Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-16:55 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Sirpa Karjalainen Jukka Pulkkinen Pauli Ruotsalainen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen Jarmo Pirhonen Markku Tervahauta Markku Rossi Sari Raassina Irja Sokka Sirpa Lätti-Hyvönen Kirsi Soininen Heikki Vienola kaupunginjohtaja, esittelijä palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja valtuuston puheenjohtaja valtuuston 1. varapuheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja strategiajohtaja markkinointijohtaja kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa Hetti Rytsy Neeta Röppänen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin ja 366, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien ja 366 osalta liite A

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Asuntotontin (Kelkkailijantie 4) myynti / Asunto Oy Kuopion Kelkkailijantie Kiinteistön Laajalahti ostaminen Kiinteistön Tikkapuro ostaminen Jalkakäytävien keskitetyn talvikunnossapitokustannusten periminen tontinomistajilta ja -haltijoilta v Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä Lausunto maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimintastrategialuonnoksesta sekä talousarviosta 2015 ja taloussuunnitelmasta * Valtuustoaloite / kaupungin yhteistyö eri tapahtumajärjestäjien ja suurempien urheiluseurojen kanssa ilmaisen joukkoliikenteen tarjoamiseksi tapahtumaan/otteluihin tulijoille Katsaus Kuopion kaupungin EU-ohjelmakauden projektitoimintaan ja -rahoitukseen Kuukausiseuranta syyskuu ja ennuste loppuvuodelle Kh:n tiedonantoja Kuopion kaupungin vuosipäivänä 2014 myönnettävät huomionosoitukset Muutoksenhaku ja 366 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus 37 Sivu

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat kaupunginhallituksen jäsenet Hetti Rytsy ja Neeta Röppänen. Päätös Pöytäkirja tarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Hetti Rytsy ja Neeta Röppänen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6431/ /2014 Asuntotontin (Kelkkailijantie 4) myynti / Asunto Oy Kuopion Kelkkailijantie 4 Kaupunkirakennelautakunta : Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Asian taustaa Kuopion kaupunki järjesti Puijonlaakson etelärinteen tontinluovutuskilpailun talvella Kilpailun voittaneen työn pohjalta alueelle on laadittu asemakaava, joka tuli voimaan Asemakaava-alueen tontit on neuvotteluissa varattu kilpailumenestyksen perusteella. Tontin varasi NCC Rakennus Oy (jäljempänä NCC ). Tontti on jo vuokrattu NCC:n perustamalle asunto-osakeyhtiölle Puijonlaakson etelärinteen tontinluovutuskilpailuohjelmassa ennakkoon määritetyin ehdoin. NCC on neuvotellut VVO Yhtymä Oyj:n (jäljempänä VVO ) kanssa vapaarahoitteisen vuokra-asuntohankkeen toteuttamisesta tontille. Hankkeessa VVO rakennuttaisi kustannuksellaan tontille 153 asuntoa käsittävän kerrosalaltaan k-m² olevan asuinkerrostalon. Puijonlaakson etelärinteen tontinluovutuskilpailun kilpailuohjelman mukaan kaava-alueen tontit ovat vuokratontteja. VVO kuitenkin edellyttää, että rakennushanke on toteutettava kohtuuhintaiselle omistustontille. Asunto Oy Kuopion Kelkkailijantie 4 / NCC on tehnyt tontin ostamisesta hakemuksen, joka on asiakirjoissa. Hankkeen käynnistyessä NCC ja VVO tekevät tarvittavat keskinäiset sopimuksensa hankkeen toteuttamisesta. Asunto Oy Kuopion Kelkkailijantie 4 on tarkoitus siirtää VVO:n omistukseen osakekaupalla, jonka jälkeen tehtäisiin tonttikauppa. Tontin myynnistä on neuvoteltu kaupungin, VVO:n ja NCC:n kesken. Neuvottelutulokseen on päästy euron kauppahinnalla. Ostohakemuksen kohteena olevan tontin sijainti on esitetty oheisissa kartoissa.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 356 KYS Yliopisto Ostohakemuksen kohteena oleva tontti esitettynä yleiskartalla.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) R17 T11 T Taivaanpankontie Kelkkailijantie R9 "2: Ostohakemuksen kohteena oleva tontti esitettynä asemakaavan pohjakartalla punaisella rajauksella.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 356 Ostohakemuksen kohteena oleva tontti esitettynä asemakaavakartalla punaisella rajauksella Tontin ostohakemuksen ja käytyjen neuvottelujen mukaan hankkeessa pyritään tavallisten vuokra-asuntojen lisäksi rakentamaan tarvittaessa potilashotellihuoneita KYS:n laitospaikkojen käytön tehostamiseksi. Lisäksi rakennukseen on tarkoitus tehdä ultrapieniä alle 30 m²:n asuntoja mm. yliopiston ja KYS:n vierailevien asiantuntijoiden vuokrattaviksi. Asemakaavoituksen aikana ja tonttineuvotteluissa kävi ilmi hakemuksen kohteena olevan tontin suunnittelun ja rakentamisen haasteellisuus. Mm. suuret korkeuserot, autopaikoituksen järjestäminen, sähkölinjan läheisyys ja suuren rakennustyömaan logistiikan hoitaminen tuovat huomattavia lisäkustannuksia rakentamiselle. Hankkeen autopaikkoja on tarkoitus järjestää kolmeen eri paikkaan eli tontin länsiosaan maantasopaikkoina, eteläosaan kansipaikoituksena ja KYS:n tontille rakennettavaan pysäköintitaloon. Tontin hinta ja myynnin perustelut Ostohakemuksen kohteena oleva tontti on asemakaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin pinta-ala on m². Kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaan kerrostalotontit hinnoitellaan niiden rakennusoikeuden mukaan. Asemakaavassa tontille ei osoiteta rakennusoikeutta tarkasti tehokkuuslukuna tai numeroin. Rakentamisen määrää ohjataan osoittamalla rakennusalan rajat ja rakennuksen vesikaton ylin korkeusasema.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 356 Tonttineuvotteluissa on tontin hinnasta saavutettu neuvottelutulos. Hinta määritellään laaditun suunnitelman mukaisen ns. rakennusoikeudelliseen kerrosalaan luettavan pinta-alan k-m²perusteella. Luku ei sisällä seinäpaksuuden 250 mm ylittävää kerrosalaa, ullakolla olevien IV-konehuoneiden eikä kellarin kerrosalaa, koska saadun tiedon mukaan niitä ei asemakaavassa ja lainsäädännössä olevien määräysten mukaan lueta rakennusoikeutta kuluttavaksi pinta-alaksi. Tontin rakennusoikeuden hinnaksi esitetään 140 euroa/k-m² eli kokonaishinnaksi muodostuu euroa. Tontin arvoa on selvitetty kahden ulkopuolisen arvion avulla. Neuvoteltu hinta on hieman arvioissa esitetyn markkinahintahaarukan alapuolella. Hinta on kuitenkin hyväksyttävällä tasolla tontilla olevat olosuhteet, hankkeen koko ja luonne, alueella olevan tonttitarjonnan määrä sekä markkinatilanne huomioon ottaen. Uutisvälineissä rakennusalan työllisyyden on ennakoitu huonontuvan. Kelkkailijantien rakennushanke on merkittävä rakennushanke. Investoinnin koko on noin 23 miljoonaa euroa. Rakennushankkeella on siten työllistävä vaikutus. Kuopion kaupunki on tehnyt valtion kanssa Kuopion kaupunkiseudun kasvusopimuksen Kasvusopimuksen tavoitteina on seuraavien Kuopion kasvuohjelman 2020 mukaisten tavoitteiden toteutuminen: henkilön suuruinen väestönkasvu Kuopiossa vuosittain, vähintään 800 uuden asunnon valmistuminen Kuopioon vuosittain ja uuden nettotyöpaikan syntyminen Kuopioon vuosittain. Kuopion strategiassa 2020 asetettujen kasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää väestömäärän, asuntorakentamisen ja työpaikkojen määrän säilyttämistä nykyisellä vähintään 800 asunnon vuosittaisella tasolla. Hankkeen käynnistyminen edesauttaa kaikkien yllä mainittujen kasvusopimuksen ja Kuopion strategisten tavoitteiden saavuttamista. Väestönkasvu ja työpaikkojen lisäys edellyttää, että kaupunkiin muuttaville on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nykyisessä taloustilanteessa työttömyyden torjuminen on tärkeää kasvusopimuksen mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Asuntotuotanto hidastuu taloudellisessa laskusuhdanteessa varsinkin omistusasuntotuotannon osalta, joten vuokra-asuntojen tuotanto edesauttaa asuntotuotantotavoitteen saavuttamisessa. Edellä mainituilla perusteilla tontin myyminen Asunto Oy Kelkkailijantie 4:lle on perusteltua. Tonttikaupat on tarkoitus tehdä nopealla aikataululla mennessä, mikäli päätösesitys hyväksytään. Vaikutusten arviointi Yritysvaikutuksia on kuvattu edellä valmistelutekstissä. Päätösesitys on kaupungin ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen, koska myytävän tontin rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tontin myymistä Asunto Oy Kuopion Kelkkailijantie 4:lle hintaan euroa. Tarkemmat kauppaehdot sovitaan kauppakirjassa kansliatoimenpitein. Kauppakirja on allekirjoitettava mennessä.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 356 Valmistelija Jarkko Meriläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet /2014 Hakemus asuntotontin ostamiseksi Asunto Oy Kuopion Kelkkailijantie 4:lle ja valtakirja Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6401/ /2014 Kiinteistön Laajalahti ostaminen Kaupunkirakennelautakunta : Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki ja Vanuvuoren alueella sijaitsevan kiinteistön Laajalahti omistajat ovat neuvotelleet tilan ostamisesta kaupungille euron hinnalla. Myyjä pidättää itsellään 2 määräalaa yhteensä n. 1,9 ha, jonka jälkeen kaupan kohteen maapinta-ala on n. 42,8 ha ja vesialueen pinta-ala n. 55 ha. Kaupan kohde on rajattu oheiseen karttaa mustalla viivalla. Määräalojen tarkka rajaus on kauppakirjaluonnoksen liitekartoissa. Tila on alkuperäisen Vanuvuoren ostotavoitteeksi asetetun alueen eteläpuolella. Se liittyy kuitenkin aika läheisesti kaupungin jo hankkimiin alueisiin, jotka oheisessa kartassa rasteroitu. Tila on pääosin hyvää rakennusmaata. Strategisen maankäytön suunnittelun kanssa on todettu alueen soveltuvan kaavoitettavaksi. Kaupan hinnoitteluperusteet ovat kaupungille edullisempia kuin pohjoisemmilla alueilla. Tilan puusto on pääosin nuorta. Kauppaan sisältyy kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa. Kauppahinta maksetaan ja omistusoikeus siirtyy vuoden 2015 puolella, jolloin kauppahinta kirjautuu ensi vuodelle. Kauppakirja on tarpeen allekirjoittaa vuoden 2014 aikana myyjille tulevan tilapäisen veroedun vuoksi. Vaikutusten arviointi Kauppa on ilmasto- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska kaupungin maanomistus tukee kestävää kaupunkirakennetta ja riittävää tonttitarjontaa.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 357 Esitys Kaupunkirakennelautakunta päättänee esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi tilan Laajalahti ostamisen maa-alaltaan n. 42,8 ha:n suuruisena euron hinnalla ja muutoin liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisilla ehdoilla. Kauppakirjaan voidaan kansliatoimenpitein tehdä pieniä täsmennyksiä. Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet /2014 kauppakirjaluonnos Laajalahti Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6362/ /2014 Kiinteistön Tikkapuro ostaminen Kaupunkirakennelautakunta : Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Vanuvuoren alueella sijaitsevan Tikkapuro-tilan omistajien kanssa on allekirjoitettu kauppakirja tilan ostamisesta kaupungille. Kauppahinta on euroa ja tilan pinta-ala 46,1 ha. Kauppa tulee voimaan vasta kun kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ja raukeaa ilman eri toimenpiteitä, mikäli kauppaa ei hyväksytä. Tilan sijainti on esitetty mustalla oheisessa kartassa, jossa vaaleammalla rasterilla on kaupungin ennestään omistamat alueet. Kaupan hinnoitteluperusteet ovat samankaltaisia alueen muiden kauppojen kanssa. Hintaa nostaa tilan runsas puusto. Puuta on n m3, josta melkein puolet ns. uudistuskypsää. Tilaan kuuluu myös muutamia pieniä saaria Kallavedellä, joille on laskettu selvästi manneralueita alhaisempi neliöhinta. Kauppahinta maksetaan ja omistusoikeus siirtyy vuoden 2015 puolella, jolloin kauppahinta kirjautuu ensi vuodelle.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 358 Vaikutusten arviointi Kauppa on ilmasto- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska kaupungin maanomistus tukee kestävää kaupunkirakennetta ja riittävää tonttitarjontaa. Esitys Kaupunkirakennelautakunta päättänee esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi tilan Tikkapuro ostamisen euron hinnalla ja muutoin liitteenä olevan kauppakirjan mukaisilla ehdoilla. Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Merkitään, että varapuheenjohtaja Keijo Voutilainen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet /2014 Kauppakirja Tikkapuro Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6453/ /2014 Jalkakäytävien keskitetyn talvikunnossapitokustannusten periminen tontinomistajilta ja - haltijoilta v Kaupunkirakennelautakunta : Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että keskitetysti hoidettujen, tontinomistajille ja haltijoille kuuluvien katualueiden jalkakäytävien talvikunnossapitotöiden ja hiekanpoiston kustannukset peritään keskeisen kaupunkialueen koko kaava-alueella yhtenäisesti, lukuun ottamatta hajaasutusalueita. Toteutuneet kustannukset peritään katujen kunnossapitolakiin perustuen kaikilta tontin omistajilta / haltijoilta riippumatta siitä onko katualueella jalkakäytävä vai ei. Kaikki keskeisen kaupunkialueen tontin omistajat / haltijat saavat siten jalkakäytävien talvikunnossapitoa koskevan laskun. Syntyneet kustannukset peritään kaupunginvaltuuston hyväksymällä laskutusperiaatteella puolet tontin pinta-alojen suhteessa ja puolet käytettyjen rakennusoikeuksien suhteessa kultakin tontinomistajalta ja -haltijalta. Keskitetyllä alueella talvikaudella muodostui yhteensä ,27 euron laskutuskustannus (alv 0 %). Laskennassa käytetään lukua ,14 euroa, joka on puolet kokonaiskustannuksista. Talvikauteen verrattuna toteutuneet kustannukset ovat huomattavasti pienemmät lauhan ja vähälumisen talven vuoksi. Lumenajon kustannukset olivat ydinkeskustan alueella vain noin euroa, kun normaalitalvena kustannus on vaihdellut euron molemmin puolin. Uusi keskustan sulanapitojärjestelmä vaikuttanee tulevaisuudessa myös lumen ajon vähenemiseen, kuten myös lumen lähisiirtopaikkojen käyttö. Keskeisellä kaupunkialueella olevien tonttien kokonaispinta-ala on m 2 ja käytetty kokonaisrakennusala on m 2. Maksun periminen tapahtuu laskukaavalla tontin pinta-ala jaettuna kokonaisalalla m 2 kertaa ,14 euroa plus tontin käytetty rakennusoikeus jaettuna kokonaisrakennusalalla m 2 kertaa ,14 euroa. Esimerkiksi omakotitontin, jonka pinta-ala on 893 m 2 kokonaisrakennusala 242 m 2, hinta muodostuu seuraavasti:

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) m 2 jaettuna m 2 kertaa ,14 euroa plus 242 m 2 jaettuna m 2 kertaa ,14 euroa = 0, x ,14 euroa + 0, x ,14 euroa = 12,91 euroa + 9,88 euroa = 22,79 euroa. Esimerkkitapauksen kustannus laskee 36,6 % verrattuna edelliseen talvikauteen. Kustannusten perintää ja asiakkaiden jakautumista eri maksuluokkiin selostetaan kokouksessa. Vaikutusten arviointi Jalkakäytävien talvikunnossapidon keskittämisellä on positiivisia ilmastovaikutuksia. Kun keskitetään urakka yhdelle toimijalle, vähenee työkoneiden määrä ja sitä kautta ilmansaasteet ja melu. Asukkaiden on talvisin turvallisempaa ja helpompaa liikkua, kun jalkakäytävillä ei liiku niin paljon koneita, työn jälki on tasalaatuista ja työ valmistuu urakoitsijalle annettujen toimenpideaikojen puitteissa. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle vahvistettavaksi tontinomistajilta ja -haltijoilta perittäväksi jalkakäytävien keskitetyn talvikunnossapidon kokonaiskustannukset ,27 euroa. Perittävä maksu on vähintään 10 euroa ja laskutuksessa noudatetaan tontin omistaja / haltija vallinnutta tilannetta. Lisäksi laskutetaan arvonlisävero. Valmistelija Hannele Kauppinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6071/03.00/2014 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä Sosiaali- ja terveysministeriö : Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan raittiustyölaki uudistetaan kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti raittiustyölainuudistusta valmistelevan työryhmän, jonka jatkettu määräaika kesti saakka. Työryhmä valmisteli raporttinsa hallituksen esityksen muotoon. Stubbin hallituksen hallitusohjelman mukaan ehkäisevän päihdetyön lainsäädännön kehittämistä jatketaan tavoitteena voimaantulo v Koska alkoholilain kokonaisuudistusta ei toteuteta hallituskauden aikana, viittaukset uuteen alkoholilakiin poistetaan esityksestä. STM pyytää lausuntoja lakiesityksestä. Lausuntopyyntö ja lakiesitys löytyvät STM:n Internet-osoitteesta Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausunnot pyydetään antamaan maanantaihin mennessä (Kuopion kaupunki on pyytänyt ja saanut lisäaikaa lausunnon antamisella ad ). Voimassa olevassa raittiustyölaissa (828/1982) ja -asetuksessa (233/83) säädetään päihteiden ja tupakan käytön aiheuttamien haittojen ehkäisytyön rakenteista ja tehtävistä. Kunnan tulee valtion (STM:n ja aluehallintovirastojen) ohjauksessa seurata päihdeoloja, järjestää valistusta ja neuvontaa sekä kehittää ja toteuttaa päihdehaittoja ehkäisevää työtä yhteistyössä kunnan omien hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. Uudistuksessa nykyisen raittiustyölain ja -asetuksen tehtävät siirretään lähes sellaisinaan uuteen lakiin nykykieltä ja -termejä käyttäen. Vanhentunut termi raittiustyö korvataan jo parikymmentä vuotta käytössä olleella termillä ehkäisevä päihdetyö. Lain nimeksi esitetään: laki ehkäisevästä päihdetyöstä. Laissa laajennetaan ehkäisevän päihdetyön kenttään kuuluvaksi myös rahapelihaittojen ehkäisy sekä velvoitetaan kuntia nimeämään ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva henkilö. Jo nyt lähes 90 %:ssa kunnista ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava henkilö on nimetty, osassa kuntia hän toimii päätoimisesti. Henkilön työpanos riippuisi kunnan aktiivisuudesta ja kunnan koosta ja henkilö voisi olla myös useamman kunnan yhteinen. Rahapelihaittojen ehkäisyä ei vaadita suorittamaan kunnissa uusin toimin vaan ainoastaan huomioimaan se osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Karkeasti voidaan arvioida, että kunnat käyttävät vapaaehtoisesti nimettyjen yhdyshenkilöiden kustannuksiin noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli kaikki nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevat tahot nimeäisivät päätoimisen, uudessa laissa asetetuista tehtävistä vastaavan

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 360 koordinaattorin, kunnille syntyisi lain toimeenpanosta lisäkustannuksia 4 5 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tehtäviin ei nimettäisi päätoimista henkilöä, kustannukset olisivat tätä pienemmät. Valmistelun yhteydessä on käyty keskustelua myös muista vaihtoehdoista. Työryhmän enemmistö pitää parhaana vaihtoehtona omaa erillislakia. Nykyisen raittiustyölain kumoaminen ja päihdehaittojen ehkäisyyn liittyvistä tehtävistä säätäminen muussa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä lainsäädännössä ei loisi edellytyksiä nykyistä tehokkaammalle ja laajemmalle moniammatilliselle yhteistyölle. Eri lainsäädännöissä päihdehaittojen ehkäisy voisi liitettynä esimerkiksi terveydenhuoltolakiin, sosiaalihuoltolakiin, päihdehuoltolakiin tai mielenterveyslakiin. Kaikkien näiden ongelmana kuitenkin on, että niiden hallinnolliset rakenteet ja toimintatavat liittyvät palvelujen tarjoamiseen ja ne ovat hyvin ammattikuntakeskeisiä. Omalla lailla halutaan tukea olemassa olevaa paikallista päihdehaittojen ehkäisyä, joka ei kuulu vain yhden tietyn hallintokunnan alaan. Ehkäisevän päihdetyön merkittäviä toimijoita ovat myös esimerkiksi poliisi ja nuorisotyö, eikä työtä haluttaisi niputtaa vain yhden hallintokunnan alaan kuuluvaksi. Ehkäisevän päihdetyön tarve on lisääntynyt viime vuosina. Alkoholin käytön kasvu on nostanut alkoholin aiheuttamat haitat ennätystasolle. Vuosikymmenen taitteessa tapahtunut alkoholin kokonaiskulutuksen hienoinen lasku ei ole laskenut vielä merkittävästi kokonaishaittojen määrää. Tupakointi on vähentynyt kaikissa väestöryhmissä, mutta pitkäaikaisen tupakoinnin aiheuttamien sairauksien määrä on edelleen kasvussa. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet erityisesti nuorten ikäluokkien parissa. Lähes viidenneksellä suomalaisista on lähipiirissään henkilö, jolla on ollut rahapeliongelmia. Raittiustyölain uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että päihteistä aiheutuvia haittoja ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti koko maassa. Käytännössä kansalaiset tavoitetaan parhaiten paikallisella eli kuntatasolla. Kaikkien päihdehaittojen ehkäisyä tulisi myös tehostaa laajalla yhteistyöllä, joka ylittäisi hallinnonalojen rajat sekä julkisen toiminnan sekä kansalaistoiminnan ja elinkeinoelämän väliset rajat. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Konsernipalvelu Kuopion kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausua ao. asiassa. Päihteet aiheuttavat runsaasti erilaisia sosiaalisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. Paitsi yksilöllistä riippuvuutta, ongelmia ja kärsimystä, aiheuttaa näiden haittojen hoito erittäin merkittäviä taloudellisia rasitteita yhteiskunnassa. Haittojen syntymistä pyritään vähentämään sekä ehkäisevällä että korjaavalla päihdetyöllä. Käytännössä toiminta toteutetaan useissa kunnissa kokonaisvaltaisen yhteisöstrategian mukaisesti osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä tapahtuu monialaisesti (kunnallisten peruspalvelujen kokonaisuus, ml. työterveyshuolto ja esh) ja kumppanuuksia (järjestöt, kansallinen ohjelmatyö, valtionhallinto, oppilaitokset ja korkeakoulut) hyödyntäen. Päihteiden haitallisen käytön ehkäisyyn tähtäävää strategista linjausta, toimenpiteitä ja tavoitteita on useissa kunnissa kirjattu mm. lapsi-/nuorisopoliittisiin ohjelmiin, hyvinvointisuunnitelmiin, turvallisuussuunnitelmiin, ikäystävällisiin ohjelmiin, päihde- ja mielenterveyssuunnitelmiin jne.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 360 Em. työ on toteutunut pääsääntöisesti kunnallisten päättäjien linjauksin ja ohjaamana, osaamis- ja toteutusresurssit on päätetty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. Tämä on siis toteutunut kuntien omin toimin ja päätöksin ilman lainsäädännöstä omaksuttua ja tiedostettua tehtävä- ja velvoitepakkoa. Raittiustyölain päivittäminen nykykielelle ja luonnokseen sisältyvät uudet tehtävät ja velvoitteet kunnille eivät ole riittävä perustelu ylläpitää jatkossa erillislainsäädäntöä ehkäisevän päihdetyön toimintakentässä. Etenkään kun näiden nimenomaisten velvoitteiden täyttämisellä ei voida osoittaa olevan erillistä vaikuttavuutta päihdehaittojen ehkäisyn ja hoidon kentällä verrattuna siihen, että nämä asiat tulevat huomioiduiksi osana kunnan laajaalaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista ja toiminnallista kokonaisuutta. Kuntien tehtävä- ja velvoitekentän pirstaleisuus ja yksityiskohtaisuus on tiedostettu joustavaa ja tehokasta toimintaa haittaavaksi tekijäksi. Jo useamman hallituskauden aikana on pyritty toteuttamaan erilaisia normitalkoita ja lainsäädännön selkiyttämistavoitteita. Ministeriöitä on pyydetty tekemään ehdotuksia mm. kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Kansallisen kestävyysvajeen hoito edellyttää näiden konkretisoimista. Tätäkin taustaa vasten lausuttavana oleva lakiluonnos voidaan katsoa tarpeettomaksi sääntelyksi, vaikka itse substanssi (päihdehaittojen ehkäisy) onkin merkittävä ja erinomainen tavoite. Tämän ja muiden tavoitteiden (kumppanuudet ja osaamisen varmistaminen) on tultava huomioiduksi ja konkretisoiduiksi kunnissa ilman erillislakiakin, tarvittaessa mm. kuntien väliseen yhteistoimintaan tukeutuen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnos on piakkoin menossa eduskunnan käsittelyyn. Parlamentaarisen työryhmän valmistelema lakiluonnos pitää sisällään kirjauksen terveyden ja hyvinvoinnin ehkäisyn päävastuun säilymisestä jatkossakin kunnilla. Korjaavan ja hoitavan toiminnan siirtyessä uuteen sote-rakenteeseen syntyy samalla tilanne, jossa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan päätoimiala perusopetuksen ja infrastruktuurin ylläpitämisen rinnalla. Kuntalain uudistuksen soisi tästä syystä pitävän sisällään jatkossa oman riittävän laajan lukunsa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Jos tämä ei ole mahdollista, säädösvalmistelua olisi suunnattava erillisen kuntia koskevan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lain säätämiseksi. Kuopion kaupungin mielestä erillisen ehkäisevän päihdetyön lakiluonnoksen valmistelua ei tule jatkaa. Valmistelija Markku Tervahauta puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kuopion kaupunki ilmoittaa edellä mainitun lausuntonaan Sosiaali- ja terveysministeriölle. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6513/ /2014 Lausunto maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimintastrategialuonnoksesta sekä talousarviosta 2015 ja taloussuunnitelmasta Sydän Savon maaseutupalvelu on lähettänyt maaseutuhallinnon talousarvion 2015 ja vuosien taloussuunnitelman sekä maaseutuhallinnon toimintastrategialuonnoksen lausuntoa varten. Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Talous- ja strategiapalvelu Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan maaseutulautakunnan esittelijän ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on annettava sopimuskunnille tiedoksi vähintään 14 päivää ennen maaseutulautakunnan talousarviokokousta. Maaseutulautakunnan talousarviokokous pidetään Maaseutulautakunta päätti laatia myös toimintastrategian linjaamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tulevaisuuden suuntaa. Jäsenkuntien lausunnot/kommentit pyydetään toimittamaan mennessä. Kuopion kaupungin maksuosuudeksi vuonna 2015 esitetään maaseutuhallinnon palveluista yhteensä (Viranomaistehtävät , yritysneuvonta , maaseudun toimintaympäristön kehittäminen ). Kuopion kaupungin maksuosuus maaseutuhallinnon kustannuksiin sisältyy Vetovoimaisuuden palvelualueen talousarvioon ja maksatuksista huolehtii yrityspalvelu. Talous- ja strategiapalvelu on valmistellut lausunnon yhdessä yrityspalvelun kanssa. Sydän-Savon maaseutupalvelu hoitaa maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueella sopimuskuntiensa maaseutuhallinnon viranomaistehtäviä sekä tuottaa niille kehittämispalveluja, kuten maatilayritysten kehittämistä sekä maaseudun toimintaympäristön kehittämistä. Viranomaistehtävien määrään vaikuttaa pitkälti aktiivimaatilojen lukumäärän kehitys yhteistoiminta-alueella. Maatilojen lukumäärä tulevaisuudessa vähenee, kun sukupolvenvaihdosten kautta vain kolmasosa maatiloista jatkaa toimintaansa. Tilojen määrän vähenemisen myötä tilakoko kasvaa ja tilanhoito muuttuu yhä yritysmäisemmäksi. Toinen keskeinen tekijä, mikä vaikuttaa viranomaistehtäviin, on sähköisen asioinnin lisääntyminen. Toimintastrategiassa ei ole riittävästi huomioitu toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusta maaseutupalvelujen toimintaan.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 361 Maaseudun kehittämistehtäviä tekee Sydän-Savon maaseutupalvelun ohella myös moni muu alueen toimija. Leader -ohjelmaa toteuttaa Kuopion alueella Kalakukko ry, ProAgria, uusyrityskeskus ja kaupungin yritysasiamiehet palvelevat maaseutuyrityksiä, hyvinvoinnin edistämisen palvelualue kehittää maaseutualueen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kaavoitus kehittää maankäyttöä ja palvelurakennetta jne. Lisäksi on lukuisa joukko erilaisia kehittämishankkeita, joita toteuttavat mm. kehittämisyhtiöt. Vaikka kehittäminen on ollut aktiivista, niin varsinkin eri toimijoiden rooleissa ja yhteistyössä on ollut selvästi kehitettävää. Kuopion kaupungin maaseutumainen alue on kasvanut ja kasvaa uusien kuntaliitosten myötä. Kun Sydän-Savon maaseutupalvelut aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa, oli Kuopion kaupungin rakenne huomattavasti kaupunkimaisempi, kuin mitä se on tällä hetkellä ja tulee olemaan vuonna Maaseudun suhteellinen merkitys kasvaa. Uusi kuntalaki edellyttää osallisuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä. Nämä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset merkitsevät sitä, että maaseudun kehittäminen halutaan kytkeä vahvemmin kaupungin omaan palvelutoimintaan. Kuopion kaupunki haluaa käynnistää Sydän-Savon maaseutupalvelun kanssa keskustelun siitä, mikä olisi tulevaisuudessa toimiva ja asiakaslähtöinen tapa kehittää maaseudun toimintaympäristöä ja yritystoimintaa. Työnjakoa kehittämisessä tulee jo lähitulevaisuudessa parantaa. Yritystoiminnan kehittämisen osalta maaseutupalvelun pitäisi keskittyä pääsääntöisesti maatilayrityksiin eikä maaseutuyrityksiin niin kuin strategiassa monin paikoin linjataan. Kuopion kaupungin maksuosuudeksi vuonna 2015 esitetään maaseutuhallinnon palveluista yhteensä (Viranomaistehtävät , yritysneuvonta , maaseudun toimintaympäristön kehittäminen ). Maaseutuhallinnon kustannuskehitys on ollut maltillista. Vuonna 2013 kustannukset olivat tilinpäätöksen mukaan Toisaalta hallinnon kustannuksia sekä kunnissa että valtion hallinnossa on leikattu suhteellisen voimakkaasti viime vuosina. Taloussuunnitelmassa tulisi varautua toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Liitteet /2014 Maaseutuhallinnon talousarvio 2015 ja vuosien taloussuunnitelma /2014 Maaseutupalvelun toimintastrategialuonnos Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 361 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kuopion kaupunki ilmoittaa edellä mainitun lausuntonaan Sydän-Savon maaseutupalvelulle. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6006/ /2014 Valtuustoaloite / kaupungin yhteistyö eri tapahtumajärjestäjien ja suurempien urheiluseurojen kanssa ilmaisen joukkoliikenteen tarjoamiseksi tapahtumaan/otteluihin tulijoille Valtuustoaloite Ilkka Raninen ja 17 muuta valtuutettua: Vuosi 2014 on ollut Kuopiossa leimallisesti suurten tapahtumien vuosi. Olemme nähneet onnistuneiden tapahtumien myötä myös ruuhkia sekä pysäköintiongelmia. Suurten tapahtumien lisääntynyt henkilöautoliikenne ei ole myöskään kaupungin ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta toivottavaa. Heinäkuussa 2014 astui voimaan uusi joukkoliikennelaki. Yksi sen vaikutuksista on lipputulojen kertyminen aluksi kokonaan ja myöhemmin valtaosin liikenteen järjestäjän eli kaupungin kassaan. Nyt kaupunki voi siis varsin vapaasti omin toimin ja taloudellisin riskein/hyödyin suunnitella vaikka erilaisia alennuskampanjoita. Kuopio on tapahtumakaupunki myös jatkossa. Tapahtumat tukevat kaupungin kehitystä, auttavat yrityselämää ja luovat ihmisille onnellisuuden kokemuksia. Lisäksi tapahtumat lisäävät Kuopion houkuttelevuutta sekä positiivista imagoa. Tapahtumien onnistumista kannattaa edistää lisäämällä tapahtumien vetovoimaa myös joukkoliikenneratkaisuin. Kaupungin rooliin sopisi hyvin tukea eri tapahtumia käyttämällä hyväkseen uuden joukkoliikenneympäristön mukanaan tuomia vaihtoehtoja. Joukkoliikenne tuleekin sitoa kiinteäksi osaksi kaikkia Kuopion merkittäviä yleisötapahtumia, sekä säännöllisiä sellaisia että myös harvemmin tapahtuvia. Keski- Euroopan eräät tapahtumat nojaavat jo nyt jopa ilmaiseen joukkoliikennetarjontaan. Tämä lisää tapahtumien vetovoimaa, luo sujuvuutta sekä vähentää henkilöautoliikennettä. Myös hiihto- ja supersyyslomatapahtumia voisi tukea tehostamalla joukkoliikennettä. Näistä syistä me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että: Kuopion kaupunki selvittää yhteistyössä eri tapahtumajärjestäjien ja suurempien urheiluseurojen kanssa mahdollisuutta tarjota tapahtumiin/otteluihin tulijoille ilmainen joukkoliikenne tapahtuman yhteydessä. Esimerkiksi Puijolla on rajallisesti pysäköintimahdollisuuksia. Mikäli kaupungin lähiöistä olisi ennen kisoja lipunostaneille ilmainen kuljetus keskustaan ja keskustasta pois, niin on todennäköistä, että tämä omalta osaltaan lisäisi kisojen kiinnostavuutta ja turvaisi niiden jatkon. Vastaavia esimerkkejä on paljon muitakin.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 362 Tällainen järjestely vähentäisi kertalippujen kauppaa tapahtuman aikana. Toisaalta kaupungin näkyvä sitoutuminen tapahtumiin lisäisi tapahtuman arvoa ja helpottaisi niiden markkinointia. Menestyvät tapahtumat rakentavat myös menestyvää kaupunkia. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta : Tapahtumapalveluiden johtaja Jaana Vasankari Tapahtumapalvelut Kaupunginvaltuutettu Ilkka Raninen ja 16 muuta valtuuston jäsentä on tehnyt aloitteen kaupungin yhteistyöstä eri tapahtumajärjestäjien ja suurempien urheiluseurojen kanssa ilmaisen joukkoliikenteen tarjoamiseksi tapahtumaan/otteluihin tulijoille. Valtuustoaloitteessa pyydettiin Kuopion kaupunkia selvittämään yhteistyössä eri tapahtumajärjestäjien ja suurempien urheiluseurojen kanssa mahdollisuutta tarjota tapahtumiin/otteluihin tulijoille ilmainen joukkoliikenne tapahtuman yhteydessä. Kuopion kaupungin tapahtumapalveluiden johtaja selvitti asiaa tapahtumajärjestäjien sekä Kuopion kaupungin joukkoliikennevastaavien kanssa. Lisäksi listattiin Kuopion merkittävimmät tapahtumapaikat ja niiden liikenteellinen saavutettavuus, sekä Kuopion tapahtumat viimeisten vuosikymmenten aikana. Joukkoliikenne on tärkeä tapahtumien kannalta. Kävijämäärät ns. normaalinakin vuonna ovat satojatuhansia. Tavoitteena on saada Kuopioon 1-3 megatapahtumaa 3-4 vuoden välein sekä muuta merkittävää tapahtumaa vuositasolla. Kuopion kaupunki kattaa saamillaan joukkoliikenteen lipputuloilla liikennöintikorvaukset. Taloudellinen liikkumavara joukkoliikenneyksikössä ilmaisiin joukkoliikennekokeiluihin tai käytäntöihin on suhteellisen pieni. Tapahtumanjärjestäjät voivat myös hankkia kuljetuksia tilausliikenteenä itse. Käytännössä ilmainen joukkoliikenteen järjestäminen tapahtumaan tarkoittaisi lisäresurssointia ns. tapahtumajoukkoliikennetuen muodossa. Valtuustoaloite lähetettiin tapahtumajärjestäjille ja vastaamisen helpottamiseksi tehtiin tapahtumajärjestäjille kolme kysymystä. Kyselyyn vastasi Kuopio Tanssii ja Soi, Puijon Kisat, Kuopio RockCock, KalPa-Hockey Oy, KuPS Oy, Kuopion Ravirata Oy ja Tahtiteatteri & Kuopion Uusi Kesäteatteri. Kaikki kyselyyn vastanneet tapahtumajärjestäjät ottaisivat mielellään vastaan kaupungin panostuksen tapahtumien ilmaiseen joukkoliikenteeseen liittyen ja haluaisivat jatkaa ideointia aiheen tiimoilta kaupungin kanssa. Kaupungin kanssa toteutettavaan yhteiseen kampanjointiin oltiin halukkaita, jopa niin, että muutamat tapahtumajärjestäjät ilmaisivat halunsa osallistua osakustannuksiin. Tapahtumajärjestämisen kustannukset ovat kuitenkin viime vuosina nousseet ja tapahtumista on yhä haasteellisempaa saada taloudellisesti kannattavaa, joten ihan kaikki vastaajat eivät olisi sijoittamassa omia resursseja tähän. Tahkon, Rauhalahden ja Sorsasalon tapahtumille vastaantulo ilmaisen joukkoliikenteen muodossa olisi erityisen tervetullut. Konkreettisin muoto joukkoliikenteen kytkemisestä tapahtumiin olisi ostetulla lipulla tai kausikortilla joukkoliikenteellä pääsy tapahtumapaikalle ja pois,

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 362 tai pääsylippuun liitetty ns. tapahtumapassi, jolla voisi liikkua koko tapahtumapäivän ajan koko kaupunginalueella. Tällä hetkellä vastaajista vain suurtapahtumat, esim. Puijon Kisat, määrätietoisesti liittää ilmaisen tilaus- tai joukkoliikenteen tapahtumaan. Valtuustoaloitetta pidettiin pohtimisen arvoisena asiana. Kehittämis- ja kampanjointimahdollisuuksia on paljon, ja niitä olisi hyvä kokeilla. Pidemmälle vietynä voisi syntyä jopa ns. tapahtumakaupungin joukkoliikennesuunnitelma ja erottuminen muista kaupungeista tällä ominaisuudella eräänlaisena ekotekona ja imagoasiana. Vaikutusten arviointi Päätös on ilmastopoliittisen ohjelman kannalta myönteinen, jos aloite johtaa yksityisautoilun vähentämiseen tapahtumissa. Päätöksellä on myönteinen yritysvaikutus, jos päätös johtaa kävijämäärien ja kulutuksen lisääntymiseen. Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi valmistuneen selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Valmistelija Jaana Vasankari puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä tapahtumapalveluiden johtajan esityksen. Päätös Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Jäsen Allu Koskinen poistui kokouksesta klo Allu Koskisen varajäsen Joonas Jokilinna saapui kokoukseen klo Viiteaineisto /2014 Tapahtumajärjestäjien vastaukset kysymyksiin /2014 Tapahtumapaikkojen saavutettavuusluettelo /2014 Tapahtumia Kuopiossa Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 6784/ /2014 Katsaus Kuopion kaupungin EU-ohjelmakauden projektitoimintaan ja - rahoitukseen Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Talous- ja strategiapalvelu EU-ohjelmakauden toteutus on loppusuoralla ja uusi, Kestävää kasvua ja työtä ohjelmakausi on käynnistynyt. Kuopion kaupungin osarahoittamia EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteja on käynnissä vielä 18 kappaletta ja viimeisten projektien toteutus kestää kevääseen 2015 saakka. EU-ohjelmakaudella Kuopion kaupungin osarahoitettavaksi on esitetty yhteensä 175 projektia, joista 165 on ollut EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja ja 10 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projektia. Kesäkuun 2014 loppuun mennessä Kuopion kaupunki on tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen yhteensä 90 projektille, joista EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja on 81 ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteja yhdeksän. Näihin projekteihin on tehty rahoituspäätöksiä yhteensä 12,871 milj. euron verran projektien kokonaisvolyymin ollessa 93,319 milj. euroa. Kuopion kaupungin myöntämästä rahoituksesta 75 prosenttia (9,618 milj. ) on kohdistunut olemassa olevien yritysten sekä uusien kasvualojen yritysten kehittämiseen, yritysten kansainvälisyyden edistämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Seuraavaksi eniten, 16 prosenttia (2,056 milj. ) Kuopion kaupungin rahoituksesta on käytetty uusien palvelujen kehittämiseen, kokeiluun ja käyttöönottoon. Osaamisen, t&k- ja innovaatiotoiminnan sekä oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämiseen on kaupungin rahoituksesta kohdentunut seitsemän prosenttia (0,857 milj. ). Kuopion kaupungin ajalla myöntämästä rahoituksesta, 12,871 milj. eurosta 86 prosenttia on kohdistunut EAKR:sta rahoitettaviin projekteihin, 11 prosenttia ESR:sta rahoitettaviin projekteihin ja loput kolme prosenttia EMR:sta rahoitettaviin projekteihin. Kuopion kaupungin oma projektitoiminta on kuluvalla ohjelmakaudella jatkunut hieman edellistä ohjelmakautta vaimeampana, mikäli sitä tarkastellaan toteutettujen projektien lukumäärällä. Sen sijaan kuluvalla ohjelmakaudella projektien kokonaiskustannukset ja siten niiden keskimääräinen koko, ovat kasvaneet. Kuopion kaupunki on toiminut vastuutahona 21:ssä alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projektissa, joista tällä hetkellä käynnissä olevia projekteja on vielä seitsemän. Kaupungin toteuttamien projektien kokonaiskustannukset ovat hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaan yhteensä 26,655 milj. euroa. Kun projektien kokonaisrahoituksesta vähennetään pois kaupungin oma rahoitusosuus 9,583 milj. euroa, on kaupunki saanut ulkopuolista rahoitusta toteuttamiinsa projekteihinsa yhteensä noin 17,072 milj. euroa. Projektisuunnitelmien mukaan kaupungin toteuttamiin 21 projektiin on työllistynyt yhteensä 81 henkilöä yhteensä 143 henkilötyövuodeksi.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 363 Uudella EU:n rakennerahastokaudella kuntien mahdollisuus hyödyntää projektirahoitusta on heikentynyt, vaikka toisaalta kuntarahoituksen osuus ohjelmassa on kasvanut. Esitys merkitsee katsauksen tiedoksi. Liitteet /2014 EUn alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Katsaus Kuopion kaupungin projektitoimintaan ja -rahoitukseen vuosina Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy strategiajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 115/ /2014 Kuukausiseuranta syyskuu ja ennuste loppuvuodelle 2014 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Raportissa on ydinkaupungin yhdeksän kuukauden toteuma ja ennuste koko tilikauden tulokseksi sekä yhteenveto ydinkaupungin, taseyksiköiden ja liikelaitosten ennusteista kuluvan vuoden toteumaksi. Ennuste perustuu palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten itse laatimiin ennusteisiin. Ydinkaupungin tuloslaskelmaennusteen mukaan toimintamenot tulevat olemaan noin 703 milj. euroa, joka 8,8 milj. euroa budjetoitua enemmän. Palkkojen ennakoidaan jäävän 1,4 milj. euroa alle budjetoidun. Palvelujen ostojen sen sijaan arvioidaan ylittyvän 12,1 milj. eurolla. Merkittävimmät ylitykset aiheutuvat asiakaspalvelujen ostoista, joiden ennakoidaan ylittyvän 8 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin ennakoidaan pysyvän budjetissaan Kuopiolle tuotettavien erikoissairaanhoidon palvelujen osalta, mutta potilasvahinkovakuutuksen korvausvastuusta arvioidaan koituvan 2,5 milj. euron lisäkustannus. Muilta osin asiakaspalvelujen ylitysennusteesta kohdistuu 2,3 milj. euroa lapsiperhepalvelujen, 1,6 milj. euroa vanhus- ja vammaispalvelujen ja 1,4 milj. euroa aikuissosiaalityön asiakaspalveluostoihin. Muiden palvelujen ostojen 4,1 milj. euron ylittymiseen vaikuttaa merkittävimmin joukkoliikenteen järjestämisen rakenteellinen muutos, jonka seurauksena sekä tulot että menot kasvavat. Toimintakatteeseen nähden muutoksen arvioidaan olevan neutraali. Palvelualuekohtaiset tiedot kulueristä, joihin ylitykset ja säästöt kohdistuvat, ovat palvelualueiden laatimissa teksteissä kunkin palvelualueen käyttötalousosan yhteydessä. Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan 5,2 milj. euroa talousarviota suurempina. Tuloja ennakoidaan saatavan budjetoitua enemmän maankäyttö- ja kehittämiskorvauksista sekä maanvuokratuotoista. Myös myyntivoittoa maaalueiden myynnistä arvioidaan saatavan budjetoitua enemmän. Toimintakate on ennusteen mukaan toteutumassa noin 3,6 milj. euroa valtuuston päättämää talousarviota heikompana mikä johtuu tulojen kasvuun nähden suuremmasta menojen kasvusta. Toimintakatteeksi muodostuu 585,8 milj. euroa. Verotuloennustetta on tässä vaiheessa nostettu 3 milj. euroa Kuntaliiton laatiman ennusteen ja Kuopion talouden kehityksestä sekä yleisestä talouskehityksestä saatujen tietojen perusteella. Valtionosuudet toteutuvat 1,3 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Korko- ja muiden rahoitustuottojen arvioidaan toteutuvan noin 6,4 milj. euron suuruisina ja korko- ja muita rahoituskuluja arvioidaan kertyvän 6,0 milj. euroa.

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) 364 Tuloslaskelmaennusteen mukaan ydinkaupungin koko vuoden tulos muodostuu 22,7 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä on 0,5 milj. euroa talousarviota heikompi tulos. Tilakeskus arvioi tuloksensa muodostuvan 0,2 milj. euroa budjetoitua paremmaksi, Kuopion Energia liikelaitos ja Kuopion Vesi liikelaitos arvioivat tuloksensa 0,1 milj. euroa budjetoitua heikommaksi. Muut liikelaitokset ja taseyksiköt arvioivat tilikauden tuloksensa toteutuvan budjetoidun mukaisena. Ydinkaupungin, taseyksiköiden ja liikelaitosten yhteenlasketuksi tilikauden alijäämäksi muodostuu ennusteen mukaan 19,6 milj. euroa, kun talousarviossa tilikauden alijäämä on 19,2 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy talousarviovalmistelun yhteydessä yhdessä päätettyjä sopeutustoimenpiteitä yhteensä 12,6 milj. euroa. Sopeutustoimenpiteisiin sisältyy henkilöstömenosäästöjä 4,6 milj. euroa. Vapaaehtoisten henkilöstömenosäästöjen toteutuma mennessä on noin 1,4 milj. euroa työnantajapalvelun laskelman mukaan. Palvelualueiden ilmoitusten mukaan mennessä on vapaaehtoisilla henkilöstömenosäästöjen ja työnantajan yksipuolisilla keinoilla saavutettu yhteensä noin 3,8 milj. euron säästöt henkilöstömenoissa. Koko vuonna arvioidaan saatavan noin 4,6 milj. euron henkilöstömenosäästöt. Siten talousarvioon sisältyvä 4,6 milj. euron henkilöstömenojen säästötavoite saavutetaan. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvioiden vähennyksiä. Talousarviopoikkeamiin tulee reagoida välittömästi. Kuukausiraportin mukaan ydinkaupungin tulot tulevat ylittymään 5,2 milj. euroa ja menot 8,8 milj.. Vaikutusten arviointi Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Liitteet 7 115/2014 Syyskuun kk-seuranta Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. keskustelee taloustilanteesta ja jatkotoimenpiteistä talouskehityksen oikaisemiseksi. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 28/ (37) Asianro 1/ /2014 Kh:n tiedonantoja Kh:lle saapuneet kirjeet: 345/2012 Maakunnallinen markkinointiohjelma on hakenut Pohjois-Savon liitosta rahoitusrakenteen ja budjettirakenteen muutosta. Aiempi budjetti Uusi haettu Muutoshakemus ei vaikuta kuntarahoitusosuuksiin. 1950/2013 Juankosken kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjanotteet: - Kuopion ja Juankosken kaupunkien yhdistymishallituksen johtosäännön hyväksyminen - jäsenten valitseminen Kuopion ja Juankosken kaupunkien yhdistymishallitukseen. 3542/2014 Seuraavien EU-hankkeiden toteutusaikaa on jatkettu ja kaupungin kokonaisrahoitusosuus ei muutu: TYKKI Tiedepuiston yrityskehityspalvelut kasvuhakuisille ja innovatiivisille liikeideoille - KH toteuttaja Kuopion Innovation Oy - jatkoaika saakka Future Food Elintarvikealan toiminnan ja tuotteiden kehittäminen Pohjois- Savossa - KH päätoteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä / Liiketoiminta- ja kulttuuriala - jatkoaika saakka. 5022/2014 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt kaupungilta lausuntoa valtatie 9:n yleissuunnitelman tarkistamissuunnitelmasta Jännevirran kohdalla. Kaupunki on antanut asiasta lausunnon. PKS-konsernin (Pohjois-Karjalan Sähkö) osavuosikatsaus Jälj. talous- ja strategiapalvelu. Tilatyöryhmän kokouksen muistio. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtymähallituksen pöytäkirja 8/ Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen pöytäkirja 7/ Vaalijalan kuntayhtymän hallituksen pöytäkirja 7/ Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston pöytäkirja 3/