Kuuntele tarinaa kummaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuntele tarinaa kummaa"

Transkriptio

1 2 / 2005 Kuuntele tarinaa kummaa Tarinoita tukimuksesta Perhe lapsen alkutarinana Sijoitetut lapset ja sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea Miten sijoitetut lapset puhuvat huostaanotostaan Rakkaiden tavaroiden tarinat Onko muutos mahdollinen? Toiminnalliset menetelmät osa 2

2 Toiminnanjohtajalta lehti 2/2005 Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen Tässä numerossa: Seinälläni hymyilevät Tom ja Marianne kutsuvasti. Riittävän hyviä gode nok, kuten sijaisvanhempien rekrytointikampanjan tunnuksessa sanotaan. Tällaisella kampanjalla Norjassa löydettiin viime vuonna satoja uusia sijaisperheitä. Kampanja ei toki ollut ensimmäinen, vaan osa säännöllisesti kahden vuoden välein keskitetysti koko Norjassa toteutettavia kampanjoita. Suunnitelmallisuuden tulokset voikin lukea pohjoismaisista perhehoidon tilastoista, joita Norja johtaa kirkkaasti. Oikeanlaisella rekrytoinnilla ja takaamalla riittävä tuki ja korvaukset on löytynyt sijaisperheitä myös nuorille. Nämä perheet ovat olleet valmiita sitoutumaan sijaisvanhemmuuteen muutamiksi vuosiksi ja saattamaan ainakin yhden nuoren aikuisuuteen. Suomessa sen sijaan kohta voi luvata enintään, että jokaisella lapsella on oikeus laitokseen. Tällainen tulee mieleen, kun tarkastelee Stakesin vuoden 2004 tilastoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määristä ja sijoituspaikoista. Suomi on tipahtanut tasolle, jota olemme tottuneet kauhistelemaan tutustuessamme vaikkapa Itä-Euroopan maiden laitosvaltaiseen lastensuojeluun. Suomessa vain runsas kolmasosa (37,8 %) lapsista ja nuorista oli perhehoidossa viime vuonna. Missä oikein on menty vikaan? Eikö Suomesta tosiaankaan löydy tavallisia perheitä, joiden sylistä löytyisi tilaa vielä yhdelle lapselle? Vai onko lastensuojelussa tehty arviointivirheitä, joiden tuloksena lapset otetaan huostaan liian myöhään ja heille ei löydy sopivaa sijaiskotia? Ovatko yksityiset markkinat sotkeneet sijaishuollon kentän? Monessa kunnassa on toki kyllästytty yksityisten perhekotien hinnoitteluun, tehty laskelmia ja lähdetty etsimään halvempia vaihtoehtoja. Halvemmaksi vaihtoehdoksi voidaan perhehoidon sijaan valita edelleen laitos, nyt vain kunnan ylläpitämä. En epäile etteikö Suomesta löytyisi riittävästi sijaisperheitä suunnitelmallisella rekrytoinnilla. Kampanja tarvitsee kuitenkin laajan tuen ja keskitetyn organisoinnin. Valinta ja valmennus voidaan toteuttaa vaikkapa PRIDE-valmennuksella kuten Norjassakin. Suurimmat puutteet ovat tuessa ja palkkioissa. Jokaiselle sijaisperheelle pitää taata sellainen toimintaympäristö, jossa jokaisen sijoitettavan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata. Se tarkoittaa sijaisvanhemmalle mahdollisuutta jäädä kotiin, koulutusta, työnohjausta, konsultaatioapua sekä lapselle mahdollisuutta työstää traumaattisia kokemuksiaan turvallisen aikuisen kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen on tavoite, jonka taakse on helppo saada kannattajia. Olisiko nyt vihdoinkin aika tarttua toimeen ja koota rivit? Voisivatko kaikki lastensuojelun toimijat yhdessä aloittaa kampanjan tämän tavoitteen puolesta? Emmekö me kaikki, joilla on onni elää perheessä ja pysyvissä ihmissuhteissa, haluaisi antaa jotain niille lapsille, joilla ei ole mahdollisuutta perhe-elämään. Rakenteet muuttuvat hitaasti ja rahoitusta joudutaan odottamaan olisiko nyt vaikuttamisen ja kansalaisliikkeen toiminnan aika. Syksyisin terveisin, Raili Bäck-Kiianmaa toiminnanjohtaja Toiminnanjohtajalta Kuuntele tarinaa kummaa Tarinoita tutkimuksesta ja tutkimuksen tarinoita Perhe lapsen alkutarinana Sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea Me kaikkihan asutaan eri perheissä, mihin ollaan synnytty Miten sijoitetut lapset puhuvat huostaanotostaan Rakkaiden tavaroiden tarinat Tulevaa koulutusta Onko muutos mahdollinen Toiminnalliset menetelmät osa 2: ETA-kortit Tiesitkö,...että Hämeenlinnan kaupungin lastensuojelun perhepankin alueella perhehoidon osuus on 71 %. Perhepankin toiminnassa mukana ovat Hausjärvi, Hauho, Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi ja Renko. 2 3

3 Kuuntele tarinaa kummaa! Muiden kurssilaisten tapaaminen, mukava tunnelma sekä ohjelmakokonaisuus saivat aikaan hyvän olon kuudennessa PRIDE-kouluttajien seminaarissa. Itse seminaarin teema, tarinallisuus, ei jättänyt ketään kylmäksi. Pääpuhujien Tarja Pösön ja Esko Varilon luennot saivat liikkeelle monenlaisia tunteita. Tarinallisuus teemana koettiin mielenkiintoisempana kuin odotettiin. Se antoi uuden tavan ajatella. Se herätti ajattelemaan itseä erityisesti lapsen tarinan kuuntelijana. Se antoi uusia eväitä perheiden kohtaamiseen. Tarinallisuuden valttina Lukemattomat tarinat avautuivat PRIDE-kouluttajien seminaarissa Hämeenlinnassa Tarja Pösö selvensi tarinallisuutta lastensuojelun yhtenä peruselementtinä. Hänen mukaansa lastensuojelussa liikkuu lasten, vanhempien ja työntekijöiden tarinoita. Kyse on ihmisten elämänkulusta kertovista tarinoista, siitä miten ihmiset elävät. Tarinaa on käytetty sosiaalityössä elämän ymmärrysvälineenä jo 1970-luvulta asti. Tarinat elävät asiakirjoissa ja toiminnan kuvauksissa. Tarinat tuovat esille yksilön tarinat ja elämän eri prosessit. Tarina voi olla kuvaus elämästä, itsestä suhteessa muihin tai asioiden välisistä suhteista. Tarina voi olla elämäntarina tai tuokiotarina. Tarina on kertojansa näköinen; se pitää sisällään kertojansa antamia merkityksiä. 4 Teksti Johanna Barkman Kuva Katja Tukiainen, Eppu Nuotion kirjasta Näin pienissä kengissä on se, että siinä on jotakin uutta, jotakin vanhaa. Tarinat ovat aina olleet olemassa. Voimme siis todeta, että suuret asiat ovat itse asiassa hyvin pieniä ja yksinkertaisia. Tarja Pösön empaattinen puheenvuoro sai osallistujat ylistämään häntä. Tarjaa olisi haluttu kuulla enemmänkin. Esko Varilo innostui tarinoimaan eloisasti ja myös vähän provosoimaan kuulijoitaan. Lämpimät kiitokset molemmille professoreille! Valotan lyhyesti puhujien pääajatuksia, jotta myös muut kuin seminaariin osallistujat saisivat kiinni, mistä oli kyse. Tarinoita tutkimuksesta ja tutkimuksen tarinoita Näin ollen PRIDE-seminaarista on yli 60 erilaista tarinaa, jotka ovat kertojilleen ainutlaatuisia ja merkityksellisiä. Kertominen, kuunteleminen ja muutos Lastensuojeluun liittyy paljon tarinoita, joita on vaikea jakaa. Pösön mukaan voimme jaotella tarinoiden kertomisen kolmeen eri teemaan. On tarinoita, joita haluamme kertoa, sillä ne ovat itsellemme tärkeitä. On tarinoita, joita pitää kertoa. Nämä tarinat voivat olla esimerkiksi viranomaisille kerrotut tarinat. On tarinoita, joita voi kertoa. Näihin tarinoihin liittyvät tapahtumat, tilanteet ja tunteet eivät välttämättä käänny kertomisen kohteeksi. Monta kertaa syyllisyys ja häpeä estävät tarinan kertomisen. Pösö painotti tarinoita myös kuulemisen kohtaamispaikkana. Hän käänsi teemat kuulemisen teemoiksi: on tarinoita, joita haluamme kuulla; on tarinoita, joita pitää kuulla ja tarinoita, joita emme halua kuulla. Eli meidän omat elämänkokemuksemme vaikuttavat siihen, mitä pystymme ja haluamme vastaanottamaan. Miten voi sovittaa omaa Jos jokin asia kiusaa ja jos sitä yrittää kiertää Niin kuin kivi kengässä, se kohta alkaa hiertää. Se on möykky vatsassa ja painaa rintalastaa, Ihan kuin soittaisi puhelimeen, johon ei kukaan vastaa. Lasta voi auttaa kohti omia kokemuksiaan myös sadun ja tarinan avulla. 5 tarinaa toisen tarinoihin siten, että tarinat tukisivat eivätkä tukahduttaisivat toisiaan? Kyse on oman reflektiivisyyden kehittämisestä. Kyvystä ymmärtää omien ajatustemme taustalla olevia tunteita. Pösön mukaan voimme harjoitella tarinoiden esiintuloa myös koulutuksen avulla. Pösö korosti muutoksen mahdollisuutta tarinallisessa vuorovaikutuksessa. Tarinan kertominen mahdollistaa uusien näkökulmien avautumisen ja siten oman tarinan uudenlaisen ymmärryksen. Kun kerromme tarinaamme, niin samalla jäsennämme ajatuksiamme. Näin samatkin tarinat pääsevät muuttumaan elämän eri vaiheissa. Tarinat muuttuvat myös sen mukaan kenelle niitä kerrotaan. Oleellista on siis vastaanottajan kyky vastaanottaa tarinaa. Lastensuojelussa on tähdellistä tarjota erilaisia kertomisen tiloja, jotka voisivat murtaa lapsen vallitsevaa tarinaa omasta itsestään. Lapsi voi kertoa itsestään toisenlaisia tarinoita, kun kuuntelijana onkin lapselle vieras tutkija eikä päivittäisessä arjessa oleva tuttu aikuinen. Näin ollen myös tutkimus voi vaikuttaa tutkittaviin antamalla uudenlaisia identiteettejä; on tärkeetä et saa kertoa ulkopuoliselle 1. Valitettavasti on myös paljon tarinoita, jotka jäävät vain kerrotuksi eivätkä tule jaetuksi ja muutoksen pohjaksi. Hyväksyvä katse näkee vakavat silmät Pösön ajatukset nostattivat totisen teeman tarkasteluun: lapset ja nuoret kantavat sisällään monia tarinoita, jotka odottavat kuulijansa. Hänen mukaansa lasten tarinat ilmenevät heidän käyttäytymisessään, sillä tarinoilla ei välttämättä ole sanoja ja merkityksiä. Pitääkö näitä tarinoita houkutella tai odottaa niiden kypsymistä? Uskallanko astua tilaan, johon enkelitkään eivät uskalla astua? 2 Mitä minä teen näillä tarinoilla? Tarinat kutsuvat moraalista tarkastelua. Ne puhuttelevat vastuullista aikuisuutta. Aikuinen voi toimia oppaana lapsen omaan tarinaan, jotta lapsi voi kokea autenttisuuden tunteen: tämä on juuri minun tarinani. 1 Koulukotinuoren sanomaa. kts. Pösön tutkimus Koulukotinuoren sanomaa. kts. Pösön tutkimus Jatkuu seuraavalla aukeamalla

4 Perhe edustaa lapselle yhtä elämän merkityksellistä aluetta, jossa lapselle muodostuu lähtökohdat perusturvallisuudesta ja tunteesta mihin hän kuuluu. Esko Varilo painotti puheenvuorossaan perheiden sisäistä vuorovaikutusta ja sen merkitystä siinä vaiheessa, kun lapsi ilmaisee tunteitaan ja alkaa tunnustella niitä. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa lapsen kykyyn kertoa omasta itsestään ja siihen, miten hän suhtautuu omaan itseensä ja häntä hoitavaan aikuiseen. Useissa lastensuojelun piirissä olevissa perheissä vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset. Perheitä voidaan kuvata erilaisina perhetyyppeinä, joiden käyttäytyminen ja toimintatavat ovat usein ennustettavissa. Tyypittelyjen ansiona onkin se, että ne voivat auttaa työntekijöitä tunnistamaan perheen dynamiikkaa ja lasten erityistarpeita. Teksti Johanna Barkman Kuva ETA-kortit, Mirva Paasirova Perhe lapsen alkutarinana Erilaisia perhetyyppejä lastensuojelussa Varilon mukaan on tunnistettavissa neljä erilaista perhetyyppiä. Tyyppi A on ns. autistinen perhetyyppi. Heikosta vuorovaikutuksesta seuraa usein, että perhe hajoaa helposti ja niissä ollaan kyvyttömiä näkemään ja kuulemaan muita perheenjäseniä. Perheen sisäisten asioiden salailu ja valehtelu synnyttävät häpeän tunteita. Lapsilla voi olla monia eri isiä, ja heitä siirrellään ihmisiltä toisille. Paradoksaalista on se, että työntekijä pääsee parempaan suhteeseen perheen kanssa, kun hän kertoo ikävät asiat suoraan asiakasperheelle. Tyyppi B edustaa boheemiperheen dynamiikka. Ruokaa on, jos on. Kotia ei siivota. Vanhemmat rakastavat pulppuavasti, mutta valitettavasti kypsymättömästi. Rikollisuus ja erilaiset perversiot kulminoituvat tyyppi C kaltaisessa perheessä, jonka monimut- kainen valehtelukommunikaatio estää perheen kiinnijäämisen. Työskentelyä vaikeuttaa se, että sosiaalityöntekijät ja psykologit koetaan poliisin kaltaisena vainoajana ja vihollisina. Tähän tyyppiin liittyy myös ihmissuhteiden vääristymistä kuten insestiä ja väkivaltaa. Tyyppi D edustaa perhetyyppiä, jossa vuorovaikutus on sekavaa. Puhuja puhuu lahjakkaasti, mutta ei ymmärrettävästi. Ristiriitainen ja vääristynyt perhedynamiikka onkin yksi merkittävä tekijä, joka altistaa lapset psykiatriselle oirehdinnalle. Alkutarinan mustia aukkoja täytetään Menneisyysmatkailulla Perhetyyppien pohjalta voi olettaa, että lapsilla omasta elämästä kertominen on vaativaa. Lapsen elämäntarinassa saattaa olla paljon muistamattomia ja epäselviä aukkoja tai häpeän peittämiä kokemuksia. Tarinallinen musta aukko voi olla monen eri tekijän synnyttämä verkko, joka estää lasta kasvamasta ja pitää lapsen kiinni tässä ja nyt -tilanteessa. Varilon mukaan häpeä ja syyllisyys estävät muistelemisen. Mikäli muistikuvia on, voivat ne olla epäyhtenäisiä, kronologisesti epäselviä ja hajanaisia. Varilo painottaa, että muistiaukot ovat tärkeä syy lapsen heikkoon minään, ja hän olettaa, että aukot elämäntarinassa johtavat minän muodostumisen vaikeutumiseen. Menneisyysmatka on hoitomuoto, jossa nuori ja häntä hoitava aikuinen lähtevät etsimään palasia lapsen elämäntarinaan. Lyhyesti kiteytettynä tämä tarkoittaa sitä, että kootaan nuorta koskevat asiakirjat ja konkreettisesti matkustetaan lapsen menneisyyteen. Nuorelle annetaan mahdollisuus tavata lapsuuden henkilöitä ja tutustua lapsuuden ympäristöihin. Menneisyysmatka voidaan nähdä prosessina, jonka aikana lapsi pääsee rakentamaan riittävän eheän elämäntarinan. Hänelle tarjoutuu mahdollisuus täyttää mustat aukot uusilla tarinoilla. Nuorelle annetaan mahdollisuus tarkastella elämänsä tapahtumia nykytilanteesta käsin. Elämää suuremmat tarinat Pösö ja Varilo molemmat painottivat tärkeitä teemoja, jotka kiteytyvät ymmärretyksi tulemiseen. Jokaisella on perustarve tulla ymmärretyksi ja ymmärtää itseään ja toisia. Syntymäkotinsa ulkopuolella elävä lapsi joutuu hakemaan omaa paikkaansa uudessa elinympäristössään. Hän tekee pesän omille tarinoilleen, menneille, nykyisille ja tuleville. Tuleeko lapsi ymmärretyksi oman tarinansa kanssa? Onko hänellä lupa liittyä uuden yhteisön tarinaan? Kuka luvan antaa? Lapsi ei voi liittyä yksin, vaan hän tarvitsee aikuisten tuen ja luvan päästäkseen kiinnittymään ja elämään elämäänsä eteenpäin. Jokainen tarvitsee itselleen itseään suuremman tarinan, mihin liittyä. Varilo painotti elämäntarinan jatkuvuutta; elämäntarina sisältää sukutarinan ja se jatkuu myös kuoleman yli. Pösö peräänkuulutti kertomisten tiloja ja rohkeutta sekä kertoa että vastaanottaa tarinoita. Ihmisen elämäntarina on onneksi hyvin armollinen, sillä siihen pystyy vaikuttamaan päivittäisessä vuorovaikutuksessa toisen ihmisten kanssa. Lukemattomilla tarinoilla on mahdollisuus tulla luetuksi. Lue lisää tarinallisuudesta: Barkman, J. (2004). Minä, äiti, isä ja koti. Narratiivinen tutkielma lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevien lasten tarinoista. Pro gradu tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. tulostettavissa: ja opinnäytteet paperiversio ostettavissa toimistosta Inge, M. (2002). Solveigin naamion takaa. Lähityöntekijän näkökulma menneisyysmatkaan. Psykologia 03. Pösö, T. (2004). Vakavat silmät ja muita kokemuksia koulukodista. Tutkimuksia 133. Helsinki: Stakes. Tulossa: Bardy, Marjatta ja Känkänen, Päivi (2005): Omat ja muiden tarinat ihmisyyden vaalimisessa. Stakes. Korjaus: Tiedotelehteen numero 1/2005 oli lipsahtanut Suvin yhteystietoihin väärä gsm-numero. Oikea numero on Pahoittelemme virhettä! 6 7

5 Teksti Christine Välivaara Sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea Vertaisryhmässä on turvallista pohtia elämää sijoitettuna lapsena ja sijaisvanhempana. Sijoitus on lapsen elämää järisyttävä kokemus. Sijaisperheeseen tai laitokseen tullessaan lapsella on yleensä muistoissaan monia haavoittavia kokemuksia, sanoittamattomia asioita, joita on vaikeaa jakaa toisten kanssa. Monesti lapsi kantaa syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Lapset ajattelevat usein oman toimintansa vaikuttavan ympärillään oleviin ilmiöihin. Lapsi uskoo, että jos olisi ollut kiltimpi tai jos ei olisi kertonut kenellekään, huostaanottoa ei olisi tapahtunut. Lapsen asetuttua turvallisesti sijaisperheeseen nousevat menneisyyden möröt usein pintaan. Lasten tapa ilmentää sisällään vellovia ajatuksia vaihtelee tukahduttamisesta hallitsemattomaan, ei-ikätasoiseen käyttäytymiseen. Elämänhallinnan puute johtaa usein psyykkisiin ongelmiin aikuisiällä. Sijaisvanhemmat jäävät vaativassa kasvatustehtävässään valitettavan usein vaille riittävää tukea. Myös lapsi on yksin sanoittamattomien tunteidensa kanssa, kun ei oikein itsekään tiedä, mistä paha olo ja oudot reaktiot kumpuavat. Vertaistukea ryhmästä Pesäpuu ry:n malli Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli on Pesäpuu ry:n projektissa kehitetty toimintamuoto, joka mahdollistaa vertaistuen huostaanoton ja sijoituksen kokeneille lapsille ja heidän sijaisvanhemmilleen. Voimavaraistavissa ja luottamuksellisissa ryhmissä lapset tutustuvat toisiin saman kokeneisiin, rohkaistuvat kertomaan kokemuksistaan, oppivat nimeämään ja tunnistamaan tunteita. Ryhmässä opetellaan myös rakentavaa tapaa suojella itseä ja ilmaista tunteitaan. Pääpaino on lapsilähtöisissä toiminnoissa: saduissa, maalaamisessa, askarteluissa, peleissä ja leikeissä. Keskeinen sanoma ryhmissä on, että lapsi ei ole yksin ja että vaikeistakin kokemuksista on mahdollisuus selvitä eheään elämään. Vertaisryhmämallissa otetaan prosessiin mukaan sijoitetun lapsen elämän keskeiset vaikuttajat. Ryhmää edeltävissä haastatteluissa pyritään kartoittamaan lapsen elämän kokonaistilanne sekä arvioidaan lapsen soveltuvuutta ryhmään. Malli sisältää haastattelurungot lapsen sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien, lapsen ja biologisten vanhempien haastattelemiseksi. Ryhmään valitaan 4 7 lasta, noin kahden vuoden ikähaarukalla. Ryhmämalli soveltuu vuotialle. Vertaisryhmämallissa on oleellista, että sijaisvanhemmat/omahoitajat kokoontuvat samanaikaisesti omaan vertaisryhmäänsä ja samojen teemojen äärelle kuin lapset. Näin he voivat paremmin tukea lasta ryhmäprosessin kuluessa ja sen päätyttyä. Sijaisvanhempien sitoutuminen lapsen prosessin tukemiseen on tärkeää. Lapsen ja tiimin loppupalaute ryhmäkertojen päätyttyä on merkityksellinen. Palautekerralla käydään läpi ryhmäkokemusta lapsen ehdoilla. Lapsen näkökulma piirtyy usein sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien ja biologisten vanhempien näkyville uudessa valossa ja lapsi saa vastauksia häntä askarruttaneisiin kysymyksiin uskalletaan kenties puhua asioista, joista ennen on vaiettu. Ryhmä toimii lapsen ongelmien syvenemistä ennaltaehkäisevästi. Ryhmäkokemus lisää parhaimmillaan lapsen elämänhallintaa. Malliin liittyvässä ohjaajan käsikirjassa on ohjeet 10 lasten tapaamiskerralle ja 10 sijaisvanhempien tapaamiselle. Käsikirjan avulla vertaisryhmien ohjaamisessa pääsee hyvin alkuun. Lasten vertaisryhmien ohjaajiksi aikovilta edellytetään kokemusta sijoitetuista lapsista, ryhmistä ja heidän olisi hyvä myös osallistua sijoitettujen lasten vertaisryhmäohjaajakoulutukseen. Sijoitettujen lasten vertaisryhmät Suomessa Vertaistoiminta on vähitellen 2000-luvulla alkanut levitä Suomeen, samalla kun vertaistoiminnan merkitys on tunnustettu ja lapsilähtöinen ajattelu on alkanut yleistyä sosiaalityössä. Järjestöillä on ollut keskeinen rooli sijoitettujen lasten vertaisryhmien juurruttamistyössä Suomessa. Pesäpuu ry:n lisäksi Pelastakaa Lapset ry sekä SOS-lapsikylät ovat olleet aktiivisia lasten vertaistoiminnan järjestäjiä. Lisäksi Perhehoitoliiton Toivo ja Ilona -leirien osana on pidetty vertaisryhmiä sijoitetuille lapsille. Ryhmiä on järjestetty myös lastenkodeissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa sekä kuntien ja seurakunnan toimesta. Suomessa on mallilla järjestetty yhteensä 25 sijoitettujen lasten vertaisryhmää, joihin on osallistunut n. 120 lasta viidessätoista eri kunnassa. Pesäpuu ry:n kouluttamia sijoitettujen lasten vertaisryhmäohjaajia on 42. Lasten vertaisryhmät vakiintuneeksi työmuodoksi sijaishuoltoon Jokaisella sijoitetulla lapsella on oltava oikeus saada tukea ennen kuin terapian tarve on jo ilmeinen. Vertaisryhmien tulisi olla kiinteä osa sijaishuoltoa. Tuntuu järjettömältä, että saadakseen apua lapsen ongelmien tulee kriisiytyä umpisolmuun. Resurssien vähyyden kanssa kamppailevat sijaishuollon sosiaalityöntekijät ehtivät hädin tuskin tavata kutakin sijoitettua lasta kerran vuodessa. Lapsen suhde työntekijään tai vaihtuviin työntekijöihin jää etäiseksi. Sijaisvanhempien harteilla lepää raskas vastuu. Ei ihme, jos voimat uupuvat, sijoituksia katkeaa ja yhä useampi lapsi joudutaan sijoittamaan laitoksiin suurin kustannuksin. Vertaistoiminta olisi edullinen ennaltaehkäisevä tukimuoto. Pesäpuu ry pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan, että sosiaalialalla puhaltavat uudet tuulet toisivat parannusta myös sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden elämään. Pesäpuu ry järjestää Vertaisryhmäohjaajakoulutus Perustana sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Helsinki , sekä työnohjauspäivät keväällä Lisätietoa 8 9

6 Me kaikkihan asutaan eri perheissä, mihin ollaan synnytty! Pesäpuu ry:n sijoitettujen lasten vertaisryhmä 2005 Joka kerralla tutustuttiin johonkin tunteeseen tekemällä kivoja juttuja. Joskus tehtiin nukketeatteria, maalattiin musiikin mukaan, joskus tehtiin naamareita. Kerran tehtiin onnen amulettejakin savesta. Mukavinta oli koristella oma salainen laatikko. Oli muuten mukavaa, kun äiditkin (sijais) oli samaan aikaan omassa kerhossaan. Juteltiin kotimatkalla autossa, mitä kaikkee oltiin tehty. Mutta ei tietystikään kerrottu toisten lasten jutuista. Meidän Salaiseen kerhoon kuului neljä lasta ja tietysti Ville, meidän maskotti. Ensin me leikittiin ja tutustuttiin. Sitten keksittiin kerholle nimi ja sovittiin säännöt. Tunnesäätilakarttaan sai laittaa joka kerta kortin ja kertoa millä tuulella tänään ollaan. Ville Vilkastuksen tunneseikkailu johdatti meidät tutkimaan erilaisia tunteita. Tunnepyörässä saattoi kertoa, mm. mikä itseä on vihastuttanut, pelottanut tai tehnyt iloiseksi. Välillä siitä tuli kyllä vähän levoton olo. Silloin menin hiljaiseen koloon tai leikittiin jotain vauhdikasta. Oman perheen esittely oli helppoa Tejping -nukkejen avulla ja Elämäni puuhun sai liimata tärkeitä ihmisiä. Olikin aika monta ihmistä, jotka musta välittää. Vaikka joskus tuntuu, että mä oon huono ja tyhmä, niin lopuksi oli mukava huomata, että mullakin on vahvuuksia, jotka auttaa mua elämässä eteenpäin. Mä huomasin, että ympärillä on myös aikuisia, jotka ymmärtää ja haluu auttaa. Niin ja meitä sijoitettuja lapsia on muitakin. Vertaisryhmään tuleville uusille lapsille sanoisin: Älkää pelätkö, siellä on ihan kivaa. Uskaltakaa elää Teksti ja kuvat Christine Välivaara Ohjaajat: Christine välivaara ja Ritva Hiekkanen (lastenryhmä) sekä Johanna Barkman ja Tanja Karhunen (sijaisvanhempien ryhmä) Oman kehon kuvan piirtäminen oli hauskaa. Punaisella sai laittaa alueet, joihin ei toiset saa koskea ja vihreällä muut. Mä sanon: Seis, lopeta!, jos joku härkkii mua. Miten sijoitetut lapset puhuvat huostaanotostaan? Mari Maisio (2004) analysoi pro gradu -tutkielmassaan Pesäpuu ry:n vertaisryhmiin vuonna 2000 valittujen sijoitettujen lasten haastatteluita. Hän tutki diskurssianalyysin avulla, miten lapset puhuvat huostaanotosta. Sijoitetut lapset haastateltiin sijaisperheessä tai toimistolla ennen ja jälkeen sijoitettujen lasten vertaisryhmän. Haastattelut pohjautuivat Pesäpuu ry:n vertaisryhmäohjaajan käsikirjan haastattelurunkoon. Tutkimukseen valikoitui yksitoista vuotiaan lapsen haastattelunauhaa (5 tyttöä, 6 poikaa). Tutkija valitsi haastattelun useista teemoista tutkimuskohteekseen lasten huostaanottopuheen. Maision mukaan lapsilla ilmeni monenlaisia kertomisen tapoja. Jotkut lapset ilmaisivat huostaanoton kulkua hyvinkin pikkuvanhasti käyttäen taitavasti aikuismaailman käsitteitä. Toisaalta lasten puhe saattoi pomppia asiasta toiseen ja huomio saattoi poiketa keskustelun ulkopuolelle. Lapset saattoivat ilmaista itseään muutenkin kuin puhumalla. Jotkut lapset olivat torjuvia tai hyvin epävarmoja siitä, miten tapahtumat oikein menivätkään. Joidenkin lasten puheessa korostui lojaalisuus biologisia vanhempia kohtaan. Maisio erottelee diskurssianalyysin avulla lasten haastatteluiden pohjalta kolme kertojatyyppiä: a) Eksyksissä olevat lapset, jotka vaikuttivat epätietoisilta siitä, mitä huostaanoton yhteydessä oikein oli tapahtunut ja miten asiat olivat edenneet. Lasten oli vaikeaa puhua huostaanottoon liittyvistä tapahtumista, koska heillä ei ollut tietoa asioista. Puheeseen liittyi epävarmuutta, epätietoisuutta ja ihmettelyä. Toisaalta lapset tuntuivat myös välttelevän aiheesta puhumista. Heidän suhteensa omaan sosiaalityöntekijään oli hatara ja etäinen. Teksti Christine Välivaara b) Tunteilijat, jotka puhuivat huostaanotosta yksinomaan tunteiden kautta. Huostaanoton ympärillä pyörivät tapahtumat olivat lasten kertomuksissa joko täysin typeriä tai huumaavan ihania. Varsinaista tietoon perustuvaa huostaanottopuhetta tapahtumien kulusta ei ilmennyt. c) Asiantuntijat olivat lapsia, jotka tiesivät ja muistivat asiat hyvin. Lapset osasivat kertoa asioita loogisesti ja yksityiskohtaisesti. He osasivat eritellä kokemuksiaan ja tunnistaa asioiden välisiä syy-seuraussuhteita. Lapsen kanssa oli työskennelty ja hänet on otettu mukaan asioiden käsittelyyn. Puhuessaan huostaanottoon liittyvistä asioista lapsi rakentaa samalla identiteettiään, käsitystä itsestään. Toiminnalliset menetelmät auttavat lasta puheen tuottamisessa. Maisio ei tutkielmassaan vertaillut, muuttuiko lasten huostaanottopuhe vertaisryhmän jälkeen alkuhaastatteluihin verrattuna. Pesäpuu ry:n aineistoista on kuitenkin havaittavissa, että lasten huostaanottopuhe täsmentyy ja asiantuntijapuhe lisääntyy ryhmän jälkeen. Tämän pohjalta näyttäisi, että vertaisryhmällä on ollut vaikuttavuutta lapsen huostaanottotarinan täsmentymiseen ja itseymmärryksen lisääntymiseen. Silloin, kun lapsi otetaan osalliseksi, hän oppii tuntemaan tarinaansa ja hänen elämänhallintansa paranee. Hyvän elämänhallinnan omaava ihminen kestää myös vastoinkäymisiä, suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen. Tällainen ihminen on vähemmän altis masentumaan ja syrjäytymään. Lähde: Maisio Mari (2004) Lapsi ja huostaanotto. Diskurssianalyysi lasten huostaanottopuheesta. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön Pro gradu -tutkielma. Lasten kasvot on sumennettu yksityisyydensuojan vuoksi

7 Kuva Suvi Sunnarborg Lastenkodin työntekijän mietteitä Rakkaiden tavaroiden tarinat Viime kesänä luonani vieraili hyvä ystäväni lapsensa kanssa. Lapsi kyseli kovasti, mistä olen kotonani olevia tavaroita - koruja ja kirjoja - saanut. Kerroin suuren osan niistä olevan saamiani lahjoja. Kuusivuotias mietti aikansa ja totesi sitten, että olen saanut kyllä todella paljon lahjoja. Jäin miettimään tytön kanssa käymääni keskustelua. Olohuoneessa kirjapinon päällä istuu keltainen pieni, vanhin nalleni, jonka äiti oli minulle ostanut ollessani noin 3 4 -vuotias. Nallesta on suurin osa turkista kulunut pois ja toinen silmäkin puuttuu. Silti en luopuisi siitä mistään hinnasta. Lipaston päällä on minulle erityisen rakas punainen kirjain-muotoinen metallirasia. Rasian kantta koristaa kullanvärinen purjelaiva ja sisältä löytyy mummoni entisiä koruja ja valokuva äidistäni nuorena. Valokuvan takana on omistuskirjoitus edesmenneelle mummolleni. Lähes kaikki uudemmat koruni olen saanut joko syntymäpäivälahjaksi tai tuliaisina ystävieni maailmanmatkoilta. Kotini seinillä on ottamiani valokuvia niin sukulaisista, ystävistä kuin kauniista maisemistakin. Valokuviin on dokumentoituna asioita, jotka muuten kenties unohtuisivat. Millainen oli vaatemuoti meidän ollessamme pieni, millainen oli ensimmäinen oman kotini järjestys heti muuton jälkeen ja millaisia maisemia nykyisen olohuoneen ikkunasta näkyy eri vuoden ja vuorokauden aikoina? Katsellessani kotiani löydän siitä koko oman elämänkertani iloineen ja suruineen. Ystäväverkostoni koostuu niin lapsuudenystävistä kuin myöhemminkin saaduista ystävistä. On niin monia, joiden kanssa muistella mennyttä aikaa ja suunnitella tulevaa. Miten lastenkotilasten muistot elävät arjessa? Onko heidän elämästään tai menneisyydestään mitään konkreettista muistoa? Onko heillä ketään jonka kanssa muistella? On jotenkin äärimmäisen surullista huomata, kuinka lapsilta saattaa puuttua kokonaan se, mikä minulle on kaiken tuki ja turva. Ei turvallista kotia, ei omaa rauhaa. Ei kokemusta vanhempien ja suvun huolenpidosta eikä välittämisestä. Ei pitkäaikaisia ystäviä eikä arjen turvallista rutiinia. Ei lapsuuden huolettomia kesäpäiviä eikä sukujouluja. Tietoisuus siitä, että lastenkodissa hänelle osoitetussa huoneessa olevat tavarat ovat suurelta osin lastenkodin tavaroita eikä niitä voi ottaa mukaan, kun muuttaa pois. Huolimatta siitä, kuinka rakas vaikkapa oma sänky on, on se jätettävä seuraavalle lapselle. Liian paljon on lapsia, joilla ei ole ketään, joka muistaisi millaisia he olivat vauvana, ensimmäisenä koulupäivänä tai saadessaan ensimmäisen rautahampaan. Miten minä voisin työssäni auttaa kokoamaan edes vähän muistoja sellaiseen muotoon, että he voisivat ottaa ne mukaansa muuttaessaan lastenkodista pois? Nyt saatavilla: Minun kirjani Minun kirjani on kolmen järjestön, Pesäpuu ry:n, Perhehoitoliitto ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteinen kirjahanke, lapsuuden ja elämänkulun työkirja huostaanotetulle ja adoptoidulle lapselle. Kirjan perimmäinen tarkoitus liittyy lapsen oikeuteen omaan elämäntarinaansa; kirjan ja aikuisen läheisen avulla lapsi käy läpi elämäänsä niiltäkin osin, joista tiedot ovat vähäisiä tai ajanjaksot hankalia käsitellä. Näin lapsi saa kokonaiskuvan omasta elämästään, kokonaisen elämäntarinan, jonka voi halutessaan kertoa myös toisille. Tilaukset: Pesäpuu ry, puh. (014) tai fi. Tilattavissa myös Perhehoitoliitto ry:sta ja Pelastakaa Lapset ry:sta. Minun kirjani -julkistamistilaisuus pidetään 11. valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä Kuopiossa. Tervetuloa! Tulossa taas: Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry järjestävät Pysyvyys ja turvallisuus Oikeus perheeseen II Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Tampere Hinta 180 euroa (sis. alv.) Seuraa ilmoittelua ja Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikylä ry 12 13

8 Kannattaako sukuun sijoittaa? Valtakunnallinen seminaari sukulaissijaisvanhemmuudesta Helsingissä Järjestäjinä Pesäpuu ry ja Stakes Seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua sukulaissijaisvanhemmuudesta ja sen asemasta lastensuojelun perhehoidossa Suomessa. Seminaari on tarkoitettu niin sosiaalityöntekijöille, sukulaissijaisvanhemmille kuin päättäjille. Sukulaissijoitukset ovat lisääntyneet monissa maissa viime vuosina. Ennustettavissa on, että myös Suomessa kehitys on samanlainen sijaisperheiden määrän vähentyessä ja huostaanotettujen lasten määrän puolestaan kasvaessa. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu sukulaissijaisvanhempien olevan muita sijaisperheitä heikommassa asemassa ja saavan vähemmän tukea ja apua sosiaalitoimelta. Tästä huolimatta sukulaissijoituksista on saatu myönteisiä tuloksia ja niiden on todettu tukevan erityisesti sijoitusten pysyvyyttä, lasten itsetunnon ja identiteetin kehitystä ja lasten mahdollisuutta pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muuhun sukuunsa. Suomessa julkista keskustelua sukulaissijoituksista on käyty toistaiseksi vähän ja lastensuojeluseminaarien aiheina ne ovat olleet harvoin, jos koskaan. Kannattaako sukuun sijoittaa? -seminaarissa sukulaissijoituksia pyritään tarkastelemaan monipuolisesti ja nostamaan esiin niihin liittyviä etuja ja haasteita. Sukulaissijoituksia valotetaan niin sukulaissijaisperheen, sijoitetun nuoren, sosiaalityöntekijän, lainsäätäjän kuin tutkimuksenkin näkökulmista. Puheenvuoron käyttää myös suomalaissyntyinen, Tukholmassa työskentelevä sosiaalityöntekijä, joka kertoo muutoksista, joita lakimuutos sukulaissijoitusten ensisijaistamisesta on Ruotsissa aiheuttanut sukulaissijaisvanhempien asemaan ja sosiaalityöntekijöiden työhön. Tarkemmat tiedot seminaaripäivän ohjelmasta, ilmoittautumisesta ja hinnasta syksyn kuluessa tai Tervetuloa seminaariin! Yhteistyössä: Tulevaa koulutusta: Lapsen elämäntilanteen kartoitus -työseminaari Helsingissä. Lapsen elämäntilanteen kartoitus on yhdessä lastensuojelun työntekijöiden ja asiakasvanhempien kanssa kehitetty työskentelymalli, joka on tarkoitettu erityisesti lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheessa tapahtuvaan arviointiin. Työseminaarin tavoitteena on vahvistaa työskentelymalliin sisältyvän suunnitelmallisen ja lapsilähtöisen työotteen vakiintumista lastensuojelussa. (www.pesapuu.fi/tulevaakoulutusta.shtml). Ilmoittautuminen mennessä tai toimistoon puh. (014) Lisätietoja ja ohjelma: tai Sointu Möller puh. (09) , gsm tai sähköposti PRIDE-kouluttajakoulutus ja Varalan urheiluopisto, Tampere. Hinta: 1200 euroa sisältäen koulutuksen (sekä myöhemmin järjestettävät kolme työnohjauspäivää) ja jaettavan materiaalin (mm. PRIDE-kouluttajan opas ja PRIDE-kirja). Ilmoittautuminen: mennessä. Lisätietoja: Anna-Liisa Koisti-Auer, puh. (09) , sähköposti tai Pirjo Hakkarainen, puh. (014) , sähköposti Ammatillisen perhekotitoiminnan peruspilarit -koulutus pidetään keväällä Seuraa ilmoittelua kotisivuillamme (www.pesapuu.fi/tulevaakoulutusta.shtml). Koulutus on suunnattu ensisijaisesti vanhemmille, jotka ovat aloittamassa ammatillista perhekotitoimintaa tai jotka ovat toimineet perhekodin vanhempina jonkin aikaa. Koulutus soveltuu myös perhekotien muille työntekijöille. Lisätietoja: Sointu Möller, puh. (09) , gsm tai sähköposti Vertaisryhmäohjaajakoulutus Pesäpuu ry:n sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Helsinki ja Koulutus rakentuu nelipäiväisestä teoria- ja menetelmäkoulutuksesta, oman vertaisryhmän ohjaamisesta sekä kahdesta työnohjauspäivästä (8.3 ja ). Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet sijoitettujen lasten vertaisryhmän ja sen rinnalla toimivan sijaisvanhempien tai omahoitajien ryhmän ohjaamiseen. Koulutuksessa perehdytään toiminnallisiin välineisiin ja menetelmiin, joita voi hyödyntää niin vertaisryhmissä kuin yksilötyöskentelyssäkin. Ohjaajakoulutus on suunnattu työssään sijoitettuja lapsia kohtaaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Osallistujien valinnassa painotetaan kokemusta lasten ja erityisesti sijoitettujen lasten kanssa työskentelystä. Koulutusprosessiin suositellaan osallistumista pareittain. Lisätietoja: Christine Välivaara, puh. (014) , gsm tai sähköposti christine

9 Teksti Sointu Möller Onko muutos mahdollinen miten käy lapsilähtöisyyden lastensuojelutyön kaaoksessa? Muutoksen koetaan olevan mahdollinen vain siten, että koko työyhteisö sitoutuu siihen päättämällä yhdessä ottaa käyttöön uudenlainen tapa tehdä työtä. yhteistyössä kuntien kanssa toteuttama PRIDE ja lastensuojelun avohuolto kehittämis- ja tutkimushanke saatiin päätökseen viime keväänä, kun hankkeeseen liittynyt tutkimus valmistui. Kehittämis- ja tutkimushankkeen tuloksena syntyi mm. Lapsen elämäntilanteen kartoitus -työskentelymalli. Hankkeen tutkimuksellinen lähestymistapa, toimintatutkimus, tuki hankkeen kokonaistavoitetta eli muutoksen aikaansaamista käytännön lastensuojelutyössä. Hankkeessa tavoiteltiin muutosta erityisesti lastensuojeluasiakkuuden alkuvaiheessa tapahtuvassa työskentelyssä. Muutokseen pyrittiin työn mallintamisen kautta. Muutos vaatii aikaa Lastensuojelutyön mallintamisen ottaminen hankkeen tavoitteeksi oli jo sinänsä rohkea päätös. Eihän Suomen lastensuojelussa ole perinnettä yksilökohtaisen työskentelyn mallintamiseen. Meillä on enemmänkin arvostettu työskentelyn moninaisuutta systemaattisuuden ja yhdenmukaisuuden sijaan. Lapsen elämäntilanteen kartoitus -työskentelymalli on saanut kentältä myönteistä palautetta. Kuitenkin sen juurruttaminen käytäntöön vaatii oman työnsä. Työntekijät ovat toivoneet saavansa jostain lisää aikaa, mutta he ovat toivoneet osaavansa myös itse ottaa aikaa uuden omaksumiseen. Työntekijät näkevät tämän edellyttävän uskallusta, rohkeutta ja viitseliäisyyttä. Oma henkilökohtainen muutosprosessi ei kuitenkaan yksin riitä. Työskentelytavan ja työkäytäntöjen muuttumisessa korostuu koko työyhteisön merkitys. Muutoksen koetaan olevan mahdollinen vain siten, että koko työyhteisö sitoutuu siihen päättämällä yhdessä ottaa käyttöön uudenlainen tapa tehdä työtä. Käytäntö on osoittanut muutoksen lähtevän pienistä asioista. Työntekijät lisäävät työhönsä niitä elementtejä, joiden vahvistamiseen he katsovat olevan tilaa käytännön työssä. Jos muutostyö ei lähde työyhteisön yhteisestä sopimuksesta, muutostyön linjat löytävät polkunsa yksittäisen työntekijän voimavarojen ja henkilökohtaisten mieltymysten perusteella. Pimeästä päivänvaloon Lastensuojelutyön kenttä on tällä hetkellä varsin haasteellinen muutoksen maaperä. Kehittämis- ja tutkimushankkeessamme, jossa itselläni oli mahdollisuus olla niin kehittäjän, kouluttajan kuin tutkijan rooleissa, sain kosketuksen kahteen, toisiinsa nähden varsin erilaiseen kuvaan siitä todellisuudesta, jossa lastensuojelutyötä tehdään. Olen nimennyt kohtaamani lastensuojelun todellisuuskuvat päivänvalo ja pimeänpuoli -todellisuuksiksi. Päivänvalotodellisuudessa lastensuojelussa työskentelee kokeneita, päteviä ja työssään pitkään viihtyneitä työntekijöitä, joilla on näkyä ja halua oman työnsä reflektointiin ja muuttamiseen. Lastensuojelutyötä kuvataan vaihtelevaksi, haasteelliseksi, haastavaksi, yllätykselliseksi ja uudistuvaksi. Työntekijöiden osallistumista ideointi- ja kehittämistyöhön kuvaa innostuneisuus ja innovatiivisuus. Pimeänpuolitodellisuus tuli esiin erityisesti silloin, kun kehittämisestä olisi pitänyt seurata muutostyö. Tässä todellisuudessa työntekijät kuvaavat työtään kaaoksena, jossa oman työn hallinta katoaa. Asiakkaita kuvataan tulvivan ovista ja ikkunoista. Lastensuojelutyö näyttäytyy lyhytjännitteisenä niin kuin asiakasperheiden elämä monesti on. Pimeänpuolitodellisuudessa työntekijöiden omaan työhön kohdistama muutostyö vaikuttaa yhtä vaikealta kuin muutoksen aikaansaaminen asiakkaan elämässä. Kehittämistyön into ja ilo muuttuvat muutostyön ahdistukseksi. Työn arjessa ei ole mahdollisuutta raivata tilaa sille pysähtymiselle, jota oman työn muuttaminen edellyttää. Yrityksiksi jäävät muutoskokeilut herättävät aggressiota, häpeää, alakuloisuutta, harmitusta ja nujerretuksi tulemisen kokemuksia. Työtilanne tekee apeaksi ja voimattomaksi. On helpompi jatkaa entisellä tavalla, vaikka se ei työntekijää tyydyttäisikään, kuin lähteä muuttamaan työkäytäntöjä. Lapsilähtöisyys edellyttää muutoksia Lastensuojelun todellisuuskuvat herättivät itsessäni monia mieltä hämmentäviä ja hätäännyttäviä kysymyksiä. Jos/kun lastensuojelun työntekijä tekee työtä pimeänpuolitodellisuudessa, siirtyykö työntekijän kokemus oman työn kaaoksesta myös asiakkaan kokemukseksi lastensuojelusta? Kohtaako asiakas oman elämäntilanteensa kaaoksessa työntekijän työn kaaoksen? Jos niin käy, voivatko lapsen hätä ja avun tarve tulla siinä kohdatuiksi? Lapsen elämäntilanteen kartoituksessa on kyse työtavasta, jossa lapsi otetaan säännöllisesti ja systemaattisesti mukaan työskentelyyn. Lapsilähtöiselle työskentelylle pyritään luomaan perinteitä. Työntekijät ovat tuoneet esiin tarvitsevansa koulutusta lasten kanssa työskentelyyn ja lapsen omaa ilmaisua tukevia työvälineitä. Lapsilähtöinen työskentely edellyttää myös uudenlaista organisoitumisen tapaa erityisesti sosiaalitoimistosta käsin tehtävältä lastensuojelutyöltä. Myös fyysisiin tiloihin joudutaan kiinnittämään huomiota ja tekemään muutoksia. Työ edellyttää resursseja ja ainakin sen arvioimista, voidaanko työn painopistettä siirtää aikuisten kanssa tehtävästä työstä lasten kanssa työskentelyyn. Kun työntekijän käytettävissä oleva aika on rajallinen, työ ohjautuu tällä hetkellä ensisijaisesti aikuisten kanssa työskentelyyn. Lapsen kanssa käytetään aikaa silloin, kun siihen arvellaan olevan erityistä syytä. Tarkempia säädöksiä lainsäädäntöön Lastensuojelutyön muutos on saamassa tuekseen myös lainsäädännön tasolla tapahtuvia muutoksia. Ministeriön käynnistämässä lastensuojelun kehittämisohjelmassa yksi alatyöryhmä, avohuolto ja arviointi, miettii erityisesti sitä, miten lastensuojeluasiakkuuden alku-vaiheessa tulisi työskennellä ja minkälaisia työn raamituksia siitä vaiheesta tulisi saada uudistettavaan lastensuojelulakiin. Jo nykyinen lastensuojelulaki ohjaa suunnitelmalliseen ja lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön. Mutta systemaattiseksi työotteeksi siirtyäkseen em. orientaatiot vaatinevat tarkempia säädöksiä lainsäädännössä. Sitä kautta pystytään toivottavasti nykyistä paremmin tekemään näkyväksi, ei vain lastensuojelussa tehtävää työtä vaan myös sitä, mitä kaikkea jää tekemättä, kun resurssit eivät ole riittävät. Lähde: Sointu Möller Arviosta sanoisin. Tutkimus lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheeseen liittyvän arvioinnin mallintamisesta. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus

10 Toiminnalliset menetelmät: osa 2. Teksti Sointu Möller Kuvat ETA-kortit, Mirva Paasirova Elämän tärkeät asiat eli ETA -kortit ETA-kortit on ideoitu PRIDE ja lastensuojelun avohuolto -kehittämishankkeen ideointityöryhmissä Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Alkunsa ne ovat saaneet PRIDE-sijaisja adoptiovanhempien valmennuksessa käytettävästä ns. naruharjoituksesta. Koska harjoitus voidaan toteuttaa vain ryhmässä, haluttiin siitä kehittää työväline, joka on hyödynnettävissä myös yksilötyössä työntekijän ja asiakkaan välillä. Syntyi ajatus korttipakasta. Nykyisellään ETAkorttipakka sisältää 36 korttia, joissa jokaisessa on kuva ja teksti elämään kuuluvista tärkeistä asioista. Korttien, kuten kaikkien muidenkin Lupaus lapselle -työkalupakkiin kuuluvien välineiden, tavoitteena on tukea ja vahvistaa työntekijän ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Seuraavat esimerkit korttien käytöstä on saatu lastensuojelun työntekijöiltä eri puolilta Suomea. Esimerkkitapausten yksityiskohtia on muutettu. Tapauksia lukiessa on hyvä muistaa, että otteet ovat keskeltä työskentelyprosessia eli pääsääntöisesti lasta on tavattu useamman kerran ja ennen tehtäväksi antoa on käytetty hetki virittelyyn ja lämmittelyyn. Kuraattori tapasi 8-vuotiasta Maria, jonka koulunkäynnistä opettaja ja äiti olivat huolissaan. Kuraattori pyysi Maria valitsemaan ETA-korteista asioita, jotka hän kokee tärkeiksi ja joita hän kokee itsellään olevan. Pinoon tulivat mm. tuki, huomio, puhtaus, lemmikki, isä, äiti ja ruoka. Työntekijän huomio kiinnittyi siihen, ettei Marin valitsemissa korteissa ollut harrastusta, mistä asiasta hän jatkoi keskustelua Marin kanssa. Keskustelu johti siihen, että harrastusta alettiin yhdessä miettiä ja se myös löytyi. Samalla saatiin vahvistettua Marin yhteyttä hänen muualla asuvaan isäänsä, jonka Mari koki itselleen tärkeäksi ja joka alkoi kuljettaa Maria harrastukseen. Kahdenkeskinen työskentely työntekijän kanssa antoi Marille hänen kaipaamaansa huomiota ja tukea, mikä näkyi Marissa tyytyväisyytenä ja innostuksena. Sosiaalityöntekijän asiakkaana oli perhe, jonka lapsista lastensuojelu oli huolissaan isän juomisen vuoksi. Isä itse ei nähnyt aihetta huoleen. Hän kertoi juovansa muualla kuin kotona eikä juomisella siten ollut hänen mielestään vaikutusta lapsiin. Työntekijä tapasi vanhempia. Levitettyään ETA-kortit pöydälle hän pyysi molempia vanhempia valitsemaan korteista ne asiat, joihin isän ryyppyreissut vaikuttavat lasten elämässä. Valituiksi tulivat lähes kaikki kortit: turvallisuus, rajat, ilo, ruoka, isä, perhe, kaverit, luottamus, huolenpito, uni, koti, tuki, leikki, koulu jne. Isä oli tapaamisen päätteeksi hiljainen ja aggressiivisen oloinen. Työntekijän kysyessä isän tunnelmia tämä kertoi olevansa erittäin harmissaan siitä, että korttipinosta tuli niin suuri. Sosiaalityöntekijä oli sijoittamassa 14-vuotiasta Elinaa perhekotiin. Elinan vanhempien tavatessa perhekodin vanhemmat ensimmäistä kertaa työntekijä mietti, miten hän rentouttaisi tilannetta. Hän levitti ETA-kortit kaikkien nähtäville ja pyysi jokaista vuorollaan valitsemaan ne kortit, joita kuvaavia asioita kukin haluaisi Elinan saavan sijoituksen myötä. Äiti valitsi kortit koulu ja fyysinen koskemattomuus, isä kodin ja turvallisuuden, sosiaalityöntekijä valitsi huo- lenpidon ja rajat ja perhekodin vanhemmat mm. luottamuksen, ilon, rajat ja sukulaiset. Työntekijä pyysi jokaista kertomaan, miksi oli kyseiset kortit valinnut, mitä muutoksia niiden suhteen toivoisi Elinan elämään ja mikä eri osapuolten rooli asioiden vahvistamisessa olisi. Sosiaalityöntekijä työskenteli perheen kanssa, joka harkitsi ryhtymistä sijaisperheeksi sukulaislapselleen, 15-vuotiaalle Markolle. Työntekijä pyysi perheen vanhempia valitsemaan neljä korttia kuvaamaan asioita, joiden he arvelivat olevan Markolla hyvin ja toiset neljä korttia kuvaamaan asioita, jotka heitä huolestuttivat Markon elämässä. Valinnan jälkeen työntekijä keskusteli vanhempien kanssa siitä, miten he Markon mahdollisina sijaisvanhempina tukisivat niitä asioita, jotka jo nyt ovat Markon elämässä vahvuuksia. Tällaisia asioita olivat mm. ystävät ja harrastukset. Vastaavasti keskustelua käytiin siitä, mitä vanhemmat olisivat omalta osaltaan valmiita tekemään, jotta ne asiat, joista he olivat huolissaan Markon elämässä, kuten suhde isään ja surun työstäminen, muuttuisivat. Perhetyöntekijä tapasi erityiskoulun aloittanutta, varsin mietteliästä ja surullisen oloista Laria. Lari katseli lattialle levitettyjä ETA-kortteja ja hänen katseensa pysähtyi korttiin fyysinen koskemattomuus. Työntekijä kysyi, tietääkö Lari, mitä kortti tarkoittaa. Lari kertoi pelkäävänsä, koska häntä oli kotona uhattu piiskata. Samoin hän kertoi, kuinka pahalta tuntuu, kun kotona huudetaan. Lari itse halusi, että työntekijä näyttäisi kortit hänen vanhemmilleen. Vanhemmat pyydettiin tapaamiseen mukaan ja korttien avulla Lari sai vanhempien läsnä ollessa kerrottua peloistaan. Vanhempi, jonka piiskausuhkausta Lari pelkäsi, kertoi hakeneensa piiskan oven päälle, koska hänenkin lapsuuskodissa näin oli tehty. Hän ei vanhempana keksinyt muutakaan keinoa, jolla hallita lapsen tottelematonta käytöstä. Larille oli suuri helpotus kuulla, ettei vanhempi ollutkaan alkanut vihata häntä. Tilanne avasi mahdollisuuden keskustella perheenjäsenten kesken lasta kuormittaneista peloista ja vanhempien kasvatuskeinoista. Sosiaalityöntekijä tapasi 9-vuotiasta Kaisaa ja pyysi häntä valitsemaan ensin kolme sellaista korttia, joita kuvaavia asioita hän kokee itsellään olevan paljon. Seuraavaksi työntekijä pyysi Kaisaa valitsemaan kolme sellaista korttia, joita kuvaavia asioita hänellä ei ole tai joita hän haluaisi lisää. Tällaisiksi korteiksi Kaisa valitsi rajat, luottamuksen ja huolenpidon. Työntekijä oli hämillään. Hän ei ollut osannut odottaa, että Kaisa alkaisi kertoa elämästään niin syvällisesti. Työntekijä kertoi oppineensa tilanteesta sen, kuinka tärkeätä myös lapsen kanssa on työskentelyn suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Työntekijän on etukäteen mietittävä, mitä hän esiin tulleella tiedolla aikoo tehdä. Lasta ei voi tavata vain ohimennen. Sen arvioimiseen, saako lapsi elämäänsä niitä asioita, joita hän kokee siitä puuttuvan, tarvitaan säännöllistä työskentelyä lapsen itsensä kanssa

11 Pesäpuu ry Kauppakatu 18 c Jyväskylä puhelin (014) fax (014) Helsingin toimisto Annankatu 16 B Helsinki puhelin (09) fax (09) Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa Toimitussihteeri Suvi Sunnarborg Paino ER-Paino Oy Lievestuore 20

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot