Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla"

Transkriptio

1 KATSAUS Ritva Erkolahti, Seija Sandberg ja Hanna Ebeling Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla 1904 Lapset ja nuoret, joilla esiintyy fyysistä oireilua ilman todettavaa somaattista syytä, ovat haaste lääkärille sekä diagnostisesti että hoidon kannalta. Somatisointiin liittyvät ongelmat muodostavat jatkumon erittäin vaikeista häiriöistä jokapäiväisiin kipuihin ja särkyihin. Niistä tavallisimpia ovat päänsärky ja vatsakivut. Lapsen ja nuoren oireilun monitahoiset syyt jäävät usein selvittämättä, jos erotusdiagnostiikkaan ei käytetä riittävästi aikaa. Yksilön ja perheen sekä elinympäristön stressitekijöiden huomioiminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa jo ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Oleellista on myös se, että lääkäri ymmärtää kivun johtuvan sekä neuraalisesta kipureseptorikomponentista että affektiivisesta komponentista. Molemmat ovat keskushermoston tuottamia, ja niihin vaikuttavat lapsen aikaisemmat kipukokemukset, perimä sekä ympäristö. Lapsilla ja nuorilla esiintyy usein fyysistä oireilua, johon ei löydy somaattista syytä. Tätä kutsutaan somatisoinniksi. Suomalaisten kouluterveyskyselyjen mukaan erilaisten kipuoireiden esiintyvyys on lisääntynyt (Rimpelä ym. 2004). Yleisimmin mainittuja yksittäisiä oireita ovat päänsärky ja vatsakivut, joista kumpaakin esiintyy viikoittain noin %:lla lapsista ja nuorista. Oireiden ilmeneminen on yhteydessä ikään: toistuvat vatsakivut ovat yleisimpiä lapsuudessa ja päänsärky varhaisessa nuoruusiässä. Nuorilla taas pseudoneurologiset oireet ja monioireisuus ovat tavallisimpia (Campo ja Fritsch 1994). Teini-ikään mennessä noin joka kymmenes nuori on kärsinyt useammasta kuin yhdestä fyysisestä oireesta (Eminson ym. 1996). Lapsilla ja nuorilla somatisaatiohäiriön diagnostiset kriteerit kuitenkin täyttyvät harvoin (Taylor ym. 1996, Egger ym. 1999). Tämän vuoksi on ehdotettu, että somaattisesti oireilevaa lasta ja nuorta arvioitaessa oireiden lukumäärän sijasta on tärkeämpää havaita mahdolliset psyykkiset tekijät. Lasten ja nuorten somatisoinnin taustalla on usein ongelmia toverisuhteissa, oppimisvaikeuksia, perheenjäsenten fyysistä ja psyykkistä sairastamista sekä taipumusta dissosioida fyysiset ja psyykkiset kokemukset toisistaan (Garralda 1996). Etiologian historiaa: tiedostamattomia ristiriitoja, stressiä ja autonomisen hermoston epätasapainoa Psykosomatiikan tutkimus on alkanut kehittyä psykoanalyyttisen teorian pohjalta. Tutkimus on haarautunut niin sanottuun spesifisyyslinjaan ja epäspesifisyyslinjaan, joista jälkimmäisessä korostui psykofysiologiaan pohjautuva näkemys psykologisen stressin osuudesta monenlaisten fyysisten oireiden ja sairauksien synnyssä (Kaplan 1980). Freudin teoriois sa konversio-oire on somaattisesti ilmenevä, pohjimmiltaan tiedostamatonta ristiriitaa symboloiva psyykkinen oire. Hysteria, jota myöhemmin ryhdyttiin kutsumaan konversiohäiriöksi, oli Freudin aikaan yleinen ja vaikeasti hoidettava. Psyko dynaamisten spesifisyysteorioiden nimekkäimpiä kehittäjiä olivat Dunbar (1943) ja Alexander (1950). Tietyn psykosomaattisen sairauden ajateltiin olevan seurausta tietynlaisesta sisäisestä ristiriidasta ja elimistön alttiudesta sairastua. Duodecim 2011;127: = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa

2 Stressin käsitteen levitessä nopeasti fysiologiasta psykologiaan ja sosiologiaan siirryttiin spesifisyysteorioista käsityksiin, joiden mukaan psykosomaattisesti oireilevat potilaat ovat psyykkiseltä rakenteeltaan pikemminkin samankaltaisia kuin erilaisia (Sifneos 1972, McDougall 1974). Somaattisen sairastamisen ja psykologisten tekijöiden yhdistäväksi tekijäksi ehdotettiin stressiä. Rinnan edellä mainittujen teorioiden kanssa kiinnitettiin persoonallisuustutkijoiden piirissä huomiota psykosomaattisista vaivoista kärsivien potilaiden vaikeuteen verbalisoida tunteitaan. Tämän havainnon julkisti ensiksi Ruesch (1948) ja myöhemmin ranskalaiset psykoanalyytikot Marty, de M Uzan, Fain ja David (de M Uzan 1977). Samoihin aikoihin Sifneos (1972) ja Nemiah (1977) tekivät tunnetuksi käsitteen aleksitymia, joka liittyi psykosomaattisesti oireilevien potilaiden tunneilmaisujen vaikeuteen. Sana tulee kreikan kielestä: a (puute) lexis (sana) thymos (tunne, mieliala). Tunteiden ilmentämisen vaikeuksia todettiin myös posttraumaattisista tiloista, lääke aineiden väärinkäytöstä tai riippuvuudesta kärsivillä potilailla. Sittemmin aleksitymian taustaa ja luonnetta on yritetty selvittää monesta näkökulmasta, muun muassa geneettistä, neurofysiologista, kehitysteoreettista ja psykodynaamista sekä sosiaalisen oppimisen viitekehystä apuna käyttäen. Mikään yksittäinen teoria ei kuitenkaan ole kyennyt selittämään tätä ilmiötä (Taylor ja Bagby 2004). Psykoneuroimmunologiset tutkimukset ovat viime aikoina auttaneet merkittävästi ymmärtämään somatisointi-ilmiöitä ( Figueira ja Ouakinin 2008, Buffington 2009) nostamalla esiin sytokiinien merkityksen hormonaalisten ja immunologisten prosessien välisessä vuorovaikutuksessa. Hypotalamuskäpy lisäke-lisämunuaisakseli (HPA) säätelee autonomisen hermoston välityksellä stressin immunologisia vaikutuksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen sytokiinimekanismit voivat jo varhaisella iällä herkistyä erilaisille stressitekijöille. Herkistymisen tapahduttua prosessi pysyy usein aktivoituneena ja reagoi erilaisiin ulkoisiin ärsykkeisiin huolimatta siitä, että prosessin alun perin laukaisseet tekijät ovat lakanneet olemasta. Neuroviskeraalisen integraation mallien mukaan autonomisen hermoston epätasapaino, erityisesti vähentynyt parasympaattinen tonus, saattaa yhdistää negatiiviset affektiiviset tilat sairastumiseen. Näin somatoformiset oireet olisivat seurausta lisääntyneestä fysiologisesta aktiviteetista (Thayer ja Brosschot 2005). Kiintymyssuhteen on todettu liittyvän yksilön psyykkiseen ja biologiseen tapaan reagoida stressiin. Turvattomasti kiintynyt lapsi tai nuori voi olla herkempi stressin vaikutuksille. Hän saattaa myös kiinnittää eri tavoin huomiota fyysisiin vaivoihin ja ilmaista kipua muita herkemmin (Maunder ja Hunter 2001). Tämänhetkisen käsityksen mukaan monet psykologiset ja psykososiaaliset tekijät vaikuttavat sairauksien syntyyn, kulkuun ja ennusteeseen niin lapsilla ja nuorilla kuin aikuisillakin. Näin ollen psykosomaattisen lääketieteen tulisi lähestyä oireita laaja-alaisesti ja monitieteellisesti, jolloin psykososiaalisten tekijöiden osuutta voidaan tarkastella ja arvioida suhteessa yksilön haavoittuvuuteen sekä minkä tahansa sairauden puhkeamiseen ja kulkuun. On tärkeää, että myös kliinisessä työssä muistetaan kokonaisvaltainen ote. Tä Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

3 KATSAUS 1906 hän kuuluu psykologisten ja psykososiaalisten näkökulmien integroiminen somaattisten sairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja näistä sairauksista kuntoutumiseen. Psykosomatiikan tutkimus on omaksunut biopsykososiaalisen viitekehyksen, stressiteoriat sekä elämäntapahtumien ja -muutosten tarkastelun selvitettäessä oireiden ja sairastamisen taustaa. Oireiden perusta mielletään monitekijäiseksi ja syyt monimuotoisiksi. Lisäksi on oleellista, että lääkäri ymmärtää kivun johtuvan neuraalisesta kipureseptorikomponentista ja affektiivisesta komponentista, jotka molemmat ovat keskushermoston tuottamia ja joihin vaikuttavat henkilön aikaisemmat kokemukset, esimerkiksi lapsen kipukokemukset, perimä ja ympäristö. Kehityksellinen näkemys lasten ja nuorten somatisoinnista Somatisointiin on todettu liittyvän aleksitymiaa sekä aikuisilla että lapsilla ja nuorilla. Vaikka yksittäisten lasten välillä on eroja suhteessa myötäsyntyiseen herkkyyteen tunteiden tavoittamisessa, kaikki lapset tarvitsevat apua tunteiden säätelyn, tunnistamisen ja jakamisen kehittymisessä. Aluksi lapsen tunteiden säätely tapahtuu pitkälti vanhemman tuen varassa, ja lapsen tarpeet iän mukaisesti huomioon ottava vanhemman läsnäolo rauhoittaa lasta. Näin vanhempi auttaa lasta vähitellen tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemään omia tunteitaan ja löytämään tunnekielen. Mikäli tunnekielen löytäminen jää tapahtumatta, voi lapsi jäädä liiaksi tunteiden fyysisen ilmaisutavan varaan. Seurauksena tästä saattaa olla vaikeiden ja jäsentymättömien tunnetilojen, kuten ahdistuksen, kanavoituminen somaattisiksi oireiksi (Way ym. 2007). Somatisoivan lapsen tai nuoren vanhemmat saattavat ilmaista tunteitaan pidättyvästi, negatiivisesti tai fyysisten oireiden muodossa (Ebeling ym. 2001). Näin lapsi tavallaan omaksuu perheen yhteisen, fyysisesti kanavoituvan tunnekielen. Aleksitymia ei kuitenkaan ole spesifisesti somatisointiin liittyvä ilmiö, vaan sitä ilmenee myös vakavan fyysisen sairauden yhteydessä (Fukunishi ym. 2001). Lisäksi somatisoinnin ja aleksitymian taustalla on niin aikuisilla (Evren ym. 2009, Simeon ym. 2009) kuin nuorillakin (Lipschitz ym. 1999) todettu altistumista traumaattisille kokemuksille, kuten laiminlyönnille ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Alakouluikäisillä koulukiusatuilla lapsilla on havaittu olevan muita enemmän somaattisia oireita, esimerkiksi mahakipuja, univaikeuksia, yökastelua, väsymystä ja huonoa ruokahalua (Fekkes ym. 2006). Osa näistä oireista voi liittyä myös masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen, joita koulukiusatuilla esiintyy enemmän kuin muilla samanikäisillä. Masennus ja ahdistuneisuus ovatkin usein somatisointioireiden kanssa yhtä aikaa esiintyviä ongelmia. Nuoruusikäinen on erityisen altis somatisoinnille jo kehityksellisten tekijöiden vuoksi (Ebeling 2002). Nuori elää rajun fyysisen muutoksen aikaa, joten hänen huomionsa kiinnittyy luontaisesti oman ruumiin toimintoihin. Nuoruusiässä ja erityisesti tytöillä somatisointi onkin huomattavasti yleisempää kuin lapsuudessa, ja noin % nuorista kärsii useista somaattisista oireista. Vanhempien avioero, perheongelmat ja huono koulumenestys altistavat oireille. Joskus nämä oireet viestivät nuoren vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Somatisaation oirekuvia Lasten ja nuorten somatisaatiohäiriöitä on jaettu alaryhmiin oireiden laadun ja vaikeuden perusteella (Wolraich ym 1996). Vaihtelevasti esiintyviin somaattisiin vaivoihin kuuluvat lievät kivut ja säryt, jotka eivät estä normaalia jokapäiväistä toimintaa. Esimerkkeinä näistä ovat pikkulasten suolistovaivat sekä kouluikäisten vatsakivut, päänsäryt ja niin kutsutut kasvukivut. Myös nuoruusikäiset kertoivat kärsineensä erilaisista kivuista, jotka eivät kuitenkaan vaikuta arjen toimintoihin. Somaattiset, ongelmia tuottavat vaivat aiheutta vat fyysisiä, sosiaalisia tai koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Esimerkiksi pikkulapsilla suoliston oireet saattavat johtaa syömis- tai nukkumisongelmiin, ja myöhemmin lapsuusiällä tällaiset vaivat voivat olla koulukieltäytymisen takana. Nuoruusiässä tulee R. Erkolahti ym.

4 Somatoformisen sairauden diagnosointi Orgaanisen sairauden sulkeminen pois Psykososiaalisten ongelmien havainnointi Stressitekijöiden huomioiminen Somatisoivan lapsen tai nuoren kohtaaminen Varaa riittävästi aikaa Kuuntele potilasta ja vanhempaa Esitä lisäkysymyksiä, ellet heti ymmärrä, mitä potilas tai vanhempi tarkoittaa Erotusdiagnostiikkaan liittyy löydöksiä, jotka selittävät tilan Esitä tutkimustesi tulos ja hoitosuunnitelma Somatisaatioon viittaavia piirteitä Useat somaattiset vaivat Paljon lääkärissäkäyntejä Perheenjäsen, jolla samanlaisia oireita Perheongelmia tai sairautta perheessä Ongelmia ikätovereiden kanssa Ongelmia koulussa tai koulupoissaoloja Vanhemman huoli lapsen tai nuoren käyttäytymisestä selvemmin esiin tunne-elämän ongelmia, sosiaa lista vetäytymistä ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Nuori voi jättäytyä pois koulusta tai käyttäytyä aggressiivisesti vedoten toistuviin kiputiloihin. Elimellisoireisen häiriön diagnoosiin yltävät vaivat ovat moninaisia ja niiltä edellytetään pitkäkestoisuutta. Näihin diagnooseihin päädytään usein vasta nuoruusiässä tai aikuisuudessa, ja häiriöt aiheuttavat yleensä merkittävää toiminnanvajautta. Kiputilat voivat olla monenlaisia: maha- tai suolistoperäisiä vaivoja, virtsateiden tai genitaalialueen kipuja, voimattomuutta, ruokahalun menetystä ja pseudo neurologisia oireita. Erotusdiagnostiikka mieliala- ja ahdistushäiriöihin on tärkeää. Kipuhäiriöt voivat liittyä yhtaikaa sekä psykologisiin tekijöihin että somaattiseen sairauteen. Kipu saattaa laueta stressin tai jonkin pelottavan asian takia. Kipuhäiriö alkaa yleensä lievänä, mutta se voi vaikeutua, kun pelottaviksi koettuja asioita ei muuten kyetä välttämään. Konversio- ja dissosiaatiohäiriöissä tyypillisimpiä oireita ovat näkökyvyn menetys tai halvausoireet, joille ei löydy somaattista selitystä. Oireilla on usein symbolinen sisältö ja niiden takana ratkaisematon tai tiedostamaton ristiriita, joka liittyy monesti aggressio-ongelmaan tai seksuaalisuuteen. Oireilun saaminen nopeas ti hallintaan on tärkeää fyysisten vaurioiden välttämiseksi. Joillakin epilepsiaa sairastavista potilaista esiintyy myös valekouristuksia. Osalle konversiopotilaista voi kehittyä ajan myötä neurologisia ongelmia. Erotusdiagnostisesti lasten ja nuorten somatisaatioissa täytyy pitää mielessä huomaamatta jääneen fyysisen sairauden mahdollisuus, tunnistamatta jäänyt psyykkinen sairaus, esimerkiksi masennus tai ahdistus, sekä erilaisiin sairaustiloihin liittyvät psykologiset tekijät. Lapsilla ulkopuolelta provosoidut oireet ovat harvinaisia. Masennuksen ja ahdistuksen kaltaisiin psykiatrisiin häiriöihin liittyy usein fyysisiä oireita, esimerkiksi keskittymiskyvyn puutetta, voimattomuutta, painon laskua, päänsärkyä sekä maha- ja rintakipuja. Mikäli somaattisesti oireilevalla lapsella tai nuorella todetaan kliinisesti merkittävä masennus tai ahdistushäiriö, on näitä psyykkisiä ongelmia pidettävä ensisijaisina tai mahdollisesti yhtäaikaisina tiloina. Lasten ja nuorten somatisoinnin diagnostiikkaa Elimellisoireisten (somatoformisten) häiriöiden diagnoostiset kriteerit kehitettiin ensisijaisesti aikuispsykiatrian tarpeisiin. Ne soveltuvat osittain huonosti varsinkin lasten mutta joskus myös nuorten oireiden diagnosoimiseen. internet-oheisaineiston Taulukossa esitetään ICD-10-tautiluokituksen elimellisoireiset diagnoosit. Suomessa käytetään usein myös ICD-10- luokituksen R-luokkaa, silloin kun oireilulle ei löydetä somaattista syytä. Esimerkiksi lapsi tai nuori, jonka vatsakivuille ei löydetä somaattista syytä, saa usein diagnoosikseen R 10.4 eli muu tai määrittämätön vatsakipu. Erotusdiagnostiikassa on mainittava myös Münchausen by proxy sijaissairastamisoireyhtymä, jossa lapsen somaattisten oireiden takana on vanhemman itsepintainen toiminta oireiden ylläpitämiseksi. ICD-10-luokituksessa elimellisoireisiin häiriöihin kuuluu myös hypokondria, jolloin potilas on vakuuttunut siitä, että hänellä on 1907 Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

5 KATSAUS 1908 YDINASIAT 88Jo varhaislapsuudessa aivojen sytokiinimekanismit saattavat herkistyä erilaisille stressitekijöille. Tästä seuraa suurentunut fysiologinen aktiviteetti ja somatoformiset oireet. 88Vaikeat ja jäsentymättömät tunnetilat voivat kanavoitua somaattiseksi oireiluksi. 88Lapsi oppii tunteiden säätelyn varhaislapsuudessa vanhempiensa avulla. 88Samanaikaisesti somatisointioireiden kanssa lapsella ja nuorella voi olla masennusta ja ahdistusta. 8 8 Somatisointioireet saattavat olla viesti myös vakavasta mielenterveyden häiriöstä. vakava sairaus. Tällaisia tiloja tavataan joskus nuoruusikäisillä. Psykologinen tekijä on myös usein osallisena esimerkiksi ummetuksessa, tuhrimisessa, kastelussa, oksentelussa ja pyörtymisessä. Potilaan kohtaaminen Somatisoivat lapset ja nuoret hakeutuvat tutkimuksiin ensisijaisesti koulu- ja perusterveydenhuoltoon (Heiskanen ja Makkonen 2010). Usein pediatrinen selvittely on tarpeen. Oireiden ja anamneesin mukaan saatetaan jo varhaisvaiheessa tarvita neurologista tutkimusta (Erkolahti ym. 2002). Somatoformisen sairauden diagnosointi vaatii samanaikaisesti useita lähestymistapoja: orgaanisen sairauden pois sulkemisen, psykologisten ongelmien havainnoinnin ja stressitekijöiden huomioimisen. Biopsykologinen lähestyminen on usein jo sinällään terapeuttista, ja seurauksena saattaa olla oireiden väheneminen tai katoaminen. Esimerkkinä tästä on univaikeuksista kärsivä seitsenvuotias lapsi, jonka vanhemmat olivat juuri eronneet. Perhetilanteen puheeksi ottaminen osoittautui merkittäväksi sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen kuunteleminen, hänen ahdistuksensa ja pelkojensa huomioiminen ja asioiden selkiyttäminen helpottivat lapsen mieltä ja rauhoittivat häntä. Lapselle kerrottiin, että hän tulisi jatkossakin näkemään molempia vanhempiaan, etteivät vanhemmat olleet häntä hylkäämässä ja ettei avioero ollut hänen syytään. Univaikeudet hävisivät. Potilaan tutkimisessa ei tulisi keskittyä pelkästään elimellisten sairauksien pois sulkemiseen; tutkimuksen yhteydessä saattaa ilmetä psykososiaalisia seikkoja, jotka selittävät potilaan tilan. Alussa ei voi olla varma, ovatko potilaan oireet toiminnallisia vai onko hänellä jokin elimellinen sairaus. Somatisaatiohäiriöön viittaavat muun muas sa moninaiset somaattiset vaivat, useat lääkärissäkäynnit ja erikoislääkärien konsultaatiot, perheenjäsenten krooniset tai toistuvat samankaltaiset oireet sekä ongelmat perheessä, tovereiden kanssa ja koulussa. Lapsen tai nuoren kohdalla tulee myös selvittää, onko potilaalla esiintynyt käyttäytymisen tai tunneelämän ongelmia tai onko perhehistoriassa psykiatrisia sairauksia. Myös tieto potilaan koulunkäynnistä ja koulupoissaoloista on oleellista. Lisäksi on muistettava, että somatisoiva potilas, kuten kuka tahansa, voi sairastua somaattisiin sairauksiin. On tärkeää, että lapsen tai nuoren oireet otetaan vakavasti ja niiden mahdolliset somaattiset syyt selvitetään riittävän huolellisesti. Potilaan oireet ovat todellisia, vaikka ne olisivatkin somatisaatiota. Perusteellinen tutkimus ja selittäminen voivat jo sinänsä rauhoittaa perhettä ja lasta. Toisaalta oireen pitkäaikaisuus voi kertoa sen taustalla olevista psyykkisistä tekijöistä ja psyykkisen hoidon tarpeesta. Potilas kuuntelee lääkäriään vain, jos lääkäri on ensin kuunnellut häntä. Potilaiden kanssa tulisi myös jakaa tieto, joka lääkäreillä on. Tämä on potilaan kunnioittamista. Esittäessään diagnostisen yhteenvedon lääkärin tulisi selittää lapselle tai nuorelle ja hänen vanhemmilleen, että oireet saattavat liittyä stressiin, ahdistukseen tai potilaan sensitiivisyyteen. Näin potilas ja vanhemmat voivat paremmin hyväksyä mahdollisesti tarvittavan konsultaatiopyynnön lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian puolelle. Suurin vastustus somatisaatiohäiriödiagnoosia kohtaan liittyy siihen, että potilaat kokevat, ettei heitä ole R. Erkolahti ym.

6 kuultu eikä kunnioitettu ja ettei heidän vaivojaan pidetä todellisina. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää saada potilas ja perhe yhteistyöhön. Muutoin käy niin, että he vastustavat somatisaatiodiagnoosia ja jatkavat lääkärissäkäyntejä. Tilanne saattaa johtaa ihmepillerin etsintään ja yritykseen löytää ratkaisuja lääketieteellisen tekniikan avulla. Lääkäreissä kiertelyn tuloksena jotkut lapset ja nuoret saattavat saada turhaan erilaisia kipulääkkeitä ja jopa psyykenlääkkeitä. Hyvä tutkimus mahdollistaa potilaan tilanteen yksilöllisen arvioinnin. Kunkin lapsen ja nuoren yksilöllisten ominaisuuksien ja kehitysvaiheen huomioon ottaminen ovat pohja hoitomuodon valinnalle. Osa potilaista hyötyy lyhyistä hoidoista, kuten stressin hallinnan yksilöllisestä ohjauksesta tai perheen ohjauksesta. Kognitiivisen ja käyttäytymisterapian hyödyistä on näyttöä varttuneempien lasten ja nuorten hoidossa. Erilaiset yksilö- ja ryhmäpsykoterapeuttiset lähestymistavat voivat myös olla hyödyllisiä. Konversiohäiriöpotilaat tarvitsevat psykoterapeuttista lähestymistä ja usein pitkää hoitoa. Perheen ohjaaminen ja neuvonta sekä usein yhteistyö koulun kanssa on tärkeää lapsipotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Tutkivan lääkärin tulee tunnistaa myös somatisointiin liittyvät käytöshäiriöt, ahdistushäiriö, masennus, ADHD ja päihteidenkäyttö. Hyvä hoitotulos saadaan yhtäaikaiset sairaudet hoitamalla. Hoito psyykenlääkkeillä saattaa joissain tilanteissa olla aiheellista. Diagnoosin ja hoidon vaikutus ennusteeseen Lasten ja nuorten somatisointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Epäspesifiset R-luokan diagnoosit ilman tietoa oireiden taustasta eivät takaa riittävää ja oikein kohdennettua hoitoa. Asianmukaisella hoidolla saavutetaan hyvät hoitotulokset. Monet hoitamattomat lapset ja nuoret somatisoivat vielä aikuisiässä, ja heistä tulee terveyspalvelujen suurkuluttajia. Toisinaan somatisaatio on jäävuoren huippu, joka ilmentää psykiatrista sairautta. Tällöin tarvitaan lastenpsykiatrin tai nuorisopsykiatrin konsultaatiota ja hoitoa. Kaikista vaikeimmat elimellisoireiset häiriöt ovat lähellä persoonallisuushäiriöitä ja jatkuvat yleensä aikuisikään (Silber ja Pao 2003). RITVA ERKOLAHTI, dosentti, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Turun yliopisto / Pori, Satakunnan sairaanhoitopiiri, lastenpsykiatria SEIJA SANDBERG, dosentti, FRC Psych (Lon), lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Eiran sairaala, Helsinki ja University College London, Department of Mental Health Sciences, Lontoo HANNA EBELING, professori, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Oulun yliopisto ja yliopistollinen sairaala, lastenpsykiatria SIDONNAISUUDET Ritva Erkolahti: Ei sidonnaisuuksia Seija Sandberg: Ei sidonnaisuuksia Hanna Ebeling: Ei sidonnaisuuksia Summary Somatization and somatoform disorders in children and adolescents The diagnosis of a somatoform disorder involves a continuum that ranges from common aches and pains to disabling functional symptoms. The currently available diagnostic classification systems can t easily be applied to children and adolescents. Whenever somatization is suspected, the clinician needs sufficient time to examine the child and to find out about his/her whole life situation. It is essential for the clinician to convey understanding that the patient s pain is real and involves neural nociceptive and affective components, both processed by the central nervous system, and influenced by the individual s past experiences, genetic background and environment Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

7 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Alexander F. Psychosomatic medicine: its principles and applications. New York: Norton Buffington CA. Developmental influences on medically unexplained symptoms. Psychother Psychosom 2009;78: Campo JV, Fritsch SL. Somatization in children and adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994;33: Dunbar HF. Psychosomatic diagnosis. New York: Hoeber Erkolahti R, Abrahamsson O, Laine O, Ståhlberg MR, Mertsola J. Psykosomaattinen poliklinikka tärkeä osa lastenpoliklinikan toimintaa. Suom Lääkäril 2002;57: Ebeling H. Nuoruusiän psyykkisten häiriöi den juuret ja kulku. Suom Lääkäril 2002;57: Ebeling H, Moilanen I, Linna SL, Räsänen E. Somatically expressed psychological distress and alexithymia in adolescence reflecting unbearable emotions? Nord J Psychiatry 2001;55: Egger HL, Costello EJ, Erkanki A, Angold A. Somatic complaints and psychopathology in children and adolescents: stomach aches, musculoskeletal pains, and headaches. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Eminson M, Benjamin S, Shortall A, Woods T, Faragher B. Physical symptoms and illness attitudes in adolescents: an epidemiological study. J Child Psychol Psychiatry 1996;37: Evren C, Evren B, Dalbudak E, Ozcelik B, Oncu F. Childhood abuse and neglect as a risk factor for alexithymia in adult male substance dependent inpatients. J Psychoactive Drugs 2009;41: Fekkes M, Pijpers FI, Fredriks AM, Vogels T, Verloove-Vanhorick SP. Do bullied children get ill, or do ill children get bullied? A prospective cohort study on the relationship between bullying and health-related symptoms. Pediatrics 2006;117: Figueira ML, Ouakinin S. From psychosomatic to psychological medicine: what s the future? Curr Opin Psychiatry 2008;21: Fukunishi I, Tsuruta T, Hirabayashi N, Asukai N. Association of alexithymic characteristics and posttraumatic stress responses following medical treatment for children with refractory hematological diseases. Psychol Rep 2001;89: Garralda ME. Somatisation in children. J Child Psychol Psychiatry 1996;37: Heiskanen K, Makkonen K. Käytännön näkökulmia psykosomaattisiin oireisiin. Kirjassa: Rajantie J, Mertsola J, Heikinheimo M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2010, s The ICD-10 classification of mental and behavioural disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: World Health Organization Kaplan HI. Psychological factors affecting physical conditions (psychosomatic disorders). Kirjassa: Kaplan HI, Freedman AM, Sadock BV, toim. Comprehensive textbook of psychiatry III. Baltimore: Williams & Wilkins Lipschitz D, Winegar RK, Hartnick E, Foote B, Southwick S. Posttraumatic stress disorder in hospitalized adolescents: Psychiatric comorbidity and clinical correlates. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Maunder RG, Hunter JJ. Attachment and psychosomatic medicine: developmental contributions to stress and disease. Psychosom Med 2001;63: Mc Dougall J. The dis-diffected patient: reflectious on affect pathology. Psycho anal Q 1974;3: de M Uzan M. Zur Psychologie der psychosomatisch Kranken. Psyche 1977;31: Nemiah JC. Alexithymia: theoretical consideration. Psychoter Psychosom 1977;28: Rimpelä A, Rainio S, Pere L. Suomalaisten nuorten terveys Suom Lääkäril 2004;44: Ruesch J. The infantile personality. The core problem of psychosomatic medicine. Psychosom Med 1948;10: Sifneos PG. Prevalence of alexithymic characteristics in psychosomatic patients. Kirjassa: Sifneos PE, toim. Topics of psychosomatic research. Basel: Karger Silber TJ, Pao M. Somatization disorders in children and adolescents. Pediatr Rev 2003;224: Simeon D, Giesbrecht T, Knutelska M, Smith RJ, Smith LM. Alexithymia, absorption, and cognitive failures in depersonalization disorder: a comparison to posttraumatic stress disorder and healthy volunteers. J Nerv Ment Dis 2009;197: Taylor GJ, Bagby RM. New trends in alexithymia research. Psychoter Psychosom 2004;73: Taylor DC, Szatmari P, Boyle M, Offord D. Somatization and the vocabulary of everyday bodily experiences and concerns: a community study of adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35: Thayer JF, Brosschot JF. Psychosomatics and psychopathology: looking up and down from the brain. Psychoneuroendocrinology 2005;30: Way I, Yelsma P, Van Meter AM, Black- Pond C. Understanding Alexitymia and language skills in children: Implications for assessment and intervention. Lang Speech Hear Serv Sch 2007;38: Wolraich ML, Felice MD, Drotar D. The classification of child and adolescent mental diagnoses in primary care. Kirjassa: Diagnostic and statistical manual for primary care (DSM-PC) child and adolescent version. Elk Grove Village, Illinois: American Academy of Pediatrics R. Erkolahti ym.

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot