Johtajan katsaus TOIMINTAKERTOMUS 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johtajan katsaus TOIMINTAKERTOMUS 2001"

Transkriptio

1 Johtajan katsaus Vuosi 2001 oli kielikeskuksessa vertailun ja arvioinnin aikaa. Osana Helsingin yliopiston koulutuksen ja tutkintojen arviointia kielikeskus toteutti keväällä laajan itsearvioinnin selvittääkseen, miten opetus ja sen tukipalvelut edistävät laitoksen tavoitteita. Syksyllä tutkijalehtori laati koko kielikeskusta koskevan arviointiraportin sekä erikseen seitsemän kielikohtaista raporttia, joita käytettiin kieliryhmien tavoitekeskustelujen pohjana marraskuussa Edellisenä vuonna aloitettu Korkeakoulujen arviointineuvoston tukema kielikeskuksen ja neljän pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun (Helia, Laurea, Arcada Nyland, Haaga Instituutti) välinen benchmarking-hanke päättyi loppukeväästä yhteiseen seminaariin ja arviointiraportin julkistamiseen. Hankkeen osapuolet mukana lisäksi Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ovat jatkaneet hanketta epävirallisesti yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti ja hyödyntäneet toistensa parhaita käytänteitä. Kertomusvuoden alussa kielikeskukseen perustettiin Kielipalvelut-yksikkö, johon yhdistettiin maksulliset Kielikoulutus- ja käännöspalvelut sekä yliopiston henkilökunnan maksuton Käännös- ja kielentarkistuspalvelu. Samassa yhteydessä yliopistolaisten kielentarkistuspalvelua laajennettiin ja osa palvelun kustannuksista kohdennettiin käyttäjille. Palvelujen laajennus vaati uusia työntekijöitä ja näille työtilat. V kielikeskuksen maksullisen toiminnan yksikkö vietti 10-vuotispäiväänsä. Arvioinnin ohella kertomusvuoteen liittyi kiinteästi kielikeskusten yhteinen Virtuaalikielikeskushanke (VKK-hanke), jonka suunnittelu käynnistyi syksyllä. HY:n kielikeskuksesta ja kolmesta muusta laitoksesta on edustus hankkeen ohjausryhmässä. Opetusministeriö on rahoittanut hankkeen suunnitteluvaiheen vuoden 2002 loppuun. VKK-hankkeen pohjana ovat aiemmat opetusministeriön tukemat yhteisprojektit, kuten v alkanut neljän kielikeskuksen Kieliverkkohanke ja v käynnistynyt kolmen kielikeskuksen hanke Muille kuin kielten opiskelijoille tarkoitetun kielenopetuksen kehittäminen pääkaupunkiseudun korkeakouluissa. Kertomusvuonna Euroopassa vietettiin kielten teemavuotta, jonka kunniaksi Euroopan maat järjestivät ohjelmaa. HY:n kielikeskus osallistui aktiivisesti mm. seuraaviin tapahtumiin (asiasta tarkemmin jaksossa Kansainväliset yhteydet): kielikeskuspäivät Otaniemessä ; Communication Skills Workshop Pärnussa ; opiskelijajärjestö AEGEE:n suunnittelema ohjelma HY:n keskustakampuksella Euroopan kielten päivänä 26.9.; hollannin, portugalin ja suomen kielen nettiopiskelupäivä kielikeskuksen tiloissa ; Nordisk Nytta luentosarja syyslukukaudella. Seuraavana vuonna vietettävää pohjoismaista vuotta kielikeskuksessa valmisteltiin osallistumalla yliopiston Pohjoismaisuus-työryhmään ja perustamalla yhdessä Nordican kanssa oma työryhmä teemapäivää suunnittelemaan. TOIMINTAKERTOMUS

2 KIELIKESKUS 2 HELSINGIN YLIOPISTON Kielikeskus jatkoi sekä lisensiaatin tutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta että laitoksen sisäistä pedagogista koulutusta (HILC). Yliopisto myönsi jatkokoulutukseen hankerahoitusta vuosiksi , mutta vastedes kielikeskus huolehtii koulutuksesta omin resurssein. Opettajien pedagogiseen koulutukseen sekä opetuksen kehittämiseen suunniteltiin uusia linjauksia itsearvioinnin yhteydessä syntyneiden parannusideoiden pohjalta ja tutkijalehtorin johdolla. Tavoitteena on mm. entistä suurempi opiskelijakeskeisyys, ja tästä syystä pyrimme lisäämään opiskelijajäsenten määrää eri työryhmissä. Niinpä kielikeskuksen johdon ja HYY:n syksyisessä tapaamisessa hahmoteltiin kielikeskukselle eri tiedekuntien opiskelijoista koostuvaa opiskelijaneuvostoa. Joulun alla Ylioppilaslehti julkaisi rekrytointi-ilmoituksen tarkoituksena saada neuvosto kokoon seuraavan vuoden alussa Kielikeskuksen opetushenkilöstön virkarakennetta ja pätevyysvaatimuksia käsiteltiin kertomusvuonna kahdessa työryhmässä. Kevätlukukauden toiminut virkarakennetyöryhmä pohti virkarakenteen mahdollisia muutoksia ja virkojen uudelleen kohdentamisen kriteerejä. Syyslukukaudella portfoliotyöryhmä työsti kielikeskuksessa toimivalta yliopistonlehtorilta vaadittavan portfolion rakennetta ja sisältöä koskevan ohjeistuksen. Tässä ohjeistuksessa otetaan huomioon kielikeskusopetuksen erityistarpeet tiukemmin kuin HY:n konsistorin hyväksymässä dokumentissa Yliopistoportfolion periaatteet ja sisältö. Joulukuussa kielikeskuksen henkilökunta koki mieluisan yllätyksen: vuoden 2001 laaturaati myönsi kielikeskukselle laadukkaan toiminnan kannustuspalkinnon perusteluina laitoksen osoittama yhteisöllisyys, kehityssuuntautuneisuus ja tulevaisuusvastuu. Esimerkkeinä laadukkaasta toiminnasta mainittiin yhteistyönä laadittu henkilöstösuunnitelma, tiedekuntien kanssa käydyt neuvottelut, kansainvälinen yhteistyö, arviointihankkeet sekä henkilöstön tieteellinen ja pedagoginen koulutus. Pirkko Forsman Svensson Johtaja

3 Opetus Kielikeskuksen perustehtävänä on suunnitella ja järjestää Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien tutkintoihin kuuluvat kieliopinnot. Tutkintoon kuuluvien vieraan kielen opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle niin kattava kielitaito, että hän kykenee lukemaan alansa tieteellistä kirjallisuutta, ymmärtää sekä yleisluontoista että alallaan tarvittavaa puhuttua kieltä ja pystyy keskustelemaan kyseisellä kielellä niin arkipäivän asioista kuin oman alansa kysymyksistä. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija pystyy laatimaan ammattialaltaan kirjallisen esityksen apuneuvoja hyväksi käyttäen. Kielitaidon tulee vastata kaksikielisellä alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Tiedekuntien tutkintovaatimusten mukaisia kielten opintojaksoja voi suorittaa englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/finska), saksassa ja venäjässä. Tutkintoihin kuuluvat kielten opintojaksot on mahdollista suorittaa joko kielikokeella tai osallistumalla kursseille. Kaikille yhdeksälle tiedekunnalle järjestetään eriytettyä kieltenopetusta englannissa ja ruotsissa (osin jopa koulutusohjelmittain tai oppiaineittain), osalle myös ranskassa, saksassa ja venäjässä. Näillä kursseilla otetaan erityisesti huomioon opiskelijan tieteenalan terminologia. Espanjassa, italiassa, ranskassa, assa, saksassa ja venäjässä kieliopinnot voi aloittaa kielikesk eskuksessa peruskurssitasolta, urssitasolta, kosk oska näiden kielten kouluopisk ouluopiskelu on huomattavasti vähäisempää kuin englannin ja ruot- sin. Opiskelijoilla on mahdollisuus syventää kielitaito- aan englannissa ja ruotsissa osallistumalla Academic and Professional English -kursseille ja Avancerad svenska -kursseille. Ransk anskassa assa on tarjottu kielen ja kulttuurin EU-intensiivik -intensiivikursseja kolmella tasolla yh- teensä 30 opintoviikkoa. oa. Muissa kielissä kielitaitoa voi syventää osallistumalla erilaisille maantuntemus- - ja kulttuurik ulttuurikursseille. ursseille. Englannin-, espanjan-, ranskan- ja saksankielisiin maihin kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevillä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kielikeskuksessa erikoiskursseja, joiden aikana tutustutaan vaihtomaan käytännön elämään sekä opiskelu- ja tapakulttuuriin. Seitsemässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) on mahdollista koota useista moduuleista opintoviikon opintokokonaisuus, jonka voi oman tiedekuntansa suostumuksella sisällyttää tutkinnon sivuaineeksi tai vapaasti valittaviin opintoihin. Opintokokonaisuuksiin voi sisällyttää kursseja myös Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kielikeskuksista sekä Helsingin yliopiston kieltenlaitoksista ja muista laitoksista (esim. Renvall-instituutti). Kielikeskus tarjoaa lisäksi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille joidenkin Suomessa vähemmän opiskeltujen kielten perus- ja jatkokursseja. Näitä kieliä olivat vuonna 2001 arabia, hollanti, japani, kiina, norja, persia, portugali, romania, tanska, unkari ja viro. Helsingin yliopistoon saapuville ulkomaalaisopiskelijoille järjestettiin englannin (English for foreign students) ja ruotsin kursseja (Swedish for foreigners). Ruotsinkielisille opiskelijoille järjestettiin suomen opetusta Helsingin seudun korkeakoulujen yhteisen Språkalliansen-hankkeen tuella. Laaja kielivalikoima mahdollistaa monipuolisen kielitaidon sitä haluaville ja toisaalta syvällisen taidon joissakin kielissä. Vuonna 2001 opetusta annettiin 18 kielessä. Opintosuorituksia kertyi noin ja opintoviikkoja noin Kielten kesäopetuksen järjesti Avoin yliopisto. Kielikeskus järjesti erillisen sopimuksen mukaisesti kolmen Helsingin seudun taidekorkeakoulun kieltenopetuksen (Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius- Akatemia). TOIMINTAKERTOMUS

4 KIELIKESKUS 4 HELSINGIN YLIOPISTON Kielikeskuksen tavoitteena on tarjota monimuotoisia, oppijan toiveet huomioivia oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja. Perinteisen luokka- ja pienryhmäopetuksen rinnalla tarjotaan mm. tieteenalan sisällön opetukseen integroitua kielenoppimista, verkkopohjaista opiskelua, ohjattuja itseopiskelukursseja sekä ALMS-kursseja (Autonomous Language ModuleS). Eri kieliryhmissä kehitettiin opetusta monin eri tavoin vuonna Kaikki kieliryh- mät kirjoittivat oman opetussuunnitelman, jossa kuva- taan koulutuksen tavoitteet, kurssitarjonta, oppi- materiaalit, opetus- - ja opiskelumenetelmät, oppimisen arviointi sekä koulutuksen arviointi ja kehittäminen. Seuraavassa on esimerkkejä ejä muista vuoden 2001 kehittämishankk ehittämishankkeista. eista. Espanjan ja venäjän vasta-alkajille ajille kehitettiin lehti- kielen kurssit, joiden avulla on mahdollista saavuttaa lukuvuoden aikana hyvä tekstinymmärtämisen taito. Italian kielessä aloitettiin hyvän kielitaidon saavuttaneille tarkoitetut Italian historiaa ja yhteiskuntaoloja käsittelevät kurssit, joilla syvennetään maantuntemusta ja työelämässä tarvittavaa kielitaitoa. Saksassa aloitettiin ympäristösaksan (Umweltdeutsch) kurssi, jossa suuri osa työskentelystä tapahtuu verkkoympäristössä rinnan pienryhmätapaamisten ja koko ryhmän yhteisten istuntojen kanssa. Kurssin verkkosivuilta löytyy mm. kurssimateriaalia, tehtäviä apuneuvoineen, linkkejä internetiin sekä jatkuvasti täydennettäviä sanastoja. Sivut toimivat myös osanottajien välisenä keskustelufoorumina. Joillakin ranskan kursseilla on myös otettu käyttöön verkkopohjainen itseopiskelujakso. Eräät englannin opettajat kehittivät opettajien itse- ja vertaisarviointia helpottavia toimintakäytäntöjä ja arviointilomakkeita. Helsingin yliopisto pani toimeen koulutuksen ja tutkintojen arvioinnin vuosina Myös kielikeskuksessa toteutettiin vuonna 2001 arvioinnin ensimmäinen vaihe, itsearviointi. Ulkoisen arviointipaneelin oli määrä vierailla arvioimassa Helsingin yliopiston kieli- ja kommu- nikaatio-opintoja huhtikuussa Arvioinnin tavoitteena on kehittää kielikeskuksesta entistäkin parempi paikka oman alan opintojen ja tulevan ammatin vaatimien kielitaitojen opiskeluun. Laaditussa itsearviointiraportissa selvitettiin, miten käytännön opiskelu- ja opetustoiminta tukee ja toteuttaa julki lausuttuja tavoitteita. Raportissa kuvattiin ja arvioitiin neljää koulutuksen osa-aluetta: 1) koulutuksen suunnittelu, tavoitteet ja sisällöt; 2) koulutuksen toteutus; 3) koulutuksen arviointi ja kehittäminen; 4) koulutuksen tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat. Kielikeskuksen 10-jäseninen Laatutyöryhmä suunnitteli itsearvioinnin toteutuksen. Pääosa arviointiaineistosta kerättiin keväällä Useimmilla maalis-toukokuussa päättyneillä kielikursseilla jaettiin kurssiarviointilomake, jolla opiskelijat arvioivat oppimistaan ja opetusta kyseisellä kurssilla sekä myös yleisemmin omia kielitaitotarpeitaan ja kielikeskuksen toimintaa. Lomakkeita kerättiin 166 kurssilta, ja vastaajia oli yhteensä Keväällä haastateltiin myös 10:tä opiskelijaryhmää (yhteensä 34 opiskelijaa 8 tiedekunnasta), jotka kertoivat opiskelukokemuksistaan kielikeskuksessa sekä kielitaitotarpeistaan nykyisissä opinnoissa ja tulevassa ammatissa. Itseopiskelustudion ja opintotoimiston henkilökunta keräsi kyselylomakkein palautetta asiakkailtaan. Keväällä haastateltiin myös 40:tä kielikeskuksen opettajaa, joiden kanssa keskusteltiin mm. opiskelu- ja opetuskäytännöistä, opetuksen ja opiskelun ongelmista sekä kielikeskuksen kehittämistarpeista ja -ideoista. Lisäksi henkilökunta vastasi syksyllä kyselyyn, jossa kartoitettiin työssä jaksamista, työviihtyvyyttä ja sitoutumista nykyiseen työhön ja kielikeskukseen työpaikkana. Itsearviointiraportissa hyödynnettiin myös erilaisia kirjallisia dokumentteja sekä henkilökunnan yhteisiä keskusteluja. Itsearviointi nosti esille erilaisia kehittämistarpeita, joista osaan ehdittiin tarttua jo syksyllä Kielikeskuksen tavoitteena on suunnitella ja järjestää kieliopinnot niin, että koulutustarjonta vastaa sisällöltään, määrältään ja laadultaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Tote-

5 simme, että meidän on syytä olla entistä aktiivisempia koulutustarpeiden kartoituksessa. Toivomme tiedekunnilta nykyistä enemmän tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri alojen opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan. Vaikka tiedekunnista ei löytynekään täsmällistä tietoa tulevaisuuden työelämän tarvitsemasta kielitaidosta, voinemme saada ainakin suuntaviivoja muuttuvista tarpeista. Ryhdyimmekin kehittelemään uudenlaista tiiviimpää yhteistyötä, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna Totesimme myös, että kielikeskus tarvitsee ehdottomasti opiskelijoiden aktiivisempaa osallistumista koulutuksen suunnitteluun. Koska meillä ei ole omaa opiskelija- tai ainejärjestöä tuomassa luontevasti omaa näkökulmaansa ja asiantuntemustaan opetuksen suunnittelu- ja arviointitilaisuuksiin, panimme vireille Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ystävällisellä avustuksella oman opiskelijaneuvoston kokoamisen. Neuvostoon tulee edustaja jokaisesta tiedekunnasta, ja se aloittaa toimintansa alkuvuodesta Totesimme, että kielikeskuksessa tehdään paljon töitä opiskelijoiden hyväksi, mutta voisimme tehdä enemmän yhdessä heidän kanssaan alkaen opetussuunnitelmien laadinnasta ja arvioinnista yksittäisten kurssien yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin. Näin voidaan varmistaa, että opetus vastaa opiskelijoiden tarpeita. Tällä tavoin voisimme varmasti myös tukea paremmin opiskelijoiden itseohjautuvuutta, joka on kirjattu kielikeskuksen tärkeäksi tavoitteeksi mutta joka ei näytä vielä toteutuvan riittävän hyvin. Samoin osittain ongelmalliseksi koettu opiskelijoiden sitoutuminen kurssien suorittamiseen ja ahkeraan työntekoon saattaisi parantua yhteisen suunnittelun myötä. Opiskelijoiden elinikäisen oppimisen motivaation ja valmiuksien kehittyminen on myös yksi kielikeskuksen tavoitteista. Opetuksen kehittämiseksi järjestimme vuonna 2001 yhdeksän koko henkilökunnalle tarkoitettua koulutus- ja keskustelutilaisuutta, joissa käsiteltiin useita itsearvioinnistakin nousevia teemoja: verkkopohjainen opiskelu, Helsingin yliopiston opetuksenkehittämisohjelma ja kielikeskuksen tavoitteet kieliryhmien opetussuunnitelmien lähtökohtana, opetuksen kehittämisen käytännöt, opiskelijakeskeisyys, opiskelijoiden vertaistuutorointi, koulutuksen laatu ja laadunvarmistus. Lisäksi parikymmentä henkilökunnan jäsentä osallistui toukokuussa 2001 kaksipäiväiselle Palmenian järjestämälle kurssille, jossa käsiteltiin opetuksen ja oppimisen laatua yliopistossa sekä laatujärjestelmän rakentamista tässä kontekstissa. Syyslukukauden aikana järjestettiin lisäksi kaikissa kieliryhmissä kehitys- ja tavoitekeskustelu, jossa tarkasteltiin itsearvioinnin esille nostamia asioita kunkin kielen kohdalla erikseen. TOIMINTAKERTOMUS

6 Opintoviikot tiedekunnittain vuonna 2001 muut eläinl. 1 % maat.-met. 1 % 9 % teol. 4 % oik. 12 % valt. 16 % lääk. 3 % KIELIKESKUS 6 HELSINGIN YLIOPISTON kasv. 7 % mat.-lu. 19 % hum. 28 % teol. 780 oik lääk. 559 hum mat.-lu kasv valt maat.-met eläinl. 205 muut 114 yhteensä 21853

7 Opetuksen palvelut Opintoasiainpalvelut Kielikeskuksen opintoasiainpalveluissa asioi vuosittain yli Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun muiden korkeakoulujen opiskelijaa. Opintotoimisto neuvoo, palvelee ja informoi opiskelijoita kielikursseihin ja kokeisiin liittyvissä asioissa. Tällaisia ovat ilmoittautuminen ja siihen liittyvä tiedottaminen, muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukeminen (käsiteltyjä hakemuksia kertomusvuonna 662 kpl), opintosuoritusten rekisteröinti, todistukset kielikeskuksessa suoritetuista kokeista ja kursseista (todistuksia laadittu 167 kpl) sekä kielten opintokokonaisuuksista (opintokokonaisuustodistuksia laadittu 22 kpl). Opiskelijoiden ohella opintotoimisto palvelee myös kielikeskuksen opettajia esim. opetuksen ja kokeiden suunnitteluun, järjestelyihin sekä salivarauksiin liittyvissä asioissa. Kielikeskus osallistui Helsingin yliopistossa vuosina järjestettyyn koulutuksen ja tutkintojen laadun arviointihankkeeseen. Osana tätä hanketta arvioitiin myös opetuksen tukipalvelut. Kielikeskuksen opintotoimisto keräsi opiskelijoilta kyselylomakkeella palautetta toiminnastaan loppukeväästä ja alkusyksystä Lomakkeita jaettiin opiskelijoille opintotoimistossa sekä myös satunnaisesti valituilla kielikursseilla. Lomakkeen täytti yhteensä 254 opiskelijaa. Arviointilomakkeessa kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä mm. opintotoimiston palveluajoista ja palveluiden laadusta, opinto-ohjauksesta, kokeisiin ja kursseille ilmoittautumisesta, tulosten saamisesta ja suoritusten rekisteröinnistä, kielitodistuksista, kieliopintojen hyväksilukemisesta, opintotoimiston tiedotuksesta, opinto-oppaasta sekä opintotoimiston verkossa olevista palveluista. Tärkeimmät opiskelijoiden käyttämät tiedonlähteet opintotoimiston palveluista olivat painettu opinto-opas sekä kielikeskuksen verkkosivut. Kielikeskuksen opinto-opas toimitetaan vuosittain opintotoimistossa. Oppaan painosmäärä on kpl, ja oppaan ovat saaneet kaikki opiskelijat ilmoittautuessaan yliopistoon. Kielikeskuksen opas ilmestyi verkkoversiona heinäkuussa ja painettu opas elokuun alussa. Tiedekuntien uusille opiskelijoille lähetettiin kieliopinnoista kertova infokirje, jonka tiedekunnat postittivat opiskelijoilleen kesällä hyväksymispäätöksien mukana. Syksyn alussa eri kielten opettajat ja opintosihteeri kävivät tiedekuntien pyynnöstä kertomassa kielten opiskelusta opiskelijatuutoreiden koulutustilaisuuksissa sekä uusien opiskelijoiden orientaatiotilaisuuksissa. Tiedot ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatuista englanninkielisistä kursseista toimitettiin tiedoksi ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille jaettavaan opinto-oppaaseen. Lisäksi kielikeskuksen opintosihteeri tarkisti ja päivitti yhteistyössä tiedekuntien opintosihteereiden kanssa tiedekuntien opinto-oppaissa olevat kieliopinnoista kertovat tekstiosuudet. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä palveluaikoihin ja opintotoimistossa saatavaan palveluun samoin kuin opinto-ohjaukseen, tulosten saantiin ja suoritusten rekisteröintiin. Opintotoimiston palveluaikoja muutettiin syksyllä 2001 siten, että syyskuun ja tammikuun alussa toimistossa palvellaan pidennetyin aukioloajoin opetuksen käynnistämiseen liittyvän ruuhkan purkamiseksi. Muina aikoina toimistossa voi asioida neljänä päivänä viikossa. Kehittämistarpeita tuli erityisesti koe- ja kurssiilmoittautumiskäytäntöjen, opintotoimiston tiedotuksen sekä opinto-oppaan sisällön osalta. Keväällä 2001 opintoasiainpalvelut pohti ilmoittautumisjärjestelmän ja käytäntöjen kehittämistä lukuvuotta varten. Lokakuussa kokoonnuttiin uudestaan ja käytiin läpi arviointikyselyssä opiskelijoilta saatua palautetta sekä syksyn ilmoittautumisista saatuja kokemuksia. Päätettiin perustaa työryhmä, jossa ovat mukana opintotoimiston edustajat, kielikeskuksen atk-suun- TOIMINTAKERTOMUS

8 KIELIKESKUS 8 HELSINGIN YLIOPISTON nittelija, opettajajäsen sekä opiskelijoiden edustajia. Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää OODIn (Opetuksen ja Opiskelun Tuen Tietojärjestelmä) tämänhetkinen tilanne opiskelijaliittymän osalta sekä miettiä mahdollisia parannusehdotuksia kielikeskuksen nykyiseen ilmoittautumisjärjestelmään ja -käytäntöihin ja niiden toteutusta. Tiedottamiseen liittyvien toiveiden osalta opintotoimisto lisäsi ja paransi syksyn aikana kielikeskuksen verkkosivuilla tapahtuvaa tiedottamista mm. opettajien poissaoloista, vastaanottoajoissa tapahtuneista muutoksista sekä uusista kursseista ja kielikokeista. Verkkosivuilla tullaan jatkossa tiedottamaan kursseille hyväksytyistä sekä kokeiden ja kurssien tuloksista. Syksyn aikana aloitettiin myös opintotoimiston 2. kerroksessa sijaitsevien ilmoitustaulujen uusiminen. Opinto-oppaan sisältöön liittyvä palaute pyritään huomioimaan keväällä 2002 uutta opintoopasta toimitettaessa. Vuonna 2000 aloitettua opintoasiainhallinnon tehtävien ja toimenkuvien kehittämistyötä jatkettiin. Tämän kehittämistyön tavoitteena on laatia opintotoimistolle oma laadunvarmistusjärjestelmä osana koko kielikeskuksen tulevaa laadunvarmistusjärjestelmää. Opintotoimistossa tapahtui syksyn aikana henkilövaihdos, kun osastosihteerin avoimeksi jäänyt virka laitettiin hakuun vuoden lopulla ja täytettiin vuoden 2002 alusta lähtien. Osastosihteerin toimenkuvaan kuuluu erityisesti opintosuoritusten rekisteröinti ja rekisteröinnin kehittäminen OODI-järjestelmässä, opintotoimiston www-sivujen laatiminen ja päivittäminen sekä tiedotuksen kehittäminen. Syksyllä opintotoimisto neuvotteli yliopiston opiskelijarekisterin kanssa muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukemisten rekisteröinnin siirtämisestä kokonaan kielikeskuksessa tehtäväksi vuoden 2002 alusta. Samalla ryhdyttiin suunnittelemaan kielikeskukselle omaa hakemuslomaketta, jonka opiskelija voi myös tulostaa verkosta suoraan itselleen. Opintotoimisto seuraa aktiivisesti virtuaaliyliopisto- ja virtuaalikielikeskusympäristöissä tapahtuvaa kehitystä osallistumalla aiheeseen liittyviin seminaareihin ja koulutukseen. Näitä olivat syksyllä mm. opintohallinnon päivät Otaniemessä sekä Virtuaaliyliopistoseminaari Itseopiskelupalvelut Kielikeskuksessa on itseopiskelustudio ja -tietokoneluokka, joissa voi opiskella kieliä apuneuvoina kasetit, videot, tietokoneavusteiset kieltenopiskeluohjelmat sekä satelliitti-tv. Itseopiskelijoiden tukena oli myös opettajatuutoreita (englanti, ruotsi, saksa, espanja, venäjä ja ranska), jotka olivat lukukausien aikana tavattavissa itseopiskelustudiossa kerran viikossa. Itseopiskelumateriaalia oli 45 kielestä: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, hausa, heprea, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kiina, korea, kreikka, kroaatti, latina, latvia, liettua, ndonga, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saame, saksa, serbi, somali, suahili, suomi, tanska, tiibet, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam, viittomakieli ja viro. Kirjattu käyntimäärä vuonna 2001 oli Todellinen käyntimäärä on kuitenkin suurempi, koska vain osa käyttäjistä kirjaa käyntinsä. Noin 95 % käyttäjistä oli Helsingin yliopiston ja noin 5 % yhteistyökorkeakoulujen opiskelijoita. Käyntimäärittäin laskettuna opiskelluimmat kielet olivat englanti, saksa, espanja, ruotsi, ranska ja venäjä. Vuonna 2001 aloitettiin hanke, joka jatkossa vaikuttaa huomattavasti kielikeskuksen itseopiskelupalveluihin. Kielikeskuksen viereiselle tontille Fabianinkatu 28:aan valmistuu keväällä 2003 oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelijoille kirjasto- ja atk-palveluita ja opettajille opetusteknologiapalveluita. Kielikeskukselle tarjottiin mahdollisuutta osallistua tämän keskuksen opiskelijapalvelujen tuottamiseen, sillä kielten itseopiskelutoiminnan katsottiin luontevasti täydentävän oppimiskeskukseen jo suunniteltuja muita palveluja. Keväällä 2003 itseopiskelupalvelut sekä osa autonomiseen opiskeluun perustuvaa ALMS-opetusta siirtyvätkin oppimiskeskuksen tiloihin. Uudet itseopiskelutilat ovat kool-

9 taan suunnilleen entisten kokoiset, mutta sijainti on opiskelijoille nykyistä käytännöllisempi, koska kielten itseopiskelu tulee samoihin tiloihin kuin muut opiskelijoiden paljon käyttämät palvelut. Uusiin tiloihin pääsevät helposti myös liikuntarajoitteiset opiskelijat. Tekninen varustetaso paranee, esim. puhe- ja ääntämisharjoituksille saadaan omat tilat, satelliitti-tv:n katselumahdollisuuksia laajennetaan ja kielten opiskelukäyttöön saadaan lisää tietokoneita. Myös opettajatuutorit saavat oman vastaanottohuoneen, joka puuttuu kokonaan nykyisistä tiloista, minkä lisäksi itseopiskelutilojen läheisyyteen tulee kielten opiskeluun varustettu erikseen varattava ryhmätyötila. AV-palvelut Opettaja- ja itseopiskelustudiokäyttöön hankittiin oppimateriaalinauhoitteita, videoita ja ATK-ohjelmia. Opetuskäyttöön nauhoitettiin myös radio- ja TV-ohjelmia, mm. Pique-nique 3, Molto piacere ja Kielten maailma. Maksupalvelutyönä tehtiin studioäänityksiä ja nauhoitekopiointeja, mistä kertyi tuloja 9.535,50 markkaa. Lisäksi kielikeskuksen kustantamaa äänitettä Marjukka Kenttälän suomen kielen oppikirjaan Kieli käyttöön myytiin (Yliopistopainon kautta) 41sarjaa (20 kasetti- ja 21 CDsarjaa). Äänitysstudiossa äänitettiin ja editoitiin mm. materiaalia Marjukka Kenttälän Tavataan taas! verkkomateriaaliin. Viimeiseenkin Fabianinkatu 26:n luokkaan saatiin video-tv-yhdistelmä ja kaikkiin luokkiin myös CD/kasettisoittimet. Hankittiin myös kevyt digitaalinen videokamera, jolla on yksinkertaisempaa käydä esim. videoimassa vieraskielisiä luentoja. AV-palveluiden hankintatoivelistalle jäi toimintakertomusvuoden aikana vielä digitaalinen videoeditointiohjelma. Tavoitteena on edelleen myös hankkia n euron hintainen virtuaalikielistudio-ohjelma kielikeskuksen tietokoneluokkaan. Vastaava ohjelma on käytössä kielikeskuksen tiloissa Viikin multimediastudiossa. Kirjastopalvelut Vuonna 2001 otettiin kielikeskuksen kirjastossa kuten muuallakin Helsingin yliopistossa käyttöön kirjastoja varten kehitetty Voyager-tietokoneohjelma. Kirjaston kehittämisen tärkeimpänä päämääränä on ollut palvelujen parantaminen ja lisääminen esimerkiksi luettelointia ajantasaistamalla. Luetteloinnissa kielikeskus on tehnyt yhteistyötä Humanistisen tiedekunnan Historialliskielitieteellisen kirjaston sekä Topelia-kirjaston kanssa. ATK-palvelut Keväällä 2001 kielikeskuksessa suoritettiin tietoliikenneverkon remontti, jonka avulla itseopiskeluluokan, tietokoneluokan ja opettajien käytössä olevien koneiden liikennenopeus saatiin kymmenkertaistettua aikaisempaan verrattuna. Samalla rakennettiin koko Fabianinkatu 26:n kattava langaton tietoliikenneverkko. Sen avulla kaikkiin opetustiloihin saatiin mahdollisuus tietoverkon käyttöön opetuksen apuna. Konekanta uudistui reipasta vauhtia. Itseopiskeluluokassa vaihdettiin kaikki 10 konetta uusiin, ja taloon hankittiin kaikkiaan 13 muuta uutta tietokonetta lähinnä korvaamaan vanhentuneita laitteita. Kannettavat tietokoneet ja muutama pöytäkone liitettiin langattomaan verkkoon. Myös opettajien omiin kannettaviin tietokoneisiin annettiin käyttöön muutama langattoman yhteyden vaatima verkkokortti. Verkkosivuston käytön huippu osui edellisen vuoden tapaan juuri kurssi-ilmoittautumisten aikaan. Elosyyskuun aikana kielikeskuksen kotisivustoon tehtiin liki sivunavausta. Syyslukukauden ilmoittautumisia otettiin vuoden loppuun mennessä vastaan yli kappaletta verkon välityksellä. Tietomäärä asetti henkilökunnallekin vaatimuksia kehittää omaa ammattitaitoaan ohjelmistojen käytössä ja tietojen suodattamisessa. TOIMINTAKERTOMUS

10 Kielipalvelut KIELIKESKUS 10 HELSINGIN YLIOPISTON V uoden 2001 alussa yhdistettiin kaksi kielikeskuksen yksikköä: vuodesta 1983 toiminut yliopiston rahastojen varoin rahoitettu Käännös- ja kielentarkastuspalvelu, joka on tarjonnut yliopiston henkilökunnalle ilmaisia kielentarkistuspalveluja (hallinnolle myös käännöspalveluja), ja vuodesta 1991 toiminut markkinarahoitteinen, kaikille avoimia kielikursseja, räätälöityä kielikoulutusta sekä kielentarkistus-, käännös- ja muita kielipalveluja tarjoava Kielikoulutus- ja käännöspalvelut. Uuden yksikön nimeksi tuli Kielipalvelut (Language Services). Tarve organisaatiomuutokseen tuli kielikeskuksen ulkopuolelta: taustalla oli yliopiston henkilöstön kielentarkistuspalvelujen kasvava kysyntä. Rehtori Kari Raivion aloitteesta lisärahoitus päätettiin hankkia muuttamalla kyseiset palvelut (subventoidusti) maksullisiksi. Koska kielikeskuksessa oli jo ennestään maksullisen toiminnan osaava yksikkö, oli toimintojen yhdistäminen järkevintä. Rehtori esitti muutosehdotuksensa ensimmäisen kerran tulosneuvotteluissa 1999, ja asian valmistelu aloitettiin heti. Muutos toteutettiin yhdessä kaikkien muutosprosessiin joutuvien henkilöstöryhmien kanssa, mikä on näkynyt vuoden 2001 aikana hyvänä yhteistyönä ja toiminnan sujumisena. Myös yliopiston henkilöstöä informoitiin ajoissa ja kattavasti kielentarkistuspalvelujen maksullistumisesta, ja muutos on toteutunut kitkatta. Kielipalvelujen henkilöstöön kuului vuoden 2001 aikana 135 työntekijää, joista päätoimisia oli 16 ja sivutoimisia 119. Kielipalvelut järjesti vuoden 2001 aikana yhteensä noin 8200 tuntia kaikille avoimia kielikursseja sekä yrityksille ja julkisyhteisöille mm. Helsingin yliopiston eri yksiköille ja ammattikorkeakouluille räätälöityä kielikoulutusta; kasvua oli vuoteen 2000 verrattuna noin 1000 tuntia. Helsingin yliopiston henkilökunnalle tarjottiin henkilöstöosaston tilaamana ja kustantamana kielikoulutusta sekä rahastojen varoista subventoituja maksullisia kielentarkistuspalveluja. Henkilöstölle räätälöitiin työssä tarvittaviin kielitaitotarpeisiin englannin, ranskan ja ruotsin kursseja, ja tämän lisäksi henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua Kielipalvelujen kaikille avoimille kielikursseille, joista suosituimpia olivat ulkomaalaisille tarkoitetut suomen kielen kurssit. Kielentarkistuksia tehtiin kaikille tiedekunnille, useimmille erillislaitoksille sekä keskushallinnolle. Eniten tarkistuspyyntöjä tuli humanistisesta tiedekunnasta, seuraavina olivat lääketieteellinen, kasvatustieteellinen, valtiotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Vuoden 2001 aikana tarkistettiin n sivua, mikä on n sivua enemmän kuin v Valtaosa tarkistetuista teksteistä oli englanninkielisiä (1 230 tilausta), seuraavaksi kysytyimmät kielet olivat ruotsi (8 tilausta), saksa (7 tilausta) ja ranska (4 tilausta). Eniten tarkistettiin artikkelikäsikirjoituksia, tiivistelmiä, väitöskirjoja ja esitelmiä. Yliopiston hallinnolle tarjottiin kielentarkistusten lisäksi käännöspalveluja. Myös yliopiston ulkopuoliset saattoivat tilata Kielipalveluista mm. esitteiden, vuosikertomusten, artikkeleiden yms. käännöksiä ja kielentarkistuksia. Kielipalvelujen kielivalikoimaan kuului n. 30 kieltä: arabia, englanti, espanja, hollanti, indonesia, italia, japani, korea, kreikka, liettua, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbokroaatti, slovakki, suomi, tanska, tsekki, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro. Maksullinen toiminta oli myös vuonna 2001 kannattavaa, eikä siihen käytetty kielikeskuksen virkatyöresursseja. Kaiken kaikkiaan muutosvuosi 2001 oli vaativa mutta menestyksekäs. Kielipalveluita johtaa koulutuspäällikkö Seija Korhonen.

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus

Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus Helsingin yliopiston kielikeskus Toimintakertomus 2003 Johtajan katsaus Kielikeskuksen toiminnan suunnitteluun vaikuttivat vuonna 2003 etenkin Bolognan prosessiin liittyvän kaksiportaisen tutkintorakenteen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus

Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus Helsingin yliopiston kielikeskus Toimintakertomus 2000 Johtajan katsaus Toimintakertomusvuonna kielikeskus tarjosi jälleen tiedekunnille mahdollisuutta neuvotella kielenopetuskustannusten kohdentamisesta.

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN Helsingin yliopisto, Päärakennus, Fabianinkatu 33, Sali 5, 3. krs. AIKA ma 18.4.2011 klo 13 16 Anna Lyra-Katz, Yoyo -hanke, projektipäällikkö

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Vaihtoinfo. 17.2.2009 Noora Siira Mirja Väänänen

Vaihtoinfo. 17.2.2009 Noora Siira Mirja Väänänen Vaihtoinfo 17.2.2009 Noora Siira Mirja Väänänen Yleistä Erasmus-vaihdosta Hakuprosessi Opintojen sisällyttäminen tutkintoon HOPS ja vaihdossa suoritettavat opinnot Kurssien kirjaaminen opintorekisteriin

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Kielikeskus Toimintakertomus 2005

Kielikeskus Toimintakertomus 2005 Kielikeskus Toimintakertomus 2005 Johtajan katsaus Keväällä 2005 oli käynnissä useita samanaikaisia uudistuksia, joista varsinkin tutkinnonuudistus ja uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ) liittyvä työ uuvuttivat

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Ressun lukio 8.5.2015 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Siltoja Kiinaan 9:30-10:00 Yanzu-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus

MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus Tällä sopimuksella Iisalmen kaupunki (Iisalmen lyseo ja aikuislukio), Kiuruveden kaupunki (Kiuruveden lukio), Pielaveden kunta (Pielaveden lukio), Sonkajärven kunta (Sonkajärven

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014

Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014 Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014 Kokemuksia autoalan opetuksesta Yhdysvalloissa Teemu Mäenpää, VAO Kokemuksia ulkomailta Syksyn 2013 viettäminen Fulbright-stipendiaattina

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto Yhteenveto kieliopintoinfoista lukuvuodelle 2014 15: 1. Mistä löydät meidät 2. Humanistinen tiedekunta 3. Kasvatustieteiden tiedekunta 4. Luonnontieteellinen tiedekunta + TOL 5. Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot