Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puhuttaa. Jäsenyhdistysten edustajien risteily. Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry:n tiedotuslehti 3/2016

Transkriptio

1 Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry:n tiedotuslehti 3/2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puhuttaa Jäsenyhdistysten edustajien risteily Kuva: Malla Avenius

2 Vahvat osaajat sekä mukava ilmapiiri kutsuvat Kankaanpäähän! Tervetuloa kuntoutukseen! Tarjoamme moniammatillista kuntoutusta mukavassa miljöössä. Tule meille esimerkiksi Kelan yksilölliseen kuntoutukseen tai sairausryhmäkohtaisille kuntoutuskursseille! Vahvan kuntoutusosaamisen lisäksi tarjoamme kuntoutujillemme mm. erinomaiset liikuntapuitteet keilauksesta biljardiin ja hyviin ulkoilumaastoihin. Meillä on myös esteettömät saunat pyörätuolin käyttäjille, ja liikuntasalimme erilaisine peleineen on mukavasti kuntoutujiemme käytettävissä. Järjestämme joustavasti mukavat majoitustilat itsenäisesti majoittuville tai 24h avustusta tarvitseville. Hae nyt tai kysy lisää! Soita fysioterapeutti Seija Nopparille! Maanantaisin klo 10-12, p Kysy kuntoutustoimistosta Ma-pe klo 9-15, p Uutta 2017! Lasten perhekurssit: ADHD, Asperger, autismi, reuma, diabetes, hengityssairaudet, ja sydänsairaudet Nuorten ja nuorten aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit: diabetes, reuma, mielenterveys ja lihassairaudet Kuntoutuskeskus Kankaanpää Kelankaari 4 puh kuntke.fi

3 Kohti uusia haasteita Vuosi 2016 on kohta takana. TVJ ry:ssä se on merkinnyt keskittymistä resurssien varmistamiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seuraamista sekä sen selvittämistä, mitä jäsenyhdistykset yhteisjärjestöltä odottavat. Avustusanomuksissa huomioitiin yhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen esittämällä Raha-automaattiyhdistykselle yhdistyskoordinaattorin palkkaamista Happy Houseen. Toiminnan kehittämisessä on pyritty huomioimaan jäsenyhdistysten odotukset. Alkusyksystä toteutettiin jäsenkysely, jossa kysyttiin odotuksia TVJ ry:n toiminnalle oikeuksien valvonnan, tiedotuksen ja koulutuksen, Happy Housen toiminnan sekä vapaa-ajantoiminnan osalta. Keskeisiksi nousivat oikeuksien valvonta, tiedotus ja koulutus, Happy Housen toiminnan monipuolistaminen sekä yhdistysten yhdessä toimiminen. Näiden asioiden työstämistä jatkettiin yhdistysten edustajien yhteisellä piknikristeilyllä ja ne on huomioitu vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa. Ensi vuonna keskitytään siis soten seurantaan järjestämällä koulutusta ja tiedotusta sekä pyrkimällä vaikuttamaan paikallistasolla riippuen uudistuksen etenemisestä. TVJ ry:n hallitus toimii soten seuranta- ja vaikuttamisryhmänä. Lisäksi jäsenyhdistyksiä on pyydetty nimeämään sote-yhteyshenkilöt. Heidän tehtäviensä tarkempi määrittely tehdään tammikuussa. Ajatuksena on kuitenkin, että meillä olisi toimivat yhteydet saada nopeasti tietoa yhdistysten odo- tuksista ja tarpeista, jota voidaan välittää valmisteluun ja päätöksentekoon. Samoin seurataan muun lainsäädännön, kuten vammaislakien toteutumista. Suomi 100 vuotta on merkkipaalu, joka luonnollisesti huomioidaan myös TVJ ry:ssä. Turun kaupungilta on haettu avustusta Raajarikkoisesta itsenäiseksi toimijaksi - seminaarin ja valokuvanäyttelyn toteuttamiseen. Riippumatta avustuksen saamisesta juhlavuosi huomioidaan toiminnassa. Yhdistysten yhteistoimintaa kehitetään mm. yhteistoimintakoulutuksella. Tähän toimintaan vaikuttaa paljon se, saammeko lisäresursseja yhdistyskoordinaattorin palkkaamiseen. Henkilökohtaisesti uskon siihen että yhdistystoiminnan tulevaisuus on yhteistoiminnassa unohtamatta perusyhdistysten toimintaa henkilöjäsenten toimintamahdollisuuksien mahdollistajina. Taloudellisten resurssien turvaaminen on edelleen uuden hallituksen keskeinen tehtävä. Rahoituksen jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Syyskokous on pidetty ja uusi hallitus valittu. Edessä on työteliäs vuosi mutta etenemme yhteistuumin eteenpäin. Jäsenyhdistysten toiminnalle ja kaikille lukijoille toivotan menestyksellistä vuotta 2017! Tapaamisiin Paula Kukkonen, puheenjohtaja paula.kukkonen@gmail.com 3

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puhuttaa TVJ ry:n puheenjohtaja Paula Kukkonen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus herättää ristiriitaisia ajatuksia. Se koetaan sekä mahdollisuutena että uhkana. Mitä siitä ajattelevat asiaan paneutuneet asiantuntijat? Tästä saimme tietoa Missä menet sote -seminaarissa lokakuussa. Suuri osallistujajoukko n. 150 henkilöä kertoo siitä, että asia on ajankohtainen. Paikalla oli sekä yhdistysväkeä että alan työntekijöitä. Seuraavassa poimintoja puheenvuoroista. Kansanedustaja Annika Saarikko kuvasi puheenvuorossaan uudistuksen keskeisiä tavoitteita, maakuntauudistusta sekä sotea yksilön näkökulmasta. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, johon liittyy tavoite toimivammista palveluista ja hallinnon sujuvoittamisesta. - Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, mikä edellyttää toimintatapojen muutosta. Tähän liittyy myös kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet. - Kustannusten kasvun hallinta ja siihen liittyen kustannustehokkuus ja taloudellisen kasvun edistäminen. Maakuntauudistusta Saarikko lähestyi kertomalla maakunnan keskeisistä teh- 4 tävistä sekä työnjaosta akselilla kunta - maakunta - valtio. Lisäksi Saarikko valaisi yksityisen ihmisen näkökulmasta tärkeää maakunnan palvelulupausta. Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Yksityisen asiakkaan näkökulmasta Saarikko korosti valinnanvapautta ja parempaa palvelua, kun sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan. Erityisen merkittävänä hän näki tämän paljon palveluita ja apua moniin ongelmiin tarvitsevien henkilöiden kannalta. Paljon sosiaalija terveydenhuollon palveluja tarvitsee joka kymmenes suomalainen. Sote Varsinais-Suomen näkökulmasta Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo tarkasteli sotea Varsinais-Suomen näkökulmasta. Parpo selvitti kuulijoille tulevaa organisaatiota, jonka keskiössä on maakuntakonserni. Maakunta tulee olemaan sekä palveluntuottaja että rahoittaja. Maakunnalla on erilaisia vaihtoehtoja palvelujen tuottamiselle.

5 Se voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne ostopalveluina. Palveluntuottajina voivat toimia mm. palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Haasteista Parpo nosti esiin tietojärjestelmät. Niiden yhteen toimivuus on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä. Tällä hetkellä eri toimijoilla on lukuisa määrä erilaisia järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Tarvitaan runsaasti resursseja, aikaa ja osaamista uuden, toimivan järjestelmän toteuttamiseksi. Selvästi Parpo suhtautui epäilevästi ajan ja resurssien riittävyyteen toimivan tietojärjestelmän saamiseksi ajatellussa aikataulussa. Yksityisen asiakkaan näkökulmasta keskeistä roolia tulee näyttelemään maakunnan palvelukeskus, missä arvioidaan asiakkaan palvelutarve. Valinnanvapauden toteutuminen on myös iso kysymys, jonka toteutuminen vaatii vielä valtakunnallisia päätöksiä ja käytännön toteutuksen valmistelua. Parpon esitys paljasti selvästi sen, että avoimia kysymyksiä on vielä runsaasti. Miten ne saadaan ratkaistua suunnitellussa aikataulussa jää nähtäväksi. Sote -uudistus paikallisyhdistyksen näkökulmasta Turun seudun Reumayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Satu Gustafsson tarkasteli uudistusta siitä näkökulmasta, onko sote uhka vai mahdollisuus paikallisyhdistyksille. Suomessa toimii n. 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja n paikallisyhdistystä. Sote on iso kysymys yhdistysten kannalta. Kunta on paikallisyhdistyksille tärkeä yhteistyökumppani. Yhdistykset toimivat usein erittäin pienellä budjetilla ja kunnat tukevat niiden toimintaedellytyksiä mm. pienillä toiminta- ja kohdeavustuksilla sekä antamalla tiloja käyttöön. Tulevaisuuteen viitaten Gustafsson esitti kolme keskeistä kysymystä: - Miten toimintaedellytykset turvataan jatkossa? - Miten hoituu kuntien avustukset jatkossa? - Mikä rooli on kunnilla ja maakunnilla? Nuo ovat asioita, jotka vaativat selkiytymistä soten toteutuessa. Uudistuksen mahdollisuuksia Gustafsson pohti seuraavilla kysymyksillä, joihin vastaus tulee aikanaan: Mahdollistaako sote-uudistus tiiviimmän yhteistyön toisten yhdistysten sekä kunnan ja maakuntien viranomaisten kanssa? Helpottuvatko vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon, kun yli 300 kuntaorganisaatiota korvautuu 18 maakunnalla? Lopuksi Gustafsson nosti esiin vielä ne asiat, jotka yhdistyksissä erityisesti aiheuttavat huolta. Ensinnäkin huolestuttaa palvelujen etääntyminen ja asiakasmaksujen korotukset sekä näis- 5

6 tä johtuva yhdenvertaisuuden heikentyminen. Toinen keskeinen huolenaihe on se, missä palvelut järjestetään, matkat niihin ja omavastuiden suuruus. Soten kokonaisuutena Gustafsson näki kuitenkin mahdollisuutena yhdistyksille. Uskotaan siihen! Yksityisen sektorin ja järjestöjen näkökulma Yksityissektorin roolista sote -uudistuksessa puhui NEO Terveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Rantanen ja järjestöjen asemasta SOSTE Suomen Sosiaali- ja terveys ry:n erityisasiantuntija Minttu Ojanen. Heidän kirjoituksensa, jotka pohjautuvat puheenvuoroihin, ovat luettavissa tässä lehdessä. Yksityissektorin rooli SOTE -uudistuksessa SOTE, mitäköhän siitä tulee? SOTE -uudistaminen tuntuu jotenkin tutulta, näitä hallintohimmeliuudistuksia on nähty ennenkin. Maamme sosiaali- ja terveydenhuollon suunnattomien haasteiden edessä meidän pitäisi kuitenkin kyetä tekemään ennen kaikkea kulttuurimuutos. Nyt näyttää siltä, että keskitytään organisaatiomuutokseen, keskiössä on uuden hallinnon tason, maakuntien, betonointi. Poliitikkojen rooli ei ainakaan pienene. Suoritetaan organisaatiomuutos, joka aiheuttaa lisäkitkaa ja -kuluja monta vuotta ennen kuin mahdolliset synergiaedut alkavat konkretisoitua. Valmistelulle kuvaavaa on riitely isoista linjoista. Ja kun ei ole konsensusta, pienistäkin yksityiskohdista saadaan aikaan isoja riitoja, tarvitaan poikkeuslupia ja lukuisia lehmänkauppoja. 6 Valinnanvapauden ja kilpailun lisääminen? Maakuntahallinnon en ymmärrä mitenkään säästävän rahaa tai tehostavan muutenkaan toimintaa. Sen sijaan jonkinasteinen tuottajien välinen kilpailu ja asiakkaiden valinnanvapaus voisi auttaa näiden konkreettisten tavoitteiden saavuttamisessa. Virkamiesmietintöjen perusteella nyt näyttää siltä, että kilpailun ja valinnanvapauden tuominen järjestelmään lykätään vuosien päähän. Lisäksi se, mitä asiakas tulevaisuudessa saa ja ei saa valita, ei liene vielä kenellekään kirkastunut. Valinnanvapaus lisää kilpailua automaattisesti. Jo yksittäisen asiakkaan oikeus valita sote-keskus ja vaihtaa sitä silloin tällöin lisää kilpailua. Miksi kilpailua sitten ylipäätänsä tarvitaan?

7 Yksinkertaisesti laatu paranee, kun huonoille ei riitä asiakkaita, hintataso pysyy kurissa, kun kalliille ei riitä asiakkaita. Mutta kilpailua ei voi jälkiasentaa palvelutuotantoon, sen täytyy olla kulttuurissa ja arjessa. Yksityissektori mukaan talkoisiin? Yksityissektori on haluttu torpata SOTE -valmistelusta monin kulunein perustein. Kuulemma yksityinen sektori vain noukkii rusinat pullasta. Todellisuudessa yksityinen yritys tuottaa vain niitä palveluita, joille on kysyntää. Kuulemma yksityiset terveyspalveluyritykset keräävät tolkuttomia voittoja ja lisäksi lähettävät rahat veroparatiiseihin. Todellisuudessa terveyspalveluyritysten liikevoittotaso on matala, keskimäärin 5% luokkaa. Ja suurin osa yrityksistä on edelleen kotimaisia PK -yrityksiä. Yksityissektori lähtee KILPAILUUN julkisen sektorin yksiköihin verrattuna etumatkalta. Kun periaate ei voi syödä enemmän kuin tienaa on ollut arjessa aina, on yksityinen yritys luonnostaan joustava, mukautuva ja selviytyvä. Aluksi kilpailu voi olla epätasaista, mutta muutaman vuoden kuluttua menestyneimmät sote -yksiköt voivat aivan hyvin olla julkisomisteisia. Onko epätasainen lähtöasetelma todellakin riittävä syy olla käyttämättä hyödyksi kilpailun kirittävää vaikutusta, kun kerran tavoitteena on miljardiluokan säästöt. Mielestäni ei! Jussi Rantanen Hallituksen puheenjohtaja, NEO Terveys Oy 7

8 Järjestöt ja SOTE -uudistus Järjestöt linkittyvät sote-uudistukseen niin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina kuin toisaalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kautta. Järjestöt ovat monien sairaus- ja vammaryhmien kohdalla alansa asiantuntijoita. Järjestöt toimivat myös sellaisten väestönryhmien kanssa, joita julkinen palvelujärjestelmä ei välttämättä tavoita. Järjestöjen palvelutuotannossa korostuvat järjestöjen kohderyhmänä olevien ihmisten etujen valvominen, asiakaslähtöisyys, palveluiden laatu ja useimmiten palvelutuotannosta saatujen tuottojen palautuminen järjestön toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Lisäksi järjestöt tarjoavat joustavaa matalankynnyksen apua kansalaisille. Tällaista ovat mm. kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot ja työttömien päiväkeskukset. Näiden toimintojen kohdalla pitää määrittää, mistä ne saavat jatkossa rahoituksensa. Nähdäänkö nämä monen kohdalla elintärkeät palvelut osana maakunnan rahoittamaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ketjua vai kuntien vastuulle jäävää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä? Järjestöt edustavat erilaisia palvelunkäyttäjien ja palvelunkäyttäjäryhmien näkökulmia. Järjestöjen ääni sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien äänen kokoajana ja välittäjänä tulisikin tunnistaa ja hyödyntää. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa käyttäjälähtöistä osallistumista ja vaikuttamista tulee lisätä. Asiakkaan omat toiveet ja voimavarat olisi otettava nykyistä paremmin huomioon palveluita suunniteltaessa ja 8 niistä päätettäessä. Kun ihminen sitoutuu omaan hoitoonsa, ovat hoidon tulokset huomattavasti paremmat. Sosiaali-ja terveysjärjestöillä on käytännössä ollut ja tulee olemaan tärkeä rooli arjen palveluohjaajina. Sote-järjestöjen erityisosaamista tältä osa-alueelta pitäisikin nykyistä paremmin hyödyntää ohjauksen kehittämisessä osana sote-uudistusta. Julkisen toimijan ja järjestöjen välinen työnjako on kuitenkin pidettävä selkeänä. Mitä pitäisi tehdä? Uudistuksen toteutuksessa on tärkeää, että järjestöt otetaan asiantuntijoina mukaan sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon maakunnissa. Lisäksi kuntatasolla tulisi päätöksentekijöihin päin viestiä tulevaisuuden kunnan roolista elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointikuntana, jonka tehtävänä on jatkossakin huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Järjestöjen, kuntien sekä maakuntien välille tulisi synnyttää kumppanuuksia ja verkostoja mm. lakisääteisten neuvottelukuntien kautta. Järjestöjen toimintaedellytykset palveluntuottajina tulisi jatkossakin turvata. Järjestöjen tulisikin tiivistää keskinäistä yhteistyötään vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa sekä palvelutuotannossa. Järjestöjenkin on haastettava itsensä muutosjohtajina, sillä niidenkin pitää uudistua uusien sote-rakenteiden myötä. Minttu Ojanen, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

9 Kuulumisia Vaikka ensilumi on jo satanut maahan, voimme kääntää hetkeksi katseet menneeseen ja muistella mitä kaikkea Happy Housessa on tapahtunut kesällä ja syksyllä. Päivätoimintamme sai kesäisiä mausteita, kun kävimme Luostarinmäen Käsityöläismuseossa ja kahvila Kisällissä sekä Keskiaikaisilla markkinoilla. Aurinko suosi retkiämme ja saimme mukavia yhteisiä kokemuksia. Kesän joogakurssilla oli mahdollisuus hetkeksi pysähtyä ja ottaa aikaa vain itselle. Kesäkokkikurssin teemana oli lättykestit ja muistot nostattavat vieläkin veden kielelle. Luonto oli vahvasti läsnä heinäkuussa Arin ja Elinan valokuvia ja veistoksia -taidenäyttelyssä. Paula Ehrman toi Happy Houseen elokuussa Rockstaran muotokuva näyttelyn. Osallistuimme kesällä ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen Siivouspäivään. Siivouspäivän ajaksi Happy House muuttui kirpputoriksi, johon jokaisella oli mahdollisuus tulla myyjäksi tai ostajaksi. Kesän yksi tähtihetki oli Kutsu kuoro kylään -konsertti. Kamarikuoro Laurus esitti Heidi Harisen johdolla suomalaista musiikkia ja sai nostettua pintaan niin muistoja kuin tunteitakin. Kuorovierailu oli osa Turussa järjestettyä Nordklang16-festivaalia. Kokkikurssilla teema olivat lätyt. Syksyyn käännyttiin Happy Housen 12-vuotissynttäreiden merkeissä. Kiitos jokaiselle mukanaolosta ja erityiskiitos Toivolan Musikanteille hienosta musiikkiesityksestä, Anne-Maria Rasinpurolle ihanasta runosta, Maisa Saloniemelle juhlapuheen pitämisestä ja Kirsi Kanervalle tilaisuuden juontamisesta. Keväällä alkanut Musapiiri on jatkunut vuorokuukausina Kirjallisuuspiirin kanssa. Yhdistysesittelyissä TVJ ry:n jäsenyhdistyksillä on ollut mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa. Kirjallisuuspiiriläisten kanssa kävimme Turun Kirjamessuilla syyskuun lopussa ja lokakuussa Happy House osallistui yhteistyökumppaneidensa kanssa esteettömän ja elämyksellisen päihdeputken toteutukseen. 9

10 Kaikille avoin ja esteetön kohtaamispaikka Ursininkatu 11, Turku Tietoja Happy Housen päivittäisestä ohjelmasta löydät omista tiedotteistamme, jotka löydät Happy Housesta, www-sivuilta: tai Facebookista osoitteesta: Facebookista voit käydä lukemassa jokapäiväisiä kuulumisiamme, vaikka et olisikaan rekisteröitynyt Facebookin käyttäjäksi. Tapahtuu Happy Housessa ATC- korttipiiri joka kuun 2. maanantai klo syyskuusta kesäkuuhun Marja Nevalaisen johdolla. Joulujuhla Happy Housessa ke klo 15. Joulukurssi ma ja ti klo Kurssilla valmistamme joulukarkkeja ja niille säilytys- ja lahjarasioita. Ilmoittautuminen Kirjallisuuspiiri parittomina kuukausina ja Musapiiri parillisina kuukausina Kädentaitokävelyt kerran kuussa keskiviikkoisin klo Yhdistysesittelyissä toimintaansa on esitellyt mm. Turun Seudun Luustoyhdistys ry Käsityöpiiri tiistaisin klo Piiriin voi jokainen tulla tekemään omia käsitöitään. Liikunnan palveluohjausta Happy Housessa maanantaisin klo (tammikuusta toukokuuhun). Tule kysymään liikuntapalvelukeskuksen edustajalta liikuntapaikoista, liikuntaryhmistä tai liikunnan aloittamisesta.

11 avoinna ma klo 12-16, ti klo 10-16, ke klo 12-19, to klo 10-16, pe klo avoinna ma-to klo 10-15, pe klo suljettu ja Tarkista poikkeukselliset aukioloajat www-sivuilta tai ohjelmasta Taidenäyttelyt Happy Housen seinille kaivataan vuodeksi 2017 taidenäyttelyitä. Ota yhteyttä, jos sinun/kerhosi/ryhmäsi/yhdistyksesi näyttely voitaisiin pitää Happy Housessa. Taide voi olla esim. maalauksia, valokuvia tai käsitöitä. Tavaranvaihtotori neljä kertaa vuodessa. Tule vaihtamaan itsellesi tarpeettomaksi jäänyt ehjä, puhdas ja käyttökelpoinen tavara jollekin toiselle tarpeettomaksi jääneeseen. Marraskuun taidenäyttely oli Happy Housen taideryhmän ja Turun Seudun Psoriasisyhdistys ry:n kädentaitoryhmän yhteisnäyttely. Tuolijumppa- ja kuntoutusryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo Ovet avataan klo Kausimaksu on 28 (laskulla) ja kertamaksu 3 (käteisellä). Värityskerho joka kuun 3. keskiviikko klo Askartelussa on tehty mm. taikataikinakoristeita. Yhdistysesittelyt ke 1.3., ke 5.4. ja ke 3.5. Yhdistysesittelyissä TVJ ry:n jäsenyhdistykset esittelevät omaa toimintaansa. 11

12 Kurkistus tulevaan Tulevaa toimintaan Syksyllä on luvassa vielä ainakin Tavaranvaihtotori, joulukalenterin avaaminen joulukuussa jokaisena aukiolopäivänä ennen joulua ja tietysti joulujuhla. Tänä syksynä järjestämme myös kaksiosaisen Joululahjakurssin. Jouluisella kurssilla valmistamme pieniä makeisia ja muita herkkuja sekä koristelemme niille erilaisia paketteja ja säilytysastioita. Happy Housen ohjelmassa on tulevana vuonna tuttuja ohjelmia ja toimintoja, mutta mukaan mahtuu myös uusia tuulia. Vuosi 2017 on Suomen juhlavuosi ja haluamme ottaa juhlan huomioon Happy Housessa heti tammikuusta alkaen. Joka kuukausi päivätoiminnastamme löytyy jotakin ohjelmaa, joka liittyy Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniin. Ohjelma voi olla esimerkiksi tietyn vuosikymmenen levyraati, pula-ajan kokkikurssi tai vaikka Suomen lipun historia. Lisäksi aloitamme uutena toimintana nojatuolimatkailuillat, joissa matkustamme kuvien ja mielikuvituksen avulla johonkin kohteeseen tai kuulemme jonkun matkakertomuksia. Tulethan rohkeasti mukaan ohjelmiin. Jos sinulla on ehdotuksia Happy Housen ohjelmaan, voit tulla keskustelemaan siitä kanssamme. Voit poiketa myös kahville, lukemaan lehtiä, käyttämään tietokoneita, tapaamaan tuttuja tai tutustumaan uusiin ihmisiin. Happy House on olemassa juuri sinua varten! Luostarinmäellä kuulimme mukavia kertomuksia Turun historiasta. 12 Teksti: Katariina Ottosson, kuvat Happy Housen kuva-arkisto.

13 - neurologista fysioterapiaa - lymfaterapiaa - allasterapiaa - lantionpohjafysioterapiaa - puheterapiaa - toimintaterapiaa - neuropsykologista kuntoutusta Kuntoutuskäynneille kätevästi kasitieltä! Avoterapioita toteuttavalla henkilökunnallamme on erityistä osaamista neurologisia sairauksia sairastavien kuntoutuksesta. Tule itse maksaen tai hae Kelan, terveyskeskuksen tai muun tahon maksusitoumusta. Ota yhteyttä! Vaihemäentie 10, Masku tai mnk-kuntoutustoimisto@neuroliitto.fi kuntoutuskeskus.fi 13

14 Esittelyvuorossa Turussa liikutetaan pieniä ja isoja luita Arviolta suomalaista kärsii luuston haurastumisesta ja heistä ainakin puolet osteoporoosista eli luukadosta. Vaikka perintötekijöillä on vaikutusta luuston lujuuteen, voi jokainen omilla valinnoilla ja terveellisellä elämäntavalla kohentaa luuston kuntoa. Luu on läpi elämän uusiutuvaa ainesta. Turun Seudun Luustoyhdistys tarjoaa eri kohderyhmille suunnattuja luustoterveystapahtumia, asia- ja keskustelutilaisuuksia luustoterveys- ja osteoporoosiaiheista sekä virkistys- ja vertaistoimintaa luustokuntoutujille. Vertaistukea löytyy nyt myös verkosta: Facebookiin on perustettu Luustokuntoutujat -niminen suljettu keskusteluryhmä kaikille luustosairauksia sairastaville ympäri Suomen. Yhdistys tarjoaa myös jäsenilleen mahdollisuuden maksuttomaan kuntosaliharjoitteluun sekä muita etuja yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Turun Seudun Luustoyhdistyksessä on viime vuosina ideoita ja toteutettu lasten ja koko perheen luustoterveystapahtumia, ja hyvien kokemusten ja palautteen vuoksi tilaisuudet on juurrutettu osaksi yhdistyksen toimintaa. Ajatuksena on myös sukupolvirajojen ylittäminen: osteoporoosia sairastava isovanhempi voi yhdessä lapsenlapsien kanssa 14 tutustua luustoterveyteen hauskalla ja toiminnallisella tavalla. Parhaimmillaan tilaisuuksiin on osallistuttu jopa neljässä polvessa. Turun Seudun Luustoyhdistys toivottaa kaikki mukaan toimintaansa: luustoterveys on ihan jokaisen juttu! Yhteystiedot: Turun Seudun Luustoyhdistys ry

15 KATSO JUHLAOHJELMA: vikingline.fi/4v ITÄMEREN UPEIN 4-VUOTIAS Viking Grace täyttää tammikuussa 4 vuotta. Tervetuloa juhlistamaan juhlakuukautta erilaisten teemaviikkojen merkeissä! NOSTETAAN MALJA! Kupliva viikko Kuplivalla viikolla nautitaan elämästä hyvän juoman ja ruoan kera. Risteile tutustumaan kuohujuomien maailmaan ja juhlistamaan nelivuotiasta Viking Gracea! TEATTERIELÄMYKSIÄ Musiikkiteatteri Soitellen soteen! Katsojien ja kriitikoiden ylistämä Uuden Iloisen Teatterin käsittämättömän hauska Soitellen soteen! -musiikki-ilottelu seilaa viihdyttämässä Viking Gracella tammikuussa. TANSSIEN SAARISTOON Viking Gracen tanssiviikko Yksi viikko ja seitsemän risteilyä täynnä tanssia jokaiseen makuun. Tanssiviikko tarjoaa joka päivä tuplasti Suomen suosituimpia tanssiartisteja ja -orkestereita. Tanssilattia odottaa saammehan luvan? Katso päivän hinta ja varaa netissä, vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh (1,75 /vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 15

16 KANSAINVÄLISEN VAMMAISTEN PÄIVÄN JUHLA TaiKafestivaali Musiikkia, runoja ja tanssia Ruusukorttelin palvelukeskus, Puistokatu 11, Turku La klo 16:00-18:00 Tervetuloa! Minja Survosen musiikkiesitys TAIKA TANSSIESITYS 2016 kynnys-palkinnon jako ABOA GOSPEL, KUOROLAULUA AKU KARJALAISEN TANSSIESITYS esteetön vai? -valokuvakilpailun PALKINNOT TOIVOLAN MUSIKANTIT, LAULURYHMÄ JA YHTYE ym. juontaja Idastiina Valtasalmi Tapahtuma on avoin, maksuton ja esteetön. Kahvio. 16

17 Jäsenyhdistysten edustajien piknik-risteily Teksti ja kuva: TVJ ry:n tiedotussihteeri Anni Kulta TVJ ry:n jäsenyhdistysten edustajat kokoustivat sunnuntaina Viking Linen isännöimällä piknik-risteilyllä. Risteilyllä käsiteltiin TVJ ry:n kuulumisia, tulevia tapahtumia, jäsenkyselyn tuloksia sekä ideoitiin yhdessä tulevaa toimintaa. TVJ ry:n toivottiin mm. järjestävän koulutuksia hallitustyöskentelystä sekä seuraavan sote-uudistusta ja päivittävän siitä jäsenyhdistyksille tietoa. Työkokouksen jälkeen tutustuimme Viking Linen myyntipäällikkö Mari-Anne Nymanin johdolla sekä Amorellan invahytteihin että Gracen allasosastoon ja eriluokkaisiin hytteihin. Viking Line otti mielellään palautetta ja kehittämisideoita vastaan vammaisjärjestöjen edustajilta. Jäsenkyselyn tulokset TVJ ry:n jäsenkyselyyn saatiin yhteensä 25 vastausta 17 eri järjestöstä. Kyselyn mukaan TVJ ry:n tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta, koulutus ja jäsenjärjestöjen yhdistäminen. TVJ ry:n toiminnasta oli hyödytty eniten saamalla järjestöjen käyttöön tilat sekä tiedotuksen ja koulutuksen kautta. Tyytyväisimpiä oltiinkin juuri tiedotukseen ja Happy Housen toimintaan. Tyytymättömimpiä oltiin oikeuksien valvontaan. Kehittä- misideoina tiedotus- ja koulutustoiminnalle saatiin esimerkiksi TVJ ry:n lähettämä sähköinen kuukausitiedote, jossa esiteltäisiin kaikkien jäsenjärjestöjen tapahtumia, ja koulutuksia, jotka kiinnostaisivat kaikkia ja jotka voisivat olla myös verkkokoulutuksia. TVJ ry:n edunvalvonnan toivottiin olevan kaikkia vammaisia koskevaa ja sille toivottiin asetettavan tietyt tavoitteet. Happy Housen kävijäkuntaa toivottiin laajennettavan ja toimintaa monipuolistettavan. TVJ ry:n järjestämän vapaa-ajantoiminnan tarpeellisuus kyseenalaistettiin. Vapaa-ajantoiminnan toivottiin olevan kaikille yhdistyksille sopivaa toimintaa, jossa yhdistysväki voisi tutustua toisiinsa. 17

18 Moniammatillinen yksilökuntoutus Voit hakeutua moniammatilliseen yksilökuntoutukseen, jos Sinulla on esim. useita tai hankalia tuki- ja liikuntaelinoireita, reumasairaus tai jonkin muun yleissairaus. Moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa asiantuntijamme paneutuvat tilanteeseesi kanssasi ja auttavat Sinua eteenpäin. Voit hakeutua tilanteesi mukaan: Aikuisten yleispalvelulinjalle tai Aikuisten tules- ja reumapalvelulinjalle Kuntoutusta järjestetään molemmissa toimipisteissämme sekä Peltolantiellä että Holiday Club Caribiassa. Katso lisää askel/ Petrean uudet Jelppipalvelut Arkijelppi & Ravintojelppi Petrea Kuntoutus tarjoaa fysioterapia-, toimintaterapia ja ravitsemusterapia palveluja kotikäynteinä tai muualla asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan toteutettuna. Jelppipalvelut tukevat kotona selviytymistä sekä omasta hyvin voinnista ja terveydestä huolehtimista. Ne ovat vaivattomasti kenen tahansa tilattavissa, lähetettä ei tarvita. Katso lisää nettisivultamme Kysy myös muista kuntoutuspalveluistamme Kysy kuntoutuksesta -palvelumme vastaa ma pe klo 12 14, puh Peltolantie 3, Turku

19 TVJ ry:n hallitus 2016 Paula Kukkonen Veijo Lehtonen Anneli Heiskanen Jäsenet: Leila Häkkinen Marita Raininsalo Markku Vuorinen Ritva Välilä puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Varajäsenet: Raisa Herpiö Tarja Lamminen Olavi Rantanen Hallituksen sähköposti: TVJ jäsenjärjestöt Aisti ry, Turun Autismi- ja ADHD yhdistys Kynnys ry Turun toimikunta Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys ry Lounais-Suomen Diabetes ry Lounais-Suomen Neuroyhdistys ry Läntisen Suomen Atopiayhdistys Palveluyhdistys KASEVA ry Polioinvalidit ry Varsinais-Suomen osasto Sotainvalidien Veljesliiton Turun osasto ry Suomen Kurkku- ja suusyöpäyhdistys ry/ Turun osasto Suomen MG-yhdistys Turun Myastenikot Suomen Tinnitusyhdistys ry Turun CP-yhdistys ry Turun Kuuloyhdistys ry Turun Kuurojen yhdistys ry Turun mielenterveysseura ITU ry Turun Seudun AHV-yhdistys ry Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry Turun Seudun Hengitysyhdistys ry Turun Seudun ILCO ry Turun Seudun Invalidit ry Turun seudun kehitysvammaisten Tuki ry Turun Seudun Lihastautiyhdistys ry Turun Seudun Nivelyhdistys ry Turun Seudun Luustoyhdistys ry Turun Seudun Parkinson-yhdistys ry Turun Seudun Psoriasisyhdistys Turun Seudun Reumayhdistys ry Turun Seudun Selkäyhdistys ry Turun tapaturma- ja sairausinvalidit ry Turun Uniyhdistys ry Varsinais-Suomen Aivovammayhdistys ry Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry Krykä! Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry:n tiedotuslehti, Ilmestyy 2-4 kertaa vuodessa. Päätoimittaja Paula Kukkonen Mainoshankinta Marita Raininsalo Taitto ja paino Painotalo Painola, Piispanristi Seuraava Krykä viikolla 7, aineiston jättö viikolla 9. TVJ jäsenjärjestöt tiedottaa Turun TULE-tietokeskuksessa Keskiviikkona klo ravitsemustietoa luustoterveyteen liittyen. Turun Seudun Luustoyhdistyksen vertaishenkilö tavattavissa klo Keskiviikkona klo tukija liikuntaelimistön kunnon kartoitusta keskuksen fysioterapeuttien toteuttamana sekä Turun Perhelääkäreiden fysioterapeutin tekemiä kehonkoostumusmittauksia. Molemmat tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. TULE-tietokeskus, Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen kauppakäytävällä). Tervetuloa! Kivun herkistymismekanismit ja fibromyalgia -luento Torstaina klo lyhyt johdatus kivun herkistymismekanismien ja fibromyalgian ymmärtämiseen. Luennoitsijana reumatologi, LT Markku Mali. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Antihistamiinit kehiin -luento Tiistaina klo 18 allergologi, dosentti Timo Vanto luennoi antihistamiineista Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toimistolla. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumiset allergiaturku.com tai Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toimisto, Aurakatu 22 A 1, Turku

20 TVJ ry:n HALLITUS 2017 Puheenjohtaja Paula Kukkonen Jäsenet: Anneli Heiskanen Leila Häkkinen Marita Raininsalo Olavi Rantanen Markku Vuorinen Ritva Välilä Varajäsenet: Helena Eskonmaa Tarja Lamminen Veijo Lehtonen Hallituksen sähköposti: Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry Kohtaamispaikka Happy House Ursininkatu 11, Turku