PADASJOKI. Tihjärvi TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY

Transkriptio

1 PADASJOKI Tihjärvi TIHJÄRVEN ITÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Linnankatu Hämeenlinna Puh toimisto(at)poutanenoy.fi

2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Tihjärven itärannan ranta-asemakaava Kaavan päiväys: Kunta: Kunnanosa: Padasjoki Torittu Tilat : , 2-97 ja Kaavan laatija: Insinööritoimisto Poutanen Oy Juha Poutanen, DI, YKS 361 Linnankatu Hämeenlinna Puh toimisto(at)poutanenoy.fi Vireilletulo: Hyväksymispäivämäärät: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Padasjoen Toritulla, Tihjärven itärannalla, noin 18 km Padasjoen keskustasta. KARTTA 1. Suunnittelualueen sijainti merkittynä punaisella. 1

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tihjärven ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä suunnittelualueen lomarakennusoikeudet ja -paikat sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. Rakennuspaikat osoitetaan omarantaisina lomarakennuspaikkoina. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

4 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan toteutus LÄHTEET LIITTEET Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Muinaisjäännösinventointiraportti, Mikroliitti Oy Arkeologinen maastotarkastuslausunto, Lahden Museo Luontoselvitysraportti, Miljöösuunnittelu Henna Koskinen Muunnetun rantaviivan määräytymisperusteet 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaava on tullut vireille Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään julkisesti nähtävillä lukien kaavaehdotusvaiheeseen asti Padasjoen kunnan teknisessä toimistossa (Kellosalmentie 20). Nähtävilläolon aikana osallisten on mahdollista esittää mielipiteensä hankkeesta kirjallisesti tai suullisesti. 2.2 Ranta-asemakaava Kaavalla on osoitettu 7 kpl uusia RA-omarantaisia lomarakennuspaikkoja kolmeen eri kortteliin Tihjärven itärannalle, alueelle sijoittuvat kulttuuriperinnön kannalta säilytettävät vanhat naurishaudat ja kivirakennelma on huomioitu aluerajauksella ja suojelumääräyksellä, muu kaava-alue on osoitettu metsätalousalueena. 3

5 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin havupuuvaltaista talousmetsää, kaava-alueen keskiosassa on kauempana rannasta soistunutta, ojitettua rämeistä metsäkorpea. Näkymä järvelle on esitetty kannen kuvassa. Tarkempi luonnonympäristön kuvaus on esitetty luontoselvityksessä liitteessä 5. Alueella ei havaittu erityisiä kaavasuunnitteluun vaikuttavia luontotekijöitä kesän 2016 luontoselvityksessä, Juntinkorven eteläosan ojakosteikko on jo metsä-keskuksen tiedoissa ja se huomioidaan alueen metsätaloustoimenpiteissä. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella (Lähde: SYKE, ELY-keskukset) Rakennettu ympäristö Tihjärvellä on ennestään rakennettuna noin 20 loma-asuntoa, pääosin järven pohjoisimman lahden rannalla. Tihjärven länsirannan ranta-asemakaavassa on 10 rakentumatonta lomarakennuspaikkaa. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse rakennuksia, yksi vanha loma-asunto sijoittuu kaava-alueen eteläpuolelle Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee metsäautotie, samoin eteläpuolella kulkee metsäautotie, joka tulee em. loma-asunnolle kaava-alueen eteläpuolella. KARTTA 2. Suunnittelualue ja sen ympäristön rakentamistilanne. 4

6 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa. Suunnittelualue on osa Kauppilan emätilan perinnönjaon yhteydessä lohotuista uusista tiloista. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan Tihjärven ranta-asemakaavan suunnittelussa lähinnä maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , ja se on ympäristöministeriön toimesta vahvistettu Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä. Maakuntakaava 2014 on valmisteilla. Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä. KARTTA 3. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti 5

7 KARTTA 4. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 ehdotuksesta. Suunnittelualueen sijainti. Yleiskaava Kaava-alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavassa huomioidaan soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset MRL:n 39 :n mukaisesti. Ranta-asemakaava Kaava-alueella ei ole ranta-asemakaavaa. Tihjärven länsirannalla on voimassa vuonna 2011 hyväksytty ranta-asemakaava, jossa on 10 kpl omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Rakennusjärjestys Padasjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Padasjoen kunnan rakennusjärjestyksen Pohjakartta Kaava-alueelta on tehty v laserkeilausaineistoon perustuva suunnittelun pohjakartta. Tihjärven itärannan luontoselvitys Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä Selvitys on selostuksen liitteenä 5. Tihjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointiraportti ja arkeologinen maastotarkastusraportti Alueelle on tehty muinaisjäännösinventointi ja arkeologinen maastotarkastus kesällä Selvitykset ovat selostuksen liitteinä 3 ja 4. Selvityksissä löydettiin alueelta 2 kpl naurishautoja ja kivirakennelma. Lahden Museon lausunnon perusteella kohteet on merkitty kaavaan kulttuuriperinnön kannalta säilytettäviksi kohteiksi, joita koskee muinaismuistolain suojelusäännökset. 6

8 4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laadinta tuli vireille Kauppilan tilan perinnönjaon jälkeen yhden maanomistajan aloitteesta ( lohkomisen jälkeen tilat 2-96, 2-97 ja 2-98 ) rantarakennusoikeuksien ja paikkojen sekä metsätalouskäyttöön jäävien alueiden määrittämiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta edellämainitun mukaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisosallisia ovat: - Padasjoen kunta - Päijät-Hämeen Liitto - Hämeen ELY-keskus - Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo - Päijät-Hämeen Pelastuslaitos Vireilletulo Tihjärven ranta-asemakaava on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tihjärven ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty yleisesti nähtävillä alkaen kaavaehdotusvaiheeseen asti Padasjoen kunnan teknisessä toimistossa (Kellosalmentie 20). Nähtävilläpidon aikana osalliset voivat lausua suunnitelmasta mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta. Muita osallisia ( Tihjärven rantatilat ) informoidaan kirjeellä luonnosvaiheen nähtävilläolosta ja kunnan lehtikuulutuksen avulla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä 30 päivää Padasjoen kunnanvirastossa ja kunnan nettisivuilla. Kaavaehdotus pidetään mahdollisten korjausten ja täydennysten jälkeen nähtävillä kunnassa 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Osallisilla on oikeus muistutuksen tekemiseen nähtävilläoloaikana. Kaavan hyväksyy Padasjoen kunnanvaltuusto Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta järjestettiin MRA:n 26 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Neuvottelusta on tehty erillinen muistio. 7

9 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on määritellä tilan Kauppila lomarakennusoikeudet ja paikat, sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. Rakennuspaikat osoitetaan omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Kaavassa huomioidaan myös arkeologisessa selvityksessä löydetyt kulttuuriperinnön kannalta arvokkaat kohteet. 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alue käsittää Tihjärven itärannan kokonaisrantaviivaa on noin 2,3 km ja muunnettua rantaviivaa noin 1,8 km. Muunnos noudattaa Auttoisten osayleiskaavassa käytettyä muunnosperiaatetta. Muunnetun rantaviivan määräytymisperusteet on esitetty liitteessä 5. Kaavan mitoitusperusteena on käytetty 5 loma-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Kaava-alueen tilojen emätila on ns. emätila, joka ei ole käyttänyt rantarakentamisoikeutta kuin yhden loma-asunnon osalta emätilan Hahjärven palstalla. Kaava-alueen mitoitus on edellisen mukaan 5 x 1.8 km eli 9.0, josta vähennetään yksi käytetty rakennuspaikka Hahjärven palstalla, kaava-alueen mitoitukseksi jää 8 kpl. Kaavassa on osoitettu 7 kpl omarantaista lomarakennuspaikkaa, jotka ovat hieman tavanomaista suurempia pinta-alaltaan ja rantaviivaltaan Palvelut Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat Padasjoen keskustassa, noin 18 km päässä tai Kuhmoisten kuntakeskuksessa noin 16 km:n päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavasuunnittelussa huomioidaan alueen luontoarvot laaditun luontoselvityksen mukaisesti. Jätevesien käsittely järjestetään kunnan jätevesimääräysten ja voimassa olevan lainsäädännön ( asetus 209/2011 ) mukaisesti. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet RA-alueet Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon javierasmajan ja sauna- ja talousrakennuksia. Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohti saaolla enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 k-m2 ja vähintään 130 k- m2. Loma-asuntorakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 k-m2 ja vierasmajan enintään 40 k- m2. Erillisen saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 25 k-m2, saa sijoittaa vahvistuvan rakennusalan ulkopuolelle kuitenkin vähintään 10 m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Pohjapinta-alaltaan yli 140 m2 suuruiset rakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m etäisyydelle rantaviivasta ellei maasto-olosuhteet muuta edellytä. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan 5 kpl kullakin rakennuspaikalla. Korttelin 2RA rakennuspaikalle 1 sijoittuu kulttuuriperinnön kannalta säilytettäviä kohteita, jotka on huomioitu kaavassa sk-alueenosamerkinnällä ja kaavamääräyksellä Muut alueet M-alueet 8

10 Metsätalousalue. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa ranta-alueilla rantamaisemalliset näkökohdat huomioiden. 5.4 Kaavan vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: Kaava-alueen tiestön suunnittelussa hyödynnetään olemassa olevaa runkotiestöä ja lähellä jo olevaa sähköverkostoa. 2. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: Lähimmät perus- ja kaupalliset palvelut löytyvät Padasjoen keskustasta, noin 18 km etäisyydeltä ja Kuhmoisten keskustasta noin 16 km. 3. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen: Jätehuolto tapahtuu yksittäisten rakennuspaikkojen osalta sopimusmenettelynä. Jätevesien käsittely järjestetään kunnan jätevesimääräysten ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 4. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: Kaavasuunnittelussa huomioidaan alueen historiallisen ajan jäännöksiin liittyvät arvot laadittujen selvitysten mukaisesti, maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. jättämällä alueen pohjoisosan niemi kokonaan rakentamatta ja jättämällä eteläosan pienemmän niemen kärki-ja itäosaan maisemallinen suojaalue. 5. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: Kaavassa osoitetut maa- ja metsätalousalueet sallivat jokamiehen oikeuksien mukaisen virkistyskäytön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan kaava lisää hieman liikennöintiä alueen yksityisteillä, toisaalta tiehoitokunnille tulee lisää käyttäjiä ja samalla tienpidon kustannusten maksajia. Kulttuuriperintö ja muinaismuistot Historiallisen ajan löydökset huomioidaan vuonna 2016 tehtyjen inventointien (liitteet 3 ja 4) mukaisesti Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2016 (liite 5). Kaavasuunnittelussa huomioidaan alueen luontoarvot laaditun luontoselvityksen mukaisesti. 9

11 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan sen koon ja luonteen johdosta merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamisesta vastaa kokonaan alueen maanomistaja, kunnalle tulee jatkossa uusia säännöllisiä kiinteistöverotuloja ja rakentamisen aikaisia muita verotuloja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei sijaitse ympäristön häiriötekijöitä. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Kaavan toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. LÄHTEET Kartat 1 ja 2.. Kartat: Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistot 06/2016. Rajaukset: Henna Koskinen Kartta 3. Päijät-Hämeen liitto.saatavilla: Kartta 4. Päijät-Hämeen liitto. Saatavilla: SYKE Avoin tieto. Saatavilla: Kannen kuva. Kuvaaja: Henna Koskinen LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Muinaisjäännösinventointiraportti, Mikroliitti Oy Arkeologinen maastotarkastuslausunto, Lahden Museo Luontoselvitysraportti, Miljöösuunnittelu Henna Koskinen Muunnetun rantaviivan laskentaperusteet 10

12 1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVAA PADASJOEN KUNNAN TORITUN KYLÄSSÄ TILAN KAUPPILA ALUEELLA TIHJÄRVELLÄ. LIITEKARTTA. 1.KAAVAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Kaavan tavoitteena on määrittää sitovasti kaava-alueen lomarakennusoikeudet ja - rakennuspaikat sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. 2. KAAVAN LAATIJA Kaavan laatijana toimii maanomistajan toimeksiannosta DI Juha Poutanen, Insinööritoimisto Poutanen Oy, Linnankatu Hämeenlinna, puh , sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi 3. OSALLISET Kaavan pääosallinen ovat kaava-alueen maanomistaja. Kaavan muita osallisia ovat lähialueiden maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisosallisia ovat: - Padasjoen kunta - Päijät-Hämeen Liitto - Hämeen ELY-keskus - Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo 4. KAAVAN VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

13 2 Kaavahanke on laitettu vireille kuntaan aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnanvirastossa kaavakäsittelyn ajan. Osallisilla on oikeus esittää mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti suunnitelmasta kaavaehdotusvaiheeseen asti. Kaavoituksesta järjestetään MRA:n 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavan valmisteluaineisto (luonnosaineisto) tullaan pitämään MRA:n 30 :n mukaisesti nähtävillä kunnassa ja osallisilla on oikeus lausua siitä mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Viranomaisosallisten kuuleminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla ja lausunnoilla. Kaavaehdotus pidetään mahdollisten korjausten ja täydennysten jälkeen nähtävillä kunnassa 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä tarvittaessa muistutus asiassa nähtävilläoloaikana. 5. KAAVAN LÄHTÖKOHDAT 5.0 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5.1 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioiduksi pääosin maakuntakaavan välityksellä. Maakuntakaavassa 2006 ( vahvistettu ) kaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Liite. Maakuntakaava 2014:ssa, joka on parhaillaan valmistelussa, kaava-alueelle ei ole myöskään osoitettu aluevarauksia. 5.2 Yleiskaava 5.3 Ranta-asemakaava Kaava-alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavassa huomioidaan soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset MRL:n 39 :n mukaisesti. Kaava-alueella ei ole ranta-asemakaavaa, Tihjärven länsirannalla on v hyväksytty ranta-asemakaava, jossa on 10 kpl omarantaisia lomarakennuspaikkoja Tihjärven osalta. 5.4 Rakennuskanta ja tiestö Kaava-aluerajauksella ei ole rakennuksia. Tihjärven muilla rannoilla on rakennettuja lomarakennuksia Padasjoen puolella noin 20 kpl ja länsirannan ranta-asemakaavassa 10 RA-tonttia. Kaava-alueen taakse on jo rakennettuna metsäautotieluokkainen yksityistie.

14 3 6. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaava-alueelta laaditaan luontoselvitys kesällä Muut tarvittavat selvitystarpeet arvioidaan kaavatyön kuluessa. Rakennusoikeuksien selvittämisen osalta laaditaan emätilaselvitys tilan Kauppila 2-14 osalta. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 7.1 Ympäristövaikutukset Kaava-alueelta tehtävän luontoselvitysten osalta arvioidaan kaavan vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. 7.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan sen koosta ja luonteesta riippuen yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamisesta vastaa alueen maanomistaja. 7.3 Muut vaikutukset Kaavaratkaisun muut vaikutukset arvioidaan kaavatyön yhteydessä. 8. KAAVATYÖN TAVOITEAIKATAULU - Kaavoitus laitettu vireille 6/ OAS ja kaavaluonnosaineisto nähtävillä 7-8 / Kaavaehdotus nähtävillä 9-11/ Kaavaehdotuksen hyväksyminen 1-2/ 2017

15 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antavat lisätietoja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Linnankatu Hämeenlinna Juha Poutanen, DI, kaavan laatija puh juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Padasjoen kunta Tekninen johtaja Seppo Rantanen Kellosalmentie Padasjoki Puh seppo.rantanen(at)padasjoki.fi Liitteet: - kaava-alueen sijaintikartta - kaava-alueen rajauskartta - ote maakuntakaava

16

17 Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: , E: Karttatuloste ei ole mittatarkka. Kiinteistörajat ja -tunnukset päivitetään toistaiseksi vain kerran viikossa. Rekisteripalvelujen kautta kartalle haetut palstat ja määräalat ovat ajantasaiset. Tulostettu Kiinteistötietopalvelusta Kaava-alue rajaus

18 yt101 Alho yt92 S 23 LVr 5 nat 72 SL 85 SL 623 SL 622 Kailankulma Torittu Tihjärvi yt96 pv 84 ur40 Niinimäenkulma mv

19 1 Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Teemu Tiainen Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy

20 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 5 Inventointi... 6 Lähteet... 7 Muinaisjäännökset... 8 PADASJOKI JUNTINKORPI... 8 Kansikuva: Lapio pystyssä kahdesta löydetystä naurishaudasta pohjoisemmassa. Taustalla näkyvä (suoraan lapion vartta ylöspäin) kasa on kiven itäpuolelle koottu kaskiröykkiö. Länteen. Perustiedot Alue: Padasjoki, Tihjärven itärannan kaava-alue. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko ranta-asemakaava-alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita mahdollisesti suojeltavaksi katsottavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Työaika: Kustantaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy. Tekijät: Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen. Tulokset: Kaava-alueella ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnissa löydettiin kaksi naurishautaa ja yksi kiviröykkiö. Yhdessä havaitut jäännökset viittaavat pienialaisen kaskeen. Inventointialue on merkattu vihreällä ympyrällä kartan luoteiskulmaan. Selityksiä: Koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 09/2016, ellei toisin mainittu. Muinaisjäännösrekisteri tarkastettu 09/2016. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvat: T. Tiainen.

21 3 Yleiskartat Inventointialue on rajattu vihreällä viivalla. Muinaisjäännös on merkattu punaisella pallolla ja ympyrällä.

22 Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta laadittu maastomalli. Inventointialue on rajattu vihreällä viivalla. Maastomallista näkee, kuinka kivinen ja epätasainen alueen maasto on. 4

23 5 Vanhoja karttoja Ote vuoden 1842 pitäjänkartasta. Kaava-alue on vihreän ympyrän sisällä ja on kauttaaltaan asumatonta. Ote vuoden 1965 peruskartasta. Tutkimusalue on rajattu vihreällä viivalla alueella ei ole asutusta eikä muutakaan maankäyttöä.

24 6 Inventointi Padasjoelle sijaitsevan Tihjärven itärannalle on tekeillä ranta-asemakaava. Kaavaa laatii insinööritoimisto Poutanen Oy. Lahden kaupunginmuseon arkeologi Hannu Takala on ohjeistanut ( ) kaava-alueella tehtäväksi arkeologisen inventoinnin. Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin suoritti Teemu Tiainen tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Kaava-alue sijaitsee noin 12,3 kilometriä Padasjoen kirkolta luoteeseen, Tihjärven itärannalla. Kauttaaltaan metsäisen kaava-alueen pinta-ala on hieman alle 30 hehtaaria. Tihjärven pinnankorkeus on 117,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Mikään tunnettu muinainen suurjärvivaihe ei ole alueelle ulottunut. Järven vesi on ollut samalla tasolla jään sulamisen jälkeisestä kuroutumisestaan lähtien. Kaava-alueen keskiosa on metsäistä suota (Juntinkorpi). Alueen pohjois- ja eteläosien mäet ovat korkeimmillaan hieman yli 130 metrin korkeustasolla. Kaava-alue on lähes kauttaaltaan kallioista ja kivistä. Periaatteessa kaava-alueelta on mahdollista sijaita esihistoriallisia, pyyntikulttuurin muinaisjäännöksiä, mutta alueen kovin kivisen ja toisaalta kostean maaperän vuoksi se ei ole todennäköistä. Vuoden 1842 pitäjänkartalla alue on asumatonta metsä- ja suomaata. Lähin historiallisen ajan kylä (Torittu) on sijainnut noin 2,5 km länteen kaava-alueesta. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös on puolestaan sijainnut kaava-alueen itäpuolella, noin 2,1 km alueen reunasta. Kyseessä on Juuristonharju (mj-rek ) niminen muinaisjäännös, jota ei ole tarkemmin tutkittu. Kohteen tarkastuksessa vuonna 2011 paikalla olevaa kiviröykkiötä arveltiin joka hautatai kaski/viljelyröykkiöksi. Vuoden 1965 peruskartassa kaava-alue on myös tyystin asumatonta aluetta mitä se on edelleenkin. Inventoinnin valmisteluvaiheessa alueesta laadittiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston avulla maastomalli, jonka avulla on mahdollista havaita mm. terva- ja hiilihautoja sekä erilaisia puolustusvarustuksia. Laaditusta maastomallista ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoisia kohteita, mutta maastomallista voi todeta alueen romelikkoisuuden, eli kivien ja rosoisen kallion aiheuttaman maaston epätasaisuuden. Maastossa kaava-alue kuljettiin kattavasti läpi. Alueelle yritettiin kaivaa useita lapionterän levyisiä koekuoppia maanalaisten muinaisjäännösten löytämiseksi koekuoppia ei onnistuttu kaivamaan kuin muutama maaperän kivisyyden vuoksi. Tulos Tihjärven rantakaava-alueelta havaittiin kaksi naurishautaa/säilytyskuoppaa sekä niiden vierestä yksi maakiven rinnalle tehty kiviröykkiö. Naurishaudat ja kiviröykkiö tulkittiin lyhytaikaiseksi (mahdollisesti yksivuotiseksi) ja pienialaiseksi kaskialueeksi. Kohde on kiinteä muinaisjäännös Teemu Tiainen

25 7 Lähteet Niukkanen, Marianna Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. Peruskartta Kellosalmi , v ja Pitäjänkartta Padasjoki , v Yllä: tuulenkaato kaava-alueen eteläosassa paljastaa alueen pintamaaperän kivisyyden. Luoteeseen. Alla: Alueen lounaiskärjessä sijaitsee tasainen rantaterassi. Kohta vaikuttaa potentiaaliselta pyyntikulttuurin jälkien löytämiselle, mutta alueelle tehdyistä koekuopista ei havaittu mitään siihen viittaavaa. Pohjoiseen.

26 8 Muinaisjäännökset PADASJOKI JUNTINKORPI Mjtunnus: uusi kohde Ajoitus: historiallinen Laji: naurishaudat, röykkiöt, kaskirauniot Koordin: N: E: Z: 121 ±3 m P: I: Tutkijat: Tiainen 2016 inventointi Huomiot: Tiainen 2016: Kaava-alueen keskiosasta, Juntinkorpi nimisen suon ja Tihjärven välisen N-S suuntaisen kapean kannaksen pohjoispäästä havaittiin kaksi pitkänomaoista matalaa kuoppaa sekä maakiven rinnalle koottu kiviröykkiö. Kuopat ja röykkiö sijaitsevat noin 121 metrin korkeustasolla. Eteläisempi kuoppa on noin 2,5 x 1,3 metrin kokoinen (syvyys noin 40 cm) kuoppa. Pitkänomainen kuoppa on kutakuinkin E-W suuntainen. Toinen paikalta havaittu kuoppa (pohjoisempi) on niin ikään pitkulainen noin 2 x 1,4 metrin kokoinen (syvyys noin 50 cm) ja E-W suuntainen. Pohjoisemman kuopan länsireunassa on pieni maavalli, muuten kuopat vaikuttavat vallittomilta. Kuoppien välinen etäisyys on noin 7 metriä ja ne on tehty matalan kumpareen länsireunaa, järven puolelle. Toiseen kuopista tehtiin koekuoppa - löytöjä koekuopasta ei havaittu, eikä myöskään huuhtoumakerrosta. Pohjoisemmasta kuopasta noin 9 metriä länteen sijaitsee noin 1,2 x 1,2 kokoinen maakivi (korkeus noin 80 cm). Maakiven itälaidalle - havaittujen pitkulaisten kuoppien puolelle - on kasattu pienempiä kiviä röykkiöksi. Röykkiö on pienempi ja matalampi kuin siinä kiinni oleva maakivi ja sitä peittää sammalkerros. Etualan kiven taakse on kerätty kiviä - kaskiröykkiö. Taustalla lapio pystyssä toisessa naurishaudassa. Itään.

27 9 Kuopat ja röykkiö tulkittiin pienialaiseksi, mahdollisesti vain yksivuotisen, kaski- ja naurishalmeen jäännöksiksi. Kaskialueeksi paikka on hyvin pieni. Yhdestä raivausröykkiöstä huolimatta kuivemman maan alue, missä kuopat ja röykkiö havaittiin, on edelleen hyvin kivistä ja pienialainen - alueen länsipuolella on järvi ja pohjois- ja itäpuolella suo. Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti kohdetta on pidettävä, ainakin alustavasti, kiinteänä muinaisjäännöksenä. Muinaisjäännösalue on merkattu punaisella värillä. Punaiset pallot osoittavat naurishautojen (idänpuoleiset pallot) ja kiviröykkiön sijainnit.

28 10 Eteläisempi naurishauta. Itään. Pohjoisempi naurishauta. Itäkaakkoon.

29 11 Kuvia Kaava-alueen kaakkoisosaa. Pohjoiseen. Eteläosan rantaa. Koilliseen. Keskiosan suota. Itään.

30 12 Luoteiskärjen länsirantaa. Kaakkoon. Luoteiskärjen jyrkkää kalliorinnetta. Luoteeseen. Kaava-alueen pohjoisosaa. Itään.

31 13 Liite: inventoinnissa tarkastetut alueet Inventointialue tutkittiin ja arvioitiin kokonaisuudessaan eri menetelmin. Maastossa käytiin läpi kartalla sinisellä merkatut alueet.

32 PADASJOKI JUNTINKORPI, ARKEOLOGINEN MAASTOTARKASTUS Kunta: Padasjoki Kohteen nimi: Juntinkorpi Muinaisjäännösrekisteritunnus: Ajoitus ja muinaisjäännöstyyppi: Historiallisen ajan kaskiraunio ja naurishautoja Peruskarttalehti: M4233, Kellosalmi Tontin rekisterinumero: ETRS-TM35FIN-koordinaatit: P = I = Z = m (N2000) Yhtenäiskoordinaatit (YKJ): p = i = Aiemmat tutkimukset: Inventointi 2016, Teemu Tiainen Johdanto Lahden kaupunginmuseon / Päijät-Hämeen maakuntamuseon tutkimuspäällikölle Hannu Takalalle tuli yhteydenotto Pekka Siiholalta. Yhteydenotto koski Mikroliitti Oy:n Teemu Tiaisen tekemää inventointia Padasjoen Tihjärven ranta-asemakaava-alueella (Tiainen 2016), jossa Pekka Siiholan vaimon Marjatta Siiholan omistamalta metsäalueelta oli löytynyt kaskiraunioksi tulkittu kiviröykkiö ja kaksi mahdollista naurishautaa. Inventointiraportissa rakenteita oli ehdotettu uusiksi muinaisjäännöksiksi Museoviraston ohjeistuksen perusteella (Niukkanen 2009: 45 ja Tiainen 2016: 8 9). Pekka Siiholan kirjoittamassa vastineessa Mirkoliitti Oy:n inventoinnista vaihtoehtoisena selityksenä naurishaudoille esitetään sitä, että kuopat olisivat kivisessä maastossa puiden juurten väliin jääneitä kuopanteita. Kiviröykkiötä ei vastineessa mainita lainkaan. Vastineessa toivotaan lisäksi, että koska havaitut rakenteet ovat merkitykseltään vähäisiä ja sijaitsevat keskellä suunniteltua rakennusaluetta, niistä määrättäisiin vain vähäisiä tai ei ollenkaan toimenpiteitä. Lahden kaupunginmuseo teki rakenteiden löytöpaikalle maastotarkastuksen tilanteen toteamiseksi. Tarkastuksen teki FM Eetu Sorvali. Mikroliitin löytämät kohteet mitattiin rajaamista varten Topconin PG-AI/GRS-1 RTK-GPS laitteella. Mittausten tarkkuus on ± 5 cm. Tarkastuskäynti Maastotarkastuksessa Tiaisen löytämät rakenteet paikannettiin helposti ja röykkiöstä sekä kuopista mitattiin keskikoordinaatit. Kiviröykkiön päältä poistettiin sammalta valokuvia varten. Maastotarkastuksen havainnot vastaavat Tiaisen (2016: 8 9) inventointiraporttia. Kiviröykkiö on ehdottomasti ihmisen kasaama (kts. kuvat 1

33 1 ja 2), ja myös naurishaudoiksi tulkitut kuopat ovat selvästi kaivettuja, eivätkä vain puiden juurien väliin jääneitä painaumia. Kuva 1. Kiviröykkiö sammalesta puhdistettuna. Mitta 1 m pituinen. Luoteesta. Eetu Sorvali. Kuva 2. Kiviröykkiö sammalesta puhdistettuna. Mitta 1 m pituinen. Koillisesta. Eetu Sorvali. 2

34 Yhteenveto Lahden kaupunginmuseon maastotarkastuksen perusteella Mikroliitti Oy:n Teemu Tiaisen (2016) tekemässä ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventoinnissa löytyneet rakenteet vastaavat inventointiraportin tietoja. Myös raportissa esitettyä tulkintaa pienestä ja lyhytaikaisesta kaskialueesta on pidettävä erittäin todennäköisenä. Näin ollen on aiheellista huomioida löytyneet rakenteet kaavoituksessa vähintään kulttuuriperintökohteena, mutta Museoviraston ohjeistuksen (Niukkanen 2009: 45) mukaan kohdetta voidaan pitää perustellusti myös kiinteänä muinaisjäännöksenä. Ehdotettu rajaus on esitetty tämän tarkastusraportin liitekartassa. Eetu Sorvali Lahdessa Lähteet: Niukkanen, Marianna Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. Tiainen, Teemu Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösiventointi Mikroliitti Oy. 3

35 4

36 LUONTOSELVITYS Padasjoki, Torittu Tihjärven itärannan alue

37 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaiset elinympäristöt tai lajit, jotka erityisesti tulisi huomioida alueen maankäytön suunnittelussa. Tarkasteltava alue sijaitsee Padasjoen Toritulla, Tihjärven itärannalla. Alueelle tehtiin maastotarkistus Tarkistuksen suorittivat luontoasiantuntija Hannu Alén ja miljöösuunnittelija Henna Koskinen. Tarkastelu tehtiin jalkaisin näkö- ja kuulohavaintoja tehden. KARTTA 1. Tarkastelun kohteena olevan alueen sijainti rajattuna punaisella.

38 Kuivempaa kangasmetsäkasvillisuutta Piirteitä rämeestä ja kangasmetsäkasvillisuudesta Suuri siirtolohkare Kosteikko Metsälaki 10 (1) KARTTA 2. Selvitysalueen kohteita. Selvitysalue rajattuna punaisella. Havainnot maastokäynnin perusteella Selvitysalue oli pääosin havupuuvaltainen. Puustoon kuului lisäksi muun muassa yksittäisiä koivuja ja tervaleppiä, sekä pensasmaisia metsälehmuksia. Aluskasvillisuus oli monin paikoin niukkaa suuren puuston varjostuksesta johtuen. Selvitysalueen alavimmilla osilla oli paikoin havaittavissa isovarpurämeelle tyypillistä kasvillisuutta, kuten suopursua (Ledum palustre) ja tupasvillaa (Eriophorum vaginatum) (KUVA 1). Etenkin Juntinkorven ojitetulla alueella oli rämekasvillisuuden lisäksi piirteitä myös kangasmetsäkasvillisuudesta (KUVA 2). Maaston muodoista ja kosteusolosuhteista riippuen selvitysalueen kenttäkerroksen kasvillisuuteen kuului muun muassa muurainta (Rubus chamaemorus), juolukkaa (Vaccinium uliginosum), metsäkortetta (Equisetum sylvaticum), hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), mustikkaa (Vaccinium myrtillus), puolukkaa (Vaccinium vitis-idaea) ja variksenmarjaa (Empetrum nigrum). Myös kevätlinnunhernettä (Lathyrus vernus), lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum) ja sudenmarjaa (Paris quadrifolia) tavattiin. Vesikasveista tavattiin ulpukkaa (Nuphar lutea).

39 KUVA 1. Isovarpurämeelle tyypillistä kasvillisuutta esiintyi muun muassa selvitysalueen pohjoisosan alavimmissa paikoissa. KUVA 2. Juntinkorven alueen kasvillisuutta. Selvitysalueella havaittiin joitakin siirtolohkareita, joista mainittakoon kartasta puuttunut suurikokoinen rannan läheisyydessä selvitysalueen keskivaiheilla (KARTTA 2 ja KUVA 4). Selvitysalueen kallioiset alueet eivät erottuneet kasvillisuudeltaan merkittävästi ympäristöstään (KUVA 5).

40 KUVA 3. Selvitysalueen rantaa pohjoista kohti kuvattuna. Kuvassa alueelle tyypillistä kasvillisuutta korkeampien maastonmuotojen kohdissa. KUVA 4. Suuri siirtolohkare rannan läheisyydessä selvitysalueen keskivaiheilla.

41 KUVA 5. Selvitysalueen kallioalueet olivat luokiteltavissa tavanomaisiksi. Juntinkorven eteläosassa sijaitsi metsänhoidollisiin toimenpiteisiin liittyen aikaisemmin kartoitettu kosteikko (KARTTA 2). Metsäkeskuksen tiedoissa kohde on metsälain 10 pykälän tarkoittama monimuotoisuudeltaan tärkeä pysyvän vedenjuoksuuoman käsittävä elinympäristö joka tulee säilyttää. Koska kohteen säilyminen on turvattu metsälailla, ei sitä nähty tarpeelliseksi kartoittaa tarkemmin uudelleen tämän luontoselvityksen yhteydessä. (KUVA 6). Muun muassa hiirenporrasta (Athyrium filix-femina) käsittävää tihkupintaan viittaavaa kosteikkokasvillisuutta oli havaittavissa pienemmissä määrin myös selvitysalueen eteläosassa niemekkeen juurella. KUVA 6. Kosteikko Juntinkorven eteläosassa.

42 Pitkälti talousmetsävaikutuksesta johtuen selvitysalueen linnusto ei ollut erityisen runsas. Selvitysalueelta kuultiin ympäristölle tyypillisten lintulajien, kuten peipon (Fringilla coelebs), punarinnan (Erithacus rubecula), talitiaisen (Parus major), käpytikan (Dendrocopos major), hippiäisen (Regulus regulus), laulurastaan (Turdus philomelos) ja räkättirastaan (Turdus pilaris) ääntelyä. Järveltä kuultiin kuikka (Gavia arctica) ja kalalokki (Larus canus). Lisäksi kuultiin kanahaukka (Accipiter gentilis). Edellä mainituista kuikka (Gavia arctica) kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuihin kansainvälisesti suojeltaviin lajeihin ja kanahaukka (Accipiter gentilis) on vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). Alueella ei havaittu vesilintujen pesiä. Alueelta ei myöskään havaittu potentiaalisia elinympäristöjä liitooravalle (Pteromys volans), eikä merkkejä lajin esiintymisestä. Yhteenveto ja suositukset Kaavaa laadittaessa tulee Juntinkorven eteläosan metsälain mukaisen kosteikon luontoarvojen säilyminen turvata. Selvitysalueella ei esiintynyt muita sellaisia tärkeitä elinympäristöjä eikä eliölajeja, jotka erityisesti tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Padasjoella Henna Koskinen miljöösuunnittelija (AMK) Hannu Alén luontoasiantuntija, DI

43 Lähteet Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Lintudirektiivin liitteen I Suomessa säännöllisesti tavattavat lajit. Saatavilla: Viitattu [ ] Metsälaki /1093 muutoksineen Maa- ja metsätalousministeriö Saatavilla: Viitattu [ ] Kannen kuva: Näkymä selvitysalueelta kohti Pyörösaarta. Kuvaaja: Henna Koskinen Kartat 1-2. Rajaukset: Henna Koskinen Kartat: Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistot 06/2016. Kuvat 1-6. Kuvaaja: Henna Koskinen Vesijaonraitti Vesijako puh henna.koskinen@miljoosuunnittelu.fi

44 TORITTU RANTA-ASEMAKAAVA MUUNNETUN RANTAVIIVAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Kapeat niemet, kannakset ja saaret : rantaviivasta luetaan : - alle 50 m kapeammat niemet, kannakset, saaret niemen kantaosa luetaan mukaan m leveät niemet, kannakset, saaret 60 % m leveät 80 % Kapeat vesistönosat : - alle 100 m leveät järvet, salmet, joet 60 % m leveät järvet 80 % - yli 150 m leveät järvet 100 %