Pakkalanrinteen asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Pakkala 51 Pakkalanrinteen asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

2 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos: 51 kaupunginosa, Pakkala. Korttelit ja sekä osat kortteleista 51212, ja sekä katu- ja virkistysalueet. (Kumoutuvan asemakaavan korttelit ja 51213, ja osat kortteleista ja sekä virkistys- ja katualueet.) Tonttijako: Kortteli Tonttijaon muutos: Osat kortteleista 51211, ja Kaavamuutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Merja Häsänen, p , etunimi.sukunimi@vantaa.fi Ilmoitus vireille tulosta Vantaan Sanomissa oli ilmoitus kaavoituksen alkamisesta Kaava-alueen sijainti Kala , , Kh pvm, Kv pvm Suunnittelualue sijaitsee Pakkalassa Pakkalanrinne-nimisen kadun molemmin puolin. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksella edistetään Pakkalanrinne-nimisen asuinalueen valmistumista. Alueelle kaavoitettujen rivitalotonttien rakentaminen ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Vantaan kaupungin tavoitteena on jatkaa alueen korkeatasoista rakentamista ja rakentaa alue valmiiksi ja huolitelluksi ympäristöksi mahdollisimman nopeaan tahtiin. Osa Pakkalanrinteen varrella olevista II-III-kerroksisista asuinrakennusten korttelialueista (A) muutetaan nelikerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK). Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy ennallaan.

3 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Antaksenpuistoa laajennetaan siten, että osa A-tontista liitetään puistoon (VL), osasta tulee autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Poistuvan asuintontin rakennusoikeus jaetaan muiden kaavamuutoksen alaisten asuintonttien kesken. Yleisten rakennusten korttelialueen (YL) käyttötarkoitusta tarkistetaan, koska tontille ei päiväkodin lisäksi mahdu alkuperäisen suunnitelman mukaista koulua. Alkuperäisestä YL-tontista muodostetaan asuinkerrostalojen (AK) ja palvelurakennusten (P) korttelialueet. Asuinkerrostalon maantasokerrokseen tulee rakentaa palvelu-, myymälä- ja toimistotiloiksi sopivia tiloja. Korttelialueisiin liitetään osa puistosta ja osa katualueesta. LPA-alue liitetään korttelin AK- ja P-tontteihin pysäköintialueeksi. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo ja osallistuminen 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtojen kuvaus, arviointi ja karsinta Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asukastilaisuus Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet

4 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , / Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudellisia vaikutuksia 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 Asemakaavan toteutus 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Tilastolomakkeet - Asemakaavakartta merkintöineen - Vesihuollon ja sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma - Havainnekuva kortteleiden 51211, ja korttelin tontin 3 AK-korttelialueista sekä korttelin tonttien 2 ja 3 A-korttelialueesta / Arkkitehtitoimisto Tapio Grönlund Oy - Pelastuskaavio kortteleiden 51211, ja korttelin tontin 3 AK-korttelialueiden sekä korttelin tonttien 2 ja 3 A-korttelialueiden osalta / Arkkitehtitoimisto Tapio Grönlund Oy 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vantaan arkkitehtuuristrategia, 2005, A7:2005, Kaupsu 9/2005. Tikkurilan kehityskuva, Kaupunkisuunnittelulautakunta Vantaan moderni rakennuskulttuuri , Amanda Eskola, Inventointiraportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. Pakkala 3B. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro , Pakkala 3B. Rakentamisohje. Rakentamistapaohje ja lähiympäristösuunnitelma. Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Pakkalanrinteen päiväkoti. Rakennuslupapiirustukset: asemapiirustus , leikkaukset A-A, B-B ja C-C , julkisivut etelään ja pohjoiseen , julkisivut itään ja länteen , Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. Vantaan ympäristölautakunnan rakennuslupajaoston päätös , Vantaan rakennusvalvonta, lupaosaston päätös 824/2009. Poikkeamispäätökset: Lupatunnus POP, , Lupatunnus POP, , Lupatunnus POP, , Lupatunnus POP,

5 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite asemakaavan muuttamisesta asuinkortteleiden osalta tuli YIT Rakennus Oy:ltä ja Sato Oy:ltä. Keväällä 2009 heidän alustavaa ehdotustaan kehiteltiin yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Tapio Grönlund Oy:n ja Vantaan kaupungin kanssa. Pakkala Development Oy haki asemakaavan muuttamista saapuneella hakemuksellaan. Työ otettiin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan syksyllä Kaavamuutosta koskeva kuuleminen tehtiin lähetetyllä kirjeellä. Vastaukseksi saatiin 3 mielipidettä. Yleisten rakennusten korttelialueen osalta asemakaavamuutosta on valmisteltu Vakuutusyhtiö Ilmarisen ja Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:n sekä Vantaan kaupungin kanssa. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaavamuutos noudattaa Vantaan strategisia tavoitteita. Asuinrakennusten korttelialueita (A) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK) kortteleissa 51211, ja 51214, autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja lähivirkistysalueeksi (VL) korttelissa Korttelin tonteilla 2 ja 3 käyttötarkoitus (A) säilytetään nykyisellään, mutta rakennusalojen rajoja ja muita sisäisiä järjestelyjä muutetaan. Yleisten rakennusten korttelialuetta, lähivirkistysaluetta (VL) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA) muutetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P) ja asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK) korttelissa Asuinrakennusten korttelialueiden (A) muuttamisen osalta kerrosala k-m 2 ei muutu; se vain jakautuu alueella eri tavalla kuin aiemmin. Palvelurakennusten korttelialueen rakennusoikeudeksi tulee k-m 2 ja sen vieressä olevan asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusoikeudeksi k-m 2. Aikaisemmin tällä kohdalla olleen YLtontin rakennusoikeus oli kaikkiaan k-m 2. Koko kaava-alueen rakennusoikeus nousee siis 920 k-m 2. Asemakaavalla muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialueiden tontit 5-7 kortteliin 51211, tontti 4 kortteliin ja tontit 5-7 kortteliin 51214, palvelurakennusten korttelialueen tontti 5 kortteliin 51213, autopaikkojen korttelialueen tontti 7 kortteliin sekä lähivirkistysaluetta (Antaksenpuisto). Kortteliin liitetään osa Pakkalanrinteen katualuetta sekä lähivirkistysaluetta (Antaksenpuisto). Asuinkerrostalojen kerrosluku Pakkalanrinteen eteläpuolella korttelissa ja Pakkalanrinteen ja Pakkalantien risteyksessä korttelissa tontilla 4 on IV. Tien pohjoispuolella rinnemaastossa korttelin tontilla 3 sekä korttelissa kerrosluku on (½)IV. Palvelurakennusten kerrosluku on II. Pakkalanrinteeltä osoitetaan palvelurakennusten korttelialueelle yksi ajoyhteys asuinkerrostalojen korttelialueen kautta rakennuksen itäpäädyn ohi (huoltoliikenne) ja toinen pysäköintialueen kautta (saattoliikenne). Asuinrakennusten korttelialueella korttelissa kerrosluvut pysyvät nykyisellään; tien varressa III ja puiston reunalla II. Tonttien sisäiset järjestelyt noudattavat suoraan

6 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 samoja suunnitteluperiaatteita, joiden mukaan alueen ensimmäinen asemakaava laadittiin; mm. kahden pihapiirin muodostamia leikki- ja oleskelualueita rajataan rakennuksin ja pergola-talousrakennusrivistöin. Pakkalanrinteen katualue rajautuu alkuperäisen periaatteen mukaisesti napakasti asuinrakennuksin sekä niiden väliin sijoittuvin autosuojin ja talousrakennuksin. Antaksenpuistoon rajautuvilla asuinkerrostalojen korttelialueilla rakennukset, pysäköintipaikat ja oleskelualueet on sovitettu rinteeseen siten, että syntyy erilaisia paikkoja; autot jäävät leikkipihaan nähden katveeseen alarinteeseen, tontin kahden asuinrakennuksen väliin jää oleskelu- ja sisäänkäyntipihaa, kun taas leikkipiha sijoittuu puiston laitaan. Pysäköinti järjestetään näin edelleen selkeästi leikkialueiden ulkopuolelle. Pakkalanrinteen eteläpuolella asuinkerrostalojen pihoja yhdistää tontilta toiselle johtava jalankulkureitti, mikä noudattaa alueen alkuperäistä suunnitteluperiaatetta kylämäisen vaikutelman syntymisestä. Pysäköintialueet ovat leikki- ja jalankulkualueiden ulkopuolella. Rakennusten julkisivumateriaalit ja värit noudattavat alkuperäistä periaatetta: Pakkalanrinteen eteläpuolella olevat korttelit ovat keltatiilisiä ja pohjoispuoliset punatiilisiä. Katot ovat tumman harmaata peltiä. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Alueen toteutuksesta on tehty sopimus, jota tarkistetaan asemakaavan muutoksen tultua voimaan. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Pakkalanrinteen alueella asuinkorttelit asettuvat nauhamaisesti ja niiden väliin sijoittuvat puistot ja kadut. Joka toisen korttelinauhan julkisivun päämateriaalina on punatiili ja joka toisen keltatiili. Korttelit ja Väinö Tannerin tien varressa on rakennettu, Pakkalanrinteen varrelta on rakennettu tontti , samoin kuin Osuustien varresta tontit , ja Antaksentien varren tonteille on myönnetty rakennuslupia tai ne ovat rakenteilla. Päiväkoti valmistuu keväällä Alueen yleisilme Väinö Tannerin tien vartta lukuun ottamatta on keskeneräinen. Alueen pohjoispuolella on liikekeskittymä Retail Park ja autokauppa, itäpuolella mm. rautakauppa ja HK:n tehtaat, eteläpuolella mm. Sandbackan asuinalue ja länsipuolella tuleva Pakkala 3C:n pientaloalue. Kaavamuutosalueella on yksi pienkerrostalo vuodelta Maisemarakenne Kaava-alue sijaitsee enimmäkseen moreenipeitteisellä kallioselänteellä jatkuen sen eteläpuolen savialueelle. Selänne rajaa varsin laajaa ja tasaista Vantaanjoen savilaaksoa.

7 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Maisemakuva Metsäisen mäen maisema on varsin monipuolinen ja viehättävä. Kallio pistää esiin siellä täällä, varttuneet kontortamännyt luovat eksoottisen tunnelman ja pieni metsälampi lisää näkymien vaihtelevuutta silloin, kun siinä on vettä. Lammikko on ajoittain lähes kokonaan kuivahtanut, mutta sen reunat voi yhä hahmottaa maastossa. Eteläisellä rinteellä kasvaa vanhojen pihamaiden kauniita monenmuotoisia mäntyjä ja monilajista puutarhakasvillisuutta. Luonnonolot Topografia Selvitysalue on korkeussuhteiltaan vaihteleva. Juunspakanpuiston ja Pakkalanrinnekadun välillä korkeuseroa on n. 3 metriä, Pakkalanrinteen ja Antaksenpuiston välillä jopa 6 metriä. Maaperä Alueen pohjoisosan rinteet ovat pääosin moreenin ja hiekan peitossa ja paikoin avokalliota. Alueen kaakkois- ja eteläosalla on myös savea ja silttiä. Kortteli on pääosin moreenirinnettä, jonka keskiosalla on löyhempi, noin 1-2 m paksu silttikerros. Kallionpinta on arviolta 1-4 m syvyydessä maanpinnasta. Kortteli on savi-, siltti- ja moreenirinnettä. Paikoin maapohjassa on myös hiekkaa. Korttelin eteläosalla osalla on savea paksuimmillaan noin 4 m. Maapeitteen paksuus on arviolta noin 4-6 m. Kortteli on kallioista moreeni- ja hiekkarinnettä. Maapeitteen paksuus vaihtelee noin 0-3,5 m. Paksuin maapeite on korttelin luoteisosalla. Alueella on paikoin avokallio. Kortteli on moreeni- ja hiekkarinnettä. Paikoin maan pinnassa on silttiä. Kortteliin ei kaavaselvityksen yhteydessä ole tehty pohjatutkimuksia. Rakennettavuus maaperän suhteen Moreenialueella rakennukset perustetaan tiiviin moreenin ja/tai kallion varaan. Savialueella rakennukset joudutaan paaluttamaan. Tukipaalujen pituus alueella vaihtelee noin 2-6 m. Moreeni- ja savialueen välivyöhykkeellä kevyet rakennukset voidaan usein perustaa maanvaraisesti laatalle tai jopa anturoilla maan varaan. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja -suunnitelmia. Kasvillisuus ja eläimistö Alueen metsien metsätyyppi on enimmäkseen hyvin kulutusta kestävää mustikkatyypin kangasmetsää ja kalliomailla herkemmin kuluvaa mustikkatyypin kalliometsää. Mäelle on istutettu kontortamäntyjä (Pinus contorta), joita on säilytetty jo voimassa olevan kaavan mukaisella viheralueella. Puut ovat melko varttuneita, noin metrin korkuisia. Pakkalanrinne-kadun pohjoispuolelle on istutettu ryhmä lehtikuusia. Mäellä on tavattu idänuunilintu ja varpushaukka. Aiemmin ja nykyisin rakennettujen alueiden männyt ovat kasvaneet väljästi valossa ja kehittyneet alas saakka oksaisiksi kauniiksi puutarhapuiksi. Vanhoilla piha-alueilla on myös istutettua kasvillisuutta, kuten omenapuita. Alueella kasvaa joitain jaloja lehtipuita.

8 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Maiseman historialliset ominaispiirteet Alue on valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen Backaksen viljelysmaiseman pohjoisreunalla osittain siihen kuuluen. Backaksen ympäristöä on viljelty jo keskiajalla ja historiallisista kartoista selviää, että selvitysalueella on ollut peltoja ja niittyjä ainakin 1600-luvulta lähtien luvun loppupuolelle saakka kulttuurimaisema on noudattanut maaperän antamia lähtökohtia: hienojakoisten maalajien peittämät laaksot on raivattu pelloiksi ja kallioinen mäki on ollut metsää. Metsän ja pellon rajalle, kantavan maan puolelle, etelärinteelle, on rakennettu talot. Peltojen umpeenkasvu ja rakentaminen ovat hävittämässä tämän maiseman ominaispiirteen. Pienilmasto Ilmakuva alueelta. Etelään ja lounaaseen viettävä moreeni- ja hiekkarinne on lämmin. Kylmä ilma valuu savilaakson pohjaa pitkin etelämmäksi. Vallitseva tuulensuunta on etelä. Alue ei ole alttiina kylmille tuulille. Vesistöt ja vesitalous Pintavedet Metsäisellä mäellä on pieni painauma, johon sadevesi muodostaa lammikon. Pintavedet valuvat Krakanojaan ja siitä edelleen Vantaanjokeen. Krakanojan veden laatu on viime aikoina parantunut niin, että se soveltuu lohikalojen ja niiden ravintoeläinten elinympäristöksi. Krakanoja on tärkeä taimenten lisääntymisalue ja poikasten kasvualue.

9 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Pohjavedet Selvitysalueen länsipuolella on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialue sijaitsee laajan kallioalueen eteläreunalla käsittäen osaksi rikkonaista moreenipeitteistä kalliomaastoa ja osaksi savikkoaluetta. Lajittuneita, vettä johtavia kerrostumia sisältävän savipatjan paksuus kasvaa Vantaanjoelle päin mentäessä. Pohjavesi virtaa pohjoisesta, missä pohjavesi pääasiassa muodostuu. Pohjavesi saattaa virrata verraten kaukaakin kallioperän murroksia pitkin. (Vesi- ja ympäristöhallitus 1994.) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy Pakkalan asuinalueiden kokonaisuuteen. Alue on Väinö Tannerin tien, Osuustien ja Antaksentien varsilta jo rakennettu tai rakenteilla. Suunnittelualueelta on lyhyet matkat Aviapolis-alueen palveluihin, kuten alueen kouluihin ja Jumboon. Kaupunkikuva Koska alueen ensimmäisen asemakaavan toteuttaminen on vielä kesken, on lähes koko suunnittelualue yleisilmeeltään vielä keskeneräinen. Väinö Tannerin tien varressa on valmiita, viihtyisiä ja huoliteltuja pihapiirejä. Punatiiliset asuinrakennukset ovat kadun varressa pääasiassa nelikerroksisia pistetaloja. Lähellä puistoa on kaksikerroksisia rivitaloja. Osuustien varressa on nelikerroksisia lamellitaloja. Pakkalanrinteen varressa on yksi keltatiilinen pienkerrostalo-rivitaloyhtiö. Toteutetut asuintontit rajautuvat ympäröiviin katuihin pääasiassa autosuojin ja aidoin. Punatiilinen päiväkoti valmistuu keväällä 2010 tontin pohjoislaitaan. Tontilla on Pakkalantien ja Pakkalanrinteen kulmassa kallioinen mäentöyräs. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueen asukasmäärä kasvaa samaa tahtia valmistuvien asuntojen kanssa. Tällä hetkellä alueella on n. 500 valmista asuntoa. Alueelle on alunperin odotettu muuttavan n asukasta. Asuminen Alueella on sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Palvelut, työpaikat Pakkalan palvelutarjonta on viime vuosina kovasti täydentynyt ja täydentyy edelleen. Kehä III:n varsi sekä lentokentän lähialue kehittyvät työpaikka-alueina. Ympäristö-osaamiskeskus Leijassa n. 0,5 km päässä on mm. kaupungin palveluja, kuten ympäristökeskus ja elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Yrityspalvelukeskus Leijassa on mm. kaupungin yrityspalveluiden yritysneuvonta, elinkeinotoimintaa palvelevia valtion virastojen toimistoja ja yrityksiä. Kauppakeskus Jumbo ja Flamingon kylpylähotelli ja viihdekeskus ovat n. 1 km:n päässä Kehä III:n läheisyydessä. Kaavaalueen välittömässä läheisyydessä Antaksentien pohjoispuolella on RetailPark, Osuustien itäpuolella K-Rauta, HK:n tehtaat sekä muita yrityksiä. Väinö Tannerintien eteläpuolella on mm. posti. Tuulensuuntien varrella on pienimuotoista yritystoimintaa.

10 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Myös Veromiehen ja Pakkalan koulut Ylästöntien varressa ovat n. 1 km:n etäisyydellä. Lähin neuvola on alle kilometrin etäisyydellä. Pakkalanrinteen päiväkoti on tämän kaavamuutoksen laatimisen aikaan rakenteilla. Päiväkoti on suunniteltu 130 lapselle. Virkistys Suunnittelualueen länsipuolella luikertelee Krakanoja, jonka länsipuolella on Tuulensuun puisto ja itäpuolella Antaksenranta. Virkistysalueiden nauha johtaa etelässä Vantaanjoen kulttuurimaisemaan ja lännessä ja pohjoisessa lentokentän vieritse vaikka minne! Kaavoitettavan alue rajautuu metsäiseen ja kallioiseen Antaksenpuistoon. Liikenne Liikenteellisesti Pakkalan kaupunginosa tukeutuu Kehä III:n ja Väinö Tannerin tien kautta muuhun tieverkkoon. - Kehä III:lle (Eurooppatie 18, kantatie nro 50) on laadittu tiesuunnitelma, jossa nykyiset tasoliittymät on korvattu eritasoliittymäjärjestelyillä, joten Kehä III:n välityskyky tulee paranemaan. Tien parannustyöt on aloitettu. Tien liikennemäärä on n ajon/vrk. - Tuusulanväylä (Moottoritie, kantatie nro 45). Sen keskivuorokausiliikenne on n ajon. /vrk. - Lentoasemantie on Pakkalan kaupunginosan tärkein yhteys päätieverkkoon. Kehä III:n eteläpuoleisen katuosuuden liikennemäärä on n ajon/vrk. - Kehä III:n eteläisenä rinnakkaistienä toimii yhteys Tasetie Väinö Tannerin tie Tulkintie Tuupakantie. Kaava-alueen kohdalla kadun liikennemäärä on n ajon/vrk. - Pakkalantie Pakkalantie johtaa liikennettä Kehä III:lle ja Kehä III:n pohjoispuolelle. Katu on rakennettu uusiksi osana Pakkala 3B -alueen rakentamista. Osuustie ja Antaksentie ovat kokoojakatuja. Osuustie on kaava-alueen itäreunalla ja Antaksentie pohjoisreunalla. Aluetta palvelevaa joukkoliikennettä on Kehä III:lla, Antaksentiellä, Pakkalantiellä sekä Väinö Tannerin tiellä. Alueelta on kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet Lentoaseman, Tikkurilan ja Espoon keskuksen suuntiin. Pysäkkien sijoituksissa on vielä puutteita. Vuonna 2014 valmistuvan kehäradan Aviapolis-asema tulee n. 1,5 km päähän. Alueelta on erinomaiset kevyen liikenteen yhteydet alueen palveluihin. Tekninen huolto Vesihuolto Kaava-aluetta palvelevat vesihuollon runkolinjat sijaitsevat Pakkalantiellä, Pakkalanrinteellä, Antaksentiellä, Väinö Tannerin tiellä ja Osuustiellä. - Vedenjakelu Alue kuuluu vedenjakelujärjestelmässä Tikkurilan painepiiriin, johon vesi johdetaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Helsingistä Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painepiirin vesisäiliönä on Hiekkaharjussa sijaitseva ylävesisäiliö, jonka

11 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , / Maanomistus tilavuus on m 3. Alueen painetasot vaihtelevat välillä merenpinnasta. Vesi johdetaan kaava-alueelle Pakkalan rakennetun verkoston kautta. - Jätevesiviemäröinti Kaava-alueen jätevedet johdetaan Sandbackan viemäriverkkoon ja edelleen Ylästöntien jätevedenpumppaamolle. Sieltä vedet pumpataan Jumbon tuntumaan, josta vedet virtaavat Veromiehen teollisuusalueen kautta Tuusulantien tuntumassa sijaitsevaan viemäritunneliin. Siinä vedet päätyvät lopulta Helsinkiin Viikinmäen keskuspuhdistamolle. - Sadevesiviemäröinti Pintavedet ja perustusten kuivatusvedet johdetaan alueen länsipuoliseen Krakanojaan, joka laskee Vantaanjokeen. Hulevesiselvityksen mukaan nykyisen hulevesijärjestelmän osana toimiva Krakanoja ei ole ongelmallinen kaavoitettavana olevan alueen kohdalla. Tulvimisherkkiä kohtia on sen sijaan Kehä III:n pohjoispuolella ja Sandbackan alueen lounaispuolella. Energiahuolto Vantaan Energia Oy:n kaukolämpöjohdot kulkevat kaava-alueella mm. Pakkalanrinteen ja Väinö Tannerin tien alla. Erityistoiminnat 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-alueen eteläpuolella Väinö Tannerin tien varressa kulkee 400 kv:n voimajohdot suoja-alueineen yli 100 metriä leveänä vyöhykkeenä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueelle ei tällä hetkellä kohdistu ohjearvot ylittävää tieliikennemelua. Lentokentän läheisyydestä huolimatta alue ei ole myöskään lentomelualuetta. Krakanojan varressa sivutaan yleiskaavan lentomeluvyöhykettä 3. Korttelialueet omistaa Pakkala Development Oy. Katu- ja virkistysalueet omistaa kaupunki Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämien (tarkistettu ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Tavoitteiden toteutuminen on selostettu tarkemmin selostuksen kohdassa 5.4 Kaavan vaikutukset.

12 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Maakuntakaava (YM ) Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta ja kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava (Kv ) Yleiskaavassa alue on tehokasta asuinaluetta (A1), jonka eteläpuolitse kulkee ohjeellinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä pohjavesialue. Hanke on yleiskaavan mukainen.

13 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Voimassa oleva asemakaava Asemakaavassa nro , Pakkala 3B (Kv ), ne korttelialueet, joille muutosta on haettu, ovat asuinrakennusten korttelialuetta (A). Kerrosluku on II-III. Rakennusalat ryhmittyvät yhteispihojen ympärille. Pysäköinti on omilla vyöhykkeillään. Korttelista on rakennettu tontit 1 (A) ja 4 (AK) ja korttelista tontti 4 (A). Korttelit ja on rakennettu (AK). Kortteleiden ja asuinrakennuksia suunnitellaan (A, AK). Päiväkotia rakennetaan tontille 51213/1 (YL). Vantaan arkkitehtuuristrategia Vantaan arkkitehtuuristrategian mukaan uuden rakentamisen tulee vahvistaa vantaalaista identiteettiä, olla laadukasta ja edistää viihtyisän kaupunkiympäristön syntymistä. Hanke on arkkitehtuuristrategian mukainen.

14 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Vantaan asuntostrategia Asuntostrategian tavoitteena on, että asumisen ympäristövastuuta ja ilmaston muutoksen torjuntaa toteutetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, rakentamisen ja korjaustoiminnan ohjauksella energiatehokkaaseen ja ympäristön kuormitusta vähentävään suuntaan sekä ihmisten asumiskäyttäytymisen neuvonnalla. Sen mukaan Vantaalla aloitetaan 2000 asunnon rakentaminen vuosittain. Uustuotannosta 20 % toteutetaan valtion tukemana kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Uustuotannosta n. 20 % toteutetaan vapaarahoitteisena vuokra-asuntotuotantona, asumisoikeustuotantona, osaomistustuotantona tai vastaavina tuotantomuotoina. Lisäksi mm. asuinalueiden suunnittelun ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövastuun periaate ja siihen liittyvät toimet. Hanke on asuntostrategian mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kortteleiden 51211, 51212, 51213, ja tontit ovat tontteina kiinteistörekisterissä. Antaksenpuisto ja Pakkalanrinteen katualue ovat tiloina kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset Rakennuskiellot Tiloilla ei ole rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Tikkurilan kehityskuva - Raportin valmistumisen aikaan asemakaavamuutoksen alue oli pääasiassa metsää. - Keski-Vantaan palvelujen todettiin olevan puutteelliset tarpeisiin nähden (mm. päivähoito). - Kaupunkikuvallisesti kehitettäviä alueita on lähistöllä mm. Väinö Tannerin tien ympäristö ja Osuustien maisema. - Asemakaavamuutoksen alue liittyy läheisesti Kehä III:n kehittämisalueeseen. Pakkala 3B, Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Selostuksessa kerrotaan mm. alueen kaavoituksen alkamisen taustoja ja asemakaavan suunnitteluperiaatteita. Pakkala 3B, Rakentamisohje. Rakentamistapaohje ja lähiympäristösuunnitelma. - Rakentamisohjeessa määritellään alueen ympäristön ja rakentamisen laatutaso ja annetaan ohjeita yksityiskohtaiseen suunnitteluun.

15 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Pakkalanrinteen päiväkoti, Rakennuslupapiirustukset: asemapiirustus , leikkaukset A-A, B-B ja C-C , julkisivut etelään ja pohjoiseen , julkisivut itään ja länteen , Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. Poikkeamispäätökset: Lupatunnus POP, , Lupatunnus POP, , Lupatunnus POP, , Lupatunnus POP, Asuntotontteja koskevat poikkeamispäätökset koskevat rakennusalojen rajoja, autopaikkojen määrää määrittävien kerrosneliömetrien tulkintaa ja autopaikkojen sijoittelua. - Päiväkotia koskeva poikkeamispäätös koskee korttelialueen ja rakennusalan rajoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Pakkala 3C asemakaava ja asemakaavan muutos nro (KV ) - Pakkalantien länsipuolelle on kaavoitettu pientaloasumista "tiivistä ja matalaa" -periaatteella. - Alue yhdistyy Pakkalantien alitse kulkevalla kevyenliikenteen reitillä suunnittelualueeseen. Pakkala 3C rakentamistapa- ja lähiympäristöohje (raja , kuja , kala ) - Ohjeissa annetaan ohjeita mm. rakennusten värityksestä, joka on "sukua" Kartanonkosken lämpimille maaväreille. - Piharakenteisiin liittyy pergoloita Pakkalanrinteen tapaan. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit. Vantaan moderni rakennuskulttuuri Suunnittelualueella oleva kerrostalo vuodelta 1967 on arvotettu luokkaan B. "B-kohteissa on usein jokin erittelemätön arvo, joka nostaa ne asianomaisen aikakauden massan yläpuolelle". - Kerrostalon kohtalo on ratkaistu purettavaksi Pakkala 3B -kaavan yhteydessä. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Pakkala 3B -asemakaavan mukaisten rivitalotonttien rakentaminen ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Vantaan kaupungin tavoitteena on jatkaa alueen korkeatasoista rakentamista ja rakentaa alue valmiiksi huolitelluksi ympäristöksi mahdollisimman nopeaan tahtiin. Aloite asemakaavan muuttamisesta on tullut alueen rakennuttajilta, YIT Rakennus Oy:ltä ja Sato Oy:ltä. Heidän konsulttinaan on toiminut arkkitehti Tapio Grönlund / Arkkitehtitoimisto Tapio Grönlund Oy. Heidän kanssaan tarkasteltiin alustavia maankäyttövaihtoehtoja kevään 2009 aikana. Pakkala Development Oy on hakenut asemakaavan muuttamista saapuneella hakemuksellaan. Työ on otettu kaupunkisuunnittelun syksyn 2009 työohjelmaan.

16 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Yleisten rakennusten korttelialueen asemakaavan muuttaminen on osa tätä asemakaavan muutosta, koska toukokuussa 2010 valmistuvaa päiväkotia rakennetaan voimassa olevasta asemakaavasta poiketen poikkeamisluvalla. Asemakaavamuutoksella päivitetään asemakaavatilanne vastaamaan rakentuvaa todellisuutta ja tarkistetaan alueen maankäyttöä tuleviin tarpeisiin. Tältä osin asemakaavamuutosta on valmisteltu Vakuutusyhtiö Ilmarisen ja arkkitehti Hannu Jaakkolan /Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy sekä Vantaan kaupungin tilakeskuksen kanssa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija, kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset, kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset sekä ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, tilakeskuksen toimiala. Valtion viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muut viranomaiset ja yhteisöt: HSY, HSL, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, Vantaan Energia Oy, Vantaan ympäristöyhdistys ry jne Vireille tulo ja osallistuminen Ilmoitus vireille tulosta on mennyt päivättynä kirjeenä. Vantaan Sanomissa ilmoitettiin kaavoituksen alkamisesta Kirjallisia mielipiteitä saatiin 7 kpl. Suullisia mielipiteitä saatiin 1 kpl. Mielipiteet on selostettu kohdassa Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Vantaan kaupungin tavoitteena on jatkaa alueen korkeatasoista rakentamista ja rakentaa alue valmiiksi, korkeatasoiseksi ja huolitelluksi ympäristöksi mahdollisimman nopeaan tahtiin. Asemakaavan muutostyössä sovelletaan voimassa olevan asemakaavan alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita, joita ovat mm. ulkotilojen selkeä hierarkia, alueen hahmotettavuus, kylämäisyys, korttelipihat ja sosiaaliset pienyhteisöt. Niillä varmistetaan uuden rakentamisen sopeutuminen jo rakennettuun ympäristöön. Asuinrakennusten korttelialueiden kokonaisrakennusoikeus ei nouse. Se tosin saattaa jakautua eri tavalla kuin voimassa olevassa asemakaavassa, sillä yksi asuinrakennusten tontti muutetaan virkistysalueeksi ja autopaikkojen korttelialueeksi. Rakennukset pihoineen sovitetaan rinnemaastoon tarkemmin kuin voimassa olevassa kaavassa.

17 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , / Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtojen kuvaus, arviointi ja karsinta Asuinrakennusten korttelialueiden asemakaavamuutos Asuinrakennusten korttelialueiden muuttamista on tutkinut Arkkitehtitoimisto Tapio Grönlund Oy. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ( ) asuinrakennusten korttelialueille (A) olisi sijoitettu nelikerroksisia lamellitaloja. Useimmat talot sijoittuisivat pareittain rajaamaan yhteistä piha-aluetta. Vaihtoehtoa ei pidetty jatkokehittelyn kannalta hyvänä, sillä se ei juurikaan noudattaisi Pakkalanrinteen alkuperäisen asemakaavan suunnitteluperiaatteita. Muodostuva kaupunkirakenne vaikuttaisi tässä ympäristössä vieraalta, katutila ei rajautuisi alunperin tavoitellulla napakkuudella eikä kortteliin sijoittuva rakentaminen muodostaisi yhteisiä piha-alueita naapuritonttien kanssa. Toteutetut pihapiirit tonteilla ja on rakennettu sillä periaatteella, että niiden piha-alueet tulevat jatkumaan niiden väliin jäävälle alueellekin. Pysäköintialueet olisi sijoitettu pihapiirien väliin jokseenkin samaan tapaan kuin voimassa olevassa asemakaavassa.

18 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Toisessa vaihtoehdossa ( ) olisi nelikerroksisia pistetaloja, paitsi päiväkodin pihaa lähinnä oleva rakennus olisi kaksikerroksinen rivitalo. Katu rajautuisi napakamin, rakennusten väliin muodostuisi yhteisiä piha-alueita ja alueen sisäisiä kävelyreittejä. Pakkalantien varteen kortteliin tulisi sijoittaa pysäköintialue autosuojineen kuten muuallakin vastaavissa paikoissa. Korttelissa ajettaisiin piha-alueiden halki perimmäisille pysäköintipaikoille. Korttelin uudisrakentaminen muodostaisi yhteispihan läntisen naapurinsa kanssa, mutta sama periaate pitäisi olla myös itäiseen naapuriin päin. Korttelin uudisrakentaminen todettiin liian korkeaksi, sillä sitä lähinnä olevat naapurit ovat kolme- ja kaksikerroksisia niin vierekkäisillä tonteilla kuin Juunspakanpuiston eteläpuolellakin. Lamellityyppinen rakentaminen sopisi tähän paremmin kuin pistetalot. Päiväkodin lähellä rivitalo olisi kaupunkirakenteesta irrallinen.

19 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Kolmas vaihtoehto ( ) oli muokattu aikaisempien vaiheiden pohjalta ja esiin tulleista puutteista oli päästy eroon. Kortteli jatkaisi Väinö Tannerin tien varressa olevaa rakennusten ryhmittelyä ja yhdistyisi samaan kokonaisuuteen korttelin kanssa. Korttelista tulisi tässä esitetyllä tavalla alkuperäisen periaatteen mukainen kokonaisuus. Kortteleissa ja rakennukset sijoittuisivat Antaksenpuiston eteläpuolelle rinteen suomia tasoeroja hyödyntäen: autot sijoittuisivat yläpihoihin nähden alarinteen katveeseen niin, että yläpihaltakin olisi näköyhteys kadulle. Kahden asuinrakennuksen välille muodostuisi puoliyksityinen oleskelu- ja sisäänkäyntipiha alkuperäisen suunnitteluperiaatteen mukaisesti. Pakkalanrinteen katua rajattaisiin edelleen talousrakennuksilla sekä autosuojilla ja pysäköintiä ei tarvitsisi sijoittaa piha-alueille. Vaihtoehdosta päätettiin pyytää mielipiteitä OAS-vaiheessa lähetetyllä kirjeellä.

20 Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro , /46 Yleisten rakennusten ja autopaikkojen korttelialueen asemakaavamuutos korttelissa Yleisten rakennusten korttelialueen asemakaavan muuttamista on tutkinut Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Pakkalantien ja Pakkalanrinteen kulmaan olisi sijoitettu L-muotoinen, nelikerroksinen asuinkerrostalo ja 36 autopaikan pysäköintialue Pakkalanrinteen suuntaisesti. Pakkalanrinteen alussa oleva laatoitettava alueen osa olisi istutettavaa tontin osaa. Päiväkoti huoltopihoineen ja LPA-alue olisi rakennusluvan mukaan. Ehdotusta toivottiin kehitettävän niin, että asuinrakennus asettuisi katujen varsille niiden suuntaisesti, jolloin piha-aluetta jäisi enemmän. Koska asuinrakennus sijaitsisi asuinalueella niin keskeisesti, tulisi sen kivijalkaan sijoittaa aluetta palvelevia liike-, toimisto- ja/tai palvelutiloja.