Kälviän Kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaava

Transkriptio

1 LIITE 6 KOKKOLAN KAUPUNKI Kälviän Kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaava Liito-oravapotentiaalikartoitus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23496

2 Liito-oravapotentiaalikartoitus 1 (6) Tuomala Minna Sisällysluettelo 1 Johdanto Työn kuvaus ja selvitysalue Liito-oravan elinympäristöpotentiaali kaava-alueella Liito-oravan levinneisyys alueella Inventoidut alueet Johtopäätökset liito-oravan liikkumisesta... 5

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liito-oravapotentiaalikartoitus 1 (5) 1 JOHDANTO Kälviän kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaavassa alue on jaettu kyläalueisiin, joihin on osoi- tettu uusia ohjeellisia rakennuspaikkoja. Kaavan taustaselvityksinä onn laadittu luontoselvityss kesällä 2014, jonka puitteissa on paikannettu kaavassa huomioitavia arvokkaita luontokohteita luontotyyppien ja kasvillisuuden kannalta. Erillistä direktiivilajiston inventointia ei tuolloin laa- dittu. Nyt kaavan edettyä siihen vaiheeseen, että lisärakentamisalueet ovat hahmottuneet, on laadittu liitoravan osaltaa ns. elinympäristöpotentiaalin tarkastelu. Inventoinnissa on käyty läpi ne kyläalueiden osat, joille on metsäisille alueille osoitettu lisärakentamisalueita. Elinympäristöpotentiaalin inventoinnin ja raportoinnin on :stä. laatinut FM biologi Minna Tuomalaa 2 TYÖN KUVAUS JA SELVITYSALUE Maastotyöt on suoritettu syyskuussa Syksy ei ole liito-oravan inventointimenetelmienn ohjeistuksen mukainen inventointiaika, sillä laji ei ilmennä reviiriään sammalla tavoin, kuin keväällä, jolloin lehdettömään aikaan jätöksiin perustuva inventointii olisi luotettavin. Lajin kannalta potentiaalistenn metsäkuvioiden tarkastelu on kuitenkin myös syksyllä mahdollista. Inventoinnissa sovellettiin liito-oravalle suositeltuja selvitysmenetelmiä (Söderman ym. 2003). Selvitysalueiden metsäisiltä kohteilta etsittiin varttuneiden -vanhojen puiden (kuuset, haavat, koivut) tyviltä liito-oravan jätöspapanoita, joiden perusteella lajin esiintyminen voidaan toden- taan. Lisäksi on tarkasteltu liito-oravalle tärkeitä puustoisia kulkuyhteyksiä. Liito- oravahavainnot on tallennettu gps -laitteella ja puiden tiedot kirjattuu ylös. Alueen metsien edustavuuttaa tarkasteltiin yleisesti lajin elinympäristön soveltuvuuden kannalta. Selvitysalue Kokkola Kuva 1. Kälviän kaava alueen sijainti 0 i

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liito-oravapotentiaalikartoitus 2 (5) 3 LIITO-ORAVAN ELINYMPÄRISTÖPOTENTIAALI KAAVA- ALUEELLA 3.1 Liito-oravan levinneisyys alueella Kokkolan seudulla liito-oravakanta on ajoittain kohtalainen ja lajin levinneisyys ulottuu pohjoisessa aina Oulun seudulle saakka. Lajin levinneisyys on aukkoista Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan karummilla alueilla, verrattuna esimerkiksi Keski-Suomen, Kainuun ja Pirkanmaa rehevämpiin rinnemetsiin, missä liito-oravan tiheydet ovat paikoin hyvin suuria. Kälviän kylien alueella esiintyy louhikkoisia sekapuustoisia talousmetsiä, joissa esiintyy pääosin tavanomaista lajistoa ja myös liito-orava todennäköisesti liikkuu. Kivennäismaan kangasmetsät ovat keskimäärin kuivempia selvitysalueen etelä- ja itäosassa, joten näissä metsissä männyn osuus on runsaampi ja elinympäristöpotentiaali siksi heikompi. Selvitysalueen pohjois- ja luoteisosassa sen sijaan esiintyy rehevyyttä kasvupaikkatyypeissä. Tuolla alueella lehtomaisten kankaiden ja järeiden kuusikoiden osuus on suurempi eli elinympäristöpotentiaali liito-oravan kannalta on parempi. Peltojen laiteiden rinnemäiset kuusikot joissa oli nähtävissä myös isompia haapoja, ovat todennäköisesti lajin elinympäristönä edustavimpia. Myös virtavesien varsille sijoittuvat iäkkäämmät kuusikot, joissa on leppää ja haapaa, ovat liito-oravan kannalta soveliaita elinalueita ja/tai liikkumisreittejä. Kälviänjoen ja Vähäjoen kuusikkoiset rantametsät ovat paikoin lajin esiintymisen kannalta potentiaaliaisa ympäristöjä. Pääosin jokivarret ovat peltoympäristöä. Uusia rakentamisalueita ei ole osoitettu joenrantametsiin. 3.2 Inventoidut alueet Kyläalueiden inventoinneissa on keskitytty tarkastamaan vain vaiheyleiskaavan vyöhykekartassa (kuva 2.) osoitetut uudet ohjeelliset rakennuspaikat ja saamaan yleiskuva alueen metsistä ja niiden soveltuvuudesta lajin elinympäristönä. Alue 1. Rytikangas Hietala Kivilänkankaan alue on tienlaiteen kuusikkoa lukuun ottamatta louhikkoista mäntykangasta (kuva 2). Karliininperän pohjoispuolella pellonlaiteissa on järeitä haapoja. Karliininperän itäpuolella on potentiaalinen kuusivaltainen metsä, josta kuitenkin puuttuvat kolopuut ja haavat. Alue rajautuu melko laajaan tuoreeseen päätehakkuuseen, joka on ollut järeämpää kuusimetsää. Uusia rakennuspaikkoja sijoittuu nuoriin sekapuustoisiin metsiin. Hietalan alueella vanha rakennuskannanpihapiirit ovat hyvin puustoisia ja linnunpönttöjä esiintyy paljon. Lajin potentiaalista liikkumisaluetta on, mutta ei viitteitä liito-oravasta. Kuva 2. Rytikankas Hietala Kuva 3. Hanhimäki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liito-oravapotentiaalikartoitus 3 (5) Alue 2. Linnakangas Eteläosassa rakennuspaikoilla mäntyvaltaista sekametsää. Taimikkoalueita kylän keskiosissa. Pienipiirteistä peltoaluetta, jonka laiteissa jonkin verran haapaa. Pienet talousmetsäsaarekkeet mäntyvaltaisia. Liito-oravan elinympäristöpotentiaali heikko, eikä viitteitä lajin esiintymisestä. Alue 3. Porkola Uudet ohjeelliset rakennuspaikat tiiviin asutuksen joukossa, mäntyvaltaisella kankaalla. Sakerinkankaalla tarkasteltua vyöhykettä lähimmät potentiaaliset elinympäristöt, missä pellonlaiteissa pienipiirteistä järeää kuusikkoa ja muutamia isoja haapoja. Ei viitteitä lajin esiintymisestä. Alue 4. Kleemola Uudet rakennuspaikat sijaitsevat mäntyvaltaisessa talousmetsässä ja varttuneissa taimikoissa. Asuinvyöhykkeeksi osoitetun alueen metsät karumpia. Kylän eteläpuolella Tikkasen peltoalueella edustavia haapaa sisältäviä peltosaarekkeita ja iäkästä kuusikkoa jokirannassa. Rumanjyrkänkankaan ja pellon laiteessa iäkästä ja edustavampaa kuusimetsää, joka potentiaalista jokirannanlisäksi. Ei viitteitä lajin esiintymisestä. Alue 5. Hanhimäki Rakennuspaikoilla mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää (kuva 3). Isomäen ohjeelliset rakennuspaikat varttuneessa taimikossa. Valtatien laiteessa pieni kaistale sekapuustoista kuusikkoa. Lajin elinympäristöpotentiaali heikko, eikä viitteitä lajista. Alue 6. Korpi Alueella nuorehkoja sekapuustoisia mäntyvaltaisia metsiä. Tupakankaan eteläosaan osoitettu rakennuspaikka tuoreen kankaan kuusimetsässä. Ei viitteitä lajin esiintymisestä, mutta elinympäristö Tupakankaalla on hyvin potentiaalista. Tarkastellun asuinvyöhykkeen lähialueella on Kälviänjokivarressa edustavaa kuusikkoa, joka lajin kannalta potentiaalista liikkumisvyöhykettä (kuva 4). Alue 7. Nissinkylä-Mäkelä Mäkelän alueella osoitetut rakennuspaikat harvennushakatussa talousmetsämännikössä. Koiviston alueella kuusisekametsää ja etenkin asuinvyöhykeen ulkopuolella edustavampaa pellonlaidekuusikkoa, joka potentiaalisempaa aluetta liito-oravan liikkumiselle. Nissinkankaan rakennuspaikat tiiviisti nykyisen rakennuskannan yhteydessä. Nissinkylä-Mäkelä alueella ei viitteitä lajista. Kuva 4. Korpi, Kälviänjokivarsi. Kuva 5. Lukkarinmäki, Pahakangas

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liito-oravapotentiaalikartoitus 4 (5) Alue 8. Lukkarinmäki Alueen lounaisosassa Maajärven peltoalueen laiteeseen osoitettu rakennuspaikka lajin elinympäristönä potentiaalisessa iäkkäämmässä kuusikossa. Muutoin rakennuspaikat tiiviisti nykyisen rakennuskannan yhteydessä. Pahakankaan ja Kourijärven välisellä metsäalueella on kapea hakkuuseen ja varttuneeseen taimikkoon rajautuva kuusikkokaistale (kuva 5), josta löytyi vähän ylitalvisia liito-oravan papanoita yhden kuusen juurelta (ETRS :325245, kuvassa 2. oranssilla tähdellä ). Tämä osoittaa, että liito-oravaa liikkuu alueella. Havainnon metsäkuviolla ei ole kolopuita, eikä tuoreita viitteitä lajin liikkumisesta. Metsäkuviolle ei ole osoitettu rakennuspaikkaa. Alue 9. Kouri Kyläalueen länsiosassa osoitetut rakennuspaikat ovat nuoressa sekapuustoisessa talousmetsässä. Keskiosissa on laajempi vasta päätehakattu kuusikko. Pohjoisten rakennuspaikkojen tuntumaan sijoittuu kapea-alainen, peltoon rajoittuva lehtomaisen kankaan iäkkäämpi kuusimetsä (kansikuva), joka oli ainut inventoitu alue, mistä löytyi tuoreita liito-oravan papanoita (ETRS :324289, kuvassa 2. sinisellä tähdellä). Näitä oli harvakseltaan kahden vierekkäisen kuusen juurella. Kolopuita tai pönttöjä ei havainnon metsäkuviolta löydetty. havainnonperusteella laji liikkuu, etenkin näillä järeäpuustoisissa pellonlaidekuusikoissa. Erityistä lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei näin vähäisten papanamäärien perusteella ole tulkittavissa. Kourin, Riihimäen ja Lukkarinmäen alueiden välillä ja ympärillä on enemmänkin lajin elinympäristöksi soveliasta kuusimetsää ja metsien kasvupaikkatyypit ovat tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Elinympäristöpotentiaali on tunnistettu. Varsinaisille ohjeellisille rakennuspaikoille ei osunut tämän vuoden inventoinnissa viitteitä lajin esiintymisestä ja elinympäristöstä. Alue 10. Riihimäki Ilvesrämeen itäpuoliset ohjeelliset rakennuspaikat sijoittuvat nuorten metsien alueelle. Ilvesrämeen ympäristössä on lehtomaisia kankaita ja kasvupaikkatyypit keskimäärin rehevämpiä, jopa lehtoisia, mutta metsät ovat puustoltaan hyvin nuoria. Alueen peltolaiteissa on paikoin kapealti järeämpää kuusikkoa, mutta haavat puuttuvat ja kolopuut. Riihimäen alueen pohjoisosassa on mäntyvaltaisen sekametsän rakennuspaikkoja, mutta myös Ruotsalon kirkkotien pohjoispuolelle sijoittuvia edustavampia kuusimetsiä. Näillä kuusikoilla on potentiaalia liitooravan elinympäristönä, mutta viitteitä lajin esiintymisestä ei tehty. Alue 11. Asujamaa Maunumäki Alueella osoitetut ohjeelliset rakennuspaikat sijoittuvat pääosin tiiviisti olevan rakennuskannan yhteyteen. Yksi rakennuspaikka sijoittuu kuusisekametsään. Alueella on myös tuore kuusimetsän päätehakkuuala. Elinympäristöpotentiaali on kohtalainen varttuneemmissa metsissä, huomioiden lähialueiden metsien ikärakenne sekä viitteet lajin esiintymisestä Kourin ja Lukkarinmäen alueella. Alue 12. Puukangas Alueen kolme ohjeellista rakennuspaikkaa sijoittuvat kohtalaisen tiiviisti olevan rakennuskannan yhteyteen ja osin peltopohjalle. Tarkastellun alueen lähistölle sijoittuu edustavia peltoalueen saarekkeita, joissa on järeämpää haapaa ja lehtipuustoa, pienipiirteisissä peltolaiteissa kuusisekametsää. Rakennuspaikoilla ei viitteitä lajin esiintymisestä, mutta lähialueilla on potentiaalista elinympäristöä. Ennen kyläaluetta, Puukankaantien laiteilla, esiintyy uudiskypsiä kuusikoita ja myös päätehakkuualoja.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liito-oravapotentiaalikartoitus 5 (5) Kuva 6. Liito oravan elinympäristöpotentiaalin tarkastelussa inventoidut alueet kaava alueella. Kuvassa havainnot liitooravan esiintymisestä on osoitettu tähdillä. Tarkemmat selitteet löytyvät tekstistä kohdekuvauksen (numeroitu) yhteydessä. 3.3 Johtopäätökset liito-oravan liikkumisesta Inventoiduilta lisärakentamisalueilta ei paikannettu lisääntymis- ja levähdysalueeksi soveltuvaa, kolopuita/pönttöjä tai risupesiä sisältävää ja puustoltaan edustavaa metsäkuvioita. Lajin todettiin liikkuneen Kourin ja Lukkarin kyläalueiden kuusimetsissä, mutta jätösten perusteella kyseessä on läpiliikkumista laajemmalla reviirillä. Kaavan laadinnan yhteydessä tarkastellut asuinvyöhykkeet täydentävät kyläasumista ja osoitetut lisärakentamisalueet eivät uhkaa liitooravan levinneisyyttä tai esiintymistä Kälviän keskustaajaman lievealueilla.