KILPAKOSIJAT -kansanmusikaali

Transkriptio

1 KILPAKOSIJAT -kansanmusikaali Voi luoja, kun minut loit, etkä luonut sitä toista! kuva: Kari Sunnari KOHDERYHMÄ : Lukiolaiset ja yläasteen 9. luokka AINE : äidinkieli, musiikki, liikunta, ilmaisutaito TARKOITUS : johdattaa Kilpakosijat näytelmään sekä tarjota näkökulmia ja vinkkejä sen katsomiseen. KESTO : Ennakkotehtäviin voi varata n.75min. Purkuun voi käyttää aikaa sen verran kuin on tarpeellista. Voit valita harjoitteista omalle ryhmällesi parhaiten soveltuvat. MUUTA: Tämä tiedosto sisältää linkkejä. Ne on merkitty sinisellä ja alleviivauksella. PALAUTE: tehtävän laatijalle osoitteeseen marja.laitala@ttt-teatteri.fi ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. MAIJU LASSILA, kirjailija Lataa käsiohjelma TÄSTÄ ja lue artikkeli Maiju Lassilasta (s.16).

2 2. TAITEILIJANIMI Algot Untolalla (alun perin Algoth Tietäväisellä) oli lukuisia taiteilijanimiä: Maiju Lassila, Irmari Rantamala, Väinö Stenberg, J. I. Vatanen, Liisan-Antti, Jussi Porilainen. Mikä olisi sinun taiteilijanimesi? Esitelkää itsenne ryhmälle siten, että 1) etunimenne = toinen nimenne 2) sukunimi = äidin tyttönimi 3) minkä alan taiteilija olisit 3. SUOMEN MURTEET Suomessa puhutaan monenlaisia murteita, jotka karkeasti ottaen jaetaan itä- ja länsimurteisiin. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keskija pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet. Löytyykö SUOMEN murrekirjan äänitteestä vanhempiesi ja isovanhempiesi kotipaikka? Kuuntele niiden tai jonkun muun, valitsemasi paikkakunnan murrenäyte. Kuunnelkaa ryhmässä kolmen eri paikkakunnan murrenäytteet ja keskustelkaa, mitkä piirteet niissä ovat merkillepantavia. kuva: Kari Sunnari 4. VALEHTEILIJOIDEN KLUBI Jakautukaa pienryhmiin ja keksikää, mitä tarkoittavat seuraavat näytelmässä kuultavat ilmaisut: 1) rällätä 2) tuijata 3) häklättää 4) lörähtää

3 5) ne välttämättömät 6) ruoja Käykää väitteet yhdessä läpi. Äänestäkää niistä uskottavin. 5. SANANLASKU Keksikää vanha suomalainen sananlasku, jossa esiintyy joku edellä mainituista murresanoista. 6. IHANNEKUMPPANI kuvat: Kari Sunnari Lue tutkija Tiina Miettisen haastatteluun perustuva artikkeli Ihannepuoliso (liitteenä) Kirjoittakaa pienryhmissä treffi-ilmoitus. Lukekaa ilmoitukset ääneen koko ryhmälle. Keskustelkaa, missä kumppanin nykyään voi löytää, kuinka ihmiset tapaavat toisiaan ja mitä keinoja käytetään kumppanin löytämiseksi? ESITYKSEN TARKKAILUTEHTÄVÄT 1. LUONTO Kiinnitä huomiota esityksen luontokuvaukseen. Mitä eläimiä löytyy tekstistä, tansseista tai muualta? (esim. metso, orava, käki, härkä, hevonen, siika jne.) Kuinka sukupuolta esitetään eläinhahmojen kautta? Mitkä eläimet rinnastuvat naiseen, mitkä mieheen?

4 Minkälaisia luonnossa esiintyviä paikkoja ja ilmiöitä on näkyvillä, puhutaan tai lauletaan? Kuinka luontoa kuvataan? (esim. tietön taival, korpi kaikuu, veneheessä vetten päällä jne.) Minkälaisena luonto esityksessä näyttäytyy? 2. YHTEISKUNTA ja KULTTUURI Mitä yhteiskuntaan, sivistykseen, kulttuuriin liittyviä elementtejä, ammattiryhmiä, toimintoja jne. näytelmässä esitetään? (esim. kanttori, rippikoulu, markkinat jne.) Minkälaisena yhteiskunta ja kulttuuri esityksessä näyttäytyy päähenkilöiden näkökulmasta? kuva: Kari Sunnari 3. TEATTERILLISET KEINOT Minkälaisia teatterillisia keinoja esityksessä on käytetty? Kiinnitä huomiota lavastukseen, tansseihin ja liikekieleen, rekvisiittaan jne. Kuinka esim. talo, metsä, rippikoulu, sauna tai yö on esitetty? Löydä lisää esimerkkejä. Minkälaista elekieltä naiset ja miehet käyttävät? Minkälaisia tunteita ja ajatuksia ilmaistaan musiikin, laulun ja tanssin välityksellä? Mitä tapahtumia kerrotaan laulujen ja tanssien välityksellä? 4. MUSIIKKI Miten käsityksesi kansanmusiikista muuttui? Mitä soittimia orkesterissa soitetaan? Mitkä soittimista voisivat olla tyypillisiä kansanmusiikille?

5 TEATTERIKOKEMUKSEN PURKU Esityksen jälkeen kokemuksen voi purkaa keskustelemalla tarkkailutehtävissä esitettyjen teemojen kautta. Keskeltä hoikka ku kusiainen! Lopuksi jokainen voi kertoa, Jäikö mieleen jokin erityisen mieleenpainuva hetki tai sanonta? Kuva: Kari Sunnari KIITETÄÄN KAIKKIA OSALLISTUNEITA :) PALAUTE: OSALLISTUJAT: OPETTAJA: MUUT TERVEISET: osoitteeseen: Mistä pidin? Mistä en pitänyt? Mikä toimi? Mikä ei toiminut? NAUTINNOLLISTA TEATTERIKOKEMUSTA! ttt-teatteri.fi

6 Liite Entisajan unelmien vaimo oli talollinen leski Terve, työkykyinen, hyvä synnyttäjä, varakas nainen jolla on hyvät sukulaissuhteet ja verkostot. Siinä entisaikojen ihannenaisen kriteerit. Ihannemies taas oli rikas, komea, mukava ja suuri rakkaus. Ovatko toiveet oikeastaan muuttuneet sitten Maiju Lassilan, joka kirjoitti romaaninsa lukujen vaihteessa? - Ajatukset siitä, millainen on ihannepuoliso ovat pysyneet hyvin samanlaisena. Kyllähän nykyäänkin trimmattua kroppaa ja synnyttäjän vartaloa ihaillaan, vastaa piikojen ja perheiden historiaa tutkinut Tiina Miettinen. - Ennen vanhaan säädyllä oli suuri merkitys. Harvemmin ainakaan ensimmäinen avioliitto solmittiin erisäätyisen kanssa. Päätöksen naimisiin menosta tekivät miehet. Perheiden nuorimmat pojat eivät perineet taloa, joten haussa oli joko talon perijätär tai varakas leski. - Elämä oli niin kovaa, ettei ollut hirveästi varaa ajatella pelkästään sydämellä. Pika-avioliittoja ja uusioperheitä Siinä missä nykyään avioliitto päättyy eroon, päättyi avioliitto ennen kuolemaan. Oli hyvin yleistä, että naiset ja miehet jäivät leskiksi. Uusioperheet olivat jo silloin hyvin tavallisia. Naimisiin pyrittiin nuorempana kuin nykyään. Etenkin jos nainen oli talollisen tytär ja hyvässä asemassa, hän saattoi päästä naimisiin vuotiaana. Rengin ja piian kohdalla naimisiinpääsy saattoi venyä kolmekymppiseksi asti. - Kaikilla ei ollut mahdollisuutta perustaa perhettä nuorena. Etenkään jos ei ollut maata tai omaisuutta. Valituksia siitä, että esikoiset syntyvät liian myöhään kuultiin siis silloinkin ja aviottomia lapsiakin syntyi. Kansanperinteessä puhutaan usein monimutkaisista avioitumisseremonioista. Tiina Miettinen epäilee, että seremonia oli enemmänkin harvojen huvi. - Maataomistavien päiväkirjoissa oli kyllä mainintoja, että juhlitaan ensin morsiamen kotona ja sitten lähdetään sulhasten kotiin. Mutta jos piika ja renki olivat menneet työn perässä eri paikkakunnalle kauas kotoaan, niin mistä he hommasivat puhujat ja morsiuskruunut? Ja miten he saattoivat matkustaa eri puolille Suomea yöpymään morsiamen kotona? Avioliitto solmittiin yleensä hyvin nopealla aikataululla ja tavallisimmin joulun aikaan. Leskellä eniten päätösvaltaa avioliittoasioissa Leski saattoi päättää itse uudesta avioliitostaan. Leski-isäntä saattoi ottaa toiseksi vaimoksi piikatytön vaikka ensimmäinen liitto oli solmittu säädyn mukaan. - Leskinaiset taas naivat nuoriakin miehiä, jotta saivat työkykyisen miehen taloon. Leskinaisen piti pitää talostaan kiinni. Oli maksettavana veroja ja muita kiinteitä kuluja. Hyvin nuoria naisia on laitettu avioliittoon isättömissä taloissa, kun on pitänyt saada työmiehiä taloon.

7 Vanhat piiat ja vanhat pojat Avioliitto oli aikuisuusriitti. Oli häpeä, ellei päässyt naimisiin. Jo termit vanha piika tai vanha poika kertovat, että naimatonta ei oikein pidetty aikuisena. - Avioitunut nainen nousi parikymppisten naimattomien naisten yläpuolelle ja sai käskyvaltaa myös aviomiehen naimattomiin sisariin. Varakkaiden perheiden vanhat piiat jäivät pyörimään vanhaan kotitaloon, varattomissa lähtivät tienaamaan elantoaan piikana. Naimattomat säätyläiset joutuivat jäämään omaan perhepiiriin jos katsottiin, että hänen on sopimatonta lähteä tienaamaan elantoaan. Kohtelu kotona saattoi olla huonoakin, joten tilanne oli pahimmillaan todella vaikea. Piioilla sentään oli mahdollisuus lähteä vapaasti seuraavaan paikkaan, joten heidän elämänsä oli vapaampaa. Tiina Miettinen on tamperelainen tutkija. Hänen esikoiskirjansa Piikojen maailma: Nainen, työ ja perhe luvuilla ylsi Tieto-Finlandia 2015 ehdokkaaksi.