Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla"

Transkriptio

1 KATSAUS Ritva Erkolahti, Seija Sandberg ja Hanna Ebeling Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla 1904 Lapset ja nuoret, joilla esiintyy fyysistä oireilua ilman todettavaa somaattista syytä, ovat haaste lääkärille sekä diagnostisesti että hoidon kannalta. Somatisointiin liittyvät ongelmat muodostavat jatkumon erittäin vaikeista häiriöistä jokapäiväisiin kipuihin ja särkyihin. Niistä tavallisimpia ovat päänsärky ja vatsakivut. Lapsen ja nuoren oireilun monitahoiset syyt jäävät usein selvittämättä, jos erotusdiagnostiikkaan ei käytetä riittävästi aikaa. Yksilön ja perheen sekä elinympäristön stressitekijöiden huomioiminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa jo ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Oleellista on myös se, että lääkäri ymmärtää kivun johtuvan sekä neuraalisesta kipureseptorikomponentista että affektiivisesta komponentista. Molemmat ovat keskushermoston tuottamia, ja niihin vaikuttavat lapsen aikaisemmat kipukokemukset, perimä sekä ympäristö. Lapsilla ja nuorilla esiintyy usein fyysistä oireilua, johon ei löydy somaattista syytä. Tätä kutsutaan somatisoinniksi. Suomalaisten kouluterveyskyselyjen mukaan erilaisten kipuoireiden esiintyvyys on lisääntynyt (Rimpelä ym. 2004). Yleisimmin mainittuja yksittäisiä oireita ovat päänsärky ja vatsakivut, joista kumpaakin esiintyy viikoittain noin %:lla lapsista ja nuorista. Oireiden ilmeneminen on yhteydessä ikään: toistuvat vatsakivut ovat yleisimpiä lapsuudessa ja päänsärky varhaisessa nuoruusiässä. Nuorilla taas pseudoneurologiset oireet ja monioireisuus ovat tavallisimpia (Campo ja Fritsch 1994). Teini-ikään mennessä noin joka kymmenes nuori on kärsinyt useammasta kuin yhdestä fyysisestä oireesta (Eminson ym. 1996). Lapsilla ja nuorilla somatisaatiohäiriön diagnostiset kriteerit kuitenkin täyttyvät harvoin (Taylor ym. 1996, Egger ym. 1999). Tämän vuoksi on ehdotettu, että somaattisesti oireilevaa lasta ja nuorta arvioitaessa oireiden lukumäärän sijasta on tärkeämpää havaita mahdolliset psyykkiset tekijät. Lasten ja nuorten somatisoinnin taustalla on usein ongelmia toverisuhteissa, oppimisvaikeuksia, perheenjäsenten fyysistä ja psyykkistä sairastamista sekä taipumusta dissosioida fyysiset ja psyykkiset kokemukset toisistaan (Garralda 1996). Etiologian historiaa: tiedostamattomia ristiriitoja, stressiä ja autonomisen hermoston epätasapainoa Psykosomatiikan tutkimus on alkanut kehittyä psykoanalyyttisen teorian pohjalta. Tutkimus on haarautunut niin sanottuun spesifisyyslinjaan ja epäspesifisyyslinjaan, joista jälkimmäisessä korostui psykofysiologiaan pohjautuva näkemys psykologisen stressin osuudesta monenlaisten fyysisten oireiden ja sairauksien synnyssä (Kaplan 1980). Freudin teoriois sa konversio-oire on somaattisesti ilmenevä, pohjimmiltaan tiedostamatonta ristiriitaa symboloiva psyykkinen oire. Hysteria, jota myöhemmin ryhdyttiin kutsumaan konversiohäiriöksi, oli Freudin aikaan yleinen ja vaikeasti hoidettava. Psyko dynaamisten spesifisyysteorioiden nimekkäimpiä kehittäjiä olivat Dunbar (1943) ja Alexander (1950). Tietyn psykosomaattisen sairauden ajateltiin olevan seurausta tietynlaisesta sisäisestä ristiriidasta ja elimistön alttiudesta sairastua. Duodecim 2011;127: = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa

2 Stressin käsitteen levitessä nopeasti fysiologiasta psykologiaan ja sosiologiaan siirryttiin spesifisyysteorioista käsityksiin, joiden mukaan psykosomaattisesti oireilevat potilaat ovat psyykkiseltä rakenteeltaan pikemminkin samankaltaisia kuin erilaisia (Sifneos 1972, McDougall 1974). Somaattisen sairastamisen ja psykologisten tekijöiden yhdistäväksi tekijäksi ehdotettiin stressiä. Rinnan edellä mainittujen teorioiden kanssa kiinnitettiin persoonallisuustutkijoiden piirissä huomiota psykosomaattisista vaivoista kärsivien potilaiden vaikeuteen verbalisoida tunteitaan. Tämän havainnon julkisti ensiksi Ruesch (1948) ja myöhemmin ranskalaiset psykoanalyytikot Marty, de M Uzan, Fain ja David (de M Uzan 1977). Samoihin aikoihin Sifneos (1972) ja Nemiah (1977) tekivät tunnetuksi käsitteen aleksitymia, joka liittyi psykosomaattisesti oireilevien potilaiden tunneilmaisujen vaikeuteen. Sana tulee kreikan kielestä: a (puute) lexis (sana) thymos (tunne, mieliala). Tunteiden ilmentämisen vaikeuksia todettiin myös posttraumaattisista tiloista, lääke aineiden väärinkäytöstä tai riippuvuudesta kärsivillä potilailla. Sittemmin aleksitymian taustaa ja luonnetta on yritetty selvittää monesta näkökulmasta, muun muassa geneettistä, neurofysiologista, kehitysteoreettista ja psykodynaamista sekä sosiaalisen oppimisen viitekehystä apuna käyttäen. Mikään yksittäinen teoria ei kuitenkaan ole kyennyt selittämään tätä ilmiötä (Taylor ja Bagby 2004). Psykoneuroimmunologiset tutkimukset ovat viime aikoina auttaneet merkittävästi ymmärtämään somatisointi-ilmiöitä ( Figueira ja Ouakinin 2008, Buffington 2009) nostamalla esiin sytokiinien merkityksen hormonaalisten ja immunologisten prosessien välisessä vuorovaikutuksessa. Hypotalamuskäpy lisäke-lisämunuaisakseli (HPA) säätelee autonomisen hermoston välityksellä stressin immunologisia vaikutuksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen sytokiinimekanismit voivat jo varhaisella iällä herkistyä erilaisille stressitekijöille. Herkistymisen tapahduttua prosessi pysyy usein aktivoituneena ja reagoi erilaisiin ulkoisiin ärsykkeisiin huolimatta siitä, että prosessin alun perin laukaisseet tekijät ovat lakanneet olemasta. Neuroviskeraalisen integraation mallien mukaan autonomisen hermoston epätasapaino, erityisesti vähentynyt parasympaattinen tonus, saattaa yhdistää negatiiviset affektiiviset tilat sairastumiseen. Näin somatoformiset oireet olisivat seurausta lisääntyneestä fysiologisesta aktiviteetista (Thayer ja Brosschot 2005). Kiintymyssuhteen on todettu liittyvän yksilön psyykkiseen ja biologiseen tapaan reagoida stressiin. Turvattomasti kiintynyt lapsi tai nuori voi olla herkempi stressin vaikutuksille. Hän saattaa myös kiinnittää eri tavoin huomiota fyysisiin vaivoihin ja ilmaista kipua muita herkemmin (Maunder ja Hunter 2001). Tämänhetkisen käsityksen mukaan monet psykologiset ja psykososiaaliset tekijät vaikuttavat sairauksien syntyyn, kulkuun ja ennusteeseen niin lapsilla ja nuorilla kuin aikuisillakin. Näin ollen psykosomaattisen lääketieteen tulisi lähestyä oireita laaja-alaisesti ja monitieteellisesti, jolloin psykososiaalisten tekijöiden osuutta voidaan tarkastella ja arvioida suhteessa yksilön haavoittuvuuteen sekä minkä tahansa sairauden puhkeamiseen ja kulkuun. On tärkeää, että myös kliinisessä työssä muistetaan kokonaisvaltainen ote. Tä Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

3 KATSAUS 1906 hän kuuluu psykologisten ja psykososiaalisten näkökulmien integroiminen somaattisten sairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja näistä sairauksista kuntoutumiseen. Psykosomatiikan tutkimus on omaksunut biopsykososiaalisen viitekehyksen, stressiteoriat sekä elämäntapahtumien ja -muutosten tarkastelun selvitettäessä oireiden ja sairastamisen taustaa. Oireiden perusta mielletään monitekijäiseksi ja syyt monimuotoisiksi. Lisäksi on oleellista, että lääkäri ymmärtää kivun johtuvan neuraalisesta kipureseptorikomponentista ja affektiivisesta komponentista, jotka molemmat ovat keskushermoston tuottamia ja joihin vaikuttavat henkilön aikaisemmat kokemukset, esimerkiksi lapsen kipukokemukset, perimä ja ympäristö. Kehityksellinen näkemys lasten ja nuorten somatisoinnista Somatisointiin on todettu liittyvän aleksitymiaa sekä aikuisilla että lapsilla ja nuorilla. Vaikka yksittäisten lasten välillä on eroja suhteessa myötäsyntyiseen herkkyyteen tunteiden tavoittamisessa, kaikki lapset tarvitsevat apua tunteiden säätelyn, tunnistamisen ja jakamisen kehittymisessä. Aluksi lapsen tunteiden säätely tapahtuu pitkälti vanhemman tuen varassa, ja lapsen tarpeet iän mukaisesti huomioon ottava vanhemman läsnäolo rauhoittaa lasta. Näin vanhempi auttaa lasta vähitellen tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemään omia tunteitaan ja löytämään tunnekielen. Mikäli tunnekielen löytäminen jää tapahtumatta, voi lapsi jäädä liiaksi tunteiden fyysisen ilmaisutavan varaan. Seurauksena tästä saattaa olla vaikeiden ja jäsentymättömien tunnetilojen, kuten ahdistuksen, kanavoituminen somaattisiksi oireiksi (Way ym. 2007). Somatisoivan lapsen tai nuoren vanhemmat saattavat ilmaista tunteitaan pidättyvästi, negatiivisesti tai fyysisten oireiden muodossa (Ebeling ym. 2001). Näin lapsi tavallaan omaksuu perheen yhteisen, fyysisesti kanavoituvan tunnekielen. Aleksitymia ei kuitenkaan ole spesifisesti somatisointiin liittyvä ilmiö, vaan sitä ilmenee myös vakavan fyysisen sairauden yhteydessä (Fukunishi ym. 2001). Lisäksi somatisoinnin ja aleksitymian taustalla on niin aikuisilla (Evren ym. 2009, Simeon ym. 2009) kuin nuorillakin (Lipschitz ym. 1999) todettu altistumista traumaattisille kokemuksille, kuten laiminlyönnille ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Alakouluikäisillä koulukiusatuilla lapsilla on havaittu olevan muita enemmän somaattisia oireita, esimerkiksi mahakipuja, univaikeuksia, yökastelua, väsymystä ja huonoa ruokahalua (Fekkes ym. 2006). Osa näistä oireista voi liittyä myös masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen, joita koulukiusatuilla esiintyy enemmän kuin muilla samanikäisillä. Masennus ja ahdistuneisuus ovatkin usein somatisointioireiden kanssa yhtä aikaa esiintyviä ongelmia. Nuoruusikäinen on erityisen altis somatisoinnille jo kehityksellisten tekijöiden vuoksi (Ebeling 2002). Nuori elää rajun fyysisen muutoksen aikaa, joten hänen huomionsa kiinnittyy luontaisesti oman ruumiin toimintoihin. Nuoruusiässä ja erityisesti tytöillä somatisointi onkin huomattavasti yleisempää kuin lapsuudessa, ja noin % nuorista kärsii useista somaattisista oireista. Vanhempien avioero, perheongelmat ja huono koulumenestys altistavat oireille. Joskus nämä oireet viestivät nuoren vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Somatisaation oirekuvia Lasten ja nuorten somatisaatiohäiriöitä on jaettu alaryhmiin oireiden laadun ja vaikeuden perusteella (Wolraich ym 1996). Vaihtelevasti esiintyviin somaattisiin vaivoihin kuuluvat lievät kivut ja säryt, jotka eivät estä normaalia jokapäiväistä toimintaa. Esimerkkeinä näistä ovat pikkulasten suolistovaivat sekä kouluikäisten vatsakivut, päänsäryt ja niin kutsutut kasvukivut. Myös nuoruusikäiset kertoivat kärsineensä erilaisista kivuista, jotka eivät kuitenkaan vaikuta arjen toimintoihin. Somaattiset, ongelmia tuottavat vaivat aiheutta vat fyysisiä, sosiaalisia tai koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Esimerkiksi pikkulapsilla suoliston oireet saattavat johtaa syömis- tai nukkumisongelmiin, ja myöhemmin lapsuusiällä tällaiset vaivat voivat olla koulukieltäytymisen takana. Nuoruusiässä tulee R. Erkolahti ym.

4 Somatoformisen sairauden diagnosointi Orgaanisen sairauden sulkeminen pois Psykososiaalisten ongelmien havainnointi Stressitekijöiden huomioiminen Somatisoivan lapsen tai nuoren kohtaaminen Varaa riittävästi aikaa Kuuntele potilasta ja vanhempaa Esitä lisäkysymyksiä, ellet heti ymmärrä, mitä potilas tai vanhempi tarkoittaa Erotusdiagnostiikkaan liittyy löydöksiä, jotka selittävät tilan Esitä tutkimustesi tulos ja hoitosuunnitelma Somatisaatioon viittaavia piirteitä Useat somaattiset vaivat Paljon lääkärissäkäyntejä Perheenjäsen, jolla samanlaisia oireita Perheongelmia tai sairautta perheessä Ongelmia ikätovereiden kanssa Ongelmia koulussa tai koulupoissaoloja Vanhemman huoli lapsen tai nuoren käyttäytymisestä selvemmin esiin tunne-elämän ongelmia, sosiaa lista vetäytymistä ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Nuori voi jättäytyä pois koulusta tai käyttäytyä aggressiivisesti vedoten toistuviin kiputiloihin. Elimellisoireisen häiriön diagnoosiin yltävät vaivat ovat moninaisia ja niiltä edellytetään pitkäkestoisuutta. Näihin diagnooseihin päädytään usein vasta nuoruusiässä tai aikuisuudessa, ja häiriöt aiheuttavat yleensä merkittävää toiminnanvajautta. Kiputilat voivat olla monenlaisia: maha- tai suolistoperäisiä vaivoja, virtsateiden tai genitaalialueen kipuja, voimattomuutta, ruokahalun menetystä ja pseudo neurologisia oireita. Erotusdiagnostiikka mieliala- ja ahdistushäiriöihin on tärkeää. Kipuhäiriöt voivat liittyä yhtaikaa sekä psykologisiin tekijöihin että somaattiseen sairauteen. Kipu saattaa laueta stressin tai jonkin pelottavan asian takia. Kipuhäiriö alkaa yleensä lievänä, mutta se voi vaikeutua, kun pelottaviksi koettuja asioita ei muuten kyetä välttämään. Konversio- ja dissosiaatiohäiriöissä tyypillisimpiä oireita ovat näkökyvyn menetys tai halvausoireet, joille ei löydy somaattista selitystä. Oireilla on usein symbolinen sisältö ja niiden takana ratkaisematon tai tiedostamaton ristiriita, joka liittyy monesti aggressio-ongelmaan tai seksuaalisuuteen. Oireilun saaminen nopeas ti hallintaan on tärkeää fyysisten vaurioiden välttämiseksi. Joillakin epilepsiaa sairastavista potilaista esiintyy myös valekouristuksia. Osalle konversiopotilaista voi kehittyä ajan myötä neurologisia ongelmia. Erotusdiagnostisesti lasten ja nuorten somatisaatioissa täytyy pitää mielessä huomaamatta jääneen fyysisen sairauden mahdollisuus, tunnistamatta jäänyt psyykkinen sairaus, esimerkiksi masennus tai ahdistus, sekä erilaisiin sairaustiloihin liittyvät psykologiset tekijät. Lapsilla ulkopuolelta provosoidut oireet ovat harvinaisia. Masennuksen ja ahdistuksen kaltaisiin psykiatrisiin häiriöihin liittyy usein fyysisiä oireita, esimerkiksi keskittymiskyvyn puutetta, voimattomuutta, painon laskua, päänsärkyä sekä maha- ja rintakipuja. Mikäli somaattisesti oireilevalla lapsella tai nuorella todetaan kliinisesti merkittävä masennus tai ahdistushäiriö, on näitä psyykkisiä ongelmia pidettävä ensisijaisina tai mahdollisesti yhtäaikaisina tiloina. Lasten ja nuorten somatisoinnin diagnostiikkaa Elimellisoireisten (somatoformisten) häiriöiden diagnoostiset kriteerit kehitettiin ensisijaisesti aikuispsykiatrian tarpeisiin. Ne soveltuvat osittain huonosti varsinkin lasten mutta joskus myös nuorten oireiden diagnosoimiseen. internet-oheisaineiston Taulukossa esitetään ICD-10-tautiluokituksen elimellisoireiset diagnoosit. Suomessa käytetään usein myös ICD-10- luokituksen R-luokkaa, silloin kun oireilulle ei löydetä somaattista syytä. Esimerkiksi lapsi tai nuori, jonka vatsakivuille ei löydetä somaattista syytä, saa usein diagnoosikseen R 10.4 eli muu tai määrittämätön vatsakipu. Erotusdiagnostiikassa on mainittava myös Münchausen by proxy sijaissairastamisoireyhtymä, jossa lapsen somaattisten oireiden takana on vanhemman itsepintainen toiminta oireiden ylläpitämiseksi. ICD-10-luokituksessa elimellisoireisiin häiriöihin kuuluu myös hypokondria, jolloin potilas on vakuuttunut siitä, että hänellä on 1907 Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

5 KATSAUS 1908 YDINASIAT 88Jo varhaislapsuudessa aivojen sytokiinimekanismit saattavat herkistyä erilaisille stressitekijöille. Tästä seuraa suurentunut fysiologinen aktiviteetti ja somatoformiset oireet. 88Vaikeat ja jäsentymättömät tunnetilat voivat kanavoitua somaattiseksi oireiluksi. 88Lapsi oppii tunteiden säätelyn varhaislapsuudessa vanhempiensa avulla. 88Samanaikaisesti somatisointioireiden kanssa lapsella ja nuorella voi olla masennusta ja ahdistusta. 8 8 Somatisointioireet saattavat olla viesti myös vakavasta mielenterveyden häiriöstä. vakava sairaus. Tällaisia tiloja tavataan joskus nuoruusikäisillä. Psykologinen tekijä on myös usein osallisena esimerkiksi ummetuksessa, tuhrimisessa, kastelussa, oksentelussa ja pyörtymisessä. Potilaan kohtaaminen Somatisoivat lapset ja nuoret hakeutuvat tutkimuksiin ensisijaisesti koulu- ja perusterveydenhuoltoon (Heiskanen ja Makkonen 2010). Usein pediatrinen selvittely on tarpeen. Oireiden ja anamneesin mukaan saatetaan jo varhaisvaiheessa tarvita neurologista tutkimusta (Erkolahti ym. 2002). Somatoformisen sairauden diagnosointi vaatii samanaikaisesti useita lähestymistapoja: orgaanisen sairauden pois sulkemisen, psykologisten ongelmien havainnoinnin ja stressitekijöiden huomioimisen. Biopsykologinen lähestyminen on usein jo sinällään terapeuttista, ja seurauksena saattaa olla oireiden väheneminen tai katoaminen. Esimerkkinä tästä on univaikeuksista kärsivä seitsenvuotias lapsi, jonka vanhemmat olivat juuri eronneet. Perhetilanteen puheeksi ottaminen osoittautui merkittäväksi sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen kuunteleminen, hänen ahdistuksensa ja pelkojensa huomioiminen ja asioiden selkiyttäminen helpottivat lapsen mieltä ja rauhoittivat häntä. Lapselle kerrottiin, että hän tulisi jatkossakin näkemään molempia vanhempiaan, etteivät vanhemmat olleet häntä hylkäämässä ja ettei avioero ollut hänen syytään. Univaikeudet hävisivät. Potilaan tutkimisessa ei tulisi keskittyä pelkästään elimellisten sairauksien pois sulkemiseen; tutkimuksen yhteydessä saattaa ilmetä psykososiaalisia seikkoja, jotka selittävät potilaan tilan. Alussa ei voi olla varma, ovatko potilaan oireet toiminnallisia vai onko hänellä jokin elimellinen sairaus. Somatisaatiohäiriöön viittaavat muun muas sa moninaiset somaattiset vaivat, useat lääkärissäkäynnit ja erikoislääkärien konsultaatiot, perheenjäsenten krooniset tai toistuvat samankaltaiset oireet sekä ongelmat perheessä, tovereiden kanssa ja koulussa. Lapsen tai nuoren kohdalla tulee myös selvittää, onko potilaalla esiintynyt käyttäytymisen tai tunneelämän ongelmia tai onko perhehistoriassa psykiatrisia sairauksia. Myös tieto potilaan koulunkäynnistä ja koulupoissaoloista on oleellista. Lisäksi on muistettava, että somatisoiva potilas, kuten kuka tahansa, voi sairastua somaattisiin sairauksiin. On tärkeää, että lapsen tai nuoren oireet otetaan vakavasti ja niiden mahdolliset somaattiset syyt selvitetään riittävän huolellisesti. Potilaan oireet ovat todellisia, vaikka ne olisivatkin somatisaatiota. Perusteellinen tutkimus ja selittäminen voivat jo sinänsä rauhoittaa perhettä ja lasta. Toisaalta oireen pitkäaikaisuus voi kertoa sen taustalla olevista psyykkisistä tekijöistä ja psyykkisen hoidon tarpeesta. Potilas kuuntelee lääkäriään vain, jos lääkäri on ensin kuunnellut häntä. Potilaiden kanssa tulisi myös jakaa tieto, joka lääkäreillä on. Tämä on potilaan kunnioittamista. Esittäessään diagnostisen yhteenvedon lääkärin tulisi selittää lapselle tai nuorelle ja hänen vanhemmilleen, että oireet saattavat liittyä stressiin, ahdistukseen tai potilaan sensitiivisyyteen. Näin potilas ja vanhemmat voivat paremmin hyväksyä mahdollisesti tarvittavan konsultaatiopyynnön lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian puolelle. Suurin vastustus somatisaatiohäiriödiagnoosia kohtaan liittyy siihen, että potilaat kokevat, ettei heitä ole R. Erkolahti ym.

6 kuultu eikä kunnioitettu ja ettei heidän vaivojaan pidetä todellisina. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää saada potilas ja perhe yhteistyöhön. Muutoin käy niin, että he vastustavat somatisaatiodiagnoosia ja jatkavat lääkärissäkäyntejä. Tilanne saattaa johtaa ihmepillerin etsintään ja yritykseen löytää ratkaisuja lääketieteellisen tekniikan avulla. Lääkäreissä kiertelyn tuloksena jotkut lapset ja nuoret saattavat saada turhaan erilaisia kipulääkkeitä ja jopa psyykenlääkkeitä. Hyvä tutkimus mahdollistaa potilaan tilanteen yksilöllisen arvioinnin. Kunkin lapsen ja nuoren yksilöllisten ominaisuuksien ja kehitysvaiheen huomioon ottaminen ovat pohja hoitomuodon valinnalle. Osa potilaista hyötyy lyhyistä hoidoista, kuten stressin hallinnan yksilöllisestä ohjauksesta tai perheen ohjauksesta. Kognitiivisen ja käyttäytymisterapian hyödyistä on näyttöä varttuneempien lasten ja nuorten hoidossa. Erilaiset yksilö- ja ryhmäpsykoterapeuttiset lähestymistavat voivat myös olla hyödyllisiä. Konversiohäiriöpotilaat tarvitsevat psykoterapeuttista lähestymistä ja usein pitkää hoitoa. Perheen ohjaaminen ja neuvonta sekä usein yhteistyö koulun kanssa on tärkeää lapsipotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Tutkivan lääkärin tulee tunnistaa myös somatisointiin liittyvät käytöshäiriöt, ahdistushäiriö, masennus, ADHD ja päihteidenkäyttö. Hyvä hoitotulos saadaan yhtäaikaiset sairaudet hoitamalla. Hoito psyykenlääkkeillä saattaa joissain tilanteissa olla aiheellista. Diagnoosin ja hoidon vaikutus ennusteeseen Lasten ja nuorten somatisointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Epäspesifiset R-luokan diagnoosit ilman tietoa oireiden taustasta eivät takaa riittävää ja oikein kohdennettua hoitoa. Asianmukaisella hoidolla saavutetaan hyvät hoitotulokset. Monet hoitamattomat lapset ja nuoret somatisoivat vielä aikuisiässä, ja heistä tulee terveyspalvelujen suurkuluttajia. Toisinaan somatisaatio on jäävuoren huippu, joka ilmentää psykiatrista sairautta. Tällöin tarvitaan lastenpsykiatrin tai nuorisopsykiatrin konsultaatiota ja hoitoa. Kaikista vaikeimmat elimellisoireiset häiriöt ovat lähellä persoonallisuushäiriöitä ja jatkuvat yleensä aikuisikään (Silber ja Pao 2003). RITVA ERKOLAHTI, dosentti, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Turun yliopisto / Pori, Satakunnan sairaanhoitopiiri, lastenpsykiatria SEIJA SANDBERG, dosentti, FRC Psych (Lon), lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Eiran sairaala, Helsinki ja University College London, Department of Mental Health Sciences, Lontoo HANNA EBELING, professori, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Oulun yliopisto ja yliopistollinen sairaala, lastenpsykiatria SIDONNAISUUDET Ritva Erkolahti: Ei sidonnaisuuksia Seija Sandberg: Ei sidonnaisuuksia Hanna Ebeling: Ei sidonnaisuuksia Summary Somatization and somatoform disorders in children and adolescents The diagnosis of a somatoform disorder involves a continuum that ranges from common aches and pains to disabling functional symptoms. The currently available diagnostic classification systems can t easily be applied to children and adolescents. Whenever somatization is suspected, the clinician needs sufficient time to examine the child and to find out about his/her whole life situation. It is essential for the clinician to convey understanding that the patient s pain is real and involves neural nociceptive and affective components, both processed by the central nervous system, and influenced by the individual s past experiences, genetic background and environment Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla

7 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Alexander F. Psychosomatic medicine: its principles and applications. New York: Norton Buffington CA. Developmental influences on medically unexplained symptoms. Psychother Psychosom 2009;78: Campo JV, Fritsch SL. Somatization in children and adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994;33: Dunbar HF. Psychosomatic diagnosis. New York: Hoeber Erkolahti R, Abrahamsson O, Laine O, Ståhlberg MR, Mertsola J. Psykosomaattinen poliklinikka tärkeä osa lastenpoliklinikan toimintaa. Suom Lääkäril 2002;57: Ebeling H. Nuoruusiän psyykkisten häiriöi den juuret ja kulku. Suom Lääkäril 2002;57: Ebeling H, Moilanen I, Linna SL, Räsänen E. Somatically expressed psychological distress and alexithymia in adolescence reflecting unbearable emotions? Nord J Psychiatry 2001;55: Egger HL, Costello EJ, Erkanki A, Angold A. Somatic complaints and psychopathology in children and adolescents: stomach aches, musculoskeletal pains, and headaches. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Eminson M, Benjamin S, Shortall A, Woods T, Faragher B. Physical symptoms and illness attitudes in adolescents: an epidemiological study. J Child Psychol Psychiatry 1996;37: Evren C, Evren B, Dalbudak E, Ozcelik B, Oncu F. Childhood abuse and neglect as a risk factor for alexithymia in adult male substance dependent inpatients. J Psychoactive Drugs 2009;41: Fekkes M, Pijpers FI, Fredriks AM, Vogels T, Verloove-Vanhorick SP. Do bullied children get ill, or do ill children get bullied? A prospective cohort study on the relationship between bullying and health-related symptoms. Pediatrics 2006;117: Figueira ML, Ouakinin S. From psychosomatic to psychological medicine: what s the future? Curr Opin Psychiatry 2008;21: Fukunishi I, Tsuruta T, Hirabayashi N, Asukai N. Association of alexithymic characteristics and posttraumatic stress responses following medical treatment for children with refractory hematological diseases. Psychol Rep 2001;89: Garralda ME. Somatisation in children. J Child Psychol Psychiatry 1996;37: Heiskanen K, Makkonen K. Käytännön näkökulmia psykosomaattisiin oireisiin. Kirjassa: Rajantie J, Mertsola J, Heikinheimo M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2010, s The ICD-10 classification of mental and behavioural disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: World Health Organization Kaplan HI. Psychological factors affecting physical conditions (psychosomatic disorders). Kirjassa: Kaplan HI, Freedman AM, Sadock BV, toim. Comprehensive textbook of psychiatry III. Baltimore: Williams & Wilkins Lipschitz D, Winegar RK, Hartnick E, Foote B, Southwick S. Posttraumatic stress disorder in hospitalized adolescents: Psychiatric comorbidity and clinical correlates. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38: Maunder RG, Hunter JJ. Attachment and psychosomatic medicine: developmental contributions to stress and disease. Psychosom Med 2001;63: Mc Dougall J. The dis-diffected patient: reflectious on affect pathology. Psycho anal Q 1974;3: de M Uzan M. Zur Psychologie der psychosomatisch Kranken. Psyche 1977;31: Nemiah JC. Alexithymia: theoretical consideration. Psychoter Psychosom 1977;28: Rimpelä A, Rainio S, Pere L. Suomalaisten nuorten terveys Suom Lääkäril 2004;44: Ruesch J. The infantile personality. The core problem of psychosomatic medicine. Psychosom Med 1948;10: Sifneos PG. Prevalence of alexithymic characteristics in psychosomatic patients. Kirjassa: Sifneos PE, toim. Topics of psychosomatic research. Basel: Karger Silber TJ, Pao M. Somatization disorders in children and adolescents. Pediatr Rev 2003;224: Simeon D, Giesbrecht T, Knutelska M, Smith RJ, Smith LM. Alexithymia, absorption, and cognitive failures in depersonalization disorder: a comparison to posttraumatic stress disorder and healthy volunteers. J Nerv Ment Dis 2009;197: Taylor GJ, Bagby RM. New trends in alexithymia research. Psychoter Psychosom 2004;73: Taylor DC, Szatmari P, Boyle M, Offord D. Somatization and the vocabulary of everyday bodily experiences and concerns: a community study of adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35: Thayer JF, Brosschot JF. Psychosomatics and psychopathology: looking up and down from the brain. Psychoneuroendocrinology 2005;30: Way I, Yelsma P, Van Meter AM, Black- Pond C. Understanding Alexitymia and language skills in children: Implications for assessment and intervention. Lang Speech Hear Serv Sch 2007;38: Wolraich ML, Felice MD, Drotar D. The classification of child and adolescent mental diagnoses in primary care. Kirjassa: Diagnostic and statistical manual for primary care (DSM-PC) child and adolescent version. Elk Grove Village, Illinois: American Academy of Pediatrics R. Erkolahti ym.

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Selittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria?

Selittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria? Katsaus tieteessä Sami Räsänen LT, apulaisylilääkäri OYS, psykiatrian tulosalue, nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue sami.rasanen@ppshp.fi Selittämättömästi oireileva potilas konsultoinko psykiatria?

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen

Lisätiedot

Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007

Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 ANSIOLUETTELO 16.8.2015 HENKILÖTIEDOT Nimi Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) KOULUTUS Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 Psykologian maisteri Jyväskylän yliopisto 28.1.1999 Sivuaineet:

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009 LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö

Lisätiedot

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvointi resurssikeskeisiä objektiivisia hyvinvointiindikaattoreita

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot