Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Transkriptio

1 Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tilannekartoitus 2013 ja moniammatillisen henkilöstön liikuntaneuvontaan liittyvät koulutustarpeet

2 Tiivistelmä TtM Johanna Kuivaniemen pro gradu -tutkielmasta (2014) Liikuntaneuvonta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Esityksen laatija Arja Hyytiä Terveyden edistämisen kehittämissuunnittelija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksila arja.hyytia(at)epshp.fi

3 Tutkimuksella selvitettiin erikoissairaanhoidon ja yhteistoimintaalueitten (perusterveydenhuolto) ammattilaisten... Aikaisempaa liikuntaneuvontaan liittyvää koulutuspohjaa Vastaajien kokemuksia liikuntaneuvonnan merkityksellisyyttä asiakastyössä Liikuntaneuvontakoulutuksen ja tuen tarpeita Kehittämisehdotuksia

4 Kyselytutkimuksen anti Tämä kyselytutkimus tarkensi Millaista ja mihin aihealueisiin liikuntaneuvontakoulutuksen tulisi 932 vastaajan mielestä kohdentua Vastaajajoukko edustai laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmiä. Vastaukset osoittivat koulutustarpeisiin ja koulutuksen järjestämistapaan liittyvät Organisaatioiden väliset erot Ammattiryhmittäiset erot

5 Henkilöstön riittäviä ohjaustaitoja painotetaan Etelä-Pohjanmaan Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa (2013, 155) painotetaan henkilöstön riittäviä taitoja ohjata asiakkaita terveyttä edistävissä valinnoissa motivoivan haastattelun keinoin. Myös valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n (2011) mukaan ammattilaisten osaaminen on oltava ajan tasalla. (Kuivaniemi 2014, 53.) Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (2011) mukaan ammattilaisten osaaminen on oltava ajan tasalla.

6 Tutkimuksen toteuttaminen Kyselylomaketutkimus tammikuussa 2013 Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksilan kanssa Vastaajia ,5 % (n=8881) Suurin osa vastaajista oli naisia Suurin ikäluokka oli vuotiaat Suurin ammattiryhmä vastaajista oli sairaanhoitajia

7 Esityksen sisällöstä Tuloksia Mitä tutkimus osoitti? Henkilöstön ammattiin liittyvien tutkintojen antama liikuntaneuvonnan opetus Vastaajien arvio tutkinto-opiskelun aikana saadun liikuntaopetuksen määrästä Oman koulutusalan lisäksi saatu/hankittu muu liikunta-alan koulutus Tahot, joista liikuntaneuvontaan liittyvää tietoa haettiin Vastaajien kokemukset liikuntaneuvonnan merkityksestä sosiaali- ja terveydenhuollossa Vastaajien kokemukset ammattitutkintonsa antamista liikuntaneuvontavalmiuksista Liikuntaneuvonnan hyödyntäminen omassa asiakastyössä Liikuntaneuvonnan toteutuminen ammattiryhmittäin Vastaajien käsitys omasta liikuntaneuvontaosaamisestaan Tarvittava täydennyskoulutus ja lisävalmiudet Vastaajien esitykset koulutuksen aiheiksi Esitetyt koulutusaiheet ammattiryhmittäin Muut esitetyt koulutusaiheet (avoimet vastaukset) Täydennyskoulutukseen järjestämiseen liittyvät toiveet Ehdotuksia Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksilalle Liikuntaneuvontaan liittyvät kehittämisehdotukset

8 Tuloksia Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus ei pääosin arvioituna ollut liikuntaneuvontatyön vaatimusten kannalta riittävää Liikuntaneuvontaa pidettiin tärkeänä osana asiakastyötä Ammattilaisten oma arvio liikuntaneuvonnan toteutuksesta ja osaamisestaan oli pääosin "kohtalaista" Suurin osa ilmoitti tarvitsevansa täydennyskoulutusta ja lisätukea liikuntaneuvonnasta Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä eri ammattiryhmien välillä Huom! Tarkemmat tulokset jäljempänä

9 Mitä tutkimus osoitti? Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmiin tulee lisätä liikuntaneuvontaopetusta Liikuntaneuvonnan asemaa on vahvistettava kaikissa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueitten toimintayksiköissä Asiakas- / potilasneuvontaa ja hoitoa toteuttavat ammattilaiset tarvitsevat liikuntaneuvontaan liittyvää täydennyskoulutusta Riittävät tiedot ja neuvontataidot varmistavat asianmukaisen liikuntaneuvonnan asiakkaille/potilaille Liikuntaneuvonnan aseman vahvistaminen edellyttää Tehokkaampaa yhteistyötä eri ammattilaisten ja eri sektoreiden välillä Johdolta ja työtovereilta saatavaa tukea Selkeitä ohjauskäytänteitä Nykyistenkin resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä Ammattilaisten omien liikuntatottumusten tukemista Lisäresursseja liikuntaneuvontatyöhön

10 Mitä tutkimus osoitti? Liikuntaneuvonnan aseman vahvistaminen edellyttää Tehokkaampaa yhteistyötä eri ammattilaisten ja eri sektoreiden välillä Johdolta ja työtovereilta saatavaa tukea Selkeitä ohjauskäytänteitä Nykyistenkin resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä Ammattilaisten omien liikuntatottumusten tukemista Lisäresursseja liikuntaneuvontatyöhön

11 Sosiaali- ja terveysalan tutkintojen antama liikuntaneuvontaan liittyvä koulutuspohja Pro gradu sivut 16-19,49-50,59 Tarkempi tieto ja pohdinta seuraavien ammattiryhmien koulutuspohjasta on luettavissa oheisen linkin kautta. Fysioterapeutit Geronomit Lähihoitajat Lääkärit Sairaanhoitajat Sosionomit Terveydenhoitajat

12 Vastaajien arvio tutkinto-opiskelun aikana saadun liikuntaneuvontaopetuksen määrästä Kuvio 1, Vastaajista 40 %:lla oli muiden kurssien yhteydessä saatu koulutus Useampi kuin joka viides perusterveydenhuollon ja joka kolmas erikoissairaanhoidon työntekijöistä ei muistanut saaneensa lainkaan liikuntaan liittyvää opetusta Perusterveydenhuollon työntekijöistä 15 % ja erikoissairaanhoidon työntekijöistä 10% oli käynyt useampia aiheeseen liittyviä kursseja Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden väliltä löytyi erittäin merkitsevä ero (p<0,001)

13 Oman sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkinnon lisäksi oli jokin muu liikunta-alan koulutus Kuvio 3, 29 7 %:lla pth:n työntekijöistä 5 %:lla esh:n työntekijöistä Eniten lisäkoulutuksia oli Kuntoutusalan työntekijöillä (19%) Terveydenhoitajilla (8%)

14 Tahot, joista työssä tarvittavaa tietoa liikuntaneuvonnan tueksi haettiin Kuvio 4, Noin joka toinen kummastakin ryhmästä (pth ja esh) hankki tiedon internetistä ja noin joka toinen ammattikirjallisuudesta, muista alan julkaisuista sekä lehdistä Pth:n työntekijät (30%) hankkivat esh:n työntekijöitä (17%) useammin tietoa täydennyskoulutuksista. Pth:n työntekijöistä 33% ja esh:n työntekijöistä 21% hankki tietoa työpaikan järjestämistä koulutuksista Lääkärit (61%), kuntoutuksen ammattilaiset (78%) sekä johto-, kehittämis- ja hallintotyön ammattilaiset (46%) hankkivat tiedon ammattikirjallisuudesta tai muista julkaisuista Noin joka kolmas terveydenhuollon ammattilaisten ryhmästä vastasi, ettei ole hankkinut liikuntaneuvontaan liittyviä tietoja

15 Vastaajien mielipide liikuntaneuvonnan merkityksestä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuvio 5 ja kuvio 6, 32-33, 51, 59 Perusterveydenhuollon työntekijöistä Seitsemän kymmenestä (69%) piti tärkeänä Kaksi kymmenestä (20%) vastasi siltä väliltä Reilusti joka kymmenes (11%) piti liikuntaneuvontaa tarpeettomana Erikoissairaanhoidon työntekijöistä Noin joka toinen (51%) piti tärkeänä Noin joka kolmas (32%) vastasi siltä väliltä Lähes joka toinen (17%) vastaaja piti liikuntaneuvontaa tarpeettomana Ammattiryhmien välillä löytyi tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja (p<0,001) Liikuntaneuvonnan tärkeäksi kokivat erityisesti kuntoutuksen ammattilaiset (95%), terveydenhoitajat (93%) ja lääkärit (70%)

16 Vastaajien kokemukset tutkinto-opetuksen antamista liikuntaneuvontavalmiuksista Kuvio 2, Valmiudet koki puutteellisiksi Lähes joka toinen pth:n työntekijöistä 40 % esh:n työntekijöistä Liikuntaneuvonnan koki hallitsevansa hyvin Harvempi kuin joka viides pth:n työntekijöistä Noin joka kymmenes esh:n työntelijöistä Liikuntaneuvontaa ei kokenut hallitsevansa Esh:n työntekijöistä 14% Pth:n työntekijöistä 8% Ryhmien (pth ja esh) väliltä löytyi tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (p<0,001)

17 Liikuntaneuvontaa oli hyödynnetty osana asiakastyötä Kuvio 7, Pääosin kohtalaisesti Pth:n työntekijöistä noin joka neljäs (41%) Esh:n työntekijöistä harvempi kuin joka kolmas (28%) Välttävästi Pth:n työntekijöistä joka toinen (20%) Esh:n työntekijöistä jonkin verran useampi kuin joka toinen (23%) Ei lainkaan hyödynnetty Pth:n työntekijöistä 6% Esh:n työntekijöistä 8% Pth:n ja esh:n vastaajien väliltä löytyi tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (p<0,001)

18 Liikuntaneuvonnan toteutuminen ammattiryhmittäin Taulukko 5, 35 Kaikkien ammattiryhmien vertailussa kuntoutuksen ammattilaisista noin puolet arvioi liikuntaneuvonnan toteutuvan hyvin Muissa ammattiryhmissä liikuntaneuvonnan arvioitiin toteutuvan pääosin kohtalaisesti tai vastattiin en osaa sanoa/muutoin Muiden terveydenhuollon ammattilaisten -ryhmästä 17% vastaus oli ei lainkaan Ammattiryhmien väliltä löytyi tilastollisesti erittäin merkittäviä eroja (p<0,001)

19 Vastaajien käsitys tämän hetkisestä liikuntaneuvontaosaamisestaan Kuvio 8, 36 Hyvä osaaminen Pth:n työntekijöistä useammalla kuin joka kolmannella (35%) Esh:n työntekijöistä harvemmalla kuin joka kolmannella (27%) Puolella kuntoutuksen ammattilaisista ja terveydenhoitajista (taulukko 6, 37) Erinomainen osaaminen Pth:n työntekijöistä 2 % Esh:n työntekijöistä 2% Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,017)

20 Vastaajien käsitys tämän hetkisestä liikuntaneuvontaosaamisestaan jatkuu Kuvio 8, 36 Kohtalainen osaaminen Pth:n työntekijöistä 40% Esh:n työntekijöistä 40% Lääkäreistä 42% Sairaanhoitajista 51% Lähi- ja perushoitotyön ammattilaisista 37% Sosiaalityön ammattilaisista 42% En osaa sanoa -vastaus 37% johto-, kehittämis- tai hallintotyön ammattilaisista Joka kolmas (30%) muista terveydenhuollon ammattilaisista Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero (p=0,017)

21 Vastaajien käsitys tämän hetkisestä liikuntaneuvontaosaamisestaan jatkuu Kuvio 8, taulukko 6, Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero (p=0,017) Ammattiryhmien väliltä löytyi tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja (p<0,001)

22 Tarvitsen Oman liikuntaneuvontaosaamisen lisäämiseksi tarvittava täydennyskoulutus tai lisävalmiudet Kuvio 9, taulukko 7, 38-39, Yli puolet pth:n työntekijöistä Lähes puolet esh:n työntekijöistä Ei ole tarvetta Noin joka kolmas pth:n työntekijöistä Noin joka kolmas esh:n työntekijöistä En osaa sanoa Pth:n työntekijöistä 14% Esh:n työntekijöistä 18% Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero (p=0,007)

23 Nykyisen liikuntaneuvontaosaamisen lisäämiseksi tarvittava täydennyskoulutus tai lisävalmiudet ammattiryhmittäin Taulukko 7, Tarvitsen Yli puolet lääkäreistä Yli puolet terveydenhoitajista Yli puolet sairaanhoitajista Yli puolet kuntoutuksen ammattilaisista Yli puolet lähi- ja perushoitotyön ammattilaisista En tarvitse Lähes puolet sosiaalityön ammattilaisista (43%) Yli puolet johto-, kehittämis- ja hallintotyön ammattilaisista (54%) Yli puolet muista terveydenhuollon ammattilaisista (54%) En osaa sanoa Eri ammattiryhmien edustajista 10-20%

24 Vastaajien esitykset täydennyskoulutuksen aiheiksi lisävalmiuksien kartuttamiseksi (n=519) Kuvio 10, Perusterveydenhuollon työntekijöiden toiveet (n=315): Liikunnan vaikuttavuus eri sairauksissa (57%) Liikuntaneuvonnan vinkit, keinot ja menetelmät (n.50%) Liikunnan tehosta, määrästä ja laadusta riippuvat terveysvaikutukset (40%) Kaikesta mahdollisesta liikuntaan liittyvästä asiasta (n. 30%) Kts. muut aiheet alkuperäisestä tutkimuksesta

25 Vastaajien esitykset täydennyskoulutuksen aiheiksi lisävalmiuksien kartuttamiseksi (n=519) jatkuu Kuvio 10, Erikoissairaanhoidon työntekijät (n=204) Liikunnan vaikuttavuus eri sairauksissa (62%) Liikuntaneuvonnan vinkit, keinot ja menetelmät (n.50%) Liikunnan tehosta, määrästä ja laadusta riippuvat terveysvaikutukset (n.50%) Kaikesta mahdollisesta liikuntaan liittyvästä asiasta (n.30%) Kts. muut aiheet alkuperäisestä tutkimuksesta

26 Esitetyt täydennyskoulutusaiheet ammattiryhmittäin (huom. myös luettelo edellisissä dioissa) Taulukko 8, sivu Kolme eniten toivottua aihepiiriä (kaikki ammattiryhmät) Liikuntaneuvonnan vinkit, keinot ja menetelmät Liikunnan tehosta, määrästä ja laadusta riippuvat terveysvaikutukset Liikunnan vaikuttavuus eri sairauksissa Lääkärit Päivitetty tieto alueen terveysliikuntapalveluista (noin puolet lääkäreistä) Sosiaalialan työntekijät Liikunnan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset (46%) Kakki mahdollinen liikuntaan ja sen vaikuttavuuteen liittyvä asia (46%) Muut terveydenhuollon ammattilaiset Liikunnan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset (40%) Terveysliikuntasuositukset (40%)

27 Muut liikuntaneuvontaan liittyvät ja vastaajien erikseen esittämät koulutusaiheet (n=19) sivu 43 Avoimissa vastauksissa painottuivat seuraavat aiheet Asiakkaiden motivointi ja innostaminen liikunnan pariin Ikääntyvien liikunta Ikääntyvän hoitajan liikunta Lasten ja kouluikäisten liikunta Lihavuusleikkauksen jälkeinen liikunta Omien liikuntatietojen yleinen päivitys Raskaudenaikainen liikunta Selkäongelmista kärsivien liikunta Työergonomia Uusin tutkimustieto liikunnan vaikuttavuudesta

28 Eri sairausryhmien liikuntaneuvontaan liittyvät toiveet Kuvio 11, Perusterveydenhuollon työntekijöiden koulutusaiheisiin liittyvät toiveet: Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (60%) Sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet (59%) Tyypin 1 ja Tyypin 2 diabetes (60%) Mielenterveysongelmat (59%) Erikoissairaanhoidon työntekijöiden koulutusaiheisiin (liikunta) liittyvät toiveet: Ylipaino ja painonhallinta (54%) Mielenterveysongelmat (48%) Tyypin 1 ja Tyypin 2 diabetes (45%)

29 Eri ammattiryhmien vastaukset: suurin tarve omakohtaisen liikuntaneuvonnan osaamisen lisäämiseksi Taulukko 9, 44 Johto-, kehittämis- ja hallintotyön ammattilaiset (58%) Ylipaino ja painonhallinta Kuntoutuksen ammattilaiset (70%) Tyypin 1 diabetes ja Tyypin 2 diabetes Lähi- ja perushoitotyön ammattilaiset (64%) Tuki- ja liikuntaelimistö Lääkärit (78%) Ylipaino ja painonhallinta Sairaanhoitajat (52%) Ylipaino ja painonhallinta Sosiaalityön ammattilaiset (63%) Mielenterveysongelmat Terveydenhoitajat (65%) Tuki- ja liikuntaelimistö Muita ehdotettuja sairausryhmiä sivulla 45. Muuta huom. syöpäsairauksiin liittyvästä liikuntaneuvonnan opetuksesta alhaisimmat vastausprosentit

30 Täydennyskoulutusten järjestämiseen liittyvät toiveet Kuvio 12, Perusterveydenhuollon työntekijöiden toiveet: Yhteistoiminta-alueittain järjestetty koulutus (44%) Erikoissairaanhoidon työntekijöiden toiveet: Sairaanhoitopiiritasoinen koulutus (44%) Kaikista ammattiryhmistä lääkäreiden, sairaanhoitajien ja kuntoutuksen ammattilaisten enemmistö toivoi sairaanhoitopiiritason koulutuksia Terveydenhoitajista sekä johto-, kehittämis- ja hallintotyön ammattilaisista enemmistö halusi yhteistoiminta-alueittain järjestettäviä koulutuksia Molempien ryhmien työntekijöistä 36% vastasi en osaa sanoa En osaa sanoa -vastaajista suurin osa on lähi- ja perushoitotyön, sosiaalityön ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten ryhmästä Molempien ryhmien työntekijöistä 5%:lla ei ollut tuen tarvetta Yksikään lääkäreistä ei vastannut, ettei tuen tarvetta ole

31 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksilalle esitetyt toiveet (n=28). Asiakkaiden liikuntaneuvonnan tarpeeseen vastaaminen Sivu 46 Koulutukset toteutetaan "omalla" paikkakunnalla tai työpaikalla Koulutus järjestetään suoraan asiakaskunnalle Järjestöjen ja julkisen sektorin palvelujen esittely Edellä mainittujen toimijoiden mukaan ottaminen liikuntaneuvontaan (hoitopolkuajatus?). Urheiluseurojen palvelujen hyödyntäminen. Yhteisten toimintamallien kehittäminen Koulutukset järjestetään, niin että kaikilla on mahdollisuus osallistua

32 Liikuntaneuvontaan liittyvät kehittämisehdotukset Sivu 47 Liikuntaneuvonnan toteutumista ja sen laatua edistäisi 43% vastaajista (n=397): Moniammatillisella yhteistyöllä Eri sektoreiden välisellä yhteistyöllä Kollegiaalisella tuella (työkaverit) Esimies haluttiin mukaan liikuntaneuvonnan kehittämistyöhön Käytäntöihin liittyvät ehdotukset Yhteiset ohjeistukset > työnkuvan selkiyttäminen Pelisäännöt liikuntaneuvonnan käytöstä, yhtenäiset hoitolinjaukset Neuvontaan liittyvien polkujen kehittäminen > liikuntahoito näkyväksi osaksi asiakkaan palveluketjua Jatkuu...

33 Liikuntaneuvontaan liittyvät kehittämisehdotukset jatkuu Sivu 47, Liikuntaneuvonnan arkeistaminen Opetusta osastotunneilla tai "kädestä pitäen" Fysioterapeuttien tehokkaampi hyödyntäminen > liikuntaneuvonnan toteutumisen varmistaminen Fysioterapeutit kouluttamaan ja tiiviimpään yhteistyöhön muun henkilöstön kanssa "Oma" fysioterapeutti osastolle tai fysioterapeuttien parempi hyödyntämismahdollisuus osastoilla Ohjausmateriaalin tarve ja saatavuuden parantaminen Yksikköihin päivitetyt materiaalit

34 Liikuntaneuvontaan liittyvät kehittämisehdotukset jatkuu Sivu 48, Henkilöstön oman osaamisen tukemista pidettiin tärkeänä ja tarpeellisena. Vastaajat näkivät tämän hyödyiksi Osaamistason nostamisen Antaa uutta potkua työhön Auttaa asioiden ymmärtämistä Vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa ja toteutumista asiakastyössä Päivittämään tietoa saatavilla olevista liikuntapalveluista, uusista tutkimustuloksista ja nykysuosituksista Liikunta-asian ja liikkumisen edistämisen työyhteisössä Työntekijän motivaatiolla on kytkös liikuntaneuvontaan >> Henkilöstö koki tarvittavan Asiakkaiden ohella myös työyhteisön motivoimista ja asialle virittämistä Liikuntaneuvontaan liittyvää henkilöstön myönteistä asennetta Työntekijöiden oman liikunnan tukemista Liikuntaan perehtyneen lääkärin ja nimetyn vastuuhenkilön. Tämä edesauttaisi liikuntaneuvonnan jalkauttamisessa.

35 Ote TtM Kuivaniemen pohdintaosuudesta: liikuntaneuvonnan kehittämisehdotukset Liikunnan edistämistä ei voi jättää pelkästään tiettyjen ammattiryhmien tai terveydenhuollon tehtäväksi Terveyden edistämisen asioihin ja strategioihin kuuluu myös liikunta. Toimivat käytännöt mahdollistavat liikunnan käyttämisen sekä terveyttä edistävänä että hoitavana menetelmänä. E-P:n Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa korostetaan palvelurakenteen kehittämistarvetta Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstön kouluttaminen on mahdollista niiden ja liikunta-alan asiantuntijoiden yhteistyöllä (eri koulutuksen järjestäjät, liikunta- ja valmennusalan erityisasiantuntijat, liikunta-alan ja muut järjestöt ym) Myös liikuntaneuvonnan osaamisen kehittämistyössä on keskeistä esimiesten, työkavereiden ja johdon tuki

36 Otteita TtM Johanna Kuivaniemen Pro gradu -tutkielman (2014) pohdintaosuudesta Liikuntaneuvonnan koulutuspohjasta saadut tulokset ovat yhdenmukaisia terveysliikunnan koulutustilannetta vuonna 2003 tehdyn kartoituksen (Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta 2004) tulosten kanssa (Kuivaniemi 2014, 49) Terveysliikuntaopetusta kartoittanut selvitys vuodelta 2003 on ainoa tästä aiheesta toteutettu, mutta vähäisten vastausten vuoksi sitä ei ole julkaistu (Kuivaniemi 2014, 50). Sosiaali- ja terveysalalla järjestettävän ammatillisen terveysliikuntakoulutuksen hajanaisuus on tosiasia. Yhtenäinen koulutuspohja liikuntaneuvonnan osalta turvaisi moniammatillisen yhteistyön ja terveysliikunnan saatavuuden asiakkaille (Kuivaniemi 2014, 50.) Pro gradu -tutkielmalla saatiin tieto 932 eteläpohjalaiselta vastaajalta, mutta myös muun henkilöstön olisi arvioitava, miten terveyden edistäminen ja liikunta-asiat toteutuvat omassa työssä (Kuivaniemi 2014, 50) Monipuolista terveysliikuntakoulutusta on järjestetty Etelä-Pohjanmaalla luvulla Liihota- ja Liikkumisresepti -hankkeen puitteissa sekä osana Dehkon 2D -hanketta (Ståhl 2005, 24 ja Korpi-Hyövälti ym. 2009, 1-2, Kuivaniemen pro gradu-tutkielma 2014, 50)

37 Otteita TtM Johanna Kuivaniemen Pro gradu -tutkielman (2014) pohdintaosuudesta Liikuntaneuvontaa pidettiin pääosin tärkeänä osana asiakastyötä. Perusterveydenhuollossa sen merkitys koettiin erikoissairaanhoidon vastaajiin verrattuna tärkeämpänä. (Kuivaniemi 2014, 51.) Kuntoutuksen ammattilaiset, lääkärit ja terveydenhoitajat kokivat liikuntaneuvonnan muita ammattiryhmiä tärkeämpänä (Kuivaniemi 2014, 51). Suikkasen ym. (2006,49) mukaan kaikkien tulisi korostaa liikunnan merkitystä ja sillä osoitettaisiin, että sitä pidetään terveydenhuollossa tärkeänä (Kuivaniemi 2014, 51) Muilla kuin liikuntaneuvonnan ammattilaisilla on mahdollista nostaa asia esille muulla tavoin (Tala 2007 Kuivaniemen pro gradu -tutkielmassa 2014, 51) Perusterveydenhuollon henkilöstöstä vastanneet arvioivat liikuntaneuvonnan osaamisensa paremmaksi kuin erikoissairaanhoidon henkilöstö (Kuivaniemi 2014, 51) Vuonna 2006 julkaistun liikkumisreseptiä käsittelevän arviointiraportin (Suikkanen ym. 2006,33) mukaan lääkärit kokivat omaavansa riittävän tietämyksen liikunta-asioista. Tammikuussa 2013 kyselyyn vastanneiden lääkäreiden arvio oli, että se on hyvää tai kohtalaista, mutta kokivat liikuntaneuvontakoulutuksen tarpeelliseksi (Kuivaniemi 2014, 52.) Koulutustarve on osoitettu myös Liikkumisresepti -hankkeen sekä Dehkon 2D -hankkeen kyselyissä (Kuivaniemi 2014, 52)

38 TtM Kuivaniemen pohdintaosuuteen liittyviä kommentteja ja eteläpohjalaiseen toimintaan liittyviä lisäyksiä (Arja Hyytiä): liikuntaneuvonnan kehittämisehdotukset Kuivaniemen pro gradun tuloksista käy ilmi mm. lääkäreiden tarve tietää koko alueen liikuntapalvelutarjonta (2014, 41-42) Vastaajat kaipasivat myös kirjattuja hoitopolkuja Eteläpohjalaista toimintahistoriaa : Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikössä kartoitettiin luvun alussa sairaanhoitopiirin alueella olevat fysioterapia-, jalkaterapia- ja lymfaterapia - palveluja tarjoavat yksityiset ja julkiset palveluntuottajat sekä niiden muut keskeiset palvelut. Tavoitteena oli edesauttaa potilaiden ohjaamista erikoissairaanhoidosta lähipalvelujen pariin sekä eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön kehittäminen. Tiedot olivat aluksi vain erikoissairaanhoidon toimijoiden sisäisessä käytössä. Terve Etelä-Pohjanmaa -portaali rakennettiin moniammatillisella ja useiden organisaatioiden yhteistyöllä Etelä-Pohjanmaalla. Sen tavoitteena oli mahdollistaa sekä asiakkaille että ohjaavalle henkilöstölle ajantasaistieto palveluista ja niiden tarjoajista sekä tiedotuskanava palveluja tuottaville tahoille.

39 Eteläpohjalaisesta toiminnasta (Arja Hyytiä) jatkuu Terve Etelä-Pohjanmaa -portaalin ( periaatteena oli, että sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat (eri ikäisten liikunta, lymfaterapia, jalkojenhoito/jalkaterapia, fysioterapia, monipuoliset terveyden edistämiseen liittyvät palvelut) voivat päivittää tietonsa ja palvelunsa yhteiselle alustalle. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastasi Liikkumisresepti -hankkeen ja Dehkon 2D -hankkeen päätyttyä -portaalin ylläpidosta. Seurantaajan puitteissa osoittautui, että mm. useat kunnat halusivat julkaista terveysliikuntakalenterinsa paperiversiona. Alkuperäinen tavoite ja ajatus yli kunta- ja toiminta-aluerajojen nähtävistä ja päivitetyistä palveluista ei riittävässä määrin vielä tuolloin toteutunut. Portaalin ylläpito sairaanhoitopiirin kustannuksella päättyi vuonna EPTEK ry:n hallinnoimana portaalirakenne on kuitenkin olemassa ja edelleen kehitettävissä (lisätietoja: sami.perala(at)eptek.fi).

40 Eteläpohjalaisesta toiminnasta (Arja Hyytiä) jatkuu Ennaltaehkäisyn ja sairauksien hoidon hoitopolkuihin liitettävien liikunnan palveluketjujen rakentamiseen kannustettiin ja niiden rakentamista kuntiin ja perusterveydenhuoltoon tuettiin vuodesta Kohdennetut interventiot toteutettiin perusterveydenhuoltoon ja kuntien muille liikuntapalveluja tarjoaville tahoille. Sairaanhoitopiirin hallinnoiman Dehkon 2D -hankkeen toimijoiden tukena ja yhteistyökumppaneina olivat aluksi Kuortaneen Urheiluopiston hallinnoima ja liikkumisreseptikoulutuksesta 11 kunnan alueella vastannut Liihota -hanke. Sairaanhoitopiirin hallinnoima Etelä-Pohjanmaan Liikkumisresepti -hanke ( ) jatkoi koko alueen liikkumisreseptikoulutusta ja osallistui vahvasti Life It:n teknisesti hallinnoiman -portaalin kehittämistyöhön.

41 Eteläpohjalaisesta toiminnasta (Arja Hyytiä) jatkuu. Lisätietoja muutamista liikuntaneuvontaan, hoitopolkuihin ja liikuntapalvelutarjontaan liittyvistä toimista ja malleista Etelä-Pohjanmaalla Paraikaa työstetään Etelä-Pohjanmaalla alueellista selkäsairaiden hoitopolkua. Siihen liittyvät olennaisena osana henkilöstön koulutus ja alueellisten palvelujen kartoitus (lisätietoja: paivi.lehtimaki(at)epshp.fi ja maarit.joutila(at)epshp.fi). Terve Etelä-Pohjanmaa palvelu Liihota -hanke (Liikuntahoidolla tasapainoon) Omassa porukassa -hanke. "Soinin miehet elintapamuutosten polulla" LL Ahti Honkolan ja projektipäällikkö Anne Kettulan artikkeli Diabetes ja lääkäri - lehdessä 1/2007, lehti_1_2007.pdf Soininhoikka - hyvinvointiohjelma soinilaisille

42 Eteläpohjalaisesta toiminnasta (Arja Hyytiä) jatkuu. Lisätietoja muutamista liikuntaneuvontaan, hoitopolkuihin ja liikuntapalvelutarjontaan liittyvistä toimista ja malleista Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D -hanke, loppuraportti Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke Liikkumisreseptin alueellinen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi Elämäntapaohjauksen merkitys raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla : syö yhden, liiku kahden puolesta. Väitöskirja. LT Eeva Korpi-Hyövälti,