Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa"

Transkriptio

1 Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Jaana Kortesniemi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Kandidaatin tutkielma Syksy 2014

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAUSTATIETOA YMPÄRILEIKKAUKSISTA Käsitteet ja ympärileikkaustyypit Ympärileikkausperinne Kulttuurirelativismi ympärileikkauksia koskevassa keskustelussa Ympärileikkaukset kunniaväkivaltana YMPÄRILEIKKAUKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Kansainväliset ihmisoikeussopimukset Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus Suomalainen lainsäädäntö TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUKSIEN EHKÄISY Ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Ympärileikkauksien estämisen toimintaohjelma Maahanmuuttajat aktiivisina toimijoina Ympärileikkauksien ehkäiseminen käytännön työssä Ympärileikkauksien ehkäisy lastensuojelussa Ympärileikkauksien ehkäisy muissa Pohjoismaissa POHDINTA LÄHTEET... 30

3 Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion Faculty Laitos - Institution Department Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos Tekijä - Författare Author Jaana Kortesniemi Työn nimi - Arbetets titel Title Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Oppiaine - Läroämne Subject Sosiaalityö Työn laji - Arbetets art Level Aika - Datum Month and year Sivumäärä - Sidoantal Number of pages Kandidaatin tutkielma Lokakuu Tiivistelmä - Referat Abstract Tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurillisia ja ei-hoidollisia toimenpiteitä, joihin liittyy tytön sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Ympärileikkaus on perinne, jota harjoitetaan edelleen monissa Afrikan maissa, sekä tietyillä alueilla Lähi-itää ja Aasiaa. Maailmassa on arviolta 140 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka ovat läpikäyneet ympärileikkauksen ja jopa 30 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi tulevana vuosikymmenenä. Tyttöjen ympärileikkausperinteen jatkumista perustellaan muun muassa uskonnollisilla, kulttuurisilla, sosiaalisilla, seksuaalisilla ja hygieenisillä seikoilla. Ympärileikkausperinteen kannattajat vetoavat myös kulttuurirelativismiin ympärileikkauksen oikeuttajana. Tyttöjen ympärileikkausta voidaan pitää yhtenä kunniaväkivallan muotona joka loukkaa useita eri ihmisoikeussopimusten turvaamia tyttöjen oikeuksia. Ympärileikkaus on katsottu kielletyksi ja rangaistavaksi lähes kaikissa eurooppalaisissa maissa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millä tavalla Suomessa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia. Tutkimuskysymyksenä on: Miten Suomessa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia? Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien komissio nosti tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyn esille ensimmäistä kertaa vuonna Maailmanlaajuinen ympärileikkauksien vastustamistyö käynnistyi 1980-luvun alkuvuosina. Suomessa ehkäisevää työtä on tehty viime vuosiin saakka pääsääntöisesti paikallisesti ruohonjuuritasolla eri järjestöissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2012 tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien estämisen toimintaohjelman, jolla on pyritty luomaan pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita ympärileikkauksia ehkäisevään työhön. Suomessa on kiinnitetty huomiota myös maahanmuuttajien sekä erityisesti tyttöjen omaan rooliin ympärileikkauksien ehkäisyssä. Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyssä keskeisimmät osa-alueet ovat asian puheeksi ottaminen sekä tiedottaminen perinteen negatiivisista seurauksista ja oikeudellisista näkökulmista. Aiheen arkaluontoisuudesta johtuen kulttuurisensitiivinen lähestymistapa on ensiarvoisen tärkeää. Lastensuojelussa tyttöjen ympärileikkauksia pyritään ehkäisemään puheeksi ottamisella, avohuollon toimenpitein tai viimesijaisesti tytön huostaan ottamisella. Ympärileikkaus katsotaan kielletyksi lähes kaikkialla Euroopassa sekä useissa Afrikkalaisissa valtioissa. Suomessa ei ole erillistä tyttöjen ympärileikkauksia kieltävää lakia, mutta se on kaikissa muodoissaan Suomen rikoslain mukaan rangaistava teko. Ruotsissa ja Norjassa on täsmällinen tyttöjen ympärileikkauksien vastainen lainsäädäntö, kun taas Tanskassa ympärileikkaukset on kielletty Suomen tapaan rikoslaissa. Ruotsissa on toteutettu useita tyttöjen ympärileikkauksia ehkäiseviä kampanjoita ja projekteja. Norjassa ja Tanskassa on toteutettu erinäisiä projekteja ja tutkimushankkeita tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisemiseksi. Avainsanat Nyckelord Keywords Tyttöjen ympärileikkaus, ehkäisy, sosiaalityö, kulttuurirelativismi, kulttuurisensitiivisyys Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

4 1 1 JOHDANTO Tyttöjen ympärileikkaus, sukuelinten silpominen, on sellainen väkivallan muoto, jota pidetään tyttöjen ihmisoikeuksia räikeästi loukkaavana käytäntönä. Vuoden 1994 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Kairon kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) mukaan tyttöjen ympärileikkaus on haitallinen, tyttöjen ja naisten seksuaalisuuden kontrolloimiseen tarkoitettu tapa. Se rikkoo ihmisoikeuksia ja aiheuttaa elinikäisiä terveyshaittoja tytöille ja naisille. Ympärileikkauksien jälkiseuraukset voivat pahimmillaan olla hengenvaaralliset. Ympärileikkauksia vastustetaankin nykyisin maailmanlaajuisesti ja niiden ehkäisemiseksi on kehitetty erilaisia ohjelmia, oppaita sekä lainsäädäntöjä. (Akar ym ; Hakkarainen ym. 2009, 41; Mölsä 2008, ; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 3-7; Tiilikainen 2003, 268.) Yhdistyneiden kansakuntien lastenjärjestö Unicefin tutkimuksen mukaan maailmassa on 140 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka ovat läpikäyneet ympärileikkauksen. Unicefin raportissa esitetyn arvion mukaan jopa 30 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi tulevana vuosikymmenenä, mikäli perinteen harjoitus jatkuu. Näistä tytöistä suurin osa elää Afrikan 28 maassa tai eri osissa Aasiaa. Ympärileikkaukset ovat yleisimpiä Somaliassa, jossa 98 prosenttia vuotiaista tytöistä ja naisista on ympärileikattu. Toiseksi eniten ympärileikkauksia tehdään Guineassa (96%), Djiboutissa (93%) ja Egyptissä (91%). (European Institute for Gender Equality 2013, 21; Gele ym. 2012, 1; Tiilikainen 2004, 258; Unicef 2013, 2-29; WHO 2008, 1.) Tyttöjen ympärileikkaukset ovat nousseet maailmanlaajuiseen tietoisuuteen, kun perinnettä harjoittavien maiden kansalaisia on saapunut pakolaisina ja siirtolaisina Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Euroopan parlamentti on perinnettä käsittelevässä päätöslauselmassaan arvioinut Euroopassa olevan noin ympärileikattua tyttöä ja naista, ja arviolta noin tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi. Lisääntyneen maahanmuuton myötä myös Suomessa asuu yhä enemmän ympärileikattuja tyttöjä ja naisia, tai tyttöjä, jotka elävät ympärileikkausuhan alla. (European Institute for Gender Equality 2013, 25; Johansson 2008, 96)

5 2 Suomeen ympärileikkausperinne saapui 1990-luvun alussa somalialaisten maahanmuuttajien myötä ja somalialaiset ovatkin tällä hetkellä suurin ympärileikkauksia harjoittava ryhmä Suomessa. (Tiilikainen 2011, 16.) Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa ulkomaan kansalaista. Vuonna 2013 Suomeen muutti ulkomailta henkeä. Somalian kansalaisten määrä Suomessa on noussut huomattavasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1993 Suomessa asui yhteensä 2883 somalian kansalaista, kun taas vuonna 2013 heidän määränsä oli yhteensä Vuoden 2013 tilaston mukaan somalian kansalaisista naisia oli yhteensä (Tilastokeskus 2014.) Maahanmuutto ja muuttoliikkeet eivät ole vain yksilöiden ja perheiden siirtymistä paikasta toiseen, vaan ne tuottavat myös uudenlaisia riippuvuuksia ja yhteyksiä eri paikkojen ja valtioiden välille. Tällaista prosessia voidaan kuvata käsitteellä transnationaalisuus. (Martikainen & Tiilikainen 2008, 23.) Transnationaalisessa prosessissa maahanmuuttajat ylläpitävät kotimaan perinteitä, kertomuksia ja uskomuksia myös nykyisessä asuinmaassaan (Pyykkönen 2008, 120). Tyttöjen ympärileikkauksia käsiteltäessä maahanmuuttajaperheiden kanssa, tulisi huomio kiinnittää myös siihen transnationaaliseen sosiaaliseen todellisuuteen, jossa perheet elävät. Tällöin päätöksiin ja mahdollisuuksiin ympärileikkausten toteuttamisen suhteen eivät vaikuta ainoastaan Suomeen liittyvät seikat, vaan myös yhteydet kotimaahan ja muualla maahanmuuttajayhteisöissä asuviin sukulaisiin. Maahanmuuttajayhteisössä eläminen vaikuttaa myös keskeisiin elämän taitekohtiin liittyviin käytäntöihin. Esimerkiksi somaliäitien tiedetään tukeutuvan transnationaalisiin perheverkostoihin lapsen kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. (Tiilikainen 2003, ) Maahanmuuttajien transnationaaliset käytänteet ovat usein sukupuoleen sidottuja. Maahanmuuttajanaisilla on yleensä miehiä aktiivisempi rooli transnationaalisten suhteiden ylläpitämisessä. (Hyvönen 2008, ) Myös maahanmuutto ja siihen liittyvät ilmiöt voivat olla sukupuolittuneita. Tästä huolimatta sukupuolinäkökulmaa ei ole otettu laajasti huomioon maahanmuuttajiin liittyvässä tutkimuksessa Suomessa, sillä sukupuoli on usein ollut ainoastaan yhtenä taustamuuttujana muiden taustamuuttujien lisäksi. Käytännössä kuitenkin myös maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot ovat yleensä sukupuolittuneita. (Martikainen & Tiilikainen 2008, )

6 3 Tarkastellessani kandidaatin tutkielmassani nimenomaan tyttöjen ympärileikkauksia, kiinnitän huomiota sukupuolinäkökulmaan ja kysyn: Miten Suomessa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia? Kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tutkia sitä, millä tavalla Suomessa toteutetaan tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvää ehkäisevää työtä. Kiinnostukseni kohteena on myös se, millä tavalla muissa Pohjoismaissa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia. Aiheeseen kohdistuvan kiinnostukseni taustalla on Meeri Koutaniemen ottamien kuvien jälkeinen julkinen keskustelu, jota käytiin vilkkaasti muun muassa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Koutaniemi kuvasi kahden tytön ympärileikkausta Keniassa jouluna Kuvat julkaistiin Helsingin Sanomissa tammikuussa (Nousiainen 2014.) Lisäksi tyttöjen ympärileikkaus on aiheena ajankohtainen, sillä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2012 loppupuolella tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman. Ohjelma on tuore kannanotto tyttöjen ympärileikkauksiin. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 7-8.) Myös poliittisella tasolla tyttöjen ympärileikkauksiin on kiinnitetty monenlaista huomiota. Esimerkiksi kansanedustaja Maria Lohela on jättänyt tyttöjen ympärileikkauksien estämiseen liittyvän kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle helmikuussa Jättämässään kysymyksessä Lohela esittää selvityspyynnön siitä, miten hallitus aikoo tulevaisuudessa huolehtia tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisystä ja miten hallitus kykenee varmistamaan aiheeseen liittyvän rikosoikeudellisen vastuun, mikäli Suomesta viedään tyttö ympärileikattavaksi ulkomaille. (Eduskunta, 2014.) Rajaan kandidaatin tutkielman aiheen maahanmuuttajataustaisiin tyttöihin, koska nimenomaan tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan Suomessa kriminalisoitu. Ympärileikkausperinne on määritelty rikkovan tyttöjen perusoikeuksia, sillä siitä voi seurata monia vakavia psyykkisiä sekä fyysisiä komplikaatioita. Lisäksi perinteen ylläpitäminen nähdään tasa-arvokysymyksenä, sillä se asettaa tytöt ja naiset alisteiseen asemaan. (Tiilikainen 2004, 260; Tiilikainen 2011, ) Suomalaisen sosiaalityön käytäntöön ja tutkimukseen liittyy paljon kysymyksiä, jotka edellyttäisivät sukupuolen nykyistä näkyvämpää käsittelemistä, sillä sosiaalityön käytäntöä ja tutkimusta voidaan pitää kansainvälisesti vertaillen sukupuolineutraalina.

7 4 Kuitenkin sosiaaliset ongelmat ja niihin puuttumisen tavat ovat usealla tavalla sukupuolittuneita. Sukupuolen tutkimusta kaivataan sosiaalityön kontekstissa, koska sukupuoli kytkeytyy usein asiakkaiden ja heidän sosiaalisten ongelmiensa määrityksiin. (Kuronen ym. 2004, 5-12.) Tutkielmani alussa johdattelen tyttöjen ympärileikkauksiin liittyviin kysymyksiin. Toisessa luvussa tarkastelen tyttöjen ympärileikkauksiin liittyviä taustatietoja käsitteistä ja ympärileikkaustyypeistä lähtien ja päätyen ympärileikkausten taustalla vaikuttaviin syihin. Kolmannen luvun aiheena on tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvä kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö. Neljännessä luvussa käsittelen tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisemistä niin Suomessa kuin muualla Pohjoismaissa. Viidennessä luvussa, eli pohdinnassa pyrin kokoamaan yhteen omia ajatuksia aiheeseen liittyen. 2 TAUSTATIETOA YMPÄRILEIKKAUKSISTA 2.1 Käsitteet ja ympärileikkaustyypit Yleinen kansainvälinen termi tyttöjen ja naisten ympärileikkauksille on female genital mutilation eli FGM. Maailman terveysjärjestön, WHO:n mukaan sillä tarkoitetaan naisten sukuelinten silpomista. (Essak ym. 2011, 7.) Termi on kuitenkin hyvin latautunut niin poliittisesti kuin emotionaalisestikin, ja sen on koettu loukkaavan perinnettä harjoittavia yhteisöjä (Tiilikainen & Johansson 2008, 3; Virkkala 2013, 6.) luvun lopulla FGM:n rinnalle alkoikin vakiintua neutraalimpi termi female genital cutting eli FGC. Helmikuussa 2003 kansainvälisessä ympärileikkauskonferenssissa keskusteltiin, että termi FGC soveltuu paremmin käytettäväksi ehkäisevässä työssä sen neutraaliuden vuoksi (Brusila 2008, 122). Neutraalimman termin käytön ajatellaan antavan paremmat lähtökohdat ehkäisevälle työlle ja mahdollistavan paremmin perinnettä kannattavien ihmisten tavoittamisen. Sen uskotaan myös saavan paremmin aikaan sosiaalista muutosta. Suomessa käytetään rinnakkain termejä tyttöjen ympärileikkaus sekä tyttöjen sukuelinten silpominen. (Mölsä 2004, 4; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, )

8 5 Tyttöjen ympärileikkaus on perinne, jota harjoitetaan edelleen monissa Afrikan maissa, sekä tietyillä alueilla Lähi-itää ja Aasiaa. WHO:n mukaan tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurillisia ja ei-hoidollisia toimenpiteitä, joihin liittyy tytön sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. (Tiilikainen & Johansson 2008, 2; Tiilikainen 2004, ; WHO 2008, 5.) WHO, luokittelee tyttöjen ympärileikkaukset neljään eri tyyppiin: Tyyppi I Klitoriksen huppu poistetaan ja / tai klitoris poistetaan osittain tai kokonaan. Toimenpidettä kutsutaan myös sunnaksi. Tyyppi II Klitoris sekä pienet häpyhuulet poistetaan osittain tai kokonaan ja / tai isohäpyhuulet joko poistetaan tai jätetään koskematta. Toimenpidettä kutsutaan myös excisioksi. Tyyppi III Emätinaukko ahtautetaan leikkaamalla ulkoiset sukupuolielimet sekä typistetään häpyhuulet niin, että ompelemisella muodostetaan peittävä sulku. Klitoris voidaan poistaa. Toimenpidettä kutsutaan myös infibulaatioksi tai faraoniseksi ympärileikkaukseksi. Tyyppi IV Erilaisia luokittelemattomia tapoja, kuten pistely, lävistäminen, viiltely, raaputtaminen tai polttelu. (Mölsä 2008, 121; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 13; WHO 2008, 4.) Ympärileikkausikä vaihtelee, mutta tavallisemmin tytöt leikataan 4 10 vuoden iässä. (Akar ym. 2009, 33) Erityisesti maaseuduilla ympärileikkaus voidaan suorittaa äärimmäisen epähygieenisissä oloissa ilman minkäänlaista puudutusta. Tällöin leikkaamiseen voidaan käyttää veitsiä, saksia, partakoneen teriä ja jopa lasinpaloja. Ympärileikkaajina toimivat yleensä vanhemmat naiset tai perinteiset kätilöt. Ympärileikkaajaa avustavat henkilöt pitävät tyttöä paikoillaan noin 15 minuuttia kestävän leikkauksen ajan. Kaupungeissa asuvat varakkaampien perheiden tyttäret voidaan nykyisin viedä koulutettujen hoitajien, kätilöiden ja lääkäreiden leikattaviksi steriileihin sairaalaolosuhteisiin. (Tiilikainen 2011, ) Ympärileikkauksesta voi seurata monia vakavia fyysisiä ja psyykkisiä komplikaatioita sekä terveyshaittoja. Ympärileikkauksen terveyshaitat riippuvat suoritetun leikkauksen

9 6 laajuudesta, käytetyistä välineistä, ympärileikkaajan taidoista, ja muista leikkaukseen liittyvistä ja sen jälkeisistä olosuhteista. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 15; Tiilikainen ; Tiilikainen 2003, 268.) WHO:n tutkimuksen mukaan ympärileikkauksesta voi seurata naiselle elinikäinen ongelma, jolla on sekä fyysisiä että psyykkisiä puolia. (Mölsä 2008, 124). Tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvänä rinnakkaisilmiönä voidaan pitää poikien ympärileikkauksia. Poikien ympärileikkaus on perinne, jota harjoitetaan ilman lääketieteellisiä syitä uskontoon ja kulttuuriin vedoten. Ympärileikkauksessa pojalta tai mieheltä poistetaan peniksen esinahka osittain tai kokonaan. Poikien ympärileikkauksista seuraavan haitan arvellaan olevan huomattavasti vähäisempi kuin tyttöjen ympärileikkauksista aiheutuvat fyysiset ja psyykkiset ongelmat. (Stenman 2004, 13-41; Tiilikainen 2003, 267.) Poikien ja tyttöjen ympärileikkauksien ratkaisevaksi eroksi on kuitenkin muodostunut lapsen koskemattomuuteen puuttumisen aste, kuten Korkein oikeus on todennut päätöksessään KKO 2008:93. Korkein oikeus on todennut tyttöjen ympärileikkauksien olevan selvästi vakavampaa kajoamista heidän ruumiilliseen koskemattomuuteensa kuin asianmukaisesti suoritetut poikien ympärileikkaukset. (KKO 2008; Virkkala 2013, ) Suomessa poikien ympärileikkaukset hyväksytäänkin periaatteessa, eikä siihen liittyvää erillistä lainsäädäntöä ole olemassa (Tiilikainen 2003, 267). 2.2 Ympärileikkausperinne Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan uskonnollisilla, kulttuurisilla, sosiaalisilla, seksuaalisilla, moraalisilla, taloudellisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkausperinteen jatkumiselle vaihtelevat maasta, maan alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 16.) Tässä luvussa esittelen neljä kirjallisuudessa esiintyvää ympärileikkausperinteen perustelua. Uskonnolliset perusteet. Tyttöjen ympärileikkausperinne ei kuulu minkään uskonnon perusopetuksiin, mutta siihen liitetään monia tärkeitä uskonnollisia merkityksiä.

10 7 Ympärileikkauksia tehdään yli uskonnollisten ja etnisten rajojen. Yhtäältä perinne yhdistetään usein islamiin, vaikka se onkin islamia vanhempi tapa. Toisaalta suurin osa maailman ympärileikatuista tytöistä ovat muslimeja vaikka samaan aikaan monissa islamilaisissa yhteisöissä perinne on tuntematon. Ympärileikkauksia harjoitetaan myös kristittyjen, juutalaisten ja animistien keskuudessa. (Akar ym. 2009, 33; Hakkarainen ym. 2009, 41; Johansson 2006, 83; Laurent 2005, 73; Tiilikainen 2011, 11.) Tyttöjen ympärileikkaus ei kuulu Koraanin opetuksiin, mutta islamista voidaan löytää tyttöjen ympärileikkauksia puolustavia tulkintoja. Ympärileikkaus mainitaan ainoastaan islamin suullisessa perimätiedossa joten islamin oppineet ovat epätietoisia perinteen autenttisuudesta ja tulkinnoista. Kuitenkin jotkut muslimeista pitävät perinteen harjoittamista uskonnollisena velvollisuutena. Tällaiset ristiriitaiset tulkinnat ovat osaltaan syynä siihen epävarmuuteen, joka ympärileikkausperinteellä on joidenkin muslimien kesken. Erimielisyys islamin kannasta liittyy erityisesti lievempiin ympärileikkaustapoihin. Islamin oppineiden mukaan tyttöjen suuret ympärileikkaukset ovat selkeästi islamin vastaisia. (Tiilikainen 2003, 267; Tiilikainen 2004, ; Virkkala 2013, 1.) Kulttuuriset perusteet. Tyttöjen ympärileikkauksien taustalla vaikuttavat syyt liittyvät muun muassa kysymyksiin perinteestä, kulttuurisesta riippuvuudesta, yhteisön kulttuurisen ja etnisen identiteetin uudistamisesta. (Tiilikainen 2011, 10.) Ympärileikkauksella pyritään uudistamaan yhteisön kulttuurista ja etnistä identiteettiä määrittelemällä yhteisön ominaisluonnetta tyttöjen ja naisten vartaloon liittyvien merkkien sekä merkitysten avulla. Joissakin alueilla pyritään tukemaan kulttuurista perinnettä suosimalla ympärileikkauksen muunneltuja muotoja, kuten esimerkiksi klitoriksen hupun poistamista. (Mölsä 2008, 120; Tiilikainen 2011, 10.) Sosiaaliset perusteet. Tyttöjen ympärileikkaamiseen liittyy usein sosiaalinen hyväksyntä. Ympärileikkauksella tytöstä tulee sukukypsä ja hän muuttuu tytöstä naiseksi. Perinne on tärkeä siirtymäriitti tyttöjen maailmasta naisten maailmaan. Ympärileikkaus on myös kunnollisen ja kunniallisen tytön merkki ja sitä pidetään usein myös naimisiin pääsyn edellytyksenä. Somaliassa uskotaan ympärileikkauksen takaavan tytön neitsyyden ennen avioitumista. Ympärileikattu tyttö koetaankin yhteisössään

11 8 normaaliksi ympärileikkaamattomaan tyttöön verrattuna. (Gele ym. 2012, 1; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 17; Tiilikainen 2011, 10.) Seksuaaliset ja hygieeniset perusteet. Ympärileikkauksen tarpeellisuutta on perusteltu myös sillä, että sen uskotaan vähentävän naisen yliseksuaalisuutta tai vastaavasti lisäävän aviomiehen seksuaalista nautintoa. Lisäksi ympärileikkaus nähdään monilla alueilla puhdistautumisleikkauksena, jonka avulla rituaalisesti epäpuhtaat sukuelimet poistetaan. Tyttöjen ympärileikkaus saatetaan nähdä myös hygieenisyyttä ja hedelmällisyyttä lisäävinä toimenpiteinä. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 17.) 2.3 Kulttuurirelativismi ympärileikkauksia koskevassa keskustelussa Kulttuurirelativistisen näkemyksen mukaan universaalia moraalia ei ole olemassa kun taas universalismissa kaikkiin yhteisöihin sovelletaan samoja eettisiä normeja. Ympärileikkausperinnettä puolustetaankin usein kulttuurirelativismilla ja vastustetaan universalismiin perustuen. (Danial 2013, 2-5.) Kulttuurirelativismin mukaan kulttuuri määrää kaikkea inhimillistä toimintaa, ja tästä johtuen toimintamallit sekä arvostelmat voivat olla päteviä vain tietyn kulttuurin sisällä. Käytännössä näkemys merkitsee sitä, ettei ole mahdollista esittää arvostelmia meidän kannaltamme vieraasta kulttuurista tai vieraan kulttuurin perinteistä. (Alho 1994, 81.) Koska kyse on aina suhteellisuudesta, ei voi olla olemassa kaikkia kulttuureja kattavia moraalisia totuuksia (Etzioni 1997, 64). Kulttuurirelativismi antaa jokaiselle kulttuurille vapauden harjoittaa omia perinteitään ilman ympäröivän yhteiskunnan puuttumista näihin käytäntöihin. Näkemyksen keskiössä nähdään olevan suvaitsevaisuus sekä kunnioitus toisia kulttuureja kohtaan. (Danial 2013, 2-5.) Ajatustapa kyseenalaistaa myös ihmisoikeuksien universaalisuuden. (Etzioni 1997, 65.) Kulttuurirelativistinen ajatustapa joutuu vaikeuksiin silloin, kun sen puitteissa yritetään ottaa kantaa sellaisiin kysymyksiin, joissa oman kulttuurin arvot tuntuvat kaikkein ehdottomimmilta. Näkemys täytyy voida kyseenalaistaa, mikäli se uhkaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia kuten lapsen oikeutta koskemattomuuteen.

12 9 (Alho 1994, 81-82; Anis 2008, ) Loppupelissä kulttuurirelativismin vaikutus haitallisten perinteiden, kuten tyttöjen ympärileikkauksien, hyväksyttävyyteen ihmisoikeuskeskustelussa on jäänyt vähäisiksi. (Virkkala 2013, 37.) Universalismin vastakkaisen näkemyksen mukaan kaikkiin yhteisöihin pitää soveltaa samoja eettisiä normeja, ja kaikki ihmiset ovat tasavertaisia arvoiltaa ja oikeuksiltaan. Kaikille ihmisille kuuluu ihmisoikeudet, jotka ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja universaaleja. Vaikka ihmisoikeuksien juuret ovatkin länsimaissa, ei tämä riitä syyksi väittää, että ne edustaisivat ainoastaan länsimaisia arvoja. Universalismia kannattavien mukaan ihmisoikeuksien loukkaamista ei voida perustella minkään kulttuurin perinteillä. (Danial 2013, 5-6; Kuusjärvi 1999, 66.) Kaikki eivät länsimaissakaan kannata universalismia ja sen ihmisoikeuksien universaalisuuden käsitettä. Tällöin ei kuitenkaan aseteta kyseenalaiseksi itse universaalisuutta, vaan pyritään löytämää sellainen ihmisoikeuksien määrittely, jolla olisi maailmanlaajuinen kannatus. Erilainen kulttuuri ei sinällään oikeuta ihmisoikeusrikkomuksiin, mutta se voisi tarkoittaa erilaista käsitystä ihmisoikeuksista. Tällä ei tarkoiteta sitä, että kulttuurirelativismin periaatteet tunnustettaisiin oikeiksi, vaan yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu kulttuurien uudelleen määrittelemistä, sillä kulttuurien käsitettä ei voida puolustaa, mikäli sen nimissä loukataan ihmisoikeuksia. (Kuusjärvi 1999, 69.) 2.4 Ympärileikkaukset kunniaväkivaltana Kunniaväkivaltana pidetään yleensä sellaisia väkivaltaisia tekoja, jotka kohdistuvat oman suvun jäseneen. Kunniaväkivallan uhreina ovat useimmiten suvun naiset, joiden oletetaan aiheuttaneen häpeää naisen omalle suvulle. Tällaisen häpeän aiheuttaminen liittyy suvun tai yhteisön kunniasääntöjen rikkomiseen moraalittomaksi määrittelemän käytöksen vuoksi. Väkivallalla tai sillä uhkaamalla nainen yritetään saada käyttäytymään arvojen ja normien mukaisesti, jotta tämä ei häpäisisi perhettään. Kunniaväkivallan motiivina onkin suvun kunnian suojeleminen ja mahdollisesti myös suvun kunnian palauttaminen. (Holm 2009, 135.)

13 10 Laajasti katsottuna kunniaväkivallalla voidaan tarkoittaa kaikkea sellaista henkistä sekä fyysistä väkivaltaa, jonka lähtökohtana on suvun ja yhteisön kunnian puolustaminen ja häpeän ennalta ehkäiseminen. Tyttöjen ympärileikkauksia voidaan pitää yhtenä kunniaväkivallan muotona. Ympärileikkaus tehdään yleensä perinteen vuoksi, mutta perinteen taustalla on myös tarve rajoittaa naisen seksuaalisuutta, jotta miehen ja suvun kunnia säilyisi. Ympärileikkauksella pyritäänkin estämään asioiden eteneminen niin pitkälle, ettei suvun kunniaa tarvitsisi palauttaa ääritapauksissa. (Holm 2009, 135; Karalahti 2008, 28; Lidman 2009, 121.) 3 YMPÄRILEIKKAUKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Tyttöjen ympärileikkaus on maailmanlaajuisesti tunnustettu ihmisoikeuksia loukkaavaksi käytännöksi, jonka katsotaan olevan hyökkäys tyttöjen arvokkuutta, tasaarvoa ja koskemattomuutta kohtaan. Ympärileikkaus on katsottu kielletyksi ja rangaistavaksi lähes kaikissa eurooppalaisissa maissa. Myös useissa Afrikan maissa ympärileikkaus on ainakin muodollisesti kriminalisoitu. Useissa eurooppalaisissa maissa tyttöjen ympärileikkauksiin sovelletaan jo olemassa olevaa rikoslakia, tietyissä maissa on ympärileikkaus kielletty erillisellä lailla. Muutamasta lakialoitteesta huolimatta Suomessa ei ole säädetty erityislakia, joka nimenomaisesti kriminalisoisi perinteen harjoittamisen, vaan tyttöjen ympärileikkausperinteeseen sovellettavia lakeja ovat rikoslaki (39/1889) sekä lastensuojelulaki (417/2007). (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 7; Tiilikainen 2004, ; Virkkala 2013, 67.) Tämänhetkinen kansainvälinen ja eurooppalainen tyttöjen ympärileikkauskeskustelu korostaa perinteen kriminalisoimisen ja ympärileikkauksen tekijöiden syyttämisen ja rankaisemisen olevan paras keino ympärileikkauksien vastaisessa työssä. Jo 1990-luvun alusta lähtien on maailman eri valtioiden vastuuksi asetettu rikosoikeudellisin keinoin ehkäistä perinteen ylläpito. (Virkkala 2013, 67.)

14 Kansainväliset ihmisoikeussopimukset Ihmisoikeudet ovat luonnollisia ja luovuttamattomia oikeuksia, jotka kuuluvat ihmiselle siitä yksinkertaisesta syystä, että hän on ihminen. Ne ovat laillisia oikeuksia, jotka on luotu yhteiskuntien sekä kansallisten että kansainvälisten lainmuodostusprosessien mukaisesti. (Levin 1983, 11.) Kansainväliset ihmisoikeussopimukset luovat sen kehyksen, johon tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvän kansallisten oikeusjärjestelmien ja toimintaohjelmien tulisi perustua (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 24). Ympärileikkausperinteen katsotaan loukkaavan useita eri ihmisoikeussopimusten turvaamia tyttöjen ja naisten oikeuksia, kuten oikeutta elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, oikeutta vapauteen väkivallasta, oikeutta terveyteen, oikeutta elämään ilman syrjintää, sekä yleisesti monia lasten oikeuksia. Ympärileikkauksen kannalta tärkeitä ihmisoikeussopimuksia ovat muun muassa YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi, naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä kidutuksen vastainen sopimus. (Tiilikainen 2004, ; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 24.) Ensimmäinen sitova, sukupuolista väkivaltaa käsittelevä yleissopimus, Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen sopimus (Istanbulin sopimus) solmittiin vuonna Sopimuksen tarkoituksena on suojella, ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja saattaa väkivallan tekijät vastuuseen. Istanbulin sopimus on merkittävä tyttöjen ympärileikkauksien kannalta, sillä se on ensimmäinen sitovaan valtiosopimuksen muotoon laadittu asiakirja, joka nimenomaisesti mainitsee ympärileikkausperinteen. Sopimuksen 38 artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat kaikkiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin varmistaakseen sen, että ympärileikkauksen kaikki muodot, siihen pakottaminen ja sen hankkiminen kriminalisoidaan. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen toukokuussa (Istanbulin sopimus 2011, 4-14; Virkkala 2013, 24.)

15 Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (LOS) on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, joka tuli voimaan Suomessa vuonna Sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteiden mukaan lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Sopimuksen keskeinen sisältö on tiivistetty kolmeen ydinteemaan: Provision tarkoittaa velvollisuutta turvata lapselle osuus yhteiskunnan voimavaroista. Protection viittaa siihen, että lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Participation voidaan ymmärtää lapsen oikeutena osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään. (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1992; Selvitys YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta (LOS) koskevasta tiedotuksesta Suomessa 2004, 5; Ulkoasiain ministeriön julkaisuja 1998, 5). Yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista (Johansson 2006, 83). Sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin lasten terveyden vahingollisten perinteiden poistamiseksi. Yleissopimuksen 19 artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä sekä toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä väkivallan ehkäisemiseksi sekä tarvittaessa oikeuslaitoksen asiaan puuttumiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan 3 kohtaa pidetään ihmisoikeussopimuksista tärkeimpänä. Kohta velvoittaa suojaamaan lapsia terveydelle haitallisilta käytännöiltä. (Lapsen oikeuksien sopimus 1992, 11; YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista.) Koska Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen, on se sitoutunut omalta osaltaan tyttöjen ympärileikkauksien poistamiseen ja tyttöjen suojelemiseen ympärileikkauksilta. Viranomaisten velvollisuus on siis toimia tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisemiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 25.)

16 Suomalainen lainsäädäntö Lainsäädäntö kieltää tyttöjen ympärileikkaukset lähes kaikissa Euroopan valtioissa sekä monissa sellaisissakin maissa joissa kyseinen perinne elää edelleen voimakkaana. Lainsäädäntö ei ole kuitenkaan osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ympärileikkausperinteen hillitsemiseksi (Tiilikainen & Johansson 2008, 2). Suomessa maahanmuuttajataustaiset henkilöt voivat toteuttaa omaa uskontoaan ja perinteitään sillä ehdolla, että niiden harjoittaminen ei ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön tai suomalaisten perusarvojen, normien ja käytäntöjen kanssa. (Tiilikainen 2003, 267.) Suomessa ei ole oikeuskäytäntöä tyttöjen ympärileikkauksien osalta, mutta kaikkien ympärileikkaustyyppien voitaneen katsoa täyttävän Rikoslain (39/1889) mukaisen tunnusmerkistön. Ympärileikkaus on katsottu olevan törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltava menettely, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa esimerkiksi sosiaalisilla tai uskonnollisilla syillä. Tämän vuoksi Suomessa ei ole katsottu olevan tarvetta erilliseen tyttöjen ympärileikkaukset kieltävään lakiin. Ympärileikkauksen teosta voidaan langettaa useiden vuosien vankeusrangaistus, myös silloin, jos Suomessa asuva tyttö viedään ympärileikattavaksi ulkomaille. (Mölsä 2008, ; Rikoslaki 39/1889; Tiilikainen & Johansson 2008, 19; Tiilikainen ) Suomessa ei tiettävästi ole ollut yhtään tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvää oikeustapausta, mutta mikäli lääkäri suorittaisi tytölle ympärileikkauksen, voisi rangaistuksena olla lääkärinoikeuden menetyksen lisäksi jopa vankeusrangaistus. (Johansson 2006, 83; Mölsä 2008, ) Lastensuojelulaki (417/2007) suojelee omalta osaltaan tyttöjä, mikäli heitä uhkaa ympärileikkaus. Lain mukaan lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Lastensuojelulain 25 :n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tietoonsa saamasta ilmeisestä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta sosiaalilautakunnalle. (Johansson 2006, 83; Lastensuojelulaki 417/2007; Tiilikainen 2004, 262.) Toimenpiteisiin tulee ryhtyä, mikäli lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai ne eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään. Ympärileikkaus on todettu olevan vakava vaara tytön terveydelle ja

17 14 kehitykselle, joten lastensuojelulain mukaisten toimenpiteiden ryhtymisen kriteerit täyttyvät. Ennakollista puuttumista painottava lastensuojelulaki vaatii viranomaiselta ja muilta lasten kanssa tekemisissä olevilta herkkyyttä tunnistaa mahdolliseen riskiryhmään kuuluvat tytöt. Mikäli tyttöä uhkaa ympärileikkaus, eikä sitä voida estää avohuollon tukitoimin, voidaan tyttö viimekädessä huostaanottaa. (Lastensuojelulaki 417/2007; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 19-21; Tiilikainen 2004, 262.) Suomen perustuslaki 731/1999 on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Siitä löytyvät suomalaisen valtion keskeisimmät säännöt, arvot ja periaatteet. Perustuslailla määritellään yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet ja se sisältää säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista. (Oikeusministeriö 2014.) Lain turvaamat perusoikeudet eivät ole niin ehdottomia, etteikö niitä voitaisi missään olosuhteissa rajoittaa. Perusoikeuksia voi rajoittaa toisten ihmisten perusoikeudet tai toisaalta muut painavat yhteiskunnalliset intressit. (Virkkala 2013, 40.) Perustuslain 11 :n 1 momentissa turvataan jokaiselle uskonnonvapaus. Momentissa luetellaan uskonnon ja omantunnon vapauden tärkeimmät ilmenemismuodot. Perustuslain esitöiden 11 :n 1 momentin perusteluissa mainitaan myös ympärileikkausperinne. Esitöiden mukaan uskonnonvapauteen vedoten ei voida harjoittaa mitään sellaisia toimia, jotka loukkaavat ihmisarvoa tai muita perusoikeuksia. Missään olosuhteissa ei voida oikeuttaa tyttöjen tai naisten silpomista, ympärileikkausta, huolimatta tällaisen perinteen mahdollisesta yhteydestä johonkin uskonnolliseen suuntaukseen. Erityisesti lapsen oikeudet ovat esitöissä määritelty sellaisiksi oikeuksiksi, joihin ei voida puuttua muiden henkilöiden uskonnonvapauteen vedoten. (Hallituksen esitys 309/1993.) 4 TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUKSIEN EHKÄISY Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien komissio nosti tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyn esille ensimmäistä kertaa vuonna Somaliassa ympärileikkauksien ehkäisytyö käynnistyi jo 1970-luvulla ja vuonna 1975 säädetty perhelaki kielsi faraoniset ympärileikkaukset. Maailmanlaajuinen ympärileikkauksen

18 15 ehkäisytyö käynnistyi 1980-luvun alkuvuosina ja 2000-luvulle tultaessa eri puolilla Eurooppaa lisääntyi selvästi tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisyyn tähtäävä toiminta. (Tiilikainen 2003, ) Tyttöjen ympärileikkausperinteen vastaisen työn perusteet ja keinot ovat muuttuneet poliittisten sekä oikeudellisten muutosten kautta. Alkujaan ehkäisevää työtä tehtiin terveydellisiin haittoihin vedoten, mutta 1990-luvulla on ehkäisevän työn perusta siirtynyt naisten ja lasten oikeuksien loukkaamattomuuteen. (Virkkala 2013, 16.) 4.1 Ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Suomeen saapuu maahanmuuttajaperheitä ja Suomessa syntyy joka vuosi tyttöjä maahanmuuttajaperheisiin, jotka ovat kotoisin tyttöjen ympärileikkausperinnettä harjoittavilta alueilta (Johansson 2006, 85). Ympärileikkaus koskee kuitenkin vain pientä osaa Suomessa asuvia henkilöitä ja aihe jää sen vuoksi helposti huomaamatta. Mahdollisesti tästä johtuen tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisytyötä ei ole priorisoitu kiireellisemmiksi koettujen aiheiden rinnalla. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, ) Tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvää ehkäisevää ja neuvovaa työtä on tehty Suomessa jo 20 vuoden ajan. Viime vuosiin saakka sitä on tehty pääsääntöisesti paikallisesti ruohonjuuritasolla eri järjestöissä, erityisesti Ihmisoikeusliiton toimesta. Järjestöt tuovat kuitenkin esille ainoastaan oman näkemyksensä tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisystä, kun taas sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2012 julkaisema ympärileikkauksien vastainen toimintaohjelma on antanut valtion virallisen kannan tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisevään työhön liittyen. Tyttöjen ympärileikkaus on pyritty ottamaan mukaan läpäisyperiaatteella myös aihetta sivuaviin ohjelmiin ja oppimateriaaleihin. Aihetta on käsitelty muun muassa Kätilötyön oppikirjassa, sosiaalija terveysministeriön julkaisemissa Lastenneuvolaoppaassa sekä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 26; Virkkala 2013, 87.)

19 16 Suomessa on toteutettu myös tyttöjen ympärileikkauksien vastaisia projekteja muun muassa Ihmisoikeusliiton, Helsingin ja Espoon tyttöjen talojen sekä African Care Oy:n toimesta. Laaja-alaisin näistä on ollut Ihmisoikeusliiton toteuttama KokoNainenprojekti, jonka keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet somalialaiset maahanmuuttajat. Projektin tiimoilta Ihmisoikeusliitto julkaisi omat suosituksensa tyttöjen ympärileikkauksiin liittyen sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. (Koukkula ym. 2014, 7; Väestöliitto 2009, 19.) KokoNainen-projekti on tämän lisäksi tarjonnut koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, jonka tavoitteena on ollut antaa alan työntekijöille valmiuksia ehkäistä tyttöjen ympärileikkauksia sekä kohdata jo ympärileikattuja tyttöjä ja naisia. (Johansson 2006, 85.) Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyssä ongelmaksi on usein noussut se, että Suomessa ei ole ollut sellaista virallista tahoa, joka olisi ollut valmis ottamaan päävastuun tyttöjen ympärileikkauksia ehkäisevässä työstä (Johansson 2006, 85). Vuonna 2012 julkaistulla tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelmalla onkin pyritty luomaan tällaisia pysyviä rakenteita tyttöjen ympärileikkauksien estämiseksi (Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2012, 3). Esittelen toimintaohjelmaa tarkemmin seuraavassa luvussa Ympärileikkauksien estämisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2012 tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman vuosille Valtakunnallisella toimintaohjelmalla pyritään luomaan pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita tyttöjen naisten ympärileikkauksen estämiseksi. Toimintaohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden avulla on tarkoitus tehostaa yhteistyötä, selkeyttää työnjakoa ja parantaa koordinaatiota eri viranomaistahojen ja toimijoiden kesken. Lisäksi toimintaohjelmalla on haluttu varmistaa jo olemassa olevan osaamisen säilyminen ja ehkäisevän työn pitkäjänteinen kehittäminen. Suomi vastaa toimintaohjelman avulla kansainvälisistä sitoumuksistaan naisten ja lasten ihmisoikeuksien edistämisessä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. (Koukkula ym. 2014, 8; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 3.)

20 17 Päätavoitteena toimintaohjelmassa on estää tyttöjen ympärileikkaukset Suomessa, ja lisätä jo ympärileikattujen hyvinvointia. Keskeisiä toimenpiteitä ovat koulutuksen varmistaminen, ammattihenkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen, asenteisiin vaikuttaminen, tutkimuksen edistäminen, materiaalin tuottaminen, yhteistyön ja koordinaation kehittäminen sekä tiedottaminen. Toimintaohjelmalle on annettu viisi osatavoitetta. Ensinnäkin osatavoitteena on lisätä tietoa ympärileikkauksiin liittyvistä asioista. Toiseksi toimintaohjelman tarkoitus on tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvien perusasioiden tunnetuksi tekeminen. Kolmanneksi toimintaohjelmalla pyritään luomaan pysyviä rakenteita tyttöjen ympärileikkauksien estämiseksi. Neljänneksi sillä yritetään tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Ja viidenneksi toimintaohjelman osatavoitteena on ympärileikkausilmiön tutkiminen. Ohjelma on aikataulutettu vuosille , jona aikana tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyn tulisi vakiintua osaksi maahanmuuttajia koskevaa seksuaali- ja lisääntymispalveluja sekä muuta toimintaa. (Koukkula ym. 2014, 8; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 3.) Keväällä 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman (FGM) väliarvioinnin. Väliarviointi toteutettiin kyselyllä suunnitelmien mukaisesti helmikuussa Väliarvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten toimintaohjelma on saavuttanut eri kohderyhmät ja minkälaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty toimintaohjelman toteuttamiseksi sellaisissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa asui eniten maahanmuuttajia. Väliarvioinnissa selvisi, että maahanmuuttajien kohtaaminen on arkipäivää sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Kyselyn mukaan yli 70% ammattihenkilöstä kertoi kohdanneensa tyttöjen ympärileikkauksiin liittyviä asioita omassa työssään. Maahanmuuttajaryhmien edustajien mukaan tyttöjen ympärileikkaukset ovat vähentyneet, koska yhteisöt ovat alkaneet reagoida ympärileikkauksien aiheuttamiin ongelmiin. Väliarvioinnin tulosten mukaan toimintaohjelman tunnettavuutta tulee kuitenkin edelleen lisätä, erityisesti täydennyskoulutuksen ja tiedottamisen avulla. Ehkäisevää työtä tulee edelleen kehittää yhteistyössä eri tahojen kanssa. (Koukkula ym. 2014, 3-24.)

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mulki Mölsä AJAT OVAT MUUTTUNEET

Mulki Mölsä AJAT OVAT MUUTTUNEET Mulki Mölsä AJAT OVAT MUUTTUNEET Selvitys tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyvistä asenteista ja aikeista pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien keskuudessa SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 1.1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista YHTEENVETO 22.6.2015 ASIA: Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista AIKA: Maanantai 15.6.2015 klo 9 12 PAIKKA: Säätytalo, Helsinki. Pyöreän pöydän keskustelun

Lisätiedot

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen 17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:8. Tyttöjen ja naisten. ympärileikkauksen 2012 2016 (FGM)

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:8. Tyttöjen ja naisten. ympärileikkauksen 2012 2016 (FGM) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:8 Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 (FGM) Helsinki 2012 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:8 Tyttöjen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle Yksityiselämän suojaan kuuluu muun muassa oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. YK:n kaikkinaisen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot