Aksilan Alueuutiset 2/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aksilan Alueuutiset 2/2014"

Transkriptio

1 Aksilan Alueuutiset 2/2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila Tässä numerossa: Ismo Anttila väitteli sydäntutkimuksesta 2 Sydänpäivä.. 3 Terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaosaaminen tutkimuksen aiheena..5 Kasvukäyräkoulutus. 6 Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan ravitsemisohjaus..6 OIOS-hanke ja Palvelukartta 7 Tarja Tenkula aloitti hoitotyön kliinisenä asiantuntijana.. 9 Alueelliset hoitopolut kaikkien käytössä EPSHP intrassa..10 Kaappaa kasvis! Nivelrikon kanssa ei tarvitse kipuilla yksin..14

2 ISMO ANTTILA VÄITTELI LEPO-EKG:SSÄ HAVAITTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA KUOLLEISUUTEEN Seinäjoen keskussairaalassa sisätautien klinikassa työskentelevä sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Ismo Anttila väitteli kesäkuussa suomalaiseen Terveys aineistoon perustuen Iepo-EKG muutosten yhteydestä kuolleisuuteen kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksen mukaan kaikki tutkitut ekg-muutokset heikentävät merkittävästi tutkittujen ennustetta. Tutkimuksessa osoitettiin hitaasti nousevan R-aallon olevan verraten yleinen erityisesti naisilla (esiintyvyys 7,8 %, miehillä 2,7 %). Naisilla kyseinen muutos kaksinkertaisti sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman kokonaiskuolleisuuden. Ismo Anttilan tutkimus on ensimmäinen, joka raportoi myös avrkytkennässä esiintyvän positiivisen T- aallon ennustavan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden lisääntymistä sekä naisilla että miehillä. Muutos havaittiin 2,3 %:lla miehistä ja naisista. Terveys 2000-aineistoon perustuen väitöskirjassa esitetään ajankohtaista tietoa myös sairastettuun sydäninfarktiin sekä eteisvärinään liittyvästä kuolleisuudesta 2000-luvulla. Aiemmin sairastettuun sydäninfarktiin liittyvä kuolleisuus oli yli 40 % kahdeksan vuoden seurannassa. Oireettoman, vain EKG:ssä havaittavan sydäninfarktin kuolemanriski oli vieläkin suurempi. Tutkimus osoitti myös, että eteisvärinään liittyi edelleen hälyttävän suuri kuolleisuus. Yli 50 % miehistä ja jopa 70 % naisista, joilla tutkimuksen alkaessa oli eteisvärinä, menehtyi kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Ismo Anttila sai tutkimukseensa rahoitusta seinäjokisen Signe Niemistön nimeä kantavalta säätiöltä. Signe Niemistö menetti ainoan poikansa äkillisesti sydäninfarktiin. Äidin toiveena oli edistää sydäntauteihin liittyvää tutkimusta Etelä-Pohjanmaalla. Ismo Anttila iloitsee, että pystyi vastaamaan tähän toiveeseen. Aksilan Alueuutiset 1/2014 2

3 SYDÄNPÄIVÄ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toiminut Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työryhmä järjestää Sydänpäivän klo Seinäjoen keskussairaalan isossa auditoriossa. Päivän punaisena lankana on potilasohjaus ja sen jatkumo läpi organisaatiorajojen. Koulutuspäivä on ilmainen ja sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit. Lounas on omakustanteinen Aamukahvi ja ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen Avaus Tilaisuuden puheenjohtaja, ylilääkäri Matti Kotila Syrämmestä ottaa Ylilääkäri Matti Kotila, EPSHP Jotakin tarttis teherä Koronaaritaudin invasiivinen hoito Osastonylilääkäri Antti-Pekka Annala, EPSHP Jaloittelutauko Uuteen nousuun. Sydänhoitajien ja fysioterapeutin puheenvuorot Mika Haapoja 6tk, Aulikki Pöllänen, Aino Mäenpää ja Maivi Lepistö EPSHP Lounas (omakustanteinen). Näyttelyyn tutustumista, mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen Yhteinen potilas, yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelma Sairaanhoitaja Sari Ketola, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin tarjoama tuki toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen Toimiva Tulppa-ryhmä Tuire Hautanen, KY Kaksineuvoinen Kahvi Cordus cardio -sydänkuntoutusjakso Osastonylilääkäri Maire Rantala, EPSHP Päätössanat Lääkäri Pentti Kalliola, Lapuan terveyskeskus Ilmoittautuminen 3.11.mennessä https://www.webropolsurveys.com/s/ee0b7d7564b82441.par Lisätiedot Aksilan Alueuutiset 1/2014 3

4 Elämää eteisvärinän kanssa Aika: Tiistai kello Paikka: Kampustalon Seinäjoki sali, Kalevankatu 35 Tilaisuuteen on vapaa pääsy Aulatilassa opetellaan tunnustelemaan omaa pulssia Seinäjoki salissa Avaussanat Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen Eteisvärinän tunnistaminen ja potilaan hoitosuunnitelma, ylilääkäri, vastuualuejohtaja Vesa Virtanen, Tays Sydänsairaala Eteisvärinäpotilaan hoito, osastonylilääkäri Heikki Mäkynen Tays Sydänsairaala Eteisvärinäpotilas terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkäri Anna-Maija Koivukoski ja sairaanhoitaja Johanna Rajala Seinäjoki Keskustelua ja kysymyksiä Tilaisuuden järjestäjät: Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri Tilaisuuden tukija: Aksilan Alueuutiset 1/2014 4

5 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN LIIKUNTAOSAAMINEN TUTKIMUKSEN AIHEENA Johanna Kuivaniemi on tutkinut pro gradu -työssään Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella alueen ammattilaisten liikuntaneuvontaan liittyvää osaamista ja arvotusta. Tutkimuksella selvitettiin ammattilaisten aikaisempaa koulutuspohjaa liikuntaneuvonnasta sekä sitä, miten tärkeäksi liikuntaneuvonta koetaan asiakastyössä. Myös liikuntaneuvontaan liittyvän koulutuksen ja tuen tarpeita kysyttiin tutkimuksessa. Vastaajia oli 932 sosiaali- ja terveydenhuollosta, sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta edustaen monipuolisesti eri ammattiryhmiä. Mukana oli myös hallinto- ja toimistohenkilöitä. Tulokset osoittivat, että liikuntaneuvontaa pidetään tärkeänä asiakastyössä. Liikuntaneuvontaan liittyvät valmiudet koki puutteellisiksi lähes joka toinen perusterveydenhuollon työntekijöistä ja noin 40 prosenttia erikoissairaanhoidon työntekijöistä. Ammattiryhmien väliltä löytyi eroja ja Kuivaniemi toteaakin, että liikuntaneuvonnan asemaa on vahvistettava muidenkin kuin varsinaista neuvonta- tai vastaanottotyötä tekevien ammattilaisten keskuudessa. Suurin osa vastaajista ilmoitti tarvitsevansa omalle ammattiryhmälle kohdennettua täydennyskoulutusta ja lisätukea aiheeseen liittyen. Johanna Kuivaniemi toteaa tutkimuksessaan, että kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaosaaminen ei ole riittävää asianmukaisen liikuntaneuvonnan toteutuksen kannalta. Sosiaali- ja terveysalan eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sisältöä on kehitettävä niin, että tulevilla ammattilaisilla on jatkossa paremmat valmiudet antaa liikuntaneuvontaa asiakkailleen. Lisää koulutusta Ammattilaisille suunnatut täydennyskoulutukset liikunnan saralta eivät ole Kuivaniemen tutkimuksen mukaan tavoittaneet riittävästi alueen ammattilaisia. Liikuntaneuvontakoulutuksen tulee lähteä liikunnan perusteista ja edetä liikunnan vaikutuksiin ja liikuntaneuvontaan eri sairauksissa. Täydennyskoulutuksiin tulee saada mukaan monipuolisesti eri ammattikuntien edustajia. Tutkimuksen mukaan ammattilaiset tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tietoa liikunnan vaikutuksista ja liikuntaneuvonnasta eri sairauksien yhteydessä. Liikuntaneuvonnasta tarvitaan myös selkeitä ohjeita, palveluketjuja ja neuvontapolkuja. Kuivaniemi toteaa, että toimiva vaihtoehto koulutukseen voi olla myös työyhteisön sisäiset koulutukset esimerkiksi fysioterapeutin toimiessa kouluttajana. Sairaan hyvä liikunta -koulutuskiertue Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on tukenut tutkimuksen valmistelua. Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue Sairaan hyvä liikunta vastaa tutkimuksessa esiin tulleisiin koulutustarpeisiin. Koulutukset starttaavat jo tänä syksynä yhteistoimintaalueittain. Lisätietoja Linkki Johanna Kuivaniemen pro gradu työhön Arja Hyytiän tiivistelmä liikuntaneuvonnan tilanteesta Aksilan Alueuutiset 1/2014 5

6 Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan ravitsemusohjaus Tutkimus- ja kehittämishanke insuliininpuutosdiabetesta sairastavien henkilöiden ravitsemusohjaukseen toteutettiin viime vuonna. Hankkeeseen osallistuivat Seinäjoen keskussairaalan sisätautien ja lastentautien yksiköt, Ähtärin sairaalan sisätautien poliklinikka ja perusterveydenhuolto Ilmajoen, Lapuan ja Seinäjoen alueella. Tavoitteena oli mitata annetun ruokavalio-ohjauksen määrää ja sisältöä, asiakkaan kokemaa tiedon tarvetta diabeteksen eri vaiheissa ja ohjauksen vastaavuutta tarpeeseen yli 15-vuotiailla. Hanke rajattiin koskemaan vain ykköstyypin diabetesta sairastavia potilaita. Suurin osa vastaajista (3/4) oli saanut alkuohjauksen ruokavaliohoitoon. Ohjaus oli annettu useimmiten sekä vastaajalle että hänen vanhemmilleen, mikä kuvaa sairauden ilmaantumisikää lapsuudessa. Jatko-ohjauskertoja oli ravitsemusterapiassa 3,5 ja diabeteshoitajalla 8. Valtaosa koki saaneensa riittävää ohjausta. Ohjauksen sisällöistä tärkeimpänä vastaajat pitivät hiilihydraattien laskemista, ateriarytmiä, rasvan määrää ja laatua, energiansaantia ja herkkujen sekä proteiinien sallittua määrää. Ruokavalio-ohjaus koettiin erittäin tai melko tarpeelliseksi. Vastaajat kokivat saaneensa eniten hyötyä hiilihydraattilaskennan opettamisesta liittyen myös erityistilanteisiin kuten ruokailuun ravintolassa, alkoholiin ja diabetekseen sekä tavallisen sokerin käyttöön. Ohjaus liittyen hypoglykemian korjaamiseen ja liikunnan merkitykseen koettiin tärkeänä. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa saatu palaute oli, että kahden tai kolmen vuoden välein tapahtuva ravitsemusterapeutin antama ohjaus ja tietojen päivitys on tarpeen. Alkuohjaus toimii hyvin tälläkin hetkellä, mutta jatko-ohjaus jää monelta saamatta. Ravitsemusterapeutin antama ohjaus on erityisen tärkeää huonossa hoitotasapainossa oleville tyypin I diabeetikoille sekä niille potilaille, joiden insuliinihoito on muuttumassa. Mikäli diabeetikolla on myös ruokavaliohoitoa vaativia muita sairauksia tai diabeetikon suunnitelmissa on raskaus, on potilas syytä lähettää ravitsemusterapeutin puheille. Seinäjoen keskussairaalassa ravitsemusterapiapalvelut ovat tarjolla kaikille talon potilaita hoitaville yksiköille. Ajanvaraus tapahtuu lääkärin lähetteen perusteella. Maakunnassa hyviksi havaittuja käytäntöjä ovat yksilöohjauksen ohella erilaiset ryhmäohjaukset kuten tietopäivät. Teksti: ravitsemusterapeutti Soili Alanne (muokattu). Aksilan Alueuutiset 1/2014 6

7 OIOS-hanke Jatkohoitoa tarvitseva potilas kerralla oikeaan osoitteeseen Ihmisläheiset tavoitteet EPSHP Aksilan koordinoiman OIOS-hankkeen ( Oikia Osoote ) tavoitteena on ollut luoda alueelle yhtenäinen käytäntö potilaan jatkohoitoon siirtymisessä. Onnistuneen kotiutuksen ja potilaiden kotona selviytymisen edellytyksiä ovat yhteiset hoitoperiaatteet, hyvä tiedonkulku ja toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Potilaalle halutaan tarjota paremmat mahdollisuudet hyvin suunniteltuun kotiutukseen, ettei häntä tarvitsisi lähettää varmuuden vuoksi esimerkiksi tk:n vuodeosastolle, jos varsinainen hoitopaikkakin kykenee tarjoamaan potilaan tarvitseman avun. Mukana on ollut runsaslukuinen ja moniammatillinen joukko sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia ympäri maakuntaa. Vaikka hanke on virallisesti ohi, hienot tulokset velvoittavat jatkamaan hyvään vauhtiin päässyttä kehittämistyötä. Hanke poiki yhteistyöryhmät, jotka ovat kehittäneet lääkitystietojen siirtymistä, tiedon siirtymistä hoitopaikkojen välillä, hyvän jatkohoitoon siirtymisen käytäntöä ja kartoittaneet hoitopaikkojen mahdollisuuksia hoitaa. Organisaatioiden OIOS-kummit jatkavat ideologian levittämistä työpaikoillaan. Palvelukartta intran etusivulla Hankkeen tuotoksena on syntynyt mm. hoitohenkilökunnan arkityötä helpottamaan luotu palvelukartta. Palvelukartta löytyy EPSHP Intran etusivulta, jossa se on kaikkien maakunnan ammattilaisten käytettävissä. Maakunnasta EPSHP intraan pääsee osoitteella w3.epshp.fi. Palvelukartasta löytyvät mm. maakunnan eri hoitopaikkojen yhteystiedot ja hoitomahdollisuudet (hoitohenkilökunta, lääkärin saatavuus, mm. iv-lääkitysten antomahdollisuudet). Aksilan Alueuutiset 1/2014 7

8 OIOS-Palvelukartan voi myös hakea omalle henkilökohtaiselle intran työpöydälleen pikakuvakkeeksi. Palvelukartasta yhteistoiminta-alueen nimeä klikkaamalla esiin tulee valikko, joka kertoo millaisia hoito- ja hoivapalveluita kyseisellä yhteistoiminta-alueella on saatavana. Esillä on mm. terveyskeskusten osastot, tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen paikat sekä kotisairaanhoidon saatavuus. Sivuilta löytyvät myös paikalliset erikoissairaanhoidon poliklinikat yhteystietoineen sekä mm. laboratorion ja hoitotarvikejakelun tiedot. Palvelukartta ei sisällä mielenterveys-, päihdeeikä vammaispalvelun paikkoja. Palvelukartta säästää toimiessaan selvää rahaa ja on hyvä, käyttökelpoinen työkalu jokapäiväiseen työhön kotiutusta suunniteltaessa. Suorat puhelinnumerot helpottavat yhteydenottoa jatkohoitopaikkaan ja mm. ivlääkitysmahdollisuudet näkee yhdellä silmäyksellä. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila huolehtii Palvelukartan päivittämisestä säännöllisesti. Käyttäjiä pyydetään lähettämään mahdolliset vanhentuneet tiedot/korjaukset osoitteeseen Aksilan Alueuutiset 1/2014 8

9 TARJA TENKULA ALOITTI HOITOTYÖN KLIINISENÄ ASIANTUNTIJANA Aksilan väki sai riveihinsä kauan odotettua vahvistusta, kun sairaanhoitaja, TtM Tarja Tenkula aloitti hoitotyön kliinisenä asiantuntijana Tarja tuli Aksilaan konservatiivisen toimintaalueen ylihoitajan paikalle vuoden alusta siirtyneen Teija Ollikaisen tilalle. Tein paluun juurille, ja kotiinpaluu on ollut helppo, sanoo Tarja. Tarja on alun perin Seinäjoen tyttöjä ja monelle tuttu kasvo. Helsingissä hän on asunut ja työskennellyt vuodesta Lastensairaanhoitajaksi erikoistunut nainen on työskennellyt mm. Lastenklinikalla elinsiirtohoitajana sekä tutkimushoitajana lapsuusiän diabeteksen ennaltaehkäisyn tutkimusprojektissa (TRIGR). Viimeisin meriitti työuralta on osastonhoitajan pesti Malmin sairaalassa, jossa hän on viimeisimmän tutkinnon valmistuttua työskennellyt myös ylihoitajan sijaisuuksissa. Kunnallispoliitikkona Helsingissä pitkään toiminut Tarja on päässyt myös päättäjän asemassa suunnittelemaan ja toteuttamaan mm. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistämistä vuonna Uudistuksessa luotiin innovatiivisesti uutta ja saimme aikaan upean mallin. Viime vuosi osoitti, että valitsemamme suunta oli oikea. Rohkeista ratkaisuista on saatu jo huomata merkittäviä synergiaetuja. Aksilan työn Tarja odottaa tarjoavan alueella hyvän näköalapaikan mm. tulevaan soteuudistukseen. Sote-uudistus antaa meille loistavan mahdollisuuden yhteistyön syventämiseen sosiaalitoimen kanssa. Minulle yhteistyö ja yhteistoiminta ovat tärkeitä asioita. Niitä sekä aidoissa yhteistyöverkostoissa toimimista haluan korostaa. Hoitoketjutyö tulee olemaan Tarjan päätehtävä ja hän iloitsee, että saa siihen työparikseen pian valittavan lääkärin. Alueella on tehty paljon hyvää kehittämistyötä mm. Potku-hankkeessa ja OIOShankkeessa. On aikaansaatu hyviä verkostoja. Niitä ylläpidetään ja hyödynnetään tulevassakin hoitoketjujen kehittämistyössä, sanoo Tarja. Aksilan Alueuutiset 1/2014 9

10 Alueelliset hoitopolut kaikkien käytössä EPSHP intrassa Yhteisen asiakkaan hoito sujuvaksi yhdessä sopien Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan yhtenä tehtävänä on kehittää potilaiden hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuja alueellisesti yhteneväisiksi, sujuviksi sekä tehokkaiksi. Työn paineissa ja kiireissä terveydenhuollon ammattilaiset haluavat hoitaa oman tonttinsa mahdollisimman hyvin. Mikäli prosessit on saatu jo hiottua sujuviksi, ei niihin tarvitse kiinnittää paljonkaan huomiota. Aina näin onnellisesti ei kuitenkaan ole, vaan potilaan hoitopolku ja varsinkin siirtymät perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja toisin päin saattavat olla turhan mutkaisia ja pitää sisällään epätietoisuutta ja päällekkäisyyttä, Lean-ajattelun mukaan hukkaa. Ammattilaiset eivät tunne toisen organisaation käytäntöjä eivätkä samaa potilasta toisessa päässä hoitavaa kollegaa. Lisäksi alueen seitsemän yhteistoiminta-alueen käytännöt vaihtelevat, joten erikoissairaanhoidon päästä katsottuna paletti voi olla melko monimutkainen. Hoitoketjujen aiheet nousevat käytännön tarpeista ja niitä voi ehdottaa kuka tahansa. Ensin kannattaa keskustella omassa yksikössä esiin nousseesta kehittämisen tarpeesta ja tämän jälkeen ottaa yhteyttä Aksilan väkeen. Hoitoketjutyön koordinoinnista Aksilassa vastaa Tarja Tenkula (tarja.tenkula(at)epshp.fi), eri työryhmiin voivat osallistua muutkin tiimin jäsenet oman osaamisalueen mukaan. Hoitoketjutyössä painotetaan paljon voimavaroja kuluttavia kansansairauksia ja näihin liittyvien prosessien hiomista. Aiheet, joita lähdetään työstämään, sovitaan Aksilan ohjausryhmässä, joka koostuu yhteistoiminta-alueiden johdosta sekä EPSHP johdosta ja toiminta-aluejohtajista. Työskentelyn tapa Aksilan rooli hoitoketjutyössä on koota työryhmä aiheen parhaista asiantuntijoista moniammatillisesti ja joka alue huomioiden. Puheenjohtaja valitaan työryhmän keskuudesta. Työryhmätyöskentelyssä pyritään sopimaan yhteinen toimintatapa perusterveydenhuollon käytännöissä sekä työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Potilaan siirtyminen organisaatiosta toiseen pyritään saamaan mahdollisimman sujuvaksi ja varmistaa tiedon kulkeminen. Hoitoketjutyöhön Aksilasta nimetty henkilö kutsuu kokoukset koolle ja työstää aihetta kokousten väliaikana, puheenjohtajan tai työryhmän jäsenen asiantuntemukseen tukeutuen. Kokousten määrä pyritään pitämään minimissä. Hoitoketjuja on tehty tunnetuiksi käytännön toimijoille eri tavoin. Valmiit hoitoketjut esitellään Aksilan ohjausryhmässä, jossa ne myös hyväksytään. Ylin johto saa tiedon tätä kautta. Alueilla voidaan järjestää kierros yhteistoiminta-alueittain, joissa kerrotaan uusista, yhdessä sovituista käytännöistä. Hoitoketjuja voidaan esitellä myös koulutuspäivien yhteydessä, kuten syksyn Lapsen ja nuoren kasvu koulutus, jonka yhteydessä esitellään lasten painopolkua tai Sydänpäivä , jossa tuodaan koulutuspäivän lomassa tutuksi valmistumassa oleva Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen hoitoketju. Kuinka ne löytää? Tällä hetkellä hoitoketjuja kuvataan tekstimuodon lisäksi käyttäen power point ohjelmaa ja diaesitysmuotoa, jolloin hoitokartta toimii klikkaamalla. Osa hoitokartoista on myös potilastietojärjestelmässä, mutta käytettävyysongelmista johtuen ne löytyvät parhaiten EPSHP intrasta (maakunnasta osoitteella w3.epshp.fi) -> Prosessit ja hoito-ohjeet -> Alueelliset hoitoketjut. Aksilan Alueuutiset 1/

11 Kaappaa kasvis! kampanjaviikkoa vietetään tänä vuonna jo seitsemättä kertaa viikolla 39, jolloin kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan. Kampanjaviikko haastaa alakoulut ja alakoululaisten perheet tutustumaan erilaisiin kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin sekä lisäämään kasvisten määrää päivittäisessä ruokailussa. Kaappaa kasvis! viikolla oppilaat keräävät kasviskourallisia omaan keräilykorttiinsa. Kaapatut kasviskouralliset merkitään luokan yhteiseen tulostauluun ja lopuksi kootaan viikon ajalta kasvisannosten keskiarvo. Opetukseen ja viikon toimintaan integroidaan koulun omien mahdollisuuksien mukaan laajasti kasvisteemaa. Tänä vuonna Kaappaa kasvis! on saanut myös uudet nettisivut osoitteessa Sieltä löytyy vinkkejä kasvisten lisäämiseen arkiruokaan, reseptejä, ohjeita einesten tuunaamiseen ja paljon muuta. Kaappaa kasvis! Kasvisräppi paprikat tanssivat lautasella hip hoppii/ mutta entäs parsakaali, mihin väliin se sopii lanttu ja nauris heittävät kuperkeikkaa/ äiti ihmettelee kurkkuu, miten tän nyt leikkaa palsternakka odottaa kovasti uuniin pääsyä/ äiti meinaa jo vähän pilkkomiseen väsyä on porkkana haarukassa päätymässä suuhun/ vaan minne menee tomaatti, ei kai ainakaan kuuhun kasviksii kaapataan monta kourallista päivässä/ eikä mikään meitä enempää ottamasta estä Kaappaa kasvis! viikko järjestetään tänäkin vuonna/ alakoulut valmiudessa täältä me tullaan! vinkit viikon viettoon saat Aksilasta/ käy siis nettisivujamme kurkkaamassa Teksti: Jaana Ahola Aksilan Alueuutiset 1/

12 NIVELRIKON KANSSA EI TARVITSE KIPUILLA YKSIN Suomen Nivelyhdistys on valtakunnallinen, erityisesti nivelrikkoisten ja tekonivelleikattujen asiaa ajava yhdistys. Yksi tärkeä Nivelyhdistyksen toimintamuoto on vertaistuki, jota järjestetään jo yli 50 paikkakunnalla. Kaikille avoimet nivelpiirit kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa, niin myös Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella. Nivelpiirien toimintaa pyörittävät vapaaehtoiset ohjaajat, jotka järjestävät ryhmille kokoontumistilat ja ohjelmaa sekä tiedottavat ryhmien toiminnasta esimerkiksi paikallislehtien järjestöpalstoilla. Anneli Huhtakangas on tehnyt vapaaehtoistyötä Ilmajoen nivelpiirin ohjaajana jo useita vuosia. Vertaistuki ja oikea tieto helpottavat Annelille nivelpiirin ohjaajana toimiminen on tärkeää, sillä keskustelut ryhmässä käyvien ihmisten kanssa antavat paljon myös ohjaajalle itselleen. Kokemuksesta Anneli tietää, että nivelpiiri on tärkeä juttu myös monille nivelpiirissä kävijöille. Itse sairastuin nivelrikkoon 44-vuotiaana. Nyt olen elänyt nivelrikon kanssa jo 22 vuotta, kertoo Anneli, jolle on laitettu molempiin polviin puolitekonivelet yhdeksän vuotta sitten. Pitkään aikaan en tiennyt Suomen Nivelyhdistyksen olemassaolostakaan, vaikka olin terveyskeskuksessa töissä. Aivan itku pääsi, kun näin ensimmäisen kerran Suomen Nivelyhdistyksen julkaiseman Niveltieto-lehden. Ajattelin, miten elämäni olisi ollut erilaista, jos olisin tiennyt tästä! Tietäen, miten kovasti olisi varsinkin sairauden alkutaipaleella itse kaivannut vertaistukea ja tietoa nivelrikosta, Anneli oli hyvin valmis käynnistämään Ilmajoelle oman nivelpiirin ja ryhtymään sen ohjaajaksi. Nykyään nivelpiiritoiminta on kiinteä osa Annelin muutoinkin aktiivista elämää. Ryhmäläisten kokemuksista saan vertaistukea itsekin. Nivelpiirien kokoontumisissa jokainen on iloinen sen puolesta, joka on esimerkiksi päässyt leikkaukseen. Aina on kiva puhua näistä nivelrikkoon liittyvistä asioista yhdessä, eikä puheenaiheiden tarvitse olla edes mitään isoja käänteitä. Vertaistuen ja keskustelun ohella nivelpiirissä kävijöille on usein tarjolla myös hyödyllistä tietoa ja ohjelmaa. Viime keväänä piirimme kävi esimerkiksi vierailulla Kaustisen kansanlääkintäkeskuksessa, Anneli kertoo. Nivelpiirissä on käynyt myös asiantuntijavierailijoita, kuten fysioterapeutteja, sairaanhoitajia, suuhygienisti, ravintoterapeutti, apteekkari, jalkojenhoitaja ja muistihoitaja. Mahdollisuuksien mukaan myös liikutaan yhdessä, sillä liikehän on tunnetusti nivelrikon paras lääke. Asiantuntijavieraita ja jumppatuokioita Kauhajoella nivelpiirin ohjaajina toimivat kaksi Eilaa, Eilat Kuuttinen ja Kujanpää. Kauhajoen nivelpiiritapaamiset rakentuvat yleensä asiantuntija-alustusten ympärille. Nivelpiiriläiset ovat saaneet tietoa muun muassa nivelterveyteen vaikuttavista lääkkeistä, luontaistuotteista, jalkojen hoidosta, tasapainon harjoittamisesta, rentoutustekniikoista sekä muistiin liittyvistä asioista. Kokoontumisissa on käsitelty myös henkistä hyvinvointia ja jaksamista, kivunhoitoa, kosmetiikkaasioita ja fysioterapian eri muotoja. Myös nivelystävällistä jumppaa on harjoiteltu yhdessä. Tasapaino- ja liikunta-asioita nivelpiiriläisille on voinut esitellä Eila Kuuttinen itse, koska hän työskentelee Kauhajoen terveyskeskuksen fysioterapian kuntohoitajana. Pieni jumppatuokio onkin piristänyt nivelpiirin kokoontumisia lähes poikkeuksetta. Toisinaan myös retkeillään porukalla. Viime keväänä nivelpiiri toteutti päiväretken Härmän kuntokeskukseen sekä luontoretken, jolla myös nautittiin grillin antimista. Aksilan Alueuutiset 1/

13 Piirissämme käy paljon yksinäisiä ihmisiä, esimerkiksi leskiä, joten varmasti heille on tärkeää jo pelkästään tavata muita ihmisiä. Samalla on mukavaa, että olemme saaneet jaettua hyvää tietoakin, kertoo Eila Kuuttinen. Lisätietoja Suomen Nivelyhdistyksestä ja nivelpiirien kokoontumisista löytyy osoitteesta Asiantuntijoiden laatima nivelrikko-opas Kumppanina NIVELRIKKO Näin tulen toimeen löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta Samasta osoitteesta sen paperiversiota voi myös tilata maksutta terveydenhuollon yksiköihin. Teksti: Katri Kovasiipi Päivän paukahrus: Pikku Topilta otettiin kerran verikoe. Näytteenottaja kertoili parhaansa mukaan, että vähän kipua tuntuu, ehkä hyttysen piston verran. Pikkupoika ei näytettä otettaessa inahtanutkaan, mutta pois lähtiessään kääntyi ovella ja sanoi: Kyllä olis kamalaa, jos ulkona olis tuommosia hyttysiä. Aksilan Alueuutiset 1/

14 Tupakasta vieroituksen ryhmänohjauskoulutus Aika klo (7 t) Ilmoittautuminen klo , kahvi klo , lounas (omalla kustannuksella) klo , tauko klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Sisältö Kouluttajat Järjestäjä Hinta Lisätietoja Ilmoittautuminen Seinäjoki, Koskenalantie 16, Mediwestin auditorio Terveydenhuollon ammattilaiset Osallistujat saavat hyvät perusvalmiudet yksilöohjauksen lisäksi myös tupakasta vieroituksen ryhmänohjaukseen. Ajankohtaiskatsaus alueen väestön tupakointiin/savuttomuuden edistämiseen Tupakkariippuvuus fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen koukku Käypä hoito -suositus tupakoinnin lopettamisen tukena - nikotiinikorvaus- ja lääkehoito - harjoituksia asiakasesimerkkien avulla Motivoiva vieroitusvalmennus ryhmässä - esimerkki vaiheittain etenevästä ryhmäohjelmasta - harjoitus: osallistujat suunnittelevat tupakasta vieroituksen ryhmäohjauksen omalle toimipaikalleen Karin Iivonen, vieroitusohjaaja/kouluttaja Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö- Aksila, EPSHP Koulutus on osallistujille maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua. Lounas on omakustanteinen. ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta-Maija Luhta, ja puh viimeistään s-posti: tai puh , tai Pyydämme mainitsemaan erityisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessä. Aksilan Alueuutiset 1/

15 Ravitsemushoidon vaikuttavuus ja vajaaravitsemus Torstaina klo 12:00 16:15 Seinäjoen keskussairaala, Iso luentosali Koulutus on tarkoitettu ravitsemushoidon asiantuntijoille kuten lääkäreille, hoitotyön johdon edustajille, sosiaali- ja terveystoimialan johdon edustajille ja hoitohenkilöstölle. Koulutus on osallistujille maksuton ja sen järjestävät Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila ja Ravitsemusterapiayksikkö. Ravitsemustilan turvaaminen on laadukkaan hoidon perusta. Vajaaravitsemus vaikuttaa merkittävästi hoitotuloksiin, asiakkaan elämänlaatuun, lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja hoitamattomana siitä kertyy merkittäviä kustannuksia. Ohjelma 12:00 Avaus ylilääkäri Matti Rekiaro, Aksila, EPSHP 12:10 Ravitsemushoidon erityiskysymykset gastrokirurgian osastonylilääkäri Juha Saarnio, OYS 13:15 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito ravitsemusterapeutti Helena Orell-Kotikangas, HUS 14:00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14:30 Vajaaravitsemus on kallista vajaaravitsemuksen kustannukset tutkija, ravitsemusterapeutti Soili Alanne, EPSHP 15:30 Tehostettu ruokavalio enemmän vähemmällä ravitsemispäällikkö Kaija Mäkelä ja ravitsemusterapeutti Sofia Eklund, EPSHP 16:15 Tilaisuus päättyy Koulutus on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset mennessä https://www.webropolsurveys.com/s/6fdc7ec1c par Lisätietoja Arja Alanko, ravitsemusasiantuntija Aksila perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö p Aksilan Alueuutiset 1/

16 Lapsen ja nuoren kasvu Aika Klo (4 t) Ilmoittautuminen klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Koskenalantie 17, A-auditorio Lasten, nuorten ja perheiden hoitoon osallistuvat terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit ja muut ammattihenkilöt (esim. fysioterapeutit ja ravitsemusterapeutit) avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutus vahvistaa osallistujien valmiuksia arvioida lapsen ja nuoren kasvua uusimman tiedon valossa ja tukee kysyä havaita tilanteet, jotka vaativat lisäselvityksiä tai muita toimenpiteitä. OHJELMA Klo Avaus Uudet kasvukäyrät LL, tutkija Antti Saari, KYS, Itä-Suomen yliopisto Kahvi Lapsen ja nuoren kasvu LT, lastenendokrinologi Taina Mustila, EPSHP Lasten ja nuorten painopolku LT, lastenendokrinologi Anne-Maarit Suomi, EPSHP OTSIKKO Koulutuksen järjestäjät ovat perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila yhteistyössä EPSHP:n lastentautien yksikön kanssa. Hinta Lisätietoja Koulutus on osallistujille maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua. Suunnittelusihteeri Riikka Västi, EPSHP, puh , s-posti ja suunnittelija Tuula Salo, SeAMK, puh , s-posti Ilmoittautuminen koulutukseen viimeistään s-posti: tai puh , tai Pyydämme mainitsemaan erityisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessä. Aksilan Alueuutiset 1/

17 Aksilan Alueuutiset 1/

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena to 5.5.2011 klo 9.30 16.00, Mediteknia, auditorio, Yliopistonranta

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT KUTSU ESAVI/911/05.12.01/2017 Etelä-Suomi 26.1.2017 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennusseminaariin 2. 3.3.2017

Lisätiedot

AKSILAN ALUEUUTISET 1/2012

AKSILAN ALUEUUTISET 1/2012 AKSILAN ALUEUUTISET 1/2012 Aksilan esittely, s.3 Alueella tapahtuu, s.4 Ehkäise tapaturmathanke, s.5 Ketjulähetti-toiminta, s.6 Aurinkoinen tervehdys Aksilasta! Olet tutustumassa kaikkien aikojen ensimmäiseen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3 TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) (lomake myös osoitteessa: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10167&contentlan=1) TERVEYSKESKUS/ KOULUTUSVASTAAVA LÄÄKÄRI: Kuusiokuntien

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? II Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A)

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

TILANNE PPSHP:N ALUEELLA

TILANNE PPSHP:N ALUEELLA TILANNE PPSHP:N ALUEELLA Edistä, ehkäise, vaikuta seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 käytäntöön 10.2.2016 Soili Lukkarila Fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti / SELI-yhdyshenkilö

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Maria-Liisa Nurmi, Anne Alavillamo, Arto Rautajoki, Matti Rekiaro, Anna-Kaisa Pusa, Kirsti Svahn, Teemu Puolijoki, Marko Rossinen Taustatietotyöryhmän tehtävä Kartoittaa

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot