Lannoiteopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lannoiteopas 2016 2017"

Transkriptio

1 Lannoiteopas

2 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään hyvä sato on niin viljelijän kuin myös ympäristönkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan ja veteen synny. Se jarruttaa ilmastonmuutosta, koska sadot sitovat ravinteita ja hiilidioksidia. Yaran lannoitteet on suunniteltu vastaamaan nykyisten kasvilajikkeiden sadontuottokykyä, suomalaisiin viljelyoloihin. Lannoitevalikoima sopii ympäristökorvauksen mukaiseen viljelyyn. Lannoitusohjelmat on räätälöity eri kasvilajeille niin, että viljelijän on helppo valita omaa satotasoaan vastaava lannoitus. Tästä oppaasta löydät ohjeet kylvölannoitukseen, jaettuun lannoitukseen ja lehtilannoitukseen. Yaran lannoitteita on turvallista käyttää. Lannoitusohjelmat kehitetään yhteistyössä johtavien tutkimuskumppaneiden kanssa Kotkaniemen tutkimusasemalla. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnus Yaran lannoitteissa on merkkinä suomalaisesta työstä. YARA LYHYESTI Yara on maailmanlaajuinen kivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja. Yaralla on työntekijää ja myyntiä yli 150 maassa. Yaran osaaminen, tuotteet ja ratkaisut parantavat viljelijöiden, jälleenmyyjien ja teollisuuden tuottavuutta vastuullisesti. Ne turvaavat ruoan ja luonnonvarojen riittävyyttä maailmassa ja auttavat vastaamaan ympäristöön liittyviin haasteisiin. Suomessa lannoitteita valmistetaan vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia, josta 70 % menee vientiin ja teollisuustuotteita tonnia, josta 25 % menee vientiin. Yara työllistää Suomessa noin 1300 henkeä: joista noin 900 on omaa väkeä, 400 urakoitsijaa ja lisäksi 100 kesätyöntekijää. Yara on investoinut Suomen toimintoihin noin 600 miljoonaa euroa vuosina , ja tänä vuonna suunniteltujen investointien arvo on noin 150 miljoonaa euroa. Suomen oloihin suunniteltu valikoima... 2 Täsmäviljelyyn Yara N-Sensor... 4 Palveluista ja neuvonnasta apua kasvukaudella... 5 Seleeniä turvallisesti... 6 Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas... Peruna ja puutarhakasvit... Lehtilannoitteet... Täydennyslannoitteet... Tasapainoinen lannoitus ja ravinnetäydennykset Turvelannoitteet Vesiliukoiset lannoitteet... Metsä... Maanparannusaineet Lannoitussäännökset Ravinteiden merkitys Viljavuustutkimuksen tulkinta Karjanlannan ja muiden orgaanisten aineiden hyödyntäminen lannoituksessa Luonnonmukainen viljely...71 Lannoitteiden turvallinen käsittely Reilu Teko säkkikeräys Kaiken takeena on rae Lannoitteiden ravinnesisällöt Yara Yara 3

3 Palveluista ja neuvonnasta apua kasvukaudella Täsmäviljelyyn Yara N-Sensor Yaran täsmäviljelyteknologia mahdollistaa lannoituksen kohdentamisen kasvin tarpeen mukaisesti kaikissa pellon eri kohdissa. Yara N-Sensor -laitteen toiminta perustuu kasvustosta heijastuvan valon taajuuteen. Lukemaa verrataan laitteen ohjelmistoon tallennettettuun kasvilajikohtaiseen arvoon. Mittaustiedoista Yara N-Sensor laskee kasvuston ottaman typen määrän. Yara N-Sensor antaa käskyn levittimelle säätää lannoitusmäärää. Alueelle levitetään juuri kasvin tarpeeseen perustuva määrä lannoitetta. Laitteiston toiminta perustuu Yarassa tehtyyn vuosien mittaiseen koetoimintaan, jossa on haettu kasvilajeittain ja kasvuasteittaittain yhteys lehtivihreän, kasvustomassan sekä kasvien typenoton välillä. Juuri siksi Yara N-Sensor on edelleen ainutlaatuinen laitteisto markkinoilla. Laitteisto tukee Suomessa vehnän, rehuviljojen, öljykasvien sekä perunan lannoitusohjelmia. Laitteisto koostuu kolmesta pääkomponentista. Traktorin katolle asennetava mittausyksikkö on joko päivänvalolla toimiva Daylight-malli tai oman valolähteen sisältävä ALSmalli. Laite kytketään Windowspohjaiseen tietokoneeseen, josta Yara N-Sensor -ohjelmisto ohjaa lannoitteenlevitintä tiheästi annetuilla käskyillä. Levitysmäärä näkyy jatkuvasti vaihtuvina lukuina tietokoneen ruudulla. Toimitussisältöön kuuluu lisäksi GPS-laite, joka mahdollistaa karttaaineistojen tulostamisen sekä mitatusta kasvustomassasta että toteutuneesta levityksestä. Aineistot ladataan Internetissä toimivaan Sensor-Office palveluun, josta ne voidaan lähettää pdf-muodossa eteenpäin. TYPPEÄ TARPEEN MUKAAN Yara N-Sensor ottaa huomioon kasvustossa esiintyvän vaihtelun, eikä lannoitetta levitetä kasvustoon vakiosäädöllä. Lannoitetta annetaan enemmän niihin osiin peltoa, joilla lisätyppilannoituksella saadaan kasvuvastetta. Jos kasvusto on toisaalta jossakin pellon kohdassa huono esimerkiksi liian kosteuden tai kuivuuden vuoksi, laite sulkee lannoitteen levityksen kokonaan. Tällä tavalla päästään koko pellolla lähemmäksi kasvuston luontaista typpioptimia. LISÄÄ SATOA JA LAATUA Oikein kohdennetulla typpilannoituksella saavutetaan monia etuja. Saadut satolisät ovat eurooppalaisissa kokeissa olleet noin 6 % ja lisäksi viljojen valkuaispitoisuus on noussut. Tarpeenmukainen levitys säästää lohkolle levitettyä lannoitteiden kokonaismäärää paremman kohdistamisen ja joissakin pellon kohdissa lannoittamatta jättämisen vuoksi. Karjanlannan käyttö lisää lakoontumisen riskiä joillakin peltolohkon osilla, mutta Yara N-Sensorin avulla voidaan lakoontumisen riskiä vähentää. Pystyssä oleva kasvusto on helpompaa puida ja kuivatuskustannus jää lakoviljaa merkittävästi pienemmäksi. Yara N-Sensor -laitteisto yhdistää hyvän sadon, taloudelliset edut sekä ympäristöhyödyt yhteen kokonaisuuteen. Etsi lähin Yara N-Sensor urakoitsija: Katso videoita Yara N-Sensorin käytöstä YouTubessa. Tutustu laitteeseen QR-koodin YouTube-videoiden kautta. YARA SUOMI tarjoaa erilaisia palveluja ja neuvontaa lannoituksen tueksi. Näin voit varmistaa parhaan viljelytuloksen Yaran lannoitteilla. Yaran lannoiteneuvoilla saavutetaan korkea ja laadukas sato ympäristöystävällisellä tavalla. Lisää tietoa kattavasti kasvien lannoituksesta, tuotteista, työkaluista ja ratkaisuista sekä suorat asiantuntijoiden yhteystiedot löydät nettisivuilta osoitteesta yara.fi Yara DiscoverIT -sovelluksen avulla löydät tietoa Yaran lannoitteista, niiden sisällöistä ja käytöstä eri kasveille. Valitsemalla haluamasi kasvin saat ohjeita tarkkaan lannoitukseen ja lannoituksen ajoitukseen. Yara DiscoverIT linkittää sinut myös muihin Yaran sovelluksiin, jotka auttavat määrittämään kasvien ravinteiden puutoksia ja -lehtilannoitteiden sekoitettavuutta keskenään ja kasvisuojeluaineiden kanssa. Lataa Yara DiscoverIT ilmaiseksi Windows-, Android- tai ios-käyttöjärjestälmällä toimivaan matkapuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksen löydät laitteesi sovelluskaupasta hakusanalla Yara. Yara CheckIT -sovelluksen avulla opit tunnistamaan kasvin ravinnepuutoksia. Sovellus antaa myös suosituksen tarvittavasta lisälannoituksesta. Yara CheckIT -mobiilisovelluksen avulla tunnistat viljojen, öljykasvien, nurmen, sokerijuurikkaan, kaalin, kukkakaalin, perunan, porkkanan, tomaatin, mansikan ja omenan ravinnepuutokset. Lataa Yara CheckIT ilmaiseksi Windows-, Android- tai ios-käyttöjärjestälmällä toimivaan matkapuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksen löydät laitteesi sovelluskaupasta hakusanalla Yara. Yara TankMixIT -tankkiseospalvelussa voit selvittää -lannoitteiden sekoitettavuuden keskenään ja eri kasvinsuojeluaineiden kanssa. Voit ladata TankMixIT-sovelluksen ios- tai Android-puhelimeesi laitteen sovelluskaupasta. Hae hakusanalla Yara. Tankmixiä voi käyttää myös pc:llä. Yara Megalab -kasvianalyysin avulla voit tarkentaa lannoituksen satopotentiaalin mukaiseksi ja selvittää kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Kasvianalyysin tulosten avulla pystyt tarkentamaan lisälannoitusta ja valitsemaan oikeat tuotteet kasvin ravinnetarpeisiin. Käytä tuloksia myös seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelussa. Megalab-kasvustonäytteet lähetetään Eurofins Viljavuuspalveluun analysoitaviksi ja saat näytetuloksen sekä lannoitusohjeen sähköpostiisi. Yara Megalab -kasvianalyysipaketteja saat maatalouskaupasta tai tilaamalla Eurofins Viljavuuspalvelusta puhelimitse numerosta tai sähköpostilla osoitteesta viljavuuspalvelu@eurofins.fi. Katso lisää tietoa: 4 Yara Yara 5

4 Terveydeksi jo vuodesta 1984 Seleeniä turvallisesti Seleeni on ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine. Seleenilannoitus aloitettiin Suomessa vuonna 1984 maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Seleenilannoitus on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja edulliseksi keinoksi nostaa väestön ja eläinten seleenin saanti tavoitetasolle. Seleenin puute vaikuttaa ihmisillä sydän- ja verisuonitautien ja syöpien esiintymiseen. Tuotantoeläimillä seleenin puute aiheuttaa lihasrappeumaa, heikkoja vasikoita, hedelmällisyyshäiriöitä ja utaretulehdusta. Seleenin puutoksesta johtuva lihasrappeuma oli 1970-luvulla tuttu tauti, kunnes jäi unholaan seleenilannoituksen myötä. Lihasrappeumaa on kuitenkin viime vuosina esiintynyt tiloilla, joilla seleenilannoitusta ei ole tehty. SELEENI TURVALLISESTI RAKEESSA Yaran lannoitteisiin seleeni lisätään lannoitetehtaalla jo märkärakeistusvaiheessa, jolloin seleeni on tasaisesti rakeen sisällä, ei rakeen pinnalla. Tämä takaa seleenin turvallisen ja tehokkaan levityksen. YaraMilalannoitteissa seleeniä on 15 milligrammaa kilossa ja karjanlannan täydennykseen kehitetyssä Seleenisalpietarissa 25 milligrammaa kilossa. SELEENIÄ JOKAISELLE SADOLLE Seleenilannoitusta tarvitaan jokaiselle sadolle. Koska seleeni sitoutuu maahan, lannoitusta ei voi tehdä varastoon. Lannoitteiden seleenipitoisuus on mitoitettu yhden kasvukauden tarvetta varten. Nurmille seleenilannoitus tarvitaan jokaiselle sadolle. Kasvit ottavat lannoitteisiin lisättyä, epäorgaanista natriumselenaattia ja muuttavat sen orgaaniseksi seleeniksi, joka siirtyy rehuihin ja elintarvikkeisiin. ORGAANINEN SELEENI ON TEHOKASTA Orgaaninen seleeni imeytyy rehusta turvallisesti eläinten ruokinnassa. Se nostaa esimerkiksi maidon seleenipitoisuutta tehokkaammin kuin epäorgaaninen seleeni. Seleenipitoinen lannoite nostaa rehun seleenipitoisuuden keskimäärin kymmenkertaiseksi. Ilman seleenilannoitusta pelloilta korjatun rehun seleenipitoisuus on lähes nolla. SELEENIÄ ELÄINTUOTTEISTA Seleenityöryhmän tutkimusten mukaan suomalaisten seleenin saanti on nyt tavoitteellisella tasolla. Lannoitus on tehokas ja turvallinen tapa lisätä seleeniä koko elintarvikeketjun, eikä vaaraa yliannostuksesta ravinnossa ole. Eniten seleeniä saadaan eläinperäisistä tuotteista: keskimäärin 70 % maidosta, lihasta ja kalasta. Lue lisää seleenistä Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas YaraMila luo viljelyn perustan typpilannoitteet varma valinta... 9 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelmat...10 Syysvehnän ja rukiin lannoitusohjelma Säilörehujen lannoitusohjelmat Nurmen perustamisen lannoitusohjelma Lannoita satotason mukaan Typen ja fosforin käyttö Lannoitteen ja levitysmäärän valinta Yara Yara 7

5 YaraMila luo viljelyn perustan -typpilannoitteet varma valinta KASVIN ENERGIAA Fosforilla on elintärkeä rooli monissa kasvin keskeisissä toiminnoissa. Sen saanti on välttämätöntä, sillä se tehostaa muiden ravinteiden ottoa, edistää juuriston kehittymistä, parantaa versoutumista ja nopeuttaa tuleentumista. Fosforista kasvit saavat energiansa. Yaran kasvikohtaiset lannoitusohjelmat tarjoavat parhaan YaraMila-ratkaisun kaikkiin tilanteisiin. TASAPAINO RATKAISEE YaraMila-tuotteiden oikea pääravinteiden suhde varmistaa ravinteiden tehokkaan hyötysuhteen. Lisäksi ne sisältävät rikkiä, booria ja seleeniä, joiden puute on yleinen pelloillamme. Monessa YaraMila-tuotteessa on myös magnesiumia ja sinkkiä lannoitusohjelmien tehokkuuden varmistamiseksi. VASTUULLISESTI SUOMESTA SUOMALAISILLE YaraMila-lannoitteet valmistetaan Uudenkaupungin tai Siilinjärven tehtailla, jotka ovat maailman nykyaikaisimpia lannoitteiden tuotanto- laitoksia. Siilinjärven louhos on Länsi- Euroopan ainoa fosfaattikaivos, jonka louhima apatiitti tunnetaan yhtenä maailman puhtaimmista fosforilähteistä. Yara valitsee valmistamiinsa lannoitteisiin puhtaat ja vastuullisesti tuotetut raaka-aineet, ja antaa Suomessa valmistamilleen YaraMilaja -lannoitteille Puhtaustakuun. Raskasmetallipitoisuuksille annetut raja-arvot ovat huomattavasti Suomen lainsäädännössä määriteltyjä arvoja tiukemmat. YHDISTELMÄ AINUT- LAATUISIA OMINAISUUKSIA YaraMila- tai Inside -tunnuksella varustetuissa tuotteissa on kahden tuotteet parhaat ominaisuudet yhdistetty samaan tuotteeseen. Ne toimivat YaraMila- ja tuotteiden kaltaisesti ja antavat käyttäjille käytännön viljelyssä toimivia ratkaisuja. HIDASTA JA NOPEAA TYPPEÄ Moniravinteisissa YaraMila-lannoitteissa ja -typpilannoitteissa typpi on ammonium- ja nitraattityppenä. Kasvit käyttävät molempia typen muotoja. Nitraattityppi on nopeasti kasvin käytössä heti levityksen jälkeen, ja se myös liikkuu maaperässä helposti. Ammoniumtyppi sitoutuu maahiukkasten pinnoille, minkä vuoksi se on kasville käyttökelpoisessa muodossa pidempään. Ammoniumtyppi muuttuu maan mikrobitoiminnan tuloksena nitraatiksi. Yaran ammonium-nitraattipohjaisten lannoitteiden typpi on kasvin kannalta esimerkiksi ureaan verrattuna tehokkaampi. Urean typpi on amidina, joka muuttuu pellossa osin haihtuvaksi ammoniakiksi. Lämpötila vaikuttaa merkittävästi urean käyttökelpoisuuteen, minkä vuoksi etenkin Suomen vaihtelevissa olosuhteissa sen käyttö tuo riskejä. Suomen lyhyt kasvukausi vaatii lannoitukselta erityishuomiota. Kasvi tarvitsee ravinteita koko kasvukauden ajan. Eniten kasvi tarvitsee kasvaakseen typpeä, mutta ilman tasapainoista lannoitusta typen käytön hyötysuhde heikkenee ja ravinnepuutokset vähentävät satoa. Kasvin kasvu on ravinteiden yhteispeliä tasapainoinen lannoitus edistää ravinteiden hyötysuhdetta. -TYPPILANNOIT- TEILLA TASAINEN LEVITYS -typpilannoitteet ovat helposti levitettäviä ja turvallisia sekä käyttää että varastoida. Tarkin levitystasaisuus saavutetaan, kun käytetään laadukkaita tuotteita, joiden rakeet ovat samankokoisia, ja rakeissa on sama ominaispaino ja ravinnemäärä. Tämä on etu verrattuna mekaanisiin lannoiteseoksiin, jotka sisältävät erikokoisia rakeita, joiden ravinnemäärä ja paino vaihtelevat. Kiertokoe on aina syytä tehdä ennen lannoitusta, sillä varmistetaan oikea käyttömäärä kasvin tarpeen mukaan. Tärkeää on myös säätää levitin lannoitelajikkeen mukaan, jotta saadaan mahdollisimman tarkka levitystulos. Mikäli levityksessä tulee virheitä, epätasainen kasvusto aiheuttaa satotappioita. VALITSE OIKEA TUOTE -sarjassa on ratkaisu tilan kaikkiin typpitarpeisiin. Syysviljojen kevätlannoituksiin tarvitaan typpeä ja rikkiä sekä usein myös booria. Karjanlannan täydennykseen tarvitaan lannoite, jossa on typen ja rikin lisäksi seleeniä karjan terveydeksi. Jaetussa lannoituksessa YaraMilakylvölannoite tulee valita siten, että lohkolle tulee riittävästi fosforia ja kaliumia kasvin tarpeeseen. Kasvukauden lisälannoitteeksi sopii useampikin -lannoite. Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas 8 Yara Yara 9

6 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelma / typpitasot kg/ha Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Viljat 4000 kg tai öljykasvit 1750 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 110 Kasvustoon Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) 407 kg ( ) 120 Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) 74 kg ( ) 74 kg ( ) 444 kg ( ) Viljat 5000 kg tai öljykasvit 2250 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 130 Kasvustoon YaraMila Y 3 87 kg ( ) 170 kg ( ) 111 kg ( ) 140 Viljat 6000 kg tai öljykasvit 2750 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) 211 kg ( ) Yara Typpiliuos 10 l (10 kg N) 74 kg ( ) Fosforia kg/ha kg ( ) Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 150 Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) 203 kg ( ) 111 kg ( ) 148 kg ( ) 111 kg ( ) 160 Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) 240 kg ( ) 148 kg ( ) 185 kg ( ) 148 kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Oras/taimivaihe Pensomis/ruusukevaihe Lisälannoitus parantaa satoa Korren/varrenkasvu Tähkiminen Lisälannoitus parantaa valkuaista Lisätietoja Tarvittaessa: Mantrac Pro, Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Viljat: Thiotrac, 5 l/ha Lisätyppija rikkilannoitus Nestemäinen Yara Typpiliuos, l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Viljat: Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Vesimäärä l/ha Rakeinen tai Axan Öljykasvit: Sulfan, ( kg/ha) tai Axan Öljykasvit: Sulfan, ( kg/ha) tai Axan Öljykasvit: Sulfan, ( kg/ha) Kuivaan kasvuston Lisäfosfori Starttiravinne, kg/ha Yara Superfosfaatti P 20, kg/ha Solatrel, 5 l/ha Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola, kg/ha YaraMila NK 1, kg/ha Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Yara N-Sensor Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 10 Yara Yara 11

7 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelma / typpitasot kg/ha Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Viljat 4000 kg tai öljykasvit 1750 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 50 Starttiravinne 58 kg ( ) 60 Viljat 5000 kg tai öljykasvit 2250 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 50 kg ( ) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 70 Kasvustoon Starttiravinne 50 kg ( ) 80 Viljat 6000 kg tai öljykasvit 2750 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 33 kg ( ) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 90 Kasvustoon Starttiravinne 33 kg ( ) 100 Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 41 kg ( ) Yara Typpiliuos 12 l/ha (5 kg typpeä) Viljat, öljykasvit ja nurmet Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Orasvaihe Pensomisvaihe Korrenkasvu Tähkiminen Lisätietoja Tarvittaessa: Mantrac Pro, Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Thiotrac, 5 l/ha Lisälannoitus parantaa satoa Lisälannoitus parantaa valkuaista Lisätyppija rikkilannoitus Nestemäinen Yara Typpiliuos, l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Vesimäärä l/ha Rakeinen Axan, Sulfan tai ( kg/ha) Axan, Sulfan tai ( kg/ha) Axan, Sulfan tai ( kg/ha) Kuivaan kasvuston Lisäfosfori Starttiravinne, kg/ha Yara Superfosfaatti P 20, kg/ha Solatrel, 5 l/ha Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola, kg/ha YaraMila NK 1 Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Yara N-Sensor Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 12 Yara Yara 13

8 Syysvehnän ja rukiin lannoitusohjelma Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Fosforia 4000 kg tai ruis 3000 kg sadolle Fosforia kg/ha Typpitarve keväällä yhteensä kg/ha Fosforia 5000 kg tai ruis 4000 kg sadolle Typpitarve keväällä yhteensä kg/ha Fosforia 6000 kg tai ruis 5000 kg sadolle Typpitarve keväällä yhteensä kg/ha * Kertalannoitus keväällä Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) Keväällä 80 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä 100 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon kg (10 20 kg) kg (30 40 kg) 110 kg N: * 120 kg N: * 407 kg ( ) 444 kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * 407 kg ( ) 444 kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * Fosforia kg/ha kg ( ) 444 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 111 kg ( ) 111 kg ( ) 111 kg ( ) 370 kg ( ) 111 kg ( ) 370 kg ( ) 111 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 148 kg ( ) 148 kg ( ) 148 kg ( ) 370 kg ( ) 148 kg ( ) Fosforia kg/ha kg ( ) 148 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 185 kg ( ) 185 kg ( ) 259 kg ( ) 370 kg ( ) 185 kg ( ) 370 kg ( ) 185 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 222 kg ( ) 222 kg ( ) 296 kg ( ) 370 kg ( ) 222 kg ( ) 370 kg ( ) 222 kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Orasvaihe Pensomisvaihe Lisälannoitus parantaa satoa Korrenkasvu Tähkiminen Lisälannoitus parantaa valkuaista Lisätietoja Tarvittaessa: Mantrac Pro, Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Thiotrac, 5 l/ha Lisätyppi- ja rikkilannoitus Lisäfosfori Nestemäinen Yara Typpiliuos, l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Rakeinen Starttiravinne, kg/ha Yara Superfosfaatti P 20, kg/ha Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Vesimäärä l/ha Kuivaan kasvuston Solatrel, 5 l/ha Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola, kg/ha YaraMila NK 1 Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Yara N-Sensor Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 14 Yara Yara 15

9 Säilörehu, 3 satoa / typpeä , kivennäismaa, ei karjanlantaa Kalium Fosfori Huononlainen 32 Välttävä 24 Tyydyttävä 14 Hyvä 5 Korkea Arveluttavan korkea 0 Huononlainen YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS NPKS Välttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS NPKS Tyydyttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK 2 200kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS NPKS Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato 3. sato Moniravinteiset Thiotrac Amazinc Mancozin Gramitrel N, S Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mg, Mn, Zn, Cu 5 10 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 2 l/ha 5 l/ha 5 l/ha Solatrel P, K, Ca, Mg, Mn, Zn 5 l/ha Yksiravinteiset Zintrac Coptrac Mantrac Pro Magtrac Zn Cu Mn Mg 0,25 0,5 l/ha 5 l/ha 0,5 0,25 0,5 l/ha 0,5 l/ha 0,25 l/ha 0,5 l/ha Maanparannus Nurmen perustamisen yhteydessä Viljat, öljykasvit ja nurmet Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki K, Mg, Ca Ca, Mg 5 10 t/ha 3 9 t/ha Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa).. * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa).. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 16 Yara Yara 17

10 Säilörehu, 3 satoa satotasokorjauksella / typpeä , kivennäismaa, liete kesällä 25 m 3 /ha Kalium Fosfori Huononlainen 38 Välttävä 30 Tyydyttävä 20 Hyvä, lantapoikkeus 11 Korkea Arveluttavan korkea 0 Huononlainen YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* Tähän fosforiluokkaan ei voi levittää lietettä. 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS Välttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS Tyydyttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 2. Seleenisalpietari 400 kg ( ) 210 kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* kg ( ) kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. Seleenisalpietari 400 kg ( ) 220 kg ( )* 3. * Luvut sisältävät lietteen 25 m 3 ravinteet: 42,5 kg N, 12,5 kg P kg ja 73 kg K 110 kg ( ) kg ( ) kg ( ) kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato 3. sato Moniravinteiset Thiotrac Amazinc Mancozin Gramitrel Solatrel Yksiravinteiset Zintrac Coptrac Mantrac Pro Magtrac Maanparannus N, S Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mg, Mn, Zn, Cu P, K, Ca, Mg, Mn, Zn Zn Cu Mn Mg 5 10 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 2 l/ha 5 l/ha 0,25 0,5 l/ha 5 l/ha 5 l/ha 0,5 0,25 0,5 l/ha Nurmen perustamisen yhteydessä 5 l/ha 0,5 l/ha 0,25 l/ha 0,5 l/ha Viljat, öljykasvit ja nurmet Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki K, Mg, Ca Ca, Mg 5 10 t/ha 3 9 t/ha Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa).. * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa).. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 18 Yara Yara 19

11 Nurmen perustaminen, suojaviljana kokoviljasäilörehu, 2 satoa / typpeä , kivennäismaa, liete keväällä 40 m 3 /ha Kalium Fosfori Huononlainen 44 Välttävä 36 Tyydyttävä 26 Hyvä, lantapoikkeus 10 Korkea Arveluttavan korkea 0 Huono YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) Tähän fosforiluokkaan ei voi levittää lietettä NPKS NPKS NPKS NPKS Huononlainen YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS Välttävä YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. Seleenisalpietari 150 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS NPKS Tyydyttävä Korkea YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. Seleenisalpietari 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) kg ( ) kg ( )* 300 kg ( ) * Luvut sisältävät lietteen 40 m 3 ravinteet: 68 kg N, 20 kg P kg ja 116 kg K. NPKS NPKS NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato Moniravinteiset Thiotrac Amazinc Mancozin Gramitrel Solatrel Yksiravinteiset Zintrac Coptrac Mantrac Pro Magtrac N, S Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mg, Mn, Zn, Cu P, K, Ca, Mg, Mn, Zn Zn Cu Mn Mg 5 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 5 l/ha 0,5 0,25 0,5 l/ha 5 l/ha 5 l/ha 0,5 l/ha 0,25 l/ha Viljat, öljykasvit ja nurmet Maanparannus Nurmen perustamisen yhteydessä Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki K, Mg, Ca Ca, Mg 5 10 t/ha 3 9 t/ha * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa).. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 20 Yara Yara 21

12 Lannoita satotason mukaan ympäristökorvaus mahdollistaa sen Typen ja fosforin käyttö ympäristökorvauksen mukaan kg/ha TYPPILANNOITUS, VILJAT JA ÖLJYKASVIT Typpilannoituksen lähtötaso, esim. viljan 4000 kilon satotasolla, määräytyy lohkon multavuuden mukaan. Typpilannoitusta voi lisätä saavutettuun satotasoon perustuen enintään 50 kg/ha oheisen taulukon mukaan. Lisäyksen avulla voidaan hyväsatoisille lohkolle antaa riittävä määrä typpeä sekä sadon määrän että hyvän laadun tuottamiseksi. Satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Typpi- ja fosforimääriä voi lisätä satotason mukaan portaattomasti. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa monipuolisesti. Esimerkiksi 20 kiloa lisää typpeä voi käyttää, kun lohkolta on viimeisen viiden vuoden aikana saatu kevätviljoista 5000 kilon sato, rukiista 4000 kilon tai öljykasveista 2250 kilon sato/ha. FOSFORILANNOITUS, VILJAT JA ÖLJYKASVIT Viljoille, öljykasveille ja palkokasveille käytetään samaa fosforin perustaulukkoa. Fosforilannoitusta voi lisätä perustasosta enintään 6 kg/ha suurille satotasoille oheisen taulukon mukaan. Fosforikorjaus on myös lohkokohtainen, ei kasvilajikohtainen. Fosforilannoituksessa voi käyttää enintään viiden vuoden tasausjaksoa. Peltojen fosforitasosta kannattaa pitää huolta, koska kasvi ottaa suurimman osan fosforista maan varoista. Fosforilannoituksen voi suunnitella useamman vuoden tähtäimellä ja tätä kautta selkeyttää lannoitusta vuosittain. SUURET LANNOITEMÄÄRÄT KANNATTAA ANTAA JAETTUNA Yli 100 typpikilon lannoitemäärät kannattaa useimmiten jakaa useampaan osaan. Kylvön yhteydessä Kaliumin käyttö viljoilla viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Huono Huononlainen Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. Viljavuusluokka käytetään typestä 2/3 YaraMilalannoitteena, josta tulee riittävästi fosforia ja kaliumia. Korrenkasvuvaiheessa annettu lisälannoitus -tuotteilla nostaa satotasoa ja tähkälle-tulovaiheessa annettu valkuaista. NURMILLA VOI KÄYTTÄÄ SATOTASOKORJAUSTA Nurmen satotasokorjauksen käytön edellytyksenä on vähintään 7500 kuiva-ainekilon satotaso, joka on saatu jonain viitenä aiempana satovuotena. Suurille nurmisadoille sallittu fosforin satotasokorjaus on 6 kg/ha. Riittävän fosforilannoituksen käyttö on erittäin tärkeä satotason, nurmen laadun, eläinten terveyden sekä lohkon viljavuuden varmistamiseksi. LIETTEEN MULTAUSTUKI UUDISTETTU Lietteen multaustukea käytettäessä on sallittua käyttää lannoitefosforia pintalevityksenä riittävän lannoitustason varmistamiseksi. Samalla on myös helppo täydentää nurmen kaliumlannoitusta. Lue lisää: Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Viljat, öljykasvit, herne oljet peltoon oljet korjattu suojavilja Viljat, öljy-, palkokasvit ja sokerijuurikas Typpilannoituksen enimmäismäärä vilja-, öljy- ja palkokasveille kg/ha/v maan multavuuden perusteella Kasvi/saavutettu satotaso kg Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Ohra ja kaura, seosviljat 4000 kg Kevätvehnä 4000 kg Syysruis syksyllä Syysruis, keväällä 3000 kg Kevätruis 3000 kg Pellava, maissi, öljyhamppu, auringonkukka Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä, syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä, keväällä 4000 kg Muut viljat ja muut seoskasvustot 4000 kg Syysrypsi ja syysrapsi (heinä-elokuussa) Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi, ja ruistankio, keväällä kg, muut peltokasvit Hene, härkäpapu, makea lupiini Sokerijuurikas Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä typpilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 kg + 20 kg + 30 kg + 40 kg + 50 kg Kevätruis Muut viljat Kevätkylvöiset öljykasvit Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä typpilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 kg + 20 kg + 30 kg + 40 kg + 45 kg Kevätvehnä Syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä Syysruis Syysöljykasvit Fosforilannoituksen enimmäismäärät vilja-, öljy- ja palkokasveilla kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Viljat, öljykasvit, palkokasvit Viljat, öljykasvit, palkokasvit lantapoikkeus Sokerijuurikas Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä fosforilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Kasvi Lisäys kg 0 kg + 3 kg + 6 kg Ruis, satotaso Vehnä, kaura, ohra, satotaso Öljykasvit, satotaso Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas 22 Yara Yara 23

13 Typen ja fosforin käyttö ympäristökorvauksen mukaan kg/ha Nurmet Typpilannoituksen enimmäismäärä nurmille kg/ha/v maan multavuuden perusteella Kasvi/saavutettu satotaso kg Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Siemennurmet Yksi- ja monivuotiset nurmet, yksi sato Maissisäilörehu, yksi sato Ruokohelpi, satovuosina Vihantavilja, kokovilja (kevätviljat, yksi sato) Vihantavilja, kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä syksyllä Vihantavilja, kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä keväällä Yksi- ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, kaksi satoa + laidun Yksi- ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, vähintään kolme satoa Nurmen perustaminen, suojakasvin kanssa keväällä Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasville Nurmen perustaminen ilman suojakasvia keväällä Nurmen perustaminen ilman suojakasvia, toinen sato Nurmen perustaminen kesällä* Nurmen perustaminen syksyllä * Nurmen perustaminen kesällä ruokohelpin, luonnonhoitopeltonurmen, monimuotoisuuspellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen (ei sadonkorjuuta). Fosforilannoituksen enimmäismäärät nurmilla kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, kokoviljasäilörehu, maissi Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, satotaso vähintään 7500 kg ka/ha/v Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, lantapoikkeus Monivuotinen nurmi: laidun Nurmen perustaminen keväällä Nurmen perustaminen kesällä tai syksyllä* * Sekä luonnonhoitopeltonurmen, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen, nurmi keväällä ennen kesäperustamista. Kaliumin käyttö nurmilla viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Huono Huononlainen Viljavuusluokka Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Siemenheinä Kokovilja säilörehuksi ja nurmen perustaminen suojaviljaan Monivuotiset nurmet säilö- ja tuorerehunurmet, 3 satoa* Kevätlevitys sadolle sadolle säilörehunurmet, 2 satoa* Kevätlevitys sadolle Raiheinä, vihantaviljat Kevätlevitys sadolle sadolle Niittonurmi Kevätlevitys Laidunnurmi 2. sadolle lannoituskertaa Kevätlevitys sadolle sadolle lannoituskertaa* Kevätlevitys Sokerijuurikas, karkeat kiv. maat ja eloperäiset maat 2. sadolle sadolle sadolle naatit kynnetty peltoon naatit korjattu Sokerijuurikas, savimaat naatit kynnetty peltoon naatit korjattu Lisää kaliumlannoitusta 20 kg/ha kolmannen vuoden ja sitä vanhemmille nurmille, ei kuitenkaan laidunnurmille. Jos käytät karjanlantaa nurmen perustamisen yhteydessä, vähennä seuraavan kevään kaliumsuosituksesta 20 kg/ha. Poutakausina on savimailla hyvä välttää voimakasta kaliumlannoitusta. *Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 25 g K/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää kg K/ha. Rikin käyttö viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Viljavuusluokka Huono Huonon lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Rikkiluku maassa > 150 Viljat Öljykasvit Nurmi Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas 24 Yara Yara 25

14 Lannoitteen ja levitysmäärän valinta peltokasveille Typpitaso kg/ha N P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila NK , YaraMila NK , YaraMila Y 3 HIVEN 23 3, Yara Y 4 HIVEN 20 2, Yara HIVEN- 26 0, SALPIETARI Se+ * YaraMila Y 10 * 24 4, YaraMila Y 20** 27 2, YaraMila Y 25 ** 25 3, YaraMila NK 3 ** 23 0, Yara NK 2 HIVEN *** 21 0, SUOMEN- 27 0, SALPIETARI SELEENI- SALPIETARI 27 0, AXAN (CAN+S) 27 0, SULFAN N26, S , YaraLiva NITRABOR (Kalksalpeter) 15 0, * Hankkijan myynnissä ** K-maatalouden myynnissä *** Viljelijän Bernerin myynnissä Peruna ja puutarhakasvit Lannoitevalikoima Hivenravinnelannoitus -tuotteilla Starttilannoitus Perunan lannoitusohjelmat Ravinteiden tasapainoinen käyttö ympäristökorvauksen mukaan Mansikan ja vadelman lannoitusohjelmat Lannoitteiden levitysmäärän valinta Yara

15 Perunan ja puutarhakasvien lannoitevalikoima Yara Suomen lannoitevalikoimassa on kattavasti tuotteita tasapainoiseen perunan ja puutarhakasvien lannoitukseen. YaraMila Hevi -lannoitteissa on pääravinteiden lisäksi sivu- ja hivenravinteet häiriöttömän kasvun turvaamiseksi. Tuotteet soveltuvat hyvin perunan ja kaikkien puutarhakasvien lannoitukseen. YaraLiva-sarjan lisätyppilannoitteilla turvataan typen sekä laatuun vaikuttavien ravinteiden saatavuus Kloorivapaat lannoitteet sadonmuodostuksen aikana. Starttilannoitteilla parannetaan fosforilannoituksen tehokkuutta ja alkukasvua etenkin kylmissä oloissa. Yksiravinteisillä täydennyslannoitteilla tarkennetaan lannoitusohjelmaa siten, että kasvilla on riittävästi ravinteita häiriöttömään kasvuun. Hivenravinnetäydennykset on helpointa hoitaa -lehtilannoitteilla. Valikoimasta löytyy ratkaisu kaikkiin hivenravinnetarpeisiin. Tuote N P K S Muut ravinteet YaraMila HeVi Kevätlannoite erityisesti ruokaperunalle ja matalaa typpilannoitusta vaativille puutarhakasveille. Marjojen ja hedelmien syyslannoitukseen. Mg, B, Cu, Mn Yara HeVi , YaraMila HeVi , YaraMila HeVi Yara HeVi NK Lannoite kaikille puutarhakasveille sekä ruokaperunalle, kun fosforintarve on vähäinen, tai kun käytetään starttifosforia. Hivenpitoisin kevätlannoite kaikille vihanneksille. Sopii hyvin myös perunalle. Marjojen ja hedelmien perustamis- ja vuotuislannoitukseen. Lannoite kaikille puutarhakasveille. Sopii hyvin myös tärkkelysperunan peruslannoitteeksi. Hivenpitoinen NK-lannoite perunalle ja puutarhakasveille, kun käytetään starttifosforilannoitusta tai kun fosforilannoitustarvetta ei ole. Mg, B, Cu, Mn, Zn Mg, B, Cu, Fe, Mn, Mo, Zn, Mg, B, Cu B, Mn, Zn Perunan ja puutarhakasvien hivenravinnelannoitus -tuotteilla -lehtilannoitteet ovat tehokkaita ja vaikuttavat kasvissa mahdollisimman pitkään. Lehtilannoitus on edullista, tehokasta ja tutkitusti toimivaa. Verrattuna rakeisiin hivenravinteiden täydennyslannoitteisiin -tuotteet toimivat varmemmin ja tuottavat saman sadonlisän huomattavasti pienemmillä lannoite- ja ravinnemäärillä. SOLATREL Fosforilehtilannoitukseen kasvu kaudella. Fosforilehtilannoitus tuo kasville energiaa ja tuottaa lisää satoa. Perunalla tuote lisää mukulakokoa ja -määrää. Fosforilehtilannoituksella varmistetaan fosforin saanti silloin, kun fosforia on heikosti saatavilla, johtuen esimerkiksi kylmästä maasta. BRASSITREL PRO Kaalikasvien hivenravinnetarpeen mukaan räätälöity tuote. Turvaa häiriöttömän kasvun, parantaa laatua ja varastokestävyyttä. Sopii kaikille kaali- ja palkokasveille. MAGTRAC Magnesiumlannoitukseen kasvukaudella. Pitää yllä yhteyttämistä kasvukauden lopussa ja torjuu tehokkaasti magnesiumin puutosta. Kaikki -lehtilannoitteet soveltuvat vihannesten, marjojen ja juuresten ravinnetäydennykseen. Tutustu tarkemmin -valikoimaan Lannoiteoppaan sivulta 39 alkaen. Ohjeelliset käyttömäärä viljavuustutkimuksen mukaan löydät sivulta 45. Käyttömääräsuositukset kasveittain ovat sivuilla CALTRAC Kalsiumlannoite vihanneksille ja marjoille. Parantaa varastointilaatua ja kauppakestävyyttä. BORTRAC 150 Boorilannoite erityisesti marjoille ja hedelmille. Mahdollistaa kukkien täydellisen kehittymisen ja hedelmien muodostumisen sekä parantaa säilyvyyttä. Edistää kukka-aiheiden muodostumista syksyllä. ZINTRAC Sinkkilannoite erityisesti marjoille. Parantaa kukintaa ja marjojen kehittymistä, sekä lisää marjojen kokoa ja määrää. Peruna ja puutarhakasvit 28 Yara Yara 29

16 Perunan ja puutarhakasvien lannoitevalikoima Starttilannoitus Starttilannoituksella nopeutetaan kasvuston alkukehitystä. Se mahdollistaa suuremman sadon, sillä kasvi hyödyntää enemmän lämpöä sadonmuodostukseen. Starttilannoituksen tärkeimmät ravinteet ovat fosfori ja typpi. Fosfori nopeuttaa juurten kehittymistä, ja typpi lisää lehtimassan kasvua. Fosforin lisäys on tärkeää myös siksi, että isompi juuristo ottaa vettä ja kaikkia ravinteita tehokkaammin. Starttilannoituksen voi antaa joko nestemäisenä tai rakeisena. Nestemäinen starttilannoite sopii hyvin porkkanan ja juurikkaan tyyppisille piensiemenkasveille. Neste on helppo sijoittaa siemenen läheisyyteen, jolloin taimi saa heti lannoitteen. Nestemäinen starttilannoite on myös tehokkaampi fosforilannoite kuin rakeinen. Perunalle on helppo toteuttaa joko nestemäinen tai rakeinen starttilannoitevarustus istutuskoneeseen. Riittää, että starttilannoite menee mukulavakoon. YaraLiva NITRABOR Typpilannoituksen jakaminen Typpilannoituksen jakaminen on erittäin yleistä Euroopassa kaikilla kasveilla. Typpilannoituksen jakamisella saavutetaan häiriötön voimakas lehtimassan kasvu olosuhteista riippumatta. Suurempi lehtimassa lisää yhteyttämistuotteiden eli sadon määrää. YaraLiva Nitraborin kalsium ja boori vahvistavat soluseinää ja siten parantavat sadon varastointikestävyyttä ja laatua. Esimerkiksi juureksien laatuvirheet sadossa vähenevät. Boori myös edistää kasvupisteen toimintaa. Täydennyslannoitteet Tuote N P K S Muut ravinteet YaraLiva NITRABOR Ferticare STARTTILIUOS Ferticare , , , Nopeavaikutteinen lisätyppilannoite kaikille vihanneksille, juureksille, marjoille ja hedelmille. Tuotteen runsas kalsium- ja boorimäärä parantavat sadon laatua. Nestemäinen starttilannoite kaikille juures- ja vihanneskasveille sekä marjoille ja hedelmille. Nopeuttaa kasvin alkukehitystä. Jauhemainen veteen sekoitettava starttilannoite kaikille juures- ja vihanneskasveille sekä marjoille ja hedelmille. Nopeuttaa kasvin alkukehitystä. STARTTIRAVINNE Rakeinen starttilannoite erityisesti perunalle. Yara SUPER- FOSFAATTI P 20 Suomessa kokeissa on saavutettu perunalla 2 9 tonnin sadonlisiä kasvukauden sääolojen mukaan. Kesällä kasvustoon levitettävä rakeinen YaraLiva Nitrabor on hyvä antaa riittävän ajoissa. Perunalla oikea ajankohta on hyvissä ajoin ennen rivivälin umpeutumista, yleensä 2 3 viikkoa taimettumisesta. Sokerijuurikkaalla, lantulla yms. kasveilla oikea ajankohta on lehtivaiheesta 6 eteenpäin. Liian myöhään annetulla lannoituksella ei saavuteta sadonlisää, sillä lehtimassan määrään ei pystytä enää vaikuttamaan. Käyttömäärä useimmilla kasveilla on kg/ha ,5 Fosforin täydennykseen. Ca KALIUMSULFAATTI Kaliumin täydennykseen kaikille puutarhakasveille. Krista K PLUS Kalium-typpilannoite perunan lehtilannoitukseen kukinnan aikana. FERTICARE Liuoksen valmistaminen Tarkista, että käytettävä astia on puhdas ja että roskia ja muita epäpuhtauksia ei pääse liuokseen. Käytä lämmintä vettä, noin +20 C. Lannoite liukenee lämpimään veteen paremmin kuin kylmään. Täytä astia ¾ käytettävästä vesimäärästä, ja aloita lannoitteen lisääminen hitaasti, samalla sekoittaen liuosta. Lisää loppu vesimäärä. Jos käytät kunnallista vettä, tarkista liuoksen ph. Tarvittaessa pudota ph typpihapolla niin, että liuoksen ph on noin 5 6. Fosfori saostuu korkeassa ph:ssa. Ca, B Peruna ja puutarhakasvit 30 Yara Yara 31

17 Ruokaperunan lannoitusohjelma Satotavoite Kylvölannoitus Taimettuminen, aikainen mukulanmuodostus Mukulanmuodostus Kukinta kg/ha YaraMila Hevi lannoite kg/ha kg/ha YaraMila HeVi lannoite kg/ha Ferticare starttilannoitus 100 l/ha tai Starttiravinne kg/ha Solatrel 10 l/ha Krista K Plus kg/ha 4 % liuoksena ruttotorjunnan yhteydessä Magtrac 1 2 x 4 l/ha ruttotorjunnan yhteydessä Yli kg/ha YaraMila HeVi lannoite kg/ha Ferticare starttilannoitus 100 l/ha tai Starttiravinne kg/ha Solatrel 10l/ha YaraLiva Nitrabor kg/ha Solatrel 10 l/ha Krista K Plus kg/ha 4 % liuoksena ruttotorjunnan yhteydessä Magtrac 1 2 x 4 l/ha ruttotorjunnan yhteydessä Viljavuustutkimus Yara Megalab kasvianalyysi Tärkkelysperunan lannoitusohjelma Istutus Mukulanmuodostus Kukintavaiheesta eteenpäin Peruna ja puutarhakasvit Aikaiset lajikkeet YaraMila HeVi -lannoite kg/ha + Starttiravinne kg/ha tai Ferticare Starttiliuos 100 l/ha Solatrel 10 l/ha Krista K Plus kg/ha 4 % liuoksena ruttotorjunnan yhteydessä Magtrac 1 2 x 4 l/ha ruttotorjunnan yhteydessä Myöhäiset lajikkeet YaraMila HeVi -lannoite kg/ha + Starttiravinne kg/ha tai Ferticare Starttiliuos 100 l/ha 1 x Solatrel 10 l/ha YaraLiva Nitrabor kg/ha Krista K Plus kg/ha 4 % liuoksena ruttotorjunnan yhteydessä Magtrac 1 2 x 4 l/ha ruttotorjunnan yhteydessä Yara Megalab kasvianalyysi *Lisätietoja ruokaperunan ja tärkkelysperunan lannoituksesta ja ravinteiden tarpeesta osoitteesta Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 32 Yara Yara 33

18 Ravinteiden tasapainoinen käyttö ympäristökorvauksen mukaan Vihannekset ja peruna Typpilannoituksen enimmäismäärä vihanneksille kg/ha/v maan multavuuden perusteella Kasvi Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Peruna 35 tn/ha Peruna 40 tn/ha Tärkkelysperuna 35 tn/ha Tärkkelysperuna 40 tn/ha Varhaisperuna Varhaispeuna + kerääjäkasvi Kerä- ja ruusukaali Purjo Muut sipulit + porkkana Muut juurekset Palkokasvit Salaatit 1 sato Salaatit 2 satoa Muut vihannekset Fosforilannoituksen enimmäismäärä kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella. Fosforilannoituksen enimmäismäärät vihanneksilla kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Perunat Kaalit ja sipuli ** Juurekset ja varastoporkkana ** Muut vihannekset ** Palkokasvit ** **kasvuunlähtövaiheen fosforilannoitusta voidaan antaa, jos istutus/kylvö tapahtuu ennen Kohdentamisalueen III ulkopuolella 15.6 mennessä. Taimitarhakasvit, mansikka, vadelma, mustaherukka, muut marjat ja hedelmät Fosforilannoituksen enimmäismäärät kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono/ Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Taimitarhakasvit* Mansikka, vadelma, mustaherukka*** Perustamisvaihe Vuotuislannoitus Muut marjat Perustamisvaihe Vuotuislannoitus Hedelmät Perustamisvaihe Vuotuislannoitus * Fosforilannoituksen ylärajat astiataimille: Peruslannoitus 165 g/m³, pitkävaikutteien lannoitus ja täydennyslannoitus 250 g/m³. *** Tihkukastellulla mansikalla lannoitusta voidaan lisätä siten, että jos sato on yli kg/ha, jokaista kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,4 kg/ha. Tihkukastellulla vadelmalla lannoitusta voidaan lisätä siten, että jos sato on yli kg/ha, jokaista kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,7 kg/ha. Kaliumin käyttö viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Huono Huononlainen Viljavuusluokka Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Ruoka- ja ruokateollisuus peruna <65 Tärkkelysperuna <40 Siemenperuna, varhaisperuna <55 Varastokeräkaali, varastoporkkana Muut kaalit Sipuli Tarhaherne Mansikka, perustamisvaiheen rakeinen lannoitus Mansikka, perustamisvaiheen tihkukastelu Mansikka, vuotuislannoitus Mansikan perustamisvaiheen suositusmäärät ovat koko pinta-alalle ja vuotuislannoituksen on taimiriville tehtäväksi Peruna ja puutarhakasvit 34 Yara Yara 35

19 Mansikan ja vadelman lannoitusohjelmat Mansikan yleislannoitusohje tihkukastelussa avomaalla Keväästä kukinnan loppuun Kukinnasta sadonkorjuun loppuun Sadonkorjuun jälkeen Tarkista, että fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. kg N P K Ferticare ,5 5,8 3,5 Ferticare ,5 2 13,5 YaraLiva CALCINIT 50 7,8 0 0 Ferticare YaraLiva CALCINIT 75 11,6 0 0 Krista K PLUS 25 3,5 0 9,8 YaraLiva CALCINIT 25 3,9 0 0 Ferticare Yhteensä ,8 15,8 80,8 Mansikka tunnelissa Käyttömäärä promille 1,00 Alkukasvatus Lannoite YaraLiva CALCINIT Emoliuos kg/1000 l Varhaisesta nuppuvaiheesta kukinnan loppuun Käyttömäärä promille 100 0,005 0,13 Krista MAG 13 0,800 0,90 N:K suhde 1:1 ms-arvo n. 1,5 1,8 ph 5,3 6,2 Ferticare Lannoite REXOLIN D Fe 6 YaraLiva CALCINIT Emoliuos kg/1000 l Raakilevaihe ja sadonkorjuu Käyttömäärä promille 0,5 0, ,120 Krista MAG 12 0,700 0,900 N:K suhde 1:1,2 ms-arvo n. 1,5 2,0 ph 5,3 6,2 Ferticare YaraLiva CALCINIT -uotetta ei saa laittaa samaan emoastiaan Ferticare tuotteen kanssa. Lannoite REXOLIN D Fe 6 Emoliuos kg/1000 l 0,5 80 0,100 Krista K PLUS 10 YaraLiva CALCINIT 90 0,120 Krista MAG 12 0,900 N:K suhde 1:1,4 ms-arvo n. 1,5 2,0 ph 5,3 6,2 Ferticare Peruna ja puutarhakasvit Mansikan vuotuislannoitus Kevät Kevät-alkukesä Syyslannoitus Yara SUPERFOSFAATTI P kg/ha YaraMila HeVi kg/ha YaraMila HeVi kg Tarkista, että fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Vadelma tunnelissa Käyttömäärä promille Alkukasvatus - versokasvun aika Lannoite Emoliuos kg/1000 l Käyttömäärä promille Raakilevaiheesta eteenpäin Lannoite Emoliuos kg/1000 l 0,03 REXOLIN LPN 3 0,03 REXOLIN LPN 3 0,12 Krista K PLUS 12 0,32 Krista K PLUS 32 0,75 YaraLiva CALCINIT 75 0,60 YaraLiva CALCINIT 60 0,15 Krista MgS 15 0,13 Krista MgS 13 0,56 Ferticare ,50 Ferticare N:K suhde 1:1 ms-arvo n. 1,5 ph 5,3 6,2 N:K suhde 1:1,4 ms-arvo n. 1,8 ph 5,3 6,2 YaraLiva CALCINIT -tuotetta ei saa laittaa samaan emoastiaan Ferticare ja Krista MgS -tuotteiden kanssa. 36 Yara Yara 37

20 Lannoitteen ja levitysmäärän valinta, peruna- ja puutarhalannoitteet Typpitaso kg/ha N P K S P K P K P K P K P K P K P K P K P K P K P K P K P K YaraMila Hevi , , Yara Hevi YaraMila Hevi YaraMila HeVi Yara HeVi NK , Lannoitteen ja levitysmäärän valinta, täydennyslannoitteet Käyttömäärä kg/ha N % P % K % S % N P K N P K N P K N P K N P K N P K YaraLiva Nitrabor 15,4 0,0 0,0 0,0 7,7 0,0 0,0 15,4 0,0 0,0 23,1 0,0 0,0 30,8 0,0 0,0 38,5 0,0 0,0 46,2 0,0 0,0 STARTTIRAVINNE 12,0 23,0 0,0 0,0 6,0 11,5 0,0 12,0 23,0 0,0 18,0 34,5 0,0 24,0 46,0 0,0 Yara SUPERFOSFAATTI P 20 0,0 20,0 0,0 0,0 0,0 10,0 0,0 0,0 20,0 0,0 0,0 30,0 0,0 0,0 40,0 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 60,0 0,0 KALIUMSULFAATTI 0,0 0,0 41,0 18,0 0,0 0,0 20,5 0,0 0,0 41,0 0,0 0,0 61,5 0,0 0,0 82,0 0,0 0,0 102,5 0,0 0,0 123,0 Ferticare STARTTILIUOS 4,0 5,7 4,0 0,0 2,0 2,9 2,0 4,0 5,7 4,0 6,0 8,6 6,0 8,0 11,4 8,0 Lannoitteen ja levitysmäärän valinta, vesiliukoiset lannoitteet 39 Käyttömäärä kg/ha N % P % K % N P K N P K N P K N P K Ferticare ,0 23,0 14,0 1,0 2,3 1,4 2,0 4,6 2,8 3,0 6,9 4,2 4,0 9,2 5,6 Krista K PLUS 14,0 0,0 38,0 1,4 0,0 3,8 2,8 0,0 7,6 4,2 0,0 11,4 5,6 0,0 15,2 Lehtilannoitteet -lehtilannoitevalikoima...40 Täydennyslannoitus lehtilannoitteiden käyttö Yara Yara 39

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Lannoiteopas

Lannoiteopas Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Lannoiteopas

Lannoiteopas Lannoiteopas 2017 2018 Sijoita satoon Yaran ratkaisuilla YARAN LANNOITTEIDEN LAATUUN VOI LUOTTAA LAATUTAKUU Tuotteet vastaavat tuoteselostetta, kestävät vähintään yhden vuoden varastoinnin ja ovat hyvin

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Lannoiteopas

Lannoiteopas Lannoiteopas 2018 2019 Kannattavasti ja kestävästi Lannoituksen tavoitteena on tuottaa hyvä sato niin määrältään kuin laadultaankin kannattavasti ja kestävästi. Uudet Yara Smart Farming -ratkaisut, kuten

Lisätiedot

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin CHECKIT auttaa tunnistamaan ravinnepuutoksen ja antaa suosituksen oikeasta Yaran tuotteesta. Lataa puhelimeesi tai tablettitietokoneeseesi CheckIT-sovellus. YARA

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Kemira GrowHow n Y-lannoitteet

Kemira GrowHow n Y-lannoitteet Kemira GrowHow n Y-lannoitteet Y-lannoite ymmärtää suomalaista peltoa Y-lannoitevalikoima uudistuu Kemira GrowHow n Y-lannoitevalikoima uudistuu kesän 2007 aikana. Muutoksen taustalla on uusi ympäristötukijärjestelmä

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Reijo Käki Luomuasiantuntija 7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006

Lisätiedot

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 69 5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) LANNOITUKSEN TARKOITUS LANNOITUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA Lannoituksen tarkoituksena

Lisätiedot

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 KERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa saatiin kasvukaudella 2017 hyvät sadot kaikilta viljelyssä olleilta kasvilajeilta. Haltialan tilan runsasmultainen

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot