Kuuntele tarinaa kummaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuntele tarinaa kummaa"

Transkriptio

1 2 / 2005 Kuuntele tarinaa kummaa Tarinoita tukimuksesta Perhe lapsen alkutarinana Sijoitetut lapset ja sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea Miten sijoitetut lapset puhuvat huostaanotostaan Rakkaiden tavaroiden tarinat Onko muutos mahdollinen? Toiminnalliset menetelmät osa 2

2 Toiminnanjohtajalta lehti 2/2005 Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen Tässä numerossa: Seinälläni hymyilevät Tom ja Marianne kutsuvasti. Riittävän hyviä gode nok, kuten sijaisvanhempien rekrytointikampanjan tunnuksessa sanotaan. Tällaisella kampanjalla Norjassa löydettiin viime vuonna satoja uusia sijaisperheitä. Kampanja ei toki ollut ensimmäinen, vaan osa säännöllisesti kahden vuoden välein keskitetysti koko Norjassa toteutettavia kampanjoita. Suunnitelmallisuuden tulokset voikin lukea pohjoismaisista perhehoidon tilastoista, joita Norja johtaa kirkkaasti. Oikeanlaisella rekrytoinnilla ja takaamalla riittävä tuki ja korvaukset on löytynyt sijaisperheitä myös nuorille. Nämä perheet ovat olleet valmiita sitoutumaan sijaisvanhemmuuteen muutamiksi vuosiksi ja saattamaan ainakin yhden nuoren aikuisuuteen. Suomessa sen sijaan kohta voi luvata enintään, että jokaisella lapsella on oikeus laitokseen. Tällainen tulee mieleen, kun tarkastelee Stakesin vuoden 2004 tilastoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määristä ja sijoituspaikoista. Suomi on tipahtanut tasolle, jota olemme tottuneet kauhistelemaan tutustuessamme vaikkapa Itä-Euroopan maiden laitosvaltaiseen lastensuojeluun. Suomessa vain runsas kolmasosa (37,8 %) lapsista ja nuorista oli perhehoidossa viime vuonna. Missä oikein on menty vikaan? Eikö Suomesta tosiaankaan löydy tavallisia perheitä, joiden sylistä löytyisi tilaa vielä yhdelle lapselle? Vai onko lastensuojelussa tehty arviointivirheitä, joiden tuloksena lapset otetaan huostaan liian myöhään ja heille ei löydy sopivaa sijaiskotia? Ovatko yksityiset markkinat sotkeneet sijaishuollon kentän? Monessa kunnassa on toki kyllästytty yksityisten perhekotien hinnoitteluun, tehty laskelmia ja lähdetty etsimään halvempia vaihtoehtoja. Halvemmaksi vaihtoehdoksi voidaan perhehoidon sijaan valita edelleen laitos, nyt vain kunnan ylläpitämä. En epäile etteikö Suomesta löytyisi riittävästi sijaisperheitä suunnitelmallisella rekrytoinnilla. Kampanja tarvitsee kuitenkin laajan tuen ja keskitetyn organisoinnin. Valinta ja valmennus voidaan toteuttaa vaikkapa PRIDE-valmennuksella kuten Norjassakin. Suurimmat puutteet ovat tuessa ja palkkioissa. Jokaiselle sijaisperheelle pitää taata sellainen toimintaympäristö, jossa jokaisen sijoitettavan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata. Se tarkoittaa sijaisvanhemmalle mahdollisuutta jäädä kotiin, koulutusta, työnohjausta, konsultaatioapua sekä lapselle mahdollisuutta työstää traumaattisia kokemuksiaan turvallisen aikuisen kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen on tavoite, jonka taakse on helppo saada kannattajia. Olisiko nyt vihdoinkin aika tarttua toimeen ja koota rivit? Voisivatko kaikki lastensuojelun toimijat yhdessä aloittaa kampanjan tämän tavoitteen puolesta? Emmekö me kaikki, joilla on onni elää perheessä ja pysyvissä ihmissuhteissa, haluaisi antaa jotain niille lapsille, joilla ei ole mahdollisuutta perhe-elämään. Rakenteet muuttuvat hitaasti ja rahoitusta joudutaan odottamaan olisiko nyt vaikuttamisen ja kansalaisliikkeen toiminnan aika. Syksyisin terveisin, Raili Bäck-Kiianmaa toiminnanjohtaja Toiminnanjohtajalta Kuuntele tarinaa kummaa Tarinoita tutkimuksesta ja tutkimuksen tarinoita Perhe lapsen alkutarinana Sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea Me kaikkihan asutaan eri perheissä, mihin ollaan synnytty Miten sijoitetut lapset puhuvat huostaanotostaan Rakkaiden tavaroiden tarinat Tulevaa koulutusta Onko muutos mahdollinen Toiminnalliset menetelmät osa 2: ETA-kortit Tiesitkö,...että Hämeenlinnan kaupungin lastensuojelun perhepankin alueella perhehoidon osuus on 71 %. Perhepankin toiminnassa mukana ovat Hausjärvi, Hauho, Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi ja Renko. 2 3

3 Kuuntele tarinaa kummaa! Muiden kurssilaisten tapaaminen, mukava tunnelma sekä ohjelmakokonaisuus saivat aikaan hyvän olon kuudennessa PRIDE-kouluttajien seminaarissa. Itse seminaarin teema, tarinallisuus, ei jättänyt ketään kylmäksi. Pääpuhujien Tarja Pösön ja Esko Varilon luennot saivat liikkeelle monenlaisia tunteita. Tarinallisuus teemana koettiin mielenkiintoisempana kuin odotettiin. Se antoi uuden tavan ajatella. Se herätti ajattelemaan itseä erityisesti lapsen tarinan kuuntelijana. Se antoi uusia eväitä perheiden kohtaamiseen. Tarinallisuuden valttina Lukemattomat tarinat avautuivat PRIDE-kouluttajien seminaarissa Hämeenlinnassa Tarja Pösö selvensi tarinallisuutta lastensuojelun yhtenä peruselementtinä. Hänen mukaansa lastensuojelussa liikkuu lasten, vanhempien ja työntekijöiden tarinoita. Kyse on ihmisten elämänkulusta kertovista tarinoista, siitä miten ihmiset elävät. Tarinaa on käytetty sosiaalityössä elämän ymmärrysvälineenä jo 1970-luvulta asti. Tarinat elävät asiakirjoissa ja toiminnan kuvauksissa. Tarinat tuovat esille yksilön tarinat ja elämän eri prosessit. Tarina voi olla kuvaus elämästä, itsestä suhteessa muihin tai asioiden välisistä suhteista. Tarina voi olla elämäntarina tai tuokiotarina. Tarina on kertojansa näköinen; se pitää sisällään kertojansa antamia merkityksiä. 4 Teksti Johanna Barkman Kuva Katja Tukiainen, Eppu Nuotion kirjasta Näin pienissä kengissä on se, että siinä on jotakin uutta, jotakin vanhaa. Tarinat ovat aina olleet olemassa. Voimme siis todeta, että suuret asiat ovat itse asiassa hyvin pieniä ja yksinkertaisia. Tarja Pösön empaattinen puheenvuoro sai osallistujat ylistämään häntä. Tarjaa olisi haluttu kuulla enemmänkin. Esko Varilo innostui tarinoimaan eloisasti ja myös vähän provosoimaan kuulijoitaan. Lämpimät kiitokset molemmille professoreille! Valotan lyhyesti puhujien pääajatuksia, jotta myös muut kuin seminaariin osallistujat saisivat kiinni, mistä oli kyse. Tarinoita tutkimuksesta ja tutkimuksen tarinoita Näin ollen PRIDE-seminaarista on yli 60 erilaista tarinaa, jotka ovat kertojilleen ainutlaatuisia ja merkityksellisiä. Kertominen, kuunteleminen ja muutos Lastensuojeluun liittyy paljon tarinoita, joita on vaikea jakaa. Pösön mukaan voimme jaotella tarinoiden kertomisen kolmeen eri teemaan. On tarinoita, joita haluamme kertoa, sillä ne ovat itsellemme tärkeitä. On tarinoita, joita pitää kertoa. Nämä tarinat voivat olla esimerkiksi viranomaisille kerrotut tarinat. On tarinoita, joita voi kertoa. Näihin tarinoihin liittyvät tapahtumat, tilanteet ja tunteet eivät välttämättä käänny kertomisen kohteeksi. Monta kertaa syyllisyys ja häpeä estävät tarinan kertomisen. Pösö painotti tarinoita myös kuulemisen kohtaamispaikkana. Hän käänsi teemat kuulemisen teemoiksi: on tarinoita, joita haluamme kuulla; on tarinoita, joita pitää kuulla ja tarinoita, joita emme halua kuulla. Eli meidän omat elämänkokemuksemme vaikuttavat siihen, mitä pystymme ja haluamme vastaanottamaan. Miten voi sovittaa omaa Jos jokin asia kiusaa ja jos sitä yrittää kiertää Niin kuin kivi kengässä, se kohta alkaa hiertää. Se on möykky vatsassa ja painaa rintalastaa, Ihan kuin soittaisi puhelimeen, johon ei kukaan vastaa. Lasta voi auttaa kohti omia kokemuksiaan myös sadun ja tarinan avulla. 5 tarinaa toisen tarinoihin siten, että tarinat tukisivat eivätkä tukahduttaisivat toisiaan? Kyse on oman reflektiivisyyden kehittämisestä. Kyvystä ymmärtää omien ajatustemme taustalla olevia tunteita. Pösön mukaan voimme harjoitella tarinoiden esiintuloa myös koulutuksen avulla. Pösö korosti muutoksen mahdollisuutta tarinallisessa vuorovaikutuksessa. Tarinan kertominen mahdollistaa uusien näkökulmien avautumisen ja siten oman tarinan uudenlaisen ymmärryksen. Kun kerromme tarinaamme, niin samalla jäsennämme ajatuksiamme. Näin samatkin tarinat pääsevät muuttumaan elämän eri vaiheissa. Tarinat muuttuvat myös sen mukaan kenelle niitä kerrotaan. Oleellista on siis vastaanottajan kyky vastaanottaa tarinaa. Lastensuojelussa on tähdellistä tarjota erilaisia kertomisen tiloja, jotka voisivat murtaa lapsen vallitsevaa tarinaa omasta itsestään. Lapsi voi kertoa itsestään toisenlaisia tarinoita, kun kuuntelijana onkin lapselle vieras tutkija eikä päivittäisessä arjessa oleva tuttu aikuinen. Näin ollen myös tutkimus voi vaikuttaa tutkittaviin antamalla uudenlaisia identiteettejä; on tärkeetä et saa kertoa ulkopuoliselle 1. Valitettavasti on myös paljon tarinoita, jotka jäävät vain kerrotuksi eivätkä tule jaetuksi ja muutoksen pohjaksi. Hyväksyvä katse näkee vakavat silmät Pösön ajatukset nostattivat totisen teeman tarkasteluun: lapset ja nuoret kantavat sisällään monia tarinoita, jotka odottavat kuulijansa. Hänen mukaansa lasten tarinat ilmenevät heidän käyttäytymisessään, sillä tarinoilla ei välttämättä ole sanoja ja merkityksiä. Pitääkö näitä tarinoita houkutella tai odottaa niiden kypsymistä? Uskallanko astua tilaan, johon enkelitkään eivät uskalla astua? 2 Mitä minä teen näillä tarinoilla? Tarinat kutsuvat moraalista tarkastelua. Ne puhuttelevat vastuullista aikuisuutta. Aikuinen voi toimia oppaana lapsen omaan tarinaan, jotta lapsi voi kokea autenttisuuden tunteen: tämä on juuri minun tarinani. 1 Koulukotinuoren sanomaa. kts. Pösön tutkimus Koulukotinuoren sanomaa. kts. Pösön tutkimus Jatkuu seuraavalla aukeamalla

4 Perhe edustaa lapselle yhtä elämän merkityksellistä aluetta, jossa lapselle muodostuu lähtökohdat perusturvallisuudesta ja tunteesta mihin hän kuuluu. Esko Varilo painotti puheenvuorossaan perheiden sisäistä vuorovaikutusta ja sen merkitystä siinä vaiheessa, kun lapsi ilmaisee tunteitaan ja alkaa tunnustella niitä. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa lapsen kykyyn kertoa omasta itsestään ja siihen, miten hän suhtautuu omaan itseensä ja häntä hoitavaan aikuiseen. Useissa lastensuojelun piirissä olevissa perheissä vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset. Perheitä voidaan kuvata erilaisina perhetyyppeinä, joiden käyttäytyminen ja toimintatavat ovat usein ennustettavissa. Tyypittelyjen ansiona onkin se, että ne voivat auttaa työntekijöitä tunnistamaan perheen dynamiikkaa ja lasten erityistarpeita. Teksti Johanna Barkman Kuva ETA-kortit, Mirva Paasirova Perhe lapsen alkutarinana Erilaisia perhetyyppejä lastensuojelussa Varilon mukaan on tunnistettavissa neljä erilaista perhetyyppiä. Tyyppi A on ns. autistinen perhetyyppi. Heikosta vuorovaikutuksesta seuraa usein, että perhe hajoaa helposti ja niissä ollaan kyvyttömiä näkemään ja kuulemaan muita perheenjäseniä. Perheen sisäisten asioiden salailu ja valehtelu synnyttävät häpeän tunteita. Lapsilla voi olla monia eri isiä, ja heitä siirrellään ihmisiltä toisille. Paradoksaalista on se, että työntekijä pääsee parempaan suhteeseen perheen kanssa, kun hän kertoo ikävät asiat suoraan asiakasperheelle. Tyyppi B edustaa boheemiperheen dynamiikka. Ruokaa on, jos on. Kotia ei siivota. Vanhemmat rakastavat pulppuavasti, mutta valitettavasti kypsymättömästi. Rikollisuus ja erilaiset perversiot kulminoituvat tyyppi C kaltaisessa perheessä, jonka monimut- kainen valehtelukommunikaatio estää perheen kiinnijäämisen. Työskentelyä vaikeuttaa se, että sosiaalityöntekijät ja psykologit koetaan poliisin kaltaisena vainoajana ja vihollisina. Tähän tyyppiin liittyy myös ihmissuhteiden vääristymistä kuten insestiä ja väkivaltaa. Tyyppi D edustaa perhetyyppiä, jossa vuorovaikutus on sekavaa. Puhuja puhuu lahjakkaasti, mutta ei ymmärrettävästi. Ristiriitainen ja vääristynyt perhedynamiikka onkin yksi merkittävä tekijä, joka altistaa lapset psykiatriselle oirehdinnalle. Alkutarinan mustia aukkoja täytetään Menneisyysmatkailulla Perhetyyppien pohjalta voi olettaa, että lapsilla omasta elämästä kertominen on vaativaa. Lapsen elämäntarinassa saattaa olla paljon muistamattomia ja epäselviä aukkoja tai häpeän peittämiä kokemuksia. Tarinallinen musta aukko voi olla monen eri tekijän synnyttämä verkko, joka estää lasta kasvamasta ja pitää lapsen kiinni tässä ja nyt -tilanteessa. Varilon mukaan häpeä ja syyllisyys estävät muistelemisen. Mikäli muistikuvia on, voivat ne olla epäyhtenäisiä, kronologisesti epäselviä ja hajanaisia. Varilo painottaa, että muistiaukot ovat tärkeä syy lapsen heikkoon minään, ja hän olettaa, että aukot elämäntarinassa johtavat minän muodostumisen vaikeutumiseen. Menneisyysmatka on hoitomuoto, jossa nuori ja häntä hoitava aikuinen lähtevät etsimään palasia lapsen elämäntarinaan. Lyhyesti kiteytettynä tämä tarkoittaa sitä, että kootaan nuorta koskevat asiakirjat ja konkreettisesti matkustetaan lapsen menneisyyteen. Nuorelle annetaan mahdollisuus tavata lapsuuden henkilöitä ja tutustua lapsuuden ympäristöihin. Menneisyysmatka voidaan nähdä prosessina, jonka aikana lapsi pääsee rakentamaan riittävän eheän elämäntarinan. Hänelle tarjoutuu mahdollisuus täyttää mustat aukot uusilla tarinoilla. Nuorelle annetaan mahdollisuus tarkastella elämänsä tapahtumia nykytilanteesta käsin. Elämää suuremmat tarinat Pösö ja Varilo molemmat painottivat tärkeitä teemoja, jotka kiteytyvät ymmärretyksi tulemiseen. Jokaisella on perustarve tulla ymmärretyksi ja ymmärtää itseään ja toisia. Syntymäkotinsa ulkopuolella elävä lapsi joutuu hakemaan omaa paikkaansa uudessa elinympäristössään. Hän tekee pesän omille tarinoilleen, menneille, nykyisille ja tuleville. Tuleeko lapsi ymmärretyksi oman tarinansa kanssa? Onko hänellä lupa liittyä uuden yhteisön tarinaan? Kuka luvan antaa? Lapsi ei voi liittyä yksin, vaan hän tarvitsee aikuisten tuen ja luvan päästäkseen kiinnittymään ja elämään elämäänsä eteenpäin. Jokainen tarvitsee itselleen itseään suuremman tarinan, mihin liittyä. Varilo painotti elämäntarinan jatkuvuutta; elämäntarina sisältää sukutarinan ja se jatkuu myös kuoleman yli. Pösö peräänkuulutti kertomisten tiloja ja rohkeutta sekä kertoa että vastaanottaa tarinoita. Ihmisen elämäntarina on onneksi hyvin armollinen, sillä siihen pystyy vaikuttamaan päivittäisessä vuorovaikutuksessa toisen ihmisten kanssa. Lukemattomilla tarinoilla on mahdollisuus tulla luetuksi. Lue lisää tarinallisuudesta: Barkman, J. (2004). Minä, äiti, isä ja koti. Narratiivinen tutkielma lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevien lasten tarinoista. Pro gradu tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. tulostettavissa: ja opinnäytteet paperiversio ostettavissa toimistosta Inge, M. (2002). Solveigin naamion takaa. Lähityöntekijän näkökulma menneisyysmatkaan. Psykologia 03. Pösö, T. (2004). Vakavat silmät ja muita kokemuksia koulukodista. Tutkimuksia 133. Helsinki: Stakes. Tulossa: Bardy, Marjatta ja Känkänen, Päivi (2005): Omat ja muiden tarinat ihmisyyden vaalimisessa. Stakes. Korjaus: Tiedotelehteen numero 1/2005 oli lipsahtanut Suvin yhteystietoihin väärä gsm-numero. Oikea numero on Pahoittelemme virhettä! 6 7

5 Teksti Christine Välivaara Sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea Vertaisryhmässä on turvallista pohtia elämää sijoitettuna lapsena ja sijaisvanhempana. Sijoitus on lapsen elämää järisyttävä kokemus. Sijaisperheeseen tai laitokseen tullessaan lapsella on yleensä muistoissaan monia haavoittavia kokemuksia, sanoittamattomia asioita, joita on vaikeaa jakaa toisten kanssa. Monesti lapsi kantaa syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Lapset ajattelevat usein oman toimintansa vaikuttavan ympärillään oleviin ilmiöihin. Lapsi uskoo, että jos olisi ollut kiltimpi tai jos ei olisi kertonut kenellekään, huostaanottoa ei olisi tapahtunut. Lapsen asetuttua turvallisesti sijaisperheeseen nousevat menneisyyden möröt usein pintaan. Lasten tapa ilmentää sisällään vellovia ajatuksia vaihtelee tukahduttamisesta hallitsemattomaan, ei-ikätasoiseen käyttäytymiseen. Elämänhallinnan puute johtaa usein psyykkisiin ongelmiin aikuisiällä. Sijaisvanhemmat jäävät vaativassa kasvatustehtävässään valitettavan usein vaille riittävää tukea. Myös lapsi on yksin sanoittamattomien tunteidensa kanssa, kun ei oikein itsekään tiedä, mistä paha olo ja oudot reaktiot kumpuavat. Vertaistukea ryhmästä Pesäpuu ry:n malli Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli on Pesäpuu ry:n projektissa kehitetty toimintamuoto, joka mahdollistaa vertaistuen huostaanoton ja sijoituksen kokeneille lapsille ja heidän sijaisvanhemmilleen. Voimavaraistavissa ja luottamuksellisissa ryhmissä lapset tutustuvat toisiin saman kokeneisiin, rohkaistuvat kertomaan kokemuksistaan, oppivat nimeämään ja tunnistamaan tunteita. Ryhmässä opetellaan myös rakentavaa tapaa suojella itseä ja ilmaista tunteitaan. Pääpaino on lapsilähtöisissä toiminnoissa: saduissa, maalaamisessa, askarteluissa, peleissä ja leikeissä. Keskeinen sanoma ryhmissä on, että lapsi ei ole yksin ja että vaikeistakin kokemuksista on mahdollisuus selvitä eheään elämään. Vertaisryhmämallissa otetaan prosessiin mukaan sijoitetun lapsen elämän keskeiset vaikuttajat. Ryhmää edeltävissä haastatteluissa pyritään kartoittamaan lapsen elämän kokonaistilanne sekä arvioidaan lapsen soveltuvuutta ryhmään. Malli sisältää haastattelurungot lapsen sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien, lapsen ja biologisten vanhempien haastattelemiseksi. Ryhmään valitaan 4 7 lasta, noin kahden vuoden ikähaarukalla. Ryhmämalli soveltuu vuotialle. Vertaisryhmämallissa on oleellista, että sijaisvanhemmat/omahoitajat kokoontuvat samanaikaisesti omaan vertaisryhmäänsä ja samojen teemojen äärelle kuin lapset. Näin he voivat paremmin tukea lasta ryhmäprosessin kuluessa ja sen päätyttyä. Sijaisvanhempien sitoutuminen lapsen prosessin tukemiseen on tärkeää. Lapsen ja tiimin loppupalaute ryhmäkertojen päätyttyä on merkityksellinen. Palautekerralla käydään läpi ryhmäkokemusta lapsen ehdoilla. Lapsen näkökulma piirtyy usein sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien ja biologisten vanhempien näkyville uudessa valossa ja lapsi saa vastauksia häntä askarruttaneisiin kysymyksiin uskalletaan kenties puhua asioista, joista ennen on vaiettu. Ryhmä toimii lapsen ongelmien syvenemistä ennaltaehkäisevästi. Ryhmäkokemus lisää parhaimmillaan lapsen elämänhallintaa. Malliin liittyvässä ohjaajan käsikirjassa on ohjeet 10 lasten tapaamiskerralle ja 10 sijaisvanhempien tapaamiselle. Käsikirjan avulla vertaisryhmien ohjaamisessa pääsee hyvin alkuun. Lasten vertaisryhmien ohjaajiksi aikovilta edellytetään kokemusta sijoitetuista lapsista, ryhmistä ja heidän olisi hyvä myös osallistua sijoitettujen lasten vertaisryhmäohjaajakoulutukseen. Sijoitettujen lasten vertaisryhmät Suomessa Vertaistoiminta on vähitellen 2000-luvulla alkanut levitä Suomeen, samalla kun vertaistoiminnan merkitys on tunnustettu ja lapsilähtöinen ajattelu on alkanut yleistyä sosiaalityössä. Järjestöillä on ollut keskeinen rooli sijoitettujen lasten vertaisryhmien juurruttamistyössä Suomessa. Pesäpuu ry:n lisäksi Pelastakaa Lapset ry sekä SOS-lapsikylät ovat olleet aktiivisia lasten vertaistoiminnan järjestäjiä. Lisäksi Perhehoitoliiton Toivo ja Ilona -leirien osana on pidetty vertaisryhmiä sijoitetuille lapsille. Ryhmiä on järjestetty myös lastenkodeissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa sekä kuntien ja seurakunnan toimesta. Suomessa on mallilla järjestetty yhteensä 25 sijoitettujen lasten vertaisryhmää, joihin on osallistunut n. 120 lasta viidessätoista eri kunnassa. Pesäpuu ry:n kouluttamia sijoitettujen lasten vertaisryhmäohjaajia on 42. Lasten vertaisryhmät vakiintuneeksi työmuodoksi sijaishuoltoon Jokaisella sijoitetulla lapsella on oltava oikeus saada tukea ennen kuin terapian tarve on jo ilmeinen. Vertaisryhmien tulisi olla kiinteä osa sijaishuoltoa. Tuntuu järjettömältä, että saadakseen apua lapsen ongelmien tulee kriisiytyä umpisolmuun. Resurssien vähyyden kanssa kamppailevat sijaishuollon sosiaalityöntekijät ehtivät hädin tuskin tavata kutakin sijoitettua lasta kerran vuodessa. Lapsen suhde työntekijään tai vaihtuviin työntekijöihin jää etäiseksi. Sijaisvanhempien harteilla lepää raskas vastuu. Ei ihme, jos voimat uupuvat, sijoituksia katkeaa ja yhä useampi lapsi joudutaan sijoittamaan laitoksiin suurin kustannuksin. Vertaistoiminta olisi edullinen ennaltaehkäisevä tukimuoto. Pesäpuu ry pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan, että sosiaalialalla puhaltavat uudet tuulet toisivat parannusta myös sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden elämään. Pesäpuu ry järjestää Vertaisryhmäohjaajakoulutus Perustana sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Helsinki , sekä työnohjauspäivät keväällä Lisätietoa 8 9

6 Me kaikkihan asutaan eri perheissä, mihin ollaan synnytty! Pesäpuu ry:n sijoitettujen lasten vertaisryhmä 2005 Joka kerralla tutustuttiin johonkin tunteeseen tekemällä kivoja juttuja. Joskus tehtiin nukketeatteria, maalattiin musiikin mukaan, joskus tehtiin naamareita. Kerran tehtiin onnen amulettejakin savesta. Mukavinta oli koristella oma salainen laatikko. Oli muuten mukavaa, kun äiditkin (sijais) oli samaan aikaan omassa kerhossaan. Juteltiin kotimatkalla autossa, mitä kaikkee oltiin tehty. Mutta ei tietystikään kerrottu toisten lasten jutuista. Meidän Salaiseen kerhoon kuului neljä lasta ja tietysti Ville, meidän maskotti. Ensin me leikittiin ja tutustuttiin. Sitten keksittiin kerholle nimi ja sovittiin säännöt. Tunnesäätilakarttaan sai laittaa joka kerta kortin ja kertoa millä tuulella tänään ollaan. Ville Vilkastuksen tunneseikkailu johdatti meidät tutkimaan erilaisia tunteita. Tunnepyörässä saattoi kertoa, mm. mikä itseä on vihastuttanut, pelottanut tai tehnyt iloiseksi. Välillä siitä tuli kyllä vähän levoton olo. Silloin menin hiljaiseen koloon tai leikittiin jotain vauhdikasta. Oman perheen esittely oli helppoa Tejping -nukkejen avulla ja Elämäni puuhun sai liimata tärkeitä ihmisiä. Olikin aika monta ihmistä, jotka musta välittää. Vaikka joskus tuntuu, että mä oon huono ja tyhmä, niin lopuksi oli mukava huomata, että mullakin on vahvuuksia, jotka auttaa mua elämässä eteenpäin. Mä huomasin, että ympärillä on myös aikuisia, jotka ymmärtää ja haluu auttaa. Niin ja meitä sijoitettuja lapsia on muitakin. Vertaisryhmään tuleville uusille lapsille sanoisin: Älkää pelätkö, siellä on ihan kivaa. Uskaltakaa elää Teksti ja kuvat Christine Välivaara Ohjaajat: Christine välivaara ja Ritva Hiekkanen (lastenryhmä) sekä Johanna Barkman ja Tanja Karhunen (sijaisvanhempien ryhmä) Oman kehon kuvan piirtäminen oli hauskaa. Punaisella sai laittaa alueet, joihin ei toiset saa koskea ja vihreällä muut. Mä sanon: Seis, lopeta!, jos joku härkkii mua. Miten sijoitetut lapset puhuvat huostaanotostaan? Mari Maisio (2004) analysoi pro gradu -tutkielmassaan Pesäpuu ry:n vertaisryhmiin vuonna 2000 valittujen sijoitettujen lasten haastatteluita. Hän tutki diskurssianalyysin avulla, miten lapset puhuvat huostaanotosta. Sijoitetut lapset haastateltiin sijaisperheessä tai toimistolla ennen ja jälkeen sijoitettujen lasten vertaisryhmän. Haastattelut pohjautuivat Pesäpuu ry:n vertaisryhmäohjaajan käsikirjan haastattelurunkoon. Tutkimukseen valikoitui yksitoista vuotiaan lapsen haastattelunauhaa (5 tyttöä, 6 poikaa). Tutkija valitsi haastattelun useista teemoista tutkimuskohteekseen lasten huostaanottopuheen. Maision mukaan lapsilla ilmeni monenlaisia kertomisen tapoja. Jotkut lapset ilmaisivat huostaanoton kulkua hyvinkin pikkuvanhasti käyttäen taitavasti aikuismaailman käsitteitä. Toisaalta lasten puhe saattoi pomppia asiasta toiseen ja huomio saattoi poiketa keskustelun ulkopuolelle. Lapset saattoivat ilmaista itseään muutenkin kuin puhumalla. Jotkut lapset olivat torjuvia tai hyvin epävarmoja siitä, miten tapahtumat oikein menivätkään. Joidenkin lasten puheessa korostui lojaalisuus biologisia vanhempia kohtaan. Maisio erottelee diskurssianalyysin avulla lasten haastatteluiden pohjalta kolme kertojatyyppiä: a) Eksyksissä olevat lapset, jotka vaikuttivat epätietoisilta siitä, mitä huostaanoton yhteydessä oikein oli tapahtunut ja miten asiat olivat edenneet. Lasten oli vaikeaa puhua huostaanottoon liittyvistä tapahtumista, koska heillä ei ollut tietoa asioista. Puheeseen liittyi epävarmuutta, epätietoisuutta ja ihmettelyä. Toisaalta lapset tuntuivat myös välttelevän aiheesta puhumista. Heidän suhteensa omaan sosiaalityöntekijään oli hatara ja etäinen. Teksti Christine Välivaara b) Tunteilijat, jotka puhuivat huostaanotosta yksinomaan tunteiden kautta. Huostaanoton ympärillä pyörivät tapahtumat olivat lasten kertomuksissa joko täysin typeriä tai huumaavan ihania. Varsinaista tietoon perustuvaa huostaanottopuhetta tapahtumien kulusta ei ilmennyt. c) Asiantuntijat olivat lapsia, jotka tiesivät ja muistivat asiat hyvin. Lapset osasivat kertoa asioita loogisesti ja yksityiskohtaisesti. He osasivat eritellä kokemuksiaan ja tunnistaa asioiden välisiä syy-seuraussuhteita. Lapsen kanssa oli työskennelty ja hänet on otettu mukaan asioiden käsittelyyn. Puhuessaan huostaanottoon liittyvistä asioista lapsi rakentaa samalla identiteettiään, käsitystä itsestään. Toiminnalliset menetelmät auttavat lasta puheen tuottamisessa. Maisio ei tutkielmassaan vertaillut, muuttuiko lasten huostaanottopuhe vertaisryhmän jälkeen alkuhaastatteluihin verrattuna. Pesäpuu ry:n aineistoista on kuitenkin havaittavissa, että lasten huostaanottopuhe täsmentyy ja asiantuntijapuhe lisääntyy ryhmän jälkeen. Tämän pohjalta näyttäisi, että vertaisryhmällä on ollut vaikuttavuutta lapsen huostaanottotarinan täsmentymiseen ja itseymmärryksen lisääntymiseen. Silloin, kun lapsi otetaan osalliseksi, hän oppii tuntemaan tarinaansa ja hänen elämänhallintansa paranee. Hyvän elämänhallinnan omaava ihminen kestää myös vastoinkäymisiä, suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen. Tällainen ihminen on vähemmän altis masentumaan ja syrjäytymään. Lähde: Maisio Mari (2004) Lapsi ja huostaanotto. Diskurssianalyysi lasten huostaanottopuheesta. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön Pro gradu -tutkielma. Lasten kasvot on sumennettu yksityisyydensuojan vuoksi

7 Kuva Suvi Sunnarborg Lastenkodin työntekijän mietteitä Rakkaiden tavaroiden tarinat Viime kesänä luonani vieraili hyvä ystäväni lapsensa kanssa. Lapsi kyseli kovasti, mistä olen kotonani olevia tavaroita - koruja ja kirjoja - saanut. Kerroin suuren osan niistä olevan saamiani lahjoja. Kuusivuotias mietti aikansa ja totesi sitten, että olen saanut kyllä todella paljon lahjoja. Jäin miettimään tytön kanssa käymääni keskustelua. Olohuoneessa kirjapinon päällä istuu keltainen pieni, vanhin nalleni, jonka äiti oli minulle ostanut ollessani noin 3 4 -vuotias. Nallesta on suurin osa turkista kulunut pois ja toinen silmäkin puuttuu. Silti en luopuisi siitä mistään hinnasta. Lipaston päällä on minulle erityisen rakas punainen kirjain-muotoinen metallirasia. Rasian kantta koristaa kullanvärinen purjelaiva ja sisältä löytyy mummoni entisiä koruja ja valokuva äidistäni nuorena. Valokuvan takana on omistuskirjoitus edesmenneelle mummolleni. Lähes kaikki uudemmat koruni olen saanut joko syntymäpäivälahjaksi tai tuliaisina ystävieni maailmanmatkoilta. Kotini seinillä on ottamiani valokuvia niin sukulaisista, ystävistä kuin kauniista maisemistakin. Valokuviin on dokumentoituna asioita, jotka muuten kenties unohtuisivat. Millainen oli vaatemuoti meidän ollessamme pieni, millainen oli ensimmäinen oman kotini järjestys heti muuton jälkeen ja millaisia maisemia nykyisen olohuoneen ikkunasta näkyy eri vuoden ja vuorokauden aikoina? Katsellessani kotiani löydän siitä koko oman elämänkertani iloineen ja suruineen. Ystäväverkostoni koostuu niin lapsuudenystävistä kuin myöhemminkin saaduista ystävistä. On niin monia, joiden kanssa muistella mennyttä aikaa ja suunnitella tulevaa. Miten lastenkotilasten muistot elävät arjessa? Onko heidän elämästään tai menneisyydestään mitään konkreettista muistoa? Onko heillä ketään jonka kanssa muistella? On jotenkin äärimmäisen surullista huomata, kuinka lapsilta saattaa puuttua kokonaan se, mikä minulle on kaiken tuki ja turva. Ei turvallista kotia, ei omaa rauhaa. Ei kokemusta vanhempien ja suvun huolenpidosta eikä välittämisestä. Ei pitkäaikaisia ystäviä eikä arjen turvallista rutiinia. Ei lapsuuden huolettomia kesäpäiviä eikä sukujouluja. Tietoisuus siitä, että lastenkodissa hänelle osoitetussa huoneessa olevat tavarat ovat suurelta osin lastenkodin tavaroita eikä niitä voi ottaa mukaan, kun muuttaa pois. Huolimatta siitä, kuinka rakas vaikkapa oma sänky on, on se jätettävä seuraavalle lapselle. Liian paljon on lapsia, joilla ei ole ketään, joka muistaisi millaisia he olivat vauvana, ensimmäisenä koulupäivänä tai saadessaan ensimmäisen rautahampaan. Miten minä voisin työssäni auttaa kokoamaan edes vähän muistoja sellaiseen muotoon, että he voisivat ottaa ne mukaansa muuttaessaan lastenkodista pois? Nyt saatavilla: Minun kirjani Minun kirjani on kolmen järjestön, Pesäpuu ry:n, Perhehoitoliitto ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteinen kirjahanke, lapsuuden ja elämänkulun työkirja huostaanotetulle ja adoptoidulle lapselle. Kirjan perimmäinen tarkoitus liittyy lapsen oikeuteen omaan elämäntarinaansa; kirjan ja aikuisen läheisen avulla lapsi käy läpi elämäänsä niiltäkin osin, joista tiedot ovat vähäisiä tai ajanjaksot hankalia käsitellä. Näin lapsi saa kokonaiskuvan omasta elämästään, kokonaisen elämäntarinan, jonka voi halutessaan kertoa myös toisille. Tilaukset: Pesäpuu ry, puh. (014) tai fi. Tilattavissa myös Perhehoitoliitto ry:sta ja Pelastakaa Lapset ry:sta. Minun kirjani -julkistamistilaisuus pidetään 11. valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä Kuopiossa. Tervetuloa! Tulossa taas: Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry järjestävät Pysyvyys ja turvallisuus Oikeus perheeseen II Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Tampere Hinta 180 euroa (sis. alv.) Seuraa ilmoittelua ja Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikylä ry 12 13

8 Kannattaako sukuun sijoittaa? Valtakunnallinen seminaari sukulaissijaisvanhemmuudesta Helsingissä Järjestäjinä Pesäpuu ry ja Stakes Seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua sukulaissijaisvanhemmuudesta ja sen asemasta lastensuojelun perhehoidossa Suomessa. Seminaari on tarkoitettu niin sosiaalityöntekijöille, sukulaissijaisvanhemmille kuin päättäjille. Sukulaissijoitukset ovat lisääntyneet monissa maissa viime vuosina. Ennustettavissa on, että myös Suomessa kehitys on samanlainen sijaisperheiden määrän vähentyessä ja huostaanotettujen lasten määrän puolestaan kasvaessa. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu sukulaissijaisvanhempien olevan muita sijaisperheitä heikommassa asemassa ja saavan vähemmän tukea ja apua sosiaalitoimelta. Tästä huolimatta sukulaissijoituksista on saatu myönteisiä tuloksia ja niiden on todettu tukevan erityisesti sijoitusten pysyvyyttä, lasten itsetunnon ja identiteetin kehitystä ja lasten mahdollisuutta pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muuhun sukuunsa. Suomessa julkista keskustelua sukulaissijoituksista on käyty toistaiseksi vähän ja lastensuojeluseminaarien aiheina ne ovat olleet harvoin, jos koskaan. Kannattaako sukuun sijoittaa? -seminaarissa sukulaissijoituksia pyritään tarkastelemaan monipuolisesti ja nostamaan esiin niihin liittyviä etuja ja haasteita. Sukulaissijoituksia valotetaan niin sukulaissijaisperheen, sijoitetun nuoren, sosiaalityöntekijän, lainsäätäjän kuin tutkimuksenkin näkökulmista. Puheenvuoron käyttää myös suomalaissyntyinen, Tukholmassa työskentelevä sosiaalityöntekijä, joka kertoo muutoksista, joita lakimuutos sukulaissijoitusten ensisijaistamisesta on Ruotsissa aiheuttanut sukulaissijaisvanhempien asemaan ja sosiaalityöntekijöiden työhön. Tarkemmat tiedot seminaaripäivän ohjelmasta, ilmoittautumisesta ja hinnasta syksyn kuluessa tai Tervetuloa seminaariin! Yhteistyössä: Tulevaa koulutusta: Lapsen elämäntilanteen kartoitus -työseminaari Helsingissä. Lapsen elämäntilanteen kartoitus on yhdessä lastensuojelun työntekijöiden ja asiakasvanhempien kanssa kehitetty työskentelymalli, joka on tarkoitettu erityisesti lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheessa tapahtuvaan arviointiin. Työseminaarin tavoitteena on vahvistaa työskentelymalliin sisältyvän suunnitelmallisen ja lapsilähtöisen työotteen vakiintumista lastensuojelussa. (www.pesapuu.fi/tulevaakoulutusta.shtml). Ilmoittautuminen mennessä tai toimistoon puh. (014) Lisätietoja ja ohjelma: tai Sointu Möller puh. (09) , gsm tai sähköposti PRIDE-kouluttajakoulutus ja Varalan urheiluopisto, Tampere. Hinta: 1200 euroa sisältäen koulutuksen (sekä myöhemmin järjestettävät kolme työnohjauspäivää) ja jaettavan materiaalin (mm. PRIDE-kouluttajan opas ja PRIDE-kirja). Ilmoittautuminen: mennessä. Lisätietoja: Anna-Liisa Koisti-Auer, puh. (09) , sähköposti tai Pirjo Hakkarainen, puh. (014) , sähköposti Ammatillisen perhekotitoiminnan peruspilarit -koulutus pidetään keväällä Seuraa ilmoittelua kotisivuillamme (www.pesapuu.fi/tulevaakoulutusta.shtml). Koulutus on suunnattu ensisijaisesti vanhemmille, jotka ovat aloittamassa ammatillista perhekotitoimintaa tai jotka ovat toimineet perhekodin vanhempina jonkin aikaa. Koulutus soveltuu myös perhekotien muille työntekijöille. Lisätietoja: Sointu Möller, puh. (09) , gsm tai sähköposti Vertaisryhmäohjaajakoulutus Pesäpuu ry:n sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Helsinki ja Koulutus rakentuu nelipäiväisestä teoria- ja menetelmäkoulutuksesta, oman vertaisryhmän ohjaamisesta sekä kahdesta työnohjauspäivästä (8.3 ja ). Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet sijoitettujen lasten vertaisryhmän ja sen rinnalla toimivan sijaisvanhempien tai omahoitajien ryhmän ohjaamiseen. Koulutuksessa perehdytään toiminnallisiin välineisiin ja menetelmiin, joita voi hyödyntää niin vertaisryhmissä kuin yksilötyöskentelyssäkin. Ohjaajakoulutus on suunnattu työssään sijoitettuja lapsia kohtaaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Osallistujien valinnassa painotetaan kokemusta lasten ja erityisesti sijoitettujen lasten kanssa työskentelystä. Koulutusprosessiin suositellaan osallistumista pareittain. Lisätietoja: Christine Välivaara, puh. (014) , gsm tai sähköposti christine

9 Teksti Sointu Möller Onko muutos mahdollinen miten käy lapsilähtöisyyden lastensuojelutyön kaaoksessa? Muutoksen koetaan olevan mahdollinen vain siten, että koko työyhteisö sitoutuu siihen päättämällä yhdessä ottaa käyttöön uudenlainen tapa tehdä työtä. yhteistyössä kuntien kanssa toteuttama PRIDE ja lastensuojelun avohuolto kehittämis- ja tutkimushanke saatiin päätökseen viime keväänä, kun hankkeeseen liittynyt tutkimus valmistui. Kehittämis- ja tutkimushankkeen tuloksena syntyi mm. Lapsen elämäntilanteen kartoitus -työskentelymalli. Hankkeen tutkimuksellinen lähestymistapa, toimintatutkimus, tuki hankkeen kokonaistavoitetta eli muutoksen aikaansaamista käytännön lastensuojelutyössä. Hankkeessa tavoiteltiin muutosta erityisesti lastensuojeluasiakkuuden alkuvaiheessa tapahtuvassa työskentelyssä. Muutokseen pyrittiin työn mallintamisen kautta. Muutos vaatii aikaa Lastensuojelutyön mallintamisen ottaminen hankkeen tavoitteeksi oli jo sinänsä rohkea päätös. Eihän Suomen lastensuojelussa ole perinnettä yksilökohtaisen työskentelyn mallintamiseen. Meillä on enemmänkin arvostettu työskentelyn moninaisuutta systemaattisuuden ja yhdenmukaisuuden sijaan. Lapsen elämäntilanteen kartoitus -työskentelymalli on saanut kentältä myönteistä palautetta. Kuitenkin sen juurruttaminen käytäntöön vaatii oman työnsä. Työntekijät ovat toivoneet saavansa jostain lisää aikaa, mutta he ovat toivoneet osaavansa myös itse ottaa aikaa uuden omaksumiseen. Työntekijät näkevät tämän edellyttävän uskallusta, rohkeutta ja viitseliäisyyttä. Oma henkilökohtainen muutosprosessi ei kuitenkaan yksin riitä. Työskentelytavan ja työkäytäntöjen muuttumisessa korostuu koko työyhteisön merkitys. Muutoksen koetaan olevan mahdollinen vain siten, että koko työyhteisö sitoutuu siihen päättämällä yhdessä ottaa käyttöön uudenlainen tapa tehdä työtä. Käytäntö on osoittanut muutoksen lähtevän pienistä asioista. Työntekijät lisäävät työhönsä niitä elementtejä, joiden vahvistamiseen he katsovat olevan tilaa käytännön työssä. Jos muutostyö ei lähde työyhteisön yhteisestä sopimuksesta, muutostyön linjat löytävät polkunsa yksittäisen työntekijän voimavarojen ja henkilökohtaisten mieltymysten perusteella. Pimeästä päivänvaloon Lastensuojelutyön kenttä on tällä hetkellä varsin haasteellinen muutoksen maaperä. Kehittämis- ja tutkimushankkeessamme, jossa itselläni oli mahdollisuus olla niin kehittäjän, kouluttajan kuin tutkijan rooleissa, sain kosketuksen kahteen, toisiinsa nähden varsin erilaiseen kuvaan siitä todellisuudesta, jossa lastensuojelutyötä tehdään. Olen nimennyt kohtaamani lastensuojelun todellisuuskuvat päivänvalo ja pimeänpuoli -todellisuuksiksi. Päivänvalotodellisuudessa lastensuojelussa työskentelee kokeneita, päteviä ja työssään pitkään viihtyneitä työntekijöitä, joilla on näkyä ja halua oman työnsä reflektointiin ja muuttamiseen. Lastensuojelutyötä kuvataan vaihtelevaksi, haasteelliseksi, haastavaksi, yllätykselliseksi ja uudistuvaksi. Työntekijöiden osallistumista ideointi- ja kehittämistyöhön kuvaa innostuneisuus ja innovatiivisuus. Pimeänpuolitodellisuus tuli esiin erityisesti silloin, kun kehittämisestä olisi pitänyt seurata muutostyö. Tässä todellisuudessa työntekijät kuvaavat työtään kaaoksena, jossa oman työn hallinta katoaa. Asiakkaita kuvataan tulvivan ovista ja ikkunoista. Lastensuojelutyö näyttäytyy lyhytjännitteisenä niin kuin asiakasperheiden elämä monesti on. Pimeänpuolitodellisuudessa työntekijöiden omaan työhön kohdistama muutostyö vaikuttaa yhtä vaikealta kuin muutoksen aikaansaaminen asiakkaan elämässä. Kehittämistyön into ja ilo muuttuvat muutostyön ahdistukseksi. Työn arjessa ei ole mahdollisuutta raivata tilaa sille pysähtymiselle, jota oman työn muuttaminen edellyttää. Yrityksiksi jäävät muutoskokeilut herättävät aggressiota, häpeää, alakuloisuutta, harmitusta ja nujerretuksi tulemisen kokemuksia. Työtilanne tekee apeaksi ja voimattomaksi. On helpompi jatkaa entisellä tavalla, vaikka se ei työntekijää tyydyttäisikään, kuin lähteä muuttamaan työkäytäntöjä. Lapsilähtöisyys edellyttää muutoksia Lastensuojelun todellisuuskuvat herättivät itsessäni monia mieltä hämmentäviä ja hätäännyttäviä kysymyksiä. Jos/kun lastensuojelun työntekijä tekee työtä pimeänpuolitodellisuudessa, siirtyykö työntekijän kokemus oman työn kaaoksesta myös asiakkaan kokemukseksi lastensuojelusta? Kohtaako asiakas oman elämäntilanteensa kaaoksessa työntekijän työn kaaoksen? Jos niin käy, voivatko lapsen hätä ja avun tarve tulla siinä kohdatuiksi? Lapsen elämäntilanteen kartoituksessa on kyse työtavasta, jossa lapsi otetaan säännöllisesti ja systemaattisesti mukaan työskentelyyn. Lapsilähtöiselle työskentelylle pyritään luomaan perinteitä. Työntekijät ovat tuoneet esiin tarvitsevansa koulutusta lasten kanssa työskentelyyn ja lapsen omaa ilmaisua tukevia työvälineitä. Lapsilähtöinen työskentely edellyttää myös uudenlaista organisoitumisen tapaa erityisesti sosiaalitoimistosta käsin tehtävältä lastensuojelutyöltä. Myös fyysisiin tiloihin joudutaan kiinnittämään huomiota ja tekemään muutoksia. Työ edellyttää resursseja ja ainakin sen arvioimista, voidaanko työn painopistettä siirtää aikuisten kanssa tehtävästä työstä lasten kanssa työskentelyyn. Kun työntekijän käytettävissä oleva aika on rajallinen, työ ohjautuu tällä hetkellä ensisijaisesti aikuisten kanssa työskentelyyn. Lapsen kanssa käytetään aikaa silloin, kun siihen arvellaan olevan erityistä syytä. Tarkempia säädöksiä lainsäädäntöön Lastensuojelutyön muutos on saamassa tuekseen myös lainsäädännön tasolla tapahtuvia muutoksia. Ministeriön käynnistämässä lastensuojelun kehittämisohjelmassa yksi alatyöryhmä, avohuolto ja arviointi, miettii erityisesti sitä, miten lastensuojeluasiakkuuden alku-vaiheessa tulisi työskennellä ja minkälaisia työn raamituksia siitä vaiheesta tulisi saada uudistettavaan lastensuojelulakiin. Jo nykyinen lastensuojelulaki ohjaa suunnitelmalliseen ja lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön. Mutta systemaattiseksi työotteeksi siirtyäkseen em. orientaatiot vaatinevat tarkempia säädöksiä lainsäädännössä. Sitä kautta pystytään toivottavasti nykyistä paremmin tekemään näkyväksi, ei vain lastensuojelussa tehtävää työtä vaan myös sitä, mitä kaikkea jää tekemättä, kun resurssit eivät ole riittävät. Lähde: Sointu Möller Arviosta sanoisin. Tutkimus lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheeseen liittyvän arvioinnin mallintamisesta. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus

10 Toiminnalliset menetelmät: osa 2. Teksti Sointu Möller Kuvat ETA-kortit, Mirva Paasirova Elämän tärkeät asiat eli ETA -kortit ETA-kortit on ideoitu PRIDE ja lastensuojelun avohuolto -kehittämishankkeen ideointityöryhmissä Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Alkunsa ne ovat saaneet PRIDE-sijaisja adoptiovanhempien valmennuksessa käytettävästä ns. naruharjoituksesta. Koska harjoitus voidaan toteuttaa vain ryhmässä, haluttiin siitä kehittää työväline, joka on hyödynnettävissä myös yksilötyössä työntekijän ja asiakkaan välillä. Syntyi ajatus korttipakasta. Nykyisellään ETAkorttipakka sisältää 36 korttia, joissa jokaisessa on kuva ja teksti elämään kuuluvista tärkeistä asioista. Korttien, kuten kaikkien muidenkin Lupaus lapselle -työkalupakkiin kuuluvien välineiden, tavoitteena on tukea ja vahvistaa työntekijän ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Seuraavat esimerkit korttien käytöstä on saatu lastensuojelun työntekijöiltä eri puolilta Suomea. Esimerkkitapausten yksityiskohtia on muutettu. Tapauksia lukiessa on hyvä muistaa, että otteet ovat keskeltä työskentelyprosessia eli pääsääntöisesti lasta on tavattu useamman kerran ja ennen tehtäväksi antoa on käytetty hetki virittelyyn ja lämmittelyyn. Kuraattori tapasi 8-vuotiasta Maria, jonka koulunkäynnistä opettaja ja äiti olivat huolissaan. Kuraattori pyysi Maria valitsemaan ETA-korteista asioita, jotka hän kokee tärkeiksi ja joita hän kokee itsellään olevan. Pinoon tulivat mm. tuki, huomio, puhtaus, lemmikki, isä, äiti ja ruoka. Työntekijän huomio kiinnittyi siihen, ettei Marin valitsemissa korteissa ollut harrastusta, mistä asiasta hän jatkoi keskustelua Marin kanssa. Keskustelu johti siihen, että harrastusta alettiin yhdessä miettiä ja se myös löytyi. Samalla saatiin vahvistettua Marin yhteyttä hänen muualla asuvaan isäänsä, jonka Mari koki itselleen tärkeäksi ja joka alkoi kuljettaa Maria harrastukseen. Kahdenkeskinen työskentely työntekijän kanssa antoi Marille hänen kaipaamaansa huomiota ja tukea, mikä näkyi Marissa tyytyväisyytenä ja innostuksena. Sosiaalityöntekijän asiakkaana oli perhe, jonka lapsista lastensuojelu oli huolissaan isän juomisen vuoksi. Isä itse ei nähnyt aihetta huoleen. Hän kertoi juovansa muualla kuin kotona eikä juomisella siten ollut hänen mielestään vaikutusta lapsiin. Työntekijä tapasi vanhempia. Levitettyään ETA-kortit pöydälle hän pyysi molempia vanhempia valitsemaan korteista ne asiat, joihin isän ryyppyreissut vaikuttavat lasten elämässä. Valituiksi tulivat lähes kaikki kortit: turvallisuus, rajat, ilo, ruoka, isä, perhe, kaverit, luottamus, huolenpito, uni, koti, tuki, leikki, koulu jne. Isä oli tapaamisen päätteeksi hiljainen ja aggressiivisen oloinen. Työntekijän kysyessä isän tunnelmia tämä kertoi olevansa erittäin harmissaan siitä, että korttipinosta tuli niin suuri. Sosiaalityöntekijä oli sijoittamassa 14-vuotiasta Elinaa perhekotiin. Elinan vanhempien tavatessa perhekodin vanhemmat ensimmäistä kertaa työntekijä mietti, miten hän rentouttaisi tilannetta. Hän levitti ETA-kortit kaikkien nähtäville ja pyysi jokaista vuorollaan valitsemaan ne kortit, joita kuvaavia asioita kukin haluaisi Elinan saavan sijoituksen myötä. Äiti valitsi kortit koulu ja fyysinen koskemattomuus, isä kodin ja turvallisuuden, sosiaalityöntekijä valitsi huo- lenpidon ja rajat ja perhekodin vanhemmat mm. luottamuksen, ilon, rajat ja sukulaiset. Työntekijä pyysi jokaista kertomaan, miksi oli kyseiset kortit valinnut, mitä muutoksia niiden suhteen toivoisi Elinan elämään ja mikä eri osapuolten rooli asioiden vahvistamisessa olisi. Sosiaalityöntekijä työskenteli perheen kanssa, joka harkitsi ryhtymistä sijaisperheeksi sukulaislapselleen, 15-vuotiaalle Markolle. Työntekijä pyysi perheen vanhempia valitsemaan neljä korttia kuvaamaan asioita, joiden he arvelivat olevan Markolla hyvin ja toiset neljä korttia kuvaamaan asioita, jotka heitä huolestuttivat Markon elämässä. Valinnan jälkeen työntekijä keskusteli vanhempien kanssa siitä, miten he Markon mahdollisina sijaisvanhempina tukisivat niitä asioita, jotka jo nyt ovat Markon elämässä vahvuuksia. Tällaisia asioita olivat mm. ystävät ja harrastukset. Vastaavasti keskustelua käytiin siitä, mitä vanhemmat olisivat omalta osaltaan valmiita tekemään, jotta ne asiat, joista he olivat huolissaan Markon elämässä, kuten suhde isään ja surun työstäminen, muuttuisivat. Perhetyöntekijä tapasi erityiskoulun aloittanutta, varsin mietteliästä ja surullisen oloista Laria. Lari katseli lattialle levitettyjä ETA-kortteja ja hänen katseensa pysähtyi korttiin fyysinen koskemattomuus. Työntekijä kysyi, tietääkö Lari, mitä kortti tarkoittaa. Lari kertoi pelkäävänsä, koska häntä oli kotona uhattu piiskata. Samoin hän kertoi, kuinka pahalta tuntuu, kun kotona huudetaan. Lari itse halusi, että työntekijä näyttäisi kortit hänen vanhemmilleen. Vanhemmat pyydettiin tapaamiseen mukaan ja korttien avulla Lari sai vanhempien läsnä ollessa kerrottua peloistaan. Vanhempi, jonka piiskausuhkausta Lari pelkäsi, kertoi hakeneensa piiskan oven päälle, koska hänenkin lapsuuskodissa näin oli tehty. Hän ei vanhempana keksinyt muutakaan keinoa, jolla hallita lapsen tottelematonta käytöstä. Larille oli suuri helpotus kuulla, ettei vanhempi ollutkaan alkanut vihata häntä. Tilanne avasi mahdollisuuden keskustella perheenjäsenten kesken lasta kuormittaneista peloista ja vanhempien kasvatuskeinoista. Sosiaalityöntekijä tapasi 9-vuotiasta Kaisaa ja pyysi häntä valitsemaan ensin kolme sellaista korttia, joita kuvaavia asioita hän kokee itsellään olevan paljon. Seuraavaksi työntekijä pyysi Kaisaa valitsemaan kolme sellaista korttia, joita kuvaavia asioita hänellä ei ole tai joita hän haluaisi lisää. Tällaisiksi korteiksi Kaisa valitsi rajat, luottamuksen ja huolenpidon. Työntekijä oli hämillään. Hän ei ollut osannut odottaa, että Kaisa alkaisi kertoa elämästään niin syvällisesti. Työntekijä kertoi oppineensa tilanteesta sen, kuinka tärkeätä myös lapsen kanssa on työskentelyn suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Työntekijän on etukäteen mietittävä, mitä hän esiin tulleella tiedolla aikoo tehdä. Lasta ei voi tavata vain ohimennen. Sen arvioimiseen, saako lapsi elämäänsä niitä asioita, joita hän kokee siitä puuttuvan, tarvitaan säännöllistä työskentelyä lapsen itsensä kanssa

11 Pesäpuu ry Kauppakatu 18 c Jyväskylä puhelin (014) fax (014) Helsingin toimisto Annankatu 16 B Helsinki puhelin (09) fax (09) Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa Toimitussihteeri Suvi Sunnarborg Paino ER-Paino Oy Lievestuore 20

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11

Sisällys LUKIJALLE... 11 Sisällys LUKIJALLE... 11 TARINANI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA, SOSIAALIALAN AMMATTILAISENA JA ÄITINÄ... 15 Jenni Korhonen Onnistunutta lastensuojelua... 15 Miten minusta tuli minä?... 15 Lapsuuteni... 17

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot