METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT Sisällysluettelo: 1 (17) hyväksytty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT 2007-2011. Sisällysluettelo: 1 (17) hyväksytty 28.11.2006"

Transkriptio

1 1 (17) METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT Sisällysluettelo: 1. Maa- ja metsätalousministeriön konsernistrategia Tausta Yhteisen strategiatyön hyödyntäminen Konsernistrategia Konserniohjelmat 3 2. Konserniohjelmien toteutus Hankkeiden valintakriteerit Hankkeiden käynnistyminen, rahoitus ja ohjaus Organisointi Hankkeiden käynnistyminen ja pituus Tulosten käyttöönotto Riskit 5 3. Vuonna 2007 käynnistettävät konserniohjelmat Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma Yleistä Ohjelman tarkoitus Ohjelman tavoitteet Aihealueet Liittymät Valmisteluryhmä Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma Yleistä Tarkoitus Tavoitteet Aihealueet Liittymät Valmisteluryhmä 16

2 2 (17) METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT Maa- ja metsätalousministeriön konsernistrategia 1.1 Tausta Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on, osana valtioneuvostoa, johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Ministeriön metsäosaston tehtävänä on metsäpolitiikan johtaminen ja kehittäminen. Metsäpolitiikan ohjauskeinoja ovat lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus (tulosohjaus mukaan lukien) ja informaatio-ohjaus sekä ohjelmat, kuten kansallinen metsäohjelma 2010 (KMO). Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaamat tai ministeriön budjetista merkittävän osan rahoitustaan saavat organisaatiot muodostavat ministeriön näkökulmasta yhden kokonaisuuden, julkisen sektorin metsäkonsernin (jatkossa metsäkonserni), jonka toiminnan kautta ministeriö toteuttaa strategisia tavoitteitaan. Metsäkonserniin kuuluvat siten MMM:n metsäosasto, Metsähallitus, Metsäkeskukset, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos, Suomen Metsäyhdistys ry. ja Työtehoseura ry:n metsäosasto. 1.2 Yhteisen strategiatyön hyödyntäminen 1.3 Konsernistrategia Metsäkonsernin yhteinen strategiatyö ja sitä toteuttava ohjelmatoiminta on ministeriön strategisen johtamisen väline. Yhteisen strategiatyön tavoitteena on: koko konsernin vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen metsäorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden kirkastaminen ja sitoutuminen tutkimuksen ja kehitystyön lähentäminen ministeriön strategisten tavoitteiden toteuttaminen organisaatioiden ydintehtävien alueella. Yhteinen strategiatyö vahvistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista kahdella tasolla: - yhdensuuntaistamalla organisaatioiden omien strategioiden sisältöjä, ja - määrittelemällä sellaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan aihealueet, joilla parhaiten voidaan edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Metsäkonsernin osapuolet laativat v alussa konsernistrategian, jonka toimintaajatuksena on lisätä yhteiskunnan metsistä saamaa hyvinvointia. Metsäkonsernin visioksi määriteltiin: Metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja metsien käyttö on kestävää. Suomi on johtava metsäalan osaaja ja kehittäjä Strategisiksi päämääriksi määriteltiin: Metsien käyttöaste on korkea, metsätalous on kannattavaa ja metsien käyttö on laajasti hyväksyttyä Metsien kasvun taso on korkea, metsät ovat terveitä ja monimuotoisia Metsäalalle syntyy uutta yrittäjyyttä ja palveluita Suomi on metsäalan koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminnan edelläkävijä Julkisen metsäkonsernin palvelu on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta.

3 3 (17) Strategisia päämääriä toteuttavien konserniohjelmien teemoiksi valittiin: - Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen - Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu. 1.4 Konserniohjelmat Konserniohjelmien tarkoituksena on konsernistrategian toteuttaminen luomalla puitteet ja varmistamalla resurssit strategian toteutuksen kannalta keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamiselle. Ministeriö toteuttaa konserniohjelmia tulosohjauksen kautta ja myöntämällä konserniohjelmia toteuttaville hankkeille harkinnan mukaan täydentävää tutkimusrahoitusta. 2. Konserniohjelmien toteutus 2.1 Hankkeiden valintakriteerit Konserniohjelmaan esitettävillä hankkeilla pitää suurella todennäköisyydellä saavuttaa merkittäviä tehostamis- ja/tai kustannushyötyjä aihealueen käytännön toiminnassa viiden vuoden kuluessa. Hyötyjä tarkastellaan kehitettävien toimintaketjujen kokonaisuuksien tasolla. Hankkeiden tulokset tulee olla sovellettavissa laajamittaisesti käytäntöön. Konserniohjelmiin hyväksyttävien hankkeiden kriteerit: toteuttavat konsernin ja konserniohjelmien keskeisimpiä päämääriä toteutetaan kahden tai useamman konsernin organisaation yhteistyönä (käytännön toimijoiden kytkeminen hankkeeseen on aina välttämätöntä) suuntaavat pääasiassa organisaatioiden normaalia toimintaa, jota ohjataan tulosohjauksen kautta lisärahoituksella tuetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja konsernin ulkopuolisten toimijoiden kytkemistä hankkeisiin kytkevät kehitystoimintaa ja tutkimusosaamista toisiinsa ovat usean vuoden pituisia prosesseja. Konserniohjelmaan ei sisällytetä organisaatioiden normaaliin tuotantotoimintaan liittyviä tehtäviä ja palveluita eikä sisäistä kehittämistä. 2.2 Hankkeiden käynnistyminen, rahoitus ja ohjaus Konserniohjelmin osoitettavat hankehakemukset osoitetaan maa- ja metsätalousministeriölle tammikuun loppuun mennessä Maa- ja metsätalousministeriön metsäosasto tekee päätökset konserniohjelmiin hyväksyttävistä hankkeista ja niille osoitettavasta MMM:n lisärahoituksesta helmikuussa MMM:n lisärahoitus voi koskea esim. ulkopuolisten palveluiden ostoa ja kertaluonteisia ylimääräisiä kustannuksia ministeriön käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Konsernitahot osoittavat hankkeisiin henkilöstönsä työpanosta ja muuta resurssia hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet toteutetaan pääasiassa organisaatioiden omin voimavaroin.

4 4 (17) 2.3 Organisointi Ohjelmaa toteuttavan hankkeen lisärahoitushakemus osoitetaan maa- ja metsätalousministeriön metsäosastolle vuoden 2007 tammikuun loppuun mennessä. Ministeriö on vuodelle 2007 varannut momentilta (yhteistutkimukset) konserniohjelmatoimintaa varten n euron määrärahan. Vuoden 2008 osalta ministeriön lisärahoitusta on mahdollista jonkin verran kasvattaa. Konserniohjelmatoiminnan lisärahoituksen kehityksestä päätetään myöhemmin, kun konsernihankkeiden käynnistymisestä ja toimintamallin toimivuudesta on saatu kokemuksia. Jatkossa hankevalmistelun aikataulua on tarkoitus tiivistetään niin, että vuosittaiset lisärahoitushakemukset käsitellään normaalisti MMM:n yhteistutkimushankkeiden käsittelyn aikataulussa (hakemukset MMM:lle lokakuun loppuun mennessä). Ministeriön tukena konsernihankkeiden seurannassa ja koordinoinnissa toimivat ohjausryhmät, joiden jäsenet ministeriö nimeää konsernin organisaatioiden esityksestä Ohjausryhmä Konserniohjelmille asetetaan ohjausryhmät, joiden tehtävänä on: - valvoa ja koordinoida konsernihankkeen toteuttamista (hankkeilla on raportointivelvollisuus ohjausryhmälle) - raportoida maa- ja metsätalousministeriölle sekä konsernikokoukselle hankkeiden etenemisestä - tehdä raportoinnin yhteydessä tarpeen mukaiset ehdotukset ohjelman hanketoiminnan suuntaamisesta tai täydentämisestä - tehdä tarpeen mukaan aloitteita organisaatioiden tulosohjausneuvotteluissa käsiteltävistä asioista - vastata konserniohjelman viestintäsuunnitelman teosta Hankeryhmät Kullakin ohjelmaan kuuluvalla hankkeella on oma toimeenpaneva hankeryhmä. 2.4 Hankkeiden käynnistyminen ja pituus Konserniohjelmat toteutetaan viisivuotisina (v ). Yksittäiset hankkeet suunnitellaan kuitenkin enintään kolmivuotisiksi, mikä mahdollistaa tarpeiden mukaisen reagoinnin ohjelmakauden aikana. Ensimmäiset hankkeet käynnistyvät maaliskuun alussa Uusia hankkeita voidaan käynnistää vuosittain tarpeen ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan ohjelman ohjausryhmän valmistelun perusteella. Konsernitoiminnan aikataulu olisi siten seuraava: Konserniohjelmien suunnitelmat hyväksytään ja ohjelmien ohjausryhmät asetetaan konsernikokouksessa (marraskuu -06) MMM tekee konsernihankkeiden arvioinnin hyödyntäen ulkopuolista asiantuntijaosaamista (helmikuu -07)) MMM päättää rahoitettavat hankkeet (helmikuu -07) Hankkeet käynnistyvät (maaliskuu -07) Ohjausryhmät arvioivat ohjelmien käynnistymisen ja tekevät ehdotuksen ohjelmatoiminnan täydentämisestä (maaliskuu - toukokuu 07) Konsernikokous käsittelee ohjelmien tarkennukset, ja siihen liittyvän mahdollisen täydentävän MMM:n lisärahoituksen käynnistämisen (toukokuu - kesäkuu -07)

5 5 (17) 2.5 Tulosten käyttöönotto Konserniohjelmaan esitettäviin hankkeisiin pitää sisällyttää suunnitelma hankkeen tulosten siirtämisestä käytäntöön. 2.6 Riskit Konserniohjelmatoiminnan riskejä ovat mm. - konserniohjelmakonseptin epäselvyys - konsernihankkeiden projektijohtaminen - konserniorganisaatioiden heikko sitoutuminen - muiden toimijoiden haluttomuus yhteistyöhön - rahoituksen riittämättömyys - julkisen sektorin metsäkonsernistrategian prosessoinnissa on heikkouksina ja uhkina nähty muun muassa tutkimus- ja kehittämistyön irrallisuus käytännöstä ja toimijoiden kehittämistyön puute ja pinnallisuus. Myös käytännön organisaatioiden muutoshalun ja valmiuden puute on tunnistettu heikkoutena. - MMM:n konsernin organisaatioiden erilainen projektikulttuuri. Esimerkiksi terminologian erot; ohjelma <> hanke <> projekti. Edellyttää yhteistä projektikoulutusta ja terminologiasta sopimista.

6 6 (17) 3. Vuonna 2007 käynnistettävät konserniohjelmat 3.1 Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma Yleistä Suomen puuntuotos lisääntyy useastakin eri syystä. Metsien ikäluokkarakenne on muuttunut ja puustopääoma kasvanut. Turvemaiden hakkuumahdollisuuksien on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan seuraavien 15 vuoden aikana (Niemi ym. 2000). Edelleen kasvihuoneilmiön ennustetaan lisäävän puuston kasvua. Metsänuudistamisen laadunseurantatutkimuksista (Saksa ym. 2005) ja metsänkasvatuslaskelmista (Hynynen ym. 2005) on pääteltävissä, että metsänhoidon tasoa nostamalla voidaan metsiemme tuotosta tulevaisuudessa lisätä ainakin 10 % ja tuottoa jopa yli 20 %. Pelkästään tämä nostaisi suurimman kestävän hakkuukertymän noin 69 milj. m 3 :stä n. 76 milj. m 3 :in. Vuosina kestävien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisaste on ollut n. 80 % (Metsätilastollinen ). Lisäksi on olemassa nopeavaikutteisempia keinoja niukkuuspuutavaralajien kysynnän tyydyttämiseksi. Jos esimerkiksi metsien kasvatuslannoitus nostettaisiin huippuvuosien tasolle noin hehtaariin, niin puun tuotoksen lisäys olisi 3-4 milj. m 3 arvokkainta tukkipuuta. Muitakin tehokkaan puunkasvatuksen keinoja on. Eri yhteyksissä, muun muassa Metsäalan Tulevaisuusfoorumin analyyseissä (Kolström & Harstela 2005, Niskanen 2005), on puuntuotannon tulevaisuuteen vaikuttavina tekijöinä tuotu esiin seuraavat tekijät: Teollisuuden investointien ylläpito ja kehittyminen vaikuttavat puun kysyntään. Investointihalukkuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta metsätalouden tasolla ennen muuta puun markkinoille tulo kilpailukykyiseen hintaan. Lisääntyvä osa metsänomistajia on vieraantunut metsätaloudesta ja tehokkaasta puuntuotannosta tai painottaa muita metsän käyttömuotoja. Suorittavan tason työvoimapula realisoituu lähimmän viiden vuoden aikana. On paineita pienentää julkista panostusta metsätalouteen. Ainakin panostus joudutaan hyvin perustelemaan. Kantohintataso seuraa kansainvälistä kehitystä ja on todennäköisemmin laskeva kuin nouseva. Metsätalouden kannattavuus heikkenee, ellei kustannustasoa saada alenemaan tai tuotosta nousemaan. Kuusi on selvä niukkuus puutavaralaji. Puun laatu on yksi kilpailutekijä. Metsänhoidon yksikkökustannusten kehitys vaikuttaa suoraan metsätalouden ja metsänhoidon investointien kannattavuuteen ja pitää siten yllä investointihaluja. Suoraa tutkimusnäyttöä tästä ei ole, mutta taloudellisten kannustimien (esim. kantohintataso ja hintaodotus) on todettu vaikuttavan metsänhoidon tasoon (Hänninen ym. 2001, Aarnio 2004). Myös yksikkökustannusten kehityksellä lienee välillisesti vaikutusta puun markkinoille tuloon, koska metsätalouden kannattavuuden voidaan olettaa motivoivan tehokkaaseen puuntuotantoon. Metsänhoidon investointihalukkuus ja laatu vaikuttavat suoraan puuntuotannon volyymiin ja puun laatuun. Ensin mainittu lisää puun tarjontaa ja vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan lain kautta puun hinnan säilymiseen kilpailukyisenä. Metsien tuotolla on suurempi merkitys metsätalouden kannattavuuteen kuin kustannuksilla, mutta se edellyttää sitä, että puulle on riittävästi kysyntää.

7 7 (17) Työn tuottavuus ja kustannustehokkuus kehittyvät yleensä rinta rinnan. Kun kustannustehokkuus paranee tuottavuuden lisääntyessä on niillä yhdessä myös metsätalouteen tulossa olevaa työvoimapulaa torjuva vaikutus. Kustannustehokkuus voi vaikuttaa välillisesti myös työvoiman tarjontaan, koska se ylläpitää metsätalouden palkanmaksukykyä Ohjelman tarkoitus Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelman tarkoitus on saada metsänhoidon tutkimus ja soveltaminen välittömään vuorovaikutukseen organisoimalla käytännön toimijat mukaan konsernin yhteisten hankkeiden toteuttamiseen. Konserniohjelman tärkeänä tekijänä ovat tapaustutkimukset, jotka toimivat pilottihankkeina ja malleina laajemmalle soveltamiselle. Tällaista menettelyä käytetään laajasti liiketaloustieteessä ja siitä on hyviä kokemuksia myös yksityismetsätaloudessa (Harstela, P, Helenius, P., Rantala, J., Kanninen, K. & Kiljunen, N Tehokkaan toimintakonseptin kehittäminen metsänhoitopalveluun. Hankkeen loppuraportti. Metlan työraportteja 23.). Tarkoituksena on jo käynnissä olevien tutkimushankkeiden tukemisen lisäksi rohkaista myös uusien tutkimus- ja kehittämishanke-esitysten tekemiseen konserniohjelman aihealueista Ohjelman tavoitteet Metsänhoidon kustannustehokkuus- ja laatu -konserniohjelman piiriin kuuluvilla aihealueilla pyritään saamaan aikaan merkittävää (20-30 %) toiminnallista ja taloudellista kokonaisketjujen tehokkuuden paranemista vuoteen 2012 mennessä. Suunnitelman piiriin kuuluvien hankkeiden tulokset tuotteistetaan mahdollisimman helposti käytännön toimintaan sovellettaviksi. Sovellettavuus käytäntöön on vaikuttanut myös ohjelman aihealueiden valintaan. MMM:n alaisen metsäkonsernin organisaatiot toimivat yhteistyössä näitä tavoitteita toteuttavissa hankkeissa. Tavoitteena on myös edistää hankkeita koskevaa viestintää ja informaation jakamista sekä organisaatioiden kesken että toimijoille, sidosryhmille ja metsänomistajille Aihealueet Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelman piiriin kuuluvilla hankkeilla on oltava suurella todennäköisyydellä saavutettavissa merkittäviä tehostamis- ja/tai kustannushyötyjä aihealueen käytännön toiminnassa viiden vuoden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Hyötyjä tarkastellaan koko työketjun osalta. Hyödyn saajana voivat olla eri tahot. Tutkimuksen tuloksiin on kuuluttava riittävä näyttö käytännön toteutuksesta (pilotti) sekä kuvaukset ja mahdolliset tietojärjestelmät, joiden avulla tuloksia voidaan soveltaa laajamittaisesti käytäntöön. Metsänhoidon kustannustehokkuus- ja laatu -konserniohjelman piirissä tuetaan seuraavien aihealueiden hankkeita: 1. suometsien hoidon kustannustehokkaat toimintamallit 2. vesiensuojelumenettelyt suometsien hoidossa ja maanmuokkauksessa 3. metsänhoidon uudet toimintamallit (konseptit) 4. metsänhoidon koneellistamisen ratkaisut/mallit 5. metsänhoitotöiden palveluyrittäjyyden mallit

8 8 (17) 6. metsänuudistamisen ja taimikonhoidon laadun hallintamenetelmät 7. metsänhoidon työvoiman saatavuus 8. puuntuotannon lisääminen lannoituksilla ja lannoitusten vesiensuojelu Ohjelman tuloksen käytännön toimijoiden kannalta muodostavat onnistuneet tuotantomittakaavan pilottitoteutukset sekä menetelmäkuvaukset ja ohjeet. Informaatio- ja kommunikaatiotekniikan sekä parhaiden käytäntöjen edistämisellä on keskeinen asema kehittämisessä. 1. Suometsien hoidon kustannustehokkaat toimintamallit Tavoitteena on kehittää toimintamalli(t), jo(i)lla suometsissä tehtävien toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää ja samalla saavuttaa kokonaistaloudellisesti (kaikki työvaiheet ja eri toimijat yhteensä) vähintään 20 prosentin säästöt tai toiminnallinen tehokkuuden paraneminen. Aihealueen tarkastelun on oltava laaja-alaista ja kartoitettava vaihtoehtoisia toimintamalleja. Osa-alueina voi olla esimerkiksi metsäpolitiikan, toiminnan organisoinnin, kilpailun ja yrittäjyyden, yhteistoiminnan sekä tietotaidon kehittäminen. Esitettävien ratkaisujen on oltava ympäristönhoidollisesti kestäviä. 2. Vesiensuojelumenettelyt suometsien hoidossa ja maanmuokkauksessa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on oltava parhaiden, taloudellisesti käytettävissä olevien, ratkaisujen löytäminen ja käyttöönotto vesiensuojelun tehostamiseksi suometsien hoidossa ja kangasmaiden maanmuokkauksissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota eroosioriskin vähentämiseen ja vesiin joutuneen kiintoaineksen ja ravinteiden pysäyttämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarkastelun piiriin voi kuulua esimerkiksi suunnittelukäytännöt, käytettävissä olevat paikkatietoaineistot, kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen tekninen kehittäminen sekä toimijoiden toimintajärjestelmät ja omavalvontamenettelyt. Käyttöönotettavien menettelyjen tulee tukea vesi- ja ympäristölakien toteutumista. Vesiensuojelun tehostaminen ei saa aiheuttaa kunnostusojitusten ja maanmuokkausten kustannuksiin merkittävää kohoamista. 3. Metsänhoidon uudet toimintamallit Tavoitteena on saada käytäntöön toimintamalleja, joilla metsänhoidon yksikkökustannukset alenisivat vähintään 20 prosentilla. Ratkaisuja voidaan löytää esimerkiksi informaatio- ja kommunikaatiotekniikan hyödyntämisestä, yrittäjyyden ja kilpailun edistämisestä sekä metsävaratiedon käytön ja ylläpidon, operatiivisen suunnittelun ja toimintatapojen kehittämisestä. Aihealueisiin voi kuulua myös metsänhoidon menetelmien kehittäminen sekä metsänomistajien yhteistoiminnan ja metsänhoidon markkinoinnin edistäminen. 4.Metsänhoidon koneellistamisen ratkaisut ja mallit Tutkimus- ja kehittämistavoitteena on löytää metsänhoitotöiden koneellistamiseen ratkaisuja, jotka olisivat taloudellisesti kilpailukykyisiä yksityismetsätaloudenkin tehtävissä.

9 9 (17) Erityisesti haetaan ratkaisuja metsänistuttamisen ja taimikonhoidon koneellistamiseen. Tuottavuuden ja kustannusten lisäksi on huomiota kiinnitettävä työn hyvään laatuun. 5. Metsänhoitotöiden palveluyrittäjyyden mallit Aihealueen tutkimus- ja kehittämishankkeissa luodaan ratkaisuja metsänhoitotöiden kilpailukykyisten yrittäjäpalvelujen syntymiselle. Tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi yrittämisen toimintamallit, verkostoituminen, markkinointi, kustannustehokkuus, lisäarvopalvelut sekä toiminnan laatu. Tutkimusaiheina voivat olla myös metsänhoitopalvelujen ulkoistaminen, alihankintatyön käyttö, verotus ja juridiset kysymykset. 6. Metsänuudistamisen ja taimikoiden laadun hallintamenetelmät Tutkimus- ja kehittämiskohteena ovat toimijoiden omavalvontaan soveltuvat metsänuudistamisen ja taimikoiden laadun seurannan menetelmät. Tutkimuksen piiriin voivat kuulua esimerkiksi paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen, maastotarkastusmenetelmät ja kohdevalinnat sekä tulosten analysointi ja hyödyntäminen. Tavoitteena on onnistuneen uudistusalan (saavutettu metsänhoitosuositusten hoidettujen taimikoiden tiheys) osuuden nostaminen vuoteen 2012 mennessä 80 prosenttiin. Taimikoiden varhaishoito lisääntyy ja taimikonhoidon laatu tehostuu siten, että nuoren metsän kunnostushakkuiden tarve vähenee ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. 7. Metsänhoidon työvoima Aihealueen tutkimuksella ja kehittämishankkeilla pyritään torjumaan metsänhoitotöiden toteutusta uhkaava työvoimapula vuosikymmenen loppuun mennessä. Selvityksen kohteena voivat olla esimerkiksi metsä-, koulutus-, työvoima- ja veropoliittiset keinot sekä vierastyövoiman käyttö. Erityisesti tulisi selvittää keinoja metsäalan kiinnostavuuden lisäämiseksi nuorten parissa sekä metsänomistajien oman työpanoksen kasvattamiseksi Liittymät 8. Puuntuotannon lisääminen lannoituksilla ja lannoitusten vesiensuojelu Aihealueen osalta etsitään keinoja lisätä metsänomistajien omin varoin tehtävien lannoitusten määrää. Tutkimus- ja kehittämisaiheina voivat tulla kysymykseen esimerkiksi metsänomistajien yhteistoiminta, lannoitusten kannattavuuden osoittaminen ja markkinointi, metsävaratietojen hyödyntäminen suunnitelmien laadinnassa sekä tuhkan käyttö ja levitystekniikan kehittäminen. Erityisesti on otettava huomioon ympäristö- ja lannoitevalmistelakien vaatimukset. Vesilainsäädännön valmisteilla olevat muutokset tulevat vaikuttamaan metsätalouden toimintaedellytyksiin. Kokonaisuudistus tehostaa pienten vesitaloushankkeiden ja ojitustoiminnan valvontamahdollisuuksia sekä purojen suojelua. Lain voimaantuloon kulunee vielä pari vuotta. Työtehoseurassa on juuri valmistumassa tutkimus, jossa on selvitetty metsänomistajan ja metsurin tekemän metsänhoitotöiden tuottavuutta. TTS:ssa on meneillään tutkimukset

10 10 (17) Valmisteluryhmä puukauppatulojen käytöstä ja metsänomistajien kokemasta metsätalouden kannattavuudesta. Tutkimuksilla tavoitellaan neuvonnassa hyödynnettävien tietojen kokoamista. Ohjelmalla on liittymiä myös metsäteollisuuden Technology Platformiin osana eurooppalaista innovaatio- ja tutkimusaluetta (ERA). Konsernin organisaatioilla on lisäksi sisäisiä kehittämishankkeita, jotka liittyvät tämän suunnitelman aihealueisiin. Metsäkeskuksilla tällainen hanke on esimerkiksi metsänomistajien ABC neuvontapalvelu. Ajantasaisella metsävaratiedolla on toiminnallisesti keskeinen asema kehitettäessä metsänhoidon kokonaisketjuja. Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma on tehty MMM:n kutsumassa valmisteluryhmässä, johon kuuluivat: Jorma Vierula Matti Heikurainen Jouko Kostamo Pekka Ripatti Heikki Smolander Pauli Wallenius Risto Ranta Mk Etelä-Pohjanmaa, pj. MMM, varapj. Tapio Työtehoseura Metla Metsähallitus Tapio, siheeri Konserniohjelma perustuu osin professori Pertti Harstelan laatimaan selvitykseen Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma, Metla 2005, moniste).

11 11 (17) 3.2 Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma Yleistä Tarkoitus Yksityismetsissä tehtävä nykymuotoinen vuoden kierrolla alueellisesti toteutettu kuvioittainen metsävaratietojen keruu ja metsäsuunnittelu on luonut tärkeän metsätalouden infrastruktuurin. Sen tavoitteena on ollut hyvin voimakkaasti metsätalouden edistäminen ja metsänomistajan päätöksenteon tukeminen. Suurin käyttöarvo on kuviotasolle paikannetulla tiedolla toimenpidekohteista ja -tarpeista. Yhtenäinen tietosisältö mahdollistaa erilaiset edistämistoimenpiteet ja metsäkeskusten viranomaistoiminnan tehtävien hoidon vähemmillä maastokäynneillä. Nykyisellä toimintamallilla on kaikille metsänomistajille tarjottu määräajoin laadultaan vakioituja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Koska ns. välialueilta on kerätty vastaavat tiedot, on tilakohtaisia suunnitelmia voitu helposti koostaa myös jälkitoimituksina. Metsäsuunnitelmalla on mm. todettu olevan hakkuita lisäävä vaikutus. Metsävaratietoa kerätään vuosittain n. 1 milj. ha alueella ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia tuotetaan n kpl (n ha). Tiedon keruulle on asetettu korkeat tehostamistavoitteet lähivuosille ja uutta tiedonkeruumenetelmää ja järjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedon käytettävyydelle ja tiedosta tuotettaville palveluille on myös kehittämispaineita. Metsänomistajien ikääntyessä ja uusien kaupunkilaisten ikäluokkien tullessa metsänomistajiksi neuvonnan ja erilaisten suunnittelupalvelujen tarve kasvaa. Myös metsätalouden toimijoilla on tarve ja halu käyttää kuvioittaisia tietoja omassa toiminnassaan. Valtion metsien kuvioittainen perustieto on kerätty v. sitten. Metsävarojen inventointeja ei ole sen jälkeen enää tehdä kattavina, vaan tietoa päivitetään jatkuvasti tehtyjen toimenpiteiden perusteella ja kasvulaskelmilla. Vuosittainen päivityspinta-ala on n. kaksi kertaa toimenpidepinta-ala. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vastuulla oleva valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa otantaan perustuvaa tietoa Suomen metsien tilasta, metsävaroista, puuston kasvusta, toimenpidetarpeista, tuhoista ja monimuotoisuudesta. Uusi VMI:n järjestelmä tuottaa tilastotiedot koko maan tasolla vuosittain tai kahden vuoden välein ja metsäkeskustasolla 3 vuoden välein luvulta lähtien VMI on tuottanut satelliittikuvatulkinnan avulla myös pienaluetietoa ja jatkuvia metsävarakarttoja, jotka ovat käytettävissä mm. metsäkeskusten alueellista suunnittelua varten. Vuodesta 2005 alkaen metsäkeskukset ovat osallistuneen VMI:n maastotöihin. Valtakunnan metsien inventointien tuloksia käytetään laajasti metsiä koskevan päätöksenteon pohjana, metsätalouden suunnittelun perustietoina sekä erilaisten tutkimusten aineistona. Parhaillaan on selvitettävänä VMI-maastoaineiston soveltuvuus laserkeilausaineiston tulkintaan metsäsuunnittelun tarvitsemien puustotietojen tuottamiseksi. Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelman tarkoituksena on tukea konsernistrategian keskeisten päämäärien saavuttamista luomalla puitteet ja varmistamalla resurssit konsernin organisaatioiden metsävaratiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamiselle.

12 12 (17) Tavoitteet Konserniohjelman tavoitteet: 1. Metsien käyttöaste pidetään pysyvästi Kansallinen metsäohjelma 2015:n tasolla tilaja metsikkötason informaatio-ohjauksen keinoin. 2. Ajantasaisen metsikkötason metsävaratiedon tuottamisen ja ylläpidon tehokkuus paranee merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. 3. Yksityismetsistä ja valtion metsistä on toiminnan ja päätöksenteon tueksi olemassa korkealaatuinen metsikkötason sijainti- ja ominaisuustieto. Tavoitteena on myös edistää tutkimushankkeita koskevaa viestintää ja informaation jakamista sekä organisaatioiden kesken että toimijoille, sidosryhmille ja metsänomistajille. MMM:n alaisen metsäkonsernin organisaatiot toteuttavat yhteistyönä konserniohjelman piiriin otettavat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Organisaatioiden työnjako ja vastuut sovitaan hanke/projektikohtaisesti. Suunnitelman piiriin kuuluvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulokset tuotteistetaan käytännön toimintaan mahdollisimman helposti sovellettaviksi Aihealueet Konserniohjelman piiriin kuuluu alla ryhmiteltyjä tutkimuksen ja kehittämisen aihealueita. 1. Metsävaratietojen tuottaminen ja ylläpito 1.1 Konsernin hallinnoima metsävaratietoaineistokokonaisuus MMM:n konsernissa tuotetaan ja hallinnoidaan useita keskeisiä metsävaroihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Näitä ovat mm. VMI-aineistot sekä hallinnonalan organisaatioiden tuottamat ja ylläpitämät kuvioittaiset metsävaratietoaineistot. Nämä aineistot luokitellaan kansallisen paikkatietostrategian mukaisiksi keskeisiksi toimialakohtaisiksi aineistoiksi. Strategian mukaan keskeisten paikkatietoaineistojen tulee olla hyvin hallittuja ja yleisesti saatavilla sekä muodostaa ehyt, kattava ja yhteiskäyttöinen kokonaisuus. Metsätietoaineiston osalta saatavuus ja yhteiskäyttöisyys määritellään aineistokohtaisesti. Tavoitteena on toiminnallisesti järkevä ja kustannustehokas aineistokokonaisuus, jossa ei ole turhia päällekkäisyyksiä ja jonka tuotannossa tehdään yhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. Aineistojen sisällön kuvaaminen yhtenäisellä standardoidulla tavalla (metatiedot). Tiedonsiirtojen standardointi (metsävaratiedon ja sen osien yhteinen standardien mukainen XML/GML-kuvaus). Tuotannossa tarvittavien tausta-aineistojen yhteiskäyttö. Lähes kaikki metsäalan toimijat käyttävät toiminnassaan maastotietoja, kiinteistötietoja sekä erilaisia metsän käytön rajoituksiin liittyviä tai maankäyttöä ohjaavia tietoja. 1.2 Alueelliset kuvioittaiset metsävaratiedot

13 13 (17) Kansallinen metsäohjelma 2010 taustaraportissa ja metsäsektorin tulevaisuuskatsauksessa on todettu, että riittävän kattava ja ajan tasalla oleva kuviokohtainen metsätietokanta auttaa merkittävästi metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa, monimuotoisuuden seurannassa ja tukee osaltaan myös metsäpoliittista päätöksentekoa. Uuden yksityismetsien metsävaratietojärjestelmän keskeisin tekninen uudistus tulee olemaan kaukokartoitukseen perustuvan tiedonkeruun lisääntyminen. Vastaavia tavoitteita on myös valtion metsien suunnittelumenetelmien kehittämisessä. Uudessa järjestelmässä hyödynnetään laajemmin laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistojen automaattista tulkintaa, jonka mallinnuksen tueksi maastossa tehdään myös jonkin verran koealamittauksia. Kyseessä on merkittävä teknologinen ja toiminnallinen uudistus, jonka seurauksen maastosta saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa aiempaa edullisemmin. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla operatiivista toimintaa tukeva metsävaratieto saadaan tuotettua riittävän luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. kuvioinnin tuottaminen kaukokartoitusaineistosta saatavan pienpiirteisen mikrokuvioinnin/hilaverkon pohjalta tarkemman mikrokuvioaineiston hyödyntäminen operatiivisessa toiminnassa. toimenpidetarpeen selvittäminen ilman maastokäyntiä laskennallisesti puusto- ym. tietojen perusteella tai kaukokartoitusaineiston avulla. inventointialueen maastomallin tuottaminen laserkeilainaineistosta ja mallin laadunvarmistus laserkeilainaineistojen hankintaprosessin ohjeistus (kuvausspesifikaatiot, tilaussopimukset) ja hankintayhteistyön kehittäminen laserkeilainaineistojen, ilmakuvien ym. kaukokartoitusmateriaalin operatiivisten tulkintaprosessien kehittäminen. 1.3 Kuvioittaisten metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus Tavoitteena on, että kuvioittaista metsävaratietoa tuotetaan ja ylläpidetään ilman kattavaa maastoinventointia perustuen vanhaan kuvioaineistoon, kaukokartoitusmenetelmiin, laskennalliseen ajantasaistukseen sekä toimenpiteiden päivitykseen. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. tehtyjen toimenpiteiden (hakkuut, hoitotyöt) tietojen kokoaminen töiden toteuttajilta (periaatteet, tiedonsiirtostandardit) tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen kaukokartoituksella ajantasaistuksen laskentajärjestelmät. 1.4.VMI-mittaustiedot ja raportointi VMI:ssä on siirrytty v alkaneessa 10. inventoinnissa uuteen tiedonkeruun organisointiin, jossa maastomittauksia tehdään joka vuosi koko maassa. Uusi järjestelmä takaa sen, että koko maan metsävaratiedot ovat samalta ajankohdalta. Tavoitteena on, että VMI-aineistoja voidaan hyödyntää tehokkaasti tiedon tuotannossa. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. VMI-koealatiedon hyödyntäminen laserkeilainaineiston tulkinnassa VMI-aineistoon perustuvat hakkuulaskelmat VMI-tietojen ajantasaistus toimenpidetietojen avulla.

14 14 (17) 1.5 Monimuotoisuus- ym. erityistietojen tuottaminen ja seuranta kaukokartoituksen avulla Kaukokartoituksen avulla on tarve tulevaisuudessa pystyä perusmetsävaratietojen ohella tuottamaan ja seuraamaan myös metsien monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä ja niiden muutoksia. Tulevaisuudessa korostuvat myös maaperän ja vesien suojeluun ja mahdollisesti myös metsätuhoihin liittyvät tietotarpeet. Tavoitteena on kehittää kaukokartoitukseen perustuvia menetelmiä talousmetsien luonnonhoidon ja monimuotoisuuden turvaamisen edistämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden automaattinen tunnistaminen numeerisilta ilmakuvilta suurempien alueiden monimuotoisuutta kuvaavien aineiston analysointi ja maisematason suunnittelu historia- ja seurantatiedon keruun ja hallinnan välineet. 2. Metsävaratietojen hyödyntäminen 2.1 Tilakohtaiset tuotteet ja palvelut Tilakohtaiset metsänomistajapalvelut ovat tärkeitä välineitä yksityismetsien korkean käyttöasteen, metsänhoidon tason ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitämisessä. Oikeiden metsäsuunnittelu- ja neuvontapalvelujen kohdistaminen eri metsänomistajaryhmille on eräs tulevaisuuden avaintekijöistä. Tavoitteena on lisätä metsänomistajien metsätaloudellista aktiivisuutta tehostamalla metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta, laatua ja markkinointia. Tutkimusja kehittämisaiheita ovat mm. metsäsuunnittelun ja neuvonnan mallit ja menetelmät, erityisesti sähköiset palvelut metsävaratietoon perustuvat, yrittäjyyttä tukevat operatiivisten metsänhoitopalvelujen tuottamismallit Metsäalan toimijoiden palvelut Metsävaratiedosta tuotetaan tällä hetkellä kahteen eri tietoperustaan pohjautuvia tietopalveluja: 1) VMI-pohjaiset metsävaralaskelmat, kartat ja yhteenvedot sekä 2) Kuvioittaisiin metsävaratietoihin perustuvat yhteenvedot (yksityismetsät, valtion metsät). Tarvetta alueellisille tietopalveluille on mm. maakunnan metsäohjelmien ja luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa, metsäsertifioinnissa sekä puunjalostuslaitosten ja puunhankinnan suunnittelussa. Lisäksi viime vuosina on siirrytty sähköiseen tiedonvälitykseen mm. metsänkäyttöilmoitusten toimittamisessa. Tavoitteena on nostaa metsävaratietoaineistojen hyödyntämisastetta käytännön toiminnan tehostamiseksi. Tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat mm. VMI:n ja alueellisen kuvioittaisen metsävaratiedon pohjalta tuotettavat yhdistetyt tietopalvelut. tietopalvelujen tarpeen selvittäminen toimijoiden välisen tiedonvaihdon toimintamallien kehittäminen ja testaus.

15 15 (17) 2.3 Organisaatioiden osaaminen Tavoitteena on parantaa metsäorganisaatioiden osaamista metsävaratietojen ja muiden paikkatietoaineistojen analysoinnissa sekä tietojärjestelmäkehityksessä Liittymät 3. Paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö 3.1 Metsävaratiedon standardit paikkatietoaineistojen yhteiskäyttöä varten Kansallisen paikkatietostrategian päämääränä on saada aikaan toimiva, tehokas ja laajasti yhteiskunnan toimintoja tukeva tietoinfrastruktuuri, joka varmistaa keskeisten paikkatietoaineistojen saatavuuden ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön. Strategian toteutuksen tueksi on laadittu JHS-suosituksia, esim. JHS 158 (paikkatiedon metatiedot) ja JHS160 (paikkatiedon laadunhallinta). Tavoitteena on parantaa metsävaratietojen saatavuutta ja käyttöastetta osallistumalla kansallisten suositusten mukaiseen standardointityöhön ja soveltamalla niitä metsäalalle. Kehittämisaiheita ovat mm. konsernin hallinnoimien metsävaratietoaineistojen metatietokuvaukset Yleinen XML/GML-muotoinen metsävaratiedon kuvaus eri käyttötilanteita varten. Kuvaus voidaan laatia esim. metsäkäyttöilmoituksen kuvauksen pohjalta. Laatusuosituksen soveltaminen konsernin metsävaratietoaineistojen tuotannossa ja ylläpidossa. 3.2 Metsäalan aineistoportaali ja yhteiset verkkopalvelut Kansalliseen tietoyhteiskuntastrategiaan sisältyy toimenpiteenä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittäminen ja paikkatietoportaalin käyttöönotto EU:n valmistelemien suuntaviivojen mukaisesti. Tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia ja luoda toimintamalleja metsäalan yhteisten verkkopalvelujen kehittämiseksi joko metsäalan omana kokonaisuutena tai osana kansallista paikkatietoportaalia. Kehittämisaiheita ovat mm. metsävaratietoaineistojen liittäminen osaksi kansallista paikkatietoportaalia hallinnonalan yhteinen ilmakuvaverkkopalvelu ja ilmakuvausyhteistyö. Kansallista metsäohjelmaa 2010 on toteutettu vuodesta 1999 lähtien. Ohjelman tarkistaminen on käynnissä vuosina Tarkistettu ohjelma ulotetaan vuoteen MMM:n alainen metsäneuvosto on laatinut KMO:n päivitykseen liittyvän metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen v Katsauksessa esitetään, että kotimaisen puun käytön lisäämiseksi ja metsätalouden kustannustehokkuuden parantamiseksi lisätään alueellisten metsävaratietojen ja muiden luonnonvaratietojen hyödyntämistä ja tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peitto nostetaan 75 prosenttiin. Metsänomistajien metsätaloudellisen aktiivisuuden lisäämiseksi tehostetaan metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta, laatua ja markkinointia. Maa- ja metsätalousministeriön päivitetty metsävaratieto- ja metsäsuunnittelustrategia valmistuu syksyllä Strategiassa painopisteena on koko hallinnonalan tuottamien metsävaratietojen monipuolinen käyttö ja toiminnallisen tehokkuuden edistäminen.

16 16 (17) Valmisteluryhmä Kansallinen paikkatietostrategia on laadittu v ja ulottuu vuosille Strategian päämääränä on saada aikaan toimiva, tehokas ja laajasti yhteiskunnan toimintoja tukeva tietoinfrastruktuuri, joka varmistaa keskeisten paikkatietoaineistojen saatavuuden ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön. VMI-aineistot ja metsäkeskusten kuvioittaiset metsävaratiedot on strategian mukaan määritelty keskeisiksi toimialakohtaisiksi paikkatiedoiksi. Strategiaa toteuttamaan on asetettu paikkatietoasiain neuvottelukunta, jonka alaisena toimii 4 jaostoa. Metsäkeskusten strategia on uusittu ja ulottuu vuosille Strategiassa on seuraavat metsävaratietojen tuotantoa ja käyttöä koskevat linjaukset: Metsävaratiedon hallinta uudistetaan: Tiedonkeruun nykyaikaistaminen parantaa tuottavuutta merkittävästi Metsävaratieto ylläpidetään kattavana ja mahdollisimman ajantasaisena Tilaaja-tuottajamallia hyödynnetään soveltuvin osin Tiedon laatuvaatimuksena on käyttökelpoisuus käytännön toiminnassa Metsävaratietoa hyödynnetään tehokkaasti ja monipuolisesti Metsäsuunnittelutuotteet uudistetaan asiakaslähtöisesti ja uudet tuotteet ovat saatavilla myös verkossa Metlan metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman MSU tavoitteena on tukea metsäsuunnittelun toimija- ja tutkijaverkostoa kahdella painoalueella: 1) alueellisissa seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävissä sekä niissä tarvittavan alueellisen metsävaratiedon tuottamisessa ja 2) metsälötason operatiivisen suunnittelun päätöstuessa ja siinä tarvittavan metsiköittäisen metsävaratiedon ylläpidossa. Alueellisten seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävien kehittämisessä paino on VMItietoon perustuvien tietotuotteiden ja -palveluiden kehittämisessä, jotta vaikuttavuus alueellisissa suunnittelu-, seuranta- ja edistämistehtävissä paranee ja kustannustehokkuus niissä tarvittavien metsävaratietojen tuottamisessa nousee. Metlan ja metsäkeskusten välisen VMI10-sopimuksen mukaisesti kehittämistyö metsäkeskusten tarpeisiin on jo aloitettu. Kehittämistyötä voidaan suunnata myös esimerkiksi Metsähallituksen tarpeisiin (hakkuusuunnitteet VMI-tietojen avulla). Metsälötason operatiivisen suunnittelun kehittämisessä paino on metsänhoidon ja puukaupan suunnittelun sekä niissä tarvittavan metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon kehittämisessä. Kehittämiskohteisiin kuuluvat toimintamallit ja niiden tueksi tarvittavat tietopalvelut sekä vaihtoehtolaskelmat kattaen metsän eri tuotteet ja palvelut. Konsernin organisaatioilla on lisäksi joukko sisäisiä kehittämishankkeita, jotka liittyvät keskeisesti tämän suunnitelman aihealueisiin. Metsäkeskuksilla tällaisia hankkeita on esimerkiksi uuden metsävaratietojärjestelmän rakentaminen ja metsävaratietoon pohjautuvat tuotteet ja palvelut. Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma on tehty MMM:n kutsumassa valmisteluryhmässä, johon kuuluivat: Anna Rakemaa, MMM, pj. Matti Heikurainen, MMM Tapani Mäkinen, Tapio

17 17 (17) Pekka Hyvönen, Metla Tapio Pouta, MH Raito Paananen, Tapio, siht. h:\konserniohjelmien hyväksytty suunnitelma.doc

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia 2008 2015 Helsinki 2008 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 2 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT... 3 METSÄSUUNNITTELUSTRATEGIA 2001 2010:N

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Anna Rakemaa Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Metsäpoliittiset lähtökohdat Kansallinen metsäohjelma 2010 Valtioneuvosto

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Palvelualusta metsätiedon jakeluun Palvelualusta metsätiedon jakeluun Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Taustaa Metsäalan digitalisaation keskiössä on metsätiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Metsätietoa tuotetaan tulevaisuudessa monin

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot