7. Hyödyllisiä linkkejä... 28

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä Linux on? Vahvuudet ja heikkoudet Tietoturva Linux-ohjelmat vs. Windows-ohjelmat Erilaiset jakeluversiot (distribuutiot eli distrot) Ubuntu yleiskatsaus Kirjautuminen Käyttöliittymä Sovellukset Ubuntun eri jakeluversiot Tiedostojen hallinta Kansion luominen Tekstitiedoston luominen Tiedoston siirtäminen roskakoriin Tiedoston poistaminen lopullisesti Roskakorin tyhjentäminen Tiedoston kopiointi Tiedoston siirtäminen Tiedoston uudelleen nimeäminen Pakatun arkiston luominen kansiosta Piilotiedostot Isot ja pienet kirjaimet Asetukset ja ylläpito Asetukset Verkkoasetukset Järjestelmätiedot Järjestelmänvalvonta Päivitysten hallinta Ohjelmien asennus pakettienhallinnan avulla Ohjelmien poistaminen Wine Komentorivi Hakemistorakenne Yleiset komentorivikomennot Erikoismerkit Tiedostonhallinta komentorivin avulla Ohjelmien asennus komentorivin avulla Sanojen täydennys Komentohistoria Harjoituksia Hyödyllisiä linkkejä Linux Ubuntu Sivu 1

3 1. Mikä Linux on? Linux on ilmainen Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Sen perustan (käyttöjärjestelmän ytimen) loi 20 vuotta sitten suomalainen Linus Torvalds, joka opiskeli Helsingin yliopistossa tietotekniikkaa. Torvalds on vielä nykyäänkin mukana Linux-ytimen (kernel) kehitystyössä. Hän toimii myös Linuxin virallisena äänitorvena. Vielä vuosituhannen alussa Linuxia pidettiin vaikeana käyttöjärjestelmänä työpöytäkäyttöön. Linuxin sovellukset, erityisesti toimistosovellukset, eivät olleet vastaavien Windows-sovellusten tasolla. Nykyään Linuxin sovellukset sekä käyttöjärjestelmän toimivuus, ovat varsin vertailukelpoisia Windows-käyttöjärjestelmän vastaavien ominaisuuksien kanssa. Linuxia käytetään myös elokuvateollisuudessa erikoisefektien tekoon. Monien nykyisten animaatioelokuvien efektit on tehty Linuxilla Vahvuudet ja heikkoudet Linuxin suurimmat vahvuudet ovat sen hinta ja luotettavuus. Suurin osa Linux-jakeluversioista on ilmaisia, joten kustannukset muodostuvat vain asennusmedian (esim. CD/DVD-levy) hinnasta. Linuxia käyttävän ei myöskään tarvitse pelätä viruksia tai vakoilu-ohjelmia. Joitakin viruksia sillekin on aikanaan tehty, mutta tällä hetkellä leviäviä viruksia sille ei ole. Linux on pienempi versio Unix-käyttöjärjestelmästä. Linuxia käytetään kaikenkokoisissa palvelimissa, sekä luotettavan käyttövarmuutensa että hyvien verkko-omaisuuksiensa takia. Suurin osa tämän päivän www-sivustoista sijaitseekin Linuxia käyttävillä www-palvelimilla. Heikkoudeksi voidaan lukea Linuxin käyttöönotto. Vaikka Linuxin käyttäminen ei enää ole vaikeaa, niin lisäkorttien ja lisälaitteiden yhteensopivuus käyttöjärjestelmän kanssa voi tuottaa harmaita hiuksia. Tämä johtuu siitä, että harvat laitevalmistajat tarjoavat Linux-laiteajureita, joten useimmat Linux-laiteajurit ovat muun kuin laitevalmistajan tekemiä. Esimerkiksi näytönohjainten valmistajien tekemät ns. suljetut ajurit eivät yleensä sisälly asennuspakettiin, vaan ensimmäinen toimi asennuksen jälkeen on hakea nämä suljetut ajurit, että näyttö toimii optimaalisesti. Näytönohjainvalmistajista Intelin ajurit ovat avoimia ja sisältyvät asennuspakettiin (jos ongelmia, niistä voi etsiä päivitettyjä versioita ppa:ubuntu-x-swat/x-updates varastosta/repositorystä, mikä pitää lisätä erikseen hakulistaan). Mutta mm. NVIDIAn ja ATIn ajurien asentamiseen pitää käyttää Järjestelmäasetukset->Lisäajurit-asennustyökalua, jos työkalu ei auta, asennusohjeita pitää etsiä lopuksi Ubuntu-ohje- tai valmistajien sivuilta (huom: sivut ei aina ole ajan tasalla), esimerkiksi sivulta Myös nettitikun käyttöönotto saattaa olla hankalaa (tai sitten se toimii suoraan kiinni kytkemällä). Uusien nettitikkujen mukaanotto jakeluun voi kestää hetken, ensimmäisenä ne tulevat uusimpaan jakeluversioon, mikä ei useinkaan ole LTS-versio. Windows-ohjelmat eivät toimi Linuxissa. Linuxiin löytyy kuitenkin yleensä vastaava ohjelma ja joitakin Windows-ohjelmia voi käyttää Wine:n kautta. Mutta vieläkin monet ammattiohjelmat, uudet Windows-pelit ja mm. Silverlight vaativat Windowsin alleen. Vahvuuksia Hinta Luotettavuus Tietoturva Verkko-ominaisuudet Avoin lähdekoodi Linux Ubuntu Sivu 2

4 Toimivuus myös tietokoneella, jossa on vähän muistia ja vanha prosessori (valittava sopiva jakeluversio kuten Lubuntu 12.04, mikä tukee myös vanhoja ei-pae-prosessoreita) Useita erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia jakeluversioita Runsas valikoima ilmaisia ohjelmia, esim. LibreOffice ja GIMP 1.2. Tietoturva Heikkouksia Käyttöönotto: pitää asentaa itse (Windows tulee asennettuna) Uusimpien korttien ja oheislaitteiden ajurituki ei heti saatavilla Jotkut ohjelmat löytyvät vain Windowsille. Linux tarjoaa Windowsia selvästi paremman tietoturvan perustuen seuraaviin asioihin: Linux-ohjelmat haetaan turvallisesti omasta pakettivarastosta allekirjoitettuina paketteina ja jokainen paketti tarkastetaan automaattisesti pc:ssä (allekirjoitus on tehty salaisella avaimella, tarkastus tehdään julkisella avaimella pc:ssä, jos joku muuttaa alkuperäistä pakettia välillä, paketinhaun tarkastus huomaa ja ilmoittaa sen) ohjelmapaketit ovat avointa lähdekoodia (eivät sisällä piilotettuja osia) ja mahdolliset turvapäivitykset tehdään yleensä avoimesti ja nopeasti pakettivarasto sisältää kaiken tarvittavan, myös selaimet, javan, flashin ja pdf-readerin, koodekit jne, niitä ei tarvitse hakea ympäri internetiä ja näin haittakoodi ei pääse Linuxiin: ei viruksia, ei tarvita virustorjuntaa normi-linux-asennus ei avaa palveluja/portteja: ei tarvita palomuuria (windows avaa!) Linux asentajalla ei ole pääkäyttäjän (root) oikeuksia: pääkäyttäjä omistaa käyttöjärjestelmä- ja ohjelmahakemistot, asentajalla ei ole niihin kirjoitusoikeutta, vain omaan hakemistoonsa root-tili on oletuksena pois käytöstä, asentajalla on kuitenkin sudo-oikeus (asentajatili on ns ylläpitäjätili), millä voi tehdä asennuksia ja päivityksiä tilapäisesti pääkäyttäjänä (ohjelmien ja päivitysten asennukset kysyy ylläpitäjäsalasanaa) Huom: Älä koskaan anna salasanaa, jos et tiedä mitä varten sitä kysytään! Linux-koneelle internetistä ladatuilla ohjelmatiedostoilla tai skripteillä ei ole ajo-oikeutta, ajo-oikeus pitää antaa niille erikseen (toisin kuin windowsissa, missä ne voi ajaa suoraan) (poikkeus:.deb-paketteja tai tar.gz-paketteja on mahdollista asentaa tuplaklikkaamalla, asennuksessa internetistä on käytettävä harkintaa, salasana tarvitaan jos paketit puretaan muualle kuin käyttäjän kotihakemistoon: silloin ne voi muuttaa järjestelmäasetuksia, mutta pääsääntöisesti käytetään siis vain omaa turvallista pakettivarastoa) Windows on paljon houkuttelevampi kohde haittaohjelmien tekijöille (~85% markkinaosuus) kuin Linux, ja sen haittaohjelmat eivät toimi Linuxissa! 1.3. Linux-ohjelmat vs. Windows-ohjelmat Windowsiin pitää hakea paljon ohjelmia ulkopuolelta, mutta Linuxiin (lähes) kaikki löytyy sen omasta pakettivarastosta. Linuxista siis löytyy yleensä vastaavat ohjelmat mitä Windowsista (pois lukien Windows-pelit ja mm. Silverlight). Ohjelmat ja niiden lähteet näkyy seuraavasta taulukosta: Linux Ubuntu Sivu 3

5 Windows Linux Toimisto <MS Office> [Libre Office] Libre Office Sähköposti <Outlook> Outlook Express Thunderbird Selain IE [Firefox, Chrome] Firefox, Chromium Flash [Adobe Flash] Adobe Flash Player Plugin PDF Reader [Adobe PDF Reader] Evince PDF-lukija Java [Oracle Java 6/7] Openjdk Java 6/7 [Oracle Java 6/7]* Mediaplayer WMP [VLC] VLC, Totem l. Elokuvasoitin Silverlight [Silverlight] - Kuvankäsittely [GIMP] <Photoshop> GIMP CD-DVD-poltto [Imgburn, Cdburnerxp] Brasero Virustorjunta MSE [Avast..]< F-Secure..> ei tarpeen (jos tiedostoja annetaan eteenpäin windows-koneisiin, windowsvirustarkistusta varten on ClamAV) Palomuuri MS [Comodo..]< F-Secure..> ei tarpeen normiasennuksessa (mutta jos koneelle asennetaan palveluja, linuxissa on valmiina palomuuri mikä voidaan ottaa käyttöön) [] = ohjelma ei perusasennuspaketeissa vaan se pitää hakea muualta, mutta on ilmainen <> = maksullinen, ostettava erikseen xxx = ohjelma löytyy perusasennuspaketeista tai pakettivarastosta * = Oracle Javan hakeva latausohjelma löytyy ppa-pakettivarastosta (se lisätään pakettivarastoihin) Linuxin peruskäyttö on lähes samanlaista kuin Windowsin, siinäkin on Firefox-selain, ja tiedostojen hallinta käy samantyyppisellä käyttöliittymällä kuin Windowsissa (ks luku 3). Päivitysten hallinta ja ohjelmien asennus tehdään eri jakeluissa hieman eri tavalla, Ubuntussa ne käy helposti käyttöliittymästä (ks luvut 4.5 ja 4.6) Erilaiset jakeluversiot (distribuutiot eli distrot) Linuxista on olemassa monia erilaisia jakeluversioita. Niitä löytyy lähes jokaiseen käyttötarkoitukseen, työpöytä- ja palvelinkäyttöön, aloittelijoille ja kokeneemmille käyttäjille. Lisäksi on vielä versioita erityistarkoituksiin, kuten oppilaitoksille tarkoitettu Edubuntu. Suosittuja jakeluita, jotka sopivat hyvin aloittelijoille, ovat Ubuntu, Mint, Fedora ja OpenSuse. Debian taas sopii kokeneemmille käyttäjille. Jakeluversiolla tarkoitetaan Linux-ytimen ympärille koottua ohjelmistokokonaisuutta, joka koostuu asennusohjelmasta sekä erilaisista sovelluksista. Lisäksi monissa jakeluissa on mukana paketinhallintatyökalut. Paketinhallintatyökalut tarjoaa käyttäjälle komentorivin käyttöä helpomman tavan asentaa paketteja (ohjelmia). Työkalut auttaa päivittämään ohjelmia, jos uusia versioita ilmestyy, ja myös hakee päivitykset automaattisesti pakettivarastosta. Jakelut, mitkä käyttävät samanlaista paketinhallintaa, voivat asentaa myös toiselle jakelulle tehtyjä paketteja, esimerkiksi Debian-paketit asentuvat Ubuntuun (sen paketinhallinta perustuu Debianiin), mutta Fedora- ja OpenSuse-paketit eivät. Monista jakeluista on saatavilla myös ns. LiveCD-versioita. LiveCD toimii suoraan CD-levyltä, joten sitä voi kokeilla asentamatta sitä koneelle. LiveCD on hyvä tapa tutustua Linuxiin, koska se ei muuta mitään koneen asetuksia. LiveCD:tä voidaan käyttää, paitsi kokeiluun, ja asennukseen, myös muistitestaukseen, levyntestaukseen (se sisältää levytyökalun) ja tiedostojen pelastamiseen Windowsista kun Windows ei enää käynnisty. Linux Ubuntu Sivu 4

6 Kuka tahansa voi tehdä oman jakeluversionsa Linuxista ja levittää sitä. Distrowatch.com:ista löytyy jo yli 300 Linux-jakeluversiota. Linux Ubuntu Sivu 5

7 2. Ubuntu yleiskatsaus Ubuntu on käyttäjäystävällinen Linux-jakeluversio, joka sopii niin aloittelijoille kuin myös tehokäyttäjille. Se on tällä hetkellä yksi suositummista Linux-jakeluversioista. Ubuntun perusperiaatteita ovat ilmaisuus, helppokäyttöisyys, sitoutuminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja kehittämistapaan sekä monikielisyys. Ubuntusta tulee uusi versio puolen vuoden välein. Versionumerosta selviää suoraan milloin Ubuntu on ilmestynyt versionumero tarkoittaa vuotta 2012 ja kuukautta on ns. LTSversio (pitkän tuen versio), sen tuki on 5 v. Sen sijaan versiot 12.10, ja ovat ns. kehitysversioita, niiden tuki on 13.04:stä eteenpäin 9 kk. Seuraava LTS-versio on vuonna voidaan päivittää siihen suoraan päivitystyökalulla tai säilyttää niin kauan kuin on tuettu (2017 huhtikuuhun) Kirjautuminen Kirjautumisruutu toimii Ubuntussa samalla periaatteella kuin Windowsissa. Ensin valitaan käyttäjän nimi valikosta (jos käyttäjiä on useita). Seuraavaksi kirjoitetaan salasanakenttään oma salasana, ja painetaan Enter-painiketta. Kirjautumisruutu Näppäimistöasetukset Kello ja kalenteri Ubuntu tai Ubuntu 2D Kirjautumisruudussa voit valita myös haluamasi kieli- ja näppäimistöasetukset. Ubuntun logoa klikkaamalla voit valita työskentelytilaksi joko Ubuntu tai Ubuntu 2D. (Yleensä ei tarvitse erikseen valita mitään, mutta jos kone tuntuu hitaalta, kannattaa kokeilla 2D-vaihtoehtoa.) Oletustyöpöytä Unity voidaan vaihtaa haluttaessa Gnomeen hakemalla gnome-panel paketti Ubuntu pakettivaras- Linux Ubuntu Sivu 6

8 tosta. Gnome voidaan valita työpöydäksi Ubuntun logosta, missä näkyy nyt Ubuntu ja Ubuntu2D, mutta gnome-panel-asennuksen jälkeen lisäksi Gnome Classic ja Gnome Classic-no effects. Gnome Classic no effects on suositeltavampi valinta kuin Gnome, jos kone ei ole kovin tehokas. Oletustyöpöytä on Unity (logovalikossa nimellä Ubuntu!), kunnes se vaihdetaan logosta (gnome-panel asennus ei vielä vaihda mitään). Kirjautumisruudussa näkyy perusasennuksen jälkeen asentajan tilin nimi ylinnä (kuvassa Ubuntu) ja Vieras. Vieras-tilille voi kirjautua ilman salasanaa. Se käyttää tilapäistä kotihakemistoa, mihin ladatut tiedostot ja tehdyt muutokset (esim. taustakuva) eivät säily kun tililtä kirjaudutaan ulos. Vieras-tilillä itsellään ei ole myöskään ohjelmien asennusoikeutta, mutta jos sillä yrittää asentaa esim. sovellusvalikoimasta jotain sovellusta, kysytään silloin asentaja/ylläpitäjätilin salasanaa (millä on sudoeli eli asennusoikeus) ja sen kautta pysyvän ohjelman asennus on mahdollista myös vieras-tilillä. Väärinkäytöksien estämisesksi asentajan tilin salasana ei saa olla liian helppo, jos ulkopuolisilla on pääsy koneelle! 2.2. Käyttöliittymä Ubuntu käyttää siis oletustyöpöytäympäristönä Unitya Oletustyöpöytä Unity (Ubuntu 12.04) Unity-valikko (viimeksi käytetyt ja asennetut sovellukset) Kotikansio (omat tiedostot ja kansiot) Firefox-selain (internet) LibreOffice Writer (tekstinkäsittely) LibreOffice Calc (taulukkolaskenta) LibreOffice Impress (esitysgrafiikka) Ubuntun sovellusvalikoima (asennettavia ohjelmia) Ubuntu One (pilvipalvelu) Järjestelmäasetukset (henkilökohtaiset, laitteisto, järjestelmä) Työtilat (työpöydät) Sähköposti, keskustelut, sosiaaliset mediat Verkkoyhteydet Kello ja kalenteri Asetuksia, uloskirjautuminen, sammutus Käyttäjätilit Roskakori Linux Ubuntu Sivu 7

9 Unity- työpöydällä on oletuksena kaksi paneelia. Yläpaneelissa oikealla on pikavalikko sähköpostiin, verkkoyhteyksiin, ääniasetuksiin, kelllo ja kalenteriin ja käyttäjätileihin ja äärimmäisenä sammutusnappi, mistä löytyy paljon muutakin: Järjestelmäasetukset (ks. luku 4.1), Näytöt (huom: esim. NVIDIA:n kanssa käytä sen omaa NVIDIA-Settings-paneelia!), Käynnistettävät sovellukset, Päivitysten hallinta (ks luku 4.5), Tulostimet, Lukitse näyttö, Kirjaudu ulos, Valmiustila ja Sammuta. Viemällä hiiren yläpalkin päälle saat näkyviin lisäksi valikkoja tiedostojen luomista, muokkaamista ja näyttämistä varten. Yläpalkista löytyy myös käyttöjärjestelmän ohjeet. Yläpalkin Siirry-valikon kohta Tietokone näyttää tietokoneen levyasemat/tiedostojärjestelmät: Ubuntun oma partitio näkyy nimellä Tiedostojärjestelmä, muut, esim. mahdollinen Windowspartitio näkyy tyyliin 40 GB kiintolevy: 30 GB tiedostojärjestelmä. Jos sitä tuplaklikkaa, se aukeaa (mounttautuu) ja sen kansioita voi selailla ja myös tallentaa tiedostoja niihin, aivan kuten Ubuntun omaan partitioon (tiedostojen hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 3), Windowsin ohjelmat ei tietenkään toimi Linux-puolelta. Klikkaamalla Laitteet alla olevaa levynnimeä hiiren oikealla näkyy sen ominaisuudet (mount-hakemisto näkyy kun vie hiiren nimen päälle: /media/jokumerkkijono, levyä on mahdollista katsoa komentoriviltä menemällä tähän mount-hakemistoon, mutta yleensä komentoriviä ei tarvitse käyttää). Tietokone näyttää myös kytketyt usb-laitteet ja CD-asemat. (Usb-laitteet on varminta irrottaa klikkaamalla laitetta Tietokone-näkymässä tai vasemmalla näkyvässä Unity-käynnistinpaneelissa, missä ne myös näkyy, hiiren oikealla, ja valitsemalla Sammuta asema turvallisesti ja poistamalla laite vasta kun sen kuvake on hävinnyt näkymästä.) Vasemmalla näkyy käynnistinpaneeli, jota voit muokata omaan käyttöösi sopivaksi. Voit hiirellä raahaamalla lisätä siihen ohjelmien käynnistyskuvakkeita Unity-valikosta, ja poistaa niitä valitsemalla hiiren oikealla poista käynnistimestä. Unity-valikosta (ylin kuvake) voi hakea ohjelmia kirjoittamalla hakuriville ohjelman nimen alkua, esim. las tuo näkyviin ohjelmat Laskin ja Libreoffice Calc. Hiirellä voidaan nyt ottaa kiinni Laskin-ikonista ja vetää se Unityn käynnistinpaneliin (se jää pysyväksi). Muista ohjelmista ainakin Pääte kannattaa vetää pysyväksi käynnistinpaneeliin. Käynnistinpanelin saa halutessa piiloon niin että se tulee näkyviin vain kun hiiren vie vasempaan reunaan (työpöydällä hiiren oikealla tai yläpalkista muokkaa->muuta työpöydän taustaa-> toiminta->automaattinen piilottaminen päällä). Myös työpöydän taustakuvan voi vaihtaa täältä (tai selaimesta). Kaikki käynnistetyt ohjelmat näkyy käynnistinpaneelissa nuoli vasemmalla puolella, ylinnä auki oleva ohjelma nuoli molemmilla puolilla, sitä voi vaihtaa hiirellä käynnistinpaneelista tai näppäimistöltä painamalla ALT-TAB (TAB=sarkain). Huom! Unityssa monen ohjelman (mm. Firefox) ylämenu on oletuksena piilossa ja tulee näkyviin vasta kun hiiren vie yläpalkin päälle. Työpöydälle voi ohjelmakuvakkeiden lisäksi luoda kansioita ja tallentaa tiedostoja kuten Windows-käyttöjärjestelmässäkin. Ikkunapainikkeiden toiminnot ovat täysin samanlaiset kuin Windowsissa, mutta ne sijaitsevat oletusasetuksena ikkunan vasemmassa yläkulmassa. Asetuksen voi myös vaihtaa. Ikkunapainikkeet Linux Ubuntu Sivu 8

10 Kun gnome-panel on asennettu, työpöytä voidaan vaihtaa valitsemalla sammutusnapista Kirjaudu ulos ja sitten kirjautumisruudun Ubuntu-logosta esim. GNOME Classic (No effects). Kirjautumalla nyt uudestaan sisään avautuu klassinen GNOME-työpöytä. Siinä voidaan hakea yläpalkkiin samat pikakäynnistimet kuin on Unityn käynnistyspaneelissa, valitsemalla Sovellukset-valikosta ohjelmat ja vetämällä ne hiirellä yläpalkkiin (ensin vedetään Sijainnit alta kotikansio yläpalkkiin, sitten Sovellukset->Internet->Firefox yläpalkkiin, sitten Sovellukset->Toimisto->Libre Office Writer, Calc ja Impress yläpallkkiin, sitten Sovellukset->Ubuntun sovellusvalikoima jne. Ohjelman pikakäynnistimen voi poistaa yläpaneelista valitsemalla sen päällä WIN-ALT-Hiirenoikea ja sitten poista paneelista. Perinteisessä GNOME-työpöydässä on yläpaneelissa vasemmalla Sovellukset-valikko alivalikoineen (=ohjelmat ja toiminnot lajiteltuina) ja Sijainnit- valikko, yläpaneelissa oikealla on samat pikavalikot kuin Unityssa (äärimmäisenä sammutusnappi). Lisäksi roskakorin voi lisätä alapaneeliin valitsemalla alapalkin päällä ALT-Hiirenoikea ja Lisää paneeliin ja sieltä roskakori ja Lisää. Alla on kuva GNOME-työpöydästä. Vaihtoehtoinen työpöytä GNOME Classic No effects (Ubuntu 12.04) On käyttäjän valinta, haluaako mieluummin käyttää Unity vai GNOME- työpöytää. Työpöydän voi vaihtaa toiseen kirjautumisruudun Ubuntu-logosta. Työpöydän vaihto ei vaikuta tehtyihin koneasetuksiin, asennettuihin ohjelmiin tai kotihakemistoon talletettuihin tiedostoihin, ne säilyvät. Linux Ubuntu Sivu 9

11 2.3. Sovellukset Ubuntun asennusmedian mukana tulee paljon erilaisia sovelluksia (ohjelmia). Lisäksi Ubuntun pakettienhallinnan (Ubuntun sovellusvalikoima) avulla ohjelmia voi hakea ja asentaa helposti lisää. Ubuntussa on oletuksena ilmainen LibreOfficen toimistosovellusohjelmapaketti, joka vastaa Microsoftin Office-pakettia (osaa Office-formatit). LibreOfficesta on olemassa myös Windows-versio. Internet-sovellusohjelmia ovat mm. www-selain Firefox, sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird sekä pikaviestinohjelma Empathy. Valokuvien editointi onnistuu Ubuntussa ilmaisella ja erittäin monipuolisella GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla. GIMPin käyttö vaatii jonkin verran opettelua, mutta jos on aiemmin käyttänyt jotain kuvankäsittelyohjelmaa, sen oppiminen on melko helppoa. GIMPistä on myös Windows-versio. Ubuntun asennusmedian mukana tulee myös liuta multimediasovelluksia sekä pelejä. Ubuntun mukana tulevista sovelluksista löytyy useista myös Windows-versiot. Seuraavat ohjelmapaketit kannattaa asentaa heti perusasennuksen jälkeen (sen voi tehdä avaamalla pääte ja antamalla siinä komento: sudo apt-get install <paketinnimi> kuten alla, tai käyttäen sovellusvalikoimaa (luku 4.6), siellä paketit on nimetty suomeksi mutta löytyy yleensä myös hakemalla alla mainituilla paketin alkuperäisillä nimillä) valitse päivitysten hallinta->tarkista, ja sitten asenna päivitykset (ks luku 4.5) näytönohjain: Intelin ajurit asentuu suoraan asennuspaketista, muiden valmistajien ajurit pitää hakea erikseen (so. käyttämällä Järjestelmäasetukset->Lisäajurit-asennustyökalua) sudo apt-get install gnome-panel (saadaan halutessa käyttöön Gnometyöpöytä) (työpöydän valinta tehdään edellä esitetyn mukaisesti kirjautumisikkunassa) sudo apt-get install synaptic (saadaan käyttöön synaptic-paketinhallinta, sille voi olla käyttöä, esim. jos sovellusvalikoimasta ei löydy haluttua pakettia nimellä) sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras (saadaan suljetut mediakoodekit, flash player plugin, MS-fontit, asennus kysyy hyväksyntää, paina TAB-> OK ja Enter ja accept Eula TAB->Kyllä ja Enter) sudo apt-get install vlc (vlc-mediasoitin) sudo apt-get install mesa-utils (sisältää glxinfo näytönohjaintunnistuksen, tämän jälkeen näytönohjaintieto näkyy kohdassa järjestelmäasetukset->tiedot) sudo apt-get install chromium-browser (sama selain kuin chrome, ilman Google-vakoilua) Firefox-lisäosat (hae Firefox->Työkalut->Lisäosat->Lataa lisäosia->näytä kaikki, sitten katso Laajennukset->suosituimmat ja hae sieltä: -Adblock Plus, lisää firefoxiin ja asenna heti, asennus hakee valmiiksi easylist ja wiltteri (Suomi) suodattimet, mitä riittää normikäyttöön (jos Adblock estää jonkin sivun toiminnan, se voidaan ottaa tilapäisesti pois käytöstä) -Videodownloadhelper, lisää firefoxiin ja asenna heti (tällä saa youtube-videot haettua koneelle, esim. jos nettiyhteys on hidas soittamaan niitä suoraan, sen lataukset menee kansioon dwhelper) Linux Ubuntu Sivu 10

12 2.4. Ubuntun eri jakeluversiot Ubuntusta on olemassa erilaisia jakeluversioita, jotka eroavat toisistaan lähinnä työpöytäympäristöltään: Ubuntu (Unity/Gnome-työpöytä), Kubuntu (KDE), Xubuntu (XFCE), Lubuntu (LXDE). Näistä löytyy live-cd ja alternate-cd. Live-CDtä voi ensin kokeilla asentamatta koneelle. Asennus voidaan tehdä myös USB-tikulta, kun live-cd-image kopioidaan USB-tikulle Unetbootin-ohjelmalla. Alternate-CD on puhdas asennus-cd, se ei vaadi niin paljon muistia koneelta. Sitä voidaan käyttää, jos koneessa on niin vähän muistia, että live-cd ei toimi siinä. Ubuntu ja Kubuntu ovat normityöpöytäversioita, Xubuntussa on vähän kevyempi työpöytä ja Lubuntussa kevein, ja se sopiikin vanhempiin koneisiin. Lubuntu on viimeinen versio, mikä tukee vanhempia ei-pae-prosessoreita ja mahtuu vielä CD:llle (Lubuntu vaatii jo pae-tuen ja DVDn). Aiemmin Ubuntusta oli myös erillisiä Netbook-versioita miniläppäreille, mutta 12.04:ssä niitä ei enää ole. Ubuntusta on myös palvelinversio: Ubuntu Server. Palvelinversio on merkkipohjainen, mutta siihen on asennettavissa graafinen työpöytäympäristö tarvittaessa. Kaikista jakeluversioista on 32-bittiset ja 64-bittiset versiot. Linux Ubuntu Sivu 11

13 3. Tiedostojen hallinta Pääset näkemään omat kansiosi klikkaamalla käynnistinpaneelin Kotikansio-kuvaketta. Samassa ikkunassa näkyvät myös ulkoiset kovalevyt ja muistitikut. Näkymä muistuttaa Windowsin Omat kansiot -valikkoa. Valitsemalla Näytä->Luettelo pääsee oletusnäkymästä luettelonäkymään, missä Muokattu-saraketta klikkaamalla saa kuvakkeet (tiedostot) näkymään aikajärjestyksessä. Luettelonäkymässä voidaan valita Näytä->Näkyvät sarakkeet kohdasta myös Oikeudet, omistaja ja ryhmätiedot näytettäväksi. Omistaja näkyy luettelonäkymässä muodossa käyttäjätunnus-kokonimi, jos ne on eri, tai pelkkä käyttäjätunnus, jos ne on samat. Näkymästä riippumatta kansioiden ja tiedostojen oikeuksia voi katsoa klikkaamalla hiiren oikealla halutun kansion tai tiedoston päällä ja valitsemalla sitten Ominaisuudet ja Oikeudet. Linuxissa oikeudet näkyy unix-tyyliin kolmena tasona: omistaja (u), ryhmä (g) ja muut (o). Jos esimerkiksi omistajalla on kansioon luku (r), kirjoitus (w) ja suoritusoikeus (x) ja ryhmällä on luku ja suoritusoikeus samoin myös muilla, saadaan kansiolle luettelonäkymässä oikeusrivi: drwxr-xr-x. Ominaisuudet ja Oikeudet ikkunassa sama asia näkyy kansioilla näin: omistaja: Luo ja poista (=rwx), ryhmä ja muut: avaa tiedostoja (r-x). Ajettavilla tiedostoilla (ohjelmat ja skriptit) pitää olla suoritusoikeus (x). Esim. verkosta koneelle ladatusta ohjelmasta tai skriptistä poistetaan oletuksena suoritusoikeus turvallisuussyistä. Jos luotetaan että ohjelma tai skripti on turvallinen, sille voi antaa suoritusoikeuden kohdasta Ominaisuudet->Oikeudet ja sitten Suorita: Salli tiedoston suoritus ohjelmana. Kansioiden ja tiedostojen oikeuksia voi muuttaa myös komentoriviltä, katso kohta Komentorivi. Linux Ubuntu Sivu 12

14 3.1. Kansion luominen Tapa 1. Hiiren oikea painike Luo uusi kansio. Tapa 2. Tiedosto Luo uusi kansio 3.2. Tekstitiedoston luominen Tapa 1. Hiiren oikea painike Luo uusi asiakirja Tyhjä asiakirja. Tapa 2. Tiedosto Luo uusi asiakirja Tyhjä asiakirja. Oletussovellus pelkälle tekstitiedostolle on Tekstinmuokkain (=gedit). Sitä voi muuttaa klikkaamalla hiiren oikealla ko. tiedostoa ja Ominaisuudet->Avaa sovelluksella ja Näytä muut sovellukset, valitse jokin muu sovellus ja Aseta oletukseksi. Nollaa palauttaa alkuperäisen asetuksen. (Tässä tapauksessa oletussovellusta ei kannata muuttaa) Tiedoston siirtäminen roskakoriin Tapa 1. Hiiren oikea painike tiedoston päällä joka halutaan poistaa Siirrä roskakoriin. Tapa 2. Tiedosto valitaan hiiren vasemmalla painikkeella ja painetaan näppäimistön Deletenäppäintä. Tapa 3..Vedä tiedosto hiirellä roskakorikuvakkeeseen Tiedoston poistaminen lopullisesti Tiedosto valitaan hiiren vasemmalla painikkeella ja painetaan näppäimistön Shift- ja Deletenäppäimiä samanaikaisesti Roskakorin tyhjentäminen Valitse hiiren vasemmalla painikkeella roskakori ruudun vasemmasta alareunasta valitse hiiren oikean painikkeen valikosta Tyhjennä roskakori. Huom! Kun poistat tiedostoja Linux-käyttöjärjestelmässä tiedostot siirtyvät roskakoriin/ poistuvat saman tien. Käyttöjärjestelmä ei pyydä vahvistamaan toimenpidettä, kuten Windows. Tiedosto voidaan palauttaa roskakorista, jos sitä ei ole tyhjennetty, klikkaamalla ko. tiedostoa roskakorissa hiiren oikealla ja valitsemalla Palauta Tiedoston kopiointi Klikkaa tiedostoa oikealla hiiren painikkeella Kopioi. Siirry kansioon, johon haluat kopioida tiedoston Liitä Tiedoston siirtäminen Valitse tiedosto oikealla hiiren painikkeella Leikkaa. Siirry kansioon, johon haluat siirtää tiedoston Liitä. Tiedoston voi myös siirtää avaamalla toinen ikkuna (Tiedosto->uusi ikkuna), muuttamalla sen kokoa ikkunapainikkeesta että saadaan kaksi ikkunaa samaan aikaan ruuudulle ja valitsemalla siellä kohdekansio ja vetämällä tiedosto hiiren vasemmalla sinne. Katso, ettet vedä tiedostoa vahingossa jonmun arkiston (.tar, tar.gz,.zip) päälle, se menee sen sisään ilman varoituksia! Huom! Älä poista tai siirrä kotihakemiston valmiita oletuskansioita muualle! Niitä käytetään oletustallennuskansioina eri ohjelmissa. Linux Ubuntu Sivu 13

15 3.8. Tiedoston uudelleen nimeäminen Valitse tiedosto oikealla hiiren painikkeella ja valitse valikkoriviltä Nimeä uudelleen Pakatun arkiston luominen kansiosta Klikkaamalla hiiren oikealla kansion päällä ja valitsemalla Tiivistä, kansiosta on mahdollista luoda ns. pakattu arkisto (kuten kansio.zip tai kansio.tar.gz, zippiin voidaan lisätä myös salasanasuojaus). Jos käyttäjä on ottanut käyttöön sähköpostiohjelman ja asettanut sähköpostitilin, valitsemalla Tiivistä sijasta Lähetä, pakattu arkisto voidaan lähettää siitä suoraan sähköpostina Piilotiedostot Linuxissa piilotiedostot eivät näy normaaliasetuksilla tiedostonhallinnassa. Piilotiedoston tunnistaa tiedoston alussa olevasta pisteestä. Piilotiedostot ovat yleensä käyttäjän profiiliin liittyviä konfiguraatiotiedostoja, ja niihin ei yleensä peruskäyttäjän tarvitse koskea. Saat piilotiedostot näkymään työpöydän yläreunan Näytä-valikon kautta Näytä Näytä piilotiedostot Isot ja pienet kirjaimet Linuxissa isot ja pienet kirjaimet eivät ole sama asia. Tämä on erittäin tärkeätä muistaa tiedonkäsittelyssä. Käytännössä kaikki tiedostonimet kannattaa kirjoittaa pienillä kirjaimilla ongelmien välttämiseksi. Linux Ubuntu Sivu 14

16 4. Asetukset ja ylläpito Ubuntun järjestelmänhallinta sekä asetusten muokkaaminen tapahtuu järjestelmäasetusten kautta (vaatii ylläpitäjätilin salasanan). Valitsemalla Ohje avautuu Ubuntun työpöytäopas. Siellä on ohjeita Ubuntun käyttöön sekä vastauksia yleisiin kysymyksiin (FAQ). Ohjelmassa on myös hakutoiminto, jonka avulla käyttäjä voi hakea ohjeita hakusanan avulla Asetukset Järjestelmäasetukset-valikon avulla hallinnoidaan mm. Ubuntun ulkoasua sekä näyttö- ja osoitinlaitteiden asetuksia. Käyttäjän omia tietoja voi myös muuttaa valikon kautta. Järjestelmäasetukset Käyttäjän omat tiedot Linux Ubuntu Sivu 15

17 Käyttäjätilit (Kuvan esimerkissä on muutettu Ubuntu -tilin nimi -> oppilas : tämä muuttaa kokonimen, mikä näkyy kirjautumissivulla ja unity-työpöydän yläpalkissa tämän jälkeen nimenä oppilas, mutta kotikansionnimi ja käyttäjätunnus säilyvät alkuperäisenä, mikä näkyy jos sitä katsotaan Tietokoneluettelonäkymän kautta tai komentoriviltä ls l ja id -komennoilla). Usein nimi (kokonimi) ja käyttäjätunnus ovat samat. Käyttäjätilit-listassa näkyy oletuksena kokonimi (tai käyttäjätunnus sulkeissa jos kokonimi puuttuu). Salasanan muuttaminen (oma salasana) Kaikki käyttäjät voivat vaihtaa oman salasanansa kohdasta Järjestelmäasetukset->Käyttäjätilit-> Salasana (klikkaa sen perässä olevia pisteitä) ja antamalla vanhan salasanan ja sitten uuden ja vahvistuksen ja klikkaamalla Vaihda. (Kun kyseessä on oman tilin salasana, kokonimi tai kieli, sen muutos ei vaadi avaa lukitusta ja ylläpitäjän salasanaa). Salasanan muuttaminen (toisen tilin salasana) Asentajatilillä (=ylläpitäjä-tilillä) voi vaihtaa samasta paikasta myös toisen käyttäjän salasanan jos hän on unohtanut omansa (vaatii avaa lukitus-klikkauksen ja kysyy ylläpitäjä-salasanaa): valitaan halutun käyttäjän tili ja siitä Salasana (sen perässä olevat pisteet): uuden salasanan voi asettaa nyt suoraan (ei kysy vanhaa salasanaa). Lopuksi klikataan Lukitse, se lukitsee käyttäjätilit-asetukset. Automaattinen kirjautuminen Automaattinen kirjautuminen saadaan valitsemalla ensin Käyttäjätilit->Avaa lukitus (kysyy ylläpitäjä-salasanaa) ja sitten kohtaan Automaattinen kirjautuminen: Päällä, ja klikkaamalla lopuksi Lukitse. Tämän jälkeen login tapahtuu automaattisesti. Ylläpitäjän salasanaa kysytään entiseen malliin asennuksissa ja päivityksissä, joten sitä ei saa unohtaa, vaikka loginissa sitä ei tarvitakaan. Uuden käyttäjätilin luominen Jos koneella on useampia käyttäjiä, asentajatilillä (=ylläpitäjätilillä) voidaan luoda niille uusi oma käyttäjätili seuraavasti: Oletuksena käyttäjätilit-asetukset on lukittu. Klikkaamalla auki oikean yläkulman lukko kysytään asentajatilin (=ylläpitäjä-tilin) salasanaa, mikä on ns sudo-salasana, minkä annon jälkeen käyttäjätiliasetuksia voi muuttaa. 1. klikkaa + (=luo käyttäjätili) 2. valitse tilin tyyppi, valitaan normaali (tili millä ei ole sudo-oikeutta eli ohjelmien asennusoikeutta), vaihtoehtoisesti tässä toki voidaan luoda myös uusi ylläpitäjätili 3. anna käyttäjätilille nimi ja käyttäjätunnus (nimi = kokonimi, mikä näkyy kirjautumissivulla ja työpöydän yläpalkissa) 4. klikkaa kohtaa salasana: käyttäjätili pois käytöstä, ja aseta aloitussalasana ja vahvista se, ja klikkaa vaihda 5. nyt tili on luotu, klikkaa Lukitse jos lukko on vielä auki (jätä sivu tilaan Avaa lukitus) 6. kirjaudu ulos Linux Ubuntu Sivu 16

18 7. luodulla tilillä, mikä näkyy nyt kirjautumisruudussa, voi nyt kirjautua sisään ja vaihtaa sen aloitussalasana Uuden käyttäjätilin kotikansion oikeuksien asetus: Jos koneelle luodaan useita käyttäjiä, ne näkevät oletusasennuksella toistensa kotikansioihin menemällä Siirry->Tietokone->Tiedostojärjestelmä->home-><kotikansionnimi>. Kunkin kotikansion omistaja voi muuttaa tämän tekemällä seuraava muutos omaan kotikansioonsa: 1. vie hiiri unityn yläpalkin päälle ja valitsesiellä Siirry ja siitä Tietokone ja siitä Tiedostojärjestelmä 2. valitse home ja siellä oma kotikansio ja sen päällä hiiren oikealla ominaisuudet 3. valitse oikeudet ja muuta kohta Muut : Kansion oikeudet: Ei mikään ja sulje 4. nyt jos katsotaan Näytä->luettelo ja sitten Näytä->Näkyvät sarakkeet ja ruksataan oikeudet, omistaja ja ryhmä, niin oikeudet näyttää drwxr-x--- eli muilla ei ole enää oikeutta nähdä tähän kotikansioon Vaihtoehto sille, että jokainen käyttäjä tekee näin omalle kotikansiolleen on, että asentaja (= ylläpitäjä) ajaa komentorivillä päätteessä kaikille käyttäjille komennon mikä poistaa Muut-ryhmänoikeudet käyttäjien kotikansioilta: 1. cd /home (mennään kotikansioiden juureen) 2. ls l (ls viiva pieniällä: tämä näyttää luodut kotikansiot ja niiden oikeudet) 3. ajetaan yksitellen kaikille käyttäjäkotikansioille missä ei ole oikeudet muotoa: drwxr-x--- sudo chmod o-rwx <kotikansionnimi> (tämä poistaa ryhmältä o=muut rwx-oikeudet eli kaikki oikeudet ko. kotikansioon) 4.2. Verkkoasetukset Klikkaamalla verkkoyhteydet-kuvaketta saat esiin ohjatun toiminnon, jonka avulla voit määrittää verkkoyhteyden. Tietoja yhteydestä näyttää verkkoyhteyden tiedot: verkkolaitteen, MACin, nopeuden, IPosoitteen, verkkomaskin, oletusyhdyskäytävän ja ensisijaisen DNS:n. Muokkaa yhteyksiä vie verkkoyhteyden määrittämiseen (valitse kiinteä, langaton tai mobiiili). Linux Ubuntu Sivu 17

19 4.3. Järjestelmätiedot Järjestelmätiedot näkyy kohdasta Järjestelmäasetukset->Tiedot. Yhteenveto näyttää koneennimen, muistin, suorittimen, grafiikan, käyttöjärjestelmän tyypin ja linuxpartition (Levy). Jos levyllä on muita partitioita, koko levyn tiedot ja partitiot näyttää Levytyökalu. Oletussovellukset-kohdasta voi asettaa oletussovelluksen toiminnoille: verkkoselain, sähköposti, kalenteri, musiikkisoitin, videosoitin ja kuvankatselin (perusasennuksesta tulee yleensä vain yksi vaihtoehto) Erilliset tallennusvälineet kohtaa voi halutessaan muuttaa (kysy mitä tehdään on yleensä OK). Grafiikka näyttää grafiikka-ajurin (jos paketti mesa-utils asennettu) 4.4. Järjestelmänvalvonta Järjestelmänvalvonta vastaa Windowsin Tehtävienhallinta-toimintoa alivalintoineen. Se löytyy Unity-valikosta kirjoittamalla jä hakuriville ja voidaan halutessa vetää käynnistinpaneeliin. Järjestelmä näyttää suurin piirtein samat tiedot, mitä Järjestelmäasetukset->Yhteenveto edellä. Prosessit näyttää, mitkä prosessit (sovellukset) on käynnissä ja niiden CPU ja muistikuormituksen eli siitä voidaan tutkia mikä prosessi (sovellus) kuormittaa eniten järjestelmää. Hankala sovellus voidaan tappaa valitsemalla se prosessilistasta ja klikkaamalla Lopeta prosessi. Huom! Vastaavat tiedot, mitä tämä näyttää, saadaan kevyemmin päätteellä komennolla: top. Resurssit näyttää suorittimen käyttöasteen (%), muistinkäytön (MiB/%) ja swapinkäytön (MiB/%) sekä verkonkäytön (KiB/s) Huom! tämä näyttää tavuja sekunnissa eikä bit/s. Tiedostojärjestelmät näyttää avatut (mountatut) tiedostojärjestelmät, ml. usb-muistit. Mounttaamattomat, esim. mounttaamaton Windows-partitio tai swap-partitio, ei näy tässä! Linux Ubuntu Sivu 18

20 4.5. Päivitysten hallinta Ubuntussa päivitykset asennetaan Päivitysten hallinnan avulla (vaatii ylläpitäjätilin salasanan). Se se löytyy Unity-valikosta, tai oikealta yläkulmasta (siellä teksti voi olla Päivityksiä saatavilla tai Päivitykset asennettu, tila on kuitenkin hyvä varmuuden vuoksi tarkistaa klikkaamalla Tarkista). Päivitysten asentaminen on helppoa, oletuksena sovellus tarkistaa saatavilla olevat päivitykset ja pyytää käyttäjää asentamaan ne. Asennus onnistuu painamalla Asenna päivitykset -painiketta. Linux Ubuntu Sivu 19

21 4.6. Ohjelmien asennus pakettienhallinnan avulla Ubuntun sovellusvalikoiman avulla voidaan asentaa lisää ohjelmia Ubuntuun (vaatii ylläpitäjätilin). Sovellusvalikoimaan pääsee käynnistimen pikakuvaketta klikkaamalla tai sen voi etsiä Unityvalikosta. Unity-valikko (Kaikki asennetut ohjelmat) Sovellusvalikoiman pikakuvake käynnistimessä Sovellusvalikoima avattuna Alla oleva kuva on otettu Ubuntun Ohje-valikosta. Linux Ubuntu Sivu 20

22 4.7. Ohjelmien poistaminen Ohjelmien poistaminen Ubuntussa tapahtuu samalla tavalla kuin Windowsissa. Avaa Ubuntun sovellusvalikoima (vaatii ylläpitäjätilin), asennettu näyttää asennetut ohjelmat. Valitse ohjelma, jonka haluat poistaa ja valitse sen jälkeen Poista Wine Wine-ohjelma mahdollistaa monien Windows-sovellusten käytön Linux-käyttöjärjestelmässä. Sen koodi on avoin, joten sitä voi muokata omien tarpeidensa mukaiseksi. Wine löytyy Ubuntun sovellusvalikoimasta. Lisätietoja Winesta löytyy netistä osoitteesta (Sivusto on englanninkielinen.) Linux Ubuntu Sivu 21

23 5. Komentorivi Komentorivi on tehokas Ubuntun hallintaväline, mutta sen käyttö vaatii opettelua. Komentorivin osaaminen ei ole Ubuntun käytössä välttämätöntä, mutta ongelmatilanteissa sen osaaminen voi olla tarpeen. Komentorivi avataan Ubuntussa valitsemalla: Unity-valikosta Pääte. Päätettä käytetään antamalla halutut komennot tekstinä Hakemistorakenne Linuxin hakemistorakenne alkaa juurihakemistosta, joka merkitään kauttaviivalla /. Linuxin tiedostojärjestelmä ei käytä asematunnuksia Windowsin tapaan, vaan levyt ja niiden osiot liitetään saman hakemistopuun rakenteeseen. Hakemisto /bin /boot /dev /etc /home /lib /media /mnt /opt /proc /root /sbin /srv /sys /tmp /usr /var Tarkoitus Peruskomennot käyttäjille Linuxin käynnistämiseen tarvittavat tiedostot Laitetiedostojen hakemisto Lähes kaikkien asetustiedostojen sijainti Käyttäjien kotihakemistot Jaetut kirjastot Siirrettävän median liitoskohdat (usb-media, cd/dvd, win-partitio) Väliaikaisesti liitetyt osiot (käyttäjän väliaikaiset mounttaukset) Erikoisohjelmat Järjestelmän tilatiedot Pääkäyttäjän kotihakemisto Pääkäyttäjän ylläpito-ohjelmat Paikallisen palvelinohjelmiston sivustokohtaiset tiedot (vain palvelin) Sysfs-järjestelmän luoma virtuaalinen hakemisto mm. laitteiden, niiden ajurien ja ytimen välisistä yhteyksistä Väliaikaistiedostot Ohjelmat ja kirjastot, ohjesivut Muuttuvat tiedostot, esim. lokitiedostot Linux Ubuntu Sivu 22