Aurajoen melontaluontopolku, alajuoksu

Transkriptio

1 Aurajoen melontaluontopolku, alajuoksu Alajuoksulla kohteet erottuvat selkeästi maastoa tarkkailemalla SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET

2 1. Kupittaan saviradan silta Ylioppilaskylän kohdalla on ollut Kupittaan Savi Oy:n savikuljetuksia varten rakennettu rautatiesilta. Tämä silta rakennettiin vuonna 1939 rataa pidennettäessä ja sitä jouduttiin korjaamaan joka vuosi jäidenlähdön jälkeen. Silta purettiin yrityksen mentyä konkurssiin. Rata kulki savenottopaikoilta Turun Halisista Nummenmäellä sijainneelle Kupittaan Saven tiilitehtaalle. Vanhan rautatiesillan tukirakenne Aurajoen rannalla. Kuva: Kati Javanainen

3 2. Järviruoko ravinteiden pidättäjästä kattomateriaaliksi Järviruo on varsi on pysty ja tavallisesti 1 3 metriä korkea, hyvin ravinteikkaissa paikoissa jopa nelimetrinen. Järviruoko sitoo tehokkaasti rantaveden ravinteita ja tiheät ruovikot hidastavat veden virtausta. Vesistöjen rehevöityminen ja rantalaidunnuksen loppuminen on parantanut lajin elinmahdollisuuksia. Järviruokoa voidaan poistaa. Loppukesän niitolla saadaan eniten talteen ravinteita. Niitetty kasvillisuus pitää poistaa vedestä, jotta ravinteet eivät päädy takaisin veteen. Kuivasta talviruo osta voidaan valmistaa lämmityspellettiä tai käyttää rakentamiseen. Järviruoko sopii myös kattomateriaaliksi tai eristeeksi seiniin. Siitä voi valmistaa myös koriste-esineitä ja mattoja tai laittaa oljen sijasta mansikkamaalle. Kuva:Terhi Ajosenpää Kuva: Kati Javanainen Kuva: Kati Javanainen Kuvat:Terhi Ajosenpää

4 3. Koroistenniemi Museovirasto on määritellyt Koroisen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi asuinpaikaksi. Koroistenniemellä on ollut kirkko, piispanlinna, kel lotapuli ja hautausmaa. Jokirannasta tavataan sitrusmaisen tuoksun omaa vaa kalmojuurta, jonka juurta on käytetty vatsavaivojen hoitoon. Juurakonpalaa pureksimalla kansa uskoi voivansa suojautua tartuntataudeilta, jopa rutolta. Kuva: Kati Javanainen Lähellä tuotettuja kotimaisia juomia voivat olla esimerkiksi puhdas vesi, maito, suomalaisista marjoista valmistetut mehut sekä viljapohjaiset juomat kuten olut.

5 4. Sillat Aurajoen yllä Ensimmäinen Aurajoen ylittävä silta rakennettiin vuonna Turun keskusta-alueella on nykyisin 7 siltaa. Suosi joukkoliikennevälineitä sekä ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä. Rautatiesilta (1898) Tuomaansilta (1999) Tuomiokirkkosilta (1899) Auransilta (1907) Teatterisilta (1997), vain kevyelle liikenteelle. Myllysilta (1975, 2011), Martinsilta (1940)

6 5. Hulevesiä Aurajokeen Hulevesiä ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet. Erillisviemäröidyt hulevedet voivat aiheuttaa taajama-alueiden ojien ja muiden uomien tulvintaa, haitta-aineiden kulkeutumista kaupunkialueilta vesistöihin ja avouomien eroosiota. Lisääntyvät sateet aiheuttavat hulevesimäärien kasvua. Huomio tulisi kiinnittää hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan ja hidastaa hulevesien pääsyä Aurajokeen. Hulevesiä pidättävät mm. kosteikot ja maahan imeytys. Käyttämällä fosfaatittomia ja ympäristömerkittyjä pesuaineita vähennät rehevöittävien päästöjen pääsyä vesistöihin.

7 6. Sortunut Richterintalo Suomen varhaisin oma hallitus on kokoontunut Richterintalossa. Kolmikerroksinen talo vajosi Aurajoen pohjaan vuonna Kivitalon raunioiden kohdalla on joessa edelleen matalikko, jonka voi nähdä etenkin veden ollessa matalalla. Talon rauniot ovat pysyneet Aurajoen pohjassa saveen vajottuaan, eikä niiden nostamista ole suunniteltu. Savesta voi rakentaa myös rakennuksia, jotka voivat kestää vuosisatoja. Suomesta löytyy savirakentamisen perinteitä.

8 7. Korkeuksiin kohoava Tuomiokirkko Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen kansallispyhäkkönä ja se kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin. Turun kaupungin kohotessa maan tärkeimmäksi kauppapai- Kaksi 1200-luvun aikana päätettiin Suomen hiippakunnan pääkirkko siirtää kaupungin keskelle Unikankareen kummulle Koroisista. Perusteellinen kirkon korjaus valmistui vuonna 1979, jolloin tuomiokirkko mm. varustettiin nykyaikaisella tekniikalla. Kirkontornin korkeus on 85,53 m. 6 6 Tuomiokirkon edustalla Aurajoessa on arvovieraille tarkoitettu veneestänousupaikka.

9 8. Turun kaupunki ja Aurajoki Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sitä ei ole perustettu vaan se on syntynyt Aurajoen rannalle hyvälle markkinapaikalle luvulla joki on haissut niin pahalle, että jopa sen kattamista on ehdotettu. Lilluvat jätökset ovat olleet aikoinaan julkeasti näkösällä. Jätevedenpuhdistamon perustamisen myötä 1967 jokiveden laadussa alkoi tapahtua parannusta. Nykyinen kallion sisään rakennettu Kakolan jätevedenpuhdistamo puhdistaa noin seudun asukkaan jätevedet. Aurajoki on kaupungissa noin 50 m leveä ja 2,5-5 metriä syvä. Yhdessä toimimalla saadaan enemmän aikaan. Voit perustaa vesistöllesi suojeluyhdistyksen tai liittyä jo olemassa olevaan.

10 YHTEYSTIETOJA VELHO (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla) hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden ja matkailijoiden tietämystä vesiensuojelusta sekä luonnonhoidosta. Hanke tukee elinympäristön laadun, viihtyisyyden ja ihmisen toimintamahdollisuuksien parantamista ympäristön tilaa ja luonnonarvoja vaalimalla. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Melontaluontopolku on toteutettu yhteistyössä Aurajokisäätiön kanssa. Piirrokset: Tea Söderlund Taitto: Päivi Lehtinen