Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ

Transkriptio

1 Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ Loppuraportti Marja Tuononen ProAgria Uusimaa

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAVOITTEET HANKKEEN TOIMINTA AIKATAULU RAVINNETASELASKENTA Taustaa ja tavoitteet Laskennan toteutus Taseaineiston käsittely ja luokittelu Tulokset Ravinnetaselaskennan kehittäminen MAATILOJEN OMAVALVONTAOHJELMA Tavoitteet ja taustaa Omavalvontaohjelman sisältö...6 A. Ravinnetaselaskenta... 7 B. Viljelijäkysely ympäristötuista... 7 C. Maatilojen itsearvioinnin kehittäminen... 8 D. Maan rakenteen arviointimenetelmän kehittäminen Omavalvontaohjelman kehittäminen tulevaisuudessa KOULUTUKSET JA RETKET HANKKEEN TIEDOTUS INDIKAATTORIT RISTIINKYTKENTÄ MUIHIN OSAHANKKEISIIN TOIMIJAVERKOSTO OSAHANKKEEN YHTEENVETO KIRJALLISUUTTA LIITTEET Uusimaa ry 2 (22)

3 1 JOHDANTO Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä hanke on Karjaanjoki Life-hankkeen 4. osahanke. Hanketta rahoittavat Euroopan komission ympäristörahaston lisäksi Lohjan ja Karkkilan kaupungit, Vihdin, Nummi- Pusulan ja Karjalohjan kunnat sekä ProAgria Maaseutukeskusten liitto. Osahankkeen vastuullinen toimija on ollut Lohjan kaupunki ja hankkeen toteuttajana ProAgria Uusimaa ry ( saakka ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus ry). ProAgria Uusimaan kasvinviljelyagronomi Marja Tuononen on vastannut hankkeen suunnittelusta ja tiedotuksesta. Suunnittelusta ja käytännön toimista on vastannut kasvinviljelyagrologi Arto Santapukki. Ravinnetaseohjelman kehittämisestä on vastannut kehityspäällikkö Pertti Savela ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta. Hankkeen kohderyhmänä olivat Karjaanjoen vesistön valuma-alueen maatilat ProAgria Uusimaa ry:n toimialueella. Tärkeimpiä alueita olivat Vihtijokilaakso, Vanjokilaakso ja Karstunlahti. 2 TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteena on ollut toimia vesistökuormituksen hallinnassa valtakunnallisena esimerkkihankkeena maatalous- ja ympäristöneuvonnalle, viljelijöille ja muille sitä tarvitseville tahoille. Edelleen tavoitteena on ollut vähentää peltoviljelyn ravinnehuuhtoumia tarkennetun viljelyn keinoin sekä parantaa ravinteiden hyödyntämistä. Yhtenäisen viljelysuunnittelu- ja ravinneseurantaohjelman tavoitteena on ollut myös vähentää ja rationalisoida tiloilla suunnitteluun käytettävää työmäärää ja -aikaa. Lisäksi hankkeen toisena päätavoitteena on ollut kehittää ja luoda malli maatilojen ympäristönhoidon omavalvontaohjelmaksi, jota viljelijät voisivat käyttää omilla tiloillaan. Lisäksi tavoitteena on ollut luoda toimiva toimijaverkosto, johon kuuluu paikallis- ja julkishallinnon eri viranomaistahot (ympäristö- ja maatalousviranomaiset), neuvontajärjestöt sekä luonnollisesti viljelijät ja niiden etujärjestöt. 3 HANKKEEN TOIMINTA 3.1. AIKATAULU Hanke käynnistyi rahoituspäätöksen varmistumisen myötä. Tällöin hankkeelle valittiin työntekijät sekä maataloustyöryhmän jäsenet. Maataloustyöryhmän kanssa hyväksyttiin hankkeen toimintasuunnitelma ja päivitettiin aikataulut. Marraskuun alussa 2001 lähetettiin noin 350 viljelijöille tiedotuskirjeet ja esitteet hankkeeseen osallistumisesta. Hankkeen toiminta ja niiden aikataulu on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Hankkeen aikataulu Tehtäväkuvaus Alkoi Päättyi Esiselvitys ja kohdetilojen valinta 9/2001 1/2002 Alustavien tietojen syöttäminen tietokantaan (MKL) Tilojen Wisu-viljelysuunnitelmat valmiit 1/2002 5/2002 Tilakohtaiset maasto- ja haastattelukäynnit tehty 6/2002 9/2002 Alustavat ravinnetaselaskelmat tehty/ Lohkokirjanpidon tarkistus ja ravinnetaseet 8/2002 5/2003 laskettu Hankkeen väliraportointi Lisämaastoselvitykset tehty * * Ravinne- ja vedenlaatu mittaukset tehty * * Ravinnetaseohjelman kehittäminen 9/ /2004 Omavalvontaohjelman kehittäminen 9/ /2004 Uusimaa ry 3 (22)

4 3.2. RAVINNETASELASKENTA Taustaa ja tavoitteet Tarkennettu ravinteiden seuranta peltoviljelyssä hanke alkoi Karjaanjoen vesistön valuma-alueella syksyllä Hanke on jatkoa Kestävä maatalous Vantaanjoella hankkeessa vuosina aloitetulle lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskennan kehittämistyölle. Tutkimuksissa on todettu, että ravinnekuormituksen vähentäminen on tehokkainta ja edullisinta jo pellolla mm. lannoitusmääriä alentamalla tai käyttämällä peltolohkoittain oikeaa lannoitetasoa suhteessa lohkon ravinnemäärään tai satotavoitteeseen. Kestävä maatalous Vantaanjoella hankkeessa laskettiin 130 tilalle ravinnetaseita 2-4 peräkkäiselle vuodelle Sirkula-ohjelmalla. Lohkokohtainen ravinnetaselaskenta todettiin hyvinkin käyttökelpoiseksi menetelmäksi seurata lohkoille annettujen ja sieltä sadon mukana poistettujen ravinteiden määriä. Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito tehtiin eri ohjelmalla kuin ravinnetaselaskelma, vaikka niissä käytettiin samoja lähtötietoja. Viljelysuunnittelusta irrallista ravinnetaselaskentaa pidettiin työläänä, kun pelkästään lannoitussuunnitteluun ja lohkokirjanpidon täydentämiseen meni keskimääräisellä tilalla useita tunteja. Hankkeen loppuraportissa todettiin yksiselitteisesti, että tarvitaan sellainen ravinnetaseohjelma, jossa viljelyn suunnittelu ja seuranta voidaan yhdistää. Tarkennettu ravinteiden seuranta peltoviljelyssä hankkeessa tavoitteena onollut hyödyntää ja kehittää eteenpäin jo käytössä olevia menetelmiä ja niiden tuloksia eli liittää peltotaselaskenta ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ylläpitämään Wisu-viljelysuunnitteluohjelmaan ja testata ohjelman toimivuutta käytännössä. Ravinnetase voidaan laskea lohkokirjanpidon tiedoilla helposti muutamassa minuutissa. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että ravinnetaselaskennan tulokset voidaan huomioida seuraavan vuoden suunnittelussa. Hankkeesta tiedotettiin Karjaanjoen vesistön valuma-alueella pääasiassa Vihdin ja Lohjan noin 300 viljelijälle kirjeitse sekä kahdella tiedotustilaisuudella. Tavoitteena oli saada mukaan noin 40 tilaa tai 800 kasvulohkoa. Kasvulohkotavoite toteutui yli odotusten, sillä hankkeeseen mukaan lähti 33 viljelijää, joiden tilakoko oli yhteensä yli 2000 hehtaaria ja kasvulohkoja oli 933. Tilakoko vaihteli kahdeksasta hehtaarista 250 hehtaariin. Hankkeeseen ilmoittautui mukaan noin 10 % alueen tiloista, joista 19 oli Vihdistä, 12 Lohjalta ja kaksi Nummi-Pusulasta. Tuotantosuunnittain tilat jakaantuvat seuraavasti: kasvintuotanto 21, sikatalous 5, maidon- tai lihantuotanto 5 ja sekatiloja Laskennan toteutus Ravinnetaseet laskettiin 33 mukaan tulleelle tiloille ProAgria Maaseutukeskusten Liiton Wisu-ohjelmalla (Wisu 32 v. 2.2). Ravinnetaselaskentaa varten maatiloille laadittiin keväällä 2002 viljely- ja lannoitussuunnitelmat noudattaen ympäristötuen suosituksia ja ottaen huomioon fosforin tasausvaiheet ja tilan satotaso. Viljelysuunnitelman yhteydessä annettiin ohjeita, miten satomääriä tulisi arvioida mahdollisimman tarkasti, jotta ravinnetaselaskenta olisi mahdollisimman luotettava. Talven aikana tiloille täydennettiin lohkokirjanpidot sato- ja kasvinsuojelutietoineen. Lohkokirjanpitotietojen perusteella tiloille laskettiin ja tulostettiin lohkokohtaiset peltotaseet ja hyväksikäyttöprosentit sekä molemmista tilakohtainen keskiarvo. Typen ja fosforin hyväksikäytöstä annettiin tiloille lohkokohtainen sanallinen tulkinta. Uusimaa ry 4 (22)

5 Taseaineiston käsittely ja luokittelu Wisu-ohjelmalla ei voitu vertailla eri tilojen tietoja keskenään. Kokonaisyhteenvetoa ja tilojen välistä vertailua varten tilojen laskentatiedot lähetettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ylläpitämään valtakunnalliseen Lohkotietopankkiin, jonka avulla voidaan tehdä erilaisia vertailuja taseaineistosta. Lohkotietopankki mahdollistaa myös eri alueilla tehtyjen taselaskelmien vertailun. Taseaineistosta tehtiin vertailua mm. viljavuusanalyysin tietojen (maalaji, multavuus, ph, fosfori, kalium, kalsium, magnesium) mukaan sekä viljavuusluokittain että kasveittain ja tutkittiin lisäksi mm. kylvöpäivän ja lannoitusjärjestelmän vaikutusta satoihin ja taseisiin. Tuusulanjärven alueella tehtiin syksyllä 2002 ravinnetaselaskelmia vuoden 2002 ja 2001 viljelytiedoista Wisu-ohjelmalla. Karjaanjoen valuma-alueen tasetietoja verrattiin Tuusulanjärven valuma-alueella vuonna 2002 tehtyihin ravinnetaselaskelmiin. Yhteenvetoa varten ajettiin sekä kilokohtaisia taseita että hyväksikäyttöasteita. Ravinnetaselaskennan tuloksista ja ohjelman kehittämisestä on tehty yhteenvetoraportti (Tuononen ja Santapukki 2005) Tulokset Keskimääräinen typpilannoitusmäärä oli viljoilla 108, öljykasveilla 112, heinänurmilla 53 ja säilörehunurmilla 118 kg/ha. Typpeä annettiin eniten kevätvehnälle tarkennetussa lannoituksessa (131 kg/ha) ja vähiten kauralle (85 kg/ha) perustasolla. Tarkennetulla lannoitustasolla viljoille ja öljykasveille annettiin typpeä keskimäärin 12 kg/ha enemmän kuin perustasolla. Nurmien lannoitustasoissa oli suuremmat erot. Tarkennetussa lannoituksessa sekä kuivaheinä- että säilörehunurmet saivat kg/ha enemmän typpeä kuin perustasossa. Vuonna 2002 Karjaanjoen valuma-alueella viljan satotaso jäi suhteellisen alhaiseksi, keskimäärin kg/ha ja öljykasvien kg/ha. Kuivaheinän satotaso oli kg/ha ja säilörehun kg/ha. Suurimmat keskisadot olivat syysvehnällä (4 798 kg/ha) ja alhaisimmat rukiilla kg/ha. Eri lannoitustasojen välillä suurimmat erot olivat mallasohralla, yli 1100 kg/ha. Tarkennetulla lannoituksella ei välttämättä saatu määrällisesti suurempaa satoa vaikka typpilannoitus olikin lähes poikkeuksetta suurempi kuin perustasolla. Öljykasvi- ja viljasadon mukana typpeä poistui keskimäärin 60 kg/ha, eniten syysvehnälohkoilta (96 kg/ha) ja vähiten syysruis- ja mallasohralohkoilta (n. 40 kg/ha). Nurmisadon mukana typpeä poistui kg/ha. Syys- ja kevätvehnää lukuun ottamatta typen poisto sadon mukana oli tarkennetulla lannoituksella suurempi kuin perustasolla. Kuitenkin typpiylijäämä oli keskimäärin suurempi tarkennetulla tasolla, kevätvehnällä jopa yli kaksinkertainen perustasoon verrattuna. Viljoilla ja öljykasveilla typen hyödyntäminen jäi välttävälle ja tyydyttävälle tasolle. Vilja- ja öljykasvisadossa typestä hyödynnettiin vain hieman yli puolet, kun normaalina vuosina viljat ottavat annetusta typestä jyväsatoon noin 70 %. Typen hyödyntämiseen vaikuttivat ennen kaikkea sääolosuhteet, kylvökauden rankkasateet ja keskikesän kuivuus. Nurmet hyödynsivät hyvin niille annetun typen. Kuivuuden takia vähennettiin suunniteltua typpilannoitusta. Fosforilannoitus oli hyvin maltillista. Lannoitusjärjestelmästä riippumatta fosforia annettiin viljoilla alle perustason salliman määrän, keskimäärin 13 kg/ha. Nurmien lannoitukseen käytettiin pääasiassa Suomen salpietaria, mikä alensi nurmien keskimääräistä fosforilannoitusmäärää. Tilan fosforilannoituksesta ei saada välttämättä oikeata kuvaa yhden vuoden tarkastelujaksolla, sillä ympäristötukeen sitoutunut tila voi tasata fosforilannoitusta neljän vuoden aikana. Monilla Karjaanjoen valuma-alueen tiloilla vuosi 2002 oli fosforin tasauksessa neljäs vuosi ja se vaikutti varmasti vuoden fosforilannoitukseen. Niukasta lannoituksesta johtuen fosforitaseet olivat hyviä, ylijäämät olivat viljoilla keskimäärin 2 3 kg:n luokkaa ja öljykasveilla 1-6 kg alijäämäisiä. Viljoista syysvehnä pärjäsi parhaiten, perustasolla tase oli viisi ja tarkennetulla tasolla kaksi Uusimaa ry 5 (22)

6 kiloa alijäämäinen. Kevätvehnällä, rukiilla ja rehuohralla tarkennetussa tasossa fosforin hävikit olivat suuremmat kuin perustasolla. Viljoilla ja öljykasveilla fosforin hyödyntäminen oli keskimäärin hyvällä (n. 80 %) ja erittäin hyvällä tasolla (yli 110 %) Ravinnetaselaskennan kehittäminen Wisun peltotaselaskenta toimi hankkeessa virheettömästi. Ohjelmassa ei kuitenkaan laskentavaiheessa ollut kaikille kasveille vielä ravinnetietoja ja tulosteet olivat osin puutteellisia. Peltotaselaskenta kaipaa myös edelleen kehittelyä. Peltolohkoja, joilla on käytetty vain mineraalilannoitteita, ei pitäisi lainkaan vertailla peltolohkojen kanssa, joilla käytetään karjanlantaa. Karjanlantaa saaneille lohkoille pitäisi ainakin typentase laskea sekä liukoisen että kokonaistypen osalta erikseen. Tulevaisuudessa pitäisi saada valtakunnallisesti samoilla periaatteilla toimivia ravinnetaseohjelmia, jotta taseiden keskinäinen vertailu olisi mahdollista. Tulosten arviointiin pitäisi saada myös valtakunnallisesti yhteneväiset tulkintaohjeet, jossa eri kasveille, maalajeille ja multavuuksille olisi omat taulukot. Tämän jälkeen voitaisiin ohjelmiin liittää myös yhtenäinen sanallinen tulkinta ravinnetaseista. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton karjan Matu-ruokintasuunnitelmaohjelmalla voi laskea karjan taseen. Tulevaisuudessa pelto- ja karjataseen laskenta on tarkoitus yhdistää samaan ohjelmaan, jolloin voidaan laskea myös koko tilaa koskeva porttitase. Vertailulaskelmat voidaan tehdä lohkotietopankissa. 3.3 MAATILOJEN OMAVALVONTAOHJELMA Tavoitteet ja taustaa Osahankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää ja luoda malli maatilan ympäristönhoidon omavalvontaohjelmaksi, jonka avulla viljelijät voisivat entistä paremmin tarkkailla ympäristön tilaa maatilallaan. Tavoitteena oli että omavalvontaohjelma koostuisi erilaisista tilalla tehtävistä laskelmista ja toimenpiteistä, joiden avulla viljelijät itse pystyisivät seuraamaan viljelytoimien vaikutusta ympäristöön ja esimerkiksi suhteessa vaadittuihin ympäristötukiehtoihin. Ympäristönhoidon puolella ei ole ollut yhtenäistä menetelmää, jolla mitata eri ympäristötoimenpiteiden vaikutuksia. Ensimmäisellä Suomen maatalouden ympäristötukikaudella vuosina kaikille maatalouden ympäristötukeen sitoutuneille tiloille piti laatia ympäristönhoito-ohjelma, joka sisälsi kattavan tarkastelun tilan ympäristönhoitoon. Ympäristönhoito-ohjelmien laadinnasta vastasivat koulutetut Maaseutukeskusten neuvojat sekä yksityiset konsultit. Nykyisellä ympäristötukikaudella vastaavaa päivitystä ei tarvinnut tehdä. Ympäristöasioiden painopisteet kuitenkin muuttuvat tiedon lisääntyessä ja toisaalta tiloilla tapahtuu muutoksia, joten jonkinlainen ympäristöasioiden päivitys aika ajoin olisi paikallaan. Edellä mainittu ympäristönhoito-ohjelman päivitys on suuritöinen ja vaati ulkopuolisen konsultin. Omavalvonta on eri yrityksissä nykyaikaa ja siksi maatiloillekin mietittiin vastaavaa ainakin osin omatoimista ympäristönhoidon seurantajärjestelmää Omavalvontaohjelman sisältö Omavalvontaohjelman suunnittelemiseksi ProAgria Uusimaan neuvojista koottiin syksyllä 2001 työryhmä, johon kuului kasvinviljely-, kotieläin- ja ympäristöneuvojia. Ryhmän mietintönä omavalvontaohjelman poh- Uusimaa ry 6 (22)

7 jaksi nousi idea kalenterista. Tavoitteena oli tehdä ympäristötukikauden ajaksi ns. Talonpojan ympäristökalenteri, johon olisi koottu muistilista vuodenaikaan ja ympäristötukikauteen liittyvistä viljelijöiden velvoitteista ja myös tietoa, miten asiat voidaan hoitaa. Talonpojan ympäristökalenterin pohjaksi otettiin ympäristötuen nykyiset vaatimukset, joiden lisäksi oli tarkoitus paneutua enemmän ravinnetaselaskentaan, pohjavesialueisiin, peltojen kaltevuuksiin, ojitukseen, maan rakenteeseen, kalkitukseen, jätevesiasioihin sekä nitraattiasetukseen. A. Ravinnetaselaskenta Ravinnetaselaskentaa pidettiin oleellisena osana Maatilojen omavalvontaa. Säännöllisellä ravinnetaselaskennalla tila voi seurata, mihin suuntaan tilalla ravinteiden hyödyntämissä mennään. Yhden vuoden ravinnetaselaskennan tulosten tarkastelulla ei voi tehdä suuria johtopäätöksiä ravinnehävikeistä. Vasta kolmen neljän vuoden lohko- tai tilakohtaisten keskiarvojen perusteella voidaan nähdä hyödyntävätkö kasvit niille annetut ravinteet vai onko tilalla vuotokohtia, jotka vaativat lannoituksen tarkentamista. Luotettavan tuloksen saamiseksi monen peräkkäisen vuoden ravinnetaselaskenta ei ole ulkopuolisen toimesta mahdollista, vaan se vaatii viljelijöiltä jatkossa omatoimisuutta. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää toimiva viljelysuunnittelu- ja seurantaohjelma, jota viljelijöiden olisi helppo käyttää seurantavälineenä. B. Viljelijäkysely ympäristötuista Tavoitteena oli ottaa myös viljelijät mukaan suunnitteluun ja siksi päätettiin tehdä viljelijöille kysely edellisen ja nykyisen ympäristötukikauden jälkiseurannasta eli mitä hyvää ja huonoa ympäristötukijärjestelmä on tuonut tullessaan ja samalla tarkastaa, onko nykyisen tukikauden vaatimukset tiloilla hoidettu. Tavoitteena oli myös antaa viljelijöille ympäristöneuvontaa ja opastaa mm. maan rakenteen havainnointia. Hanke päätti tehdä kesällä 2002 maatiloille maastokäynnin, jonka yhteydessä Karjaanjoen valuma-alueen maatiloilla tehtiin Maatalouden ympäristötukijärjestelmän mielipidekysely. Tilakohtaiset haastattelut tehtiin 33 tilalle Vihdissä, Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. Viljelijäkyselyn yhteydessä tiloilla myös tarkastettiin agrologi Juha Simolan laatiman ympäristötuen tarkistuslistan avulla, miten tilat ovat täyttäneet ympäristötuen tukiehdot ja annettiin niiden täyttämiseen neuvontaa. Tarkistuslista on tämän raportin liitteenä (Liite 1.). Kyselyn tavoitteena oli selvittää alueen viljelijöiden mielipiteitä siitä, miten ympäristötuen velvoitteet ovat vaikuttaneet ympäristöön ja toisaalta tilan talouteen. Edelleen viljelijöitä pyydettiin nimeämään mielestään hyödyllisimmät ja toisaalta haitallisimmat/huonoimmat ympäristötuen velvoitteet. Perusteluista saatiin hyödyllistä tietoa siitä, mitä käytännön ongelmia tiloille on velvoitteista aiheutunut ja miten niihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Kyselyssä kartoitettiin lisäksi tiloilla voimassaolevat erityisympäristösopimukset tai erityisympäristötukijärjestelmään soveltuvat kohteet. Samalla selvitettiin syitä, miksi tila ei ole hakenut erityisympäristötukea, vaikka tilalta mahdollinen kohde olisi löytynyt. Lopuksi viljelijöiltä pyydettiin kommentteja ja selkeitä ehdotuksia siitä, mitä viljelijöitä kiinnostavia tai ympäristön suojelua edistäviä korvattavia velvoitteita ympäristötukijärjestelmän jatkossa tulisi sisältää. Tiloilla tehdystä ympäristötukikyselystä on tehty julkaisu (Tuononen, Marja & Santapukki, Arto 2004), joka luovutettiin keväällä 2004 ympäristötuen seurantatyöryhmälle. Viljelijäkyselyn mukaan ympäristötuen perustukijärjestelmää pidettiin periaatteessa ja varsinkin yhteiskunnan kannalta hyvänä. Varsinkin tukijärjestelmän suunnitelmallisuutta, pakollista viljavuustutkimusta, viljelysuunnitelmaa ja lohkokirjanpitoa, arvostettiin. Useimmat pitivät kasvinsuojeluruiskun testausta parhaana ympäristötuen velvoitteena sekä ympäristön että tilan talouden kannalta. Pientareita ja suojakaistoja pidettiin myös ympäristön kannalta hyvänä ratkaisuna, mutta niiden leveyttä muuttamista tarpeen mukaan pidettiin toivottavana. Suurin osa viljelijöistä koki ympäristötukijärjestelmän aivan liian byrokraattisena ja viljelijän oikeusturvaa loukkaavana, jopa poliisijärjestelmänä. Järjestelmän heikkouksiin luettiin myös pientareiden ja suojakaisto- Uusimaa ry 7 (22)

