Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta
|
|
- Eeva Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (9) LAUSUNTO Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta 1. Johdanto Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämistä varten on laadittu kaavarunkosuunnitelma asemakaavoittamattomalle alueelle Ristinummen kaupunginosaan (kuva 1). Alue rajautuu pohjoisessa Poikkitiehen (maantie 145), lännessä päärataan, idässä kaupungin rajaan ja oikorataan sekä etelässä yleiskaavan osoittamiin tuleviin asunto- ja virkistysalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 ha. Järvenpään kaupungin toimeksiannosta Faunatica Oy antaa tässä lausunnossa kaavarunkosuunnitelmasta soveltuvuus- ja sopeuttamislausunnon koskien suunnitelma-alueen luontoarvoja. Lausunnon pohjana ovat eri luontoselvityksissä kerätyt aineistot suunnitelma-alueelta ja sen lähiympäristöstä. Faunatica on tehnyt luontoselvityksiä Järvenpäässä vuodesta 2001 alkaen vuosittain. Kaupungin alueelta on selvitetty päiväaktiivisia suurperhosia, uhanalaisia perhosia ja niiden ravintokasveja, kasvillisuutta ja biotooppeja, liito-oravia, linnustoa sekä matelijoita ja sammakkoeläimiä. Kuva 1. Suunnitelma-alue.
2 2 (9) LAUSUNTO Lausunnossa on huomioitu lähtötietojen perusteella paitsi mahdollisten huomionarvoisten lajien ja luontotyyppien esiintyminen, myös alueen läpi kulkevat ekologiset yhteydet. Tavoitteena on arvioida kaavan mahdollisia vaikutuksia suojeltaviin lajeihin ja luontotyyppeihin sekä antaa suosituksia luontoarvojen huomioimisesta kaavoituksessa. Poikkitien uuden yritys- ja palvelualueen kehittäminen on käynnistynyt kaavarunkosuunnitelman laadinnalla. Tavoitteena on saada aikaan toiminnallisesti monipuolinen ja ympäristöltään laadukas yritys- ja palvelualue sekä mahdollistaa uusi eteläisten kaupunginosien palvelukeskus ja asuinrakentaminen tulevan Ainolan rautatieaseman tuntumassa. Kaavarungon tehtävänä on ollut tarkentaa alueen kehittämistavoitteita sekä muodostaa suunnitelma päätöksenteon, vaiheittaisen asemakaavoitustyön ja alueen yritysmarkkinoinnin pohjaksi. Kaavarunko määrittelee alueen korttelialueiden sekä uuden kokoojakadun katualueen rajat; tarkempi suunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavarunkoraportissa (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 2013) on selvitetty ja vertailtu eri vaihtoehtoja liittää alue olevaan ja tulevaisuudessa sen ympärille rakentuvaan kaupunkirakenteeseen. Alueen sijainti on sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen kannalta erinomainen. Kyrölän seisake, joka tällä hetkellä sijaitsee Poikkitien pohjoispuolella, siirtyy tulevaisuudessa etelämmäksi kaavarunkoalueen länsilaidalle. Aseman nimi muuttuu Ainolan asemaksi kesällä Autoliikenteen kannalta suunnittelualue on erittäin hyvin saavutettavissa muun muassa Helsinki- Lahti moottoritien läheisyydestä johtuen. Pohjoisväylä ja Poikkitie kuuluvat Järvenpään liikenteelliseen pääverkkoon. Kuva 2. Ote Järvenpään yleiskaava 2020:sta.
3 3 (9) LAUSUNTO Kuva 3. Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnos. Kuva 4. Kaavarunkoluonnoksen havainnekuva (ve1). Kaavarunkoraportti sisältää myös toisen vaihtoehdon (ve2), jossa rakentaminen on osoitettu luontoarvojen kannalta hyvin vastaavalla tavalla.
4 4 (9) LAUSUNTO 2. Alueen rakentamisen vaikutus luontoarvoihin Alueen rakentaminen on kaavarunkoluonnoksessa osoitettu pitkälti maakuntakaavan ja Järvenpään voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Poikkitien yritys- ja palvelualueen rakentaminen on osa alueidenkäyttöprosessia, jossa kaupunkirakennetta pääradan varressa kehitetään ja tiivistetään. Tämä tukee myös valtakunnallisia tavoitteita mm. energiatehokkuuden lisäämisestä alueidenkäytön keinoin. Nämä keskeiset tavoitteet on huomioitava lähtökohtina, kun tarkastellaan kaavan vaikutuksia luontoympäristöön. Alueella on voimassa lainvoimainen Järvenpään yleiskaava 2020 (kuva 2). Luontoarvojen kannalta merkittävin muutos kaavarunkoluonnoksessa verrattuna yleiskaava 2020:een on se, että kaavaalueen eteläosaan ulottuva virkistysalue on jonkin verran kaventunut yleiskaavaan nähden. Kaupalle ja yrityksille varattujen korttelien etelärajat ulottuvat noin metriä etelämmäksi (kuva 3) kuin yleiskaavaan merkitty tehokkaan yritysalueen (TPmax) rajaus. Kaava-alueella ja sen lähialueilla on vuodesta 2001 lähtien tehty pääosin asemakaavatasolla tarvittavan laajuiset luontoselvitykset, joiden voi katsoa olevan edelleen riittävän ajantasaiset. Erityisen merkittävää on, että luontoselvitykset eivät koske vain Poikkitien suunnitelma-aluetta, vaan ne on toteutettu huomattavasti laajemmalla alueella, useimmissa tapauksissa koko Järvenpään alueella. Tällaisesta selvitysaineistosta saadaan kohtalaisen luotettavasti selville alueen todellinen merkitys luontoarvojen kannalta suhteutettuna vastaaviin alueisiin Järvenpäässä sekä koko Järvenpäähän kokonaisuutena. Tässä mielessä alueelta olemassa olevien luontoaineistojen kattavuus ja taso ylittävät selvästi kuntien asemakaavoituksessa yleisesti vallitsevan tason. Myös selvitettyjen eliöryhmien kattavuus on hyvä. Lisäselvityksiä tulee asemakaavoituksen yhteydessä tehdä lähinnä luontotyyppien osalta (ks. luku 4.2.). Luontoaineistojen kautta alueen merkitystä tarkasteltaessa havaitaan, että alueelta tiedossa olevat luontoarvot ovat vain paikallisesti merkittäviä. Kooste luontoaineistoista on liitteessä 1. Ainoat aineistosta esiin nousevat erityiset luontohavainnot koskevat ahokirkiruohon esiintymää (ks. luku 4.2.), linnustollisesti arvokasta aluetta (ks. luku 4.3.) sekä havaittua kohtalaisen korkeaa ketoindikaattorien määrää päiväaktiivisten suurperhosten selvityksessä (ks. luku 4.2.). Ahokirkiruohon esiintymien sekä mahdollisten ketoelinympäristöjen paikantaminen ja niiden arvon määrittäminen olisi suositeltavaa tehdä tarkemmassa selvityksessä (ks. 4.2.), jotta tiedon taso olisi riittävä. 3. Ekologiset yhteydet Ekologinen yhteys eli ekokäytävä on elinympäristökaistale, jonka toivotaan edistävän ja ohjaavan yksilöiden liikkumista elinympäristölaikkujen välillä. Paikallinen ekologinen verkosto muodostaa eläinyksilöille ruokailu-, lisääntymis-, piiloutumis-, pako- ja levittäytymismahdollisuuksia rakennetun alueen ja intensiivisesti hoidetun maatalousalueen poikki. Taajamien ekologinen verkosto muodostuu suurelta osalta virkistyskäytössä olevasta viheralueverkostosta, puistoista ja liikennealueiden reunoilla olevista suojaviheralueista (Väre 2002). Ekologisten yhteyksien tarkastelussa tulee huomioida myös niin sanotut luonnon ydinalueet.
5 5 (9) LAUSUNTO Kaava-alueella voidaan katsoa sijaitsevan paikallinen luonnon ydinalue (kuva 5), jonka merkitys eliölajistolle on kuitenkin jo nykyisellään voimakkaasti heikentynyt etenkin ekologisten yhteyksien heikentymisen vuoksi. Alue on talousmetsää, joka on varsin tehokkaasti eristynyt muista metsäalueista. Metsäalueesta pääosa on yleiskaava 2020:ssa merkitty virkistysalueeksi (V). Poikkitien kaavarunkoluonnoksessa virkistysalue on jonkin verran suppeampi kuin yleiskaavassa, sillä kaupalle varatut tontit ulottuvat noin m etelämmäksi. Tästä aiheutuva muutos ekologisen verkoston toimintaan on kuitenkin vähäinen, sillä kyseisen luontoalueen merkitys ekologisessa verkostossa jää jo ennestään vähäiseksi. Laajimmat yhtenäiset metsäalueet sijaitsevat suunnitelma-alueelta itään, mutta juuri siihen suuntaan ekologiset yhteydet ovat nykyisellään kaikkein tehokkaimmin estetyt. Oikorata ja Lahdenväylä ovat voimakkaita esteitä riista-aitoineen. Yhteydet länteen päin ovat niin ikään suurelle joukolle eliölajistoa hyvin heikot tai täysin puuttuvat, sillä lännessä on ensin päärata ja heti sen takana isot peltoaukeat. Peltojen läpi kulkevat ojanvarret tosin luovat osalle eliöstöstä liikkumis- ja suojautumisympäristöä. Sekä etelään että pohjoiseen päin on olemassa heikot ekologiset yhteydet, jotka kuitenkin supistuvat muutaman sadan metrin matkalla asutuksen, muun rakentamisen sekä liikenneväylien lomaan jääviksi, hyvin kapeiksi käytäviksi, joiden merkitys eliöstölle on erittäin rajallinen. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että ekologiset yhteydet alueella ovat nykyisellään erittäin heikot. Jo pitkään eristyneenä pysynyt ja pienikokoinen metsäalue on menettänyt merkittävän osan luontoarvoistaan. On kuitenkin tärkeää jatkossakin ainakin jossain määrin mahdollistaa eliöiden liikkuminen alueen läpi. Kaavarunkoluonnoksen tarkastelussa ekologista verkostoa koskevat keskeiset havainnot ovat: Ekologisia yhteyksiä hankealueelta pääradan yli länteen päin on erittäin vaikea luoda ja pitkällä tähtäimellä ylläpitää, kun kaupunkirakenne pääradan varressa entisestään tiivistyy ja Kyrölän (Ainolan) asema siirtyy uuteen paikkaansa. Nykyisellään alueen ainoa edes paikallisessa mittakaavassa merkittävä ja toimiva ekologinen yhteys kulkee oikoradan länsipuolta myötäillen pohjoisesta Järvenpään keskustan suunnasta etelään kohti Ristinummen pientaloaluetta (kuva 5). Kaavarunkoluonnoksessa itäisin KM/TY-korttelialue katkaisee em. pohjois eteläsuuntaisen yhteyden kokonaan. Kaavarunkoluonnoksessa olevalla pohjois eteläsuuntaisella viheryhteydellä, jossa sijaitsee hulevesiuoma, ei ole sijaintinsa vuoksi juuri merkitystä pohjois eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden kannalta.
6 6 (9) LAUSUNTO Kuva 5. Ekologiset yhteydet suunnitelma-alueella ja mahdolliset yhteydet alueen ulkopuolelle.
7 7 (9) LAUSUNTO 4. Luontoarvojen ottaminen huomioon kaavasuunnitelmissa 4.1. Ekologiset yhteydet Vallitsevan nykytilanteen sekä radanvarren kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteiden vuoksi emme katso, että itä länsisuuntaisten ekologisten yhteyksien lisääminen ja huomioiminen olisi tarpeellista tai järkevää Poikkitien alueen kaavasuunnittelussa. Poikkitien kaavarunkoluonnoksen keskeinen puute kuitenkin on, että pohjois eteläsuuntainen ekologinen yhteys oikoradan länsipuolisella metsävaltaisella alueella on siinä katkaistu. Yhteyden ekologisesta merkityksestä voidaan kiistellä, sillä alue on ekologisesti eristynyttä ja ihmistoiminnan voimakkaasti häiritsemää. Ekologisen yhteyden huomioon ottamista kuitenkin puoltaa kaksi asiaa: 1) Määräävät ekologiset esteet alueella ovat pohjois eteläsuuntaisia (päärata, oikorata, Lahden moottoritie), ja ne ohjaavat eläinten liikkumista tehokkaasti. Todennäköisesti monien eläimien liikkuminen alueella suuntautuukin oikoradan varren metsikköjä myöten pohjois eteläsuuntaisesti. 2) Moottoritien ja oikoradan länsipuolella säilyy luontevasti viheralueiden vyöhyke etenkin meluvaikutuksen takia. Tällöin voidaan samalla tukea ekologista verkostoa pitämällä liikenneväylää myötäilevä viheralue mahdollisimman yhtenäisenä. Ekologisen yhteyden kannalta jonkin verran ongelmallista on Poikkitien leveys ja vilkkaus. Kuitenkin suuri osa ekoyhteyttä käyttävistä nisäkkäistä liikkuu aktiivisimmin yöllä ja hämärässä, jolloin liikenne ei ole tällä kohtaa kovin vilkasta ja tien ylitykset voivat siten sujua ainakin enimmäkseen turvallisesti. Linnut puolestaan hyötyvät yhteydestä, vaikka liikkuvatkin lentäen. Ekologinen yhteys palvelisi tässä tapauksessa etenkin linnustoa, kettua ja muita pienpetoja, oravaa, siiliä, jyrsijöitä ja jäniseläimiä. Vilkkaan tien ylityksissä tapahtuu väistämättä aina jonkin verran eläinten yliajoja. Erityisesti pienimpien nisäkkäiden sekä matelijoiden ja sammakkoeläinten liikkumista voidaan melko pienin kustannuksin edesauttaa rakentamalla alikulku (rumpu tien ali). Suosittelemme, että Poikkitien kaavasuunnitelmaa muutetaan siten, että alueen itäosaan jäisi vähintään 100 m leveä viheraluevyöhyke oikoradan ja lähimmän liiketontin väliin. Vaihtoehtoisesti viheryhteys voidaan sijoittaa kohtaan, jossa Järvenpään yleiskaava 2020:ssa on poikkitien ylittävä ulkoilureittimerkintä; tässä vaihtoehdossa kuitenkin nykyinen iso liikerakennusalue jakautuisi kahteen osaan Kasvillisuus ja luontotyypit Päiväaktiivisten suurperhosten seurannassa alueella esiintyi vuosina runsaasti ns. ketoindikaattorilajeja. Myös kasvillisuusselvityksen biotooppikuvioihin sisältyy niittyjä; kulttuuriympäristöalueena yleiskaavaan merkityn Pohjolan tilan aluetta ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty, vaan se on merkitty biotooppiselvityksessä piha-alueeksi. Näiden havaintojen perusteella alueella saattaa esiintyä ketoelinympäristöjä, joilla voisi olla suojeluarvoja. Useimmat ketoluontotyypit kuuluvat valtakunnallisesti kaikkein uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Suunnitelma-alueen rajalla on uhanalaisen ja rauhoitetun ahokirkiruohon (Gymnadenia conopsea var. conopsea, uhanalainen ja rauhoitettu) kasvupaikka. On hyvin mahdollista, että ahokirkiruoholle sopivia kasvupaikkoja on myös muualla suunnitelma-alueen tuntumassa tai sen sisällä. Lajin
8 8 (9) LAUSUNTO kukkimisessa on kohtalaisesti vuosittaista vaihtelua. Lisäksi kukinta voi tapahtua melko pitkällä aikajaksolla kesän aikana, ja kukinnan ulkopuolella laji voi hyvin jäädä havaitsematta. Näistä syistä aikaisempien selvitysten tietoa kirkiruohon esiintymistä ja sille sopivista elinympäristöistä tulisi täydentää tarkemmalla selvityksellä. Jo tiedossa oleva kasvupaikka tulee samalla rajata tarkemmin, jotta se voidaan paremmin ottaa huomioon maankäytössä. Suosittelemme, että alueelta kartoitettaisiin tarkemmin mahdollisten arvokkaiden ketoelinympäristöjen esiintyminen ja määritettäisiin tarkemmin niiden suojeluarvo. Suosittelemme lisäksi, että alueella esiintyvän ahokirkiruohon esiintyminen kartoitetaan tarkemmin. Todennäköisesti lajin esiintyminen rajoittuu Poikkitien varteen, jolloin nykyinen kaavarunkoluonnos kelpaisi suoraan tarkemman kaavoituksen lähtökohdaksi. Asia tulisi kuitenkin varmistaa kartoituksella, jotta esiintymät tulevat kaavoituksessa ja myös aikanaan alkavissa rakennustöissä asianmukaisesti huomioiduksi. Ahokirkiruohon selvitys voidaan tehdä samalla em. ketoelinympäristöjen selvityksen kanssa. Alueelta ei tiettävästi ole ajantasaisia tietoja lain mukaan huomioitavista luontotyypeistä, joista tällä alueella kysymykseen tulevat lähinnä mahdolliset metsälain 10 mukaiset kohteet. Nämä tulisi selvittää normaaliin tapaan asemakaavoituksen yhteydessä Eläimistö Alueen eteläosaan ulottuva linnustollisesti arvokas metsäalue (liite 1, kuva 1.5) säilyy kaavarunkoluonnoksen mukaisessa maankäytössä virkistysmetsänä ja laajuudeltaan nykyisten linnustoarvojen kannalta riittävänä. Linnustoalueena kyseinen metsä ei ole koko kaupungin mittakaavassa erityisen merkittävä, vaan kuuluu vähämerkityksisempiin, paikallisiin linnustokeskittymiin. Suunnitelma-alueella ei ole vuoden 2010 ilmakuvatarkastelun ja maastoselvityksen perusteella liitooravalle sopivaa metsää (Faunatica 2010a). Lähialueiden selvitystietojen perusteella alueella ei ole merkitystä myöskään lajin kulkuyhteyksien kannalta. Kaava-alueelta on selvitetty myös viitasammakon ja uhanalaisten perhoslajien esiintyminen, mutta mitään niistä ei havaittu (Faunatica 2011b). Alueella ei myöskään ole viitasammakolle sopivia lisääntymispaikkoja (Faunatica 2013c,d). 5. Yhteenveto luontoarvojen huomioimisesta hankeen jatkosuunnittelussa Hankealueen luontoarvot on selvitetty asemakaavoituksen kannalta varsin perusteellisesti. Aineistojen perusteella nousee esiin kuitenkin kolme lisäselvitystarvetta: 1) Rauhoitetun ahokirkiruohon mahdollisten kasvupaikkojen selvittäminen ja esiintymien rajaaminen.ahokirkiruohon kasvupaikkojen selvittäminen linkittyy seuraavaan kohtaan (ketoselvitys), koska ahokirkiruohon tärkeimpiä kasvupaikkoja ovat kedot. 2) Ketoelinympäristöjen esiintymisen selvittäminen. Koko Järvenpään alueella tehdyssä päiväaktiivisten suurperhosten selvityksessä alueelle sijoittuva ruutu 20 nousi selvityksessä
9 9 (9) LAUSUNTO esiin ketoindikaattorien esiintymisen vuoksi, ja ruutu oli koko selvityksen kärjessä ketoindikaattorilajien yhteenlasketulla yksilömäärällä mitattuna. 3) Lain mukaan huomioitavien luontotyyppien selvittäminen. Alueelta ei tiettävästi ole ajantasaisia tietoja lain mukaan huomioitavista luontotyypeistä, joista tällä alueella kysymykseen tulevat lähinnä metsälain 10 mukaiset kohteet. Nämä tulisi selvittää varsinaisen asemakaavan laadinnan yhteydessä. Lisäksi kaavaluonnokseen olisi suositeltavaa jättää tilaa ekologiselle käytävälle pohjois eteläsuunnassa siten, kuin edellä kohdassa 4.1. on esitetty. Muilta osin Poikkitien kaavarunkoluonnokseen ei ole huomautettavaa alueellisten luontoarvojen turvaamisen näkökulmasta. Alueen keskeinen liikenteellinen sijainti jo ennestään tiiviin taajamarakenteen tuntumassa puoltaa tehokasta rakentamista. Espoossa Aapo Ahola, Elina Manninen & Marko Nieminen Faunatica Oy
10 Liite 1. Aiemmista selvityksistä kootut luontotiedot suunnitelma-alueelta 1. Kasvillisuus Faunatica on tehnyt kasvillisuusselvityksiä Järvenpäässä vuosina Selvitykset olivat jatkoa Metsätähti Oy:n vuosien selvityksille (Metsätähti Oy:n sekä Faunatica Oy:n julkaisemattomia aineistoja, Faunatica 2007a). Faunatican selvityksissä kartoitettiin etukäteen rajatuilta biotooppikuvioilta koko putkilokasvilajisto sekä lajien yleisyys- ja runsaustiedot ja kuviolle annettiin biotooppikoodi. Lisäksi selvityskohteilta tallennettiin uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n luontodirektiivin ja rauhoitettujen putkilokasvilajien koordinaattipisteet. Suunnitelma-alueen ja sen lähiympäristön biotoopit on esitetty kuvassa 1.2. Pääosa alueesta on peltoa, niittyä ja kangasmetsää. Alueen itäosassa on kaksi pienehköä avokalliota ja länsiosassa, Pohjolantien varrella on rakennettua ympäristöä. Alueen biotooppikuvioilta kerätyn kasvillisuusaineiston perusteella alueella ei ole edustavia uhanalaisia luontotyyppejä tai muista syistä suojeluarvoja sisältäviä elinympäristöjä. Suunnitelmaalueelta ei ole havaintoja uhanalaisista, silmälläpidettävistä, EU:n luontodirektiivin tai rauhoitetuista putkilokasvilajeista. Aivan suunnitelman alueen rajalta, Poikkitien penkalta, on kuitenkin havainto vaarantuneesta (VU) ja rauhoitetusta ahokirkiruohosta (Gymnadenia conopsea var. conopsea) vuodelta 2008 (kuvat 1.1 & 1.2). Rauhoitetun kasvin hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty, joten tällaiset esiintymät on huomioitava myös kaavoituksessa. Ahokirkiruoho on harvinaistunut voimakkaasti perinnemaisemien häviämisen myötä. Aiemmin laji oli yleinen kaskialueilla ja valoisissa, laidunnetuissa metsissä sekä niityillä. Sopivia kasvupaikkoja on hävinnyt myös pellonraivauksen, metsittymisen ja rakentamisen vuoksi (Kypärä 2012). Nykyään tienpientareet muodostavat lajille tärkeän uudisympäristön, joka kompensoi aikaisempien perinneympäristöjen häviämistä. 2. Huomionarvoiset perhoset ja niiden ravintokasvit 2.1. Päiväaktiiviset suurperhoset Järvenpään alueelta selvitettiin päiväaktiivisten suurperhosten esiintymistä vuosina :ltä 1/4 km 2 -ruudulta (Faunatica 2004a; kuva 1.3). Suunnitelma-alueelle osuvien ruutujen perhosmäärät olivat koko kaupungin mittakaavassa keskinkertaisia. Runsaslajisin suunnitelmaalueen ruuduista oli ruutu 21alueen itäosassa. Suunnitelma-alueelta ei tavattu uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai EU:n luontodirektiivin päiväaktiivisia suurperhoslajeja. Faunatican tiedossa on vanha, tarkemmin määrittelemätön luvuilla tehty lehtohopeatäplähavainto (Boloria titania) Ristinummelta (Juhani Kolehmaisen havainto, Pertti Pakkanen suullinen tieto). Tarkempi havaintopaikka ei ole tiedossa. Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja se on Suomessa erityisesti ja kiireellisesti suojeltava sekä rauhoitettu. Esiintymää ei havaittu vuosien kartoituksessa, ja aiemman havainnon epämääräisyyden ja vanhuuden takia sen merkitys onkin nykypäivän maankäytölle vähäinen.
11 Kuva 1.1. Ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea var. conopsea) Poikkitien penkalla lähellä Kyrölän asemaa (kuva: Henna Makkonen / Faunatica Oy). Kuva 1.2. Suunnitelma-alueen biotooppikuviot sekä vaarantuneen (VU) ja rauhoitetun ahokirkiruohon esiintymispaikka.
12 Kuva 1.3. Ruutujako päiväaktiivisten suurperhosten selvityksessä. Jotkin päiväperhoset ja muut päiväaktiiviset lajit suosivat kuivia ja lämpimiä ketomaisia elinympäristöjä. Useimmiten näiden lajien toukat käyttävät jotakin ketokasvia ravintonaan. Mitä useampi indikaattorilaji kulttuuribiotoopilla esiintyy, sitä arvokkaampi elinympäristö on. Vaikka ketoindikaattoriksi sopivat lajit ovatkin yleisiä, kertoo niiden runsas esiintyminen arvokkaasta elinympäristöstä, jolla usein elää myös monia vaateliaita ja uhanalaisia lajeja. Indikaattorilajien avulla arvokkaita kohteita voidaan helposti paikallistaa ja näin välttää kohteiden tuhoutuminen esim. alueen maankäytön muutoksia suunniteltaessa. Suunnitelma-alueella sijaitseva ruutu 20 oli ýksi niistä ruuduista, joilta tavattiin vähintään kolme nk. ketoindikaattorilajia. Yhteensä tällaisia ruutuja oli Järvenpään 171 ruudusta 10. Ruutu 20 oli näistä 10:stä ruudusta ketoindikaattorilajien yksilömäärällä mitattuna suurin (yht. 21 yksilöä selvitysjaksolla ) Uhanalaiset perhoset Järvenpäässä selvitettiin uhanalaisten perhoslajien esiintymistä vuosina yhteensä 143 kohteelta (Faunatica 2004b, 2005a,b, 2006a c, 2007b,c, 2008a,b, 2009a, b, 2010b d, 2011a c, 2012). Uhanalaisten perhoslajien esiselvityksissä tarkasteltiin kasvillisuusaineistojen (Faunatica 2007a sekä Metsätähti Oy:n [ ] ja Faunatica Oy:n [ ] julkaisemattomia aineistoja) perusteella uhanalaislajien toukkavaiheen ravintokasvien esiintymiä. Ravintokasvien esiintymistä valittiin selvitykseen ne, joissa kasvia oli havaittu runsaasti. Esiselvityksen maastokäynnillä tarkastettiin potentiaaliseksi arvioitujen kuvioiden nykytila sekä arvioitiin kunkin kuvion sopivuus niiden uhanalaisperhosten elinpaikaksi, joiden ravintokasvia kuviolla esiintyy kasviaineiston mukaan.
13 Kuva 1.4. Kasvillisuusaineiston perusteella valitut uhanalaisten perhoslajien esiselvitys- ja selvityskuviot suunnitelma-alueella. Suunnitelma-alueelta on esiselvityksissä löytynyt purtojuuren (Succisa pratensis) ja ketomarunan (Artemisia campestris) runsaita esiintymiä (ks. esiselvityskuviot kuvassa 1.4). Purtojuuri on erittäin uhanalaisen (EN), erityisesti suojeltavan purtojuurisurviaiskoin (Nemophora cupriacella) toukkavaiheen ravintokasvi. Ketomaruna taas on usean harvinaisen tai uhanalaisen lajin toukkavaiheen ravintokasvi. Ketomarunalla elää Järvenpäässä mm. vaarantunut (VU), erityisesti suojeltava loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea). Selvityksissä havaittiin, että ketomaruna on taantunut voimakkaasti aiemmalla kasvupaikallaan ratavarressa. Loistokaapuyökkösen elinmahdollisuudet ovatkin kaventuneet monin paikoin ratapohjien sepelöinnin ja ratavarsien kasvimyrkytysten vuoksi. Suunnitelma-alueen selvityskohteilla ei tavattu purtojuurisurviaiskoita, loistokaapuyökköstä tai muitakaan uhanalaisia perhoslajeja (Faunatica 2006a, c, 2009a, b, 2010c, 2011b). 3. Linnut Faunatica on selvittänyt Järvenpään linnustoa vuosien linnustoselvityksessä (Honkala ym. 2003) arvokkaiksi linnustoalueiksi määritellyiltä kohteilta vuosina (Faunatica
14 2013b). Vuonna 2011 selvitettiin kohteita suunnitelma-alueella ja sen lähellä Ristinummella ja Lepolassa. Ristinummen selvityskohde ulottuu osin suunnitelma-alueelle (kuva 1.5). Kohteilta paikannettiin pesivät lintulajit, erityisesti EU:n lintudirektiivin lajit ja uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitellut lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit sekä muut huomionarvoisiksi katsotut lajit. Näiden tietojen pohjalta arvioitiin kohteiden linnustollista arvoa ja rajattiin linnustollisesti arvokkaimmat alueet. Ristinummen ja Lepolan kohteilta havaittiin yhdeksän luokiteltua ja 15 muuta huomionarvoista pesimälintulajia (kuva 1.5). Pelkästään Ristinummen kohteella havaittiin kolme EU:n lintudirektiivin tai silmälläpidettävää lintulajia (yhteensä neljä reviiriä). Muiden huomionarvoisten lajien reviirejä oli kohtalaisesti. Alueen kokonaislajimäärä (33) on viereiseen Lepolan alueeseen verrattuna melko vaatimaton ja Ristinummen alue on koko kaupungin mittapuulla linnustollisesti vähämerkityksellinen. Linnustollisesti arvokkaiden alueiden rajaukset tehtiin kuitenkin myös tällaisille vähämerkityksellisille kohteille, koska niillä kuitenkin on edelleen joitakin lintuarvoja. Ristinummen peltoalue on pienehkö ja siltä puuttuu esimerkiksi moni Lepolassa viihtyvä lintulaji. Metsäalue on talousmetsää, jossa hakkuita on tehty viime aikoinakin. Kuitenkin pyy vielä sinnitteli metsässä, joka on yhteydessä junanradan ja moottoritien toisella puolella oleviin Torvilevonkallion ja Keravanjoen varren metsiin, joista on edelleen yhteys Sipoon metsäalueisiin. Kuva 1.5. Vuonna 2011 kartoitetut linnustoalueet, linnustollisesti arvokkaat alueet ja havaitut luokitellut ja muut huomionarvoiset lintulajit suunnitelma-alueella ja sen lähiympäristössä. DIR = EU:n lintudirektiivin laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = alueellisesti uhanalainen laji, vastuulaji = Suomen kansainvälinen vastuulaji.
15 Suunnitelma-alueen läheltä on havainto erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellusta peltosirkusta. Vuosina 2011 ja 2012 löytyi kaksi peltosirkkureviiriä Tuusulan Ristikydöstä, melko läheltä Järvenpään rajaa havaittiin laulava peltosirkkukoiras Kyrölän aseman länsipuolella Lepolassa (havainnot J. Honkala, suullinen tieto). Linnuston lajikohtainen tarkastelu Ristinummen alueelta: EU:n lintudirektiivin ja silmälläpidettävät lajit: Pyy Yksi reviirillinen pyitä vielä sinnittelee Ristinummen metsässä. Vuosien kartoituksissa lajia ei täällä havaittu, mutta se on voinut jäädä huomaamatta. Luhtahuitti Yllättäen kuultiin luhtahuittikoiras aamuyöllä selvitysalueen koillisosassa, Pohjolan itäpuolella. Lintu huusi pienessä ojassa, missä kasvaa mm. leveäosmankäämiä. Laji ei pystyne pesimään näin vaatimattomassa kosteikossa, joten lintu on pysähtynyt paikalle muuttomatkallaan. Lähin tunnettu luhtahuitin pesimäpaikka on Tuusulanjärven pohjoispäässä, jossa tänäkin vuonna oli reviiri. Vuosien kartoituksissa lajia ei havaittu ollenkaan Järvenpäässä. Sirittäjä Kaksi sirittäjäreviiriä oli selvitysalueella. Useampikin reviiri voisi olla, sillä sopivaa elinympäristöä tuntuisi olevan. Muut huomionarvoiset lintulajit: Lehtokurppa Soidinlentävä lintu metsäalueen päällä havaittiin aamuyöllä. Käpytikka Kaksi reviiriä tulkittiin useista havainnoista. Poikaspesä löytyi eteläisemmältä reviiriltä Mustapääkerttu Kaksi reviiriä oli lähekkäin selvitysalueen itäosassa. Tiltaltti Kaksi reviiriä oli selvitysalueen itäosassa. Kuusitiainen Yksi reviiri oli alueen länsiosassa, osittain asutusalueella. 4. Liito-orava Faunatica Oy teki vuonna 2010 Järvenpäässä liito-oravaselvityksen, jossa paikannettiin liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä lajille soveliaat kulkureitit koko Järvenpään kaupungin alueella (Faunatica 2010a). Selvityksessä kartoitetut metsäkuviot oli ilmakuvatarkastelun perusteella tulkittu liito-oravalle mahdollisesti sopiviksi elinympäristöiksi. Lisäksi kartoitettiin kaikki vuosien liito-oravaselvityksessä (Pimenoff 2003/2004) lajin asuttamat ja lajille sopiviksi tulkitut metsät. Suunnitelma-alueella ja välittömästi sen pohjoispuolella arvioitiin ilmakuvatarkastelun perusteella olevan lajille sopivaa metsää (kuva 1.6). Maastoselvityksessä kuviot todettiin kuitenkin lajille
16 sopimattomiksi. Liito-orava suosii varttuneita kuusikoita, jotka tarjoavat järeitä kuusia ja kolohaapoja suoja- ja pesäpaikoiksi sekä lehtipuita kuten koivuja, haapoja ja leppiä ruokailupuiksi (Hanski 1998). Vuoden 2003 selvityksessä löytyi viisi asuttua elinpiiriä, joista vain kolme oli asuttuja vuonna 2004: Purolantie ja Haarajoen aseman seutu sekä Lippumäki suunnitelma-alueen lähellä (kuva 1.6). Vuoden 2010 selvityksessä löytyi enää kaksi asuttua elinpiiriä, toinen Purolantien varrella (Metsonmäki) ja toinen Myllyn lähellä Keravanjoen varrella. Faunatica teki uuden selvityksen vuonna 2013, jolloin kartoitettiin kaikki vuoden 2010 selvityksen maastotyössä liito-oravalle soveltuviksi arvioidut metsäkuviot (Faunatica 2013a). Suunnitelmaalueen läheisimmiltä, liito-oravalle soveltuvilta metsäkuvioilta Ainolasta ja Lippumäeltä ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Ainolasta tai Lippumäestä ei ole myöskään hyvin toimivia liito-oravan kulkuyhteyksiä suunnitelma-alueelle, minkä voi todeta ilmakuvasta (kuva 1.7). Ainolan ja Lippumäen kuviot ovat keskellä asutusta tai viljelysmaita, eikä kulkuyhteyksiä ympäröiviin metsiin ole, mikä on todennäköinen syy liito-oravareviirin tyhjentymiseen Lippumäessä. Kulkuyhteydeksi soveltuvat yli 10-metriset puut. Parhaat kulkuyhteydet ovat kuusivaltaisia metsiä, joista löytyy kookasta puustoa. Kuva 1.6. Liito-oravalle soveltuvat metsäkuviot suunnitelma-alueen lähellä Lippumäessä ja Ainolassa, liito-oravaselvityksessä vuonna 2010 lajille sopimattomiksi todetut metsäkuviot suunnitelma-alueella ja sen pohjoispuolella sekä Uudenmaan ELY-keskuksen liitooravarekisterin havaintopisteet Lippumäessä vuodelta 2003.
17 Kuva 1.7. Liito-oravalle soveltuvat metsäkuviot suunnitelma-alueen lähellä Lippumäessä ja Ainolassa sekä Uudenmaan ELY-keskuksen liito-oravarekisterin havaintopisteet Lippumäestä vuodelta Matelijat ja sammakkoeläimet Järvenpäässä on selvitetty yleisesti matelija- ja sammakkoeläinten esiintymistä vuonna 2012 (Faunatica 2013c) sekä erityisesti EU:n luontodirektiivin lajin, viitasammakon esiintymistä vuonna 2013 (Faunatica 2013d). Matelijoiden ja sammakkoeläinten potentiaalisia elinympäristöjä arvioitiin kirjallisuuden, satelliittija ilmakuvien sekä vanhojen havaintopaikkatietojen avulla ja arvion perusteella valittiin maastoselvityskohteet. Suunnitelma-alueelta tai sen lähiympäristössä ei katsottu olevan matelijoille tai sammakkoeläimille sopivia elinympäristöjä, minkä vuoksi alueelle ei tehty selvityskäyntiä. Alueelta ei myöskään ole tiedossa aiempia havaintoja matelijoista tai sammakkoeläimistä. Suunnitelma-alueella saattaa olla sopivaa elinympäristöä sisiliskolle, joka viihtyy aurinkoisilla paikoilla, usein metsän tai viljelymaan laidalla tai niityllä (Sammakkolampi 2014b). Laji saattaa myös viihtyä rauhallisessa pihapiirissä, mutta se ei ole kulttuurilaji ja on käymässä harvinaiseksi kaupunkiympäristössä (J. Saarikivi, kirjallinen tiedonanto). Myös kyyn mieluisimpia olinpaikkoja ovat aurinkoiset peltojen reuna-alueet, kalliot sekä avohakkuiden jälkeiset vesakot ja niityt (Sammakkolampi 2014a). Suunnitelma-alueen soveltuminen kyylle on kuitenkin epävarmaa. Urbaaneilla alueilla kyy on nykyään harvinainen, mihin osasyinä ovat liikenne ja vaino, mutta keskeisimmät syyt liittyvät lajin elinympäristövaatimuksiin. Kyy vaatii rauhallista ja muuttumatonta luontoa elinpaikakseen (J. Saarikivi, kirjallinen tiedonanto).
18 Kirjallisuus Faunatica Oy. 2004a: Järvenpään päiväaktiiviset suurperhoset Raportti. Faunatica Oy 2004b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2005a: Ketosukkulakoi (Scythris laminella) Järvenpäässä: vuoden 2005 havainnot ja esiintymien rajaus. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2005b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2005 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2006a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella II. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2006b: Ketosukkulakoi Järvenpäässä: esiintymispaikan siirron seuranta ja vuoden 2006 havainnot. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2006c: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2006 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2007a: Järvenpään kasvillisuuskartoituksen (biotooppikuviot) tulokset vuonna Muistio Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2007b: Ketosukkulakoi Järvenpäässä: esiintymispaikan siirron seuranta ja vuosien havainnot. Väliraportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2007c: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2007 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2008a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella III. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2008b: Ketosukkulakoi Järvenpäässä: esiintymispaikan siirron seuranta ja vuosien havainnot. Loppuraportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2009a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella IV. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2009b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2009 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2010a: Järvenpään liito-oravakartoitus vuonna Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2010b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella V. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2010c: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2010 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille.
19 Faunatica Oy 2010d: Järvenpäässä rajatun ketosukkulakoin elinpaikan hoitosuunnitelma ja hoito-ohjeet. Muistio Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2011a: Järvenpään uhanalaiset perhoset: esiselvitys kasvillisuustietojen perusteella VI. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2011b: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2011 tulokset. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2011c: Ketosukkulakoin ja sen elinpaikan hoitojen seuranta Järvenpäässä vuonna Muistio Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Faunatica Oy 2012: Järvenpään uhanalaiset perhoset: vuoden 2012 tulokset Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013a: Järvenpään liito-oravaselvitys vuonna Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013b: Järvenpään linnustoselvitys vuosina Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013c: Järvenpään matelija- ja sammakkoeläinselvitys Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2013d: Järvenpään viitasammakkoselvitys Muistio Järvenpään kaupungille. Hanski, I. K. 1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans. Wildlife Biology 4: Honkala, J., Niiranen, S. & Lavinto A. 2003: Järvenpään linnustotutkimus Ympäristötutkimus Metsätähti Oy & Järvenpään kaupunki, Helsinki. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ [ viitattu Luonnonsuojelulaki 1996: annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [ ja luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [ viitattu Pimenoff, S. 2003/2004: Liito-oravaselvitys Raportti Järvenpään kaupungille. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sammakkolampi 2014a: Kyy. Internet-sivut, [ viitattu Sammakkolampi 2014b: Sisilisko. Internet-sivut, [ viitattu Suomen ympäristökeskus 2010: Ahokirkiruoho. Internet-sivut: SYKEn lajiesittelyt. [ E A%7D/38926] viitattu
20 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2013a: Kiireellisesti suojeltavat lajit. Internet-sivut, [ FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Lajisuojelun_valtakunnallinen_toimintaohjelma/Kiireellisesti_suojeltavat_l ajit] viitattu Suomen ympäristökeskus 2013b: Luonto- ja lintudirektiivin lajit. Internet-sivut, [ viitattu Suomen ympäristökeskus 2013c: Rauhoitetut lajit. Internet-sivut, [ FI/Luonto/Lajit/Rauhoitetut_lajit], viitattu Väre, S. 2002: Ekologinen verkosto Itä- Uudenmaan liiton alueella. YS-Konsultit Oy. Itä-Uudenmaan liiton julkaisu 74. Itä-Uudenmaan liitto, Porvoo. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje kunnille, maakuntien liitoille ja alueellisille ympäristökeskuksille. Ympäristöministeriö, Dnro YM/1/501/2005.
SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotIISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö
IISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET 2013 Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Menetelmä... 3 3. Tulokset ja suositukset... 4 4. Yhteenveto... 8 Lähteet...
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotLIITO-ORAVAN ELINPIIRIN TARKASTUS
KH 13.8.2018 Liite 5 TYÖNUMERO: 20601932 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2018 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö:
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotEspoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017
1 (6) Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017 Johdanto Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon Otaniemen Servinniemessä pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotPoikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa, Kaavaluonnos III , Seutulantalo Kaupunkikehitys/Kaavoitus ja liikenne
Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa, Kaavaluonnos III 17.12.2015, Seutulantalo Kaupunkikehitys/Kaavoitus ja liikenne Ohjelma Tilaisuuden avaus Kaavaluonnosaineiston esittelyä Suunnittelutilanne
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja
Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2011 Alueella on yksi asuttu liito-oravan elinpiiri Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotKuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013
Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki
ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki 1 Johdanto... 3 2 Liito-oravan biologia ja suojelu lyhyesti... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tulokset... 4 5 Yhteenveto... 4
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotRaportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015
Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1.
Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1. Suomen Luontotieto Oy 7/2006 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Liito-oravan uhanalaisuus
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotVUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
LisätiedotRAPORTTI 6.11.2014. Järvenpään Poikkitien yritys ja palvelualueen kaavoituksen luontoselvitys vuonna 2014
RAPORTTI 6.11.2014 Järvenpään Poikkitien yritys ja palvelualueen kaavoituksen luontoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULOKSET...
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotDestia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010
Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
Lisätiedot