Avaus Uudet kasvukäyrät LL, tutkija Antti Saari, KYS, Itä-Suomen yliopisto Kahvi Lapsen ja nuoren kasvu LT, lastenendokrinologi Taina Mustila, EPSHP Lasten ja nuorten painopolku LT, lastenendokrinologi Anne-Maarit Suomi, EPSHP OTSIKKO Koulutuksen järjestäjät ovat perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila yhteistyössä EPSHP:n lastentautien yksikön kanssa. Hinta Lisätietoja Koulutus on osallistujille maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua. Suunnittelusihteeri Riikka Västi, EPSHP, puh , s-posti ja suunnittelija Tuula Salo, SeAMK, puh , s-posti Ilmoittautuminen koulutukseen viimeistään s-posti: tai puh , tai Pyydämme mainitsemaan erityisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessä. Aksilan Alueuutiset 1/

17 Aksilan Alueuutiset 1/