8 jen hoito/hoitamattomuus, lannoitustason valinnan sitovuus, lantalaohjeistuksen tulkintojen ristiriitaisuus sekä lannanlevitysaikojen ja määrien ohjeistuksen sekavuus. Lisäksi tukijärjestelmän valvontaan toivottiin huomautuskäytäntöä ennen sanktiointia. C. Maatilojen itsearvioinnin kehittäminen Maatilojen omavalvontaohjelman ja Talonpojan ympäristökalenterin laajentamisesta valtakunnalliseksi keskusteltiin alustavasti ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kanssa syksyllä ProAgria Maaseutukeskusten Liitto oli kuitenkin aloittanut tahollaan jo suunnitella maatilojen itsearviointia varten MaatilaMittaritlomakesarjaa, joka piti sisällään jo monia juuri omavalvontaohjelmaan suunniteltuja osasia kuten maan rakennetta ja ravinnetaseisiin liittyviä asioita. Hankkeen edetessä osahankkeen hankesuunnitelma omavalvontaohjelman osalta siis muuttui. Oman Talonpojan ympäristökalenterin ja omavalvontaohjelman suunnittelusta luovuttiin. Hankkeessa päädyttiin tekemään yhteistyötä siten, että hanke osallistuisi MaatilaMittarit-lomakesarjan suunnitteluun. ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta yhteistyössä olivat Maatilamittareiden osalta kehityspäälliköt Sari Peltonen ja Hannu Seppänen. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto on julkaissut loppuvuodesta 2003 MaatilaMittarit-itsearviointilomakkeet neuvojakäyttöön. Lomakkeiden suunnittelussa hankkeen työryhmä on ollut vahvasti mukana erityisesti ympäristön ja kasvinviljelyn arvioinnin osalta. Lomakkeita löytyy seuraavista aiheista, joista Viljanviljelyn ja Maatilan ympäristön arviointilomakkeet ovat tämän raportin liitteenä: o Johtamisen arviointiin o Kasvinviljelyn arviointiin o viljanviljely (Liite 4.) o kotieläintilan kasvinviljely o luomu viljanviljely o luomu kotieläintilan kasvinviljely o Kotieläintuotannon arviointiin o maidontuotanto o sianlihan- ja porsastuotanto o naudanlihantuotanto o Maatilan ympäristön arviointiin (Liite 5.) Itsearviointilomakkeiden tavoitteena on löytää maatilan johtamisen, tuotantoprosessien ja ympäristön sekä maisemanhoidon vahvuudet ja kehittämiskohteet. Ja lisäksi niillä voidaan osoittaa myös neuvonnan vaikutuksia tilatasolla. Maatilan itsearviointia voidaan käyttää kehittämiskohteiden löytämiseksi kehityskeskusteluissa, koulutuksissa ja neuvontakäynneillä niin, että kaikille esitetään johtamiseen ja ympäristöön liittyvät kysymykset ja lisäksi tuotantosuunnan mukaiset lisäkysymykset. Kysymykset on pisteytetty ja tulokset kirjataan tilatasolla prosentteina maksimista aihekokonaisuuksittain. D. Maan rakenteen arviointimenetelmän kehittäminen 1990-luvun lopulla peltojen tiivistyminen oli noussut maatalouden yhteiseksi huolenaiheeksi. Maan rakenne ja sen hoito nousi tärkeäksi osaksi suomalaista maatalouden ympäristönhoitoa. Maan rakenneasiat nostettiin tärkeimmäksi teemaksi mm. viljelijöiden ympäristökoulutuksissa. Tutkimusmäärärahoja suunnattiin runsaasti maan rakenteen hoidon puolelle. Neuvonnalla ei kuitenkaan ollut mitään helppokäyttöisiä menetelmiä arvioida maan rakennetta ja pellon tiivistymisherkkyyttä tiloilla. Luomupuolella oli ollut vuosia käytössä Saksasta tuotu idea Lapiodiagnoosista, jota haluttiin yleistää myös tavanomaiseen tuotantoon havainto- ja apuvälineeksi. Uusimaa ry 8 (22)

9 Maan rakenteen arviointiin liittyvissä asioissa hanke teki myös yhteistyötä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kanssa. MaatilaMittarit-lomakesarjan lisäksi ProAgria Maaseutukeskusten Liitolla oli nimittäin suunnitteilla maan rakenteen arviointiin lisäksi oma arviointilomakkeisto, jonka suunnitteluun ja testaukseen kaivattiin neuvojakentän apua. Kehityspäällikkö Kaisa Tolosen kanssa sovittiin, että hanke tarjoaa heille suunnittelu- ja testausapua mm. tiloilla. Maan rakenteen arviointia varten Kaisa Tolosen kanssa suunniteltiin keväällä 2002 kaksi lomaketta: pellon kunnon havaintolomake (Liite 4.) ja Pellon tiivistymisherkkyyden arviointi (Liite 5.). Kysymyssarjoina oli pohjana lapiodiagnoosin havaintotiedot, joita täydennettiin pellon käyttöhistorialla, viljavuustiedoilla ja pellolla käytetyillä koneistuksella. Tiloille tehtiin kasvukauden 2002 aikana maastokäynti, jossa testattiin uusia maan kunnon havaintolomakkeita. Pelloille kaivettiin lapiolla kahteen tai kolmeen hyvään ja huonoon kohtaan testikuoppia, joista analysoitiin mm. kosteuden jakautumista, juuriston tiheyttä, mururakennetta jne. Viljelijää opastettiin maan kunnon arvioinnissa ja valistettiin mm. työtapojen merkityksestä maan hyvän rakenteen säilyttämisessä ja tiivistymisen ehkäisyssä. Lisäksi viljelijöille annettiin muutakin viljelyyn liittyvää neuvontaa mm. viljelijöiden ympäristötukitietoutta vahvistamalla ja valistamalla viljelijöitä maan rakenteen merkityksestä ravinnehuuhtoumien ehkäisyssä. Muutamaa viljelijää lukuun ottamatta maan rakenteen arviointi lapiodiagnoosia käyttäen oli viljelijöille täysin vierasta. Viljelijät pitivät maan rakenteen arviointia hyvin mielenkiintoisena mutta työläänä menetelmänä seurata maan rakennetta. Kesän kokemusten jälkeen tiloilta saadut kokemukset kerättiin yhteen ja toimitettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liittoon Kaisa Toloselle, jonka kanssa lomakkeita muokattiin talven aikana Omavalvontaohjelman kehittäminen tulevaisuudessa Hankkeessa ei saatu kehitettyä Maatiloille valmista omavalvontaohjelmaa, mutta saatiin kokeiltua ja testattua erilaisia osasia mitä ohjelmaan voisi liittyä. Käsitteenä omavalvontaohjelma on laaja ja ympäristöasioissa painotukset muuttuvat varsin nopeasti säädösten muuttuessa ja uusien tutkimustulosten myötä. Näin ollen jonkun tiukan omavalvontajärjestelmän luominen tuntui vaikealta ja melkein mahdottomaltakin. Tärkeää on kuitenkin, että viljelijöiden tietoisuus ja ymmärrys ympäristöasioita kohtaan kasvaa, sillä sitä myötä tiloilla tehdään myös ympäristön tilaa edistäviä toimenpiteitä oma-aloitteisesti. Jatkuva ylhäältäpäin annettu määräys tai sääntö ei yleensä johda toivottuun lopputulokseen. Hankkeen aikana kehitetyt ja testatut menetelmät jäivät kuitenkin elämään monella tapaa. Ravinnetaselaskennan osalta hankkeen tavoite oli saada peltotaselaskenta toimimaan Wisu-ohjelmassa. Sen lisäksi ohjelma täydentyi maaliskuussa 2003 myös porttitaselaskennalla. Samaan aikaan Karjaanjoki Life-hankkeen lisäksi uudella Wisun ravinnetaseohjelmalla on laskettu ravinnetaseita Tuusulanjärven alueella Keski-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Lisäksi peltotaseet on laskettu normiarvoin useiden satojen tilojen aineistoille vuosien lohkotietopankkiaineistoissa. Edellä mainittuja peltotasetuloksia analysoidaan tällä hetkellä esim. MTT:n mallasohran elinkaariprojektin (MOKE) puitteissa. Ohjelmistoa suunnitellaan käytettävän myös ProAgria Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen ja MTT/Ruukki yhteishankkeessa, jossa lasketaan Keski-Pohjanmaan maitotilojen peltotase-, maidontuotannon kauppatase-, ruokinnan ravinnetase- ja lantatasetuloksia. MaatilaMittarit lomakesarjan osalta ProAgria Uusimaan neuvojat käyttävät lomakkeita mm. TilaTutkainkehittämishankkeessa maatilan kehityskeskustelun pohjana. Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä Uusimaa ry 9 (22)

10 hankkeen 33 maatilasta kahdeksan on mukana myös TilaTutkain-hankkeessa, joten heille myös käytännössä testataan Maatilojen itsearviointilomakkeita. Maan rakenteen arviointimenetelmien kehittäminen on jatkunut edelleen. Vuoden 2003 lopussa ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ja MTT:n maaperätutkimusyksikkö aloittivat yhteisen Tilalla tapahtuva maan laadun arviointi pilottihankkeen. ProAgria Uusimaa ry:n Marja Tuononen on mukana hankkeessa kokeilemassa testisarjaa neljän muun Maaseutukeskuksen kanssa. Hankkeessa kokeillaan tilamittakaavassa erilaisia maan laadun arviointimenetelmiä. Maatiloilla mm. mitataan maahengitystä ja pohjamaan vedenjohtavuutta, lasketaan lierojen määriä ja arvioidaan maan rakennetta lapiodiagnoosilla KOULUTUKSET JA RETKET Hankkeen tavoitteena oli lisätä alueiden viljelijöille ympäristönhoitoon liittyvää tietoutta ja edistää eri sidostahojen välistä verkostoitumista. Tavoitteena oli järjestää hankkeen aikana neljä viljelijöille suunnattua koulutustilaisuutta, joissa oli tarkoitus käsitellä mm. ravinnetaseiden laskentaa, erityisympäristötukisopimusten hakua sekä maan rakenteen hoitoa. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, pellonpiennarpäivä ja opintoretki, jotka oli suunnattu koko Karjaanjoen vesistöalueen viljelijöille. Erillistä ravinnetaselaskentakoulutusta ei järjestetty, koska ravinnetaselaskenta on käsitelty yhtenä osana ProAgria Uusimaan viljelijöille suunnatussa Wisu-koulutuksissa, joita järjestetään vuosittain pari kolme eri puolilla maakuntaa. Erityisympäristötukiin liittyvää koulutusta on järjestetty erityisympäristötuen koulutusvaroilla, joten erillistä hankkeen järjestämään koulutusta ei katsottu välttämättömäksi. Hanke järjesti Opintoretken Säkylään ja Yläneelle. Retkellä tutustuttiin suorakylvöön, erityisympäristötukikohteisiin sekä maatalouden jätevesiratkaisuihin. Samalla kuultiin mitä Pyhäjärvi-projektissa on saatu aikaan. Retkelle osallistui 47 henkilöä. Maatalouden tutkimuskeskuksen eli Vakolan pelloilla Vihdissä järjestettiin Pellonpiennarpäivä Tilaisuudessa perehdyttiin kasvuvaiheiden seurantaan, seurattiin rikkakasvi- ja tautitilannetta sekä arvioitiin mahdollista torjuntatarvetta. Maan kunnon arviointia tehtiin lapiodiagnoosin avulla. Tutkija Hannu Mikkola esitteli laitoksessa meneillään olevia tutkimushankkeita mm. suorakylvökokeita. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 25 henkilöä. Tilaisuudesta tiedotettiin Uudenmaan Maaseutukeskuksen ja KARJAANJOKI LIFEn nettisivuilla ja lisäksi Vihdin, Lohjan ja Nummi-Pusulan viljelijöille lähetetyillä kirjeillä sekä paikallislehdissä HANKKEEN TIEDOTUS Hankkeesta tehtiin syksyllä 2001 viljelijäesite, jota jaettiin viljelijöille ja muille siitä kiinnostuneille. Tiedotuskirjeitä lähetettiin yhteensä 350 viljelijälle 2 3 kertaa. Kirjeissä tiedotettiin hankkeeseen osallistumisesta ja hankkeen järjestämästä retkestä ja koulutustilaisuuksista. Hankkeesta on tehty tiedotteita Maaseutukeskuksen intranet ja internet-sivuilla (5 kpl). Viljelijäkoulutustilaisuuksissa ja retkillä on kerrottu hankkeesta (noin 15 tilaisuutta). Viljelijöille ja lehdistölle on pidetty yhteensä viisi tiedotustilaisuutta. Ensimmäiset kaksi tilaisuutta pidettiin marraskuussa 2001 Vihdissä ja Lohjalla hankkeeseen osallistumisen aktivoimiseksi. Maatalousosahanke esittäytyi koko hankkeen yhteisessä seminaarissa joulukuussa Lehdistö oli kutsuttu myös pellonpiennarpäivään Heinäkuussa Maatalous- ja metsähankkeen tuloksista pidettiin yhteinen tiedotustilaisuus Lohjalla Kutsilan Valistustalolla syyskuussa Tilaisuudesta tehtiin sekä radio- että TVhaastattelu sekä juttu Länsi-Uusimaahan. Uusimaa ry 10 (22)

11 Lehtijuttuja on ollut mm. Maaseutukeskusten tiedotuslehdessä, Maatilan Pellervossa (valtakunnallinen maatalouslehti) sekä useissa alueen paikallislehdissä. Hankkeen raportit on saatavilla pdf-muodossa Karjaanjoki-Life hankkeen nettisivuilla, jossa kerrotaan hankkeen toiminnasta yleisesti. Tarkempi luettelo hankkeen tiedotuksesta on liitteessä (Liite 6.) 3.6. INDIKAATTORIT Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahankkeen hankesuunnitelmassa asetettiin hankkeelle viisi indikaattoria, jotka ovat toteutuneet seuraavasti: 1) Pienentynyt vesistökuormitus - Ravinnetase ilmaisee pelloilta mahdolliset ravinteiden vuotokohdat, muttei kerro minne ylimääräiset ravinteet joutuvat. Kasveilta pellolle käyttämättä jääneet ravinteet ovat alttiina haihtumiselle, huuhtoutumiselle ja eroosiolle, joten ravinteiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön olisi syytä pyrkiä. - Ravinnetaselaskelmien mukaan ravinnehävikit olivat normaalia isommat, mutta niiden perusteella ei pystytä sanomaan, onko vesistökuormitus suurentunut - Lisäksi yhden vuoden ravinnetaselaskelman perusteella ei muutenkaan voi sanoa, millaiset vaikutukset ravinnehävikeillä on vesistökuormitukseen. Vuoden 2002 sääolosuhteet eivät olleet normaalit vaan kevään rankkasateen ja keskikesän kuivuuden takia. Yhden vuoden tarkastelun sijasta tulisi seurata ravinnetaseita yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan. 2) Mukana olevien maatilojen määrä, joille uusia malleja on sovellettu tai testattu - Hankkeeseen ilmoittautui mukaan yhteensä 33 tilaa - Kaikille tiloille tehtiin ympäristötukikysely ja maan rakenteen arviointilomakkeiden testaus - Ravinnetaseohjelmaa testattiin ja laskelmat laskettiin 31 tilalla - 3) Vesiensuojelua edistävien toimenpiteiden määrä ja laatu - Hankkeen toimivuuden yhtenä mittarina on vesiensuojelua edistävien toimenpiteiden määrä ja laatu, johon voitaneen laskea vuosina Karjaanjoen valuma-alueen kunnissa haetut Maatalouden ympäristötuen erityisympäristötukisopimukset, joiden määrät on koottu taulukkoon 2. Taulukko 1. Haetut erityissopimukset Lohjalla, Vihdissä ja Nummi-Pusulassa vuosina Vihti Lohja Nummi-Pusula Luonnon monimuotoisuuden edistäminen Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito Perinnebiotooppien hoito Maiseman kehittäminen ja hoito Luonnonmukainen tuotanto Lannan käytön tehostaminen Alkuperäisrotujen kasvattaminen ) Toimijaverkoston kokousten ja niihin osallistujien määrä - Maataloustyöryhmän kokouksia pidettiin vuosina yhteensä 12 kpl - Kokouksiin osallistuneita oli yhteensä 97 henkilöä, 7 12 hlöä/kokous Uusimaa ry 11 (22)

12 5) Arviot kuormituksista - Tässä hankkeessa ei tehty kuormitusarviointeja - Rekolaisen ym. (1995) mukaan maataloudesta peräisin oleva vesistökuormitus on kg/ha typpeä ja 0,8 1,7 kg/ha fosforia. Sääolot vaikuttavat kuormitukseen eniten, mutta myös mm. pellon sijainnilla, kaltevuudella, viljelykasvilla ja lannoitusmäärällä on vaikutusta. - Karjaanjoen vesistön valuma-alueen ravinnetaselaskelmissa keskimääräinen viljojen typpiylijäämä oli perustasolla 42 kg ja tarkennetulla tasolla 53 kg. Öljykasvien ylijäämät olivat näitäkin korkeampia. Typpiylijäämät olivat 2 2,5 kertaisia Rekolaisen ym. esittämään arvioon vuotuisesta typpiylijäämästä - Viljoilla ja öljykasveilla fosforin hyödyntäminen oli keskimäärin hyvällä (n. 80 %) ja erittäin hyvällä tasolla (yli 110 %). Keskimääräiset viljojen fosforiylijäämät, perustasolla 2 kg ja tarkennetulla tasolla 3 kg, olivat kuitenkin 2 2,5 kertaisia Rekolaisen ym. esittämään arvioon. Öljykasvien ja nurmien osalta fosforitaseet olivat selvästi alijäämäisiä RISTIINKYTKENTÄ MUIHIN OSAHANKKEISIIN Maatalousosahankkeen tuloksia oli tarkoitus soveltaa kaavasuunnittelutyössä eli osahankkeessa 3. Mustionjokilaakson yleiskaava sekä vesistön kuormitusarvioinneissa eli osahankkeessa 7. Vesistön tilan seurannan kehittäminen. Hankkeen edetessä on todettu, että maataloushankkeen tuloksia ei voida sellaisenaan hyödyntää suoraan kaavatyössä. Vesistön tilan seurannan kehittämishankkeessa ravinnetaselaskelmien tuloksia voidaan käyttää apuna vuotuisten kuormitusmäärien arvioinneissa TOIMIJAVERKOSTO Maatalousosahankkeelle perustettiin Maataloustyöryhmä, johon kutsuttiin alueen kuntien maaseutuelinkeino- ja ympäristöviranomaiset, alueellisen ympäristökeskuksen edustaja sekä maataloustuottajien edustajia ja luonnollisesti paikallisen neuvontajärjestön edustajat. Maataloustyöryhmään kuuluivat: o Eila Lumme, maataloussihteeri, Vihti o Ismo Sainio, maataloussihteeri, Lohja o Auli Nurmi/Riitta Vartio, Maataloussihteeri, Nummi-Pusula o Sanna Maula, maataloussihteeri Karjalohja-Sammatti o Jaana Lehtonen, Ympäristösihteeri, Lohja o Sini-Pilvi Saarnio/Risto Karvonen, Ympäristösihteeri, Vihti o Risto Murto, Karjaanjoki Life, projektipäällikkö o Jorma Vuorela, Nummi-Pusulan Maataloustuottajain yhdistys o Pauli Maaheimo, Lohjan maataloustuottajain yhdistys o Irmeli Ahtela/Ismo Mussaari, Uudenmaan ympäristökeskus o Pertti Savela, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto o Marja Tuononen, ProAgria Uusimaa o Arto Santapukki, ProAgria Uusimaa Ryhmä on kokoontunut tarpeen mukaan 3-4 kertaa vuodessa, koko hankkeen aikana yhteensä 12 kertaa. Maataloustyöryhmän kokouksissa hankkeen vetäjät ovat kertoneet hankkeessa tehtävistä toimenpiteistä. Ryhmä on antanut suunnitelmiin kommentteja ja kehittämisehdotuksia sekä hyväksynyt hankkeen toimintamallin. Maataloustyöryhmässä on keskusteltu hankkeen asioista aktiivisesti ja yhteistä näkemystä hakien. Erityisesti viljelijöiden näkemykset ovat Uusimaa ry 12 (22)

13 olleet arvokkaita puolin ja toisin. Viljelijät ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja antaneet arvokkaita vinkkejä käytännön toteutukseen. Ryhmän kokoonpano on ollut varsin kattava ja ryhmän koko sopiva aktiiviselle ja avoimelle keskustelulle. Osahankkeen asioiden lisäksi kokouksissa käytiin läpi koko hankkeen tilanne lyhyesti sekä tiedotettiin erilaisista maatalous- ja ympäristöasioihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten tukien hausta ja seminaareista. Maataloustyöryhmään oli koottu oleellisimmat maatalouden ympäristönhoitoon liittyvät tahot, jotka saadaan aina tarpeen tullen koolle. 4 OSAHANKKEEN YHTEENVETO Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahankkeen rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan komission ympäristörahaston lisäksi Lohjan ja Karkkilan kaupungit, Vihdin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat sekä ProAgria Maaseutukeskusten liitto. Osahankkeen vastuullinen toimija on ollut Lohjan kaupunki ja hankkeen toteuttajana Pro- Agria Uusimaa ry ( saakka ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus ry). Hanke alkoi syyskuussa 2001 ja päättyi joulukuussa Hankkeen aikana kehitettiin tiloille yhtenäinen viljelyn suunnittelu- ja seurantaohjelma, jonka avulla pystytään seuraamaan kasvien ravinteiden hyödyntämistä kasvulohkoittain. Wisu-ravinnetaseohjelmaa testattiin käytännössä laskemalla 33 tilalle ravinnetaselaskelmat. Laskelmien tuloksia hyödynnettiin antamalla viljelijöille viljelyn suunnitteluun liittyvää neuvontaa. Laskelmien tuloksista ja ohjelman kehittämisestä tehtiin erillinen raportti. Hankkeessa myös kehitettiin ja testattiin maan rakenteen arviointiin ja ympäristönhoitoon liittyviä lomakesarjoja ja opastettiin viljelijöitä maan rakenteen hoidossa. Niiden tavoitteena oli edistää viljelijöiden omaehtoista ympäristöseurantaa. Edelleen viljelijöille tehtiin ympäristötukiin liittyvä viljelijäkysely. Kyselyn tuloksista laadittu raportti esiteltiin ja luovutettiin Maatalouden ympäristötuen seurantatyöryhmälle. Lisäksi hanke antoi ympäristöasioihin liittyvää neuvontaa järjestämällä koko alueen viljelijöille suunnatun opintoretken sekä pellonpiennarpäivän. 5 KIRJALLISUUTTA - Tuononen, Marja., Santapukki, Arto & Savela, Pertti 2005: Ravinnetaselaskelmat Karjaanjoen vesistöalueella ja kasvulohkokohtaisen peltotaselaskentaohjelman toteutus. x s. + y Liites. Karjaanjoki Life, Lohjan kaupunki, Lohja - Tuononen, Marja & Santapukki, Arto 2004: Karjaanjoen valuma-alueen viljelijöiden kokemuksia maatalouden ympäristötukijärjestelmästä. 16 s. + 4 liites. Karjaanjoki Life, Lohjan kaupunki. Lohja.. Uusimaa ry 13 (22)

14 6 LIITTEET LIITE 1. Ympäristötuen tarkistuslista YMPÄRISTÖTUEN TARKISTUSLISTA Viljelijä: Tilatunnus: Sitoutumisvuosi: TOIMENPIDE YMPÄRISTÖTUEN VAATIMUS TEHTY päivämäärä Tilatyyppi Koko sitoumuskauden (5 v) ajan vähintään Kasvinviljelytila 3 ha tukikelpoista peltoa tai viljelyssä 0,5 Kotieläintila ha puutarhakasveja sekä lisäksi kotieläintilalla vähintään 10 ey tai 0,4 ey/ha Viljavuustutkimus 5 vuoden välein, lasketaan edellisestä näytteenottoajasta Valittu lannoitustaso Perustaso Tarkennettu taso Tarkennettu taso osalla lohkoista Viljelysuunnitelma Käytettävä sitoumuskauden ajan, lohkoja voi siirtää tarkennettuun tasoon (ei maksullinen lisätoimenpide) vuosittaisen tukihaun yhteydessä Kirjallisesti vuosittain, peruslohkokohtaisesti ennen kasvukauden alkua UUSITTAVA päivämäärä Lohkokohtaiset muistiinpanot Pientareet ja suojakaistat Kasvinsuojeluruiskun testaus Kasvinsuojelukoulutus (ruiskuttajatutkinto) Tasapainoisen kasvinsuojelun ohjeet Viljelijäkoulutus 1. pv Viljelijäkoulutus 2. pv Ajan tasalla olevat lohkokohtaiset muistiinpanot vuosittain Vähintään 1 m pientareet valtaojien varsilla. Keskimäärin vähintään 3 m suojakaistat vesistöjen varsilla 5 vuoden välein ennen seuraavan kasvukauden alkua 5 vuoden välein ennen seuraavan kasvukauden alkua Hankittava ensimmäisen sitoumusvuoden mennessä yli 5 aarin alalla viljellyistä kasveista. Luomutiloille Luomupellon kasvinsuojelu -opas Toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä (v sitoutuneilla mennessä) Kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä (v sitoutuneilla mennessä) Lanta-analyysi Nitraattiasetus vaatii typen analysointia 5 vuoden välein, lannoituksen suunnittelussa voi käyttää myös taulukkoarvoja Asiakirjojen säilytys Sitoumuskausi + 3 vuotta ERITYISTUKISOPIMUKSET JSi Uusimaa ry 14 (22)

15 Liite 2. MaatilaMittarit Tilan prosessit C1 Viljanviljely Pisteet yhteensä 79 Viljelyn suunnittelu 1. Viljavuustutkimus 0) perustutkimus korkeintaan 5 vuotta vanha, näytetiheys 1 näyte/5 ha, kuitenkin väh. 1 näyte peruslohkoa kohden. 1) perustutkimus vähintään 5 vuoden välein, näytteitä otettu tiheämmin kuin 1/5ha 3) perustutkimus vähintään 5 vuoden välein, 1-3 näytettä/ha 5) perustutkimus 3 vuoden välein, tutkitaan myös hivenet, tilan peltojen ph keskimäärin luokassa tyydyttävä 2. Viljelykierto ja sen suunnittelu 0) viljellään yksipuolisesti tiettyä 1-vuotista kasvia, lannoitteet hankitaan ennen suunnitelmaa 1) viljelykierrossa vain 1-vuotisia kevätkasveja, tehdään viljelysuunnitelma vuosittain, jonka perusteella suunnitellaan hankinnat 3) viljelykierrossa kevät- ja syyskylvöisiä kasveja, suunnitelma tehdään vuositasolla 5) viljelykierrossa mukana monivuotisia kasveja, suunnitelma tehdään useammalle vuodelle, tarkistetaan vuosittain 3. Sadon käyttötarkoitus 0) käyttötarkoitus määräytyy korjatun sadon laadun mukaan 1) viljellään tiettyyn käyttöön soveltuvia lajikkeita tai seoksia 3) sadon käyttötarkoitus määritetään jo suunnitteluvaiheessa, myytävien tuotteiden osalta sopimus 4. Siemenen alkuperä 0) oma siemen, ei lajiteltu 1) oma siemen, lajiteltu ja itävyys määritetty 3) alle puolella lohkoista käytetään sertif. siementä, loppu omaa siementä, jonka itävyys ja TSP määritetty ja siemen peitattu 5) ed. lisäksi oma siemen uudistetaan vähintään 3 vuoden välein sertifioidulla siemenellä, tai käytetään pääosin (>50 %) sertifioitua siementä 5. Lajikkeet 0) ei kiinnitetä huomiota viljeltävien lajikkeiden ominaisuuksiin 1) valitaan satoisuuden, kasvuajan ja käyttötarkoituksen mukaan 3) valitaan lisäksi taudin-, laon- ja/tai talvenkestävyyden perusteella 6. Lannoitussuunnitelma ja karjanlannan käyttö 0) lannoitusta, mukaan lukien karjanlannan käyttö, ei suunnitella, käytetään totuttuja määriä ja säätöjä 1) tarkennetaan suunnitelma viljelykasvin, maalajin ja viljavuustutkimuksen mukaan 3) huomioidaan edellisten lisäksi aiempien vuosien satotasot, erityisesti typen käytön osalta, tiedetään levitettävän karjanlannan ravinnemäärä / ha 5) ed. lisäksi tunnetaan lohkon sisäinen vaihtelu ja kohdennetaan lannoitus sen mukaisesti 7. Kasvinsuojelun suunnittelu ja rikkakasvien torjunta 0) ostetaan kasvinsuojeluaineet viljelykasvien mukaan ennen torjunta-ajankohtaa 1) ostetaan kasvinsuojeluaineet ja tehdään tarvittavat ruiskutukset rikkakasvihavaintojen perusteella 3) tehdään kasvinsuojelusuunnitelma, jossa huom. edellisen vuoden tilanne, torjunnan tarpeenmukaisuus ja käytettävien valmisteiden vaihtuvuus, tehdään torjunta tunnistamalla ja laskemalla rikat ja tiedetään paras torjunta-aika Tulosten seuranta 8. Maan rakenteen tila ja ojituksen kunto 0) ei ole havainnoitu 1) tiedetään arviolta satotasojen perusteella 3) ongelmalohkot tunnistettu, lohkojen tarkastus viljelytoimenpiteiden yhteydessä 5) ed. lisäksi säännöllinen vuositarkastus sisältäen ojituksen ja piiriojien toimivuuden tarkastamisen, ongelmakohtien kunnostus menossa tai suunnitelma tuleville vuosille 9. Peltoliikenne 0) ei kiinnitetä huomiota 1) tiedetään koneiden ja raskaiden kuormien akselipainot ja maahan kohdistuva rengaspaine 3) ed. lisäksi suunnitellaan ajolinjat päisteiden tiivistymisen välttämiseksi, yli 5 ha:n peltolohkolla on väh. 2 liittymätietä Uusimaa ry 15 (22)

16 10. Kasvustojen seuranta ja kasvitautien torjunta 0) ei tunnisteta tai tunnistetaan vain joitakin kasvitauteja, mm. viljojen nokitaudit tai nurmien talvituhosienet, tauteja ei pääsääntöisesti torjuta 1) tunnistetaan joitakin kasvitauteja ja torjutaan niitä ennalta rikkaruiskutusten yhteydessä 3) edellisen lisäksi lajikevalinnalla ja peittauksella sekä viljelykierron avulla pienennetään kasvitautien tai talvituhojen esiintymisriskiä, kasvustojen kunto ja sadontuottokyky arvioidaan, tunnistetaan ravinnehäiriöiden aiheuttamat oireet 5) tunnistetaan kasvitaudit, arvioidaan torjuntatarve lohkokohtaisesti ja tehdään tarpeen mukaiset ennalta ehkäisevät tai välittömät torjuntatoimenpiteet 11. Lohkokohtaiset muistiinpanot 0) kirjataan kylvöpäivämäärä ja käytetyt lannoitusmäärät 1) kirjataan kaikki lohkoille tehdyt toimenpiteet ja niiden teho sekä kasvustohavainnot 3) ed. lisäksi hyödynnetään muistiinpanoja seuraavan vuoden viljelyn suunnittelussa 12. Ennakkonäyte sadosta 0) ei ennakkotietoa sadon määrästä tai laadusta 1) tehdään satoarvio sadon määrästä ja laadusta 3) ed. lisäksi otetaan ennakko- tai raaka-ainenäyte, tehdään analyysi tai toimitetaan viljaliikkeelle tai ostavalle teollisuudelle, myytävistä eristä erillinen kuormanäyte 13. Sadon kosteuden mittaus 0) ei tietoa sadon kuivatukseen liittyvän mittauksen oikeellisuudesta 1) kosteusmittari kalibroidaan joka kolmas vuosi 3) kosteusmittari kalibroidaan joka vuosi 14. Kuivaus,sadon käsittely ja varastointi 0) kuivauslämpötilaa ei tiedetä, lajittelu ennen varastointia 1) kuivauslämpötilaa ja varastointia seurataan 3) eräkohtainen kirjanpito kuivauksesta ja varastoinnista, kuivauslämpötila valitaan käyttötarkoituksen mukaan Tulosten analysointi 15. Ravinnetaselaskelmat (peltotase = annetut ravinteet - sadossa poistuneet ravinteet) 0) ei tehdä 1) osataan laskea ja seuranta aloitettu tietyiltä lohkoilta 3) on tehty kuluneelta vuodelta kaikilta lohkoilta 5) lasketaan ja seurataan lohkoittain, tavoitteet määritelty 16. Tuotannon tehokkuus: paljonko viljasatoa yhdellä typpikilolla? 0) ei koskaan laskettu 1) tiedetään arviolta, 35 kg 3) osataan laskea, lasketaan joskus, kg 5) lasketaan ja seurataan lohkoittain, yli 50 kg 17. Kasvintuotannon tuloksen arviointi 0) verokirjanpito, ei erillistä muuta laskentaa 1) asketaan tulot - menot (kate A) 3) lasketaan viljelykasvien tuotantokustannus 5) ed. lisäksi lasketaan oman työn palkka, kiinteiden kustannusten osuus, käytetään vertailutietoja, hyödynnetään toiminnan suunnittelussa 18. Typen kotiuttamisprosentti 0) ei laskettu 1 ) alle 75 % kotiutuu 3 ) % kotiutuu 5 ) yli 90 % kotiutuu 19. Fosforin kotiuttamisprosentti 0) ei laskettu 1) alle 75 % kotiutuu 3) % kotiutuu 5) yli 95 % kotiutuu Uusimaa ry 16 (22)

17 Liite 3. MaatilaMittarit B: Maatilan Ympäristö pisteet yhteensä 33 Maatila asiakkaan ja yhteistyöyrityksen silmin 1) Tilakeskus maisemassa 0) pihapiirissä on siistittävää (käyttämättömiä koneita ja tarvikkeita) 1) pihapiiri on melko siisti 3) pihapiiri on kunnossa 2) Tiestö 0) tilakeskuksen tiestö kaipaa kunnostusta 1) tilakeskuksen tiestöä hoidetaan satunnaisesti 3) tilakeskuksen tiestön kunto on hyvä ja tilan liikenne sujuu hyvin kaikkina vuodenaikoina 3) Rakennusten kunto 0) rakennukset tarvitsevat kunnostusta 1) osa rakennuksista tarvitsee kunnostusta, suunnitelmat ovat olemassa 3) rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja maalissa 4) Koneiden varastointi 0) osa koneista joudutaan säilyttämään talvellakin ulkona 1) kaikki koneet varastoidaan katetuissa konesuojissa talvikaudella 3) kaikki koneet säilytetään katetuissa konesuojissa, myös kasvukaudella 5) Luonnon monimuotoisuus 0) en ota luonnon monimuotoisuutta huomioon työssäni 1) otan linnut huomioon peltotöissä 3) otan luonnon eläimet ja kasvit huomioon viljelyä suunnitellessani Tilalla tehtävät ympäristötoimenpiteet 6) Jäteveden käsittely tilalla 0) jätevedet maastoon 1) sakokaivot + imeytyskenttä 3) WC-vedet umpisäiliöön tai kunnallinen viemäriverkosto ja eläinsuojan virtsa virtsasäiliöön ja liete lietesäiliöön 5) tilalla pienpuhdistamo tai tila kunnallisessa viemäriverkossa 7) Energian kulutuksen seuranta 0) ei tietoa energian kulutuksesta 1) sähkön ja lämmityspolttoaineen kulutusta seurataan vuositasolla 3) sähkön kulutus ja lämmityspolttoaine lasketaan yksikköä kohden (esim. koneet, kuivuri tai tuotettu viljakilo) 8) Eloperäisen jätteen lajittelu 0) ei lajitella erikseen 1) lajitellaan erikseen sekajätteestä ja kompostoidaan 9) Ongelmajätteet 0) ongelmajätteet sekajätteen joukkoon tai hävitetään tilalla 1) ongelmajätteet toimitetaan keräykseen satunnaisesti, puutteita lajittelussa 3) ongelmajätteet lajitellaan ja toimitetaan keräykseen 10) Lääkkeiden, pesuaineiden ja torjunta-aineiden varastointi 0) Tuotteiden/ tarvikkeiden ikä, laatu ja käyttökohde ei ole tiedossa 1) Tuotteet asianmukaisesti varastoitu, mutta joukossa käyttökelvottomia tuotteita 3) Tarvikevarastoiden sisällöstä ajantasainen kirjanpito ja kasvinsuojeluaineille lämmin, lukittava varasto. Varustautuminen poikkeustapauksien varalta tehty 11) Polttoaineiden varastointi 0) kaikissa purkuletkuissa laponesto 1) kaikissa säiliöissä valuma-allas 3) kaikilla säiliöillä valuma-allas ja katto, varautuminen poikkeustapauksia varten tehty Uusimaa ry 17 (22)

18 Liite 4. Pellon kunnon havaintolomake Uusimaa ry 18 (22)

19 Uusimaa ry 19 (22)

20 Liite 5. Pellon tiivistymisherkkyyden arviointi Uusimaa ry 20 (22)

21 Uusimaa ry 21 (22)

22 Liite 6. Hankkeen tiedotus Lehdistötiedotteet: - Lehdistötiedote : RAVINTEIDEN SEURANTAA KEHITETÄÄN KARJAANJOEN MAATILOILLA - Kutsu tiedotustilaisuuteen : LAPIODIAGNOOSI KERTOO MAAN KUNNOSTA - Lehdistötiedote : KARJAANJOEN ALUEEN PELTOJA PISTEYTETÄÄN - Tiedote : TÄRKEINTÄ YMPÄRISTÖTUESSA ON LANNOITUKSEN SEURANTA JA TORJUNTA- AINEIDEN JÄRKEVÄ KÄYTTÖ karjaanjoen viljelijöiden kokemuksia ympäristötuesta - Tiedote : RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VALUMA-ALUEEN MAATILOILLA VUONNA 2002 Tiedotustilaisuudet: - Tiedotustilaisuus viljelijöille ja lehdistölle Vihdissä Tiedotustilaisuus viljelijöille ja lehdistölle Lohjalla Karjaanjoki Life hankkeen tiedotustilaisuus Paikallislehdille tiedotustilaisuus maan rakenteen arvioinnista Arto Puumalan tilalla Metsähankkeen kanssa yhteinen tiedotustilaisuus viljelijöille ja lehdistölle Lohjalla Muut tiedotus: - Intranet-sivuilla tiedotteita, mm sekä koulutukset ja retket - Tiedotus Tuusulanjärven viljelijöiden ympäristökoulutusretkellä - Viljelijöiden ympäristökoulutuksissa kerrottu hankkeeseen mukaan pääsystä: Sammatti , Lohja Erityisympäristötukikoulutuksissa kerrottiin hankkeesta: Lohja , Vihti ja Viljelijä Arto Puumala kertoi hankkeesta ja kokemuksistaan Vihdin Rotaryiden kokouksessa Opintoretkellä Säkylään kerrottiin sekä osahankkeen että koko hankkeen etenemisestä Viljelijäkirjeitä ja kutsuja tilaisuuksiin - Hankkeen tuloksista ja toiminnasta kertova luento suomalaisviljelijöille Irlannissa Radio- ja TV-haastattelu tiedotustilaisuudessa ympäristötuen seurantatyöryhmälle esiteltiin ja luovutettiin ympäristötukikyselystä tehty raportti 5/2004 Omat Lehtijutut: - Maaseutuyrittäjä 3/01: KARJAANJOEN VESISTÖN LIFE-HANKE - Maaseutuyrittäjä 4/01: UUSI RAVINNESEURANTAOHJELMA KEHITTEILLÄ - Maaseutuyrittäjä 4/02: KARJAANJOEN ALUEEN PELTOJA PISTEYTETÄÄN - Mitä enemmän sen parempi - Maaseutuyrittäjä 4/03: RAVINNETASEEN LASKENTA ONNISTUU WISULLA - Maaseutuyrittäjä 4/03: TÄRKEINTÄ YMPÄRISTÖTUESSA ON LANNOITUKSEN SEURANTA JA TORJUNTA-AINEIDEN JÄRKEVÄ KÄYTTÖ Karjaanjoen viljelijöiden kokemuksia ympäristötuesta Muiden lehtijutut: - Maaseudun Tulevaisuus : EU tukee Karjaanjoen Life-hanketta - Luoteis-Uusimaa : Viisas ihminen pilaa arvokkaat järvemme ja roskaa rantamme - Vihdin Uutiset : Yleisönosaston kirjoitus- Byrokratiaa ilmaiseksi - Länsi-Uusimaa : Ravinteiden seurantaa Karjaanjoen maatiloilla - Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset 7/02: pellon piennarpäivästä jutut - Länsi-Uusimaa : Uudenmaan Maaseutukeskus lapioi Karjaanjoen hyväksi - Luoteis-Uusimaa : Lapiodiagnoosi kertoo viljelymaan kunnosta - Vihdin Uutiset : Hyvässä Maaperässä ravinteet menevät oikeaan osoitteeseen - Maatilan Pellervo 10/02: Saloniemen tilalta lapiodiagnoosijuttu - Luoteis-Uusimaa : EU-tukea saatu elinkeinoelämän aluehankkeisiin - Länsi-Uusimaa : Länsi-Uudenmaan maanomistajat saavat tietoa vesistönsuojelusta Uusimaa ry 22 (22)