Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 ENTÄ JOS... Luther olisi poltettu roviolla Martti Luther ELSE CHRISTENSEN Saksalainen pappi ja teologian professori Martti Luther hyökkäsi vuonna 1517 kirjoituksillaan paavia vastaan. Hän väitti kirkon anekaupan suosivan rikkaita ja syrjivän vähävaraisia. Keskustelu jatkui Euroopassa kiivaana kolme vuotta, kunnes paavin Lutherille määräämä pannabulla saapui Saksaan. Huhtikuussa 1521 Luther astui Wormsissa keisarillisen tuomioistuimen eteen. Keisari vaati Lutheria perumaan kirjoituksensa tai hänet teloitettaisiin. Näin kävi Entä jos... SARJA: HISTORIA-lehden sarjassa Entä jos...? esittelemme tilanteita, joissa tapahtumien toisenlainen kulku olisi voinut muuttaa historian suunnan täydellisesti. Näemme, miten pienestä maailmanhistorian merkittävät käänteet voivat joskus olla kiinni. Sarjan tässä osassa käsitellään Martti Lutheria ja kirkon valtaa ja jakautumista. 28 Historia

3 Luther mursi kirkon mahdin Martti Luther arvosteli katolista kirkkoa ahneudesta, ja paavi tuomitsi hänet kuolemaan. Vuonna 1521 Luther astui oikeuden eteen Wormsissa, missä keisarin piti vahvistaa tuomio, mutta Luther saikin pitää henkensä. Keisari Kaarle V Luther seisoi oikeudessa lujasti kirkkoa kritisoineiden kirjoitustensa takana. Ruhtinaat, papit ja virkamiehet odottivat hiiskumatta Martti Lutherin vastausta. Pieni tanakka pappi seisoi mustassa kaavussaan keskellä salia keisari Kaarle V:n edessä. Luther oli 38-vuotias, mutta munkin tonsuurikampaus sai hänet näyttämään vanhemmalta. Pöydällä olivat kirjat, joissa hän selkein sanoin kritisoi paavia. Vastavetona paavi oli julistanut Lutherin pannaan ja määrännyt saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan syyttämään häntä kerettiläisyydestä. Oikeudenkäynnin odotettiin päättyvän kuolemantuomioon, ellei Luther peruisi sanojaan. Nyt odotettiin jännittyneenä Lutherin vastausta. Luther mietti pitkään ja sanoi: Omatuntoni on sidottu Jumalan sanaan, enkä aio pyörtää sanojani. On väärin ja jopa vaarallista toimia omaatuntoaan vastaan. Tässä seison enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon. Aamen. Viimeinen lause lähes hukkui vihaisten huutojen alle. Roviolle vain! joku huusi. Kiihtyneet ruhtinaat ryntäsivät keisarin luokse, jotta tämä määräisi kerettiläisen teloitettavaksi heti. Muutama Lutherin tukija hyödynsi syntynyttä hälyä viemällä hänet vaivihkaa ulos salista ja auttoi häntä pakenemaan Wormsin tuomioistuimesta. Teesit kirkon oveen Reilut kolme vuotta aiemmin, 31. lokakuuta 1517, Luther julkisti 95 niin kutsut- tua teesiään, jotka hän naulasi Wittenbergin kirkon oveen tai joidenkin lähteiden mukaan lähetti valitsemilleen teologeille. Teeseissä arvosteltiin jyrkästi katolisen kirkon anekauppaa, jonka Luther näki olevan ristiriidassa Kristuksen opetusten kanssa. Teeseissään Luther julisti, että raha ei saisi korvata aitoa katumusta ja että anekauppa suosi rikkaita ja syrji köyhiä. Katolinen suojelija Saksalais-roomalaisen keisarikunnan uusi hallitsija Kaarle V johti mielellään kerettiläisyyskäsittelyä valtiopäivillä. Hän oli myös Espanjan kuningas ja esiintyi kernaasti kunnon katolisena ja kelvollisena johtamaan Etelä-Amerikan uskonnollista valloitusta. Luther puolusti näkemyksiään ja joutui monen muun kerettiläisen tavoin roviolle. Kirkko hallitsee Eurooppaa Martti Lutherin kuoltua roviolla vuonna 1521 hänen kannattajansa palaavat paavin alaisuuteen. Näin keisari saa hallintaansa Euroopan ja myöhemmin Pohjois-Amerikan. Soihtujen savu kirvelee Martti Lutherin silmiä ja kurkkua kuin ennakoiden liekkejä, jotka pian nielevät hänet. Jotkut huutelevat ja syyttävät häntä kerettiläiseksi, mutta kuolemaantuomittu vain mumisee hiljaa rukouksia Jumalalle. Kun Martti Luther aiemmin oli päättänyt puolustaa näkemyksiään keisarin tuomioistuimen edessä Wormsissa, hän oli varautunut pahimpaan. Hänen kannattajansa olivat neuvoneet, ettei hänen tulisi lähteä kotoaan Wittenbergistä, mutta hän oli torjunut heidät julistamalla: Lähden Wormsiin, vaikka valtiopäivillä olisi yhtä paljon piruja kuin taloissa on kattotiiliä. Kun hänet tuomittiin, hän kutsui päätöstä Jumalan tahdoksi eikä hän halunnut perua kirjoituksiaan. Nyt pyöveli varmistaa, että kuolemaantuomittu on tiukasti sidottu paaluun. Sen jälkeen hän pinoaa vielä lisää polttopuita Lutherin jalkoja vasten, jotta tuli tarttuisi mieheen nopeasti. Sitten hän nyökkää apureilleen, jotka odottavat soihdut kädessään. On tullut aika sytyttää Martti Lutherin kerettiläisrovio. Keisari Kaarle V:lle Lutherin kuolema on helpotus. Kaarle on kruunattu Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijaksi vain vuotta aiemmin, ja hänellä on yhä täysi työ vakiinnuttaa valtansa ja taata kristityn Euroopan eheys. Kerettiläisoikeudenkäynnit eivät huoleta häntä niin paljon kuin monia saksalaisruhtinaita. Käsittelyt ovat toki julmia, mutta ne ovat myös välttämättömiä. Historia

4 Näin kävi Luther piileskeli syrjäisessä Wartburgin linnassa, missä hän sai kirjoittaa rauhassa. Hänen ainoa ongelman- sa oli poliittinen. Se koski ki hänen tärkeää liit- tolaistaan Fredrik Viisasta, joka oli Saksin vaaliruhtinas ja varmistanut Kaarlen valinnan keisariksi. Vaaliruhtinas Fredrik oli hurskas katolinen, mutta hän oli perustanut Wittenbergin yliopiston, jossa Luther toimi teologian professorina. Siksi Fredrik pyrki kaikin keinoin estämään, että yksi hänen professoreistaan tuomittaisiin roviolle. Juuri Fredrik Viisas oli varmistanut, että teräväkielinen teo logi sai puolustautua tuomio istuimessa. Fredrikin suostuttelemana Kaarle päästi kuin päästikin Lutherin poistumaan vapaasti metakan turvin, kun tuomarit olivat vetäytyneet äänestämään tuomiosta. Fredrikin miehet saattoivat Lutherin turvaan vaaliherttuan linnaan Thüringenin Wartburgiin. Luther oli kuitenkin edelleen hengenvaarassa, koska paavin julistuksen mukaan hänet oli tavattaessa otettava kiinni ja toimitettava viranomaisille. Raamattu saksaksi Wartburgissa Lutherilla oli oma tutkijankammio. Siellä hän seuraavan vuoden aikana käänsi Uuden testamentin kreikasta saksaksi. Käännöksen ilmestyessä tavallinen kansa saattoi ensimmäistä kertaa itse perehtyä uskonsa perusteisiin. Aiemmin Raamattua oli voinut lukea vain kreikaksi ja latinaksi. Saavuttaakseen mahdollisimman laajan lukijakunnan Luther ydisti eri murteita ja laati yhteissaksalaisen kielen. Näin Luther perusti saksan kirjakielen, jota ymmärretään kaikissa saksankielisissä maissa. Äidinkielelle käännetyt Raamatut ja virret levisivät Lutherin oppien myötä. Ruhtinaiden puolelle Lutherin Wartburgissa oleskelun aikana hänen kannattajansa kävivät yhä kiihkeäm- Kaarle V hallitsi koko Eurooppaa, myös entisiä protestantteja. Entä jos... Kaarle on myös Espan- jan kuningas. Siellä hä- nen edeltäjänsä ovat häätäneet ätäneet pois maurit ja juutalaiset utalaise sekä polttaneet vääriä äriä profeettoja. Kovien otteiden ansiosta koko Espanja on nyt katolinen ja tie on avoin Kolumbuksen löytämään uuteen maailmaan tehtäville valloitus- ja käännytysretkille. Lutherin kaltainen omapäinen saksalaisprofessori ei saisi rikkoa kirkon yhtenäisyyttä. Kritiikki jatkuu Uskonpuhdistus ei kuitenkaan pysähdy. Jo ennen Lutherin kuolemaa monia voimakkaita johtajia on ryhtynyt jatkamaan taistelua protesti liikkeessä, joka saa nimen protestantismi. Karlstadtissa asuva ja toimiva professori ja pappi Andreas Bodenstein, joka on yhdessä Lutherin kanssa toimittanut tämän teologi - sia kirjoituksia, vastustaa jyrkin sanakääntein paavin yksinvaltaa kristinopillisissa asioissa. Hän ei kuitenkaan kykene luomaan yhteistä kattojärjestöä kannattajilleen, joten protestantismi kukoistaa satunnaisesti vain yksittäisillä alueilla siellä täällä pitkin Saksaa. Talonpojat kukistetaan Uskonpuhdistusliikettä heikentää myös se, että kirkon arvostelijat eivät puhu samaa kieltä. Ainoa yhteinen kieli on kirkkolatina, jota osaavat vain papit, joten anekauppaa vastustavat maallikot eivät pääse osallistumaan keskusteluun. Bodenstein ja muut protestanttijohtajat ovat liian heik- 30 Historia

5 Luther loi nykysaksan Lutherin raamatunkäännös vuodelta 1522 levisi pian laajalle Gutenbergin luvulla kehittämän kirjapainotekniikan ansiosta. Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi ja loi samalla yhteisen saksan kirjakielen. miksi. He tuhosivat kirkoissa kuvia ja koristeita, koska pitivät niitä epäkristillisenä ylellisyytenä. Myös jumalanpalvelukset uudistettiin. Luther tuotiin usein linnasta rauhoittamaan hurmahenkiä, kuten hän kiihkoilijoita kutsui. Vuonna 1524 Lutherin ja paavin välienselvittelyn innoittamana puhkesi tavallista rajumpi talonpoikaiskapina. Hillitäkseen väkivaltaisuuksia Luther lähetti ruhtinaille julistuksen, jossa hän vaati kukistamaan kapinan kovalla kädellä. Julistuksen takia Luther menetti osin kansan kannatusta mutta sai ruhtinaat puolelleen varsinkin Pohjois- Euroopassa. Keisari Kaarle V:llä oli kädet täynnä työtä torjuessaan Itävaltaan vyöryvät sulttaani Suleiman I:n johtamat ottomaanit, eikä hän ehtinyt puuttua suurvaltansa sisäisiin uskonnollisiin ristiriitoihin. Kaarle V ei myöskään halunnut jäädä ilman luterilaisten ruhtinaiden maksamia veroja. Euroopan kahtiajako Katolisten ja protestanttien edustajat yrittivät useasti rakentaa sovintoa, mutta yritykset olivat turhia. Luther kuoli 62-vuotiaana vuonna 1546, mutta silloinkaan osapuolet eivät lähentyneet toisiaan, vaan päinvastoin. Katoliset ja protestanttiset ruhtinaat ottivat väkivaltaisesti yhteen 1600-luvulla. Alankomaissa protestanttinen vähemmistö oli elänyt sovussa katolisen enemmistön kanssa, mutta keisarin riistettyä protestanteilta suuren osan kansalaisoikeuksia he nousivat kapinaan. Kapinan päättyessä vuonna 1648 maa oli jakaantunut katoliseen nykyiseen Belgiaan ja protestanttiseen Hollantiin. Tämä ja joukko muita selkkauksia tunnetaan kolmikymmenvuotisena sotana ( ), joka heikensi keisarikuntaa. Englannissa uskonpuhdistus oli alkanut jo Henrik VIII:n myötä 1500-luvulla. Hänen tyttärensä Elisabet I jatkoi uudistuksia ja suunnitteli Amerikan valloitusta. Espanjan kuningas Filip II piti toimia uhkana katolisen maansa valta-asemalle Etelä- Amerikassa. Vuonna 1588 Filip lähetti armadansa ke rettiläisiä englantilaisia vastaan, mutta huonolla menestyksellä. Englanti nousi tärkeimmäksi suurvallaksi ja perusti vuonna 1607 ensimmäisen siirtomaa-alueensa Pohjois-Amerikkaan. LUE LISÄÄ: Geoffrey Parker: Martin Luther Burns at the Stake teoksessa More What If (G.P. Putnam's Sons, 2003) Roland H. Bainton: Here I Stand: A Life of Martin Luther (Plume, 1995) koja ja järjestäytymättömiä kootakseen liikkeen rivit. Protestantismia vahingoittaa myös aseellinen talonpoikaiskapina vuonna Jo Lutherin elinaikana kiivaimmat kannattajat usuttivat kansaa ruhtinaita ja maanomistajia vastaan. Nyt Lutherin marttyyrius vetoaa talonpoikiin ja kaupunkien köyhälistöön. He tarttuvat aseisiin, mutta kansannousu kukistetaan. Kapinan jälkeen aateliset kääntävät selkänsä uskonpuhdistukselle, vaikka monet ovat aiemmin suhtautuneet liikkeeseen suopeasti. Aatelisia ovat kiinnostaneet lähinnä kirkkojen aarteet, joista uskonpuhdistus pyrki irtautumaan. Nyt kristittyjen rintamien välille perätään sovintoa. Rooman lähettiläiden ja pro- testanttien edustajien välillä järjestetään useita kokouksia. Neuvottelujen tuloksena protestantit tunnustavat lopulta paavin kaikkien kristittyjen johtajaksi. Yhtenäinen kristitty Eurooppa kukistaa ottomaanijoukot Budapestin lähistöllä vuonna 1526 ja estää Suleiman I:n etenemisen. Kaarle V ja hänen habsburgilaiset seuraajansa lähettävät sotilaitaan Etelä- Amerikkaan sekä Pohjois- Amerikan vauraille maanviljelysalueille. Vuoden 1700 tienoilla Habsburgien suku hallitsee koko Eurooppaa ja läntistä maailmaa. Ajatusleikki Martti Lutherin kuolemasta roviolla perustuu Geoffrey Parkerin artikkeliin Martin Luther Burns at the Stake, joka on julkaistu kirjassa More What If?. Katolinen Habsburgien suku hallitsee Eurooppaa voimistuttuaan 1500-luvun uskonsodissa. Pian Espanja valtaa Pohjois-Amerikan, jolloin uudesta maailmasta tulee katolinen ja espanjankielinen. Historia