Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa"

Transkriptio

1 Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Jaana Kortesniemi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Kandidaatin tutkielma Syksy 2014

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAUSTATIETOA YMPÄRILEIKKAUKSISTA Käsitteet ja ympärileikkaustyypit Ympärileikkausperinne Kulttuurirelativismi ympärileikkauksia koskevassa keskustelussa Ympärileikkaukset kunniaväkivaltana YMPÄRILEIKKAUKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Kansainväliset ihmisoikeussopimukset Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus Suomalainen lainsäädäntö TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUKSIEN EHKÄISY Ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Ympärileikkauksien estämisen toimintaohjelma Maahanmuuttajat aktiivisina toimijoina Ympärileikkauksien ehkäiseminen käytännön työssä Ympärileikkauksien ehkäisy lastensuojelussa Ympärileikkauksien ehkäisy muissa Pohjoismaissa POHDINTA LÄHTEET... 30

3 Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion Faculty Laitos - Institution Department Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos Tekijä - Författare Author Jaana Kortesniemi Työn nimi - Arbetets titel Title Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Oppiaine - Läroämne Subject Sosiaalityö Työn laji - Arbetets art Level Aika - Datum Month and year Sivumäärä - Sidoantal Number of pages Kandidaatin tutkielma Lokakuu Tiivistelmä - Referat Abstract Tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurillisia ja ei-hoidollisia toimenpiteitä, joihin liittyy tytön sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Ympärileikkaus on perinne, jota harjoitetaan edelleen monissa Afrikan maissa, sekä tietyillä alueilla Lähi-itää ja Aasiaa. Maailmassa on arviolta 140 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka ovat läpikäyneet ympärileikkauksen ja jopa 30 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi tulevana vuosikymmenenä. Tyttöjen ympärileikkausperinteen jatkumista perustellaan muun muassa uskonnollisilla, kulttuurisilla, sosiaalisilla, seksuaalisilla ja hygieenisillä seikoilla. Ympärileikkausperinteen kannattajat vetoavat myös kulttuurirelativismiin ympärileikkauksen oikeuttajana. Tyttöjen ympärileikkausta voidaan pitää yhtenä kunniaväkivallan muotona joka loukkaa useita eri ihmisoikeussopimusten turvaamia tyttöjen oikeuksia. Ympärileikkaus on katsottu kielletyksi ja rangaistavaksi lähes kaikissa eurooppalaisissa maissa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millä tavalla Suomessa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia. Tutkimuskysymyksenä on: Miten Suomessa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia? Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien komissio nosti tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyn esille ensimmäistä kertaa vuonna Maailmanlaajuinen ympärileikkauksien vastustamistyö käynnistyi 1980-luvun alkuvuosina. Suomessa ehkäisevää työtä on tehty viime vuosiin saakka pääsääntöisesti paikallisesti ruohonjuuritasolla eri järjestöissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2012 tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien estämisen toimintaohjelman, jolla on pyritty luomaan pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita ympärileikkauksia ehkäisevään työhön. Suomessa on kiinnitetty huomiota myös maahanmuuttajien sekä erityisesti tyttöjen omaan rooliin ympärileikkauksien ehkäisyssä. Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyssä keskeisimmät osa-alueet ovat asian puheeksi ottaminen sekä tiedottaminen perinteen negatiivisista seurauksista ja oikeudellisista näkökulmista. Aiheen arkaluontoisuudesta johtuen kulttuurisensitiivinen lähestymistapa on ensiarvoisen tärkeää. Lastensuojelussa tyttöjen ympärileikkauksia pyritään ehkäisemään puheeksi ottamisella, avohuollon toimenpitein tai viimesijaisesti tytön huostaan ottamisella. Ympärileikkaus katsotaan kielletyksi lähes kaikkialla Euroopassa sekä useissa Afrikkalaisissa valtioissa. Suomessa ei ole erillistä tyttöjen ympärileikkauksia kieltävää lakia, mutta se on kaikissa muodoissaan Suomen rikoslain mukaan rangaistava teko. Ruotsissa ja Norjassa on täsmällinen tyttöjen ympärileikkauksien vastainen lainsäädäntö, kun taas Tanskassa ympärileikkaukset on kielletty Suomen tapaan rikoslaissa. Ruotsissa on toteutettu useita tyttöjen ympärileikkauksia ehkäiseviä kampanjoita ja projekteja. Norjassa ja Tanskassa on toteutettu erinäisiä projekteja ja tutkimushankkeita tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisemiseksi. Avainsanat Nyckelord Keywords Tyttöjen ympärileikkaus, ehkäisy, sosiaalityö, kulttuurirelativismi, kulttuurisensitiivisyys Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

4 1 1 JOHDANTO Tyttöjen ympärileikkaus, sukuelinten silpominen, on sellainen väkivallan muoto, jota pidetään tyttöjen ihmisoikeuksia räikeästi loukkaavana käytäntönä. Vuoden 1994 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Kairon kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) mukaan tyttöjen ympärileikkaus on haitallinen, tyttöjen ja naisten seksuaalisuuden kontrolloimiseen tarkoitettu tapa. Se rikkoo ihmisoikeuksia ja aiheuttaa elinikäisiä terveyshaittoja tytöille ja naisille. Ympärileikkauksien jälkiseuraukset voivat pahimmillaan olla hengenvaaralliset. Ympärileikkauksia vastustetaankin nykyisin maailmanlaajuisesti ja niiden ehkäisemiseksi on kehitetty erilaisia ohjelmia, oppaita sekä lainsäädäntöjä. (Akar ym ; Hakkarainen ym. 2009, 41; Mölsä 2008, ; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 3-7; Tiilikainen 2003, 268.) Yhdistyneiden kansakuntien lastenjärjestö Unicefin tutkimuksen mukaan maailmassa on 140 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka ovat läpikäyneet ympärileikkauksen. Unicefin raportissa esitetyn arvion mukaan jopa 30 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi tulevana vuosikymmenenä, mikäli perinteen harjoitus jatkuu. Näistä tytöistä suurin osa elää Afrikan 28 maassa tai eri osissa Aasiaa. Ympärileikkaukset ovat yleisimpiä Somaliassa, jossa 98 prosenttia vuotiaista tytöistä ja naisista on ympärileikattu. Toiseksi eniten ympärileikkauksia tehdään Guineassa (96%), Djiboutissa (93%) ja Egyptissä (91%). (European Institute for Gender Equality 2013, 21; Gele ym. 2012, 1; Tiilikainen 2004, 258; Unicef 2013, 2-29; WHO 2008, 1.) Tyttöjen ympärileikkaukset ovat nousseet maailmanlaajuiseen tietoisuuteen, kun perinnettä harjoittavien maiden kansalaisia on saapunut pakolaisina ja siirtolaisina Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Euroopan parlamentti on perinnettä käsittelevässä päätöslauselmassaan arvioinut Euroopassa olevan noin ympärileikattua tyttöä ja naista, ja arviolta noin tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi. Lisääntyneen maahanmuuton myötä myös Suomessa asuu yhä enemmän ympärileikattuja tyttöjä ja naisia, tai tyttöjä, jotka elävät ympärileikkausuhan alla. (European Institute for Gender Equality 2013, 25; Johansson 2008, 96)

5 2 Suomeen ympärileikkausperinne saapui 1990-luvun alussa somalialaisten maahanmuuttajien myötä ja somalialaiset ovatkin tällä hetkellä suurin ympärileikkauksia harjoittava ryhmä Suomessa. (Tiilikainen 2011, 16.) Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa ulkomaan kansalaista. Vuonna 2013 Suomeen muutti ulkomailta henkeä. Somalian kansalaisten määrä Suomessa on noussut huomattavasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1993 Suomessa asui yhteensä 2883 somalian kansalaista, kun taas vuonna 2013 heidän määränsä oli yhteensä Vuoden 2013 tilaston mukaan somalian kansalaisista naisia oli yhteensä (Tilastokeskus 2014.) Maahanmuutto ja muuttoliikkeet eivät ole vain yksilöiden ja perheiden siirtymistä paikasta toiseen, vaan ne tuottavat myös uudenlaisia riippuvuuksia ja yhteyksiä eri paikkojen ja valtioiden välille. Tällaista prosessia voidaan kuvata käsitteellä transnationaalisuus. (Martikainen & Tiilikainen 2008, 23.) Transnationaalisessa prosessissa maahanmuuttajat ylläpitävät kotimaan perinteitä, kertomuksia ja uskomuksia myös nykyisessä asuinmaassaan (Pyykkönen 2008, 120). Tyttöjen ympärileikkauksia käsiteltäessä maahanmuuttajaperheiden kanssa, tulisi huomio kiinnittää myös siihen transnationaaliseen sosiaaliseen todellisuuteen, jossa perheet elävät. Tällöin päätöksiin ja mahdollisuuksiin ympärileikkausten toteuttamisen suhteen eivät vaikuta ainoastaan Suomeen liittyvät seikat, vaan myös yhteydet kotimaahan ja muualla maahanmuuttajayhteisöissä asuviin sukulaisiin. Maahanmuuttajayhteisössä eläminen vaikuttaa myös keskeisiin elämän taitekohtiin liittyviin käytäntöihin. Esimerkiksi somaliäitien tiedetään tukeutuvan transnationaalisiin perheverkostoihin lapsen kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. (Tiilikainen 2003, ) Maahanmuuttajien transnationaaliset käytänteet ovat usein sukupuoleen sidottuja. Maahanmuuttajanaisilla on yleensä miehiä aktiivisempi rooli transnationaalisten suhteiden ylläpitämisessä. (Hyvönen 2008, ) Myös maahanmuutto ja siihen liittyvät ilmiöt voivat olla sukupuolittuneita. Tästä huolimatta sukupuolinäkökulmaa ei ole otettu laajasti huomioon maahanmuuttajiin liittyvässä tutkimuksessa Suomessa, sillä sukupuoli on usein ollut ainoastaan yhtenä taustamuuttujana muiden taustamuuttujien lisäksi. Käytännössä kuitenkin myös maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot ovat yleensä sukupuolittuneita. (Martikainen & Tiilikainen 2008, )

6 3 Tarkastellessani kandidaatin tutkielmassani nimenomaan tyttöjen ympärileikkauksia, kiinnitän huomiota sukupuolinäkökulmaan ja kysyn: Miten Suomessa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia? Kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tutkia sitä, millä tavalla Suomessa toteutetaan tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvää ehkäisevää työtä. Kiinnostukseni kohteena on myös se, millä tavalla muissa Pohjoismaissa ehkäistään tyttöjen ympärileikkauksia. Aiheeseen kohdistuvan kiinnostukseni taustalla on Meeri Koutaniemen ottamien kuvien jälkeinen julkinen keskustelu, jota käytiin vilkkaasti muun muassa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Koutaniemi kuvasi kahden tytön ympärileikkausta Keniassa jouluna Kuvat julkaistiin Helsingin Sanomissa tammikuussa (Nousiainen 2014.) Lisäksi tyttöjen ympärileikkaus on aiheena ajankohtainen, sillä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2012 loppupuolella tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman. Ohjelma on tuore kannanotto tyttöjen ympärileikkauksiin. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 7-8.) Myös poliittisella tasolla tyttöjen ympärileikkauksiin on kiinnitetty monenlaista huomiota. Esimerkiksi kansanedustaja Maria Lohela on jättänyt tyttöjen ympärileikkauksien estämiseen liittyvän kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle helmikuussa Jättämässään kysymyksessä Lohela esittää selvityspyynnön siitä, miten hallitus aikoo tulevaisuudessa huolehtia tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisystä ja miten hallitus kykenee varmistamaan aiheeseen liittyvän rikosoikeudellisen vastuun, mikäli Suomesta viedään tyttö ympärileikattavaksi ulkomaille. (Eduskunta, 2014.) Rajaan kandidaatin tutkielman aiheen maahanmuuttajataustaisiin tyttöihin, koska nimenomaan tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan Suomessa kriminalisoitu. Ympärileikkausperinne on määritelty rikkovan tyttöjen perusoikeuksia, sillä siitä voi seurata monia vakavia psyykkisiä sekä fyysisiä komplikaatioita. Lisäksi perinteen ylläpitäminen nähdään tasa-arvokysymyksenä, sillä se asettaa tytöt ja naiset alisteiseen asemaan. (Tiilikainen 2004, 260; Tiilikainen 2011, ) Suomalaisen sosiaalityön käytäntöön ja tutkimukseen liittyy paljon kysymyksiä, jotka edellyttäisivät sukupuolen nykyistä näkyvämpää käsittelemistä, sillä sosiaalityön käytäntöä ja tutkimusta voidaan pitää kansainvälisesti vertaillen sukupuolineutraalina.

7 4 Kuitenkin sosiaaliset ongelmat ja niihin puuttumisen tavat ovat usealla tavalla sukupuolittuneita. Sukupuolen tutkimusta kaivataan sosiaalityön kontekstissa, koska sukupuoli kytkeytyy usein asiakkaiden ja heidän sosiaalisten ongelmiensa määrityksiin. (Kuronen ym. 2004, 5-12.) Tutkielmani alussa johdattelen tyttöjen ympärileikkauksiin liittyviin kysymyksiin. Toisessa luvussa tarkastelen tyttöjen ympärileikkauksiin liittyviä taustatietoja käsitteistä ja ympärileikkaustyypeistä lähtien ja päätyen ympärileikkausten taustalla vaikuttaviin syihin. Kolmannen luvun aiheena on tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvä kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö. Neljännessä luvussa käsittelen tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisemistä niin Suomessa kuin muualla Pohjoismaissa. Viidennessä luvussa, eli pohdinnassa pyrin kokoamaan yhteen omia ajatuksia aiheeseen liittyen. 2 TAUSTATIETOA YMPÄRILEIKKAUKSISTA 2.1 Käsitteet ja ympärileikkaustyypit Yleinen kansainvälinen termi tyttöjen ja naisten ympärileikkauksille on female genital mutilation eli FGM. Maailman terveysjärjestön, WHO:n mukaan sillä tarkoitetaan naisten sukuelinten silpomista. (Essak ym. 2011, 7.) Termi on kuitenkin hyvin latautunut niin poliittisesti kuin emotionaalisestikin, ja sen on koettu loukkaavan perinnettä harjoittavia yhteisöjä (Tiilikainen & Johansson 2008, 3; Virkkala 2013, 6.) luvun lopulla FGM:n rinnalle alkoikin vakiintua neutraalimpi termi female genital cutting eli FGC. Helmikuussa 2003 kansainvälisessä ympärileikkauskonferenssissa keskusteltiin, että termi FGC soveltuu paremmin käytettäväksi ehkäisevässä työssä sen neutraaliuden vuoksi (Brusila 2008, 122). Neutraalimman termin käytön ajatellaan antavan paremmat lähtökohdat ehkäisevälle työlle ja mahdollistavan paremmin perinnettä kannattavien ihmisten tavoittamisen. Sen uskotaan myös saavan paremmin aikaan sosiaalista muutosta. Suomessa käytetään rinnakkain termejä tyttöjen ympärileikkaus sekä tyttöjen sukuelinten silpominen. (Mölsä 2004, 4; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, )

8 5 Tyttöjen ympärileikkaus on perinne, jota harjoitetaan edelleen monissa Afrikan maissa, sekä tietyillä alueilla Lähi-itää ja Aasiaa. WHO:n mukaan tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurillisia ja ei-hoidollisia toimenpiteitä, joihin liittyy tytön sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. (Tiilikainen & Johansson 2008, 2; Tiilikainen 2004, ; WHO 2008, 5.) WHO, luokittelee tyttöjen ympärileikkaukset neljään eri tyyppiin: Tyyppi I Klitoriksen huppu poistetaan ja / tai klitoris poistetaan osittain tai kokonaan. Toimenpidettä kutsutaan myös sunnaksi. Tyyppi II Klitoris sekä pienet häpyhuulet poistetaan osittain tai kokonaan ja / tai isohäpyhuulet joko poistetaan tai jätetään koskematta. Toimenpidettä kutsutaan myös excisioksi. Tyyppi III Emätinaukko ahtautetaan leikkaamalla ulkoiset sukupuolielimet sekä typistetään häpyhuulet niin, että ompelemisella muodostetaan peittävä sulku. Klitoris voidaan poistaa. Toimenpidettä kutsutaan myös infibulaatioksi tai faraoniseksi ympärileikkaukseksi. Tyyppi IV Erilaisia luokittelemattomia tapoja, kuten pistely, lävistäminen, viiltely, raaputtaminen tai polttelu. (Mölsä 2008, 121; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 13; WHO 2008, 4.) Ympärileikkausikä vaihtelee, mutta tavallisemmin tytöt leikataan 4 10 vuoden iässä. (Akar ym. 2009, 33) Erityisesti maaseuduilla ympärileikkaus voidaan suorittaa äärimmäisen epähygieenisissä oloissa ilman minkäänlaista puudutusta. Tällöin leikkaamiseen voidaan käyttää veitsiä, saksia, partakoneen teriä ja jopa lasinpaloja. Ympärileikkaajina toimivat yleensä vanhemmat naiset tai perinteiset kätilöt. Ympärileikkaajaa avustavat henkilöt pitävät tyttöä paikoillaan noin 15 minuuttia kestävän leikkauksen ajan. Kaupungeissa asuvat varakkaampien perheiden tyttäret voidaan nykyisin viedä koulutettujen hoitajien, kätilöiden ja lääkäreiden leikattaviksi steriileihin sairaalaolosuhteisiin. (Tiilikainen 2011, ) Ympärileikkauksesta voi seurata monia vakavia fyysisiä ja psyykkisiä komplikaatioita sekä terveyshaittoja. Ympärileikkauksen terveyshaitat riippuvat suoritetun leikkauksen

9 6 laajuudesta, käytetyistä välineistä, ympärileikkaajan taidoista, ja muista leikkaukseen liittyvistä ja sen jälkeisistä olosuhteista. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 15; Tiilikainen ; Tiilikainen 2003, 268.) WHO:n tutkimuksen mukaan ympärileikkauksesta voi seurata naiselle elinikäinen ongelma, jolla on sekä fyysisiä että psyykkisiä puolia. (Mölsä 2008, 124). Tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvänä rinnakkaisilmiönä voidaan pitää poikien ympärileikkauksia. Poikien ympärileikkaus on perinne, jota harjoitetaan ilman lääketieteellisiä syitä uskontoon ja kulttuuriin vedoten. Ympärileikkauksessa pojalta tai mieheltä poistetaan peniksen esinahka osittain tai kokonaan. Poikien ympärileikkauksista seuraavan haitan arvellaan olevan huomattavasti vähäisempi kuin tyttöjen ympärileikkauksista aiheutuvat fyysiset ja psyykkiset ongelmat. (Stenman 2004, 13-41; Tiilikainen 2003, 267.) Poikien ja tyttöjen ympärileikkauksien ratkaisevaksi eroksi on kuitenkin muodostunut lapsen koskemattomuuteen puuttumisen aste, kuten Korkein oikeus on todennut päätöksessään KKO 2008:93. Korkein oikeus on todennut tyttöjen ympärileikkauksien olevan selvästi vakavampaa kajoamista heidän ruumiilliseen koskemattomuuteensa kuin asianmukaisesti suoritetut poikien ympärileikkaukset. (KKO 2008; Virkkala 2013, ) Suomessa poikien ympärileikkaukset hyväksytäänkin periaatteessa, eikä siihen liittyvää erillistä lainsäädäntöä ole olemassa (Tiilikainen 2003, 267). 2.2 Ympärileikkausperinne Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan uskonnollisilla, kulttuurisilla, sosiaalisilla, seksuaalisilla, moraalisilla, taloudellisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkausperinteen jatkumiselle vaihtelevat maasta, maan alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 16.) Tässä luvussa esittelen neljä kirjallisuudessa esiintyvää ympärileikkausperinteen perustelua. Uskonnolliset perusteet. Tyttöjen ympärileikkausperinne ei kuulu minkään uskonnon perusopetuksiin, mutta siihen liitetään monia tärkeitä uskonnollisia merkityksiä.

10 7 Ympärileikkauksia tehdään yli uskonnollisten ja etnisten rajojen. Yhtäältä perinne yhdistetään usein islamiin, vaikka se onkin islamia vanhempi tapa. Toisaalta suurin osa maailman ympärileikatuista tytöistä ovat muslimeja vaikka samaan aikaan monissa islamilaisissa yhteisöissä perinne on tuntematon. Ympärileikkauksia harjoitetaan myös kristittyjen, juutalaisten ja animistien keskuudessa. (Akar ym. 2009, 33; Hakkarainen ym. 2009, 41; Johansson 2006, 83; Laurent 2005, 73; Tiilikainen 2011, 11.) Tyttöjen ympärileikkaus ei kuulu Koraanin opetuksiin, mutta islamista voidaan löytää tyttöjen ympärileikkauksia puolustavia tulkintoja. Ympärileikkaus mainitaan ainoastaan islamin suullisessa perimätiedossa joten islamin oppineet ovat epätietoisia perinteen autenttisuudesta ja tulkinnoista. Kuitenkin jotkut muslimeista pitävät perinteen harjoittamista uskonnollisena velvollisuutena. Tällaiset ristiriitaiset tulkinnat ovat osaltaan syynä siihen epävarmuuteen, joka ympärileikkausperinteellä on joidenkin muslimien kesken. Erimielisyys islamin kannasta liittyy erityisesti lievempiin ympärileikkaustapoihin. Islamin oppineiden mukaan tyttöjen suuret ympärileikkaukset ovat selkeästi islamin vastaisia. (Tiilikainen 2003, 267; Tiilikainen 2004, ; Virkkala 2013, 1.) Kulttuuriset perusteet. Tyttöjen ympärileikkauksien taustalla vaikuttavat syyt liittyvät muun muassa kysymyksiin perinteestä, kulttuurisesta riippuvuudesta, yhteisön kulttuurisen ja etnisen identiteetin uudistamisesta. (Tiilikainen 2011, 10.) Ympärileikkauksella pyritään uudistamaan yhteisön kulttuurista ja etnistä identiteettiä määrittelemällä yhteisön ominaisluonnetta tyttöjen ja naisten vartaloon liittyvien merkkien sekä merkitysten avulla. Joissakin alueilla pyritään tukemaan kulttuurista perinnettä suosimalla ympärileikkauksen muunneltuja muotoja, kuten esimerkiksi klitoriksen hupun poistamista. (Mölsä 2008, 120; Tiilikainen 2011, 10.) Sosiaaliset perusteet. Tyttöjen ympärileikkaamiseen liittyy usein sosiaalinen hyväksyntä. Ympärileikkauksella tytöstä tulee sukukypsä ja hän muuttuu tytöstä naiseksi. Perinne on tärkeä siirtymäriitti tyttöjen maailmasta naisten maailmaan. Ympärileikkaus on myös kunnollisen ja kunniallisen tytön merkki ja sitä pidetään usein myös naimisiin pääsyn edellytyksenä. Somaliassa uskotaan ympärileikkauksen takaavan tytön neitsyyden ennen avioitumista. Ympärileikattu tyttö koetaankin yhteisössään

11 8 normaaliksi ympärileikkaamattomaan tyttöön verrattuna. (Gele ym. 2012, 1; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 17; Tiilikainen 2011, 10.) Seksuaaliset ja hygieeniset perusteet. Ympärileikkauksen tarpeellisuutta on perusteltu myös sillä, että sen uskotaan vähentävän naisen yliseksuaalisuutta tai vastaavasti lisäävän aviomiehen seksuaalista nautintoa. Lisäksi ympärileikkaus nähdään monilla alueilla puhdistautumisleikkauksena, jonka avulla rituaalisesti epäpuhtaat sukuelimet poistetaan. Tyttöjen ympärileikkaus saatetaan nähdä myös hygieenisyyttä ja hedelmällisyyttä lisäävinä toimenpiteinä. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 17.) 2.3 Kulttuurirelativismi ympärileikkauksia koskevassa keskustelussa Kulttuurirelativistisen näkemyksen mukaan universaalia moraalia ei ole olemassa kun taas universalismissa kaikkiin yhteisöihin sovelletaan samoja eettisiä normeja. Ympärileikkausperinnettä puolustetaankin usein kulttuurirelativismilla ja vastustetaan universalismiin perustuen. (Danial 2013, 2-5.) Kulttuurirelativismin mukaan kulttuuri määrää kaikkea inhimillistä toimintaa, ja tästä johtuen toimintamallit sekä arvostelmat voivat olla päteviä vain tietyn kulttuurin sisällä. Käytännössä näkemys merkitsee sitä, ettei ole mahdollista esittää arvostelmia meidän kannaltamme vieraasta kulttuurista tai vieraan kulttuurin perinteistä. (Alho 1994, 81.) Koska kyse on aina suhteellisuudesta, ei voi olla olemassa kaikkia kulttuureja kattavia moraalisia totuuksia (Etzioni 1997, 64). Kulttuurirelativismi antaa jokaiselle kulttuurille vapauden harjoittaa omia perinteitään ilman ympäröivän yhteiskunnan puuttumista näihin käytäntöihin. Näkemyksen keskiössä nähdään olevan suvaitsevaisuus sekä kunnioitus toisia kulttuureja kohtaan. (Danial 2013, 2-5.) Ajatustapa kyseenalaistaa myös ihmisoikeuksien universaalisuuden. (Etzioni 1997, 65.) Kulttuurirelativistinen ajatustapa joutuu vaikeuksiin silloin, kun sen puitteissa yritetään ottaa kantaa sellaisiin kysymyksiin, joissa oman kulttuurin arvot tuntuvat kaikkein ehdottomimmilta. Näkemys täytyy voida kyseenalaistaa, mikäli se uhkaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia kuten lapsen oikeutta koskemattomuuteen.

12 9 (Alho 1994, 81-82; Anis 2008, ) Loppupelissä kulttuurirelativismin vaikutus haitallisten perinteiden, kuten tyttöjen ympärileikkauksien, hyväksyttävyyteen ihmisoikeuskeskustelussa on jäänyt vähäisiksi. (Virkkala 2013, 37.) Universalismin vastakkaisen näkemyksen mukaan kaikkiin yhteisöihin pitää soveltaa samoja eettisiä normeja, ja kaikki ihmiset ovat tasavertaisia arvoiltaa ja oikeuksiltaan. Kaikille ihmisille kuuluu ihmisoikeudet, jotka ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja universaaleja. Vaikka ihmisoikeuksien juuret ovatkin länsimaissa, ei tämä riitä syyksi väittää, että ne edustaisivat ainoastaan länsimaisia arvoja. Universalismia kannattavien mukaan ihmisoikeuksien loukkaamista ei voida perustella minkään kulttuurin perinteillä. (Danial 2013, 5-6; Kuusjärvi 1999, 66.) Kaikki eivät länsimaissakaan kannata universalismia ja sen ihmisoikeuksien universaalisuuden käsitettä. Tällöin ei kuitenkaan aseteta kyseenalaiseksi itse universaalisuutta, vaan pyritään löytämää sellainen ihmisoikeuksien määrittely, jolla olisi maailmanlaajuinen kannatus. Erilainen kulttuuri ei sinällään oikeuta ihmisoikeusrikkomuksiin, mutta se voisi tarkoittaa erilaista käsitystä ihmisoikeuksista. Tällä ei tarkoiteta sitä, että kulttuurirelativismin periaatteet tunnustettaisiin oikeiksi, vaan yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu kulttuurien uudelleen määrittelemistä, sillä kulttuurien käsitettä ei voida puolustaa, mikäli sen nimissä loukataan ihmisoikeuksia. (Kuusjärvi 1999, 69.) 2.4 Ympärileikkaukset kunniaväkivaltana Kunniaväkivaltana pidetään yleensä sellaisia väkivaltaisia tekoja, jotka kohdistuvat oman suvun jäseneen. Kunniaväkivallan uhreina ovat useimmiten suvun naiset, joiden oletetaan aiheuttaneen häpeää naisen omalle suvulle. Tällaisen häpeän aiheuttaminen liittyy suvun tai yhteisön kunniasääntöjen rikkomiseen moraalittomaksi määrittelemän käytöksen vuoksi. Väkivallalla tai sillä uhkaamalla nainen yritetään saada käyttäytymään arvojen ja normien mukaisesti, jotta tämä ei häpäisisi perhettään. Kunniaväkivallan motiivina onkin suvun kunnian suojeleminen ja mahdollisesti myös suvun kunnian palauttaminen. (Holm 2009, 135.)

13 10 Laajasti katsottuna kunniaväkivallalla voidaan tarkoittaa kaikkea sellaista henkistä sekä fyysistä väkivaltaa, jonka lähtökohtana on suvun ja yhteisön kunnian puolustaminen ja häpeän ennalta ehkäiseminen. Tyttöjen ympärileikkauksia voidaan pitää yhtenä kunniaväkivallan muotona. Ympärileikkaus tehdään yleensä perinteen vuoksi, mutta perinteen taustalla on myös tarve rajoittaa naisen seksuaalisuutta, jotta miehen ja suvun kunnia säilyisi. Ympärileikkauksella pyritäänkin estämään asioiden eteneminen niin pitkälle, ettei suvun kunniaa tarvitsisi palauttaa ääritapauksissa. (Holm 2009, 135; Karalahti 2008, 28; Lidman 2009, 121.) 3 YMPÄRILEIKKAUKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Tyttöjen ympärileikkaus on maailmanlaajuisesti tunnustettu ihmisoikeuksia loukkaavaksi käytännöksi, jonka katsotaan olevan hyökkäys tyttöjen arvokkuutta, tasaarvoa ja koskemattomuutta kohtaan. Ympärileikkaus on katsottu kielletyksi ja rangaistavaksi lähes kaikissa eurooppalaisissa maissa. Myös useissa Afrikan maissa ympärileikkaus on ainakin muodollisesti kriminalisoitu. Useissa eurooppalaisissa maissa tyttöjen ympärileikkauksiin sovelletaan jo olemassa olevaa rikoslakia, tietyissä maissa on ympärileikkaus kielletty erillisellä lailla. Muutamasta lakialoitteesta huolimatta Suomessa ei ole säädetty erityislakia, joka nimenomaisesti kriminalisoisi perinteen harjoittamisen, vaan tyttöjen ympärileikkausperinteeseen sovellettavia lakeja ovat rikoslaki (39/1889) sekä lastensuojelulaki (417/2007). (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 7; Tiilikainen 2004, ; Virkkala 2013, 67.) Tämänhetkinen kansainvälinen ja eurooppalainen tyttöjen ympärileikkauskeskustelu korostaa perinteen kriminalisoimisen ja ympärileikkauksen tekijöiden syyttämisen ja rankaisemisen olevan paras keino ympärileikkauksien vastaisessa työssä. Jo 1990-luvun alusta lähtien on maailman eri valtioiden vastuuksi asetettu rikosoikeudellisin keinoin ehkäistä perinteen ylläpito. (Virkkala 2013, 67.)

14 Kansainväliset ihmisoikeussopimukset Ihmisoikeudet ovat luonnollisia ja luovuttamattomia oikeuksia, jotka kuuluvat ihmiselle siitä yksinkertaisesta syystä, että hän on ihminen. Ne ovat laillisia oikeuksia, jotka on luotu yhteiskuntien sekä kansallisten että kansainvälisten lainmuodostusprosessien mukaisesti. (Levin 1983, 11.) Kansainväliset ihmisoikeussopimukset luovat sen kehyksen, johon tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvän kansallisten oikeusjärjestelmien ja toimintaohjelmien tulisi perustua (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 24). Ympärileikkausperinteen katsotaan loukkaavan useita eri ihmisoikeussopimusten turvaamia tyttöjen ja naisten oikeuksia, kuten oikeutta elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, oikeutta vapauteen väkivallasta, oikeutta terveyteen, oikeutta elämään ilman syrjintää, sekä yleisesti monia lasten oikeuksia. Ympärileikkauksen kannalta tärkeitä ihmisoikeussopimuksia ovat muun muassa YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi, naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä kidutuksen vastainen sopimus. (Tiilikainen 2004, ; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 24.) Ensimmäinen sitova, sukupuolista väkivaltaa käsittelevä yleissopimus, Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen sopimus (Istanbulin sopimus) solmittiin vuonna Sopimuksen tarkoituksena on suojella, ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja saattaa väkivallan tekijät vastuuseen. Istanbulin sopimus on merkittävä tyttöjen ympärileikkauksien kannalta, sillä se on ensimmäinen sitovaan valtiosopimuksen muotoon laadittu asiakirja, joka nimenomaisesti mainitsee ympärileikkausperinteen. Sopimuksen 38 artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat kaikkiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin varmistaakseen sen, että ympärileikkauksen kaikki muodot, siihen pakottaminen ja sen hankkiminen kriminalisoidaan. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen toukokuussa (Istanbulin sopimus 2011, 4-14; Virkkala 2013, 24.)

15 Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (LOS) on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, joka tuli voimaan Suomessa vuonna Sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteiden mukaan lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Sopimuksen keskeinen sisältö on tiivistetty kolmeen ydinteemaan: Provision tarkoittaa velvollisuutta turvata lapselle osuus yhteiskunnan voimavaroista. Protection viittaa siihen, että lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Participation voidaan ymmärtää lapsen oikeutena osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään. (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1992; Selvitys YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta (LOS) koskevasta tiedotuksesta Suomessa 2004, 5; Ulkoasiain ministeriön julkaisuja 1998, 5). Yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista (Johansson 2006, 83). Sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin lasten terveyden vahingollisten perinteiden poistamiseksi. Yleissopimuksen 19 artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä sekä toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä väkivallan ehkäisemiseksi sekä tarvittaessa oikeuslaitoksen asiaan puuttumiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan 3 kohtaa pidetään ihmisoikeussopimuksista tärkeimpänä. Kohta velvoittaa suojaamaan lapsia terveydelle haitallisilta käytännöiltä. (Lapsen oikeuksien sopimus 1992, 11; YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista.) Koska Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen, on se sitoutunut omalta osaltaan tyttöjen ympärileikkauksien poistamiseen ja tyttöjen suojelemiseen ympärileikkauksilta. Viranomaisten velvollisuus on siis toimia tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisemiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 25.)

16 Suomalainen lainsäädäntö Lainsäädäntö kieltää tyttöjen ympärileikkaukset lähes kaikissa Euroopan valtioissa sekä monissa sellaisissakin maissa joissa kyseinen perinne elää edelleen voimakkaana. Lainsäädäntö ei ole kuitenkaan osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ympärileikkausperinteen hillitsemiseksi (Tiilikainen & Johansson 2008, 2). Suomessa maahanmuuttajataustaiset henkilöt voivat toteuttaa omaa uskontoaan ja perinteitään sillä ehdolla, että niiden harjoittaminen ei ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön tai suomalaisten perusarvojen, normien ja käytäntöjen kanssa. (Tiilikainen 2003, 267.) Suomessa ei ole oikeuskäytäntöä tyttöjen ympärileikkauksien osalta, mutta kaikkien ympärileikkaustyyppien voitaneen katsoa täyttävän Rikoslain (39/1889) mukaisen tunnusmerkistön. Ympärileikkaus on katsottu olevan törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltava menettely, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa esimerkiksi sosiaalisilla tai uskonnollisilla syillä. Tämän vuoksi Suomessa ei ole katsottu olevan tarvetta erilliseen tyttöjen ympärileikkaukset kieltävään lakiin. Ympärileikkauksen teosta voidaan langettaa useiden vuosien vankeusrangaistus, myös silloin, jos Suomessa asuva tyttö viedään ympärileikattavaksi ulkomaille. (Mölsä 2008, ; Rikoslaki 39/1889; Tiilikainen & Johansson 2008, 19; Tiilikainen ) Suomessa ei tiettävästi ole ollut yhtään tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvää oikeustapausta, mutta mikäli lääkäri suorittaisi tytölle ympärileikkauksen, voisi rangaistuksena olla lääkärinoikeuden menetyksen lisäksi jopa vankeusrangaistus. (Johansson 2006, 83; Mölsä 2008, ) Lastensuojelulaki (417/2007) suojelee omalta osaltaan tyttöjä, mikäli heitä uhkaa ympärileikkaus. Lain mukaan lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Lastensuojelulain 25 :n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tietoonsa saamasta ilmeisestä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta sosiaalilautakunnalle. (Johansson 2006, 83; Lastensuojelulaki 417/2007; Tiilikainen 2004, 262.) Toimenpiteisiin tulee ryhtyä, mikäli lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai ne eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään. Ympärileikkaus on todettu olevan vakava vaara tytön terveydelle ja

17 14 kehitykselle, joten lastensuojelulain mukaisten toimenpiteiden ryhtymisen kriteerit täyttyvät. Ennakollista puuttumista painottava lastensuojelulaki vaatii viranomaiselta ja muilta lasten kanssa tekemisissä olevilta herkkyyttä tunnistaa mahdolliseen riskiryhmään kuuluvat tytöt. Mikäli tyttöä uhkaa ympärileikkaus, eikä sitä voida estää avohuollon tukitoimin, voidaan tyttö viimekädessä huostaanottaa. (Lastensuojelulaki 417/2007; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 19-21; Tiilikainen 2004, 262.) Suomen perustuslaki 731/1999 on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Siitä löytyvät suomalaisen valtion keskeisimmät säännöt, arvot ja periaatteet. Perustuslailla määritellään yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet ja se sisältää säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista. (Oikeusministeriö 2014.) Lain turvaamat perusoikeudet eivät ole niin ehdottomia, etteikö niitä voitaisi missään olosuhteissa rajoittaa. Perusoikeuksia voi rajoittaa toisten ihmisten perusoikeudet tai toisaalta muut painavat yhteiskunnalliset intressit. (Virkkala 2013, 40.) Perustuslain 11 :n 1 momentissa turvataan jokaiselle uskonnonvapaus. Momentissa luetellaan uskonnon ja omantunnon vapauden tärkeimmät ilmenemismuodot. Perustuslain esitöiden 11 :n 1 momentin perusteluissa mainitaan myös ympärileikkausperinne. Esitöiden mukaan uskonnonvapauteen vedoten ei voida harjoittaa mitään sellaisia toimia, jotka loukkaavat ihmisarvoa tai muita perusoikeuksia. Missään olosuhteissa ei voida oikeuttaa tyttöjen tai naisten silpomista, ympärileikkausta, huolimatta tällaisen perinteen mahdollisesta yhteydestä johonkin uskonnolliseen suuntaukseen. Erityisesti lapsen oikeudet ovat esitöissä määritelty sellaisiksi oikeuksiksi, joihin ei voida puuttua muiden henkilöiden uskonnonvapauteen vedoten. (Hallituksen esitys 309/1993.) 4 TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUKSIEN EHKÄISY Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien komissio nosti tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyn esille ensimmäistä kertaa vuonna Somaliassa ympärileikkauksien ehkäisytyö käynnistyi jo 1970-luvulla ja vuonna 1975 säädetty perhelaki kielsi faraoniset ympärileikkaukset. Maailmanlaajuinen ympärileikkauksen

18 15 ehkäisytyö käynnistyi 1980-luvun alkuvuosina ja 2000-luvulle tultaessa eri puolilla Eurooppaa lisääntyi selvästi tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisyyn tähtäävä toiminta. (Tiilikainen 2003, ) Tyttöjen ympärileikkausperinteen vastaisen työn perusteet ja keinot ovat muuttuneet poliittisten sekä oikeudellisten muutosten kautta. Alkujaan ehkäisevää työtä tehtiin terveydellisiin haittoihin vedoten, mutta 1990-luvulla on ehkäisevän työn perusta siirtynyt naisten ja lasten oikeuksien loukkaamattomuuteen. (Virkkala 2013, 16.) 4.1 Ympärileikkauksien ehkäisy Suomessa Suomeen saapuu maahanmuuttajaperheitä ja Suomessa syntyy joka vuosi tyttöjä maahanmuuttajaperheisiin, jotka ovat kotoisin tyttöjen ympärileikkausperinnettä harjoittavilta alueilta (Johansson 2006, 85). Ympärileikkaus koskee kuitenkin vain pientä osaa Suomessa asuvia henkilöitä ja aihe jää sen vuoksi helposti huomaamatta. Mahdollisesti tästä johtuen tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisytyötä ei ole priorisoitu kiireellisemmiksi koettujen aiheiden rinnalla. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, ) Tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvää ehkäisevää ja neuvovaa työtä on tehty Suomessa jo 20 vuoden ajan. Viime vuosiin saakka sitä on tehty pääsääntöisesti paikallisesti ruohonjuuritasolla eri järjestöissä, erityisesti Ihmisoikeusliiton toimesta. Järjestöt tuovat kuitenkin esille ainoastaan oman näkemyksensä tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisystä, kun taas sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2012 julkaisema ympärileikkauksien vastainen toimintaohjelma on antanut valtion virallisen kannan tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisevään työhön liittyen. Tyttöjen ympärileikkaus on pyritty ottamaan mukaan läpäisyperiaatteella myös aihetta sivuaviin ohjelmiin ja oppimateriaaleihin. Aihetta on käsitelty muun muassa Kätilötyön oppikirjassa, sosiaalija terveysministeriön julkaisemissa Lastenneuvolaoppaassa sekä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 26; Virkkala 2013, 87.)

19 16 Suomessa on toteutettu myös tyttöjen ympärileikkauksien vastaisia projekteja muun muassa Ihmisoikeusliiton, Helsingin ja Espoon tyttöjen talojen sekä African Care Oy:n toimesta. Laaja-alaisin näistä on ollut Ihmisoikeusliiton toteuttama KokoNainenprojekti, jonka keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet somalialaiset maahanmuuttajat. Projektin tiimoilta Ihmisoikeusliitto julkaisi omat suosituksensa tyttöjen ympärileikkauksiin liittyen sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. (Koukkula ym. 2014, 7; Väestöliitto 2009, 19.) KokoNainen-projekti on tämän lisäksi tarjonnut koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, jonka tavoitteena on ollut antaa alan työntekijöille valmiuksia ehkäistä tyttöjen ympärileikkauksia sekä kohdata jo ympärileikattuja tyttöjä ja naisia. (Johansson 2006, 85.) Tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyssä ongelmaksi on usein noussut se, että Suomessa ei ole ollut sellaista virallista tahoa, joka olisi ollut valmis ottamaan päävastuun tyttöjen ympärileikkauksia ehkäisevässä työstä (Johansson 2006, 85). Vuonna 2012 julkaistulla tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelmalla onkin pyritty luomaan tällaisia pysyviä rakenteita tyttöjen ympärileikkauksien estämiseksi (Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2012, 3). Esittelen toimintaohjelmaa tarkemmin seuraavassa luvussa Ympärileikkauksien estämisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2012 tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman vuosille Valtakunnallisella toimintaohjelmalla pyritään luomaan pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita tyttöjen naisten ympärileikkauksen estämiseksi. Toimintaohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden avulla on tarkoitus tehostaa yhteistyötä, selkeyttää työnjakoa ja parantaa koordinaatiota eri viranomaistahojen ja toimijoiden kesken. Lisäksi toimintaohjelmalla on haluttu varmistaa jo olemassa olevan osaamisen säilyminen ja ehkäisevän työn pitkäjänteinen kehittäminen. Suomi vastaa toimintaohjelman avulla kansainvälisistä sitoumuksistaan naisten ja lasten ihmisoikeuksien edistämisessä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. (Koukkula ym. 2014, 8; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 3.)

20 17 Päätavoitteena toimintaohjelmassa on estää tyttöjen ympärileikkaukset Suomessa, ja lisätä jo ympärileikattujen hyvinvointia. Keskeisiä toimenpiteitä ovat koulutuksen varmistaminen, ammattihenkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen, asenteisiin vaikuttaminen, tutkimuksen edistäminen, materiaalin tuottaminen, yhteistyön ja koordinaation kehittäminen sekä tiedottaminen. Toimintaohjelmalle on annettu viisi osatavoitetta. Ensinnäkin osatavoitteena on lisätä tietoa ympärileikkauksiin liittyvistä asioista. Toiseksi toimintaohjelman tarkoitus on tyttöjen ympärileikkauksiin liittyvien perusasioiden tunnetuksi tekeminen. Kolmanneksi toimintaohjelmalla pyritään luomaan pysyviä rakenteita tyttöjen ympärileikkauksien estämiseksi. Neljänneksi sillä yritetään tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Ja viidenneksi toimintaohjelman osatavoitteena on ympärileikkausilmiön tutkiminen. Ohjelma on aikataulutettu vuosille , jona aikana tyttöjen ympärileikkauksien ehkäisyn tulisi vakiintua osaksi maahanmuuttajia koskevaa seksuaali- ja lisääntymispalveluja sekä muuta toimintaa. (Koukkula ym. 2014, 8; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012, 3.) Keväällä 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman (FGM) väliarvioinnin. Väliarviointi toteutettiin kyselyllä suunnitelmien mukaisesti helmikuussa Väliarvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten toimintaohjelma on saavuttanut eri kohderyhmät ja minkälaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty toimintaohjelman toteuttamiseksi sellaisissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa asui eniten maahanmuuttajia. Väliarvioinnissa selvisi, että maahanmuuttajien kohtaaminen on arkipäivää sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Kyselyn mukaan yli 70% ammattihenkilöstä kertoi kohdanneensa tyttöjen ympärileikkauksiin liittyviä asioita omassa työssään. Maahanmuuttajaryhmien edustajien mukaan tyttöjen ympärileikkaukset ovat vähentyneet, koska yhteisöt ovat alkaneet reagoida ympärileikkauksien aiheuttamiin ongelmiin. Väliarvioinnin tulosten mukaan toimintaohjelman tunnettavuutta tulee kuitenkin edelleen lisätä, erityisesti täydennyskoulutuksen ja tiedottamisen avulla. Ehkäisevää työtä tulee edelleen kehittää yhteistyössä eri tahojen kanssa. (Koukkula ym. 2014, 3-24.)

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN TUOTTAMAT KATEGORIAT TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUKSEN PUHEEKSI OTTAMISEN YHTEYDESSÄ

LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN TUOTTAMAT KATEGORIAT TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUKSEN PUHEEKSI OTTAMISEN YHTEYDESSÄ LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN TUOTTAMAT KATEGORIAT TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUKSEN PUHEEKSI OTTAMISEN YHTEYDESSÄ Jaana Annikki Kortesniemi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön

Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön 3.11.2015 Julia Kuokkanen L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Helsinki Puh. (09) 329 6011

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari 12.9.2014 Lapsella on oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsille tärkeät ihmisoikeudet. Sopimus hyväksyttiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot