MAATALOUSTUOTTAJAIN LAPIN LIITON JÄRJESTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUSTUOTTAJAIN LAPIN LIITON JÄRJESTÖLEHTI"

Transkriptio

1 MAATALOUSTUOTTAJAIN LAPIN LIITON JÄRJESTÖLEHTI 2011, 100 Y, 50 Y Kompastuuko konekauppa verkkoon? s. 10 Tulipalo on tyly vieras s. 16 Herkkuja suoramyyntiin s. 22 Maahanmuuttajana maatalousyrittäjäksi s. 8 Ottaisinko tuulimyllyn mailleni? s. 24

2 2 3 Pääkirjoitus Kokemusta rikkaampana Keskeneräisistä asioista ei ehkä pitäisi kirjoittaa, mutta tämä juttu on vielä kuuma! Oli kaunis toukokuun aamu, jolloin saimme ilmoituksen eläinvalvonnasta seuraavana päivänä. ELY-keskuksen tarkastaja saapuisi Mavin valvojan kanssa tarkastamaan korvamerkkejä. Siispä päiväohjelmamme muuttui omaan korvamerkkien ja eläinrekisterin tarkastamiseen. Kaiken piti olla kunnossa, luulimme. Aamulla aloitettiin neljän henkilön voimin. Suihkevärillä merkittiin tarkastettu eläin ja molemmat numerot korvista kirjattiin ylös. Ja sitten löytyi se lehmä, jonka toinen korvamerkki oli pudonnut. Sen oli täytynyt pudota yön aikana. Pöytäkirjojen tekeminen olikin parin tunnin juttu, kun jokaisen eläimen kohdalta tarkastettiin neljä asiaa ja annettiin pisteet. Toinen ristiriitaisuus löytyi tässä vaiheessa. Peräkkäisten korvanumerojen lehmille korvausmerkit olivat vahingossa menneet ristiin. Paha juttu! Valvojat selostivat tarkastuksen jatkotoimet selvästi. Seuraavana pöytäkirjoja tarkastelee läänineläinlääkäri ja sitten ELY-keskuksen ylikoordinaattori vetää yhteen kaikki tilan valvonnat. Joka vaiheessa kuullaan myös viljelijää itseään. Meille annettiin pari viikkoa aikaa hoitaa epäkohdat kuntoon. Siitä raportti läänineläinlääkärille kirjallisena. Näin tehtiin määräajassa. Läänineläinlääkäriltä tuli luonnos valvonnan tuloksesta. Tilalla havaittu vakavia puutteita eläinten merkinnässä ja sanktioehdotus 3 % kaikista EU-tuista. Shokista selvittyämme taskulaskin osoitti meidän laiminlyönnin maksavan useita tuhansia euroja! Ainoa lohdutus oli, että sonnien merkit olivat korvissa. Saimme toki antaa vastineen. Kirjallisesti perustelimme tapahtunutta, emme voi olla täydellisiä elävien eläinten kanssa työskenneltäessä. Puutteet olivat mielestämme inhimillisiä ja vakavia, mutta aika pieniä, kun yli 99 % merkeistä oli kunnossa. Jäljitettävyys ei vaarannu, koska teurasautoon ei oteta eläintä, jolla ei ole kahta oikeaa korvamerkkiä. Nämä perustelut riittivät läänineläinlääkärille, uusi ehdotus oli 0 %. Tässä vaiheessa jäimme odottamaan muita valvontoja, mutta olemme merkittyjä seuraavien vuosien valvonnoissa. Niissä pohjakerroin on heti 3. Yksinkertaista, vai mitä? Mutta ei tässä vielä kaikki! Elokuun lopulla posti toi kirjeen Perä-Pohjolan poliisilaitokselta kutsun saapua kuulusteluun rikoksesta epäiltynä. Syy: eläintunnistuslain rikkominen. Olimme laittaneet rajoittavien toimenpiteiden alaisen lehmän teurastamolle, josta Evira teki ilmoituksen poliisille., 100 Y, 50 Y Jossakin järjestelmä petti, valvontaketju ei toiminutkaan täydellisesti. Muistutan vielä, että prosessi on kesken ja viranomaiset ovat toimineet meitä kohtaan erittäin asiallisesti. Poliisikuulustelu on lokakuussa. Toivon pääseväni vankilaan, jossa ei ole lehmiä. Juhani Lampela puheenjohtaja, 100 Y, 50 Y Toiminnanjohtajan pöydän takaa Kaija Kinnunen Kulunut vuosi jää varmasti Suomessa historiaan ennalta odottamattomista käänteistään. Ensin eduskuntavaalien iso jytky, sitten käsittämätön sixpack-hallitus ja vielä maailmantalouden notkahdus verkakriisien myötä. Valtion talouden tasapainottamiseksi talousarvioesityksen leikkauslista on pitkä. Maatalouden kohtalo tuntuu erityisen lohduttomalta. Suorien maatalouden rahoitukseen vaikuttavien leikkausten lisäksi elinkeinoa rasittavat verotukseen ja neuvontaan kohdistuvat kiristykset. Ja viljelijätalouksiin tietysti lisäksi myös kotitalouksiin kohdistuvat leikkurit. EU:ssa entinen mallioppilas Suomi on kääntänyt kelkkansa känkkäränkän puolelle. Kuinka käy tulossa olevien maataloustukineuvottelujen, jos entisistä ystävistä ja tukijoista tuleekin vastustajia? Samaan aikaan maatalouden kannattavuutta rapauttaa tuotantokustannusten hurja nousu. Ei ole enää mikään uutinen, että lannoitteiden hinnat ovat taas huimassa nousussa. Lihan hinta pysyttelee pohjamudissa, eikä keskittyneen kaupan toiminta lupaa hyvää tulevaisuudenkaan hintakehitykselle. Onko maailmanloppu tulossa? Loppuuko maatalous Suomesta?! Tuskinpa. Maapallon väkiluku ylittää näillä hetkillä seitsemän miljardin asukkaan rajan. Maapallon nälkäongelma kasvaa koko ajan, joka vuosi vajaaravitsemuksesta kärsii neljä miljoonaa ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka tänä vuonna arvioidaan korjattavan kaikkien aikojen suurin vilja- ja riisisato ihmiskunnan historiassa, ei sekään riitä kasvavan väestön ruokkimiseen. Suomalaistakin ruoantuotantoa tarvitaan! Suomalainen ruoantuotanto tarvitsee jatkuakseen kuluttajien vankan tuen. Kauppa pyrkii tarjoamaan kuluttajille vaihtoehdoksi halpoja tuontielintarvikkeita. Eikä siinä mitään, kunhan suomalainen ostosta tehdessään tietää valitsevansa ulkolaista. Vaan näinhän ei tänä päivänä ole. Tuotteen alkuperä hukutetaan ja kuluttajaa johdetaan siekailematta harhaan. Kuluvan vuoden aikana olemme kolmeen otteeseen järjestäneet kampanjatilaisuuksia kotimaisen ruoan puolesta. Näissä tilaisuuksissa olemme puhuttaneet arviolta ainakin kuutta sataa kuluttajaa heidän elintarvikevalinnoistaan. Lähes poikkeuksetta kaikki sanovat valitsevansa mieluiten kotimaisen elintarvikkeen. Käytännön testitilanne kuitenkin osoittaa, että erityisesti lihatuotteissa kotimaisen tuotteen tunnistaminen on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Meidän tulisikin nousta barrikadeille vaatimaan selkeämpiä alkuperämerkintöjä. Helposti tunnistettavat Hyvää Suomesta joutsenlippu-merkki ja Sirkkalehti-tunnus täytyy nostaa uuteen kunniaan. Jos kuluttajina suostumme valitsemaan vain näillä merkeillä varustetun pakkauksen, täytyy elintarviketeollisuuden alkaa niitä myös enenevässä määrin käyttää. Kaikki nämä myllerrykset osoittavat jälleen, että vain yhdessä ja yksituumaisesti asioitamme ajaen voimme menestyä. Maailma ympärillämme muuttuu hurjaa vauhtia. Myös edunvalvonnan tarpeet ja tahti ovat muuttuneet. Joudummekin pohtimaan, pystyykö nykymuotoinen MTK vastaamaan kasvaneisiin haasteisiin. Turun liittokokouksessa kesällä 2009 annettiin lähtölaukaus järjestön toiminnan ja organisaation kehittämiselle. Asiaa on pyöritelty kokouksissa ja työryhmissä, syyskuussa liittojen johtokunnat kokoontuivat yhteen asian tiimoilta. Pohdinnan alla ovat mm. tuottaja- ja metsänomistajaliittojen roolit. Kehittämistyön takana on huoli yhdistystason toiminnan hiipumisesta ja sitä kautta jäsenten tasavertaisen aseman vaarantumisesta. Olemmeko valmiita muutokseen? Voiko MTK:n lähes vuosisataista organisaatiorakennetta muuttaa? Menetämmekö muutoksessa jotakin vai voisiko se olla myös uuden ja paremman ajan alku? Näitä kysymyksiä voisimme pohtia myös tuottajayhdistysten syyskokouksissa. Päätösten aika on jo ensi kesänä, kun MTK kokoontuu liittokokoukseen Savonlinnassa. Tervetuloa mukaan oman tuottajayhdistyksesi syyskokoukseen, kokousajan ja -paikan löydät tästä lehdestä. Kaija Kinnunen toiminnanjohtaja KOE 4 UUTTA SOKOS HOTELS -KYLPYLÄ- HOTELLIA! Oman yhteyshenkilösi löydät osoitteesta tai soittamalla arkisin klo 8-16 VOIMIA TILAN ARKEEN kuntoremonttikurssit maatalousyrittäjille UUSI KURSSI SYKSYLLE 2011 Sokos Hotel Bomba, Nurmes I jakso ja II jakso /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa MTK-Lappi Jänkäviesti MTK-Lapin järjestölehti Painosmäärä: 2000 kpl Paperi: Galerie Volume 100 g (PEFC-sertifioitu) Julkaisija Maataloustuottajain Lapin Liitto MTK-Lappi ry Ukkoherrantie 15 A Rovaniemi Päätoimittaja Kaija Kinnunen puh Toimitus ja taitto Focus Flow Oy, Rovaniemi Painopaikka Joutsen Median Painotalo, Oulu VUODEN 2012 KURSSIT Sokos Hotel Caribia, Turku I jakso ja II jakso Sokos Hotel Vesileppis, Leppävirta I jakso ja II jakso I jakso ja II jakso Sokos Hotel Bomba, Nurmes I jakso ja II jakso Sokos Hotel Eden, Oulu I jakso ja II jakso I jakso ja II jakso Hintaan sisältyy ohjattu kurssiohjelma kuntotesteineen, majoitus 2 hengen huoneessa, täysihoitoruokailut, vapaa kylpylän ja kuntosalin käyttö. Ryhmien koot ja paikkavaraukset: 8 20 henkilöä/kurssi. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssit järjestetään yhteistyössä MTK-liittojen ja Melan kanssa. Lisätietoa, esitteet ja paikkavaraukset: Sirpa Kutvonen, puh tai 375 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa 325 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa 290 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa 367 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa Keminmaa, Autoilijantie 3, Keminmaa, puh , Avoinna: ma-pe 8-17, la 9-14 Rovaniemi, Vaihdekatu 3, Rovaniemi, puh , Avoinna: ma-pe 9-17 Sodankylä, Ratsutie 1, Sodankylä, puh , Avoinna: ma-pe 9-17

3 4 5 Marttilalta haaste jalostajille: Joutsenmerkki paketin päälle MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila heittää lappilaisille lihanjalostajille haasteen hankkia kotimaisuudesta kertovan joutsenmerkin tuotteisiinsa; paikallisen raaka-aineen käyttö on sopusoinnussa myös lähiruokasuuntauksen kanssa. Tavallistakin enemmän vipinää MTK:ssa aiheuttavat tänä syksynä sekä uusi hallitus että EU-komissio uusine esityksineen. Rakennemuutos on pyyhkäissyt kartalta useita elintarvikkeiden tuotantolaitoksia niin Lapista kuin muualtakin Suomesta. Pohjoisessa toimii kuitenkin edelleen pieniä lihanjalostajia, joita Marttila kannustaa vaihtamaan tuontilihan paikalliseen tai ylipäänsä kotimaiseen raaka-aineeseen. - Haiskahtaa suorastaan vilunkimeiningiltä jos lappilaisella tuotemerkillä myydään tuontilihaa. Moni kuluttaja on varmasti pahaa aavistamattaan ostavinaan kotimaista ruokaa Lappibrändin hämäämänä, vaikka liharaaka-aine olisi laivattu Etelä-Amerikasta saakka, Marttila toteaa. - Nyt olisi otollinen aika siirtyä kotimaiseen raakaaineeseen. Paitsi ylivoimainen laatu, sitä tukee myös voimistuva lähiruokatrendi, johon liittyy kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperään. Esimerkiksi etelä-amerikkalaisen lihan alkuperää on vaikea, ellei mahdotonta jäljittää. Myös kunnille heittäisin haasteen liittyä kehityksen eturintamaan ja ottaa lähiruoka ohjenuoraksi sekä vaatia tuontiruualtakin samat laatukriteerit kuin kotimaisella ruualla on. Lähiruoka ei ole mikään pikkujuttu. Nyt olisi otollinen aika siirtyä kotimaiseen raakaaineeseen. Paitsi ylivoimainen laatu, sitä tukee myös voimistuva lähiruokatrendi. Maidonjalostus on vetäytynyt Lapista keskittyen lähimmillään Kuusamon ja Oulun meijereihin, ala on nykyään suurten mittakaavojen tuotantoa. Marttila uskoo kuitenkin, että paikallisille maitojalosteillekin löytyy sopivia markkinarakoja. - Osuustoiminta on Maittava ja runsasenerginen houkutusrehu Myynti: maatalouskaupat Uutuustuote robottilypsyyn Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta lehmäkohtaisesti. Uutuusrehu huolehtii myös näistä: tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso) auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa) huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua) ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis.e-vitamiinia) Murrontie 2, Utajärvi. P. (08) näyttänyt voimansa maitosektorilla; Suomen tuottajahintataso on ollut EU-huippua jo vuosikaudet. Mutta pienimuotoinen jalostus voi tarjota kymmenille maatiloille tai muille yrittäjille lisää mahdollisuuksia. Tietysti jalostukseen lähteminen vaatii yrittäjältä paljon, niin riskinottoa kuin osaamistakin. Jokainen yksittäinen tapaus on kuitenkin tärkeä kehittämistyössä, kaikki ideat on otettava vakavasti. Se edellyttää rohkeaa kehittävää otetta myös ELY-keskuksilta ja neuvonnalta. Aikamoinen savotta Hallituspohjan vaihdos tietää Marttilan mukaan aina lisätöitä MTK:ssa. Tällä kertaa vaalien myötä myös kansanedustajien rivit uudistuivat sangen laajalti, mikä lisää tuottajajärjestön panostustarvetta Arkadianmäen suuntaan. - Meidän on tehtävä uusille kansanedustajille ja ministereille tutuksi koko luonnonvara-alaa ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Se on jo aikamoinen savotta, johon Euroopan talousmyllerrys tuo vielä omat vivahteensa. Uuden hallituksen ja eduskunnan lobbaaminen lienee tällä kertaa aiempaa tärkeämpää ja haasteellisempaakin, sillä hallitus on käynyt käsiksi maatalouden euroihin varsin ronskein ottein. - Ministeri Urpilaisen esityksestä maatalousmomentilta ollaan lohkaisemassa yli sadan miljoonan euron pottia. Leikkaukset kohdistuisivat nyt poikkeuksellisen laajalla rintamalla harvaan asuttujen alueiden väestön elämään sekä suoraan maatalouspolitiikan ytimeen, kansalliseen tukeen ja luonnonhaittakorvauksiin. Onkin aiheellista kysyä, että onko tällainen politiikka pitkällä aikavälillä järkevää? Vaarallinen viesti EU:lle - Budjettiesitys vaarantaa myös maamme maatalouspolitiikan pitkän aikavälin linjan. Kansallisen budjetin pienentäminenhän viestittäisi EU:n komissiolle ettei täällä ollakaan enää tosissaan maatalouden hyväksi aiemmin esitettyjen ja läpi saatujen vaatimusten suhteen. Marttila varoittaa, että seurauksena voi olla pahimmillaan jopa satojen miljoonien eurojen menetys EU-budjetista ehkä muuten saatavilla olevista rahoista sekä Etelä-Suomea koskevan 141-tuen loppuminen vuoden 2014 alusta. Vaikka pohjoisen 142-tuki on kirjattu liittymissopimukseen, sitäkin on pystyttävä päivittämään ja perustelemaan EU:ssa. Sekään ei siis nauti sataprosenttista koskemattomuuden suojaa. MTK:n työpöydille tulee syksyn satoa myös EU:n komissiolta, joka lähettää vuonna 2014 voimaan tulevan maatalouspolitiikkansa uudistusesityksen pian pureskeltavaksi. Marttilan mukaan siihen urakkaan on käärittävä hihat., 100 Y, 50 Y KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ Jokaisella jäsenellä on oltava vahva tunne, että järjestö ajaa myös hänen asiaansa, mutta kompromissejakin on hyväksyttävä. Asiat eivät etene pelkästään reunaehtoja asettamalla vaan yhteistyöllä, Juha Marttila sanoo. Sukkulointia Simo-Helsinki Juha Marttila valittiin MTK:n toiseksi puheenjohtajaksi alkuvuodesta 2005 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi keväällä 2009 tehtävät jättäneen Michael Hornborgin tilalle. Puheenjohtajuuksia ennen hän on työskennellyt tutkijana muun muassa Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa. Agronomin sekä maa- ja metsätaloustieteiden tohtorin ruohonjuuritason tuntuman alaan takaa Simojokivarressa sijaitseva kotitila, jonka navetassa märehtii yli 70 lehmän karja. - Sukkuloin säännöllisesti Simon ja Helsingin väliä eli työviikot olen MTK:ssa Helsingissä tai työmatkoilla ja viikonloput kotona Simossa. Nykyinen kolmivuotinen puheenjohtajuuskauteni on katkolla noin parin vuoden päästä, mutta näitä hommia tehdään vain niin kauan kuin luottamusta riittää, Juha Marttila toteaa. Toiminnanjohtaja Sahi Itä-Lapista:, 100 Y, 50 Y Jatkuvuus näyttää turvatulta MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi pistäytyi syyskuussa Lapin maataloustuottajaliiton ja Itä-Lapin tuottajayhdistyksen vieraana Sallassa. Terveisinään matkalta hän välitti ilahduttavan huomion siitä, että toiminta alueen alkutuotannon parissa vaikuttaa vireältä ja jatkuvuuskin näyttää turvatulta. Silti haasteitakin löytyy. KUVA: KAIJA KINNUNEN Toiminnanjohtaja Antti Sahi haki taannoin tuntumaa alkutuotannon arkeen vierailemalla muun muassa Raija ja Jukka Ämmälän tilalla Sallassa. Antti Sahi tapasi vierailullaan muun muassa joukon sallalaisia tuottajia Raija ja Jukka Ämmälän tilalla, Lapin tuottajaliiton puheenjohtaja Juhani Lampelan sekä toiminnanjohtaja Kaija Kinnusen. Salla-Savukoski -seudun ilmapiiriä Sahi luonnehtii positiiviseksi. - Tapaamisessa välittyivät myönteiset ja positiiviset tunnelmat, valoisammat kuin osasin odottaakaan. Alueen maataloudessa oli selvästi havaittavissa yrittämisen meininkiä ja myös huomattavissa määrin tulevaisuuden uskoa. Niistä kertovat investoinnit, joita tiloilla tehdään kehityksessä mukana pysymiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Myös nuoria jatkajia alueelta näyttää löytyvän paikallisen selvityksen mukaan ilahduttavasti, Sahi Toiminnanjohtaja muistuttaa kuitenkin maatalouspoliittisten päätösten merkittävästä vaikutuksesta elinkeinon toimintamahdollisuuksiin ja kehitykseen tulevaisuudessa. - Varsinkin lappilainen maatalous on pitkälti riippuvainen EU:n maatalouspolitiikasta, jonka uusien linjausten kanssa joudumme silmätysten parin vuoden päästä, kun Euroopan maatalouspolitiikan uuden kauden alku 2014 lähestyy. Itä-Lappi voi hyvin Kun Antti Sahi aloitti kolme vuotta sitten pestinsä MTK:n toiminnanjana, hän lupasi tehdä tutustumiskierroksen kaikkiin tuottajaliittoihin. Viimein tänä syksynä vuorossa oli Lappi. Antti esitti isännille toivomuksen, että vierailu valottaisi hänelle, miltä Lapin maaseudun tulevaisuus näyttää. Perinteisesti, kun Lappiin vieraita saamme, olemme halunneet esitellä uusia suuria navetoita, mutta niitähän on muuallakin Suomessa. Tällä kertaa päätimme viedä vieraan Itä-Lappiin, joka tarinoiden mukaan on autioitumassa. Vaan eihän todellisuus siltä näytä! Kyläpaikassa Raija ja Jukka Ämmälän tilalla Sallassa vieraalle esiteltiin elinvoimaista tilaa, jossa leipä otetaan useasta lähteestä sopivasti yhdistellen. Perustana on maito, uutena aluevaltauksena lihakarjaristeytysvasikoiden tuotanto ja hyvänä lisänä konetyöt. Isäntäväen lisäksi paikalla oli kymmenkunta sallalaista ja savukoskelaista tuottajaa. Eikä Ämmälän tila todellakaan ole ainoa kehittyvä tila Itä-Lapissa. Tätä viestiä vahvisti MTK-Itä-Lapin tekemä kartoitus jäsentilojen tulevaisuuden suunnitelmista. Vuosi takaperin tehty kysely kertoo, että tuotannosta luopuminen on itäisessä Lapissa paljon hitaampaa, kuin maassa keskimäärin. Sukupolvenvaihdoksia on tehty ja uusiakin nuoria jatkajia alueelta löytyy. Erityisesti emolehmätuotantoa on lisätty viime vuosina. Ruokapöydän ääressä juttu kääntyi myös tuottajayhdistyksen toiminnan haasteisiin. Aktiiviset toimijat ovat vähissä, ja pitkät välimatkat hankaloittavat Aktiivisuutta tarvitaan Toinen, kotikutoisempi haaste liittyy tuottajayhdistysten toimintaan, jonka turvaamiseksi tarvitaan voimien vuorottelua. - Tällä hetkellä Itä- Lapin tuottajayhdistysten toiminta vaikuttaa vireältä, mutta vetovastuita pitäisi pystyä vaihtamaan aika ajoin. Se on kieltämättä jonkinmoinen haaste, koska alueen tuottajien kokonaismäärä on pieni. Tuottajien ikärakenne edustaa maamme keskivertoa eli keski-ikä sijoittuu vähän viidenkymmenen ikävuoden yläpuolelle. Sahi kertoo panneensa merkille vierailullaan tyytyväisyydellä myös sen, että alueella on pyrkimys etsiä uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan turvaamiseksi. - Itä-Lapin maatalouden suurimmat ongelmat liittyvät maantieteelliseen sijaintiin eli ilmaston ohella pitkiin etäisyyksiin kaikkialle, mikä aiheuttaa kustannusrasitteita. Mutta nyt on meneillään hanke, jolla pyritäänkin hyödyntämään sijaintia. Nimittäin Venäjän rajalle pyritään saamaan elintarvikkeiden tarkastuspiste, joka mahdollistaisi alkutuotannon tuotteiden viennin itärajan taakse suoraan. Jos tarkastuspiste toteutuisi, sen vaikutusalue ulottuisi laajalti Lapin alueen eteläpuolellekin. Sahin Itä-Lapin vierailu kuului toiminnanjohtajan normaaliin käytäntöön tehdä tutustumiskäyntejä vuoroin kaikkien liittojen alueilla. Vierailujen tarkoituksena on saada tuntumaa maaseudun arkeen ja pitää yhteyksiä yllä oman organisaation ja paikallistason välillä. Tilojen määrät Itä-Lapissa 2009 Salla Maitotiloja 26 Naudanlihatiloja 6 Tukea hakeneita yhteensä 90, joista osa nurmea tuottavia entisiä kotieläintiloja Savukoski Maitotiloja 6 Naudanlihatiloja 4 Tukea hakeneita yhteensä 57, joista osa nurmea tuottavia entisiä kotieläintiloja yhteen kokoontumista. Yhdistystoiminta tarvitsisi piristysruisketta. Kaija Kinnunen

4 6 7 Millaisena uudet kunnanjohtajat näkevät alkutuotannon roolin Lapissa? Tuomo Karjalainen, Ylitornio: Työvoiman tarve kasvanee Hallintotieteiden maisteri/mba Tuomo Karjalainen teki paluun Ylitornion kunnanjohtajaksi kesäkuussa 2010 kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen; hän työskenteli samalla paikalla jo Alkutuotannon työvoiman tarpeen Karjalainen arvelee jopa kasvavan Ylitorniolla tulevaisuudessa. Syntyperältään sotkamolainen Karjalainen kertoo viihtyneensä nykyisessä pestissään hyvin, koska työ on monipuolista ja käytännönläheisten asioiden parissa askaroimista. Uusvanhaa kotiseutuaan hän pitää luonnonolosuhteidensa puolesta hyvänä alueena alkutuotannolle, mistä kertoo sen poikkeuksellisen suuri kymmenen prosentin siivu harjoitettavista elinkeinoista. - Tornionlaakson etuja ovat esimerkiksi hyvä ilmasto, jokivarren hyväkasvuiset maat, hyvä sijainti ja runsaat kaupan palvelut. Koska tilanpito keskittyy yhä suurempiin yksiköihin, uskon niihin avautuvan yhä enemmän myös työntekijän paikkoja tulevaisuudessa, Karjalainen ennustaa. - Muina keskeisinä elinkeinoina voidaan mainita ainakin metsä- ja porotalous jalostuksineen, pienteollisuus, matkailu ja kaupan ala. Odotamme myös heijastusvaikutuksia lähiseudun kaivostoiminnan viriämisestä. Alkutuottajia kunnallishallinnossa palvelevat muun muassa maaseutusihteeri ja yritysneuvoja esimerkiksi tuki- ja investointiasioissa. Ylitornio toimii maatalouslomituksen vastuukuntana aina Torniosta Muonioon saakka ja tukiasioista se vastaa myös Pellon ja Kolarin alueilla. Vajaan 4700 asukkaan Ylitorniolla on tavoitteena säilyä itsenäisenä kuntana tehden yhteistyötä kaikkiin ilmansuuntiin, myös länteen Övertorneålle, Tuomo Karjalainen toteaa., 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y Anna Mäkelä, Kittilä: Arvoa ei mitata vain lukumäärissä Viljo Pesonen kertoo viihtyvänsä hyvin synnyinkuntansa johtajana positiivisten haasteiden parissa. Lohjan kautta Kittilän kunnanjohtajaksi toissa keväänä siirtynyt kauniaislainen valtiotieteiden lisensiaatti Anna Mäkelä löytää alkutuotannolle sijan matkailun ja kaivosteollisuuden luvatulla alueella. - Suurimmat työnantajathan meillä ovat matkailu ja kaivosteollisuus, mutta muutkin alat tarjoavat muutama sata työpaikkaa. Elinkeinoista puhuttaessa alkutuotanto unohtuu useinkin mainita. Sen merkitys on kuitenkin toisaalla kuin pelkissä työpaikkojen lukumäärissä, Mäkelä Mäkelän mielestä on aika merkittävää, että 6200 asukkaan kunnassa tilatukea on maksettu viime vuonna peräti 90:lle, nuoren viljelijän tukea 21:lle ja maidontuotannon kansallista tukea 15 tilalle. Se todistaa hänen mukaan, että eivät maanviljelijät ole suinkaan Kittilästä sukupuuttoon kuolemassa. Porotaloutta Mäkelä pitää myös alueen perinteisenä elinkeinona, joka on yhteydessä lähiruokaan, matkailuun ja keinoihin pitää kunnan laajat alueet asuttuina. Metsätalous on puolestaan välttämättömyys, jotta kukaan voi ylipäänsä asua ja elää Kittilässä. - Edistämme alkutuotantoa normaalein maataloussihteerin palveluin sekä tarjoamalla Kideven eli Kittilän elinkeinopalvelut -liikelaitoksen apua niin alkutuotannon kuin muidenkin alojen yrittäjille. On ylipäänsä hienoa, että meillä on edelleen alkutuotantoa, vaikka ilmastolliset olosuhteet eivät suosi sitä kuten eteläisemmissä osissa maata, Mäkelä toteaa. Viljo Pesonen, Sodankylä: Tyyntä murroksen jälkeen Kesäkuussa 2010 kotikuntaansa kunnanjohtajaksi palannut hallintotieteiden maisteri Viljo Pesonen iloitsee Kevitsan kaivoksen tarjoamasta piristysruiskeesta Sodankylän kehitykselle. Hän vakuuttaa myös, ettei kaivoshuumassa ole unohdettu alkutuotantoakaan. Päinvastoin, esimerkiksi neuvontapalvelut ovat parantumassa. - Meillä on näköpiirissä poikkeuksellisen hyvä tilanne. Ensi tammikuussa käynnistyvä Kevitsan monimetallikaivos tuo kuntaan suoraan noin 300 uutta työpaikkaa sekä runsaasti kerrannaisvaikutusten kautta syntyvää työtä. Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä painii positiivisen ongelman kanssa; Lapin ainoan muuttovoittoisen kunnan palvelut on mitoitettava entistä suuremmalle väestölle. Kunnan elinkeinoelämä ei Pesosen mukaan nojaudu kuitenkaan jatkossakaan pelkästään kaivostoimintaan. - Kaivos on yksi tärkeä työllistäjä, kuten matkailu, mutta metsätalousvaltaisessa kunnassa niin yksityiset kuin valtionkin metsät ovat myös merkittäviä toimeentulon tarjoajia. Maatiloilla on murroksen jälkeen nyt aiempaa vakiintuneempi vaihe. Sukupolvenvaihdoksia on tehty mukavasti, tosin lihatilat ovat nyt hieman kannattavuuspaineissa kuten muuallakin. Ja onpa kunnassa myös parikymmentä päätoimista kalastajaa, joille apajia antavat Lokka, Porttipahta ja Järvikylien vedet. - Kunta tarjoaa alkutuotannon harjoittajille lakisääteiset lomitus- ja tukineuvontapalvelut sekä tilojen kehittämiseen maaseutuasiamiehen osaamisen. Lisäksi Pro Agria on sijoittamassa toimintaansa tänne neuvontapalvelujen parantamiseksi, Pesonen kertoo Eräs positiivinen seikka Utsjoen kehityksessä on korkeahkon syntyvyyden ansiosta kasvavat oppilasmääräennusteet, kunnanjohtaja Matti Korkala Matti Korkala, Utsjoki: Pitää kylät asuttuina Kiiminkiläislähtöinen hallintotieteiden maisteri Matti Korkala päätyi joulukuun alussa 2010 Suomen maantieteelliselle huipulle kunnanjohtajaksi. Uutta kotikuntaansa hän luonnehtii monessa mielessä ainutlaatuiseksi jo sijainniltaan, missä alkutuotannolla on erityisen tärkeä rooli kylien asuttuna pitämisessä. Korkalan suunta on ollut pohjoiseen päin jo pitempään, sillä Rovaniemellä suoritettujen opintojen ja työskentelyn jälkeen tie vei Enontekiön vs. kunnansihteeriksi, josta oli luontevaa siirtyä Utsjoelle. - Utsjoki on monessa mielessä hyvin ainutlaatuista seutua muuta maata ajatellen. Saamelaisenemmistö, eristäytynyt pohjoinen sijainti sekä Jäämeren ja Pohjois-Norjan läheisyys antavat kunnalle omat positiiviset erityispiirteensä, Korkala kuvailee. Kunnan pääasiallisiksi elinkeinoiksi kunnanjohtaja listaa rajakaupan, matkailun ja poronhoidon. Metsää ei juuri ole hakattavaksi ja maatiloja on vain kourallinen, mutta kaikki työpaikat ovat vähäväkisessä kunnassa tärkeitä jo kylien asuttuna pitämiseksikin. Asukasluku on sangen vakiintunut 1300 henkilöön. - Alkutuotannon ammateista meillä tärkein on poronhoito ja sen tulevaisuuskin näyttää pääsääntöisesti positiiviselta. Tarjoamme yhdessä Inarin kunnan kanssa alkutuottajille perinteiset maaseutuhallinnon palvelut, jotka löytyvät meidän talosta. Korkalan mukaan kunnassa on meneillään paljon eri alojen kehittämishankkeita. Esimerkiksi taannoin saatiin uusi valokuituyhteys, jonka piirissä on noin 90 prosenttia asukkaista. Olli-Pekka Salminen, Kemijärvi: Toinen kivijalka Kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä, kello 00.00, Kemijärven kaupunginjohtajajana aloittanut hallintotieteen maisteri Olli-Pekka Salminen luonnehtii alkutuotannolla olleen paikkakunnalla perinteisesti toisen kivijalan rooli. Eikä sen merkitys ole kadonnut vaikka teollisuus onkin. - Viime vuosien rakennemuutokset ovat vieneet meiltä Salcompin ja Stora Enson, joten kehitys on johtamassa teollisuuskaupungin aikakaudesta matkailu- ja palvelukaupungin aikaan. Alkutuotannolla on kuitenkin edelleen äärimmäisen suuri merkitys paikkakunnalla. Onhan alueella hyvät metsävarat ja vaikka väki maataloudessa on yleisen suuntauksen mukaisesti vähentynyt, tilakoot ovat vastaavasti kasvaneet, Salminen toteaa. - Lähiruuan merkitys on korostumassa, joten meidän on hyödynnettävä kaikin keinoin oman alueen puhdasta ja terveellistä alkutuotantoa ruokahankinnoissa. Kunnallishallinto palvelee alaa tuottamalla perinteiset neuvontapalvelut; maaseutusihteeri työskentelee tiiviissä yhteydessä tuottajiin esimerkiksi EU-tukien hakuprosesseissa. Salmisen mukaan alueella eletään nyt mielenkiintoisia aikoja, sillä Rovaniemelle tulossa olevan biovoimalan odotetaan tuottavan heijastusvaikutuksia energiapuumarkkinoille ja siten toimeliaisuutta Kemijärvenkin suuntaan. Haasteena on muun muassa saada korjuumenetelmät ja logistiikka toimimaan kustannustehokkaasti. - Vaikka asukasluku on pienentynyt menneistä vuosikymmenistä, 8400 asukkaan väestöpohja on kuitenkin vielä riittävä kehitystä ajatellen, Salminen vakuuttaa. Juurilleen Itä- Lappiin Kemijärven kaupunginjohtajaksi palannut Olli-Pekka Salminen kokee tehtävänsä mielekkään haasteellisena. Leena Lehtoruusu, Muonio: Jokainen työpaikka on tärkeä Varatuomari Leena Lehtoruusu realisoi vuoden alussa pitkäaikaisen kiinnostuksensa Lappia kohtaan siirtymällä mökkimuoniolaisuudesta kokoaikaiseksi muoniolaiseksi kunnanjohtajuutensa myötä. Alkutuotannon elinkeinojen tilaa kunnassa hän luonnehtii varsin vakiintuneeksi. - Muonio oli minulle tuttu paikka jo entuudestaan, sillä olen lomaillut täällä lapsesta saakka ja minulla on ollut kunnassa oma mökki jo vuosia. Muoniolaiset ovat ottaneet minut hyvin vastaan myös kunnanjohtajana. Työpaikkojen määrällä mitattuna kunnan tärkeimmät alat ovat Lehtoruusun mukaan matkailu, kylmäteknologia ja -testaus sekä palvelu- ja julkisala. Myös alkutuotanto tarjoaa edelleen toimeentulon monille muoniolaisille. - Vaikka alkutuotannon ammatit eivät ole työpaikkojen määrällä mitattuna kunnan merkittävimpiä työllistäjiä, ne ovat kuitenkin tärkeä osa Tunturi-Lapin elinkeinorakennetta; jokainen työpaikka on tärkeä. - Porotaloudella ja matkailulla on selkeä linkitys, metsätalous tarjoaa hyvän sivuelinkeinon ja maatalouskin on varsin vakiintunutta. Kunta tarjoaa alkutuottajille muun muassa normaalit maaseutuviranomaisen palvelut, jotka myydään myös naapuriin Enontekiölle. Lisäksi olemme mukana Leader-toimintaryhmän hankkeessa, jolla pyritään kehittämään poroja luontaiselinkeinoja. Muonion suurimpana haasteena on kuntatalous ja siinä etenkin sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillitseminen. Elinkeinosektorilla suurimmat odotukset kohdistuvat lähiseudun uusiin hankkeisiin, Leena Lehtoruusu SUKUPOLVENVAIHDOS SUUNNITELMISSA? Tuottava maaseutu hanke tarjoaa kokonaisvaltaista asiantuntija-apua maa-, metsä- ja porotalouden sukupolvenvaihdoksien suunnitteluun Koillismaan ja Itä-Lapin alueella. Koulutus ja asiantuntija-apu sisältää etämateriaalin lisäksi 6 tuntia yleistä koulutusta, sekä 11 tuntia tilakohtaista suunnittelua ja ohjausta. Osallistumismaksu alkaen alv/yritys Otathan yhteyttä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Projektipäällikkö Hannu Virranniemi Nuottatie 6A KUUSAMO

5 8 9 Lampureiksi Lappiin Lappiin syntyy pian uusi lammastila alkuperältään nepalilaisten Sachindra Rimalin ja Sharma Indra Jeetin perustaessa farminsa Tornioon. Nepalilaislähtöiset Sachindra Rimal ja Sharma Indra Jeet etsivät vuokralle pientä maatilaa perustaakseen sinne lammastilan. Tuotantoeläinkantakin on jo aluillaan, sillä arpelalaiselta lampurilta Torniosta on hankittuna kymmenen lampaan pesämuna, joka tosin odottaa vielä myyjän hoivissa uutta kotia. Sachindra Rimal ja Sharma Indra Jeet tulivat muutama vuosi sitten opiskelemaan kaupan ja hallinnon alaa Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun Tornioon. Opiskelun ohessa syntyi ajatus ryhtyä hyödyntämään käytännössä koulussa opittuja bisneksentekotaitoja. - Ainakin aluksi tilalla on tarkoitus keskittyä lampaan lihan tuotantoon. Aloitamme jo ostamallamme kymmenellä lampaalla, mutta eläinten lukumäärää on tarkoitus lisätä vuosi vuodelta ehkä jopa 500 lampaaseen saakka. Alustavia suunnitelmia on myös täydentää karjaa myöhemmin isoilla, suurin piirtein poron kokoisilla vuohilla, jollaisia kasvatetaan esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, Intiassa ja Afrikan maissa, Sachindra Sachindra on kotoisin Nepalin pääkaupungista, Katmandusta, eikä hänellä ole aiempaa omakohtaista kokemusta sen enempää lampaista kuin muistakaan kotieläimistä. Sitä vastoin yhtiökumppani Indran juuret ovat pienemmän Pokharan kaupungin lähistöllä, jossa eläintenhoito tuli tutuksi jo kotosalla. Miehet valitsivat tuotantomuodokseen lampaanlihan, koska arvioivat lammaskarjan aloittelijoille helpoimmaksi hoidettavaksi. Ainakin aluksi tilalla on tarkoitus keskittyä lampaan lihan tuotantoon. Haussa pieni tila Sachidra ja Indra etsivät maatilaa vuokralle lehti-ilmoituksella kiinteistövälityksen kautta. Ilmoituksessa haetaan pientä maatilaa, jossa on paikka asua ja tilaa lampaille, enintään kolmenkymmenen kilometrin säteellä Torniosta. Haastattelua tehtäessä hakutuloksista ei ollut vielä tietoa, mutta miehillä on onneksi tiedossa väliaikaismajoitus eläimille. Kuitenkin asialla alkaa olla kiire, sillä yrittäjät ovat varautuneet myös remontoimaan vuokraamaansa kohdetta. - Olemme saaneet paljon apua parilta torniolaiselta maanviljelijältä, joista toinen on luvannut tarjota lampaillemme väliaikaisen suojan noin pariksi kuukaudeksi. Myös ELY-keskuksesta olemme saaneet neuvoja esimerkiksi raha-asioiden hoidossa ja vinkkejä säännöistä, jotka koskevat tällaisen yritystoiminnan perustamista. Lammastilan perustamisen on määrä edetä siten, että saatuaan kiinteän toimipaikan Sachindra ja Indra perustavat osakeyhtiön, jonka kautta tilaa ryhdytään pyörittämään. Kaksikon lisäksi mukaan on tulossa kenties kolmaskin osakas, joka tosin on vielä Nepalissa. Työnjakosuunnitelman mukaan Indra kantaa pääasiallisen vastuun lampaiden hoidosta, mutta Sahindra on lupautunut kiireapulaiseksi. Rehut aiotaan ostaa hyödyntäen esimerkiksi ylijäämävarastoja. Maatalousoppiin - Valmistun vuoden loppuun mennessä tradenomiksi, ensi vuonna käyn lyhyen maatalousalan koulutuksen Lappian ammattiopistossa Louella. Mikäli lammastila lähtee pyörimään hyvin, jään Suomeen, mutta muuten varmaankin muutan takaisin Nepaliin, Indra kertoo suunnitelmistaan. Sachindra on jo suorittanut ammattikorkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon, minkä jälkeen hän on toiminut jatkoopintojensa ohessa jo toista vuotta myös opettajana muun muassa rahoitukseen ja kirjanpitoon liittyvissä aineissa AMK:n Tornion yksikössä. - Tulin Suomeen opiskelua varten, mutta mikäli liiketoimet menevät hyvin, voin jäädäkin maahan. Maatalous on minulle yksi mahdollinen, mutta ei ainoa ala, jolla olen kiinnostunut harjoittamaan yritystoimintaa, Sachindra sanoo., 100 Y, 50 Y Miehet valitsivat opiskelupaikakseen Suomen, koska olivat kuulleet, että täkäläinen koulutus on korkeatasoista kuten esimerkiksi Saksassa tai Yhdysvalloissa, mutta opiskelu Suomessa tulisi monia muita maita halvemmaksi. Tulin Suomeen opiskelua varten, mutta mikäli liiketoimet menevät hyvin, voin jäädäkin maahan. Mielenkiintoisia koulutuksia ja tilaisuuksia, tule Mukaan! EUSHA, EU-säädökset hallintaan -hanke järjestää ilmaisia tiedotustilaisuuksia EU-säädöksistä. - Kun Yhdysvalloissa opiskelu maksaa noin euroa vuodessa, Suomessa kustannuksia tulee vain 6000 euroa. Sen sijaan ilmastohan täällä on vaikea, lähinnä talvet, mutta kesäthän menevät ihan mukavasti, Sachindra summaa. Syksyn aikana Täydentävät ehdot- tilaisuuskiertue Lapin alueella. Keväällä paneudumme muun muassa viljelijätukiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. MAAKO-hanke on maatalousyrittäjien ammatillinen koulutushanke, jonka avulla pyritään parantamaan maatalousyrittäjien tuotannollista osaamista aiheista: rehuntuotanto, rakennuttaminen, eläinaineksen kehittäminen sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Koulutukset alkavat syksyllä MAAKO- ja EUSHA-hankkeiden tilaisuudet on suunnattu pääasiassa maatilayrittäjille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisätietoja hankkeista ja tiedot koulutuspäivistä löydät -sivustolta. Lisätietoja: projektipäällikkö Reetta Kolmonen, puh , 100 Y, 50 Y Lapin ilmasto muuttuu muuttuuko lappilainen maatalous? Antti Hannukkala on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisen maatalouteen. Artikkeli kertoo, mitä maanviljelijä voi odottaa lähitulevaisuudessa tapahtuvan. Lapin tämänhetkinen maataloustuotanto perustuu märehtijöihin ja sitä kautta nurmikasvien tuotantoon. Nurmitaloudessa keskeinen asema on tulevilla talvilla. Monivuotisten kasvien tuotanto on aikasarja perustamisesta kasvuston hävittämiseen, jossa kaikki edeltävät olosuhteet ja tehdyt viljelytoimenpiteet vaikuttavat tulevaan. Meillä on liian vähän kiinnitetty talvien vaikutukseen kasvustojen elinkiertoon, ehkä siitä syystä, että nykyisin talvemme ovat olleet suhteellisen vakaita, mutta tämä tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Vaihtelevat talvet tekevät monivuotisten kasvien viljelystä entistä haastavampaa ja viljelyn suunnittelu yrittäjätasolla vaikeutuu. Pellon kasvukuntoon tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota. Talven vaihtelevuuden kasvu lisää talviaikaista valuntaa, mutta keväisin kuivatusjärjestelmän ei tarvitse selviytyä entisenlaisista vesimääristä. Kesäajan lisääntyneet myrskyt saattavat tuoda mukanaan hetkellisiä tulvia, joista kuivatuksen on selvittävä. Vettä säästävään viljelytekniikkaan ja kuivatusmenetelmiin on myös kiinnitettävä huomiota mahdollisten lisääntyneiden kuivuusjaksojen vuoksi. Ennakoitu roudan vähentyminen ei välttämättä pohjoisessa tuo maan rakenneongelmia pohjoisen maalajijakauman takia. Keveät kivennäismaat ja turvemaat eivät ole herkkiä tiivistymiselle, mutta eroosio voi rinn la lisääntyä. Ympärivuotisen kasvipeitteisyyden merkitys kasvaa. Perusparannuksista kalkituksen ajoittaminen talvikauteen voi tulevaisuudessa olla vaikeaa vähentyneen roudan seurauksena. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana kasvukausi Lapissa ei tule ratkaisevasti pitenemään, vain parisen viikkoa. Tämäkin pidentymä saattaa lisätä kiinnostusta viljanviljelyyn nurmitalouden kustannuksella. Pohjoinen viljelijä voi hyötyä ilmaston lämpenemisestä, sillä vastavuoroisesti esimerkiksi Välimeren maiden ja eteläisen Keski-Euroopan viljelymahdollisuudet heikkenevät, joka voi pitkällä tähtäimellä muuttaa maataloustuotteiden markkinatilannetta ja maatalouspolitiikkaa pohjoisen viljelijää suosivammaksi. Nykyisten viljelykasvien viljely siirtyy todennäköisesti pohjoisemmaksi. Esimerkiksi kevätvehnän viljelymahdollisuus siirtyy 160 km pohjoisemmaksi jokaista kasvukauden aikaista yhden asteen keskilämpötilan nousua kohde. Toisaalta päivänpituuden ja lämpötilojen nousu voi kiihdyttää varsinkin siemeneksi korjattavien kasvien, kuten viljojen, kehitysrytmiä, kuten jyvien Nurmikasvit hyötynevät ilmaston lämpenemisestä. Merkittävä satotason lisäys voidaan saavuttaa. täyttymistä, ja nykyiset, lyhyempään kasvukauteen sopeutuneet lajit ja lajikkeet eivät voi hyödyntää koko kasvukautta tehokkaasti. Kuitenkin viljaviljely voi parinkymmenen vuoden kuluttua olla merkittävä tuotannonsuunta ja öljykasvienkin viljelyä harkitaan. Yksivuotisten siemenkasvien viljelyn riski silti voi olla suuri, äärellisten sääilmiöiden, kesäisten myrskyjen ja kuivuusjaksojen mahdollisesti lisääntyessä. Ilmaston lämpeneminen suosii myös kasvintuhoojien esiintymistä ja muuntumista. Jo nykyisestä kasvintuhoojien muuntumisesta on hyvä esimerkki perunaruton leviäminen ja muuntuminen pohjoisenkin riesaksi. Nurmikasvit hyötynevät ilmaston lämpenemisestä. Merkittävä satotason lisäys voidaan saavuttaa. Tämä ei johdu yksittäisten niittokertojen sadon noususta vaan mahdollisuudesta useampiin korjuukertoihin. Toisaalta kasvukauden aikana hellejaksot voivat jopa hidastaa kasvua, kasvien joutuessa lisäämään haihduttamista jäähdytykseen. Nurmitalouteen kasvukaudella tapahtuvilla rankkasateilla ei ole ei ole niin suurta vaikutusta kuin viljanviljelyssä. Nurmituotannossa viljelijöiden tulee tulevaisuudessakin huomioida talvi ja talveutuminen. Vaikka kasvukausi pitenee molemmista päistä, niin syksyn lämpötilan nousu ei hyödytä monivuotisia kasveja. Tämä johtuu siitä, että päivänpituus ei muutu ja siksi syksyllä ei kasveilla ole valoa yhteyttämiseen sekä talveutumisen vaatimaan karaistumiseen. Samoin vaihteleva talvi tuo Olosuhdemuutokset voivat edistää pohjoisessa uusien lajien, kuten englannin raiheinän ja valkoapilan viljelyä. Lapin maatalouden perusta säilynee lähitulevaisuuden ilmastossakin nurmitaloudessa. oman lisänsä kasvien selviytymiseen. Nykyiset talvituhojen syyt tulevatkin muuttumaan, talvituhosienien tuhoja vähemmän, jääpoltetta ja pakkasvauriota enemmän. Kasvinjalostuksen merkitys tuleekin olemaan merkittävä uudenlaisiin olosuhteisiin sopeutuvilla lajeilla ja lajikkeilla. Pohjoisen viljelijöiden käyttämillä lajikkeilla tulee tulevaisuudessakin olla kyky reagoida päivänpituuteen eikä lämpötilaan, kuten eteläisen tyypin nurmikasvi lajikkeet tekevät. Olosuhdemuutokset voivat edistää pohjoisessa uusien lajien, kuten englannin raiheinän ja valkoapilan viljelyä. Monet viljelijät haaveilevat runsassatoisesta maissista, mutta C4-kasvina sen yhteyttämisprosessi vaatii pimeää aikaa, jota pohjoisen kesän aikana ei ole. Ilmastonmuutos vaikuttaa seuraavan maatilayrittäjäsukupolven aikana lähinnä mahdollisina muutoksina viljelyskasveissa. Tämä voi maatalouspolitiikka- ja -markkinamuutoksina muuttaa perinteistä maatilayrittäjyyttä märehtijöihin perustuvasta, erityisesti maidon- ja lihantuotantoon perustuvasta tuotannosta kasvinviljelyn suuntaan. Kuitenkin nykyisten, toteutettujen investointia käyttöikä jatkuu vielä lähes 20 vuotta, niin ei mitään järisyttävää muutosta ole odotettavissa. Talvikauden lyhentymisen ja vaihtelevuuden sekä syksyn lämpenemisen seurauksena monivuotisten kasvien tuottamiseen tulee uusia haasteita, joihin sekä viljelytekniikan kehityksen että kasvinjalostuksen on pystyttävä vastaamaan tuotannon kehittämiseksi. Pellon kasvukunnon ylläpidon merkitys tulee korostumaan tulevaisuuden ilmastossa, varsinkin ojituksen toimivuus on ratkaisevaa. Viljelytekniikkaa tuleekin kehittää toisaalta vesivaroja säästäväksi, kesällä, ja sadannan muutoksien vuoksi talvikauden eroosiota estäväksi. Lisäksi entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota peltotieverkon kuntoon tiloilla sekä varauduttava tiloilla äärellisten sääilmiöiden aiheuttamiin haittoihin. Kotieläintaloudelle ei seuraavan 30 vuoden aikana näytä tulevan suuria muutoksia. Näyttää, että ilmaston lämpenemisen vaikutukset eläinten hyvinvointiin ja tuottavuuteen jäävät pohjoisessa pieniksi. Tämä merkitsee myös sitä, että ilmastonmuutos ei vielä tuo mahdollisuutta keventää tuotantorakennusten rakenteita ja sitä kautta keventää maatilojen kustannusrakenteita. Antti Hannukkala MTT Kasvintuotanto Rovaniemi

6 10 11, 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y Kuinka konekauppa pelittää? Maatalouden rakennemuutoksen myötä väki alalla vähenee, tilakoot kasvavat ja koneiden merkitys korostuu. Miten tämä vaikuttaa maatalouskonekauppaan? Onko kehitys muuttanut palvelutarpeita? Entä uhkaako nettitarjonta paikallista konekauppaa? Oman näkemyksensä asiasta kertovat alan keskeisiä lappilaisia toimijoita edustavat konekaupan ammattilaiset. Urho Guttorm, Nuvvus, Utsjoki: Koneet mieluiten Lapista Maitotilallinen Urho Guttorm kertoo kääntyvänsä maatalouskoneasioissa yleensä rovaniemeläisten liikkeiden puoleen. Netti on hyvänä apuna, mutta hankinta vaatii paikan päällä käyntiä, joka ei sujahda ihan päiväreissuna. Guttorm pitää maitotilaansa Tenojokivarressa, 51 kilometriä Karigasniemeltä Utsjoen keskustaan päin. Sijainti tuo asiointiin omat mutkansa matkaan. kuntoisia koneita. Etsin ensin netistä sopivia vaihtoehtoja ja vertailen hintoja, sitten menen yleensä Rovaniemelle tekemään hankintoja. Joskus sopivaa kalustoa löytyy Sodankylästäkin. Ostan ainoastaan liikkeistä, koska ne antavat jonkinlaisia takuita ja kantavat vastuuta myymistään koneista paremmin kuin yksityiset. On myös hyvä, että eurot jää Lappiin. Matti Pöykkö, Vikajärvi, Rovaniemi: Jälkimarkkinointi entistä tärkeämpää Neljännessataa kilometriä Rovaniemeltä koilliseen päin maitotilaansa pitävillä Jaana ja Matti Pöyköllä konekaupan palvelut ovat suht lähellä. Isäntä on tyytyväinen alan palvelutarjontaan ja käyttääkin sitä laidasta laitaan. Lähiliikkeissä asiointi tuntuu turvallisimmalta; hinta-laatu -suhteen ohella Pöykkö pitää tärkeänä jälkimarkkinointia. Pöykön tila pyörii konekannalla, joka käsittää muun muassa kaksi isoa traktoria, oman lietekaluston, multaavan vaunun, noukintavaunun niittokoneineen, suorakylvökoneen sekä metsäkoneen. - Tila on koneistettu yläkanttiin, koska urakoitsijoiden palveluja ei ole saatavilla. Noin puolet koneista on ostettu uusina, puolet käytettyinä. Koko konekannan rahallinen arvo on noin euroa. Vuosittain on tehtävä investointeja noin eurolla, että konekanta pysyy samalla tasolla. lintaa tehdessä hinta-laatu -suhde on tärkeä, mutta myös jälkimarkkinoinnin painoarvo on kasvanut. Kun liikkeistä saa käyttöopastuksen, harjoitteluun ei tärväänny niin paljon omaa aikaa. Palvelu on parantunut - Kilpailuakin on, koska koneliikkeiden määrä paikkakunnalla on tuplaantunut neljään viimeisten puolenkymmenen vuoden aikana. Lisäksi netistä on hyvä tarkistella miten muualla hinnoitellaan. Esimerkiksi virolaiset markkinoivat koneitaan siellä, mutta koen turvallisemmaksi asioida paikallisissa liikkeissä. Täällä myyjät ainakin yrittävät ratkaista mahdolliset ongelmat, asiakassuhde ikään kuin velvoittaa. Konemessureissu Tampereelle tai Jyväskylään kuuluu Pöykön ohjelmaan lähes joka syksy. Myös paikallisten liikkeiden kevätnäyttelyt katsastetaan. Arto Heikkilä konemyyjä, Agrimarket - Samalla kun maatila-asiakkaiden lukumäärä vähenee, maatalousurakoitsijoiden osuus asiakaskunnassa kasvaa. Tuotannon tehostumisen myötä sekä laitekoot että -tehot ovat kasvaneet ja siten kertaostoksetkin ovat suurentuneet, myös tiloille myytäessä. - Kehitys on aiheuttanut sikäli paineita palveluihin, että huollon merkitys on kasvanut koneiden sisältämän tietotekniikan ja sähkölaitteiden lisääntymisen myötä. Tietotekniikka ei ole välttämättä mörkö, sillä useimmat nykykoneet paikantavat ja ilmoittavat itse vikansa eikä aikaa mene enää niin paljon kalliiseen vikojen etsintään kuin ennen. Hyllyssä pidettävien varaosien määrä on vähentynyt, sillä osa saadaan tilaamalla esimerkiksi Saksasta Rovaniemelle vuorokaudessa. Järjestämme huollon kaikelle, mitä myymme. - En näe nettikauppiaita meille kilpailijoina, sillä asiakkaat haluavat tutustua koneisiin ennakolta esimerkiksi järjestämissämme työnäytöksissä. Kasvokkaisella kanssakäymisellä on tällä alalla edelleen tärkeä merkitys. Tietysti joku rohkea tilaa koneita ulkomailtakin, niistä olen kuullut vaihtelevia kokemuksia. Agrimarketin valikoima kattaa kaikki alkutuotannossa tarvittavat koneet ja laitteet. Ketjulla on myymälät Pohjois-Suomessa Sodankylässä, Rovaniemellä, Keminmaassa, Ranualla, Posiolla sekä Kuusamossa. Pohjoisten yksiköiden pääpaikka on Oulussa. Edustettavia merkkejä ovat mm. John Deere, Avant, Amazone, Krone, Agronic, Junkkari ja Kesla. Kari Juopperi maatalouspäällikkö, K-maatalous - Koneiden koot ja tehot ovat kasvaneet, niillä pyritään tekemään työt tehokkaasti ja nopeasti. Maataloudesta on tullut aiempaa teollisempaa toimintaa ja kaupan euromääräinen volyymikin on kasvanut. Konemyyjän tehtävänä on hakea isännälle mahdollisimman järkevä ratkaisu tarpeeseen nähden. Esimerkiksi pienelle traktorille ei pidä myydä liian isoa konetta. Konekauppa ei ole pikamyyntiä, vaan suunnittelu ja oikean vaihtoehdon etsintä korostuvat siinä entistäkin enemmän, samoin käyttökoulutus. - Koneet ovat arvokkaita, joten joitakin laitteita varastoidaan vain vähäinen määrä. Monista koneista tehdään ennakkokaupat syksyllä ja toimitetaan asiakkaalle vasta keväällä. Tuotanto alkaa vasta kun tilaus tulee tehtaalle. Varaosista meillä on hyllyssä vain kulutusosat, ympärivuorokautinen varaosapäivystyksemme on Oulussa, josta ne saadaan nopeasti. Sopimushuoltajia meillä on eri puolilla Lappia. - Teemme myös nettikauppaa välittämällä vaihtokoneita etelästä pohjoiseen ja päinvastoin. K-maataloudella on maan kattava myymäläverkosto, jonka puitteissa vaihtokoneita voidaan välittää asiakkaille. K-maataloudet omistaa Keskon tytäryhtiö K-maatalouskaupat Oy. Lapissa K- maataloudella on myymälät Rovaniemellä ja Torniossa. Sen edustamia merkkejä ovat esimerkiksi JF, Class, Mashio, Elho, Nokka, Vama ja Tuhti. Ranualla, Kemijärvellä ja Sodankylässä toimivat lisäksi kauppiasvetoiset Rautia K-maataloudet. Juha Lakkapää kauppias/yrittäjä, J&J Lakkapää Oy - Tilakokojen kasvettua konekauppa on nyt haastavampaa; konekootkin ovat kasvaneet ja ala on aiempaa pääomavaltaisempaa. Asiakkaat ovat entistä tietoisempia mitä haluavat ja myyjän on myös tiedettävä mitä myy. Aiempaa enemmän nykyään korostuu myös jälkimarkkinointi, joka meillä on varmasti paras. Varaosapäivystystä on iltaisin ja viikonloppuisinkin ja vuokrakonepalveluakin löytyy, Juha Lakkapää - Koska koneissa on entistä enemmän erilaisia ominaisuuksia ja toimintoja, pienikin vika voi halvaannuttaa koko laitteen. Myyjältä vaaditaan kekseliäisyyttä vian löytämisessä kun asiakkaalla on 50 hehtaaria luokoa kerättävänä. Varsinkin silloin on tärkeää, että vastuunkantaja löytyy läheltä. Yksi uusi piirre kaupan kehityksessä maataloustöiden ulkoistuksen seurauksena on urakoitsija-asiakkaiden lisääntyminen. - Nettikauppa on tätä päivää ja sopii monen tavararyhmään. Mekin harjoitamme sitä esimerkiksi myymällä vaihtokoneita aina Etelä-Suomeen saakka. Koen nettikaupan itselle enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Juha Lakkapää tuli alalle 1989 vanhempiensa perustamaan liikkeeseen. Myöhemmin hän muodosti nuoremman veljensa kanssa J&J Lakkapää Oy -konsernin, jossa Juha vastaa maatalouskaupasta veljensä keskittyessä rautakauppaan. Yritys harjoittaa maatalouskauppaa Ylitorniolla, Torniossa, Rovaniemellä ja Oulussa. Sen edustamia merkkejä ovat muun muassa Pöttinger, Mchale, Seko, Schäffer, JCB ja Zetor. Urho Guttormille kertyy muutaman poronkuseman matka konekaupoille Rovaniemelle, mutta kaikki tarvittavat koneet on saatu aina hankittua Guttormin konearsenaali käsittää traktorin lisäksi muun muassa kombipaalaimen, paalikärryn, lannanpoistokoneen, lantakärryn, sekä kuivalannan levityskoneen. Tuorein hankinta on viimekesäinen niittomurskaimen ostos. - Konekantamme on riittävä, toiselle traktorille ei olisi riittävästi käyttöä. Tosin viime kesäksi vuokrasin toisen koneen viljelyn lopettaneelta sedältäni. Uusia hankintoja teen noin joka kolmas vuosi. Matkan lisäksi Guttorm ei löydä moitetta konekaupan tilanteesta. Rovaniemellä on riittävästi sekä valikoimaa että kilpailua. Vaikkei Utsjoen isäntä verkko-ostoksia harrastakaan, netti on hänelle hyvänä apuna eri vaihtoehtoja ja niiden hintatietoja vertaillessa. - Hankin koneet osittain uusina osittain käytettyinä. Kalliitahan ne ovat, mutta onneksi markkinoilta löytyy paljon sopivasti käytettyjä ja hyvä- Urho Guttorm 50 v. Lähin maatalouskauppa Guttormille olisi 110 kilometrin päässä Norjan Tanassa, mutta hintataso siellä on Suomen tasoa korkeampi. Norjalaiset asioivatkin mieluusti Suomessa. Guttormin käyttämät huolto- ja varaosapalvelut ovat myös 500 kilometrin päässä Rovaniemellä. Se tietää isännän mukaan aika lailla ylimääräisiä kustannuksia. - Kun huoltoauto ajaa pihalle, laskua on kertynyt jo 1500 euroa. Mutta ei auta, kun koneet on huollettava ja korjattava. Pyrin tietenkin hoitamaan niitä hommia mahdollisimman paljon itse. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista, koska esimerkiksi traktoreissa on nykyään paljon tietotekniikkaa, joka vaatii erikoislaitteita ja erikoisosaamista. Rehuhankinnat Guttorm kilpailuttaa rehutehtaiden kesken, viimeiset kolme vuotta toimittajana on ollut Rehu-Raision tehdas Ylivieskasta. Maitotila Maanviljelijänä vuodesta 1982 Lypsäviä 24, nuorta karjaa 15 päätä Viljelyksessä 51 hehtaaria Työllistää myös vaimon ja perheen pojat kesäisin Konekannan arvo noin euroa Matti Pöykkö ei ole konehankinnoissaan liikeuskollinen, mutta paikkakuntauskollinen kylläkin. Pöykkö ei tunnustaudu liikeuskolliseksi, mutta maakuntauskolliseksi kylläkin. Ainakaan toistaiseksi hän ei ole lähtenyt koneasioissa merta edemmäs kalaan. Rehut kilpailutetaan ja tilataan tehtaan edustajilta. - Ostan mistä sattuu, omalta paikkakunnalta kuitenkin. Rovaniemellä on mielestäni tarjontaa hyvin ja huolto- sekä varaosapalvelut pelaavat. Va- Matti Pöykkö 34 v. - Maataloudessa käytettävä tekniikka on mennyt eteenpäin suurin harppauksin sekä navetassa että pelloilla. Koneet ovat parantuneet ja suhteellisesti kallistuneetkin, mutta ilman kilpailua ne voisivat olla vieläkin kalliimpia. Ehkä kilpailun myötä palvelualttiuskin on parantunut, Matti Pöykkö pohtii. Maitotila Maanviljelijänä vuodesta 2001 Lypsäviä 60, nuorta karjaa 50 päätä Viljelyksessä 77 hehtaaria Tilalla työskentelee myös vaimo ja yksi palkattu työntekijä Konekannan arvo n euroa

7 12 13 Syksyn satoa juhlittiin Ylitorniolla Kesä 2011 oli pitkästä aikaa säiden suhteen suosiollinen lähes koko Lapissa. Varastoon korjattiin runsas ja laadukas sato, jonka turvin on hyvä lähteä kohti talvea. Onnistunutta satokautta juhlistettiin Lapin tuottajaväen yhteisessä sadonkorjuujuhlassa syyskuun puolivälissä Ylitorniolla. MTK on tehnyt ohjeen maataloustuottajille siitä miten heidän pitää toimia, jos porot ovat laiduntamassa heidän maillaan. Lakimies Marica Twerin kertoo viljelijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Juhlan järjestelyistä vastasivat MTK-Ylitornio, Ylitornion maaseutuseura, Alkkulan maa- ja kotitalousseura sekä Ylitornion 4H-yhdistys yhteistyössä Ylitornion seurakunnan kanssa. Perinteitä kunnioittaen juhla käynnistyi jumalanpalveluksella Ylitornion Uskoa maatalouden tulevaisuuteen alueella on edelleen. kirkossa. Jumalanpalvelus alkoi juhlavalla ristisaatolla, jossa syksyn satoa kuljetettiin kirkon etuosaan siunattavaksi. Jumalanpalveluksen toimitti rovasti Matti Salminen ja kanttorina ja Ylitornion seurakunnan kuoron johtajana toimi Pekka Pyykkönen. Seurakuntakodille kokoontunut juhlaväki yllätti järjestäjät runsaudellaan, mutta lisäpöydillä ja -tuoleilla istumapaikka saatiin jokaiselle lähes kahdellesadalle juhlavieraalle. Emäntien Eila Koiviston johdolla valmistama juhlaruoka maistui vieraille ja tunnelma nousi korkealle. Ohjelmaakin isäntäväki oli vierailleen järjestänyt. Ylitornion mieskuoron laulanta pysähdytti komeudellaan ja tyttöjen Myrsky ja Päivänpaiste -esitys hurmasi tuoreudellaan. Anni Korven eläytyvä tulkinta Oiva Arvolan saagasta sai juhlaväen suorastaan haukkomaan henkeään. Ja sokerina pohjalla oli Kati Välimaan kaunis tulkinta vaikeasta maatalousnaisten laulusta. Laiduntaako poro maillasi? Poronhoitolaki (848/1990) lähtee siitä, että vahinkoja on ehkäistävä. Poroja ei saa päästä viljelyksille. Viljelijän pitää ilmoittaa paliskunnalle ja vaatia, että porot haetaan pois. Kunnalta, ELY-keskukselta tai MTKliitolta voi pyytää tietoa ja apua. Poroisäntien puhelinnumerot pitäisi myös löytyä internetsivuilta www. paliskunnat.fi. Paliskunnan, jonka alueella porot ovat, on huolehdittava siitä, että porot haetaan välittömästi pois riippumatta siitä kenen porot ovat. Aina kannatta ottaa kuvia ja tehdä muistiinpanoja. Montako poroa oli paikalla, minkälaista vahinkoa syntyi tai montako päivää porot olivat siellä. Nykyisillä kameroilla ja puhelimilla voidaan ottaa hyviä kuvia, joista päivämäärä selviää. Vahingonkorvauksesta on säädetty poronhoitolaissa. Korvauksen porojen aiheuttamasta vahingosta maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on tapahtunut. Viljelijän on näytettävä vahinko syntyneeksi ja hänen on todistettava sen arvo. Kuvista ja muistiinpanoista on tässä vaiheessa hyötyä. Laissa on myös säädetty aitaamisvelvollisuudesta. Aitaamisvelvollisuus ei ole ehdoton. Aitaamisen on oltava tarpeen vahinkojen estämiseksi ja rakentamiskustannusten on oltava kohtuulliset. Jos aitaamistarpeesta tulee riita, arvioimislautakunta ratkaisee. Arvioimislautakunta Arvioimislautakunta toimii virkavastuulla ja siten sitä koskevat esteellisyyssäännöt. Kukaan ei saa olla tuomarina omassa asiassaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka arvioimislautakunnan jäseniksi on haluttu paliskunnan jäseniä ja maataloustuottajien yhdistysten jäseniä, poroisäntä tai tuottaja ei voi olla arvioimislautakunnan jäsenenä omassa asiassa. Esteellisiä ovat ainakin kyseinen poroisäntä, kyseinen tuottaja ja heidän lähisukulaiset. Asianomaisen tulee jäävätä itsensä, jos ratkaisusta tulisi hyötyä suoraan hänelle itselleen tai lähisukulaiselle. Jos asianomainen ei ilmoita olevansa jäävi, hän tekee virkavirheen. Juhlapuheessa Ylitornion kunnanjohtaja Tuomo Karjalainen totesi, että maatalous on ollut Ylitorniolla elämän perustaa jo vuosisatoja. Hän totesi, että uskoa maatalouden tulevaisuuteen alueella on edelleen, tästä kertovat nytkin meneillään olevat suuret maatalouden investoinnit. Ruokaa ja maaseudun kaikkia tuotteita tarvitaan tulevaisuudessakin. Nykymuotoisena sadonkorjuujuhlat ovat Lapissa kymmenen vuotta vanha, 100 Y, 50 Y perinne, kertoi ProAgrian johtaja Simo Alaruikka juhlan päätöspuheessaan. Kierros aloitettiin Posiolta ja rinki on nyt umpeutumassa. Ensi syksynä juhlaa isännöi jälleen Posio. Eikä kierros lopu tähänkään, koska juhlassa ainakin keminmaalaiset vieraat lupailivat ottaa järjestelyvastuuta tulevina vuosina. Kekrikemut suomalaisen sadonkorjuun suuri juhla! Kaija Kinnunen Kekri on muinaisessa ajankierrossa ollut suomalaisen vuoden vaihtumisen ja suomalaisen sadonkorjuun juhla. Vanha kansa vietti kekriä loka-marraskuun vaihteessa, kun karja oli tuotu sisätiloihin, syysteurastukset tehty, jyvät saatu laariin ja juurekset kuoppaan. Satokauden päättymistä juhlittiin uuden sadon antimilla ja juomilla. Notkuvien pöytien herkut kokosivat yhteen koko yhteisön, ja juhlamenoihin liittyi usein monia riittejä ja seremonioita. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on päättänyt palauttaa kekrin vieton suomalaiseen ruokapöytään ja syksyyn uudessa kuosissa. Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Ruoka Suomi -teemaryhmä haastavat maaseudun toimijat järjestämään kekrikemut -juhlia kylissä, yhdistyksissä, perheissä ja ystäväpiireissä. Arvioimislautakunta tekee päätöksiä koskien aitaamisvelvollisuutta ja vahingonkorvaus-velvollisuutta eli lautakunta päättää myös mahdollisesta vahingonkorvaussummasta. Arvioimis-lautakunnan päätöksestä voidaan valittaa käräjäoikeuteen. Valitus tehdään siten, että ilmoitetaan kahden viikon sisällä päätöksen tiedoksi saamisesta tyytymättömyydestään lautakunnan puheenjohtajalle ja sen jälkeen on 2 kuukauden sisällä pantava asia vireille käräjäoikeudessa haasteella. Tyytymättömyysilmoitus lautakunnan puheenjohtajalle kannattaa tehdä kirjallisesti ja todistettavasti. Yleensä ei kannata odottaa viimeistä päivää, koska ajat ovat ehdottomia. Jos päätöksestä ei ilmoiteta tyytymättömyyttä eikä sitten laita asia vireille kahden kuukauden sisällä, arvioimislautakunnan päätös saa lainvoiman. Arvioimislautakunnan on annettava päätös asiassa! Jossain tilanteissa arvioimislautakunta on ilmoittanut, ettei se aio edes tulla paikalle katsomaan. Ottaen huomioon, että lautakunnan jäsenet toimivat virkavastuulla, tämä on mielenkiintoinen käytäntö. Laissa lukee, että arvioimislautakunnan on annettava sen käsittelyyn saatetussa asiassa päätös viipymättä. Arvioimislautakunnan on siten ainakin annettava päätös siitä, ettei aio tulla paikan päälle. Asianomainen viljelijä voi sitten ilmoittaa tyytymättömyyttään tähän päätökseen ja laittaa asia vireille käräjäoikeudessa. Vaadi siten aina kirjallinen päätös! Viipymättä tarkoittaa, että päätös on annettava nopealla aikataululla. Asianosaiset maksavat arvioimislautakunnan palkkiota. Lautakunta päättää itse, kenen kukkarosta rahat tulevat. Valitettavasti etäisyydet ovat pitkiä ja kustannukset voivat nousta suuriksi. Tämä on selvä epäkohta lainsäädännössä maataloustuottajan näkökulmasta. Tässä taloudellisessa tilanteessa voidaan kuitenkin olettaa, ettei asiaa tulla muuttamaan pikemmin siten, että valtio maksaisi kustannukset. Viljelijän kannattaa selvittää vakuutusyhtiönsä kanssa, jos se maksaisi osan kustannuksista. Helsingissä Marica Twerin MTK, Lakimies Sadinmaan tilan lihantuottajat:, 100 Y, 50 Y Alkuperämerkinnät reilusti näkyviin Lihan hinta eikä tuet ole nousseet kymmeneen vuoteen. Jos edes vähän nousisi, olisi helpompi hengittää, Marko toteaa Päivin nyökytellessä vieressä. Marko ja Päivi Sadinmaa tuottavat tilallaan Tornion Yli-Liakassa naudanlihaa markkinoille kiloa vuodessa. Tiukat tuotantokriteerit takaavat laadun, minkä tuottajat soisivat näkyvän nykyistä tarkempina alkuperämerkintöinäkin kuluttajalle. Tilanpito ei liene ruusuilla tanssimista, mutta pariskunnan vapaa aika on lähes pelkkää kilpatanssia. Sadinmaan lihatila Muodostettu 1767 Tuotantoeläimiä 250 Laajennuksen jälkeen 400 Viljelyksessä 105 ha Laajennuksen jälkeen 114 ha Tuotanto kg vuodessa Markon ja Päivin mielestä lihan alkuperämerkinnöillä on paljonkin merkitystä. Joustenmerkki on tunnettu, mutta he eivät panisi pahakseen yksityiskohtaisempiakin tuotteen alkuperätietoja pakkauksissa. - Joutsenmerkki kertoo esimerkiksi tuotantohygienian tasosta, puhtaasta eläinruuasta, eläintautiriskien minimoimisesta ja varoajoista sekä niitä kontrolloivasta laaduntarkkailusta. Sitä täydentäisi vielä tila- tai ainakin maakuntakohtainen alkuperämerkintä, Päivi Marko muistelee pihvilihassa joskus tila- ja paikkakuntamerkinnän olleenkin paikallisissa kaupoissa ja siihen suuntaan hän mieluusti näkisi merkintöjen menevän tulevaisuudessakin. - Nykyistä tarkemmat merkinnät olisivat varmasti myyntivaltti tai voisi olla toisinkin päin, jos tuottajalla on huono maine, Marko toteaa. - Kyllähän mahdollisimman tarkat alkuperämerkinnät olisivat sopusoinnussa myös nykyisen lähiruokaajattelunkin kanssa. Tosin se on vähän suhteellista, mikä on lähiruokaa, missä menee raja, Päivi pohtii. Jalosteen pääraaka-aineiden alkuperämerkinnät olisivat reilua peliä kaikkia osapuolia kohtaan Jalosteisiinkin alkuperämaat Lihantuottajien mielestä myös lihajalosteiden alkuperämerkinnöissä olisi toivomisen varaa. Suomalainen valmistaja ei välttämättä takaa tuotteelle kovinkaan korkeaa kotimaisuusastetta. - Jalosteen pääraaka-aineen eli lihan alkuperämaa pitäisi kyllä olla aina merkittynä pakkaukseen, monesti onkin - ainakin kun se on kotimaista lihaa. Kuluttaja voi mieltää kotimaisen valmistajan jalosteen aina tehdyn suomalaisesta lihasta, mutta niinhän asia ei välttämättä ole. Eihän toki kaikki ulkomainenkaan liha ole huonoa, mutta kuluttajalla pitäisi olla mahdollisuus valita missä tuotettua ruokaa haluaa suosia. - Jalosteen pääraaka-aineiden alkuperämerkinnät olisivat reilua peliä kaikkia osapuolia kohtaan, Marko kiteyttää. Nasevaa naudoille Sadinmaat ovat muun muassa Atria-merkistä tunnetun A-tuottajien sopimustuottajia. Lihanostajalla on omat pelisääntönsä ja suosituksensa, jolla taataan lihalle mahdollisimman korkea laatu. - Kuulumme nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään, Nasevaan, jota myös A-tuottajat suosittelee. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi eläinlääkärin vuosittaisia tarkastuskäyntejä ja lääkekirjanpitoa, joka laitetaan nettiin viranomaisten ja A-tuottajien seurattaviksi. Lisäksi ruokinta tehdään täysin A-tuottajien antaman ruokintasuunnitelman mukaan, Päivi Kasvatettavat eläimet tuodaan tilalle vasikan ryhmissä ja lähtevät teuraaksikin samoissa ryhmissä. Vasikat tulevat A- tuottajien välittäminä eri tiloilta vain kymmenen päivän ikäisinä, jolloin ne ovat varsin herkkiä reagoimaan muutoksen aiheuttamaan stressiin. Parantuneiden varotoimien ansiosta kaikista eristä ei enää menehdy välttämättä yhtään eläintä. - Olemme mukana eläinten hyvinvointijärjestelmässä, joka muun muassa velvoittaa tavallista väljempiin kasvatustiloihin. Esimerkiksi pikkuvasikoilla pitää olla kiinteäpohjainen karsina, joka on erillisessä huonetilassa tautivaaran eliminoimiseksi. Lisäksi järjestelmä velvoittaa juottamaan vasikat tuttiastiasta parin kuukauden ikäisiksi saakka, Marko kertoo eläintenpidon kriteereistä. Kesät töitä, talvet tanssia Sadinmaan tilan tuotanto muutettiin maidosta lihalle edellisen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä 1983, kun Markon isä otti tilanpidon kontolleen. Markolle ja Päiville komento vaihtui Tila tarjoaa kokoaikaisen työpaikan pariskunnalle ja hommia talkoohengessä vanhalle isännälle ja perheen pojille. - Olin aikaisemmin muualla töissä sähköasentajana, mutta tilanpidon jatkaminen on ollut minulle itsestään selvää aina. Tilalla on pitkät perinteet 1700-luvun puolivälin tienoilta saakka ja sijainti on sopiva, vain 13 kilometrin päässä kaupungista. Sadinmaan mullinavettakompleksi on kasvamassa; valmiiksi valettu lattia odottaa seiniä tulevaksi 160 uuden eläinpaikan suojaksi päivänä minä hyvänsä. Kun harrastuksista kysyttäessä Marko viittaa olohuoneen palkintovitriiniin, selviää aktiivisuustaso hetkessä. Pariskunta on tanssinut itselleen kaapillisen pokaaleita vuosien varrella. Myös perheen kaksi poikaa ja tytär ovat omineet saman harrastuksen. Ruokakulttuuriasiamies: Kuluttajalla oikeus tietää mitä hän syö MTK:ssa ruokakulttuuriasiamiehenä toimiva Anni- Mari Syväniemi työskentelee suomalaisen ruokakulttuurin ja ruuan menekin hyväksi monella rintamalla. Yhtenä keskeisenä työsarkana hänellä on alkuperämerkintöjen edistäminen, mikä liittyy kuluttajan oikeuteen tietää ja valita mitä syö. - Kuluttajilla on nykyään niin paljon tietoa, että sen kanssa ollaan vähän hukassakin. Minun tehtäväni on avata ja pitää yllä keskustelua ruokaan liittyvistä tärkeistä asioista sekä auttaa kuluttajia jäsentämään informaatiotulvaa, Syväniemi - Alkuperämerkintöihin liittyen järjestimme esimerkiksi Farmarimessuilla kuluttajille elintarvikkeiden alkuperänselvitystehtävän. Useimmat osallistujat luulivat suomalaisen brändin alla myytävää valmistetta automaattisesti myös suomalaisista raaka-aineista tehdyksi. Kun selvisi ettei näin välttämättä ole, moni sanoi kokevansa tulleensa huijatuksi. Syväniemen mukaan kuluttajalla pitäisi olla oikeus tietää, mitä hän syö ja oikeus tehdä valintoja oikeaan tietoon perustuen. Tässä suomalaisilla ruuantuottajilla on ruokakulttuuriasiamiehen mukaan tukena myös sekä kotimaiset että kansainvälisetkin kuluttajajärjestöt. Asiassa pyritään vaikuttamaan päättäjiin; Syväniemi on käynyt alkuperämerkintöjen puolesta kirjoitettu kansalaisadressi mukanaan tapaamassa muun muassa suomalaisia euroedustajia Brysselissä. Kotimaisuus kilpailuvaltti EU-parlamentti päätti heinäkuussa kuluttaja-informaatioasetuksessaan tiukentaa alkuperämerkintävaatimuksia, joissa mentiinkin eteenpäin, mutta Syväniemen mukaan ei riittävästi. Siihen liittyen parlamentissa on päätetty tehdä seuraavan kolmen vuoden aikana selvitys, miten alkuperä pitäisi ilmoittaa. Suomessa kansalliset säädökset vaativat EU:ta tarkempia merkintöjä esimerkiksi lihan ja maidon alkuperästä, mutta ei esimerkiksi lihajalosteen raaka-aineesta. Vain joutsenlippu takaa myös raaka-aineen olevan suomalaista alkuperää. - Kotimaisuus on ilman muuta ruualle kilpailuvaltti. Suomalainen kuluttaja arvostaa ruuan kotimaista alkuperää, vaikka sen merkitys onkin ollut laskussa viime vuosina. Minulla ei ole käytettävissä aivan tuoreita tutkimustuloksia, mutta uskon, että viimeaikaiset ruokaskandaalit ovat lisänneet kotimaisen ruuan kannatusta, koska suomalaiset tuottajat toimivat tunnetusti vastuullisesti. - Me MTK-laiset moitimme usein kauppaa, mutta nyt täytyy antaa tunnustusta kaupparyhmittymille joutsenlippujen selkeästä lisääntymisestä sekä Pirkka- että Rainbow-tuotteissa. - Meillä on sellainen elämäntapa, että kesät omistaudutaan pelkästään tilanhoidolle ja talvella, kun aika antaa paremmin myöten, treenaamme ja kilpailemme parketeilla niin lähellä kuin kauempanakin. Muita harrastuksia ei sitten olekaan eikä ehtisikään olla, Marko

8 14 15, 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y Työkoneiden ennakkomyynti käynnissä WASSLÖV R & M Myös 3 m työleveys SL-2000 HIEKOITIN Työleveys 200 cm Tilavuus 850 l Eurosovite vakiona 3-piste- ja etukuormainsovite vakiona Lisävarust. täyttösylinteri 285 alv. 0 % Rahti koko Suomeen 95 alv. 0 % H1 TAKALANA Työleveys 300 cm, levyn korkeus 70 cm Terän hydr. kääntö Paino 700 kg Rungon hydr. kääntö 250 alv. 0 % Kannatinpyörät 330 alv. 0 % Rahti koko Suomeen 95 alv. 0 % HD PUSKULEVY Peruslevy 200 cm + 2x25 cm siivet Levyn korkeus 52 cm Paino 255 kg Sivuttaiskääntö 30 vasen ja oikea / pysty 30 Tukijalaspari 135 alv. 0 % Rahti koko Suomeen 75 alv. 0 % JUONTOKOURA Kourien suurin leveys 200 cm Paino 260 kg Sivuttaissiirto 45 Sivusiirtosylinteri 170 alv. 0 % Rahti koko Suomeen 50 alv. 0 % R5 PAALIPIHTI Täyttä McHale-laatua Paaleja voi kääntää 90 ja pinoa pystyasennossa Euro-sovitteella 165 cm paalikoko TANCO PAALILEIKKURI Halkaisee paalit ja erottaa samalla muovin ja verkon Nopeuttaa appeen sekoitusta % Palkittu keksintö Eurotop 620 A KARHOTIN Keskelle karhottava 10 piikkivartta/roottori Työleveys 5,9 m MULTITAST-pyörästö lisävarusteena RYSKY STEEL 110 Kantavuus 11 t Nurmi kippi Lavan sisäkulmat viistotut Leveillä 470/45x17-14 pr renkailla Hydraulinen takalaita PATRUUNA 751 & 7+ Kotimainen, edullinen paketti Kuormain 751 ja 7+ vaunu Ulottuvuus 5,1 m Kantavuus 7 tonnia PATRUUNA 762 & 9+ Kuormain 762 ja 9+ vaunu Mekaaninen on/off venttiilisäätö Kantavuus 9 tonnia Ulottuvuus 6,2 m Lisäpankki + tolpat PATRUUNA 866 & 9+ Kuormain 866 ja 9+ vaunu Hydraulisella esiohjauksella Kantavuus 9 tonnia Ulottuvuus 6,6 m Lisäpankki + tolpat POLONEZ KYLVÖKONE 3/550 Nurmen suorakylvöön ja paikkaukseen Työleveyys 3,0 Säiliö 550 l Jousikuormitteiset kaksoiskiekkovantaat Hydraukinen vannaspainatus SULKY DRC-LANOTTEIDEN PINTALEVITIN Työleveyys 9-18 m Säiliötilavuus lisälaidoin 1460 l. Täyttykorkeus ilman lisälaitoja 93 cm BERGMANN 800 T TÄSMÄLEVITIN Murskaintelasto ja levitinlautaset Tarkka määränsäätö ja suuri levitysteho Teliakselisto Renkaat 620/40 R 22,5 Maksuehto RCW 7500 KALKINLEVITIN Myös lannoitteiden levitykseen Isot renkaat 20.8 R 42 Paino 2450 kg Tilavuus 7,5 m3 Lautasten mek. käyttö Pohjakuljettimen hydraulinen käyttö APOLLO 8 LANNANLEVITIN Kaksi vaakakelaa ja levitinlautasta Matala täyttökorkeus Tilavuus 7,5 m3 Paino 4100 kg Isot renkaat 18,4 x TESTIVOITTAJA! TR -Lingot pelaa pehmeällä ja märällä lumella!!! SCHÄFFER 2020 Kubota 20 hv:n moottori Turvakatos Nostovoima 1200 kg Työpaino 1400 kg Korkeus 207 cm Nostokorkeus 2,47 m ECOSYL BIOLOGINEN SCHÄFFER 2028 Kubota 26 hv:n moottori Turvakatos Nostovoima 1500 kg Työpaino 1750 kg Korkeus 209 cm Nostokorkeus 2,56 m ECOSYL - Säilönnän uusi mestari! Entistä parempaa rehua - terveemmät eläimet - tuottavampi karja! 20 vuoden kokemus biologisen säilönnän tutkimisesta ja valmistamisesta! Tyytyväiset käyttäjät! Turvallinen ja helppo käyttää! Ei syövytä koneita ja laitteita! Kaikille rehutyypeille Kaikille annostelijoille Osta nyt ECOSYL-säilöntäaineet EDULLISEEN ENNAKKOHINTAAN! SCHÄFFER 2436 Kubota 36 hv:n Turbodieselmoottori Turvakatos Nostovoima 1900 kg Työpaino 2200 kg Korkeus 222 cm Nostokorkeus 2,50 m DOUBLEACTION HAPPO +BIOLOGINEN LUMILINKO TR-220 Markkinoiden jämerin sarjassaan Työleveys 220 cm Roottorin halkaisija 65 cm Siiven korkeus 60 cm Vaihdettavat kulutusterät 50 mm laakerit Paino 500 kg Hintaan sisältyy nivelakseli! LUMILINKO TR-250 H. Hydraulikäyttöiset lukut. Myös vaativampaan käyttöön Työleveys 250 cm Roottorin halkaisija 70 cm Siiven korkeus 70 cm Vaihdettavat kulutusterät 60 mm laakerit Paino 650 kg TR-250 HB: LUMILINKO TR-270 HAV Hydraulikuulut/alennusvaihteella. Urakoitsijan/ haastavan lingonkäyttäjän PARAS valinta. Työleveys 270 cm Roottorin halkaisija 90 cm Siiven korkeus 92 cm Kulutusterät 20x100 Laakerit 60 mm edessä ja 80 mm takana Paino 1050 kg CHIEFTAIN LAVETIT 2-akselinen ja 3-akselinen heti varastosta!!! Kaikki hinnat alv. 0 %. Koneiden kuvissa voi olla hintaan kuulumatomia lisävarusteita. Suoran kaupan ennakkoehdot ja -hinnat ovat voimassa asti tai niin kauan kuin ennakkoerää on saatavilla. Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Tornio Rovaniemi Ylitornio Oulu PARKO 7000 SH Työleveyys 7,0 m Parko Agressive piikit 88 kpl, piikkijako 80 mm Kampanjatarjouksena 300 mm leveillä renkailla. (8 kpl) Lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min Matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min

9 16 17, 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y Ranualainen Kuhan tila on elävä todiste siitä, että lähes pahimman mahdollisen katastrofin jälkeen elämä ja maataloustuotantokin voivat jatkua. Tilan navetta paloi viime syksynä maan tasalle karjoineen. Ajan tasalla olleet vakuutukset korvasivat ansiomenetystä ja mahdollistivat uuden navetan rakentamisen. Vielä vuosi onnettomuuden jälkeen tilan isäntä Mauri Kuha ja emäntä Teija Teppola muistelevat onnettomuusyötä raskain äänen painoin. Isännän nimipäivä ei olisi voinut juuri ikävämmin alkaa. - Heräsin aamuyöstä eteisestä kantautuneeseen Maurin parkaisuun sen jälkeen, kun palon huomannut mies oli tullut kertomaan, mitä on meneillään. Syyskuinen yö oli pimeä, tuulinen ja tihkusateinen, Teija muistelee. Syyskuinen yö oli pimeä, tuulinen ja tihkusateinen. - Ulos astuttuani ensimmäinen havaintoni oli hirvittävä humina ja paukahduksia, ihan kuin sodankäynnin ääniä. Päästyämme talosta kiven heiton päässä maantien toisella puolella sijaitsevalle navetalle, havaitsimme, että mitään ei ollut enää tehtävissä edes eläinten pelastamiseksi. Vain traktoreita saattoi siirtää kauemmaksi. Tosin aika riskaabelia sekin oli, Tuhon jälkeen uuteen alkuun Kuhan uuden jättinavetan rakentaminen aloitettiin toukokuun puolivälissä, kokonaan valmiiksi sen on määrä tulla vuoden loppuun mennessä. Rakennuksen pystytyksestä vastaa avaimet käteen -periaatteella NHK-Keskus Oy, jonka toimintaan isäntäväki kertoo olevansa erittäin tyytyväinen. sillä kuumuus oli jo sulattanut teippauksia navettaa lähinnä olleesta traktorista, Mauri Kaikki sisällä olleet vajaat 90 lehmää ja noin 80 päätä sonneja ja nuorta karjaa jäivät liekkeihin. Vain noin parikymmentä ulkona ollutta eläintä pelastui palolta. Vahingon kokonaissumma nousi 1,7 miljoonaan euroon. Pitkään kasvatetun suuren ja läheiseksi kokemansa karjan menetys tuntui isäntäparista todella pahalta. - Eläinlääkärin mukaan eläimet ovat kuolleet nopeasti palokaasuihin. Silti niiden parsipaikkoja oli hirveä katsella vielä siivouksen jälkeenkin, kun muisti jokaisen eläimen nimeltä ja luonteeltaankin, isäntä toteaa. Isäntäpari Teija Teppola (vas.) ja Mauri Kuha esittelevät kovaa vauhtia valmistuvaa uutta navettaansa Tapiolan vieraille, markkinointipäällikkö Pirjo Ristolalle sekä vahinkotarkastajille, Pekka Rautiolle ja Juha Alapukille. Sattumien summa Kuhan navettapalo oli huonojen sattumien summa, joka vain todistaa, että kaikkein pahimpaankin kannattaa varautua yksinkertaisesti siksi, että sekin vaihtoehto voi joskus osua kohdalle. - Ällistyttävää on jo pelkästään se, että miksi palon piti alkaa juuri sillä lyhyellä ajanjaksolla vuorokaudesta, jolloin navetalla ei ole ihmisiä. Siellä on nimittäin niin paljon toimintaa lähes kellon ympäri, että melkein aina muulloin kuin aamuyöstä olisi ollut joku huomaamassa palon jo alkuvaiheessa, Teija päivittelee. Isäntäväki kummastelee myös sitä, että yksikään naapuruston koirista ei antanut mitään vinkkiä siitä, että kaikki ei ole kohdallaan. Tavallisesti kylän koirat ilmoittavat heti tomerasti, jos vaikka yksikin eläin on päässyt navetassa irti. Mutta nyt ensi havainto palosta tehtiin kymmenen kilometrin päässä Petäjäjärvellä. - Palon havaitsija luuli ensin, että se on omalla kylällä ja lähti ajamaan liekkejä kohti. Kun oikea palopaikka selvisi, hän hälytti matkalta palokunnan ja tuli herättämään meidät, Mauri - Palon selvitysten perusteella sen aiheuttajaksi epäillään jotakin sähkölaitetta, tuuletinta, lannanpoistolaitetta tai yövalaisinta. On myös mahdollista, että hiiri on pureskellut sähköjohtoa välikatolla. Olisi ollut kyllä itselle helpotus tietää syttymissyy tarkalleen. Aluksi palon jälkeen oli pelkona, että toipuuko onnettomuudesta ja onko enää voimia aloittaa alusta. Onni onnettomuudessa Onnettomuus oli totaalinen katastrofi, joka vei isäntäväen yöunet muutamaksi yöksi kokonaan. He yrittivät lohduttautua kuitenkin sillä ettei sentään ihmisvahinkoja tullut. Onni onnettomuudessa oli sekin, että vakuutukset olivat ajan tasalla. Myöskään mitään huomautettavaa paloturvallisuusasioiden suhteen ei palonsyytutkimuksissa tullut esille. - Vakuutusyhtiön edustaja sanoi heti alkuun ettei teillä ole mitään hätää, koska vakuutukset ovat kunnossa. Se ei auttanut kuitenkaan henkiselle puolelle. Ajatukset olivat pitkään vähän sekaisin, mielessä kävi myös koko toiminnan lopettaminen ja ilman vakuutuksia se olisikin ollut ainoa vaihtoehto, Mauri sanoo. - Aluksi palon jälkeen oli pelkona, että toipuuko onnettomuudesta ja onko enää voimia aloittaa alusta. Muutaman viikon kuluttua tulleen lopullisen korvauspäätöksen jälkeen teimme kuitenkin jatkopäätöksen. Sitten pitikin alkaa kiireesti laittamaan erinäisiä lupa- ynnä muita asioita vireille, jotta päästäisiin rakentamaan seuraavana kesänä. Se touhuaminen edisti osaltaan omaa toipumistakin, Teija pohtii. Tilanne on ainutlaatuinen sikälikin, että ensimmäistä kertaa tilan lähes satavuotisessa historiassa navetassa ei ammu yhtään lehmää. Osa kourallisesta säästyneestä karjastakin, varsinkin poikivat lehmät, oli myytävä pian palon jälkeen tilan puutteen vuoksi. Tilasi pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt. Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi toimeentulon, jos joudut yllättäen pidemmälle sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. MTK:n jäsenenä saat lisäksi tuntuvat edut. Lue lisää: tapiola.f i /myomaturva tai kysäise maatiloihin erikoistuneilta edustajiltamme; Mikael Keinänen puh Arto Kylmäniemi puh Suunnittelimme uuden navetan sitä silmällä pitäen, että se olisi puitteiltaan riittävä pitkälle tulevaisuuteen. Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Kuin Feeniks-lintu Maataloustuotanto on nousemassa Kuhan tilalla siivilleen uudestaan kuin Feeniks-lintu ikään. Palaneen navetan paikalle on valmistumassa uusi 2400 neliön pihattonavetta. Onnettomuus määritteli pitkälti uudisrakennuksen materiaalivalinnat. - Palo jätti sellaiset arvet sieluun, että uusi navetta päätettiin rakentaa niin paloturvalliseksi kuin ikinä mahdollista. Esimerkiksi seinät tulevat betonista ja styroksin sekä uretaanin sijasta eristeeksi laitetaan kivivillaa. Sähkö- ja lämpökeskus tulee pihalle erilliseen rakennukseen ja sähköjohdot kaivetaan maahan, ja tietysti rakennukseen tulee ajanmukainen palohälytinjärjestelmä, Mauri Tilaa uudessa navetassa tulee olemaan kaikkiaan 150 lehmälle, josta määrästä aluksi on tavoitteena saada tuotantoon puolet. Lehmien saatavuus onkin yksi isäntäparin suurimmista huolenaiheista. - Suunnittelimme uuden navetan sitä silmällä pitäen, että se olisi puitteiltaan riittävä pitkälle tulevaisuuteen. Itsellä on vielä runsaasti työvuosia ja omasta perheestä löytynee jatkajakin. Kuinka saamme uuden karjan kokoon, on vielä arvoitus. On huomioitava myös tautiriskit, kun eläimet tulevat eri paikoista. Olemme kuitenkin kiinnostuneita kaikista vinkeistä lehmien oston suhteen, Mauri toteaa. Uuden navetan on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä, jolloin sinne voidaan sijoittaa jo nuorta karjaa. Vuoden loppuun mennessä kahden lypsyrobotin navetta on valmis myös maidontuotantoon. Tuotantorakennusten yleisimmät syttymissyyt (lähde: Tapiola) 1. Sähkölaitteet, asennukset, valaisimet 50 % 2. Lämpökeskukset 20 % 3. Moottorityökoneet 15 % 4. Tulityö, avotuli, varomaton tulenkäsittely 10 % 5. Tupakointi, lasten leikit yms. 5 % Tietoa paloturvallisuusasioista Maatilojen palontorjuntaohje (Finanssialan keskusliitto) Maatilojen vahingontorjuntaopas, Tukesin hyväksymät sähkötarkastajat, Palovahinkojen ehkäisyvinkkejä 1. Ammattisuunnittelijan käyttö 2. Paloviranomaisen tarkastus uudelle kohteelle 3. Sähkötarkastukset säännöllisesti ja aina muutostöiden jälkeen 4. Sähkölaitteet puhtaana liasta ja pölystä 5. Erityinen varovaisuus kipinää tuottavien laitteiden kanssa 6. Pääkatkaisijat koneisiin ja laitteisiin 7. Rikkonaiset johdot ja laitteet heti pois käytöstä 8. Palohälytinjärjestelmä, alkusammutuskalusto toimintavalmiudessa 9. Poistumistiet merkittävä 10. Tulityökortin suoritus Kilpailuta puukauppa Metsänomistajat-viikko Metsänomistajat-viikko Kilpailuta puukauppa Mhy Kainuu, puh Suunnista metsänhoitoyhdistykseen Suunnista Mhy Kemijärvi, puh. (016) metsänhoitoyhdistykseen Mhy Ranua, puh Mhy Rovaniemi, puh Mhy Länsi-Pohja, puh. Mhy 020 Sotkamo, puh Mhy 020 Salla, 413 puh (016) OTSIKKO Mhy Kittilä, puh. (MYRIAD Mhy (016) Länsi-Kainuu, PRO BOLD puh 020 VERSAALI PT) Teksti Mhy Länsi-Raja, (Myriad puh. Mhy Pro Mhy (016) Ylä-Kainuu, Regular puh puh 12 Mhy pt. Sodankylä, Tasapalsta puh. 040 ja 545 viimeinen OTSIKKO rivi tasattu (MYRIAD Mhy vasemmalle.) Länsi-Kainuu, PRO BOLD puh 020 VERSAALI Mhy Pelkosenniemi-Savukoski, Mhy Ylitornio, puh. (016) PT) puh. (016) Mhy Sotkamo, puh Mhy 020 Ylä-Lappi, puh Mhy Posio, puh Mhy 183 Ylä-Kainuu, 231 puh Teksti (Myriad Pro Regular 12 pt. Tasapalsta ja viimeinen rivi tasattu vasemmalle.)

10 18 19, 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y mukaan energiapuulla voisi olla suurikin työllistävä vaikutus, korjuutyö kun on koneista huolimatta varsin työvaltaista. - Paremman kannattavuuden ansiosta motivaatio taimikonhoitoonkin lienee kasvaisi, millä myös olisi osaltaan työllistävää vaikutusta. Jos kysyntä kasvaa, tulevaisuudessa voi jopa tulla tarvetta perustaa erityisiä energiapuumetsiä rehevimmille kasvupaikoille, Kuukasjärvi visioi. Energiapuuyrittäjä kritisoi tempoilevaa tukipolitiikkaa Kaukolämpö- ja metsäkoneyrittäjä Mikko Sirviö kritisoi tapaa, jolla valtiovalta kohtelee energiapuun parissa toimivia yrittäjiä. Tempoileva tukipolitiikka pitää urakoitsijat pelon vallassa, mikä saa heidät lykkäämään investointejaan. Pitkällä tähtäyksellä Sirviö näkee kuitenkin energiapuusta versovan kasvualan, jolla on monia positiivisia vaikutuksia Lapissa. - Tämänhetkinen tilanne energiapuualalla on sellainen, että ollaan täysin valtiovallan hyppyytettävissä. Tänään ei ole mitään tietoa, millaisissa olosuhteissa huomenna pitää yritystä pyörittää; joudumme kärvistelemään tukipäätösten varassa, Sirviö moittii. Esimerkkeinä yrittäjä mainitsee hakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen yllättävän loppumisen viime talvena sekä pienpuun energiatuen häilyvän tulevaisuuden. - Urakoitsijat olivat hankkineet kalustoa, mutta tuotantotuen loppuminen ohjasikin asiakkaat käyttämään fossiilisia polttoaineita. Nopea menekin hiipuminen aiheutti jopa konkursseja. Suunnitteilla oleva PETU- eli pienpuun energiatuki on vielä pelkkä kysymysmerkki, kukaan ei tiedä mitä se pitää sisällään saatikka milloin se tulee voimaan. Risupaketista tuulen viemää Sirviö on sitä mieltä, että edellisen hallituksen lanseeraamasta risupaketista tulikin tuulen viemää, sillä käytännössä energiapuun käyttöä ei tueta valtion toimesta nykyisellään lainkaan. - Ilmapiiristä on aistittavissa, että on menty lupaamaan sellaista, mitä ei nykyisessä maailman tilanteessa voidakaan lunastaa. Mielestäni lopputuotteen hinta pitäisi saada jotenkin ylemmäs, jotta tukiriippuvuudesta päästäisiin kokonaan irti. Vaikka energiapuuala on vielä lasten kengissä, uskon kuitenkin että siitä kehkeytyy tulevaisuudessa väkisinkin kasvavaa toimintaa, koska alalla on selkeästi työllisyyttä ja ilmastonsuojelua edistäviä vaikutuksia. Rovaniemen ja Tervolan rajamailla, Leipeen kylässä, toimiva Sirviön Mikkone Oy on esimerkki yritystoiminnasta, jota energiapuun ympärille voisi syntyä enemmänkin. Mies aloitti perinteisenä metsäkoneurakoitsijana, mutta laajensi pian toimintaansa kaukolämpöyrittäjyyteen. - Meidän toimintaa voisi kuvailla iskulauseella kannolta kattilaan. Metsäkoneurakoinnin lisäksi haketamme korjaamamme energiapuun pääasiassa omien lämpölaitostemme polttoaineeksi. Lisäksi toimitamme meille sopimatonta latvusmassahaketta Outokummun tehtaille, Sirviö - Tarkoituksena on saada tällä leipä itselle ja onhan tässä oma hiilijalanjälkikin aika lailla kutistunut, kun tuotantomme korvaa kaikkiaan litran polttoöljyn käytön vuosittain. Mikkone Oy Rovaniemi, Leive 3 kaukolämpölaitosta: - Hirvas - Vanttauskoski, - Vikajärvi Metsäkoneurakointia Työllistää 2,5 miestyövuotta Haketuotanto korvaa l polttoöljyä vuodessa Energiapuun korjuuseen parempaa kannattavuutta Energiapuun käyttöä puoltavat niin ilmastolliset kuin metsänhoidollisetkin järkisyyt. Puumarkkinoita piinaa kuitenkin heikohko kannattavuus, jota auttaisivat voimakkaampi kysyntä ja korjuuseen sopivampi tekniikka. Ranualta aina Kittilän eteläosiin ulottuvalla alueella Lapin metsämarkkinat Oy:n hankintaesimiehenä toimiva Jari Kuukasjärvi näkee energiapuumarkkinoilla kasvua, mutta myös niiden kitumista aiheuttavia tekijöitä. Energiapuu - Kyllä energiapuumarkkinoilla tiettyä viriämistä on ollut nähtävillä jo pitemmän aikaa, mutta edelleen selvästi ongelmana on saada puu tienvarteen. Se johtuu yksinkertaisesti suhteellisen alhaisesta puun kantohinnasta, joka on keskimäärin kymmenen euroa kuutiometriltä, Kuukasjärvi Energiapuun hintaan vaikuttavat ratkaisevasti kohteen Kemera-tukikelpoisuus sekä se, onko palstalla tehty raivauksia. Pieniläpimittaista ensiharvennuspuuta Kaikki puulajit sopivat energiapuuksi Maanmuokkaustapojen vuoksi kasvaa hyvin Korjuu v. ikäisenä, edistää metsänkasvua Isojen laitosten myötä kysyntä kasvanee Alimmillaan taksa voi jäädä vain muutamaan euroon. - Kohteen Kemeratukikelpoisuus takaa jonkinlaisen kannattavuuden energiapuunkorjuuseen. Tosin tuilla kannattavuuden turvaaminen mutkistaa asioita; tukirahat voivat esimerkiksi loppua kesken vuotta. Paljon selkeämpää olisi, että homma toimisi ilman tukiakin. Energiapuuksi kelpaavat kaikki puulajit, joita keskimäärin vuoden ikäisistä metsistä korjataan ensiharvennuspuina. Energiapuunkorjuussa yhdistyvätkin Kuukasjärven mukaan ihanteellisella tavalla metsänhoito ja uusiutuvan polttoaineen tuottaminen. - Puunkorjuu hoitamattomasta metsästä on hankalampaa ja kertymät ovat pienempiä kuin hoidetusta metsästä. Kun tuotto on huono, työ on myös puunkorjuuyrittäjälle heikosti, jos ollenkaan, kannattavaa. Perikunnat ja muut metsänomistajat pitäisi saada innostumaan enemmän taimikonhoitoon, siten metsä tuottaisi paremmin niin energia-, kuitu- kuin tukkipuutakin. - Kannattavuutta edistäisi myös tehokkaampi koneellinen korjuu, mutta korjuukalusto on vielä kehitysvaiheessa paremmin ohuelle energiapuulle sopivaksi. Kannattavuutta edistäisi myös tehokkaampi koneellinen korjuu, mutta korjuukalusto on vielä kehitysvaiheessa paremmin ohuelle energiapuulle sopivaksi. Tuleeko metsään kuhina? Kuukasjärven mukaan menekkiä energiapuulle on tyydyttävästi pienvoimaloihin eri puolille Lappia, mutta Rovaniemen biovoimala ja Kemin biodieseltehdas toteutuessaan nostaisivat kysynnän aivan uudelle tasolle. - Rovaniemen ja Kemin laitosten toiminta muuttaisi väistämättä markkinatilannetta. Laitosten toimintasäde on osin päällekkäinen, joten energiapuu pitäisi saada talteen nykyistä tarkemmin. Kysynnän kasvaessa puunhinta varmasti paranisi ja kaiken järjen mukaan homma lähtisi sitten pelittämään nykyistä paremmin. Metlan tutkija Jaakko Repola arvioi taannoin julkisuudessa, että jo pelkästään Kemin biodieseltehdas voisi kasvattaa energiapuutarpeen Lapissa nykyisestä jopa viisinkertaiseksi. Tutkija uskoo, että mikäli Kemin ja Rovaniemen laitokset toteutuvat, energiapuun tarve voi nousta nykyisestä kuutiosta miljoonaan tai jopa 1,5 miljoonaan kuutioon saakka. Kuukasjärvi on Repolan kanssa samaa mieltä siitä, että puuta on kyllä metsissä tarpeeksi korjattavaksi, mutta korjuuyrittäjistä on puutetta. Energiapuumarkkinoiden piristymisestä olisi etua paitsi metsänomistajille, myös lappilaiselle työllisyydelle. Kuukasjärven Kuluttaja hämääntyy yhä pakkausmerkinnöistä Elintarvikkeiden kotimaisuutta arvostetaan, mutta nykyaika on tuonut uusia haasteita kotimaisuuden vaalimiseen. Pakkausten alkuperämerkinnät nimittäin hämäävät ja hämmentävät jopa niitä kuluttajia, jotka ajattelevat olevansa tiedostavia kotimaisuusasioissa. Tämän vuoksi MTK-Lappi kampanjoi kuluneena kesänä kotimaisuuden puolesta niin Pellon maaseutunäyttelyssä kuin myös Tervolassa pidetyillä Maaseudulta käsin -messuilla. Pellossa Lapin tuottajaliitto jututti kuluttajia Pellon ja Kolarin maaseutuyhdistysten sekä Ylitornion tuottajayhdistyksen yhteisen kahvilan luona. Tervolassa kampanjapäivien tietoiskut jaettiin 4H-yhdistyksen kahvilan edessä. MTK-Lapin toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen kertoo kampanjan antaneen arvokasta tietoa siitä, mitä kuluttajat tietävät ruuan alkuperästä ja etenkin pakkausten alkuperämerkinnöistä. Hämmästyttävän moni esimerkiksi luulee, että paljon mainostettu Danone-jogurtti on suomalainen tuote. Myös lihavalmisteiden pakkausmerkinnät ovat kuluttajille epäselvät, Kinnunen sanoo. Lapin tuottajaliitto sai pakkausmerkintöjä koskevat kuluttajatietonsa hyvin yksinkertaisella keinolla. Pellossa kahvilan pöytään laitettiin esille useiden lihanjalostajien tuotteita, joiden suomalaisuutta ohikulkijoita pyydettiin arvioimaan. Tarjolla oli kinkkuleikettä, kalkkunaa ja porsaanfileetä. Tuotteiden jalostajat olivat tunnettuja, suomalaisia nimiä. Myös muutamia jogurttituotteita oli esillä. Lihatuotteista vain yksi oli sataprosenttisesti suomalaista alkuperää, josta kertoi tuttu joutsenmerkki. Suurin osa tuotteita tutkineista kertoi ostavansa aina suomalaisia tuotteita, mutta sitten he hämmästyivät, kun erään kotimaiseksi mielletyn lihajalosteen lihat olivatkin Brasiliasta, Kinnunen Kuluttajat saivat arvauksensa jälkeen katsoa tuotteita uudelleen suurennuslasin kanssa. Monet alkuperämerkinnät ovat niin pienellä präntillä kirjoitettu, ettei niitä pystynyt lukemaan paljaalla silmällä. Viimeistään suurennuslasin käyttö herätti ihmisiä ajattelemaan, että pelkkä suomalainen jalostaja ei välttämättä takaa kotimaista alkuperää. Tekstit on luettava tarkempaan, jos aikoo valita kotimaisen tuotteen. Joutsenmerkkiä seuraamalla tosin ei vastaavaan lukutarkkuuteen tarvitse ryhtyä. Kotimaisuusasioiden lisäksi MTK-Lappi teki samalla kertaa muitakin kuluttajatiedotustöitä Pellossa ja Tervolassa. MTK-Lappi kysyi arvontalipun avulla a) mikä on tuottajan osuus ruisleivän hinnasta (vajaa 4 %) b) kuinka suuri osuus suomalaisten syömästä juustosta on kotimaista (58 %) c) mikä on elintarvikkeisiin menevä osuus kotitalouksien menoista (13 %) ja d) paljonko ruuasta heitetään roskiin (30 %). Ruisleivän tuottajahinnan osuuden suurin osa vastaajista arvasi oikein, samoin suomalaisten syömän juuston kotimaisuusasteen. Sen sijaan loput vastaukset yllättivät vastauksia pohtineet ihmiset jälleen. Todella monelle vastaajalle tuli yllätyksenä se, että noinkin pieni osa menoista ohjautuu elintarvikkeisiin, mutta että niinkin suuri osa ruuasta menee hukkaan, toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen toteaa. Pellossa ja Tervolassa kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin lahjakortit. Pellon voittajaksi arvottiin Sari Korva Kittilästä ja Tervolan voittajaksi Reeta Matilainen Torniosta. Onnea! Auni Vääräniemi Jalosteiden alkuperämerkinnät näkee joissakin tuotteissa vain suurennuslasilla. Onneksi MTK:lla on muutama suurennuslasi jaettavaksi asti.

11 20 21 Green Care -maatilamatkailua Pellon Alposjärvellä Heidin Mummola on pieni maatilamatkailuyritys, joka sijaitsee Pellon Alposjärven kylässä 30 kilometrin päässä Pellon kunnan keskustasta. Yrittäjänä tilalla toimii 25-vuotias Heidi Pantsar, joka perusti yrityksensä toukokuussa Heidi on lähtöisin Songasta ja hän on kouluttautunut sekä matkailualalle että maaseutuyrittäjäksi. Ennen maaseutuyrittäjäksi ryhtymistään hän on ehtinyt toimia muun muassa erilaisissa matkailuun liittyvissä työtehtävissä. Yrittäjäksi ryhtymisessä Heidiä on kannustanut rakkaus maaseutuun. Tykkään luonnosta, rauhasta ja hiljaisuudesta sekä touhuta eläinten kanssa ja tehdä käsitöitä. Matkailijat ovat myös lähellä sydäntäni. Yritystoiminnassani yhdistyvät juuri nämä mielenkiinnonkohteeni mikä tekee yrittäjänä olemisesta Rakkaus ja kiintymys juuri tähän paikkaan ovat olleet minulle kannustimena ja pontimena yritystoiminnan aloittamisessa. niin mahtavaa, Heidi Pantsar toteaa. Yritys on perustettu Heidin isovanhempien vanhalle tilalle. Tilan pidon jatkaminen ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen on ollut vaivatonta, kun puitteet ovat olleet valmiina. Rakkaus ja kiintymys juuri tähän paikkaan ovat olleet minulle kannustimena ja pontimena yritystoiminnan aloittamisessa, Heidi Asiakkaan hyvinvoinnin tukeminen tavoitteena Heidin Mummola tarjoaa palveluitaan erilaisille asiakasryhmille ja lapsiperheille. Asiakkaat voivat majoituksen lisäksi tutustua tilan toimintaan ja osallistua mielenkiintonsa ja halunsa mukaisesti tilan töihin ja askareisiin. Asiakkaat tulevat tänne luonnon helmaan rauhoittumaan ja voimaantumaan eläimiä katsellen ja niitä hoitaen, Heidi Heidin Mummolassa asiakkaille tarjottavat palvelut tuotetaan Green Care -periaattein. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää Heidin mummola Ky, 100 Y, 50 Y toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Asiakkaiden hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden ja kokemuksellisuuden välityksellä. Toiminnassani kaikki Maatilamatkailuyritys Pellon Alposjärvellä Majoituspalveluita Lapinlehmiä, suomenlampaita, suomenhevonen, maatiaiskanoja, possuja, tilan kissat ja koirat Y, 50 Y liittyy Green Care -ideaan, Heidi Pantsar toteaa. Kun ihminen tulee tänne ja näkee sekä kokee eläimet, ympäristön ja kiireettömyyden kokee hän mielen rauhoittumisen. Saamani palautteen mukaan asiakkailla on ollut tällaisia kokemuksia. Myös käsin lapinlehmästä lypsetty maito on elämys ihmisille, samoin kuin omien kanojen munimat munat. Näissä maistuu aidot maut, luonnonmukaisuus ja stressittömyys. Asiakkaille tarjottavien palveluiden tuottamisessa Heidin Mummola on verkostoitunut muiden lähialueen samanhenkisten yrittäjien kanssa. Yhteistyötä tehdään ja kehitetään muun muassa Lempeä Suvanto Oy:n, opaspalveluita tuottavan Heidi Rannisto- Jolman ja Tuomisen Yrttitarhan kanssa. Heidin Mummola on Green Care - Info aloittanut yhteistyön myös Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Vuoden 2011 alussa RAMK:ssa käynnistyi Lappilainen Green Care -esiselvityshanke, jossa tavoitteena on selvittää muun muassa miten erilaisia luontolähtöisiä ihmisten hyvinvointia tukevia palveluita Lapissa tarjotaan. Hankkeessa selvitetään myös maaseudun eri toimijoiden kiinnostusta Green Care -toimintaan, koska tämäntyyppisten palveluiden tarjoaminen mahdollistaa maaseudun elinkeinojen monipuolistamisen ja elinvoimaisena pitämisen. Maaseudun elinvoimaisuus ja siitä huolehtiminen on tärkeä asia, toteaa Heidi Pantsar lopuksi. Green Care (GC) tarkoittaa maaseutuympäristön resurssien kuten eläinten, kasvien, puutarhan, metsän, maiseman ja maatilan arkirutiinien hyödyntämistä ihmisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, yhteisöllisyyden ja kokemuksellisen toiminnan kautta. Lapissa Green Care -asiaa vie eteenpäin Rovaniemen ammattikorkeakoulu, jossa on käynnissä ELY-keskuksen ja Euroopan maaseuturahaston rahoittama hanke. Hankkeen työntekijät antavat mielellään lisätietoa. Yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta (kts. alla). Green Care -periaatteisiin voi tutustua verkossa: Green Care Finland Ry Lappilainen Green Care -esiselvityshanke Arja Jääskeläinen, Sanna Vinblad, Hilkka Jankkila ja Anssi Tulkki Anssi Tulkki Metsänomistaja! Metsänomistaja! Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa Kittilä Sodankylä Kittilä Sodankylä Savukoski Savukoski Pelkosenniemi Rovaniemi Pelkosenniemi Salla Rovaniemi Kemijärvi Salla Kemijärvi Posio KITKAWOOD Posio KITKAWOOD Kuusamo Ranua PÖLKKY Kuusamo Ranua ULEA PÖLKKY Taivalkoski Pudasjärvi ULEA Taivalkoski Pudasjärvi Suomussalmi Oulu PuolankaSuomussalmi Oulu Puolanka Petri Tolonen p. Petri 020 Tolonen Markus p Viitala 0262 p. Markus Viitala 0264 Teemu p Pohjola 0264 p. Teemu Pohjola 0263 Jouko p. 020 Niskala p. Jouko 020 Niskala Vilho p. 020 Koivisto p. Vilho 020 Koivisto Jari p. 020 Juntunen p. Jari 040 Juntunen Seppo p Miettunen 9779 p. Seppo Miettunen 0261 p Hankintatoimisto Saha Hankintatoimisto Pölkky Saha Metsä Kemijärventie 73 Pölkky Metsä KUUSAMO Kemijärventie 73 FINLAND KUUSAMO Puh FINLAND Fax Puh Sähköposti: tai Fax Sähköposti: tai Pohjolan vakuutukset ovat yllättävän maanläheisiä. Maa antaa ja ottaa. Maatilan arki ja haasteet Maa ovat meille antaa tuttuja, ottaa. joten Maatilan maatilavakuutuksemme arki ja haasteet ovat meille alansa tuttuja, parhaita. joten Voit maatilavakuutuksemme turvata niillä ihmiset, ovat rakennukset, alansa parhaita. eläimet, Voit koneet turvata ja kodin. niillä Lisätietoja ihmiset, rakennukset, saat lähimmästä eläimet, konttoristamme, koneet ja kodin. numerosta Lisätietoja saat 0303 lähimmästä 0303 tai osoitteesta konttoristamme, pohjola.finumerosta tai osoitteesta pohjola.fi

12 22 23 Laajennuksella leivässä ja vähän jäätelössäkin, 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y Lähiruualla kysyntää mutta myös esteitä Ylipäänsä lähiruokaidea saa viljelijäpariskunnan vankkumattoman kannatuksen, sillä siitä voisi poikia tiloille merkittäviäkin markkinoita tulevaisuudessa. Nykyisellään tuottaja näkee lähiruualle vielä monia esteitä ylitettäväksi. - Luulenpa, että kuluttajat niinkin olisivat jo valmiita lähiruuan hankintaan varsinkin näiden ruokaskandaalien jälkeen. Mutta onko yhteiskunta lainsäädäntöineen hengessä mukana, se on toinen juttu. Isoilla ruuantuottajilla on nykyään todella vahva asema Suomessa. Pientuotanto on tehty Luulenpa, että kuluttajat niinkin olisivat jo valmiita lähiruuan hankintaan varsinkin näiden ruokaskandaalien jälkeen. yrittäjän mukaan liian kalliiksi ja hankalaksi byrokratian keinoin. Esimerkiksi tilalta saa myydä suoraan vain kuluttajille ja vain 2500 litraa maitoa tai siitä tehtyjä jalosteita vuodessa. Mykkälän yhden päivän tuotanto nykyisellään on 2000 litraa. - Jos esimerkiksi haluamme toimittaa jäätelöämme lähikauppaan, meidän pitää rakentaa omat tuotantotilat ja se vaatii uutta investointia. Tuotantomäärää pitää kasvattaa jonkin verran, jotta toiminnan saisi kannattamaan. En osaa sanoa tarkalleen, miten pienimuotoista lähiruokatuotantoa voitaisiin edistää. Ainakin joitakin säännöksiä voisi tarkistaa, vaikka puhtauden kontrollointi on toisaalta hyvä asia, onhan se lähiruuan valtti, Tiina pohtii. Onneksi EU on hidas myös huononnuksissa Maanviljelijät eivät useinkaan EU:n toimia kiittele, eivätkä niin tee myöskään Mykkälät. Koska Tiina ja Aki ovat aloittaneet tilanpidon noin vuosikymmen unioniin liittymisen jälkeen, he ovat tottuneet alusta asti EU:n ohjaukseen. Silti monia sen toimintatapoja on vaikea ymmärtää. - Eihän tämä EU-aika hirvittävästi harmita, kun ei ole vertailukohdetta, mutta kyllä sitä aina vähän sydän syrjällään odottaa, että mitähän sieltä seuraavaksi tulee. Onneksi EU on hidas myös huononnusten toimeenpanossa, joten niihin ehtii jotenkin tottua ajatuksen tasolla. Akia kismittää erityisesti kylvöilmoitusten tekeminen, koska usein niiden oikeaan osuminen vaatisi ennustajan lahjoja tai hyvää kristallipalloa. Tiina ja Aki Mykkälän 60-päinen lypsykarja koostuu lähes täysin kookkaasta Holstein-karjasta. - Kylvöilmoitukset pitää tehdä huhtikuussa, kun täällä pellot ovat vielä lumen alla. Moni asiahan selviää usein vasta myöhemmin kevään kuluessa. Mikäli kylvöt ja ennakkoilmoitukset eivät täsmää, pitää muistaa tehdä muutosilmoitus sanktion uhalla, isäntä huokaa. - Toisaalta järjestelmä mahdollistaa tukien väärinkäytön esimerkiksi niille, jotka niittävät heinät maahan, eivätkä korjaa satoa eläinten ruuaksi. Saadakseen tukia viljelijältä pitäisi mielestäni edellyttää dokumentteja tuotantopanosten hankinnasta ja sadon käytöstä ruuantuotantoon. Elämäntapa-ammatti Mykkälät ryhtyivät tilanpitäjiksi, koska halusivat asua maalla ja jäädä kotiseudulleen. Tila on Akin kotipaikka, Tiina on kotoisin muutaman kilometrin päästä. - Ei ole ollut tarvetta lähteä kauemmas, Aki kiteyttää uravalintaansa. Tiinan mukaan Aki on vähän niin kuin syntynyt saappaat jalassa. Tila siirtyi luontevasti kolmihenkisen sisarusparven iltatähdelle, koska vanhemmat sisarukset olivat lähteneet maailmalle jo paljon aiemmin kuin sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi. - Tämä on elämäntapa - niitä harvoja mahdollisuuksia hankkia toimeentulo ja kasvattaa lapset maalla siinä sivussa. Maatalousyrittäjänä on vapaus kehittää omaa toimintaansa ja samalla koetella rajojaan. Onhan tässä aika sidottu työaikojen suhteen ja vaatiihan tämä tietysti erityistä luonnetta, sillä ihan vähästä ei yöuniaan saa menettää. Arpelan kylää Mykkälät pitävät oivana asuinpaikkana, josta löytyy kaikkea mitä tarvitaan - tai ainakin kaikkea mikä tekee asuinympäristöstä viihtyisän. Lähes koko Mykkälän tuottajaperhe Aku-poikaa lukuun ottamatta taustallaan nuorisoa : Tiina, sylissään Elisa, sekä Aki Mykkälä. Tornion Arpelassa maitotilaa pitävä Mykkälän nuori pariskunta on lähtenyt kehittämään tilaansa reippaasti tuplaamalla tuotantokapasiteetin. Myös oraalla olevaa omaa jatkojalostusta ja suoramyyntiä on pyrkimys lisätä lähiruokaidean nimissä. Mykkälän yrittäjäpariskunta Tiina ja Aki ovat ottaneet strategiakseen kasvattaa maidontuotantoaan määrätietoisesti. Nuorenpolven aloitusvuoden 2005 jälkeen tilan lehmäluku on tuplaantunut kuuteenkymmeneen päähän ja peltoala noin 120 hehtaariin. Eikä tilakoon kasvattamiselle ole laitettu vielä pistettä. - Kyllä tämä kymmenen hehtaarin vuosittainen laajennustahti tuntuu itsestäkin aika nopealta. Laajennukset on raivattu osin omista maista ja osin on saatu ostaa valmista viljelymaata lähistöltä, Aki Pieni ei ole enää välttämättä kaunista perheviljelmissäkään, sillä järkisyyt perustelevat Mykkälöitäkin jatkamaan laajennuslinjalla. - Haluamme lehmät parsinavetasta pihattoon jo eettisistäkin syistä. Se ei olisi kuitenkaan nykyisellä pääluvulla kannattavaa, joten pihaton rakentaminen edellyttää jälleen laajentamista. Tarkkaa aikataulua hankkeelle ei ole, mutta lupa-asiat ovat jo vireillä. Pihatto mahdollistaa myös siirtymisen konelypsystä robottilypsyyn, joka mahdollistaa työmäärän tuplaamisen. Toki isommasta eläinmäärästä on myös enemmän huolta, Tiina toteaa. Tämä on elämäntapa - niitä harvoja mahdollisuuksia hankkia toimeentulo ja kasvattaa lapset maalla siinä sivussa. Jäätelö on saanut hyvän vastaanoton Mykkälän suoramyynnin tuoteperhe kasvoi juhannuksen tienoilla, kun terni- ja tankkimaito saivat seurakseen tilajäätelön. Puolen kesän mittaisella aloituskokemuksella Mykkälät suhtautuvat toiveikkaasti aluevaltaukseensa ja sen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. - Meillä ei ollut etukäteen oikeastaan minkäänlaisia odotuksia. Lähdimme vain kokeilemaan, millaisia suoramyyntimarkkinoita paikallisesti tuotetulla jäätelöllä voisi olla. Hyvä palaute on yllättänyt; asiakkaita on tullut aina Kemiä ja Torniota myöten. Olemme myös käyneet myymässä jäätelöitämme lähiseudun ulkoilmatapahtumissa, Tiina Tilajäätelö vastaa osaltaan pikkuhiljaa kasvavaan lähiruokakiinnostukseen. Mykkälät toteavat, että heidän jäätelötuotantonsa on vasta tunnustelua. Sitä on kuitenkin tarkoitus kehittää, ainakin pienimuotoinen jalostus kiinnostaa. Maito- ja jäätelötila - Meillä on vielä varsin rajallinen valmistuskapasiteetti, mutta ehkä uuden navetan rakentamisen yhteydessä tehdään tuotantotiloja näille suoramyyntituotteillekin. Toistaiseksi mennään näin, Tiina osoittaa keittiön työtasolla olevaa, hieman mikroaaltouunia suurempaa jäätelökonetta. 60 lypsävää Reilut sata päätä nuorta karjaa Peltopinta-ala 118 hehtaaria Päätuotantomuotona maito Suoramyyntinä myös terni- ja tankkimaitoa sekä tilajäätelöä Perustettu 1900-luvun alkupuolella Osittainen sukupolvenvaihdos 2005, kokonaan 2009 Suunnitelmissa huomattava laajennus Mykkälän tilajäätelö Saatavilla juhannuksesta 2011 lähtien Noin 20 erilaista maustettua vaihtoehtoa Tehdään mm. aidoista marjoista ja hedelmistä Vain karkkijäätelöissä karkkien lisäaineita Voi ostaa tilalta tai tapahtumista, joissa paikalla

13 24 25 Myllyn paikka meni vähän sokkona, 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y Energia-asiamies Ilpo Mattila: Harkintaa vuokrasopimusten tekoon kuva: Jaana Kankaanpää Energia-asiamies Ilpo Mattilan mukaan maanvuokraus tuulivoimalle voi olla tuottoisaa kunhan sopimusehdot ovat tarkasti punnitut. Tuulivoiman rakentaminen on saamassa yhä enemmän nostetta siipiensä alle Lapissakin. Maanomistajille se tietää uutta tulomahdollisuutta, mutta myös harkinnan paikkaa millä ehdoilla myllyn paikan vuokraa. MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattila varoittaa maanomistajia valitsemasta helpoimman tien eli laittamalla nimensä oikopäätä energiayhtiön valmiiksi laatimaan vuokrasopimuspaperiin. - Jopa sellaisia tapauksia on tullut vastaan, että energiayhtiö on lähettänyt maanomistajalle valmiin vuokrasopimuksen pikaisesti allekirjoitettavaksi. Ohessa on ollut vielä salassapitokehotus, joka lähtökohtaisesti ei kuitenkaan sido koskaan kirjeen saajaa ainakaan ennen kuin hän on sen allekirjoittanut, Mattila Vuokraaminen on Mattilan mukaan ensinnäkin täysin vapaaehtoista, mutta kannatettavaa, mikäli ehdot ovat asialliset ja maanomistajan hyväksyttävissä. Toiseksi kysymys on niin sanotusti kahden kaupasta, eli energiayhtiö ja maanomistaja ovat tasavertaisia neuvottelukumppaneita vuokrauksesta sovittaessa. Vuokraneuvotteluissa on aivan normaalia tehdä tarjouksia ja vastatarjouksia. Maanomistajan kannattaa hyödyntää kaikki saatavilla oleva tieto ennen kuin päättää vuokraamisesta. Sopimusehtoja puntaroidessa tietoa on hyvä ammentaa eri lähteistä, joita voi löytyä yllättävänkin läheltä. - Energiayhtiön yhteydenoton jälkeen ensimmäiseksi kannattaa keskustella vaikka naapurinsa kanssa, onko häneen oltu yhteydessä. Asiantuntija-apua saa esimerkiksi Metsänomistajien liitosta sekä tuottajaliitoista ja tietysti myös meiltä MTK:sta. MTK tarjoaa sopimusmallia Mattilan mukaan MTK:ssa halutaan kannustaa kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka lisäävät uusiutuvan energian tuotantoa - turpeen hyödyntämistä unohtamatta. Niinpä keskusjärjestö on laatinut oman sopimusmallinsa maanomistajien avuksi. - Laadimme sopimusmallin suositukseksi, mistä kannattaa sopia ja mihin tyyliin. Sen sijaan euromääräisiä suosituksia emme anna. Kerromme vain historiatietoa millaisilla hinnoilla on vuokrattu ja mitkä ovat mahdollisia hinnoitteluperusteita. Esimerkiksi Ruotsissa keskivuokra vuonna 2008 oli euroa/mylly. Suomessa vuokrasopimuksia on syntynyt vain parillakin tonnilla, joka on selkeästi alakanttiin hinnoiteltu. Malli jakaa vuokrakohteet kolmeen tyyppiin: tutkimusalue, rakentamisalue sekä vaikutusalue. Kussakin tapauksessa kannattaa tehdä erillinen vuokrasopimus. Vuokran määräytymisperusteena mallissa suositellaan kiinteän vuokran ja sähköntuotantoon perustuvan vuokran yhdistelmää. Vain sähköntuotantoon sidottu hinta ei ole suositeltava, mutta pelkän kiinteän hinnan voi sopia, mikäli se sidotaan indeksiin. Muita vuokrauksessa sovittavia asioita ovat esimerkiksi vuokran maksun aloittaminen, kumpi osapuoli maksaa kiinteistöveron, teiden kunnossapito, Vinkkejä hyvään vuokrasopimukseen metsätalouden harjoittamismahdollisuudet alueella, korvaukset johtolinjoista sekä sopimuksen irtisanomisehdot puolin ja toisin. Myös vuokran kohtuullistamispykälästä markkinatilanteen muuttuessa on hyvä sopia etukäteen; onhan kysymyksessä kymmeniä vuosia voimassa oleva sopimus. - Sopimusmallilla haluamme ehkäistä lähivuosikymmenten koskisotien kaltaiset pitkät korvausvaatimusprosessit, jotka eivät ole kenenkään edunmukaisia. Meitä on moitittu kohtuuttomien vaatimusten esittämisestä. Suosituksemme perustuvat kuitenkin VTT:n laskelmiin, joille olen pyytänyt vertailukohteita yrityksiltä, mutta en ole saanut vielä ensimmäistäkään. 1. Keskustele asiasta muidenkin maanomistajien kanssa. 2. Hanki tietoa esimerkiksi tuottajaliitoista tai MTK:sta. 3. Tee vastatarjous, jos tunnet siihen vähänkin tarvetta. 4. Huomioi myös naapuri, jonka palsta voi jäädä vaikutusalueelle. 5. Tulosta valmis vuokrasopimuspohja MTK:n sivuilta Jäsenverkko Repusta. 6. Älä koskaan allekirjoita sellaista mitä et ymmärrä, vaan kysy neuvoa. Vuokran koostumus esimerkiksi: Kiinteä vuokran osa Sähkön tuotannosta 1-2 %/ Kokonaisvuokrataso /v Pedot ja uusi eduskunta Peto-ongelma on herättänyt jo keskustelua Tervolalainen maanviljelijä Janne Jurva vuokrasi maatalousyhtymä Jurvan nimissä muutama vuosi sitten maata tuulimyllyn alle noin puolen kymmenen muun maanomistajan tavoin. Jälkeenpäin hän kokee toimineensa vähän sokkona, mutta vertailtuaan vuokratasoja myöhemmin Jurva on kuitenkin tyytyväinen sopimukseensa. Tuulivoimayhtiö Tuuliwatti Oy lähestyi Tervolan Louen kylässä Varevaaralta maata omistavia henkilöitä vuokratakseen näiltä maita tuulipuistoa varten. Kun paikka oli todettu vuoden kestäneillä tuulimittauksilla sopivaksi, alettiin tehdä vuokrasopimuksia. - Suunnitelmissa on rakentaa yhteensä kymmenen myllyä, jotka pitäisi ottaa käyttöön ensi vuonna, joten ilmeisesti niitä ryhdytään pystyttämään ensi kesänä. Ainakin kaava-asiat ovat työn alla. Enimmäkseen sinne tulee yksi mylly palstaa kohti, vain kahden maanomistajan maille tulee kaksi myllyä, Jurva Voimayhtiö lähetti maanomistajille kahden vaihtoehdon sopimusmallin, toinen kiinteällä vuosivuokralla ja toinen tuottoon perustuvalla vuokralla. Vuokranmaksu on määrä aloittaa rakennustöiden kanssa yhtäjalkaa. - Valitsin kiinteän vuokran, mutta jälkeenpäin olen alkanut epäröidä, että olisikohan sittenkin pitänyt ottaa tuottoon perustuva - toisaalta tuotto on arvoitus. Minulla on käsitys, että vuokraperusteen voi vielä Suunnitelmissa on rakentaa yhteensä kymmenen myllyä, jotka pitäisi ottaa käyttöön ensi vuonna, vaihtaakin. - Sopimus piti tehdä vähän sokkona. Annettiin kaavake nokan eteen, että valitse näistä. Olen ollut yhteydessä yhteen pohjanmaalaiseen maanvuokraajaan ja hän varoitti ettei kannata ryhtyä ahneeksi, koska sitten myllyt voivat mennä muualle. Sikäläisiin vuokriin vertailtuani olen tyytyväinen omaan vuokratasoon, vaikka ei se ole suuren suuri. Vuokramaani on kivirakkaa, joka tuottaisi metsätalouskäytössä kuitenkin vähemmän kuin voimayhtiölle vuokrattuna. Mielipiteet jakaantuvat Vaikka Jurva ei koe sortuneensa polkumyyntiin, hän myöntää etteivät asiantuntijaneuvot olisi olleet pahitteeksi vuokrasopimusta tehtäessä. - Olisi voimayhtiölle varmaankin voinut esittää omankin tarjouksen, mutta eipä tullut mieleen Minusta voimayhtiö vaikutti reilulta ja siitä jäi aivan positiivinen vaikutelma sillä hetkellä. Enkä tiedä millaisia sopimuksia muut ovat tehneet yhtä vuokraajaa lukuun ottamatta, joka teki tuottoon perustuvan sopimuksen. Olisi hyvä saada tietoa esimerkiksi vuokratasoista muualtakin Suomesta. Tuulivoima jakaa tervolalaisten mielipiteet Jurvan mukaan kahtia, toiset kannattavat ja toiset pitävät myllyjä vain rumistuksina. Hänellä itsellä on selkeä mielipide sekä maata vuokranneesta voimayhtiöstä että ylipäänsä tuulivoiman rakentamisesta. - Minusta voimayhtiö vaikutti reilulta ja siitä jäi aivan positiivinen vaikutelma - ja kannatan ehdottomasti ylipäänsä tuulivoiman rakentamista, sillä vähentäähän se osaltaan paineita lisätä ydinvoimaa, joka on taatusti huonompi vaihtoehto. Petoasioista keskustellaan nyt eduskunnan käytävillä. Minua henkilökohtaisesti kohdannut peto-ongelma on huomattu. Onhan asiasta ollut paljon tiedotusvälineissä ja olen puhunut ongelmasta hyvin monen eri puolueista olevan kolleegan kanssa. Olen käyttänyt eduskunnan suuressa salissa asiasta puheenvuoronkin ja asia herätti laajasti keskustelua. Minulta kysytään asiasta monta kertaa päivässä. Peto-ongelma vaikuttaa olevan lähes koko Suomessa. Maaseudun ongelmat tunnemme ja etelän kaupunkien osalta peto-ongelma on se, että siellä ei ymmärretä asian todellista karuutta. Mutta onko asia vielä yhtään edistynyt? Asiasta on kerrottu monelle ja tietoa on saatu lisättyä. Ongelman ratkaisu vaatii valtavasti töitä monessa eri paikassa ja pahin este ongelman ratkaisemiselle on asenne ja todellisen tiedon sisäistäminen. Hallitusohjelma ja pedot Hallitusohjelmassa on petoasioista, että Suomen suurpetopolitiikan onnistumisesta tehdään kokonaisarvio. Asiasta on kirjoitettu kohdassa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu. Lisäksi porotalouden kohdalla ohjelmassa on, että suurpetokannat on varmistettava kestävälle tasolle ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet ja sekä luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen. Lisäksi vahingonkorvausten kohdalla on, että vahingonkorvausjärjestelmää joustavoitetaan. Hallitusohjelma näyttää lähtevän siitä, että ensimmäinen asia on turvata petojen riittävä määrä ja vasta toissijainen asia on ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuus. Erityisesti vihreät tuntuvat olevan todella huolissaan siitä, että onko Suomessa tarpeeksi petoja. Pohjois-Suomen kansanedustajat ymmärtävät tilanteen todellisuuden ja hallituspuolueiden edustajat ovat myös puhuneet asiasta omien ryhmiensä muille edustajille. Peto-ongelmaa halutaan korjata korvauksilla. Mutta kun ongelma alkaa olla monilla poromiehillä ja lampureilla niin paha, että kohta ei ole enää mitä korvata, tuontoeläimet ovat menneet petojen suihin. Onneksi petoasiat ovat Maa- ja Metsätalousministeriön hallinnassa. Ympäristöministeri ja -ministeriö haluaisivat petoasiat omalle toimialalleen hoidettavaksi, mutta jos ne menevät sinne niin peto-ongelmamme vain lisääntyisi. Antoihan uusi ympäristöministeri Niinistö mm. syyskuun alussa lausunnon, että petojen pyynnin poikkeuslupia myönnetään liian helposti. Lisäksi siellä ollaan huolissaan liian suurista metsästyskiintiöistä ja suden pelätään kuolevan kohta sukupuuttoon. Mitä pitää tehdä? Ensimmäiseksi meidän pitäisi saada lisää määrärahaa petojen laskentaan. Rktl:n toimintaa pitäisi päästä kehittämään uuteen malliin. Sisäasianministeriön reviirillä ovat viranomaiset, jotka tarvittaisiin poistamaan petoja yhdessä metsästäjien kanssa. Ministeriöiden hallinnossa tulisi antaa uudet toiminta-ohjeistukset lakien tulkinnasta tai tarvittaessa jopa lakimuutos, jossa korostettaisiin ihmisten ja elinkeinojen suojelua luonnonpetoeläinten tuhoilta. Kolmanneksi pitäisi petojen metsästys ajat ja kiintiöt saada kohdalleen. Nämä ovat lähes kaikki säädettävissä asetuksella. Kaikkein tärkein tehtävä on tiedon levittäminen oikeille tahoille. Suuria lakimuutoksia ei tarvittaisi. Mm karhun kevätmetsästyksen aloittamiseen tarvittaisiin vain asetusmuutos, mutta maa- ja metsätalousministeriössä tuntuu olevan virkamiesten osalta vastenmielistä edes asetuksen valmistelu. Asiassa vedotaan EU:hun, mutta näissä edellä mainitsemissani toimenpiteissä on kuitenkin selvitykseni mukaan kyse täysin kansallisesti päätettävistä asioista. Työt on aloitettu, mutta edessä on pitkä taival. Monta askelta, jotta saamme ymmärtämään muut päättäjät, että emme ole hävittämässä petoja - haluamme vain turvata aikaisemman tilanteen, jolloin pedot olivat vielä luonnossa eivätkä aiheuttaneet vaaratilanteita ihmisille ja tuotantoeläimille Eeva Maria Maijala kansanedustaja, lampuri, poronomistaja

14 26 27, 100 Y, 50 Y, 100 Y, 50 Y Juhani Mölläri Meidän liitto on eri asia! Muistot aamuista, jolloin olin MTK-Lapin puheenjohtaja piirtyvät mieleeni hyvin selkeästi. Aamu on jo ehtinyt yhdeksännelle tunnille, pitää kiirehtiä navetasta. Jussi soittaa, aikaa on varattava puhelulle ennen muita askareita. Käytän hänestä edelleen nimeä Jussi, koska niin opin häntä kutsumaan yhteisinä työvuosinamme. Lähes joka arkiaamu hän soitti ja keskustelimme kuulumiset, niin liiton- kuin henkilökohtaisetkin. Vuosien myötä ja tehtävien muuttuessa, soitot harvenivat ja kuulumiset vaihdettiin aina silloin kun sattumalta tapasimme. Nyt emme enää voi vaihtaa ajatuksiamme ja kuulumisia, Jussi on lähtenyt edellä. Muistoihini piirtyvät monet yhteiset kokousmatkat. Toimikauteni aikana perustettiin moneen Lapin kuntaan Nuorten Tuottajain kerhoja ja joka vuosi pidettiin myös tuottajaviikko. Kokouskierrokset olivat eri kunnissa aina keväällä ja syksyllä. Jussi oli mukana kaikissa tilaisuuksissa, vuosikertomukset kertovat hänen osallistuneen useampana vuotena yli sataan eri tilaisuuteen liittomme alueella. Pitkillä ajomatkoilla, silloin kun olin mukana, suunnittelimme liiton toimintaa ja pohdimme alueemme viljelijöiden asioita. Jussille lappilaisen maa- ja metsätaloustuottajan arki oli tuttu. Hän oli perehtynyt tehtäväänsä. Lapissa syntyneenä ja koko elämänsä täällä viettäneenä, hän ymmärsi luonnonolosuhteemme, tiesi pitkät välimatkat ja hän tunsi erittäin paljon viljelijöitä. Jokaisessa eri edunvalvontatilanteessa hän oli vahvasti viljelijän puolella. Yhteinen toimikautemme sattui aikakauteen, jolloin meijereitä ja teurastamoja lakkautettiin. Jussin rauhallisuus, realismi ja kyky nähdä tulevaisuuteen auttoivat meitä selviytymään eri tilanteista. Hän ei koskaan, näissäkään tilanteissa, tinkinyt periaatteesta, että hän oli lappilaisten viljelijöiden edunvalvoja. Hänen rauhallisuutensa auttoi monesti minuakin asioissa eteenpäin. Useasti hän rohkaisi minua sanomalla: Anne, niin kauan kuin ihmiset syövät, tarvitaan maanviljelijöitä. Hänellä oli myös tapana sanoa, että järki ja realismi voittaa. Sukupuolten, alueellinen ja sukupolvien välinen tasa-arvo oli Jussille myös tärkeä periaate. Hän piti huolen, että luottamushenkilöinä oli miehiä, naisia, nuoria että vanhempiakin ja koko Lapin alueelta. Olin aikanani koko MTK-järjestön ensimmäinen liiton naispuheenjohtaja, ja tunsin tulleeni erittäin tasa-arvoisesti kohdelluksi Jussin kanssa toimiessa. Hänen suhtautumisensa kaikkiin luottamushenkilöihin oli tasa-arvoista. Helsingin päässä hänellä oli tapana todeta: täällä me emme pärjää voimalla vaan viisaudella. Siksipä MTK-Lappi saikin monessa asiassa erityiskohtelun keskusliitolta. Hyvät ystävyyssuhteet järjestöosastoon mahdollisti aina haluamamme puhujan kokouksiin ja saimme mm. alennuksia jäsenmaksuihin. Jussi osasi käyttää verkostoja. Hän oli myös taitava luotsatessaan meille luottamushenkilöille paikkoja keskusliiton valiokuntiin ja johtokuntaan. Siihen aikaan liitollamme oli yliedustus keskusliiton luottamuspaikoilla. Liittoamme arvostettiin ja mielestäni se oli pitkälti Jussin ansiota. Vielä Jussin jäätyä ansaitulle eläkkeellekin ystävät ja tutut tulivat kysymään, että mitä Jussille kuuluu. Ajatuskulkuni johtaa automatkoille, jolloin olimme menossa saattamaan liiton pitkäaikaisia luottamushenkilöitä viimeiselle matkalle. Näitäkin matkoja teimme yhdessä ja silloin yleensä keskustelimme elämän tarkoituksesta. Jussin rauhallisuus antoi näissäkin tilanteissa uskoa elämän jatkumisesta ja siitä, että meillä kaikilla on oma aikamme täällä. Nyt Jussin aika on ohi ja me jatkamme kunnes vuorollamme lähdemme täältä ajasta ikuisuuteen. Vaikka välillämme on nyt pitkä matka niin se ei himmennä niitä yhteisiä vuosia, joina teimme työtä lappilaisten viljelijöiden puolesta. Kiitos Sinulle Jussi, nämä yhteiset vuodet opettivat minulle paljon. Jussia kaivaten, Anne Anne Kylmäniemi toimi MTK-Lapin puheenjohtajana ja MTK:n johtokunnan jäsenenä Juhani Möllärin toiminnanjohtajakaudella TERVETULOA MTK-YHDISTYSTEN SYYSKOKOUKSIIN! yhdistys Rovaniemi Tornio Ylitornio Alakemijoki Simo Inari-Utsjoki päivä ma ma ti ke to ti pvm kello paikka Tirolisali Valtuustosali Niuron perinnepirtti Tervolan valtuustosali Anelma ja Veijo Leinosella, Ranuantie 501, Ylikärppä Kaamasen Kievari Kokouksissa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2012 vahvistetaan johtokunnan jäsenten, muiden edustajien ja tilintarkastajien palkkiot ja matkakustannusten korvaukset vahvistetaan talousarvio ja päätetään jäsenmaksujen suuruudesta vuodelle 2012 suoritetaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaali valitaan yhdistyksen toiminnan tarkastajat Kittilä ke Hotelli Kittilä valitaan yhdistyksen edustajat MTK-Lapin (maaseutuyhdistyksessä myös ProAgria Lapin) virallisiin kokouksiin Pello Posio to pe Ravintola Granni Valtuustosali nimetään yhdistyksen ehdokas MTK:n liittokokousedustajan vaaliin (vaali MTK-Lapin syyskokouksessa 9.12.) Sallan kunnantalon lautakuntien Itä-Lappi ti valitaan muut mahdolliset yhdistyksen edustajat kokoushuone muut johtokunnan tai jäsenten kokoukselle esittämät asiat Sodankylä ke Hotelli Sodankylä Tunturi-Lappi pe Muonion osuuspankki Kolari ma Seurakuntakoti Ranua ti Hotelli Ilveslinna Koilliskaira to Kemijärven valtuustosali MTK-Lappi pe Metsäruusuntie 18, Rovaniemi Tervetuloa mukaan päättämään ja keskustelemaan! Tuottajayhdistysten johtokunnat ENEMMÄN YHDESSÄ Jotta sinä saisit rahanarvoisia etuja. Varaa heti aika ja kysy lisää. SÄÄSTÖPANKKI OPTIA TORNIO, Hallituskatu 2, puh ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh POHJOIS-SUOMEN LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS TORNIO, Hallituskatu 2, puh ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh KEMI, Keskuspuistokatu 9, puh TERVOLA, Keskustie 94, puh YLITORNIO, Alkkulanraitti 73, puh

15 28, 100 Y, 50 Y ERIKOISASIANTUNTIJA TARJOAA AINA PARASTAAN RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT Kaikki kohteemme netissä, osoitteessa: metsatilat.fi kattavin markkinapaikka Lapin Metsämarkkinat Oy LKV Ukkoherrantie 15 A 2, ROVANIEMI Ulla Käkelä, Metsätalousinsinööri, LKV Puh , GSM Raisio on ruokintaan keskittynyt erikoisasiantuntija. Toimimme tuottajan parhaaksi laatimalla entistä parempia reseptejä ja etsimällä ratkaisuja tuotoksen ja tuloksen parantamiseksi. METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN! UUTTA! Perustutkimukseen sisältyy rikki (S), vaihtoehtoisesti natrium (Na) Viljavuus tutkimukset MTK:n jäsenalennukset Maatalouden tutkimukset -4% Hivenravinnepaketit (maa) -8% Metsän neulasanalyysit -8%. Postitus 6,50 (+ alv 23%) pakettikortilla tai asiakaspalautuksena. Lisätietoja: Suomen Ympäristöpalvelu Oy, Sammonkatu 8, Oulu. Puh. (08) , fax. (08) tehokkuus turvaa tulevaisuuden Lihantuottajan paras turva nyt ja tulevaisuudessa on omissa käsissä oleva kustannustehokas teollisuus. Atria on Lihakunnan tuottajien tulevaisuuden tae. Siksi Atrian kilpailukyvystä on huolehdittava herkeämättä. Nyt on aika investoida naudan teurastukseen. Vuoden 2012 lopussa meillä on käytössämme nykyaikaisin ja tehokkain nautateurastamo koko Pohjoismaiden mittakaavassa. Atria on varma markkinakanava, joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan. Atria tytäryhtiöineen on myös vastuullinen toimija, joka kantaa mallikkaasti yhteiskuntavastuunsa ja huomioi omissa toiminnoissaan myös eläinten hyvinvoinnin. Lihakunta tarjoaa tuottajilleen monia rahanarvoisia etuja. Lisänä Atria-ketjun vahvuudet: A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut. A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri. AtriaNauta ja AtriaSika ovat tuottajan vahva kumppani arjen työssä. Lisätietoa puhelimitse tai

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

LAAJAKAISTA MAATALOUSYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

LAAJAKAISTA MAATALOUSYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA LAAJAKAISTA MAATALOUSYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Näkökulma on koottu ProAgrian Lapin asiantuntijoiden maatilayrityksissä, netin yli, tapahtuvien palveluiden yhteydessä saatujen kokemusten perusteella Jari Juusola

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Lapissa

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen 30.10.2015 TUKIKELPOISUUS Kehittämislain tavoitteet (1 ) 1) Elinkeinotoiminta monipuolistaa, uudistaa, lisätä

Lisätiedot

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA KY-verkko - pilottiasiakkaan näkökulmasta: KY-verkko, lyhyt historia LapIT, esittely yrityksestä ja asiakasympäristöstä LapIT rooli KY-verkon suunnittelussa ja pilotoinnissa KY-verkko, tavoitteet ja hyödyt

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot