METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT Sisällysluettelo: 1 (17) hyväksytty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT 2007-2011. Sisällysluettelo: 1 (17) hyväksytty 28.11.2006"

Transkriptio

1 1 (17) METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT Sisällysluettelo: 1. Maa- ja metsätalousministeriön konsernistrategia Tausta Yhteisen strategiatyön hyödyntäminen Konsernistrategia Konserniohjelmat 3 2. Konserniohjelmien toteutus Hankkeiden valintakriteerit Hankkeiden käynnistyminen, rahoitus ja ohjaus Organisointi Hankkeiden käynnistyminen ja pituus Tulosten käyttöönotto Riskit 5 3. Vuonna 2007 käynnistettävät konserniohjelmat Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma Yleistä Ohjelman tarkoitus Ohjelman tavoitteet Aihealueet Liittymät Valmisteluryhmä Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma Yleistä Tarkoitus Tavoitteet Aihealueet Liittymät Valmisteluryhmä 16

2 2 (17) METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT Maa- ja metsätalousministeriön konsernistrategia 1.1 Tausta Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on, osana valtioneuvostoa, johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Ministeriön metsäosaston tehtävänä on metsäpolitiikan johtaminen ja kehittäminen. Metsäpolitiikan ohjauskeinoja ovat lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus (tulosohjaus mukaan lukien) ja informaatio-ohjaus sekä ohjelmat, kuten kansallinen metsäohjelma 2010 (KMO). Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaamat tai ministeriön budjetista merkittävän osan rahoitustaan saavat organisaatiot muodostavat ministeriön näkökulmasta yhden kokonaisuuden, julkisen sektorin metsäkonsernin (jatkossa metsäkonserni), jonka toiminnan kautta ministeriö toteuttaa strategisia tavoitteitaan. Metsäkonserniin kuuluvat siten MMM:n metsäosasto, Metsähallitus, Metsäkeskukset, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos, Suomen Metsäyhdistys ry. ja Työtehoseura ry:n metsäosasto. 1.2 Yhteisen strategiatyön hyödyntäminen 1.3 Konsernistrategia Metsäkonsernin yhteinen strategiatyö ja sitä toteuttava ohjelmatoiminta on ministeriön strategisen johtamisen väline. Yhteisen strategiatyön tavoitteena on: koko konsernin vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen metsäorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden kirkastaminen ja sitoutuminen tutkimuksen ja kehitystyön lähentäminen ministeriön strategisten tavoitteiden toteuttaminen organisaatioiden ydintehtävien alueella. Yhteinen strategiatyö vahvistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista kahdella tasolla: - yhdensuuntaistamalla organisaatioiden omien strategioiden sisältöjä, ja - määrittelemällä sellaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan aihealueet, joilla parhaiten voidaan edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Metsäkonsernin osapuolet laativat v alussa konsernistrategian, jonka toimintaajatuksena on lisätä yhteiskunnan metsistä saamaa hyvinvointia. Metsäkonsernin visioksi määriteltiin: Metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja metsien käyttö on kestävää. Suomi on johtava metsäalan osaaja ja kehittäjä Strategisiksi päämääriksi määriteltiin: Metsien käyttöaste on korkea, metsätalous on kannattavaa ja metsien käyttö on laajasti hyväksyttyä Metsien kasvun taso on korkea, metsät ovat terveitä ja monimuotoisia Metsäalalle syntyy uutta yrittäjyyttä ja palveluita Suomi on metsäalan koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminnan edelläkävijä Julkisen metsäkonsernin palvelu on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta.

3 3 (17) Strategisia päämääriä toteuttavien konserniohjelmien teemoiksi valittiin: - Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen - Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu. 1.4 Konserniohjelmat Konserniohjelmien tarkoituksena on konsernistrategian toteuttaminen luomalla puitteet ja varmistamalla resurssit strategian toteutuksen kannalta keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamiselle. Ministeriö toteuttaa konserniohjelmia tulosohjauksen kautta ja myöntämällä konserniohjelmia toteuttaville hankkeille harkinnan mukaan täydentävää tutkimusrahoitusta. 2. Konserniohjelmien toteutus 2.1 Hankkeiden valintakriteerit Konserniohjelmaan esitettävillä hankkeilla pitää suurella todennäköisyydellä saavuttaa merkittäviä tehostamis- ja/tai kustannushyötyjä aihealueen käytännön toiminnassa viiden vuoden kuluessa. Hyötyjä tarkastellaan kehitettävien toimintaketjujen kokonaisuuksien tasolla. Hankkeiden tulokset tulee olla sovellettavissa laajamittaisesti käytäntöön. Konserniohjelmiin hyväksyttävien hankkeiden kriteerit: toteuttavat konsernin ja konserniohjelmien keskeisimpiä päämääriä toteutetaan kahden tai useamman konsernin organisaation yhteistyönä (käytännön toimijoiden kytkeminen hankkeeseen on aina välttämätöntä) suuntaavat pääasiassa organisaatioiden normaalia toimintaa, jota ohjataan tulosohjauksen kautta lisärahoituksella tuetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja konsernin ulkopuolisten toimijoiden kytkemistä hankkeisiin kytkevät kehitystoimintaa ja tutkimusosaamista toisiinsa ovat usean vuoden pituisia prosesseja. Konserniohjelmaan ei sisällytetä organisaatioiden normaaliin tuotantotoimintaan liittyviä tehtäviä ja palveluita eikä sisäistä kehittämistä. 2.2 Hankkeiden käynnistyminen, rahoitus ja ohjaus Konserniohjelmin osoitettavat hankehakemukset osoitetaan maa- ja metsätalousministeriölle tammikuun loppuun mennessä Maa- ja metsätalousministeriön metsäosasto tekee päätökset konserniohjelmiin hyväksyttävistä hankkeista ja niille osoitettavasta MMM:n lisärahoituksesta helmikuussa MMM:n lisärahoitus voi koskea esim. ulkopuolisten palveluiden ostoa ja kertaluonteisia ylimääräisiä kustannuksia ministeriön käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Konsernitahot osoittavat hankkeisiin henkilöstönsä työpanosta ja muuta resurssia hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet toteutetaan pääasiassa organisaatioiden omin voimavaroin.

4 4 (17) 2.3 Organisointi Ohjelmaa toteuttavan hankkeen lisärahoitushakemus osoitetaan maa- ja metsätalousministeriön metsäosastolle vuoden 2007 tammikuun loppuun mennessä. Ministeriö on vuodelle 2007 varannut momentilta (yhteistutkimukset) konserniohjelmatoimintaa varten n euron määrärahan. Vuoden 2008 osalta ministeriön lisärahoitusta on mahdollista jonkin verran kasvattaa. Konserniohjelmatoiminnan lisärahoituksen kehityksestä päätetään myöhemmin, kun konsernihankkeiden käynnistymisestä ja toimintamallin toimivuudesta on saatu kokemuksia. Jatkossa hankevalmistelun aikataulua on tarkoitus tiivistetään niin, että vuosittaiset lisärahoitushakemukset käsitellään normaalisti MMM:n yhteistutkimushankkeiden käsittelyn aikataulussa (hakemukset MMM:lle lokakuun loppuun mennessä). Ministeriön tukena konsernihankkeiden seurannassa ja koordinoinnissa toimivat ohjausryhmät, joiden jäsenet ministeriö nimeää konsernin organisaatioiden esityksestä Ohjausryhmä Konserniohjelmille asetetaan ohjausryhmät, joiden tehtävänä on: - valvoa ja koordinoida konsernihankkeen toteuttamista (hankkeilla on raportointivelvollisuus ohjausryhmälle) - raportoida maa- ja metsätalousministeriölle sekä konsernikokoukselle hankkeiden etenemisestä - tehdä raportoinnin yhteydessä tarpeen mukaiset ehdotukset ohjelman hanketoiminnan suuntaamisesta tai täydentämisestä - tehdä tarpeen mukaan aloitteita organisaatioiden tulosohjausneuvotteluissa käsiteltävistä asioista - vastata konserniohjelman viestintäsuunnitelman teosta Hankeryhmät Kullakin ohjelmaan kuuluvalla hankkeella on oma toimeenpaneva hankeryhmä. 2.4 Hankkeiden käynnistyminen ja pituus Konserniohjelmat toteutetaan viisivuotisina (v ). Yksittäiset hankkeet suunnitellaan kuitenkin enintään kolmivuotisiksi, mikä mahdollistaa tarpeiden mukaisen reagoinnin ohjelmakauden aikana. Ensimmäiset hankkeet käynnistyvät maaliskuun alussa Uusia hankkeita voidaan käynnistää vuosittain tarpeen ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan ohjelman ohjausryhmän valmistelun perusteella. Konsernitoiminnan aikataulu olisi siten seuraava: Konserniohjelmien suunnitelmat hyväksytään ja ohjelmien ohjausryhmät asetetaan konsernikokouksessa (marraskuu -06) MMM tekee konsernihankkeiden arvioinnin hyödyntäen ulkopuolista asiantuntijaosaamista (helmikuu -07)) MMM päättää rahoitettavat hankkeet (helmikuu -07) Hankkeet käynnistyvät (maaliskuu -07) Ohjausryhmät arvioivat ohjelmien käynnistymisen ja tekevät ehdotuksen ohjelmatoiminnan täydentämisestä (maaliskuu - toukokuu 07) Konsernikokous käsittelee ohjelmien tarkennukset, ja siihen liittyvän mahdollisen täydentävän MMM:n lisärahoituksen käynnistämisen (toukokuu - kesäkuu -07)

5 5 (17) 2.5 Tulosten käyttöönotto Konserniohjelmaan esitettäviin hankkeisiin pitää sisällyttää suunnitelma hankkeen tulosten siirtämisestä käytäntöön. 2.6 Riskit Konserniohjelmatoiminnan riskejä ovat mm. - konserniohjelmakonseptin epäselvyys - konsernihankkeiden projektijohtaminen - konserniorganisaatioiden heikko sitoutuminen - muiden toimijoiden haluttomuus yhteistyöhön - rahoituksen riittämättömyys - julkisen sektorin metsäkonsernistrategian prosessoinnissa on heikkouksina ja uhkina nähty muun muassa tutkimus- ja kehittämistyön irrallisuus käytännöstä ja toimijoiden kehittämistyön puute ja pinnallisuus. Myös käytännön organisaatioiden muutoshalun ja valmiuden puute on tunnistettu heikkoutena. - MMM:n konsernin organisaatioiden erilainen projektikulttuuri. Esimerkiksi terminologian erot; ohjelma <> hanke <> projekti. Edellyttää yhteistä projektikoulutusta ja terminologiasta sopimista.

6 6 (17) 3. Vuonna 2007 käynnistettävät konserniohjelmat 3.1 Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma Yleistä Suomen puuntuotos lisääntyy useastakin eri syystä. Metsien ikäluokkarakenne on muuttunut ja puustopääoma kasvanut. Turvemaiden hakkuumahdollisuuksien on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan seuraavien 15 vuoden aikana (Niemi ym. 2000). Edelleen kasvihuoneilmiön ennustetaan lisäävän puuston kasvua. Metsänuudistamisen laadunseurantatutkimuksista (Saksa ym. 2005) ja metsänkasvatuslaskelmista (Hynynen ym. 2005) on pääteltävissä, että metsänhoidon tasoa nostamalla voidaan metsiemme tuotosta tulevaisuudessa lisätä ainakin 10 % ja tuottoa jopa yli 20 %. Pelkästään tämä nostaisi suurimman kestävän hakkuukertymän noin 69 milj. m 3 :stä n. 76 milj. m 3 :in. Vuosina kestävien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisaste on ollut n. 80 % (Metsätilastollinen ). Lisäksi on olemassa nopeavaikutteisempia keinoja niukkuuspuutavaralajien kysynnän tyydyttämiseksi. Jos esimerkiksi metsien kasvatuslannoitus nostettaisiin huippuvuosien tasolle noin hehtaariin, niin puun tuotoksen lisäys olisi 3-4 milj. m 3 arvokkainta tukkipuuta. Muitakin tehokkaan puunkasvatuksen keinoja on. Eri yhteyksissä, muun muassa Metsäalan Tulevaisuusfoorumin analyyseissä (Kolström & Harstela 2005, Niskanen 2005), on puuntuotannon tulevaisuuteen vaikuttavina tekijöinä tuotu esiin seuraavat tekijät: Teollisuuden investointien ylläpito ja kehittyminen vaikuttavat puun kysyntään. Investointihalukkuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta metsätalouden tasolla ennen muuta puun markkinoille tulo kilpailukykyiseen hintaan. Lisääntyvä osa metsänomistajia on vieraantunut metsätaloudesta ja tehokkaasta puuntuotannosta tai painottaa muita metsän käyttömuotoja. Suorittavan tason työvoimapula realisoituu lähimmän viiden vuoden aikana. On paineita pienentää julkista panostusta metsätalouteen. Ainakin panostus joudutaan hyvin perustelemaan. Kantohintataso seuraa kansainvälistä kehitystä ja on todennäköisemmin laskeva kuin nouseva. Metsätalouden kannattavuus heikkenee, ellei kustannustasoa saada alenemaan tai tuotosta nousemaan. Kuusi on selvä niukkuus puutavaralaji. Puun laatu on yksi kilpailutekijä. Metsänhoidon yksikkökustannusten kehitys vaikuttaa suoraan metsätalouden ja metsänhoidon investointien kannattavuuteen ja pitää siten yllä investointihaluja. Suoraa tutkimusnäyttöä tästä ei ole, mutta taloudellisten kannustimien (esim. kantohintataso ja hintaodotus) on todettu vaikuttavan metsänhoidon tasoon (Hänninen ym. 2001, Aarnio 2004). Myös yksikkökustannusten kehityksellä lienee välillisesti vaikutusta puun markkinoille tuloon, koska metsätalouden kannattavuuden voidaan olettaa motivoivan tehokkaaseen puuntuotantoon. Metsänhoidon investointihalukkuus ja laatu vaikuttavat suoraan puuntuotannon volyymiin ja puun laatuun. Ensin mainittu lisää puun tarjontaa ja vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan lain kautta puun hinnan säilymiseen kilpailukyisenä. Metsien tuotolla on suurempi merkitys metsätalouden kannattavuuteen kuin kustannuksilla, mutta se edellyttää sitä, että puulle on riittävästi kysyntää.

7 7 (17) Työn tuottavuus ja kustannustehokkuus kehittyvät yleensä rinta rinnan. Kun kustannustehokkuus paranee tuottavuuden lisääntyessä on niillä yhdessä myös metsätalouteen tulossa olevaa työvoimapulaa torjuva vaikutus. Kustannustehokkuus voi vaikuttaa välillisesti myös työvoiman tarjontaan, koska se ylläpitää metsätalouden palkanmaksukykyä Ohjelman tarkoitus Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelman tarkoitus on saada metsänhoidon tutkimus ja soveltaminen välittömään vuorovaikutukseen organisoimalla käytännön toimijat mukaan konsernin yhteisten hankkeiden toteuttamiseen. Konserniohjelman tärkeänä tekijänä ovat tapaustutkimukset, jotka toimivat pilottihankkeina ja malleina laajemmalle soveltamiselle. Tällaista menettelyä käytetään laajasti liiketaloustieteessä ja siitä on hyviä kokemuksia myös yksityismetsätaloudessa (Harstela, P, Helenius, P., Rantala, J., Kanninen, K. & Kiljunen, N Tehokkaan toimintakonseptin kehittäminen metsänhoitopalveluun. Hankkeen loppuraportti. Metlan työraportteja 23.). Tarkoituksena on jo käynnissä olevien tutkimushankkeiden tukemisen lisäksi rohkaista myös uusien tutkimus- ja kehittämishanke-esitysten tekemiseen konserniohjelman aihealueista Ohjelman tavoitteet Metsänhoidon kustannustehokkuus- ja laatu -konserniohjelman piiriin kuuluvilla aihealueilla pyritään saamaan aikaan merkittävää (20-30 %) toiminnallista ja taloudellista kokonaisketjujen tehokkuuden paranemista vuoteen 2012 mennessä. Suunnitelman piiriin kuuluvien hankkeiden tulokset tuotteistetaan mahdollisimman helposti käytännön toimintaan sovellettaviksi. Sovellettavuus käytäntöön on vaikuttanut myös ohjelman aihealueiden valintaan. MMM:n alaisen metsäkonsernin organisaatiot toimivat yhteistyössä näitä tavoitteita toteuttavissa hankkeissa. Tavoitteena on myös edistää hankkeita koskevaa viestintää ja informaation jakamista sekä organisaatioiden kesken että toimijoille, sidosryhmille ja metsänomistajille Aihealueet Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelman piiriin kuuluvilla hankkeilla on oltava suurella todennäköisyydellä saavutettavissa merkittäviä tehostamis- ja/tai kustannushyötyjä aihealueen käytännön toiminnassa viiden vuoden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Hyötyjä tarkastellaan koko työketjun osalta. Hyödyn saajana voivat olla eri tahot. Tutkimuksen tuloksiin on kuuluttava riittävä näyttö käytännön toteutuksesta (pilotti) sekä kuvaukset ja mahdolliset tietojärjestelmät, joiden avulla tuloksia voidaan soveltaa laajamittaisesti käytäntöön. Metsänhoidon kustannustehokkuus- ja laatu -konserniohjelman piirissä tuetaan seuraavien aihealueiden hankkeita: 1. suometsien hoidon kustannustehokkaat toimintamallit 2. vesiensuojelumenettelyt suometsien hoidossa ja maanmuokkauksessa 3. metsänhoidon uudet toimintamallit (konseptit) 4. metsänhoidon koneellistamisen ratkaisut/mallit 5. metsänhoitotöiden palveluyrittäjyyden mallit

8 8 (17) 6. metsänuudistamisen ja taimikonhoidon laadun hallintamenetelmät 7. metsänhoidon työvoiman saatavuus 8. puuntuotannon lisääminen lannoituksilla ja lannoitusten vesiensuojelu Ohjelman tuloksen käytännön toimijoiden kannalta muodostavat onnistuneet tuotantomittakaavan pilottitoteutukset sekä menetelmäkuvaukset ja ohjeet. Informaatio- ja kommunikaatiotekniikan sekä parhaiden käytäntöjen edistämisellä on keskeinen asema kehittämisessä. 1. Suometsien hoidon kustannustehokkaat toimintamallit Tavoitteena on kehittää toimintamalli(t), jo(i)lla suometsissä tehtävien toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää ja samalla saavuttaa kokonaistaloudellisesti (kaikki työvaiheet ja eri toimijat yhteensä) vähintään 20 prosentin säästöt tai toiminnallinen tehokkuuden paraneminen. Aihealueen tarkastelun on oltava laaja-alaista ja kartoitettava vaihtoehtoisia toimintamalleja. Osa-alueina voi olla esimerkiksi metsäpolitiikan, toiminnan organisoinnin, kilpailun ja yrittäjyyden, yhteistoiminnan sekä tietotaidon kehittäminen. Esitettävien ratkaisujen on oltava ympäristönhoidollisesti kestäviä. 2. Vesiensuojelumenettelyt suometsien hoidossa ja maanmuokkauksessa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on oltava parhaiden, taloudellisesti käytettävissä olevien, ratkaisujen löytäminen ja käyttöönotto vesiensuojelun tehostamiseksi suometsien hoidossa ja kangasmaiden maanmuokkauksissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota eroosioriskin vähentämiseen ja vesiin joutuneen kiintoaineksen ja ravinteiden pysäyttämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarkastelun piiriin voi kuulua esimerkiksi suunnittelukäytännöt, käytettävissä olevat paikkatietoaineistot, kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen tekninen kehittäminen sekä toimijoiden toimintajärjestelmät ja omavalvontamenettelyt. Käyttöönotettavien menettelyjen tulee tukea vesi- ja ympäristölakien toteutumista. Vesiensuojelun tehostaminen ei saa aiheuttaa kunnostusojitusten ja maanmuokkausten kustannuksiin merkittävää kohoamista. 3. Metsänhoidon uudet toimintamallit Tavoitteena on saada käytäntöön toimintamalleja, joilla metsänhoidon yksikkökustannukset alenisivat vähintään 20 prosentilla. Ratkaisuja voidaan löytää esimerkiksi informaatio- ja kommunikaatiotekniikan hyödyntämisestä, yrittäjyyden ja kilpailun edistämisestä sekä metsävaratiedon käytön ja ylläpidon, operatiivisen suunnittelun ja toimintatapojen kehittämisestä. Aihealueisiin voi kuulua myös metsänhoidon menetelmien kehittäminen sekä metsänomistajien yhteistoiminnan ja metsänhoidon markkinoinnin edistäminen. 4.Metsänhoidon koneellistamisen ratkaisut ja mallit Tutkimus- ja kehittämistavoitteena on löytää metsänhoitotöiden koneellistamiseen ratkaisuja, jotka olisivat taloudellisesti kilpailukykyisiä yksityismetsätaloudenkin tehtävissä.

9 9 (17) Erityisesti haetaan ratkaisuja metsänistuttamisen ja taimikonhoidon koneellistamiseen. Tuottavuuden ja kustannusten lisäksi on huomiota kiinnitettävä työn hyvään laatuun. 5. Metsänhoitotöiden palveluyrittäjyyden mallit Aihealueen tutkimus- ja kehittämishankkeissa luodaan ratkaisuja metsänhoitotöiden kilpailukykyisten yrittäjäpalvelujen syntymiselle. Tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi yrittämisen toimintamallit, verkostoituminen, markkinointi, kustannustehokkuus, lisäarvopalvelut sekä toiminnan laatu. Tutkimusaiheina voivat olla myös metsänhoitopalvelujen ulkoistaminen, alihankintatyön käyttö, verotus ja juridiset kysymykset. 6. Metsänuudistamisen ja taimikoiden laadun hallintamenetelmät Tutkimus- ja kehittämiskohteena ovat toimijoiden omavalvontaan soveltuvat metsänuudistamisen ja taimikoiden laadun seurannan menetelmät. Tutkimuksen piiriin voivat kuulua esimerkiksi paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen, maastotarkastusmenetelmät ja kohdevalinnat sekä tulosten analysointi ja hyödyntäminen. Tavoitteena on onnistuneen uudistusalan (saavutettu metsänhoitosuositusten hoidettujen taimikoiden tiheys) osuuden nostaminen vuoteen 2012 mennessä 80 prosenttiin. Taimikoiden varhaishoito lisääntyy ja taimikonhoidon laatu tehostuu siten, että nuoren metsän kunnostushakkuiden tarve vähenee ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. 7. Metsänhoidon työvoima Aihealueen tutkimuksella ja kehittämishankkeilla pyritään torjumaan metsänhoitotöiden toteutusta uhkaava työvoimapula vuosikymmenen loppuun mennessä. Selvityksen kohteena voivat olla esimerkiksi metsä-, koulutus-, työvoima- ja veropoliittiset keinot sekä vierastyövoiman käyttö. Erityisesti tulisi selvittää keinoja metsäalan kiinnostavuuden lisäämiseksi nuorten parissa sekä metsänomistajien oman työpanoksen kasvattamiseksi Liittymät 8. Puuntuotannon lisääminen lannoituksilla ja lannoitusten vesiensuojelu Aihealueen osalta etsitään keinoja lisätä metsänomistajien omin varoin tehtävien lannoitusten määrää. Tutkimus- ja kehittämisaiheina voivat tulla kysymykseen esimerkiksi metsänomistajien yhteistoiminta, lannoitusten kannattavuuden osoittaminen ja markkinointi, metsävaratietojen hyödyntäminen suunnitelmien laadinnassa sekä tuhkan käyttö ja levitystekniikan kehittäminen. Erityisesti on otettava huomioon ympäristö- ja lannoitevalmistelakien vaatimukset. Vesilainsäädännön valmisteilla olevat muutokset tulevat vaikuttamaan metsätalouden toimintaedellytyksiin. Kokonaisuudistus tehostaa pienten vesitaloushankkeiden ja ojitustoiminnan valvontamahdollisuuksia sekä purojen suojelua. Lain voimaantuloon kulunee vielä pari vuotta. Työtehoseurassa on juuri valmistumassa tutkimus, jossa on selvitetty metsänomistajan ja metsurin tekemän metsänhoitotöiden tuottavuutta. TTS:ssa on meneillään tutkimukset

10 10 (17) Valmisteluryhmä puukauppatulojen käytöstä ja metsänomistajien kokemasta metsätalouden kannattavuudesta. Tutkimuksilla tavoitellaan neuvonnassa hyödynnettävien tietojen kokoamista. Ohjelmalla on liittymiä myös metsäteollisuuden Technology Platformiin osana eurooppalaista innovaatio- ja tutkimusaluetta (ERA). Konsernin organisaatioilla on lisäksi sisäisiä kehittämishankkeita, jotka liittyvät tämän suunnitelman aihealueisiin. Metsäkeskuksilla tällainen hanke on esimerkiksi metsänomistajien ABC neuvontapalvelu. Ajantasaisella metsävaratiedolla on toiminnallisesti keskeinen asema kehitettäessä metsänhoidon kokonaisketjuja. Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma on tehty MMM:n kutsumassa valmisteluryhmässä, johon kuuluivat: Jorma Vierula Matti Heikurainen Jouko Kostamo Pekka Ripatti Heikki Smolander Pauli Wallenius Risto Ranta Mk Etelä-Pohjanmaa, pj. MMM, varapj. Tapio Työtehoseura Metla Metsähallitus Tapio, siheeri Konserniohjelma perustuu osin professori Pertti Harstelan laatimaan selvitykseen Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma, Metla 2005, moniste).

11 11 (17) 3.2 Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma Yleistä Tarkoitus Yksityismetsissä tehtävä nykymuotoinen vuoden kierrolla alueellisesti toteutettu kuvioittainen metsävaratietojen keruu ja metsäsuunnittelu on luonut tärkeän metsätalouden infrastruktuurin. Sen tavoitteena on ollut hyvin voimakkaasti metsätalouden edistäminen ja metsänomistajan päätöksenteon tukeminen. Suurin käyttöarvo on kuviotasolle paikannetulla tiedolla toimenpidekohteista ja -tarpeista. Yhtenäinen tietosisältö mahdollistaa erilaiset edistämistoimenpiteet ja metsäkeskusten viranomaistoiminnan tehtävien hoidon vähemmillä maastokäynneillä. Nykyisellä toimintamallilla on kaikille metsänomistajille tarjottu määräajoin laadultaan vakioituja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Koska ns. välialueilta on kerätty vastaavat tiedot, on tilakohtaisia suunnitelmia voitu helposti koostaa myös jälkitoimituksina. Metsäsuunnitelmalla on mm. todettu olevan hakkuita lisäävä vaikutus. Metsävaratietoa kerätään vuosittain n. 1 milj. ha alueella ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia tuotetaan n kpl (n ha). Tiedon keruulle on asetettu korkeat tehostamistavoitteet lähivuosille ja uutta tiedonkeruumenetelmää ja järjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedon käytettävyydelle ja tiedosta tuotettaville palveluille on myös kehittämispaineita. Metsänomistajien ikääntyessä ja uusien kaupunkilaisten ikäluokkien tullessa metsänomistajiksi neuvonnan ja erilaisten suunnittelupalvelujen tarve kasvaa. Myös metsätalouden toimijoilla on tarve ja halu käyttää kuvioittaisia tietoja omassa toiminnassaan. Valtion metsien kuvioittainen perustieto on kerätty v. sitten. Metsävarojen inventointeja ei ole sen jälkeen enää tehdä kattavina, vaan tietoa päivitetään jatkuvasti tehtyjen toimenpiteiden perusteella ja kasvulaskelmilla. Vuosittainen päivityspinta-ala on n. kaksi kertaa toimenpidepinta-ala. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vastuulla oleva valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa otantaan perustuvaa tietoa Suomen metsien tilasta, metsävaroista, puuston kasvusta, toimenpidetarpeista, tuhoista ja monimuotoisuudesta. Uusi VMI:n järjestelmä tuottaa tilastotiedot koko maan tasolla vuosittain tai kahden vuoden välein ja metsäkeskustasolla 3 vuoden välein luvulta lähtien VMI on tuottanut satelliittikuvatulkinnan avulla myös pienaluetietoa ja jatkuvia metsävarakarttoja, jotka ovat käytettävissä mm. metsäkeskusten alueellista suunnittelua varten. Vuodesta 2005 alkaen metsäkeskukset ovat osallistuneen VMI:n maastotöihin. Valtakunnan metsien inventointien tuloksia käytetään laajasti metsiä koskevan päätöksenteon pohjana, metsätalouden suunnittelun perustietoina sekä erilaisten tutkimusten aineistona. Parhaillaan on selvitettävänä VMI-maastoaineiston soveltuvuus laserkeilausaineiston tulkintaan metsäsuunnittelun tarvitsemien puustotietojen tuottamiseksi. Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelman tarkoituksena on tukea konsernistrategian keskeisten päämäärien saavuttamista luomalla puitteet ja varmistamalla resurssit konsernin organisaatioiden metsävaratiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamiselle.

12 12 (17) Tavoitteet Konserniohjelman tavoitteet: 1. Metsien käyttöaste pidetään pysyvästi Kansallinen metsäohjelma 2015:n tasolla tilaja metsikkötason informaatio-ohjauksen keinoin. 2. Ajantasaisen metsikkötason metsävaratiedon tuottamisen ja ylläpidon tehokkuus paranee merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. 3. Yksityismetsistä ja valtion metsistä on toiminnan ja päätöksenteon tueksi olemassa korkealaatuinen metsikkötason sijainti- ja ominaisuustieto. Tavoitteena on myös edistää tutkimushankkeita koskevaa viestintää ja informaation jakamista sekä organisaatioiden kesken että toimijoille, sidosryhmille ja metsänomistajille. MMM:n alaisen metsäkonsernin organisaatiot toteuttavat yhteistyönä konserniohjelman piiriin otettavat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Organisaatioiden työnjako ja vastuut sovitaan hanke/projektikohtaisesti. Suunnitelman piiriin kuuluvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulokset tuotteistetaan käytännön toimintaan mahdollisimman helposti sovellettaviksi Aihealueet Konserniohjelman piiriin kuuluu alla ryhmiteltyjä tutkimuksen ja kehittämisen aihealueita. 1. Metsävaratietojen tuottaminen ja ylläpito 1.1 Konsernin hallinnoima metsävaratietoaineistokokonaisuus MMM:n konsernissa tuotetaan ja hallinnoidaan useita keskeisiä metsävaroihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Näitä ovat mm. VMI-aineistot sekä hallinnonalan organisaatioiden tuottamat ja ylläpitämät kuvioittaiset metsävaratietoaineistot. Nämä aineistot luokitellaan kansallisen paikkatietostrategian mukaisiksi keskeisiksi toimialakohtaisiksi aineistoiksi. Strategian mukaan keskeisten paikkatietoaineistojen tulee olla hyvin hallittuja ja yleisesti saatavilla sekä muodostaa ehyt, kattava ja yhteiskäyttöinen kokonaisuus. Metsätietoaineiston osalta saatavuus ja yhteiskäyttöisyys määritellään aineistokohtaisesti. Tavoitteena on toiminnallisesti järkevä ja kustannustehokas aineistokokonaisuus, jossa ei ole turhia päällekkäisyyksiä ja jonka tuotannossa tehdään yhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. Aineistojen sisällön kuvaaminen yhtenäisellä standardoidulla tavalla (metatiedot). Tiedonsiirtojen standardointi (metsävaratiedon ja sen osien yhteinen standardien mukainen XML/GML-kuvaus). Tuotannossa tarvittavien tausta-aineistojen yhteiskäyttö. Lähes kaikki metsäalan toimijat käyttävät toiminnassaan maastotietoja, kiinteistötietoja sekä erilaisia metsän käytön rajoituksiin liittyviä tai maankäyttöä ohjaavia tietoja. 1.2 Alueelliset kuvioittaiset metsävaratiedot

13 13 (17) Kansallinen metsäohjelma 2010 taustaraportissa ja metsäsektorin tulevaisuuskatsauksessa on todettu, että riittävän kattava ja ajan tasalla oleva kuviokohtainen metsätietokanta auttaa merkittävästi metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa, monimuotoisuuden seurannassa ja tukee osaltaan myös metsäpoliittista päätöksentekoa. Uuden yksityismetsien metsävaratietojärjestelmän keskeisin tekninen uudistus tulee olemaan kaukokartoitukseen perustuvan tiedonkeruun lisääntyminen. Vastaavia tavoitteita on myös valtion metsien suunnittelumenetelmien kehittämisessä. Uudessa järjestelmässä hyödynnetään laajemmin laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistojen automaattista tulkintaa, jonka mallinnuksen tueksi maastossa tehdään myös jonkin verran koealamittauksia. Kyseessä on merkittävä teknologinen ja toiminnallinen uudistus, jonka seurauksen maastosta saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa aiempaa edullisemmin. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla operatiivista toimintaa tukeva metsävaratieto saadaan tuotettua riittävän luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. kuvioinnin tuottaminen kaukokartoitusaineistosta saatavan pienpiirteisen mikrokuvioinnin/hilaverkon pohjalta tarkemman mikrokuvioaineiston hyödyntäminen operatiivisessa toiminnassa. toimenpidetarpeen selvittäminen ilman maastokäyntiä laskennallisesti puusto- ym. tietojen perusteella tai kaukokartoitusaineiston avulla. inventointialueen maastomallin tuottaminen laserkeilainaineistosta ja mallin laadunvarmistus laserkeilainaineistojen hankintaprosessin ohjeistus (kuvausspesifikaatiot, tilaussopimukset) ja hankintayhteistyön kehittäminen laserkeilainaineistojen, ilmakuvien ym. kaukokartoitusmateriaalin operatiivisten tulkintaprosessien kehittäminen. 1.3 Kuvioittaisten metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus Tavoitteena on, että kuvioittaista metsävaratietoa tuotetaan ja ylläpidetään ilman kattavaa maastoinventointia perustuen vanhaan kuvioaineistoon, kaukokartoitusmenetelmiin, laskennalliseen ajantasaistukseen sekä toimenpiteiden päivitykseen. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. tehtyjen toimenpiteiden (hakkuut, hoitotyöt) tietojen kokoaminen töiden toteuttajilta (periaatteet, tiedonsiirtostandardit) tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen kaukokartoituksella ajantasaistuksen laskentajärjestelmät. 1.4.VMI-mittaustiedot ja raportointi VMI:ssä on siirrytty v alkaneessa 10. inventoinnissa uuteen tiedonkeruun organisointiin, jossa maastomittauksia tehdään joka vuosi koko maassa. Uusi järjestelmä takaa sen, että koko maan metsävaratiedot ovat samalta ajankohdalta. Tavoitteena on, että VMI-aineistoja voidaan hyödyntää tehokkaasti tiedon tuotannossa. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. VMI-koealatiedon hyödyntäminen laserkeilainaineiston tulkinnassa VMI-aineistoon perustuvat hakkuulaskelmat VMI-tietojen ajantasaistus toimenpidetietojen avulla.

14 14 (17) 1.5 Monimuotoisuus- ym. erityistietojen tuottaminen ja seuranta kaukokartoituksen avulla Kaukokartoituksen avulla on tarve tulevaisuudessa pystyä perusmetsävaratietojen ohella tuottamaan ja seuraamaan myös metsien monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä ja niiden muutoksia. Tulevaisuudessa korostuvat myös maaperän ja vesien suojeluun ja mahdollisesti myös metsätuhoihin liittyvät tietotarpeet. Tavoitteena on kehittää kaukokartoitukseen perustuvia menetelmiä talousmetsien luonnonhoidon ja monimuotoisuuden turvaamisen edistämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden automaattinen tunnistaminen numeerisilta ilmakuvilta suurempien alueiden monimuotoisuutta kuvaavien aineiston analysointi ja maisematason suunnittelu historia- ja seurantatiedon keruun ja hallinnan välineet. 2. Metsävaratietojen hyödyntäminen 2.1 Tilakohtaiset tuotteet ja palvelut Tilakohtaiset metsänomistajapalvelut ovat tärkeitä välineitä yksityismetsien korkean käyttöasteen, metsänhoidon tason ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitämisessä. Oikeiden metsäsuunnittelu- ja neuvontapalvelujen kohdistaminen eri metsänomistajaryhmille on eräs tulevaisuuden avaintekijöistä. Tavoitteena on lisätä metsänomistajien metsätaloudellista aktiivisuutta tehostamalla metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta, laatua ja markkinointia. Tutkimusja kehittämisaiheita ovat mm. metsäsuunnittelun ja neuvonnan mallit ja menetelmät, erityisesti sähköiset palvelut metsävaratietoon perustuvat, yrittäjyyttä tukevat operatiivisten metsänhoitopalvelujen tuottamismallit Metsäalan toimijoiden palvelut Metsävaratiedosta tuotetaan tällä hetkellä kahteen eri tietoperustaan pohjautuvia tietopalveluja: 1) VMI-pohjaiset metsävaralaskelmat, kartat ja yhteenvedot sekä 2) Kuvioittaisiin metsävaratietoihin perustuvat yhteenvedot (yksityismetsät, valtion metsät). Tarvetta alueellisille tietopalveluille on mm. maakunnan metsäohjelmien ja luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa, metsäsertifioinnissa sekä puunjalostuslaitosten ja puunhankinnan suunnittelussa. Lisäksi viime vuosina on siirrytty sähköiseen tiedonvälitykseen mm. metsänkäyttöilmoitusten toimittamisessa. Tavoitteena on nostaa metsävaratietoaineistojen hyödyntämisastetta käytännön toiminnan tehostamiseksi. Tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat mm. VMI:n ja alueellisen kuvioittaisen metsävaratiedon pohjalta tuotettavat yhdistetyt tietopalvelut. tietopalvelujen tarpeen selvittäminen toimijoiden välisen tiedonvaihdon toimintamallien kehittäminen ja testaus.

15 15 (17) 2.3 Organisaatioiden osaaminen Tavoitteena on parantaa metsäorganisaatioiden osaamista metsävaratietojen ja muiden paikkatietoaineistojen analysoinnissa sekä tietojärjestelmäkehityksessä Liittymät 3. Paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö 3.1 Metsävaratiedon standardit paikkatietoaineistojen yhteiskäyttöä varten Kansallisen paikkatietostrategian päämääränä on saada aikaan toimiva, tehokas ja laajasti yhteiskunnan toimintoja tukeva tietoinfrastruktuuri, joka varmistaa keskeisten paikkatietoaineistojen saatavuuden ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön. Strategian toteutuksen tueksi on laadittu JHS-suosituksia, esim. JHS 158 (paikkatiedon metatiedot) ja JHS160 (paikkatiedon laadunhallinta). Tavoitteena on parantaa metsävaratietojen saatavuutta ja käyttöastetta osallistumalla kansallisten suositusten mukaiseen standardointityöhön ja soveltamalla niitä metsäalalle. Kehittämisaiheita ovat mm. konsernin hallinnoimien metsävaratietoaineistojen metatietokuvaukset Yleinen XML/GML-muotoinen metsävaratiedon kuvaus eri käyttötilanteita varten. Kuvaus voidaan laatia esim. metsäkäyttöilmoituksen kuvauksen pohjalta. Laatusuosituksen soveltaminen konsernin metsävaratietoaineistojen tuotannossa ja ylläpidossa. 3.2 Metsäalan aineistoportaali ja yhteiset verkkopalvelut Kansalliseen tietoyhteiskuntastrategiaan sisältyy toimenpiteenä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittäminen ja paikkatietoportaalin käyttöönotto EU:n valmistelemien suuntaviivojen mukaisesti. Tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia ja luoda toimintamalleja metsäalan yhteisten verkkopalvelujen kehittämiseksi joko metsäalan omana kokonaisuutena tai osana kansallista paikkatietoportaalia. Kehittämisaiheita ovat mm. metsävaratietoaineistojen liittäminen osaksi kansallista paikkatietoportaalia hallinnonalan yhteinen ilmakuvaverkkopalvelu ja ilmakuvausyhteistyö. Kansallista metsäohjelmaa 2010 on toteutettu vuodesta 1999 lähtien. Ohjelman tarkistaminen on käynnissä vuosina Tarkistettu ohjelma ulotetaan vuoteen MMM:n alainen metsäneuvosto on laatinut KMO:n päivitykseen liittyvän metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen v Katsauksessa esitetään, että kotimaisen puun käytön lisäämiseksi ja metsätalouden kustannustehokkuuden parantamiseksi lisätään alueellisten metsävaratietojen ja muiden luonnonvaratietojen hyödyntämistä ja tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peitto nostetaan 75 prosenttiin. Metsänomistajien metsätaloudellisen aktiivisuuden lisäämiseksi tehostetaan metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta, laatua ja markkinointia. Maa- ja metsätalousministeriön päivitetty metsävaratieto- ja metsäsuunnittelustrategia valmistuu syksyllä Strategiassa painopisteena on koko hallinnonalan tuottamien metsävaratietojen monipuolinen käyttö ja toiminnallisen tehokkuuden edistäminen.

16 16 (17) Valmisteluryhmä Kansallinen paikkatietostrategia on laadittu v ja ulottuu vuosille Strategian päämääränä on saada aikaan toimiva, tehokas ja laajasti yhteiskunnan toimintoja tukeva tietoinfrastruktuuri, joka varmistaa keskeisten paikkatietoaineistojen saatavuuden ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön. VMI-aineistot ja metsäkeskusten kuvioittaiset metsävaratiedot on strategian mukaan määritelty keskeisiksi toimialakohtaisiksi paikkatiedoiksi. Strategiaa toteuttamaan on asetettu paikkatietoasiain neuvottelukunta, jonka alaisena toimii 4 jaostoa. Metsäkeskusten strategia on uusittu ja ulottuu vuosille Strategiassa on seuraavat metsävaratietojen tuotantoa ja käyttöä koskevat linjaukset: Metsävaratiedon hallinta uudistetaan: Tiedonkeruun nykyaikaistaminen parantaa tuottavuutta merkittävästi Metsävaratieto ylläpidetään kattavana ja mahdollisimman ajantasaisena Tilaaja-tuottajamallia hyödynnetään soveltuvin osin Tiedon laatuvaatimuksena on käyttökelpoisuus käytännön toiminnassa Metsävaratietoa hyödynnetään tehokkaasti ja monipuolisesti Metsäsuunnittelutuotteet uudistetaan asiakaslähtöisesti ja uudet tuotteet ovat saatavilla myös verkossa Metlan metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman MSU tavoitteena on tukea metsäsuunnittelun toimija- ja tutkijaverkostoa kahdella painoalueella: 1) alueellisissa seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävissä sekä niissä tarvittavan alueellisen metsävaratiedon tuottamisessa ja 2) metsälötason operatiivisen suunnittelun päätöstuessa ja siinä tarvittavan metsiköittäisen metsävaratiedon ylläpidossa. Alueellisten seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävien kehittämisessä paino on VMItietoon perustuvien tietotuotteiden ja -palveluiden kehittämisessä, jotta vaikuttavuus alueellisissa suunnittelu-, seuranta- ja edistämistehtävissä paranee ja kustannustehokkuus niissä tarvittavien metsävaratietojen tuottamisessa nousee. Metlan ja metsäkeskusten välisen VMI10-sopimuksen mukaisesti kehittämistyö metsäkeskusten tarpeisiin on jo aloitettu. Kehittämistyötä voidaan suunnata myös esimerkiksi Metsähallituksen tarpeisiin (hakkuusuunnitteet VMI-tietojen avulla). Metsälötason operatiivisen suunnittelun kehittämisessä paino on metsänhoidon ja puukaupan suunnittelun sekä niissä tarvittavan metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon kehittämisessä. Kehittämiskohteisiin kuuluvat toimintamallit ja niiden tueksi tarvittavat tietopalvelut sekä vaihtoehtolaskelmat kattaen metsän eri tuotteet ja palvelut. Konsernin organisaatioilla on lisäksi joukko sisäisiä kehittämishankkeita, jotka liittyvät keskeisesti tämän suunnitelman aihealueisiin. Metsäkeskuksilla tällaisia hankkeita on esimerkiksi uuden metsävaratietojärjestelmän rakentaminen ja metsävaratietoon pohjautuvat tuotteet ja palvelut. Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma on tehty MMM:n kutsumassa valmisteluryhmässä, johon kuuluivat: Anna Rakemaa, MMM, pj. Matti Heikurainen, MMM Tapani Mäkinen, Tapio

17 17 (17) Pekka Hyvönen, Metla Tapio Pouta, MH Raito Paananen, Tapio, siht. h:\konserniohjelmien hyväksytty suunnitelma.doc

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia 2008 2015 Helsinki 2008 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 2 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT... 3 METSÄSUUNNITTELUSTRATEGIA 2001 2010:N

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari - Yhteenveto Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio http://www.tapio.fi Metla/Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Anna Rakemaa Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Metsäpoliittiset lähtökohdat Kansallinen metsäohjelma 2010 Valtioneuvosto

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen

Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen Joensuun yliopisto Metsäalan ennakointiyksikkö Anssi Niskanen Mistä asiantuntijaselvityksessä on kysymys ja miten

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12. Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät 26.11.2010 Metsävaratieto Julkisin varoin, kaukokartoituksella ja osittaisella

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Palvelualusta metsätiedon jakeluun Palvelualusta metsätiedon jakeluun Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Taustaa Metsäalan digitalisaation keskiössä on metsätiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Metsätietoa tuotetaan tulevaisuudessa monin

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen 22.3.2017 Magnus Nilsson, metsätietopäällikkö metsätieto- ja tarkastuspalvelut Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä Pertti Harstela Metla/Joy Metsätalouden merkitys kansan- ja aluetaloudessa Metsätalous Suomessa 1,9 % BKT:stä Pohjois-Karjalassa 6,4 % BKT:stä Metsäsektori

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsävaratietolähteet

Metsävaratietolähteet Metsävaratietolähteet Metsätehon iltapäiväseminaari Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet 24.5.2011 Tapio Räsänen 1. Oston sekä puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tietotarpeet Oston strategiat

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Paikkatietostrategiaa Tampereella

Paikkatietostrategiaa Tampereella Paikkatietostrategiaa Tampereella 17.5.2013 Anna Mustajoki Paikkatietostrategia 2013-2015 OHJAAVAT PERIAATTEET Kansallinen paikkatietostrategia 2010 2015 Tampereen pormestariohjelmasta 2013 2016 ja kaupunkistrategiasta.

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8. Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Metsien käytön monet mahdollisuudet

Metsien käytön monet mahdollisuudet Metsien käytön monet mahdollisuudet Rovaniemi 29.3.2017 Eeva-Liisa Repo, Ulla Huusko Suomen metsäkeskus, Uusia tuotteita metsästä -hanke Uusia tuotteita metsästä miksi? Metsäkeskus vastaa alueellisten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot