2 lk kirje. MTK-Uusimaan tiedotuslehti 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 lk kirje. MTK-Uusimaan tiedotuslehti 2004"

Transkriptio

1 2 lk kirje MTK-Uusimaan tiedotuslehti 2004 Ennätyssadon sijaan kato Satotoiveet murskautuivat Romuraudalla on nyt kysyntää Laaja keruukampanja käynnissä Uudellamaalla Alihankinta yrittäjyys viljelijöiden uutena mahdollisuutena Kolmannes maatiloista jo monitoimisia

2 2 Jaakko Holsti Takana on nyt raskas kasvukausi. Alkukesän toiveet runsaasta sadosta alkoivat kesäkuun puolessa välissä hiljalleen hiipumaan, kun alavimmilla mailla paikoin jo kärsittiin liiasta kosteudesta. Tuolloin ihmeteltiin alkukesän poikkeuksellisia sateita vielä osin tyytyväisinkin mielin, sillä pohjavesivarastot täyttyivät ja oraat olivat suurimmaksi osaksi erittäin hyvät. Mutta heinäntekoaikaan totuus alkoi paljastua; kesän säätyyppi oli vakiintunut. Sadetta saatiinkin keskimäärin joka toinen päivä ja kokonaissademäärät rikkoivat ennätyksiä. Kehittyneestä viljelytekniikasta huolimatta sadonkorjuu oli yhtä taistoa. Lakoontuneen kasvuston puinti sateen pehmittämillä pelloilla edistyi tuskastuttavan hitaasti. Puintipäivien asemasta tarjolla oli usein vain puintitunteja ja varsinkin puintien alkuvaiheessa korkeasta puintikosteudesta johtunut pitkä viljan kuivatusaika hidasti sekin sadonkorjuuta. Heikoin lenkki On itsestään selvää, että kaikki alueemme talonpojat kärsivät satovahinkoja mutta niiden suuruus vaihtelee suuresti kunta- ja jopa tilakohtaisesti. Karkeana arviona voi heittää määrällisten ja laadullisten vahinkojen suuruudeksi prosenttia. Kuntiin tehtyjen satovahinkoilmoitusten perusteella noin viidennes peltoalasta on kärsinyt satovahinkoja. Varsin moni viljelijä on jättänyt ilmoitukset tekemättä tietäen vahinkojen korkeahkon omavastuuosuuden. Ennakkotietojen perusteella leipäviljaksi kelpaavat viljaerät ovat tulevana talvena Uudellamaalla todella harvassa. Viime vuodet ovat olleet sääolosuhteiltaan jopa liiankin suotuisia. Kaikki syystyöt ovat tiloilla sujuneet vauhdilla. Illuusio siitä, minkä kokoista tilaa perhevoimin pystyy viimeisimmällä tekniikalla hoitamaan on ollut ehkä vääristynyt. Nyt nieltiin karvasta kalkkia mutta uskoisin silti, että poikkeusvuoden vahingot olisivat olleet helpommin hyväksyttävissä jos markkinat olisivat toimineet. Kesän ylioptimististen satoennusteiden siivittämänä teollisuus asetti viljan avaushinnat jopa tyrmistyttävän alhaiselle tasolle. Kuten MTK:n viljavaliokunta alkusyksystä totesi; usko kotimaisen elintarvikeketjun tulevaisuuteen horjuu. Viljan hintatason vaikutus viljapohjaisten elintarvikkeiden hinnassa on marginaalinen. Tästä huolimatta kannattavuusongelman kanssa painiva viljaa jalostava teollisuus hakee ratkaisua ongelmiinsa painamalla hintatasoa yhä alemmas. Näin toimien tuhotaan pitkään jatkunut laatutyö, jonka on aiemmin nähty olevan kilpailukykyisen elintarviketuotannon edellytys. Nykyisellä hintatasolla viljelijän on jatkossa keskityttävä vain kustannusten minimointiin ja pyrittävä tuotannossaan pelkästään vähimmäislaatuvaatimukset täyttävään viljaan. Tuotantopanoksia vähennettäessä tulevat kärsimään myös lannoite- ja kasvinsuojeluaineteollisuus, kasvinjalostajat sekä kauppa. Tuottajajärjestössä on myös puntaroinnin paikka. Viljan tuotantoa on ilmeisesti pakko alkaa rajoittaa, sillä ilmeisesti ainoastaan niukkuus nostaa tuottajahintaa, mutta tosin samalla vaarantaa laadukkaan raaka-aineen saannin. Laatuketjuajattelun saamme kaiketi heittää romukoppaan - vai löytyisikö korupuheiden takaa yhteistä tahtoa laittaa kotimainen elintarvikeketju kuntoon. Tällä hetkellä vain viimeinen porras tekee tulosta ja kaikkein heikoin lenkki on maatalous. *** Kärjistämättä voi todeta, että monelle viljelijälle sanat; hanke, projekti ja koulutus, ovat miltei kirosanoja. Mutta asia ei silti ole näin yksioikoinen. Uudellamaalla toimii tällä hetkellä useita käytännönläheisesti viljelijää auttavia projekteja, joissa viljelijä saa opastusta varsin edulliseen hankevaroin tuettuun hintaan ja osin jopa ilmaiseksi. Tähän lehteen keräsimme joitakin niistä parhaimmista hankkeista. Uusmaalaisista tiloista ilmeisesti jo nelisenkymmentä prosenttia on monitoimisia ja täten yrittäjyyden polulla opastamiseen panostetaan tosissaan. Yleispäteviä ratkaisuja maatalouden tulomenetysten korjaamiseen ei ole tarjolla, mutta räätälöidysti ratkaisuja haetaan. Sähköä ja lämpöä viljasta myös Uudellamaalla valmiuksia Tänä syksynä sadonkorjuu oli yhtä taistelua luonnonvoimia vastaan. Kuitenkin yllättävän moni onnistui puinnit hoitamaan rankkojenkin sateiden lomassa. Mutta korjattu sato jäi niin määrältään kuin laadultaan suureksi pettymykseksi. Pieni osa sadosta on paikoin sen verran huonolaatuista, ettei edes rehukäyttö ole järkevää. Rehuarvoltaan heikko vilja on niin halpaa, että sen kuivattaminen on kannattamatonta ja tällöin vaihtoehdoksi jää energiakäyttö. Paikoin Suomessa lämpö- ja energialaitokset ovat siis jo ostaneet viljan hylkyeriä poltettavaksi energian tuotantoon. Esimerkiksi Satakunnassa Vatajankosken Sähkö Oy on syyskuusta käyttänyt viljaa yhdessä turpeen kanssa energian lähteenä. Vatajankosken voimalaitoksessa kauran polttaminen on teknisesti helppoa, mutta jyvät sisältävät (kuten puupolttoainekin) jonkin verran voimalaitoskattilalle haitallisia aineita, lähinnä klooria. Tämän vuoksi kauraa käytetään vain yhdessä turpeen kanssa. Kauran osuus seoksessa on prosentin luokkaa. Viljelijät ovat toimittaneet Vatajankoskelle kuivattamatonta viljaansa jopa sadan kilometrin etäisyydeltä. Rehuviljan ohella myös rypsin polttoa tullaan syksyllä kokeilemaan. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja tuomitsi kuukausi sitten tiedotustilaisuudessaan viljan polton energiaksi. Korkeaojan mukaan energiakäyttö on mahdollista ja hyväksyttävää poikkeustapauksissa. Myös energialaitokset korostavat käyttävänsä vain elintarvikkeiksi kelpaamatonta viljaa. Uudellamaalla mm. Porvoon Energia on ilmoittanut ostavansa viljaa poltettavaksi Tolkkisten voimalassaan. Sanomalehti Uusimaan tietojen mukaan Porvoon energia maksaa viljasta noin 30 euroa tonnilta, mikä vastaa voimalassa käytetyn puupolttoaineen energiasisällön hintaa. Koska vilja on energiasisällöltään kolmasosa öljystä, niin kolme tonnia viljaa vastaa tuhatta litraa öljyä. Jatkossa viljan energiakäyttö tulee riippumaan lähinnä viljan hinnasta verrattuna puun tai muun biopolttoaineen hintaan. Energiaviljan tuotanto ei edellytä tiloilla investointeja mutta sen sijaan energialaitoksissa tarvittaisiin siilojen ja logististen järjestelmien rakentamista. Jaakko Holsti MTK-Uusimaa Simonkatu 6A Helsinki puh fax toim.joht. agr. Jaakko Holsti ( ) järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä ( ) toim.siht. yo.merkon. Tuula Kerko-Ervasto ( ) projektipäällikkö agrol. Christer Gustafsson MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto Sivunvalmistus Helena Isotalo / Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2004

3 3 Viljan viljelyn kannattavuus romahti Viljan viljelyn kannattavuus Uudellamaalla painui monilla tiloilla alle kannattavuus rajan. Syyt siihen löytyvät tunnetusti sateisesta loppukesästä ja sadonkorjuun heikoista sääolosuhteista. Runsaat sateet ja tulvavedet haittasivat sadonkorjuuta ja alavilla peltolohkoilla estivät korjuutyöt kokonaan. Viljapelto saattoi muuttua niin upottavaksi ettei puimurilla ollut sinne mitään asiaa, jolloin kato oli totaalinen. Yli 4 miljardiin kiloon ennustettu viljan valtakunnallinen kokonaissato jäi arviolta 3,8-3,9 miljardiin kiloon. Sateet vaikuttivat myös hl-painon ja sakoluvun alentumiseen. Upottavat pellot eivät kantaneet leikkuupuimuria, kasvustoa tallaantui puimurin pyöriin ja osa pelloista jäi kokonaan puimatta." "Paljon parjatusta EU:n hinta- ja tukipolitiikasta on tällä kertaa viljelijälle etua. Kun yli puolet viljanviljelijän saamasta bruttotulosta koostuu EU:n sekä kansallisista varoista maksettavista tuista, oli puolet tuottomarkoista automaattisesti varmistettu", Juha Peltola toteaa. "Mutta tuottojen toiseen puoleen korjuuolosuhteilla oli sitäkin suurempi vaikutus. Kun osa viljasta jäi kokonaan puimatta, vaikutti se sadon kokonaismäärään. Lisäksi korjuuseen saatu sato on laadullisesti niin heikkoa, että se muodostaa esteen tyydyttävän hintatason muodostumiselle. Laadun heikentymisestä johtuva hinnan putoaminen on suurinta silloin kun vehnän tai rukiin laatu ei enää täytä leipäviljalle asetettuja vaatimuksia vaan putoaa rehuviljaksi. Tänä vuonna tilanne korostuu, kun leipä- ja rehuviljan hintaero tarjontatilanteesta johtuen on suuri. Sateinen korjuukausi aiheutti myös ylisuuria viljan kuivatuskustannuksia. Kustannuksia edellisestä syksystä vielä nosti polttoöljyn hinnassa tapahtunut vähintään neljänneksen nousu." Mahdollisilta katokorvauksilta ei kannata liikoja odottaa. Koska kato yksittäisellä tilalla on sittenkin varsin rajallinen, jäävät vahingot usein miten alle viljelijän omavastuun. Kun katokorvauksia edellisen kerran kuivan kasvukauden johdosta vuonna 1998 maksettiin oli niiden määrä 33 milj. ja lisäksi yleiskorvausta 20 milj.. "Nyt tilanne vaihtelee enemmän alueittain ja jopa alueiden sisällä voi olla suuria eroja", Juha Peltola kertoo. Pääasiallisesti vahingot tulevat siis jäämään viljelijöille itselleen. EU:ssa yhteinen markkina-alue "Ennen EU-aikaa suomalaisen viljan hinta oli selvästi korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin, ja CAP tuki tuli korvaukseksi hinnanalennuksesta EU-tasolle. Tuen pohjana olevat viitesadot vain jäivät kohtuuttoman alhaiseksi", sanoo Juha Peltola. "Nyt toimimme viljakaupassa samalla markkina-alueella." "Jos meillä on pulaa viljasta on seurauksena hinnan nousu, päinvastaisessa tilanteessa se laskee. Tuotaessa viljaa Suomeen nostaa sen hinta teollisuuden raaka-ainekustannuksia, vastaavaa hinnannousua teollisuus ei kuitenkaan ole valmis maksamaan kotimaiselle viljalle. Mutta viljaa viedessään kauppa vähentää viennistä aiheutuvat kustannukset. Tämä Jatkuu seuraavalla sivulla HANSKAT N U R K AT P U H TA I K S I! HEILUMAAN! KONEET, LAITTEET JA TAVARAT KIERTOON! Kuusakoski on Itämeren alueen johtava kierrätysyhtiö, joka vastaanottaa kierrätyspisteissään kierrätettävät materiaalit, muun muassa: Syksyn viljaongelmat ovat tuttuja MTK:n kasvinvijelyasiamies Juha Peltolalle myös omalta viljatilaltaan Askolasta. maatalouskoneet polkupyörät kattopellit, rännit, tikkaat ym. rakennusten metalliosat kiukaat liedet, pesukoneet ja mikroaaltouunit henkilöautot ja työkoneet, joista on poistettu nesteet ja akut kotitalouksien pienmetallit, kuten kattilat, pannut, ritilät sähkö- ja elektroniikkalaitteet aitaverkot, piikkilangat, metalliset puutarhakalusteet "Pahimmat katoalueet löytyvät Pohjanmaalta, mutta toiseksi pahimpana ne kohdattiin Uudellamaalla, Hämeessä ja Kymenlaaksossa", toteaa MTK:n kasvinviljelyasiamies Juha Peltola. "Laadulliset satotappiot nähtiin jo ennen puintikauden alkua. Pahimmin kasvu- ja korjuukauden huonoista säistä kärsi vehnän viljely. Kasvustot lakoontuivat, jolloin seurauksena oli homeita ja tähkäidäntää. Lähimmän kierrätyspalvelupisteen löydät verkkosivuilta tai soittamalla maksuttomaan palvelunumeroomme Tervetuloa!

4 4 Jatkoa edelliseltä sivulta onkin ristiriitainen tilanne, jota viljan viljelijän on vaikea hyväksyä", Peltola pohtii. "Parasta viljan hintakehitykselle on tilanne, missä viljasta on pientä niukkuutta. Silloin viljan tuontitarve toimii kotimaista hintatasoa tukien." Uusi markkinatilanne Monella pellolla puinnit jäivät kesken. Juha Peltolan mukaan viljan markkinatilanne on nyt kokonaan uusi. Viime vuonna rehu- ja leipäviljan hinta oli lähes samalla tasolla. Se oli seurausta Keski-Euroopan heikosta sadosta. Rehuviljasta oli etenkin Etelä-Euroopassa suurta pulaa, jolloin lisääntynyt kysyntä nosti sen hintaa. Nyt tilanne on toinen. Keski-Euroopassa on korjattu niin määrällisesti kuin laadullisestikin hyvä viljasato, mikä ei lupaa hyvää suomalaisen viljan viennille. Kotimarkkinoilla vehnän hinta on ollut hienoisessa nousussa siitä lähtien kun korjuuolosuhteet kurjistuivat ja satonäkymät muuttuivat epävarmoiksi. "Vielä alkusyksystä meilläkin arvioitiin leipäviljasta saatavan hyvä sato, mutta asia ei olekaan niin selvä. Aivan lounaisessa osassa maata ja Satakunnassa sato oli määrältään ja laadultaan hyvä, mutta muualla tilanne onkin selvästi heikompi. Vieläkään ei oikein tiedetä kokonaistilannetta. Voi olla, että hyvälaatuisesta leipäviljasta olisi jopa niukkuutta. Se tukisi hintakehitystä. Rehuviljasato oli runsas ja huonolaatuisen rehuviljan hintakehitys ei ainakaan näin markkinointivuoden alkupuolella näytä kummoiselta. Elokuun aloitushintojen jälkeen rehuviljan hinta onkin kääntynyt jo laskuun", Juha Peltola toteaa. Puintien alettua rehuviljaa alkaa välittömästi virrata markkinoille. Tarjonta ylittää teollisuuden tarpeen, kun viljelijät omien varastotilojen puutteessa tarjoavat sitä myyntiin. "Teollisuuden ostaessa viljaa varastoon varastovuokrat ja ylimääräisestä käsittelystä ja siirrosta aiheutuvat kustannukset siirretään viljan tilityshintaan. Siksi ylenpalttisesta viljan tarjonnasta kannattaa viljelijöiden nyt pidättäytyä", Juha Peltola neuvoo. Marraskuun alussa avautuvat interventiohinnat, joihin tuleva hintakehitys tulee pohjautumaan. Hintaan vaikuttaa paitsi kokonaissato niin myös kysynnän määrä. Esimerkiksi vehnän tarve vähenee ainakin miljoonalla kilolla, joka on seurausta Raision päätöksestä lopettaa vehnätärkkelyksen valmistus. Valmistus merkitsi noin 10 % käyttöä vehnän kilon kokonaissadosta. Toisaalta rehuteollisuus on nyt lisäämässä vehnän käyttöä. Interventiokelpoisen viljan laatuvaatimukset säilyvät ennallaan, eikä interventio tuo ratkaisua heikkolaatuisen viljan markkinointiongelmiin. Rehuviljan interventiohinta marraskuussa on 101,31 /tonni. Marras-toukokuulla kausihinnoittelu nostaa perushintaa 0,46 /tonni/kk. "Surkea korjuukausi ja laatutappiot näkyvät jo hyvälaatuisen vehnän hintakehityksessä. Elokuun aloitushinta, esimerkiksi Raisio Yhtymällä oli 108 /tonnilta. Lokakuun puoliväliin mennessä siitä tultiin ylöspäin jo 7-8 ", Juha Peltola kertoo. "Parasta hintaa isoista ostajista maksoi Avena, jonka maksama hinta oli 2-3 euroa korkeampi kuin muiden ostajien." Hinnasta ostaja vähentää todelliset rahtikulut ja ostajakohtaisesti mahdollisesti kaupan palkkion. Etenkin rahtikulujen merkitys on huomattava. Mallasohralla ei enää ole suositushintaa Kilpailuviraston puututtua asiaan. Hintataso on selvästi viimevuotista alhaisempi. Aikaisemmista vuosista poiketen korkea proteiini ei tänä vuonna aiheuttanut ongelmia. Kaura on viimevuotiseen tapaan säilynyt ongelmallisena. Kauran vientitarve näyttää jäävän ennakoidusta, mutta vientituen tarve hinnan saattamiseksi järkevälle tasolle on suuri. Samanaikaisesti Komission suhtautuminen vientitukiin näyttää muuttuneen kielteisemmäksi. Ohjeita viljan myyjälle Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta ei viljelijän pidä mennä paniikkiin. Paras keino säilyttää viljan suotuisa hintakehitys on pitää sen tarjonta tasaisena kuukaudesta toiseen. Tarjotessaan viljaa kauppaan kannattaa aina kysyä viljan lopullinen sijoituspaikka, koska kaupan perimät rahtikustannukset määräytyvät tilan ja vastaanottovaraston välisestä kuljetusmatkasta. Rahtivelotukset saattavat jopa kaksinkertaistua, kun viljaa kuljetetaan etäisiin vastaanottopisteisiin. Viljan autokuljetuksia Uudeltamaalta Pohjanmaan rehutehtaille tulee tänäkin vuonna olemaan. Myös interventiomyynnin mahdollisuuksia kannattaa ennakolta selvittää. Rukiin korjuuala tulee ensi vuonna -vehnää -ruista -ohraa -kauraa -rypsiä Yhteensä puolittumaan tästä vuodesta koko maan tasolla. Uudellamaalla ala voi pudota jopa neljännekseen siitä mitä se vielä viime kasvukaudella oli. Viljelyalan pudotus on enimmäkseen seurausta syyskylvöjen heikoista sääolosuhteista. Toinen siihen vaikuttava tekijä on rukiin hintataso. Hinta putosi noin 10 /tonni, kun rukiin interventio-ostot loppuivat. Viljan viljelyalat Uudellamaalla ha ha ha ha ha ha Matti Värri

5 5

6 6 Ajankohtaista Melasta: MELA-turva tärkeä myös Uudenmaan viljelijöille Maatalousyrittäjien eläkelaitos, MELA, maksoi viime vuonna Uudenmaan TE-keskuksen alueelle 40 miljoonaa euroa eläkkeitä ja korvauksia. Eläkkeet ja korvaukset olivat yli neljä kertaa suuremmat kuin perityt vakuutusmaksut. Yksittäinen viljelijä saattaa olla pettynyt eläkkeensä määrään. Ainoa keino parantaa tilannetta on pitää MYEL-työtulo ajan tasalla ja mahdollisimman suurena. MYEL-työtulo mittaa maatalousyrittäjän sosiaaliturvan tason. Siitä lasketaan eläkkeet ja korvaukset. Myös Kelan maksamat päivärahat määräytyvät MYELtyötulon mukaan. Työtulo hoituu parhaiten ajan tasalle ottamalla yhteyden paikalliseen Mela-asiamieheen. Lisätietoa löytyy myös Melan Internet-sivuilta osoitteesta Uuden lain mukaisen eläkearvion saa Melasta ensi vuoden helmikuun alusta lukien. Arvion saa pyytämällä Melasta tai paikalliselta asiamieheltä. Omat tiedot voi tarkistaa pankkitunnuksilla myös Melan Internet-sivujen kautta. Tehoa työterveyshuoltoon Maatalousyrittäjätyön jatkaminen vaatii hyvää kuntoa ja innostusta ammattiin. Toimiva työterveyshuolto on tärkeä tekijä työkyvyn ylläpitäjänä. Selvitysten perusteella työterveyshuollon toimivuus vaihtelee alueittain merkittävästi ja liittyminen ei innosta, jos palveluja ei ole saatavilla. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu terveystarkastus kahden vuoden välein ja tilakäynti neljän vuoden välein. Tilakäynnin tavoitteena on kartoittaa työympäristön muutostarpeet ja yhdessä maatalousyrittäjän kanssa löytää parannuskohteita. Ensi vuoden alusta Melan tehtäväksi tulee ylläpitää rekisteriä, jonka avulla on mahdollista seurata tilakäyntien toteutumista. Tilakäynti on olennainen osa maatalousyrittäjän ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Rekisterin odotetaan lisäävän maatalousyrittäjän ja työterveyshuollon yhteydenpitoa. Liittymällä työterveyshuoltoon maatalousyrittäjä saa 20 prosentin alennuksen työajan tapaturmavakuutusmaksuunsa. Eläkeuudistus vaikuttaa myös maatalouseläkkeisiin Työeläketurva uudistuu merkittävästi ensi vuoden alusta lukien. Muutokset heijastuvat myös maatalouseläkkeisiin. MYEL-työtulosta kannattaa huolehtia ensi vuoden alusta entistä enemmän, sillä eläkeuudistus muuttaa myös maatalouseläkkeiden laskutapaa. Ensi vuoden alusta maatalousyrittäjän eläke lasketaan erikseen kunkin vuoden keskimääräisestä MYEL-työtulosta iän mukaan määräytyvällä karttumaprosentilla. Mitä suurempi työtulo kunakin vuonna on voimassa, sitä isomman eläkkeen aikanaan saa. Uutta on myös se, että MYEL-vakuutus päätetään laskennallisesti ja siihen mennessä karttunut eläke lasketaan nykysäännöin. Tämä laskennallinen eläkekertymä lisätään aikanaan karttuvaan eläkkeeseen. Palkkakerroin turvaa eläkkeen arvon säilymisen. Merkittävää on myös, että työeläkkeiden yhteensovitus poistuu asteittain ensi vuoden alusta lukien. Muutoksen jälkeen 60 prosentin eläkekattoa ei enää ole, vaan jokainen ansaittu euro kartuttaa sellaisenaan eläkettä. Tapaturma- ja liikennevahinkokorvaukset vähentävät eläkettä jatkossakin. Joustavasti vanhuuseläkkeelle Myös maatalousyrittäjä voi ensi vuonna valita, missä iässä hän jää vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä. Yli 63-vuotiaalle karttuu eläkettä peräti 4.5 prosenttia vuodessa, jos maatalousyrittäjä ei saa ennestään eläkettä. Ikävuosina karttumaprosentti on 1.9 jokaiselta työvuodelta. Vanhempien ikäluokkien korkeammat karttumat vaikuttavat myös vakuutusmaksuun. 53 vuotta täyttäneiden vakuutusmaksu nousee hieman suuremmaksi kuin nuorempien maksu. Työnteon jatkaminen nostaa eläkkeen tasoa huomattavasti. Jos 63-vuotiaana siirtää eläkkeelle jäämistä kahdella vuodella, saa eläkkeeseensä yhdeksän prosentin korotuksen. Lisäksi myönteistä on, että kansaneläkkeeseen ei vaikuta jatkotyövuosina ansaittu eläke, vaan Kela laskee oman eläkkeensä vain sen mukaan kuin henkilö olisi jäänyt työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkkeelle 63- vuotiaana. Kansaneläkkeessä säilyy 65 vuoden vanhuuseläkeikä. Vanhuuseläkkeen rinnalla voi jatkossa kartuttaa uutta eläkettä Tällä hetkellä vakuutus ja eläke eivät pääsääntöisesti voi olla voimassa samanaikaisesti. Ensi vuoden alusta vakuutus voi olla voimassa vanhuuseläkkeen rinnalla, jos maatalousyrittäjätoiminta jatkuu eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Eläkkeellä ollessa vakuutuksesta karttuu uutta eläkettä 1.5 prosenttia vuodessa. Uuden eläkkeen voi saada aikaisintaan 68-vuotiaana. Sirpa Havu/Mela TILAKOHTAISTA NEUVONTAA RAKENNUS- INVESTOINTIA HARKITSEVALLE

7 7 Rakennusasiakirjat kerralla kuntoon Kesäkuun alusta alkaen rakennusinvestointia harkitsevia viljelijöitä ja muita maaseutuyrittäjiä on opastettu erillisen hankkeen turvin. Asiakkailla on mahdollisuus saada maksutonta neuvontaa esim. investointitukihakemusten laadintaan liittyvissä asioissa. Leena Kotkavuori, joka toimi aiemmin TE-keskuksen maaseutuosastolla rakennusvastaavana, opastaa nyt rakentajia ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskuksessa. rakennusinsinööri Leena Kotkavuori puh: , s-posti: ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus Seutulantie 1, Järvenpää Neuvonta maksutonta! Rakennusinsinööri Leena Kotkavuori Rakennusinvestoinnit maatiloilla ja maaseutuyrityksissä ovat taloudellisesti varsin mittavia. Aktiivitilojen lukumäärä vähenee, mutta yksikkökoon kasvun myötä toteutettavien rakennusten koko kasvaa. Investointien suunnittelulle on onkin tästä syystä annettava erityisen suuri painoarvo. Investoinnin taloudellisella ja toiminnallisella suunnittelulla on vuosikymmenten mittainen vaikutus. Rakennushankkeiden koon kasvaessa viljelijän rooli on muuttunut omatoimisesta rakentajasta yhä enemmän rakennuttajaksi. Nykyisten tuotantorakennusten rakennustekniikka ei myöskään sovi omatoimirakentajalle. Kirvesmiehen ja betoniraudoittajan työt ovat vaihtuneet erilaisten tarjouspyyntöjen ja urakkasopimusten laatimiseksi. Myös rakennusinvestoinnin vaatimiin viranomaislupien ja rahoitushakemuksen laatimiseen sisältyy runsaasti paperin pyöritystä ja erehtymisenkin mahdollisuutta. Käytäntö on osoittanut, että varsin monet investointitukihakemukset ovat epätäydellisiä siinä vaiheessa kun ne tulevat rahoituspäätöksen tekijän käsittelyyn TE-keskuksessa ja näin rahoituspäätöksen saaminen viivästyy, joka saattaa johtaa lopullisen tuotannon alkamisajankohdan siirtymiseen. Leena Kotkavuori on ehtinyt käydä jo usean asiakkaan kanssa tukihakemuksen liitteineen läpi. Näin on pyritty varmistamaan, että hakemus on mahdollisimman täydellinen ja hakija voi odotella "paluupostissa" tukipäätöstä. Syyskuun alussa valmistui viljelijöille ja muille maaseutuyrittäjille tarkoitettu opas, jossa on esitetty selkeästi mitä asioita erilaisten rakennuspiirustusten tulisi pitää sisällään. Oppaassa on myös luettelo investointitukihakemuksen liitteeksi vaadittavista rakennusasiakirjoista. Oppaan toivotaan helpottavan sekä viljelijän että suunnittelijan työtä erilaisten rakentamiseen liittyvien lupien ja hakemusten laadinnassa. Leena Kotkavuori Hyödynnä kausihinnoittelumme edut! Olemme siirtyneet maanparannuskalkkiemme hinnoittelussa lannoitekaupasta tuttuun hintaporrasjärjestelmään % % % Katso viljavuustutkimustuloksista peltojesi kalkitustarve. Valitse tilallesi sopivin kalkitusajankohta ottaen hintaportaat huomioon. Hinta on riippuvainen toimitusajankohdasta. Mitä aikaisemmin toimit, sitä edullisemmin kalkitset. Kesällä jopa 10 % edullisemmin kuin kevätsesongissa.

8 8 Alihankintayrittäjyys maatilan lisäansiomahdollisuutena Uudenmaan tuottajaliittojen kaksivuotinen alihankintatyö- hankeen tarkoituksena on koota yhteen kehityshaluisia maatalousyrittäjiä ja eri alojen teollisuusyrityksiä. Päämääränä on rakentaa alueelle kilpailukykyiseen toimintaan pystyviä alihankintaverkostoja sekä solmia viljelijöiden ja yrityksen välille konkreettisia yhteistyösopimuksia. Keväällä 2004 tehtyyn kaikkia alueen maatiloja kattavaan viljelykyselyyn vastasi 170 viljelijää. Puolet vastaajista oli kiinnostunut metallialan ja noin 20 % puuteollisuuden alihankintatöistä. Maanrakennus- ja koneurakointitöitä toivoi 30 maatalousyrittäjää. Hanke toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan TE-keskuksen, yrittäjäjärjestöjen, neuvonnan ja oppilaitosten kanssa Yritykset hakevat alihankintakumppaneita - ilmoittaudu mukaan hankkeeseen Uusmaalaiset, erityisesti metallialan yritykset ovat hyvin kiinnostuneita kehittämään ja rakentaman viljelijäpohjaisia alihankinta- ja yhteistyöverkostoja. Tämä tieto perustuu Uudenmaan alihankintatyöhankkeen projektipäällikön saamaan palautteeseen hankkeen esittelytilaisuuksissa ja yritysjohdon kanssa käydyissä keskusteluissa kuluneen kesän ja syksyn aikana. Tällä hetkellä tarjolla on mm. konepajan kokoonpano- hitsaus- ja koneistustöitä sekä pintakäsittely- ja asennustöitä. Yritykset toivovat, että hanke kokoaisi 3-5 hengen viljelijäryhmiä, jotka mahdollisimman hyvin vastaisivat sitä osaamista, jota yritykset hakevat ja sitä alihankintatyötä, jota he pystyvät tarjoamaan. Projektipäällikön johdolla ryhmissä tullaan pohtimaan tarjolla olevia alihankintavaihtoehtoja, jonka jälkeen ryhmät käyvät yrityksissä keskustelemassa lähemmin yhteistyömahdollisuuksista. Hän toimii myös kokoonkutsujana ja koordinaattorina viljelijöiden ja yritysten välillä. Hankkeeseen jo ilmoittautuneille, metallialan alihankintatyöstä kiinnostuneihin viljelijöihin otetaan yhteyttä lähiaikoina ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Alihankintayrittäjyyskoulutus on käynnistynyt Lokakuussa 2004 Hyvinkäällä käynnistyvä kuuden päivän mittainen kurssiohjelma sisältää mm. seuraavia aihealueita: mitä tarkoittaa alihankintaketjussa toimiminen, oman työn hinnoittelu, tarjouksen antaminen ja sen laatiminen, alihankkijan liiketoimintasuunnitelma, tulos ja katelaskenta, sopimusjuridiikka sekä laatu alihankinnassa. Koulutuksesta vastaa Koulutuspalvelu Prokura Oy. Kouluttajina toimivat alan parhaat asiantuntijat, jotka kaikki ovat itse myös yrittäjiä. Uusi kurssi on suunnitteilla alkavaksi tammikuussa Jos haluat ilmoittautua seuraavaan alihankintayrittäjyyskoulutukseen tai haluat lisätietoja tai kurssiohjelman, niin ota yhteyttä Christeriin. Sikatalousyrittäjästä alihankkijaksi -" Emakkosikalasta tuli työtilat alihankinnalle ja sikalanpitäjästä metallialan alihankkija" kertoo Rauno Tiisala, joka vuonna 2003 perusti oman firman nimeltä T:mi Lavian Alumiinihitsaus. "Ajatus lisäansioista maataloustuotannon rinnalla tai kokonaan uusi sivuelinkeino oli käynyt mielessä jo useita vuosia aikaisemmin. Vuonna 1999 sain kuulla alueellisesta Meta-hankkeesta, jonka päämääränä oli etsiä halukkaille viljelijöille alihankintakumppaneita metalliteollisuuden piiristä. Lähdin avoimin mielin mukaan hankkeen toimintaan ja siitä se minun alihankkijaura oikeistaan alkoi" kertoo Tiisala. Metalliyritys yhteistyökumppanina -"Kankaanpääläinen metalliyritys KMT -Group Oy tarjosi aluksi kokoonpano- ja hitsaustöitä tehtaalla. Nyt noin 3 vuotta myöhemmin alihankintatöitä tehdään jo omalla tilalla. Tänä päivänä KMT Oy on firmani tärkein asiakas" sanoo Tiisala. Oman yrityksen erityisalat ovat alumiinin luokkahitsaukset, ruostumattoman teräksen hitsaus ja erilaiset hitsauskokoonpanot. "Jos aikaa riittää, teen myös korjausja asennustöitä. Alihankintatöihin on käytettävissä nykyaikaisia työtiloja 200 m² ja konekantaan kuuluu hitsauskoneet MIG alumiinivarustuksella ja TIG 400 ACDC sekä vannesaha ja pylväspora". Investoinnit kohtuulliset ja liikevaihto kasvussa -" Sikalan kunnostaminen työtiloiksi ja työkoneiden hankinta maksoivat suurin piirtein uuden keskikokoisen leikkuupuimurin verran ja investointitukea myönnettiin 40%" kertoo Tiisala. Erityisen tyytyväinen Tiisala on Meta-hankkeelta saamastaan avusta investointisuunnitelmien laadinnassa. Oman ammattitaidon kehittämiseen kuului mm. hitsauksen pätevyyskoulutuksen suorittaminen ja alumiinihitsausluokituksen hakeminen. Tällä hetkellä alihankintatöistä syntyvä rahavirta on vuositasolla noin euroa. Liikevaihtoa on tarkoitus kasvattaa pienin askelin, jotta asiakkaan kanssa sovitut toimitus- ja laatukriteerit voidaan pitää. Lavialla asuvan Rauno Tiisalan (45) perheeseen kuuluu vaimo, joka työskentelee tilan ulkopuolella sekä kaksi poikaa, jotka käyvät ala-astetta. Raunolle uudet haasteet tulivat eteen nelikymppisenä ja hän on vahvasti sitä mieltä, että ihminen oppii yllättävän nopeasti uusia asioita, jos niin haluaa. Katse eteenpäin "Avoimuutta uusille asioille ja motivaatiota etsiä lisäansioita perinteiselle maataloustuotannolle ovat keskeisiä seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon, kun toimintaa kehitetään eteenpäin. Ainakin minun kohdallani oli näin" sanoo Rauno Tiisala, joka on toiminut viljelijänä vuodesta 1987 sekä ohessa kehittänyt perheelleen ja entiselle sikatilalle uuden tukijalan. Parantamisen varaa on edelleen tässäkin firmassa. Tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa ja palkata työntekijä", sanoo Tiisala luokkahitsarin päättäväisyydellä. Puualan alihankintakumppaneita etsitään Hankkeen projektipäällikkö on ottamassa yhteyttä uusmaalaisiin puualanyrittäjiin ja yrityksiin. Tavoitteena on selvittää, missä laajuudessa puualan yritykset ovat kiinnostuneita rakentamaan yhteistyöverkostoja ja solmimaan alihankintasopimuksia viljelijöiden kanssa. Suunnitelmissa on järjestää puualan alihankinnasta kiinnostuneille viljelijöille oma alihankintayrittäjyyskoulutus vuoden 2005 tammi- ja helmikuun aikana. Maarakennus- ja koneurakointi Koneurakoinnista kiinnostuneet viljelijät kutsutaan aluetapaamisiin loppuvuodesta. Tilaisuuksissa suunnitellaan mm., miten maarakennus- ja koneurakoinnin alihankintapalvelut tuotteistetaan ja kenelle niitä tarjotaan esim. maatalouden ulkopuolelle. Kutsu ja ohjelma lähetään viljelijöille marraskuun puolen välin jälkeen. Jos osa-aikainen alihankintatyö (metalli ja /tai puu) kiinnostaa SINUA ota yhteys projektipäällikkö Christer Gustafssoniin puh , sähköposti Alihankintahanke rakentaa yhteistyötä puualan yrittäjiin Uudellamaalla toimii noin 80 puuteollisyritystä ja erikoistilaus puunsepänliikettä kertoo Puuteollisyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Mauno Rintala. Osalla puualanyrityksiä on selkeä sarjavalmistus, jolloin lopputuote koostu useasta komponentista. Tämä mahdollistaa eri asteista alihankintatoimintaa esimeriksi maatilojen kanssa. Yhdistys on puualan yrittäjien oma kattojärjestö, joka perinteisen edunvalvonnan lisäksi järjestää jäsenilleen mm koulutustapahtumia, opintomatkoja ja jakaa Vuoden Yritys puusepänteollisuudessa palkinnon kertoo Mauno Rintala. Christer Gustafsson Yhdistys oli lokakuussa 2004 esillä Lahden Puuntyöstö messuilla, jossa kaupallinen asiamies Pirjo Rintala ja Mauno Rintala jakoivat tietoa alan yrittäjille. Pirjo Rintala edustaa puuteollisuusyrittäjiä alihankintahankkeen ohjausryhmässä. ja hänen kautta hankkeella on suora yhteys puualanyrityskenttään.

9 9 Metalliyritys hakee alihankintakumppaneita Nurmi Hydraulics Oy on Euroopan johtavia teollisuus- ja mobilihydrauliikan sekä hyötyajoneuvojen päälirakenteiden valmistajia. Toimitusohjelmaan kuuluvat vaativien erityislajien hydrauliset sylinterit yksittäisistä komponenteista sarjatuotantoon. Maatalouskoneet ovat tuttuja, onhan yritys valmistanut jo lähes kymmenentuhatta Nummi-kippisylinteriä kotimaisiin maatalousperävaunuihin. Osa-aikaista alihankintatyötä maatiloilla voisi olla esimerkiksi, kokoonpano- hitsaus-, koneistus- ja pintakäsittelytyöt. Yrityksen pääpaikka on Ikkalassa, Pusulan kunnassa. Tehtaan tuotantopäällikkö Olli-Pekka Arvila sanoo, että yritys on erittäin kiinnostunut rakentamaan alihankintayhteistyötä viljelijöiden kanssa. Arvila toivoo yhteistyön luovan erilaisia vaihtoehtoja. Uudenmaan alihankintatyö -hanke ja Innofocus aikuiskoulutuskeskus järjestävät yhteistyössä HITSAUKSEN PÄTEVYYSKOULUTUKSEN alihankintatöistä kiinnostuneille ja ammattitaitoaan laajentaville viljelijöille Marraskuun lopulla 2004 käynnistyvän koulutuksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa osaamista hitsauksessa ja alihankintayrittäjyydessä. Kurssi on tarkoitettu erityisesti niille viljelijöille jotka hakevat ja ovat kiinnostuneita osa-aikaisesta metallialan alihankintatöistä.. Kurssipaikkana on Innofocuksen Nummelan toimipiste Vihdissä. Koulutusohjelma on suunniteltu niin, että se sopii kaikille viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita parantamaan omia hitsaustaitojaan. Kurssipäivät ovat: , ja Kurssilta kattavaa osaamista ja hitsaajan pätevyystodistus - Koulutus kestää viisi päivää ja kurssin suorittaneilla on normaalin konepajahitsauksessa vaadittava taitotaso, sanoo pääopettaja Eino Hakkarainen Innofocuksesta. Jos haluaa täydentää osaamistaan kannattaisi vielä suorittaa yhden päivän kestävä kaasuleikkaus- ja tulityökorttikoulutus, sanoo Hakkarainen. Opetus tapahtuu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti seuraavasti: Standardin SFS -EN mukainen hitsaajan pätevyystodistus Innofocus alansa kouluttajana seuraa tietysti aikaansa ja hankkii tarpeen mukaan konepajateollisuuden uusinta työkonetekniikkaa, tulossa mm uusi NC -ohjattu särmäri. Kuvassa pääopettaja Eino Hakkarainen esittelee juuri hankittua viimeistä tekniikkaa edustavaa hitsauskonetta. - Pienahitsaus (FW) alapiena PB, pystyhitsaus ylöspäin (PF) ja yläpiena (PD) - Päittäisliitos levylle (BW) jalkohitsaus (PA), alhaalta ylös (PF), vaaka-asento (PC) ja lakiasento (PE) - Vaativiin p päittäisliitos putkelle 45 kulmassa (H-LO45) Koulutusohjelma on rakennettu siten, että lähdetään liikkeelle helpommasta päästä vaatimustason kasvaessa kurssin loppua kohti. Teoriajaksot ja käytäntö tukevat toisiaan tehokkaasti.teorian jälkeen seuraa heti opetus ja ohjaus hitsauslaitteiden kanssa. Näin säilyy tuntuma hommaan, sanoo Hakkarainen ja uskoo, että viljelijät käytännön ihmisinä oppivat nopeasti hitsauksen salat. Peruskurssin jälkeen on erinomaiset mahdollisuudet vielä täydentää omaa ammattitaitoaan erityisosaamisella. Kurssin aikana käydään läpi myös hitausmerkit ja niiden tulkintaa, sanoo Hakkarainen. Koulutuksen pituus ja kustannukset Maatalousyrittäjille räätälöidyn hitsauksen pätevyyskoulutuksen kesto on yhteensä 5 kurssipäivää. Kurssin läpikäyneet ja vaatimustason suorittaneet viljelijät saavat Standardin SFS -EN mukaisen hitsaajan pätevyystodistuksen. Koulutuksen hinta on 500 (alv 0%), joka sisältää kahvi- ja lounastarjoilun. Myel-vakuutetut viljelijät voivat hakea opintorahaa jokaiselta kurssipäivältä. Kurssimaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen menoerä maatalouden kirjanpidossa. Ilmoittautuminen hitsauskurssille, mennessä projektipäällikkö Christer Gustafssonille puh , Christer Gustafsson Käytännön työ tekee mestarin kuullaan usein sanottavan. Se pätee varmasti myös hitsauskoulutuksessa, jossa opettajan ohjauksessa suoritetaan sekä helppoja että vaikeita tasoja. Ammattinsa osaavat opettajat ja nykyaikaiset laitteet - Nummelan toimipisteen kautta hankkii vuosittain henkilöä hitsauksen pätevyys-todistuksen, kertoo pääopettaja Hakkarainen. Kouluttajat ovat alansa ammattilaisia, joilla on pitkä kokemus aikuiskouluttajina. Aikuiskoulutuskeskuksella on käytössään sekä tavanomaisia että viimeistä tekniikka edustavia hitsauslaitteita ja muita konepajateollisuuden työkoneita. Nummelan toimipisteessä puualan tekijöillä on oma verstaansa, jolla on käytössään alansa nykyaikaiset työkoneet. Puualan kouluttaja Tapio Partanen (kuvassa) pyytää viljelijöitä, jotka haluavat parantaa puutyöosaamistaan, ottamaan yhteyttä alihankintatyö -hankkeeseen / MTK -Uusimaa. LISÄTIETOJA ALIHANKINTATYÖ -HANKKEEN TOIMINNASTA ANTAA: Projektipäällikkö Christer Gustafsson, puh ,

10 10 Rautaa kiertoon Raudan maailmanmarkkinahintojen nousun myötä eri tahojen kiinnostus myös maatilojen romurautoihin on selkeästi kasvanut. Lehdissä houkutellaan viljelijöitä kuljettamaan koneen raatoja keruupisteisiin ja jotkut raudan välittäjät maksavat heille toimitetusta tavarasta. Kuusakoski Oy tuottajaliittojen kumppaniksi Satakunnassa ja Pirkanmaalla aloitettiin reilu vuosi sitten kokeilu, jossa maatilojen romuraudan keräystä ryhdyttiin kampanjoimaan. Kokemukset olivat vähintäänkin rohkaisevia. Sekä raudan kerääjä että romuraudasta eroon päässeet viljelijät olivat tyytyväisiä. Loppukeväästä myös MTK- Uusimaa ja Uudenmaan ruotsinkielinen tuottajaliitto NSP tekivät yhteistyösopimuksen romuraudan keräyksestä kierrätysfirma Kuusakoski Oy:n kanssa. Kuusakosken ydinosaamiseen kuuluu kierrätettävien materiaalien hyötykäyttö uusien tuotteiden raaka-aineeksi siten, että kaatopaikalle päätyy yhä vähemmän jätettä. Kuusakosken jalostamien raaka-aineiden päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Aasia. Kuusakoski on kierrätysalan johtava yritys Itämeren alueella ja sen palkkalistoilla on 2300 työntekijää. EU direktiivien ja kansallisten säädösten mukaan metallin hyödyntämistavoite tulee olemaan 95 %. Kaatopaikoille ei ole järkevää viedä sekajätettä vaan hyödyntää kaikki mahdollinen uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Esimerkiksi kierrätykseen tuotu vanha auto voi tulla uudestaan uuden auton raaka-aineena jopa kuuden kuukauden kuluttua. Positiivista palautetta kentältä Kylvökone matkalla uusiokäyttöön. Kuusakoski Oy:n Vantaan laitoksella tutustumassa Jaakko Holsti ja Kari Viskari. Tällä hetkellä Länsi- ja Keski-Uusimaa on käytännössä romuraudan keruussa jotakuinkin hoidettu. Tuottajaliittojen jäsenille tiedotettiin keräyksestä kirjeitse, joita postitettiin 3400 kpl ja peräti 18 prosenttia kirjeen saaneista antoi noutotilauksen. Alkuperäinen aikataulu keräykselle oli melko tiukka mutta käytännössä operaatio viivästyi melko paljon järjestelyiden johdosta. Autoja ei ollut aluksi tarpeeksi ja lisäksi ajojärjestelyt ja tilakontaktien otto vaativat pientä harjoittelua. Asiakaspäällikkö Kari Viskari Kuusakoski Oy:stä kumminkin toteaa, että metallinkeräyksen järjestelyongelmat on ratkaistu ja nyt homma pelaa. Viskari on itse testannut keräyksen sujuvuutta muutamaan otteeseen keräysauton matkassa. Viljelijät ovat aidosti iloisia, kun heiltä haetaan romuraudat näin ilmaisena noutopalveluna.. Kiitosta ei saa yksin autokuskit vaan kiitosta operaation järjestelyistä on tullut paljon myös MTK-Uusimaan toimistoon. Keräys alkamassa Itä-Uudellamaalla Itäisen Uudenmaan odottaessa keräysvuoroaan, moni viljelijä on jo tarttunut puhelimeen ja tiedustellut liitosta eikö heille tätä metallin noutopalvelua järjestetäkään. Viimeiset Uudenmaan keräyskirjeet ovat nyt kentällä ja Kuusakoskelle niitä palautuu vauhdilla. Kari Viskari kumminkin huomauttaa, ettei todellakaan ole vielä myöhäistä ilmoittautua mukaan keräykseen. Operaatio etenee kyläkunnittain mutta autot tekevät tarvittaessa täydennyskeikkoja. Viskari kehoittaa ottamaan yhteyttää heille ( puh ). Alueeltamme jo kerätty 1500 tn rautaa Tuottajaliitolle oli myös yllätys, miten runsain joukoin viljelijät lähtivät romukeräykseen. Ilmeisesti suurin selittävä tekijä on operaation helppous viljelijälle; lomakkeen palauttamalla sai auton omalle pihalleen ja kenties jopa vuosikymmenien sekalaiset metalliromut pois nurkista. Kari Viskarin mukaan tiloilta on keskimäärin saatu kg rautaa, mikä merkitsee jo nyt karkeasti arvioituna 1500 tonnia romurautaa. Keräyskampanja tulee saamaan jatkoa ja ensi vuoden toimintasuunnitelmaa laaditaan yhdessä MTK-liittojen ja Kuusakoski Oy:n kanssa. Mahdollisuuksia keräyksen laajentamiseen myös pohdiskellaan. Jaakko Holsti Lajitteluohje Kerättävä materiaali, velotuksetta maatalouskoneet polkupyörät kattopelti, rännit, tikkaat yms. rakennusten metalliosat kiukaat liedet ja pesukoneet henkilöautot ja työkoneet, joista on poistettu nesteet ja akut kotitalouksien pienmetallit, kuten kattilat, pannut, ritilät ja säilykepurkit aitaverkot, piikkilangat, metalliset puutarhakalusteet tyhjät öljysäilöt muut kierrätysmetallit Sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä akut, käsittelyveloitus isommista eristä jääkaapit, pakastimet, muut kylmälaitteet sähkö- ja elektroniikkalaitteet: televisiot, atk-laitteet, pölynimurit, kahvinkeittimet jne. Keräykseen ei oteta!!! ongelmajätteet: öljynsuodattimet, öljyt, maalit, liuottimet, paristot, loisteputket sekajätteet: kotitalousjätteet, puu, muovit yms. irtonaiset renkaat (autoista, maatalouskoneista ja polkupyöristä)

11 11 KUINKA KEHITÄN YRITYSTOIMINTAANI? PÄÄTÖSTEN POHJAKSI ARVIOINTIA, TIETOA, SUUNNITTELUA Kun sinulla on yritysidea, niin seuraavaksi mieleesi voi tulla seuraavanlaisia kysymyksiä: Onko liikeideani toteutettavissa? Onko liikeideani niin kannattava että siitä jää minulle palkkaa? Mistä hankin rahoituksen? Miten hoidan markkinoinnin? Mikä on liiketoimintasuunnitelma? Tarvitsenko minä sellaisen? Mistä saan lisätietoja ja koulutusta? Ennen kuin voit tehdä päätöksen ryhtyä yrittäjäksi, täytyy moni asia selvittää ja suunnitella paperilla. Yrittäjän polulla eivät kysymykset pääty tähän vaan niitä tulee jatkuvasti vastaan ja niihin on etsittävä ratkaisuja. Toiminnan ollessa jo käynnissä on joskus pohdittava: Kuinka tehostan toimintaa?, Miten lisään myyntiä? Miten voin parantaa yritykseni taloudellista tulosta? Kysyjä ei polulta eksy eli tietoa ja asiantuntija-apua on tarjolla aloittaville sekä laajentaville yrittäjille. ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskuksella on kaksi eri hanketta yritysten neuvontaa Läntisellä Uudellamaalla Nummi-Pusulassa pitävät Rähin tilaa Irma ja Jussi Leppäkoski. Tilalla harjoitettiin sikataloutta vuoteen 1998 asti ja sen jälkeen keskityttiin viljanviljelyyn ja monipuolisesti myös koneurakointiin. Tällä vuosituhannella tilalle palasivat hevoset. Leppäkosket tarjoavat nykyään myös täysihoitopaikkoja hevostenomistajille. Tilan emännän, Irma Leppäkosken, päivittäiset työmatkat Helsinkiin eivät innostaneet enää kolmannen pojan synnyttyä vaan Irma alkoi vakavasti pohtia mahdollisuuksia luoda tilalle itselleen oma työpaikka. Jo nuoruudessa Irma harrasti aktiivisesti ratsastusta. Harrastukseen tuli kymmenen vuoden tauko opintojen, työnteon ja perheen perustamisen jälkeen kunnes taas vuosituhannen alussa hän hankki itselleen suomenhevosen, Hessun omaan käyttöön. Vanhan harrastuksen uudelleen "lämmittäminen" ja hevosmiestaitojen hyödyntäminen sekä myös hevosmäärien jatkuva kasvu Etelä-Suomessa olivat lähtökohdat sille, että vanhasta sikalasta päätettiin saneerata talli täysihoitohevosille. Entiseen sikalaan Jari Keski-Marttunen ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskuksesta suunnitteli10 karsinapaikkaa, hevosten pesupaikan, rehuvaraston ja satula- sekä loimien kuivatushuoneet. Hevosten omistajille haluttiin tarjota mahdollisimman hyvät olosuhteet ratsastusharrastukseen ympäri vuoden ja yrittäjäpariskunta päätti sisällyttää samaan investointihankkeeseen myös ratsastusmaneesin ja - kentän. Lähiseudulla ei ollut ennestään ratsastusmaneesia alan harrastajien käytettävissä. Tallitilat kunnostettiin keväällä 2003 ja maneesi saman vuoden hellekesänä. Maneesin rakentaminen esimerkki tehokkaasta ja suunnitelmallisesta toteutuksesta Puurakenteinen maneesi on kooltaan 22x50 metriä. Se rakennettiin kuukaudessa pihapiiriin. Tehokkaan toiminnan mahdollisti rakennushankkeeseen osallistunut tuttu rakennusurakoitsija-porukka Reijo Muhosen johdolla. Lisäksi tilan omat urakointikoneet olivat käytettävissä työmaalla. Seinät rakennettiin elementtitekniikalla. Maneesin seinät ovat omasta puutavarasta ja laudat pätkittiin valmiiksi, ladottiin ja kasattiin maassa noin viiden metrin pituisiksi valmiiksi elementeiksi. Seinät saatiin pystyyn viidessä päivässä. Kattoristikot ostettiin valmiina, kasattiin varten, toinen aloittaville yrittäjille starttineuvontaan (MAEK2) ja toinen laajentaville ja kehittäville maaseutuyrittäjille (Maaseutuyrityshautomo). Starttineuvonta (MAEK2) - yritysidean arviointia, opastusta yrittäjyyden polulla (pääosin maksutonta) sekä koulutusta - markkinointiapua maaseutumatkailuyrityksille Susanna Wirtanen puh (yritysneuvonta) Sanna Tiilikainen puh (koulutus) Seija Nieminen puh (maaseutumatkailu) Maaseutuyrityshautomo - kahden vuoden ajan yritysideaa jatkokehitetään eteenpäin vahvoin asiantuntijavoimin - liiketoiminnan, markkinoinnin, investointien ja rahoituksen syvällistä suunnittelua - hautomomaksu alv Auli Teppinen puh Ota yhteyttä! Rähin tilalle lisää hevosvoimia myös maassa viiden kappaleen nipuiksi reivaten ja sitten kävi nosturiauto välillä pihalla nostamassa "kattoristikkonippuja" paikoilleen. Oman puutavaran lisäksi tilalla pystyttiin hyödyntämään omaa soraa pohjien teossa. Ennen talventuloa ehdittiin maneesiin ajamaan ratsastuskenttää varten eri sora- ja hiekkakerrokset. Karsinapaikkojen markkinointia varten tilalla on omat kotisivut, reppu.net/rahin.maatila, joiden kautta tiedotetaan tilasta ja palveluista. Tällä hetkellä kaikki karsinapaikat on vuokrattu, eli talli on tullut tunnetuksi. Tilan omilta mailta löytyy jo valmiita ratsastusreittejä. Maisemat ovat upeat ratsastuksen harrastajille. Tällä hetkellä erikoisuutena ratsastajat pääsevät kokemaan laukan hurmaa puiduilla sänkipelloilla. Apua, neuvoa ja tukea yritysidean toteutukseen Investointihankkeen suunnitteluvaiheessa Irma liittyi ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskuksen Maaseutuyrityshautomo-hankkeeseen. Hautomovaiheen aluksi tehtiin investointitukihakemukset TE- keskukseen, samoin kannattavuuslaskelmat, mietittiin markkinointia ja laadittiin kehittämissuunnitelmat. Koska hautomossa on tällä hetkellä paljon hevosalan yrittäjiä, alkoi hautomo järjestää vuosi sitten yrittäjätapaamisia aina jonkun yrittäjän kotitallilla. Tapaamisissa yrittäjien kanssa on keskusteltu niin markkinoinnista, investointien toteutuksesta kuin erilaisista hankinnoista. Yrittäjien kesken on syntynyt yhteistyötä; he ovat vaihtaneet kouluttajia, hevosia, vuokranneet toisilleen laidunpaikkoja ym. Tällaisen toiminnan yrittäjät ovat kokeneet erittäin antoisaksi ja hyödylliseksi. teksti: Auli Teppinen, yritysneuvoja Pro- Agria Uudenmaan Maaseutukeskus kuvat: Irma Leppäkoski Maaseutumatkailuyrittäjille ja -yrittäjiksi aikoville tarjolla maaseutumatkailuun liittyvää koulutusta opintoretkiä yhteismarkkinointia o yhteisesite Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maaseutumatkailuyrityksistä o matkailuyrityksiä esittelevät Internet-sivut, liity mukaan! o yhteisosastot messuilla o tutustumisretkiä matkanjärjestäjille Ota yhteyttä Seija Nieminen puh tai s-posti Maaseutuyrittäjä, osallistu koulutuksiin! Hyödynnä opit suoraan yritystoiminnassasi! ATK-koulutukset Nurmijärvellä - Yrityksen kotisivujen teettäminen ja klo Yrityksen kotisivujen tekeminen itse 8.11., , , klo Internetin ja sähköpostin hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa ja klo Maaseutuyrittäjä työnantajana klo Järvenpäässä Hevosyrittäjä työnantajana klo Järvenpäässä Ruokapalveluita yksittäisille matkailijoille ja pienryhmille klo Askolassa Prestbacka Pitokartanossa Hevosyrityksen verotus ja vakuutukset marraskuussa 2004 Järvenpäässä Lisätietoja: Sanna Tiilikainen, puh , s-posti Katso ajankohtaiset tiedot ja muut koulutukset Internetistä -> Koulutus Uudenmaan Maaseutukeskus

12 12 Menossa mukana MTK-Kymenlaakso isännöi tänä vuonna maaseutunuorten kesätapaamista ja tarjolla oli mm.koskenlaskua rankkasateessa, köyhän miehen benji-hyppyjä ja kirveen heittokisaa, jossa taitoa näyttää nuorten valiokunnan pj Sami Kuoppamäki. Yhdistysten vetäjät kävivät tammikuussa läpi tukialueiden taistoa. Tapiolan pääkonttorilla luennoimassa oli MTK:n tutkimuspäällikkö Simo Tiainen kolmas vasemmalta. Uudenmaan tuottajaliitot, NSP ja MTK-Uusimaa, pohtivat Viron kokousmatkallaan syksyn katotilannetta sekä markkinahintojen polkemista. Tutustumiskohteina olivat tuottajajärjestö, 200 lehmän tila, maatalousoppilaitos, rehutehdas ja panimo, josta kuva. Lähiliittojen maaseutunuoret lähtivät kevättalvella Tukholman seudulle tutustumaan miten tuottajajärjestö naapurissa toimii. Luonnollisesti porukat halusivat päästä myös tilakäynnille ja kohteena oli monimuotoinen hevostila. Tasavallan presidentin myöntämät Itsenäisyyspäivän kunniamerkit luovutettiin tammikuun johtokunnan kokouksen yhteydessä. Kuvassa merkin saajat vasemmalta lukien Raimo Hyppönen Lapinjärveltä, Jouko Hyvärinen Myrskylästä ja Heikki Suomi Nurmijärveltä. Pitkään suunniteltu haave toteutui ja tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit sekä liiton johtokunta tekivät opintomatkan keväiseen Brysseliin. Merja Heikkilän taidokkaasti junaileman reissun antia oli mm. tutustuminen parlamenttiin ja MTK:n edunvalvontatoimistoon sekä seudun maatiloihin. Uutena kokeiluna Etelä-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan tuottajaliitot järjestivät lapsiperheille virkistyspäivän Helsingin Linnanmäellä. Heinäkuisena sunnuntaina kyytiä saivat eri vempaimissa niin lapset kuin myös isät. Kuvassa vasemmalla Mika Lindqvist perheineen alelippuja noutamassa ja Jarmo Nurmi oikealla lasten kanssa vauhdin hurmaa nautiskelemassa.

13 Jaana & Marina tulevat apuun tukiviidakossa 13 Tukikoulutusten lisäksi suunnitteilla on ATK-, vero- ja SPV -koulutusta kentän tarpeiden mukaisesti. Syksyn ainokaiset "kielikylpy" tyky -päivät järjestetään Turun Holiday Club Caribiassa marraskuun päivä. Tyky -kurssi on tällä kertaa yhteinen molemmille kieliryhmille. "Ei tarvitse kuitenkaan pelästyä, kaikki saavat lähes koko ohjelman äidinkielellään" Marina ja Jaana kertovat haasteestaan järjestää ohjelma molemmilla kotimaisilla. Palveleva tukineuvonta-puhelin Koska hanke haluaa palvella mahdollisimman monipuolisesti, aloitetaan neuvontapalvelut puhelimen välityksellä tammikuun 17. päivä "Puhelinpäivystyksellä on tarkoitus etsiä viljelijän mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastaus mahdollisimman kattavasti" neuvojat kertovat ja jatkavat, että "puhelinpalvelulla yritetään helpottaa myös viranomaisten työtaakkaa". Internetsivut on tarkoitus aukaista syksyn aikana. "Avaamme sivuille mm. koulutuskalenterin, josta viljelijät voisivat käydä katsomassa kaikki maataloustukiin liittyvät koulutukset ja muut tapahtumat, kuten ruiskun testaustilaisuudet". Sivuille tulee myös "ajankohtaista" osio, johon päivitetään uudet tiedot, jotka liittyvät maataloustukiuudistukseen, tästä on sitten helppoa siirtyä eri yhteistyötahojen kotisivuille linkkien kautta. "Emme lähde kilpailemaan kenenkään kanssa, hyvä tarkoituksemme on tukea kaikkien yhteistyökumppaneiden, Uudenmaan tuottajaliittojen ja neuvontojen sekä Uudenmaan TE-keskuksen toimintaa uusmaalaisten viljelijöiden hyväksi" Marina ja Jaana kertovat Laurea Ammattikorkeakoulun hallinnoiman hankkeen tavoitteista. Marinan ja Jaanan toive onkin, että mahdollisimman monelle tulisi heidän tarjoama palvelu tutuksi. Jaana Sohlman Kuvassa Jaana Sohlman ja Marina Bergheim-Ahlqvist. Uutta puhtia koulutuksiin Maatalouspolitiikassa on tapahtumassa suuria muutoksia vuosien välisenä aikana. Uusmaalaisten viljelijöiden tukikoulutuskanavana on jo pari vuotta toiminut Kehittyvä maatila -hanke. Mutta nyt tulevien muutosten suuruus pakotti koulutushankkeen laajentamaan toimintaa ja palkkaamaan neuvontatehtäviin kaksi kokopäivätoimista neuvojaa. Uudet neuvojat, Jaana Sohlman ja Marina Bergheim-Ahlqvist, aloittivat syyskuun alussa ja he auttavat viljelijöitä tukimuutoksissa aina helmikuun loppuun Kehittyvä maatila - hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jaakko Holsti MTK-Uusimaasta toteaa tyytyväisenä, että Uudenmaan TEkeskuksen rahoittama hanke on todellakin saanut uutta puhtia, kun mukaan saatiin kaksi päätoimista työntekijää. "Nyt meillä on resursseja palvella paremmin kuntatasolla ja lisäksi miettiä uudenlaisia toimintamuotoja kaikkiin koulutuksiin ja tykytoimintaan". Marina Bergheim-Ahlqvistilla ja Jaana Sohlmanilla on kummallakin monen vuoden kokemus maataloustukien toimeenpanosta. Marina on toiminut Pernajan kunnan maataloussihteerinä ja Jaana Uudenmaan TE-keskuksen tarkastajana. Molemmat ovat nyt virkavapaalla vakinaisesta työstään. Heillä molemmilla on myös "saviset saappaat" kotitiloillaan; Jaanalla Vihdissä ja Marinalla Pernajassa. "Hain tätä paikkaa sen vuoksi, että tunnen, että näistä isoista muutoksista on saatava tietoa viljelijöille mahdollisimman paljon. Olen lisäksi osallistunut TE-keskuksessa viljelijätukikoulutusten suunnitteluun ja toteutukseen, joten homma on tuttua" Jaana kertoo omista syistään uudelle uralle lähtemiseen. "Lisäksi hankkeen muut tavoitteet: viljelijöiden tietoteknisten valmiuksien parantaminen ja viljelijöiden työkyvyn ylläpito / tyky - toiminnan järjestäminen kuulostivat mielenkiintoisilta tehtäviltä" hän jatkaa. Myös Marina halusi saada työkuvioihinsa uutta potkua. "Tämä antaa mahdollisuuden katsoa näitä tukiasioita uudelta kantilta ja laajemmalti kuin yhden kunnan perspektiivistä. Olen ollut kunnassa yhtäjaksoisesti 17 vuotta ja tämä hanke tuli sopivaan saumaan." Marina kertoo omista vaikuttimistaan. Pääsääntöisesti Marina vastaa ruotsinkielisestä ja Jaana suomenkielisestä koulutuksesta, mutta yhteistyötä on varsinkin näin alkuvaiheessa tehty paljon. Tuleviin koulutusohjelmiin voivat osallistua kaikki uusmaalaiset viljelijät. Joihinkin koulutuksiin kerätään viljelijöiltä osallistumismaksu, joka kattaa hankkeen omakustannusosuutta. Tukikoulutuksia järjestetään kahdella eri tavalla. "Maakunnalliset koulutustapahtumat tullaan järjestämään edellisvuosien tapaan eli suomenkielisiä koulutuksia 7-8 kappaletta ja ruotsinkielisiä koulutuksia 3-4 tilaisuutta sekä keväällä että syksyllä 2005" Marina ja Jaana kertovat. "Tuottajayhdistykset ja maamiesseurat voivat pyytää meitä neuvojia maksutta omiin kokouksiinsa kertomaan ajankohtaisista asioista" he jatkavat. "Lähetimme lokakuun alussa Uudenmaan tuottajayhdistysten ja maamiesseurojen niin puheenjohtajille kuin sihteereille tiedotuskirjeen, jossa kerroimme mielellämme osallistuvamme yhdistysten syyskokouksiin", neuvojat antavat vinkin niille, jotka parhaillaan miettivät kokousten ohjelmapuolta. Syksyyn tarjolla virkistystä tyky-kursseilta Tukineuvonta puhelin maanantaisin klo 9-11 ja Jaana Sohlman Marina Bergheim-Ahlqvist TYKY-kurssi Turussa Rentoudu Caribian kylpylässä kuntotesti luentoja työssäjaksamisesta TYKY-paketin hinta 85 /hlö TERVETULOA! Pikainen ilmoittautuminen Jaana Sohlman Marina Bergheim-Ahlqvist KEHITTYVÄ MAATILA - GÅRDAR I UTVECKLING

14 14 Maatilojen suuret tulipalot ovat lisääntyneet Maatiloilla sattuu Suomessa vuosittain tulipaloa. Suuret, yli euron vahingon aiheuttamat tulipalot ovat yli kaksinkertaistuneet tällä vuosikymmenellä. Tästä syystä MTK:n ja Tapiolan yhteisen turvallisuuskampanjan ensimmäisen vuoden aiheeksi on valittu paloturvallisuus. Kampanja käynnistettiin Turussa Farma Konemessujen yhteydessä. "Tilakoon jatkuvasti kasvaessa myös taloudelliset ja inhimilliset riskit kasvavat. MTK on valmistelemassa maatilojen ja viljelijöiden turvallisuutta edistäviä viranomaismääräyksiä ja huolehtii, että ne ovat järkeviä ja taloudellisesti toteutettavissa," sanoi MTK:n 3. puheenjohtaja Jarmo Mäntyharju kampanjan avauspuheenvuorossaan Turussa. "Nyt käynnistyneellä turvallisuuskampanjalla MTK haluaa osaltaan korostaa niitä jokapäiväisiä riskimahdollisuuksia, joita maatiloilla esiintyy. Haluamme yhdessä Tapiola-ryhmän kanssa korostaa, että on olemassa tietoa ja tekniikkaa maatilojen turvallisuuden lisäämiseksi", Mäntyharju jatkoi. Palon syynä usein sähkölaitteet "Tulta vastaan voidaan taistella, jos se havaitaan riittävän ajoissa ja saatavilla on tehokasta alkusammutuskalustoa. Maatilojen paloturvallisuuden parantamiseksi vakuutusyhtiöt suunnittelevat parhaillaan yhdessä turvaohjeet" kertoo maa- ja metsätalousmyyntipäällikkö Jukka Ruoho Tapiola-ryhmästä. Turvaohjeessa käydään läpi kaikki keskeiset paloturvallisuuteen liittyvät asiat ja kohteet: alkusammutuskalusto, pelastussuunnitelma, rakentaminen ja palo-osastointi, sähköpalojen torjunta, tulisijat, lämmityslaitteet, nuohous, tulityöt, palavien nesteiden säilytys ja käyttö, ukkossuojaus sekä viljankuivaamot. "Vuosina reilu kolmasosa isoista maatilapaloista johtui sähkölaitteista. Palo saa useimmiten alkunsa sähköpääkeskuksesta, sähkömoottorista, rikkinäisistä johtimista tai viallisista asennuksista. Vaikka tiloilla on totuttu tekemään monet työt itse, pitäisi sähkötyöt teettää ammattilaisilla", Jukka Ruoho muistuttaa. Sähköturvallisuussäädösten mukaan sähköasennusten määräaikaistarkastus on tehtävä 15 vuoden välein, kun pääsulake on yli 35 ampeeria. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan kotieläinrakennuksille on nykyään mm. laadittava pelastussuunnitelma. Palon havaitseminen ja alkusammutus keskeisessä asemassa Alkuun päästyään palo etenee yleensä nopeasti. Maatiloilla on paljon yhteen rakennettuja rakennuksia, joissa ei ole paloosastointia ja palokuorma on suuri. Suurvahingoilta voidaan kuitenkin välttyä, jos palo havaitaan ajoissa ja saatavilla on tehokasta alkusammutuskalustoa. Hakelämpökeskukset ja muut lämmityslaitteet aiheuttavat vuosittain tulipaloja. Yleensä palot johtuvat toimintahäiriöstä. Tasalaatuinen hake on järjestelmän toimivuuden kannalta tärkeää. Kunnon takapalosuojaus on paloturvallisuuden kannalta oleellinen turvalaite. Palo saa alkunsa usein myös hormista lentävästä kipinästä. Nokipalo piipussa on merkki vaarasta ja sen jälkeen on aina pyydettävä nuohooja tarkastamaan piippu. Monta tulipaloa on aiheutunut, kun jäätyneitä putkia on sulatettu avotulella. Onpa paloja syttynyt suoranaisen hölmöilynkin perusteella. Tulityöpaikalla on oltava erityisen varovainen. Alkusammutuskalustoa on oltava käsillä ja paikkaa on pidettävä silmällä tulitöiden jälkeen. Turvallisuuskampanjassa mukana useita yhteistyötahoja Lokakuussa avatun turvallisuuskampanjan merkeissä järjestetään nyt Turvatalkoot -tilaisuuksia eripuolella Suomea. MTK:n ja Tapiolan yhteistyökumppaneina kampanjassa toimivat maatilojen turvallisuuteen, riskienhallintaan ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn osallistuvat tahot kuten esimerkiksi pelastuslaitos, poliisi, turva-alan yritykset, nuohoojat, MELA ja neuvontajärjestöt. Kampanjan tueksi on valmistunut Maatilojen vahingontorjunta -opas, jossa käytännönläheisesti ja kuvien avulla käydään läpi maatilojen vaaranpaikat ja millä tavalla vahinkoja voi ehkäistä. MYEL-työtulon merkitys kasvaa v työeläkeuudistuksessa Paranna työeläkettäsi entistä tehokkaammin Turvaa päivärahasi Hyödy myös verovähennyksestä Tuula Laru / Tapiola LUONTOALAN OPINTOJA HYVINKÄÄLLÄ Uudenmaan maaseutuopisto on monipuolinen luonnonvara-alan oppilaitos lähellä pääkaupunkiseutua. MAATALOUSALA (pk, yo, aikuiset) 120 ov Maatilatalouden koulutusohjelma, maaseutuyrittäjä. Mukana kevään 2005 yhteishaussa. METSÄALA (pk, yo) 120 ov Metsätalouden koulutusohjelma, metsuri. Metsien monikäytön koulutusohjelma, metsäluonnonhoitaja. Opiskelu alkaa Kysy vapaita opiskelupaikkoja jälkeen. PUUTARHATALOUS (pk, yo) 120 ov Puutarhatuotannon koulutusohjelma, puutarhuri. Mukana kevään 2005 yhteishaussa. LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO (pk, yo) 120 ov Luontoalan koulutusohjelma, luontoyrittäjä. Ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristönhoitaja. Mukana kevään 2005 yhteishaussa. Ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta (arboristi, metsätalousyrittäjä) sekä viikonloppukurssit metsänomistaille. UUUDENMAAN MAASEUTUOPISTO Uudenmaankatu 249, HYVINKÄÄ puh. (019) / 5605

15 15 MTK JÄSENEDUT 1. ESSO-sopimus (MTK-Uusimaa etu) Esso tarjoaa liittomme jäsenille Esson Focus-yritysluottokorttia sekä Esso Tiger Cardia. Esson Focus-yritysluottokortin alennukset ovat: Bensiini 2,75 senttiä per litra Dieselöljy 2,90 senttiä per litra Lisäksi Esso tarjoaa ammattiliikennettä harjoittaville jäsenille D-yritysluottokorttia. Esso myöntää jäsenille alennuksia myös polttoöljystä. Tilaukset Essolta numerosta Kesämökki vuokrattavana (MTK-Uusimaa etu) Liitollamme on myös jäsenten käytettävissä Keravanjärven rannalla Mäntsälässä sijaitseva viihtyisä Koivuniemen kesämökki. Mökin vuokra oli viime kesänä 60 /vrk jäseniltä ja ei-jäseniltä 120 /vrk.. Varaukset liiton toimistosta. 3. Suonentieto (MTK-Uusimaan etu) MTK-Uusimaa ja Suonentieto Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella tuottajaliiton jäsenet saavat 15 % alennuksen Suonentiedon maa- ja metsätalouden atk-ohjelmista. Tilauksen suoraan Suonentiedosta puh tai lähimmältä jälleenmyyjältä. 4. DNA-Tila -matkapuhelinliittymä Dna Tila -matkapuhelinliittymä on MTK:n uusin jäsenetu, joka tuo koko perheelle alennusta kotimaan puheluista ja tekstiviesteistä. Alennus on aluksi 6 % normaalihinnoista. Dna-liittymän voit hankkia dna Kaupan verkkosivuilta tai paikallisen Finnetpuhelinyhtiön dna-myymälästä. Uusi asiakas saa lisäksi kulloinkin voimassa olevat kampanjaedut. Nykyiset asiakkaat saavat jäsenedun lähettämällä numeroon tekstiviestin: LIITY (välilyönti) MTK (välilyönti) jäsennumerosi. Lähetä tekstiviesti siitä liittymästä, jonka haluat kytkeä palveluun. 5. Työnantaja-asioiden verkkopalvelu ja työnantajapuhelin Perustietoa työehtosopimuksista, palkkaus- ja muista työantaja-asioista löydät Maaseudun Työnantajaliiton MTK:n jäsenille tarkoitetuilta sivuilta, joille pääset suoraan MTK:n jäsenverkon Repun kautta. Tulkinta- ja soveltamiskysymyksistä saat neuvontaa numerosta Puhelun hinta on 1,17 euroa minuutilta + paikallisverkkomaksu. MTK:n jäsenyys tunnistetaan puhelimeen näppäiltävän jäsentunnuksen avulla. Puhelin päivystää ti klo , ke ja pe Jäsenverkko Reppu MTK avasi toukokuussa 2000 jokaisen jäsenen käyttöön MTK:n verkkopalvelut osoitteessa Jäsenverkkoon kirjaudutaan jäsentunnuksella, joten ainoastaan jäsenet pääsevät näille sivuille. Jäseniltä ei peritä erillistä maksua palvelun käytöstä, vaan se sisältyy jäsenmaksuun. 7. Tuotevastuuvakuutus MTK on tehnyt sopimuksen Tapiolan ja Lähivakuutuksen kanssa tuotevastuu-vakuutuksesta kaikille jäsenilleen. Vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutettujen toiminnassa tuotetusta tai valmistetusta tuotteesta toiselle aiheutunut henkilö- tai esinevahinko. Vakuutusmaksu sisältyy jäsenmaksuun. 8. Sähköenergiapalvelut Vattenfall Sähkönmyynti Oy tarjoaa MTK:n jäsenille edullista sähköä AgriVarmatuotteina. Tietoja tarjoushinnoista ym. ehdoista saat nettiosoitteesta 9. Maanomistajien Arviointikeskuksen lakiasiat ja kiinteistöarvioinnit Sopimuksen mukaan jäsenet saavat yhtiön perimän määrästä 10 % alennuksen. (www.moak.fi) 10. Maatila- ja metsävakuutukset Tapiolassa alennus - 10 % + omistaja-alennus ( Lähivakuutuksessa alennus - 10% + keskittämisalennus (www.lahivakuutus.fi) 11. EU avustaja -toiminta Viljelijöillä on keväisin mahdollisuus käyttää tukihakemusten täytössä EU-avustajia, jotka ovat tuottajaliiton kouluttamia. Avustajien palkkiot ovat edullisia. MTK-Uusimaa on ottanut EU-avustajilleen vastuuvakuutukset. Oheisena vain osa MTK:n sopimista jäseneduista. Lue lisää MTK:n reppusivuilta. Sieltä löytyy kaikkiaan 21 sivua tietoa jäseneduista sekä yhteystietoja että linkkejä eri tahojen kotisivuille. -- ossaaaami isseen yytti imeessssää -- Luonnonvara- ja ympäristöala Hyvinkäällä Korkeatasoinen opetus, laaja-alainen aluekehitystoiminta ja monipuolinen yhteistyö uusmaalaisten maaseudun kehittämisorganisaatioiden ja yritysten kanssa synnyttää tuloksia, joista hyötyy koko Uusimaa. Tutkintotavoitteinen koulutus: Agrologi (AMK), Ympäristösuunnittelija (AMK) Avoin ammattikorkeakoulu ja verkko-opetus: Mahdollisuus osallistua tutkintotavoitteisen koulutuksen opintojaksoille (50 /ov) Erikoistumisopinnot: Maatalouden uusi tuotantotekniikka, 20 ov (85 ) Lisätietoja koulutuksen sisällöstä: lehtori Tomi Sankari puh , , Laurea-osaamispalvelut ja aluekehitystoiminta laaja-alaisen huippuosaamisen ja verkostojen yhdistäjä tutkimus- ja kehittämishankkeet lisä- ja täydennyskoulutus palvelutuoteprojektit (esim. asiakaskyselyt, tapahtumien järjestäminen, paikkatietokartoitukset) julkaisut (esim. kyläsuunnitelmat, raportit ja tutkimukset) Lisätiedot: , , Mäntsälästä mestariksi! Maatalous- ja puutarha-ala Luonto- ja ympäristöala Monipuolista osaamista perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Nuoriso-, aikuis-, monimuoto- ja oppisopimuskoulutusta joustavin opetusjärjestelyin. Mäntsälän ammattiopisto Saaren kartano Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus p.(019)529500, f.(019)

16 16 MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2004 MTK-UUSIMAAN JOHTOKUNTA 2004 puheenjohtaja mv. Matti Kalsola (019) varapuheenjohtaja mv. Pirjo Lehmusvaara (019) mv. Markus Eerola (019) (tai ) mv. Kimmo Hovi (03) mv.hannu Jääskeläinen (019) mv. Marja-Leena Mäkipää (019) mv. Jarmo Nurmi (019) mv. Jouko Riola (09) mv. Helena Sjölund (019) mv. Mikko Taka-Sihvola (09) Kallepekka Toivonen mv. Pekka Viljanen (09) YHDISTYS PUHEENJOHTAJA SIHTEERI Artjärvi Tapio Malmiharju Hannu Vähätalo puh. (03) puh. (03) Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen puh. (019) puh. (019) Helsingin Veikko Lankinen Olli Uusi-Eskola seutu puh. (09) puh. (09) Helsinki Hanna-Leena Asunta Birgitta Heiniö puh. (02) puh Hyvinkää Markus Eerola puh. (019) Karjalohja- Kalle Harjuranta Päivi Seger Sammatti puh. (019) puh. (019) Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari puh. (09) Lapinjärvi Tuomo Hasu Raimo Hyppönen puh. (019) puh. (019) Lohja Pirjo Lehmusvaara Eeva Uronen puh.(019) puh. (019) Myrskylä Markku Fabritius Pentti Urhonen puh. (019) puh. (019) Mäntsälä Seppo Lepola Arja Seppälä puh. (019) puh.(019) Nummi-Pusula Jorma Vuorela Liisa Marimo puh. (09) puh. (019) Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Pirjo Myyrinmaa Orimattila Kimmo Hovi Juhani Saharinen puh. (03) (työ) (03) Pornainen Esko Peltola Terhi Niinikoski puh. (019) puh. (019) Porvoo Mauri Leiramo Kupsu Jari puh. (019) Pukkila Matti Siltala Jussi Nurminen puh. (019) puh. (019) Siuntio- Kirkkonummi Antero Amnell Harri Taberman puh. (09) puh. (09) Tuusulan seutu Jouko Riola Jyri Seuna puh. (09) Vihti Pekka Viljanen Marja Niemi puh. (09) puh. (09) Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset v Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset pidetään oheisen aikataulun mukaisesti. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista oman yhdistyksen kokoukseen. Yhdistys Aika klo Paikka Siuntio-Kirkkonummi Siuntion kunnantalo Lapinjärvi Kimonkylän Ns.talo Helsingin seutu *) Ent.Königstedtin koulu, Seutula Solbackantie 2 Artjärvi Anjan kioski Lohja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki, Lohja Porvoo Ravintola Seurahovi Pornainen Seuratalo Kuusisto Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Nummi Askola Askolan koulu Mäntsälä Kunnantalo, kokoustila 1-2, kahvi Karkkila *) ABC Masuuni II-kerros Karjalohja-Sammatti Päiväkumpu Tuusula Panimoravintola Ruukki, Kellokoski Nurmijärvi Vihtilammen Haavisto Orimattila Myrskylä Säästöpankki Vihti Osuuspankki, Vihdin kk. Pukkila Osuuspankki Hyvinkää Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää Helsinki MTK:n kokoustilat Budjettikokous (valtion tulo-ja menoarvio), alustajana maatalousneuvos Helena Sere n) Mty:n syyskokous joulukuussa *) Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta MTK-Uusimaan koulutus- ja tapahtumakalenteri syksy 2004 Liha-alan tulevaisuusseminaari Espoo, Metsätapiola Puheenjohtaja + sihteerikurssi Espoo, Pellervo-Intituutti Maaseutunuorten syysparlamentti Vantaa, Sokos Hotelli Maatalous- ja maaseutupolitiikankurssi (Peku 3) kaikille jäsenille Espoo, Pellervo-Intituutti Maitoalan tulevaisuusseminaari Espoo, Metsätapiola Yrittäjävastaavien seminaariristeily Laiva/Tallinna Liiton syyskokous Hyvinkää Uudenmaan maaseutuopisto. Klo ilmoittautuminen ja ruokailu. Kokous klo Kutsu Nuorille! Tule Sokos Hotelli Vantaalle klo Syysparlamentin illassa tarjolla ajankohtaista politiikkaa, iltapalaa (12EUR) ja fiksuja nuoria ympäri maan. Ilmoittaudu liittoon puh

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Frami 19.5.2015 Marianne Muotio Hyrrän kautta haettavat tuet Maatilojen investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämistuet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015

MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015 1 MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015 Rakennetuen rahoitus EU- osarahoitteista avustusta ja korkotukea budjettivaroista, kansallinen avustus Makerasta Tukea voidaan myöntää avustuksena,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot