Kielikeskus Toimintakertomus 2005

Transkriptio

1 Kielikeskus Toimintakertomus 2005

2 Johtajan katsaus Keväällä 2005 oli käynnissä useita samanaikaisia uudistuksia, joista varsinkin tutkinnonuudistus ja uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ) liittyvä työ uuvuttivat niin opettajia kuin muuta henkilöstöä. KIEVI- eli kieli- ja viestintäopinnot oli sovitettava tutkintoasetuksen tavoitteisiin, mutta sama tavoite oli saavutettava erilaajuisin opinnoin, koska mitoitus vaihteli tiedekunnittain (10 18 opintopistettä). Kielikeskuksessa uudistettiin mm. englannin kurssitarjotin vaihtamalla entiset kurssit uusiin English Academic & Professional Skills -moduuleihin. Kaikkien kielten kursseille määriteltiin Euroopan yhteisen viitekehyksen (CEF) mukaiset lähtötasot. Yhteistyö muiden kielikeskusten kanssa oli tiivistä. Lukuvuonna kaikkiin uusiin tutkintoihin sisällytettiin äidinkielisen viestinnän opintoja. Näiden järkevään toteuttamiseen Kielikeskuksen Äidinkielihanke ( ) yhteistyökumppaneineen haki ratkaisuja opetuskokeiluin ja ryhtymällä työstämään opettajien ja opiskelijoiden käyttöön puhe- ja kirjoitusviestinnän verkko-opasta Kielijelppi-Språkhjälpen ( Verkko-opas sai vuodeksi 2006 oman yliopiston hankerahaa, mutta hakee laajempaa rahoituspohjaa sopimuskaudeksi Jo tutkinnonuudistusta suunniteltaessa tiedettiin ongelmaksi siirtymäkauden opiskelijatulva: vanhoilta opiskelijoilta puuttui tutkintoon vaadittavia KIEVI-opintoja, ja uudessa tutkintojärjestelmässä aloittavien tuli suorittaa nämä opinnot jo kandidaattivaiheessa. Niinpä siirtymäkaudesta oli tulossa ruuhkainen. Kielikeskus otti resursoinnin puheeksi yliopiston johdon kanssa jo 2004 ja sai siirtymäkaudeksi lisärahoitusta, jonka määrää täsmennetään vuotuisissa tavoiteneuvotteluissa. Visiomme on, että jokainen valmistuva, niin vanha kuin uusi opiskelija, voi suorittaa KIEVI-opintonsa ja ettei valmistuminen näiden opintojen vuoksi myöhästy. Vuodenvaihteessa Kielikeskus otti käyttöön lähiesimiesjärjestelmän ja toteutti UPJ:n vaatimat toimet ohjeiden mukaisesti: tehtävänkuvaukset, kehityskeskustelut ja UPJ-keskustelut tasonmäärityksineen. Työpanos oli tulokseen nähden valtava, mikä aiheutti työntekijöissä turhautumista. Suuri osa laitoksen henkilökuntaa jää lähivuosina eläkkeelle, joten uusi palkkausjärjestelmä koskee ennen kaikkea nuorta työntekijäpolvea. Vaikka kevään urakka tuntui vieneen kaiken energian, uudet tehtävät odottivat jo loppukesästä. Kielikeskus toteutti opetuksen laadun arvioinnin käyttämällä yliopiston arviointimatriisista työstämäänsä omaa versiota. Tuloksellisuusrahaa ei tällä kertaa tullut, mutta laitos sai positiivista palautetta opetuksen kehittämisestä. Toinen vaativa tehtävä syksyn alkaessa oli kansainvälisen työpajan (CercleS Workshop on CEF) järjestäminen yliopiston Bi- and Multilingual Universities -konferenssin aattona sekä oman työpajan ohella aktiivinen osallistuminen mainittuun konferenssiin: esitelmiä. puheenjohtajuuksia ja tieteellisen toimikunnan jäsenyys. CEFtyöpajasta ja BMU-konferenssista Kielikeskus työsti kuvitetun verkkojulkaisun Proceedings from the CercleS Workshop on CEF 31 August 1 September and Selected Papers from the Bi- and Multilingual Universities Conference 1 3 September, 2005 ( 1 Toimintakertomus 2005

3 Helsingin yliopiston kielikeskus 2 Pari vuotta jatkunut akateemisen työelämän kielitaitoa kartoittava hankkeemme saatiin päätökseen joulun alla. Loppuraportti Että osaa ja uskaltaa kommunikoida akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana (Karjalainen & Lehtonen) julkistettiin Kielikeskuksessa Lucian päivänä ( ), ja raporttia on jaettu oman yliopiston tiedekuntiin, laitoksiin ja ylioppilaskunnalle sekä muihin yliopistoihin. Kyseisestä tutkimuksesta on hyötyä niin kieliopintojen suunnittelijoille kuin opiskelijoille: ajantasaista tietoa järkevistä KIEVI-opinnoista ja työelämän kaipaamasta osaamisesta. Henkilöstön tieteellinen ja ammatillinen jatkokoulutus oli käynnissä kahdeksatta vuotta. Pedagoginen HILC-koulutus keskittyi tutkinnonuudistuksen sisäistämiseen: Euroopan yhteinen viitekehys (CEF), taitotasokuvaimet ja kielitaidon ydinaineksen mukainen kurssimitoitus. Henkilökunnan artikkeleita ilmestyi konferenssijulkaisuissa, CercleS Bulletinissa, Korkeakoulutieto- ja Tempus-lehdissä sekä FINELCin (Network of Finnish University Language Centres) ja oman laitoksen verkkojulkaisuissa. Pirkko Forsman Svensson

4 Opetus Opetustarjonta Kielikeskuksen perustehtävänä on hoitaa yliopiston neljällä kampuksella toimivien yhdentoista tiedekunnan tutkintoasetusten mukainen kieltenopetus. Tavoitteena on taata opiskelijoille sellainen kielitaito, jota tarvitaan opinnoissa, oman alan seuraamisessa ja työelämässä. Opiskelijoiden tulee saavuttaa tutkintoasetuksessa määritetty taso toisessa kotimaisessa ja vähintään yhdessä vieraassa kielessä. Tiedekuntien tutkintovaatimusten mukaisia kielten opintojaksoja voi suorittaa englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/finska), saksassa ja venäjässä. Tutkintoihin kuuluvat kielten opintojaksot on mahdollista suorittaa joko kielikokeella tai osallistumalla kursseille. Kaikille tiedekunnille järjestetään eriytettyä kieltenopetusta englannissa ja ruotsissa (osin jopa koulutusohjelmittain tai oppiaineittain), osalle myös ranskassa, saksassa ja venäjässä. Näillä kursseilla otetaan erityisesti huomioon opiskelijan tieteenalan terminologia. Espanjassa, italiassa, ranskassa, saksassa ja venäjässä kieliopinnot voi aloittaa kielikeskuksessa peruskurssitasolta, koska näiden kielten kouluopiskelu on huomattavasti vähäisempää kuin englannin ja ruotsin. Opiskelijoilla on mahdollisuus syventää kielitaitoaan englannissa ja ruotsissa osallistumalla Academic and Professional English -kursseille ja Avancerad svenska kursseille. Ranskassa on tarjottu kielen ja kulttuurin EU-intensiivikursseja kolmella tasolla yhteensä 36 opintoviikkoa / 51 opintopistettä. Muissa kielissä kielitaitoa voi syventää osallistumalla erilaisille maantuntemus- ja kulttuurikursseille. Englannin-, espanjan- ja saksankielisiin maihin kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevät opiskelijat voivat suorittaa Kielikeskuksessa erikoiskursseja, joiden aikana tutustutaan vaihtomaan käytännön elämään sekä opiskelu- ja tapakulttuuriin. Seitsemässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) on mahdollista koota useista moduuleista opintoviikon / opintopisteen opintokokonaisuus, jonka voi oman tiedekuntansa suostumuksella sisällyttää tutkinnon sivuaineeksi tai vapaasti valittaviin opintoihin. Opintokokonaisuuksiin voi valita kursseja myös Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kielikeskuksista sekä Helsingin yliopiston kieltenlaitoksista ja muista laitoksista (esim. Renvall-instituutti). Kielikeskus tarjoaa lisäksi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille joidenkin Suomessa vähän opiskeltujen kielten perus- ja jatkokursseja. Näitä kieliä olivat vuonna 2005 arabia, hollanti, japani, kiina, portugali, tanska, unkari ja viro. Helsingin yliopistoon saapuville ulkomaalaisopiskelijoille järjestettiin englannin ja ruotsin kursseja. Ruotsinkielisille opiskelijoille järjestettiin suomen opetusta Helsingin seudun korkeakoulujen yhteisen Språkallians-hankkeen tuella; Helsingin yliopistossa finskan lehtori on sijoitettu Kielipalveluihin. Laaja kielivalikoima mahdollistaa toisaalta monipuolisen kielitaidon, toisaalta syvällisen taidon joissakin kielissä. Vuonna 2005 opetusta annettiin 16 kielessä. Opintosuorituksia kertyi ja opintoviikkoja Kielten kesäopetuksen järjesti Avoin yliopisto. Opetuksen kehittäminen ja pedagoginen täydennyskoulutus Tutkinnonuudistus astui voimaan Uusien tutkintojen kandidaattivaiheen kielija viestintäopintojen (KIEVI-opintojen) mitoitus on vaihdellen 10 15, humanistisessa tiedekunnassa jopa 18 opintopistettä. Kaikkiin tutkintoihin sisältyy äidinkielen, toisen kotimaisen ja vähintään yhden (hum. tiedekunnassa kahden) vieraan kielen opintoja; useassa tapauksessa etenkin äidinkielen puheja kirjoitusviestinnän opinnot (1 5 op) on ajateltu integroitaviksi muihin opintoihin. Tiede- 3 Toimintakertomus 2005

5 Helsingin yliopiston kielikeskus 4 kuntien vaihteleva KIEVI-opintojen mitoitus vaikutti ennen kaikkea englannin ja ruotsin opetustarjonnan suunnitteluun, kun opetustuntien määrä oli sovitettava kurssien op-mitoitukseen. Kielikeskuksen esimieskokousten asialistalla olikin kaiken vuotta tutkinnonuudistukseen liittyvien ongelmien pohdintaa, jotka koskivat osaksi HY:n kielikeskusta, osaksi kaikkia kielikeskuksia. Opetuksen ja opiskelun ongelmia pohti esimiestiimin lisäksi etenkin opetuksen kehittämistyöryhmä (OK-ryhmä), jolle vuosi 2005 oli kolmivuotisen mandaatin toinen vuosi. Laitoksen opiskelijaneuvoston jäseniä osallistui joitakin kertoja OK-ryhmän kokouksiin. Kummankin työryhmän toimintaan vaikuttivat paljon kevään 2005 UPJ-toimet, sillä kaikki liikenevä aika hupeni uuden palkkausjärjestelmän vaatimaan työhön. OK-ryhmän ja opiskelijaneuvoston puheenjohtajana toiminut tutkijalehtori siirtyi alkuvuodesta muuanne, joten hänelle kuuluneet tehtävät jouduttiin hoitamaan toisin. Vasta toukokuussa OK-ryhmä sai työhönsä uuden tuntuman ryhtyessään pohtimaan, miten v pilotoitua opetuksen laadun arviointimatriisia hyödynnettäisiin itsearvioinnin työkaluna syksyn 2005 tuloksellisuusrahojen haussa. OK-ryhmän ja esimiestiimin avustuksella Kielikeskus toteutti opetuksen laadun itsearvioinnin määräaikaan (26.9.) mennessä. Joskaan tuloksellisuusrahaa ei tällä kertaa tullut, OAT:n (opintoasiaintoimikunnan) antama palaute oli positiivista; tulevan toiminnan kannalta suurin hyöty tehdystä työstä on sähköinen dokumentointi ja dokumentoinnin päivityssysteemi. Kaikki dokumentit on arkistoitu Kielikeskuksen nettisivuille otettaviksi esille seuraavaa arviointia varten. Kieliyksiköiden esimiehet vastaavat siitä, että omaa ryhmää koskevat tiedot päivitetään vuosittain. Keväällä 2005 olivat vuorossa joka toinen vuosi järjestettävät kielikeskuspäivät, joita tällä kertaa isännöi Joensuun yliopiston kielikeskus. Päiviin osallistui Helsingin yliopiston kielikeskuksesta 27 työntekijää, moni myös esiintyjänä. Päivillä julkistettiin artikkelikooste The Communication Skills Workshop Celebrating the Second 10 Workshops, jonka toimittajiin kuului kaksi laitoksemme lehtoria. Valtakunnallisia tilaisuuksia järjestettiin VKKja KIEVI-hankkeiden puitteissa. Kielikeskuksen CEF-työryhmä jatkoi oman henkilöstön ja muiden kielikeskusten opettajien kouluttamista eurooppalaisen viitekehyksen käyttöön. Ryhmän haasteellisin tehtävä oli kansainvälisen CercleS-työpajan (CercleS Workshop on CEF) järjestäminen Kielikeskuksen tiloissa ja samanaikaisesti HY:ssa järjestetyn BMU-konferenssin (ks. Kansainväliset yhteydet) suunnitteluun osallistuminen, sektioesitelmät ja puheenjohtajuudet. Kielikeskus järjesti edelleen henkilökunnalleen pedagogista täydennyskoulutusta (HILC), joskin koulutustilaisuuksia oli UPJtoimiin kuluneen ajan vuoksi edellisvuosia vähemmän. HILC-koulutukseen liittyvät tilaisuudet v. 2005: 4.2. CEF-työpaja (alussa alma-tietoisku) Valtakunnallinen KIEVI-seminaari III Kauppakorkeakoulussa englannin, ruotsin ja saksan edustajille Helsingin seudun ammattikorkeakoulujen ja kielikeskusopettajien (Kytky-renkaan) koulutuspäivä Arcadassa: Kieli- ja viestintätaidon oppiminen 2000-luvulla (prof. Maisa Martin) sekä kielenopetuksen hyvien käytänteidän pohdintaa kielikohtaisissa ryhmissä OpeOodi-koulutusta (A. Styrman ja T. Hujala) Kielikeskuspäivät Joensuun yliopistossa. Plenaari I: Suomi ja eurooppalainen korkeakoulualue (Anita Lehikoinen); plenaari 2: Kiusa se on pienikin kiusa vai rakkauvesta se hevonennii potkii (prof. Pirkko Muikku-Werner). VKK-, KIEVI- ja KORUhankkeiden esittely, sektioesitelmiä ja työpajoja ApuMatti-ympäristön käyton opetusta verkkokursseja suunnitteleville opettajille Sverigesvenska föreläsningar (Anders Eriksson, Thomas Lindholm, Benny Ryd): Svensk press och media; Fusioner, företagsköp, kulturella skillnader; Samhälle, litteratur, film. Luennoijat esiintyivät aamulla Hankenilla ja iltapäivällä Siltavuorenpenkereellä, järjestämisestä vastasivat HY:n kielikeskuksen lisäksi Hankenin ja Kauppakorkeakoulun kielten ja viestinnän laitokset.

6 Että osaa ja uskaltaa kommunikoida akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien näkemänä (Sinikka Karjalainen ja Tuula Lehtonen). Raportin tekijät kertoivat tutkimuksestaan ja sen tuloksista. HANKKEET 1. AKATEEMISISSA AMMATEISSA TARVITTAVA KIELITAITO Syksyllä 2003 Kielikeskus sai yliopistolta kaksivuotisen hankerahoituksen akateemisten ammattien kielitaitotarpeiden kartoittamiseen. Kartoituksessa oli kaksi osaa: kyselytutkimus v Helsingin yliopistosta valmistuneille ja kyselyä täydentävät työnantajahaastattelut. Näistä julkaistiin joulukuussa 2005 raportti Että osaa ja uskaltaa kommunikoida akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana, Karjalainen ja Lehtonen (toim.), Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 13/ Raportti on verkossa osoitteessa Hankkeesta on myös valmistumassa kaksi Kielikeskuksen lehtorien jatko-opinnäytetutkimusta, Raija Hämelinin lisensiaatintutkimus ruotsin kielen käytöstä ja asenteista monikielisessä työympäristössä ja Leena Karlssonin väitöskirja, jossa tutkitaan miten englannin oppijat kokevat autonomisen kielenoppimisympäristön ja miten se nivoutuu heidän oppimishistoriaansa englannin oppimisesta. 2. ÄIDINKIELEN VIESTINTÄOPINTOJEN KEHITTÄMISHANKE Elokuussa 2004 Kielikeskuksessa käynnistyi yliopiston rahoittama kehittämishanke, jossa on selvitetty äidinkielen viestintäopintojen merkitystä ja osuutta laadukkaan tutkin non osatekijänä ja opintojen edistymisen tukena. Hankkeen suunnittelijana on elokuusta 2004 toiminut Sara Hännikäinen. Äidinkielihankkeessa on kartoitettu akateemisen viestinnän ohjauksen tarpeita ja yhteistyössä tiedekuntien, ainelaitosten ja sisältöaineen opettajien kanssa järjestetty äidinkielen viestinnän opetuskokeiluja eli pilotteja. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat olleet Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämisyksikkö, Viikin opetuksen kehittämiskeskus, Kumpulan opettajakahvila, eri tiedekuntien opetuksenkehittämistyöryhmät, Opetusteknologiakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry., Språkalliansen sekä eri korkeakoulujen viestinnän opetuksen yksiköt. Ensimmäiset integroidut puhe- ja kirjoitusviestinnän opetuskokeilut järjestettiin keväällä 2005 ja suurin osa piloteista toteutettiin lukuvuonna Hankkeen kahdessakymmenessä pilotissa on toiminut yhteensä 23 äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opettajaa ja ohjaajaa. Monissa piloteissa on hyödynnetty verkko-oppimisalustoja. Yhtenä hankkeen pilottina kehitetään puhe- ja kirjoitusviestinnän Kielijelppi Språkhjälpen -verkko-opasta. Äidinkielen viestintäopintojen kehittämishankkeesta raportoidaan vuoden 2006 loppuun mennessä. 3. VERKKO-OPETUSHANKKEET (Kielikeskus) V Kielikeskuksessa oli käynnissä viisi yliopiston rahoittamaa verkko-opetushanketta: - Reading Room, tavoitteena luoda internetsivusto, jonka avulla opiskelija löytää akateemista lukemista helpottavia vihjeitä. ( kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/) - Kielten itseopiskeluportaali ja sivusto tarjoaa oppimateriaali- ja neuvontapalveluja oma-aloitteeseen opiskeluun ja kurssien oheen. - Italian kieltä verkossa mahdollistaa italian kielen virtuaalisen opetuksen valtakunnallisella tasolla. - Englannin tekstinymmärtäminen / Reading in English for Academic and Professional Purposes. Verkkosivusto tarjoaa opetusta tukevaa lisämateriaalia kontaktituntien oheen. - Deutsche virtuelle Grammatik Regeln und Übungen für Studierende ( DVG ). ( DVG). 5 Toimintakertomus 2005

7 Helsingin yliopiston kielikeskus 6 4. VERKKO-OPETUSHANKKEET (Kielikeskus ja ammattikorkeakoulut) Kielikeskusten ja kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun (Helian, Laurean ja Stadian) ensimmäinen opetusministeriön rahoittama harvinaisten kielten verkko-opetushanke ItJaKiLa (= italia, japani, kiina ja latvia) päättyi Samojen yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistettiin toinen opetusministeriön rahoittama hanke ItKiRaVi (= italia, kiina, ranska, viro), jossa HY:n kielikeskus vastaa italian kielen osuudesta. Kielikeskuksen japanin ja kiinan sivutoimiset tuntiopettajat ovat mukana kummassakin hankkeessa. Näiden kahden hankkeen tuloksia olivat mm. seuraavat yhteistyönä v tarjotut verkkokurssit: Käytännön italia, Italian rakenteet, Japania verkossa 1 ja 2, Kiinan alkeet 1 ja 2, Kiinan liikekielen perusteet, Chinese Business Etiquette, Basics of Latvian Language and Culture, Liike-elämän ranska 1 ja 2, Viron jatko. 5. VALTAKUNNALLISET HANKKEET Suomen yliopistojen kielikeskuksilla oli v käynnissä kaksi yhteistä opetusministeriön rahoittamaa hanketta: VKK eli Virtuaalikielikeskus (alkoi 2001) ja KIEVI eli Kielija viestintäopintojen kehittäminen uusissa tutkinnoissa (alkoi 2003). Kolmas opetusministeriön rahoittama hanke oli kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteinen KORU (Korkeakoulujen ruotsin kielen arvioinnin yhdenmukaistamishanke), joka käynnistyi Vuoden lopulla kielikeskusjohtajien neuvosto valmisteli uutta yhteishanketta (LAAKEA eli Laatu, kehittäminen ja arviointi), jolle oli tarkoitus hakea opetusministeriön rahoitusta seuraavan kevään tulosneuvotteluissa. Aiempien yhteishankkeiden pohjalta tehdään jatkuvaa yhteistyötä: Kielikeskuksen ja Helsingin seudun ammattikorkeakoulujen KYTKY-rengas tiedottaa opetukseen liittyvistä asioista ja järjestää koulutusta; Helsingin seudun yliopistojen yhteinen Språkallians huolehtii kotimaisten kielten opetustarjonnasta ruotsinkielisille opiskelijoille ja hankkii tarvittavaa rahoitusta.

8 Opetuksen palvelut Opintoasiainpalvelut Kielikeskuksen opintoasiainhallinnon yksikön (= opintotoimisto) tehtävänä on tarjota Helsingin yliopiston 11 tiedekunnan opiskelijoille opintoneuvontaa, tiedotusta sekä palveluita Kielikeskuksen kielikursseihin ja kokeisiin liittyvissä asioissa. Myös yliopistossa opiskelevat ulkomaalaiset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat ovat Kielikeskuksen opintotoimiston asiakkaita, joille tarjotaan opintoneuvontaa ja palveluita. Opintoneuvontaa annetaan Helsingin yliopiston opiskelijoille Keskustakampuksella sijaitsevassa opintotoimistossa (Fabianinkatu 26) päivittäin sekä Viikissä kerran viikossa. Opintotoimistossa annetaan opintoneuvontaa myös JOO-opiskelijoille (erityisesti pääkaupunkiseudun muissa korkeakoulussa opiskelevat) sekä AMKyhteistyöverkostoon kuuluvien korkeakoulujen opiskelijoille. Lisäksi opintotoimistoon tulee kyselyjä yliopiston ulkopuolisilta mm. erilaisista kielitutkinnoista. Opintotoimisto käsittelee opiskelijoilta sähköisillä ja muilla lomakkeilla saadut ilmoittautumistiedot Kielikeskuksen kursseille (n kpl vuosittain) ja kielikokeisiin (n kpl/v), valitsee ja karsii kursseille otettavat opiskelijat sekä tuottaa kielten opettajille kurssien/kokeiden osallistujalistat (n. 600 kpl/v). Opintotoimistossa rekisteröidään kaikki Kielikeskuksen kielikursseihin ja -kokeisiin liittyvät suoritukset (n kpl/v) sekä Kielikeskuksessa käsiteltävät muualla suoritettujen kieliopintojen korvaavuudet (n. 800 käsiteltyä hakemusta vuosittain, keskimäärin 2 3 rekisteröintitietoa/hakemus). Opintotoimistossa laaditaan todistuksia Kielikeskuksessa suoritetuista kokeista ja kursseista sekä kielten opintokokonaisuuksista (n. 100 kpl/ v). Opintotoimisto palvelee Kielikeskuksen opettajia esim. opetuksen ja kokeiden suunnitteluun ja järjestelyihin liittyvissä asioissa. Toimistossa hoidetaan keskitetysti koko Kielikeskuksen koe- ja opetustilojen varaukset Kielikeskuksen omien tilojen (keskusta ja Viikki) sekä kampusten osalta. Opintotoimiston esimies on opintoasiainpäällikkö. Hänen lisäkseen opintotoimistossa työskentelee kaksi opintoneuvojaa ja osastosihteeri. Lokakuusta 2004 lähtien opintotoimistossa on työskennellyt myös määräaikainen osastosihteeri, joka palkattiin yliopiston Opas- ja OpeOodin käyttöönotto -hankkeesta saadulla määrärahalla. Vuonna 2005 kehitettiin opintotoimistossa työskentelevien tehtäväkuvia sekä toimintaa mm. ottamalla käyttöön opintotoimiston omat viikkokokoukset, laatimalla yhdessä opintotoimiston osuus Kielikeskuksen työjärjestykseen sekä käymällä ensimmäiset kehitys- ja upj-keskustelut opintoasiainpäällikön johdolla. Lisäksi parannettiin opintotoimistossa työskentelevien opintoneuvojien ja osastosihteerin työpisteiden toimivuutta. Opintotoimiston viikkokokouksissa on käsitelty erilaisia opintotoimiston töihin liittyviä asioita, ja viikkokokous on toiminut myös erilaisten asioiden tiedotusfoorumina voimaan tulleen uuden tutkintojärjestelmän Kielikeskuksen opetukseen ja opintoasiainhallintoon aiheuttamat uudistukset ja muutokset työllistivät opintotoimisto-laisia koko vuoden ajan. Merkittävimmät tutkinnonuudistukseen liittyvät asiat Kielikeskuksessa olivat opetuksen ydinainesanalyysien tekeminen ja sitä kautta opintojen laajuuksien määrittäminen opintopisteinä, arvosteluasteikoista päättäminen, periodien käyttöönotto opetuksessa ja opintojen rekisteröintiin liittyvät asiat. Lisäksi Kielikeskuksen omaa opetusta uudistettiin: englannin kurssit muutettiin vastaamaan uuden tutkintoasetuksen vaatimuksia vieraan kielen osalta, minkä seurauksena vanhassa tutkintojärjestelmässä jatkavia sekä vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyviä opiskelijoita varten piti laatia ohjeet englannin kurssien suorittamisesta. Samat ohjeet lähetettiin myös tiedekuntien opintohallinnossa työskenteleville. Ohjeet saatiin valmiiksi vasta lokakuussa, mikä vaikeutti opintoneuvojien työtä opintotoimistossa syyslukukauden alussa. Kielikeskuksessa otettiin myös käyttöön ns. Euroopan yhteisen viitekehyksen taitotasot. 7 Toimintakertomus 2005

9 Helsingin yliopiston kielikeskus 8 Elokuun alusta lähtien opintotoimisto otti kokonaan huolehtiakseen muualla suoritettujen kieliopintojen korvaavuus- ja hyväksilukuhakemuksista. Aiemmin opintoasiainpäällikkö antoi korvaavuuksiin liittyvää neuvontaa, otti vastaan opiskelijoiden hakemukset ja käsitteli ne, minkä jälkeen hallintopäällikkö teki päätöksen. Menettelyä muutettiin siten, että opintoneuvoja vastaa hakemusten käsittelystä ja opiskelijoiden neuvonnasta, ja opintoasiainpäällikkö antaa päätöksen. Tutkinnonuudistuksen muutokset aiheuttivat paineita myös korvaavuus-/hyväksilukemishakemusten käsittelyyn: hakemuslomaketta uusittiin, opiskelijoiden neuvontatyössä, hakemusten käsittelyssä ja rekisteröinnissä oli huomioitava erot vanhan ja uuden tutkintojärjestelmän vaatimuksissa. Kesällä Almaan luotiin Kielikeskuksen opintotoimiston ikkunoihin tiedot kielten opiskelusta, kokeista ja opetuksesta, opintotoimiston palveluista sekä tulevista muutoksista ja päivitettiin Kielikeskuksen kotisivuilla olevat tiedot. Tutkinnonuudistuksen myötä uusittiin myös uusille opiskelijoille lähetettävän infokirjeen sisältö sekä orientaatiotilaisuuksien esitysmateriaalit. Näiden lisäksi Kielikeskus päätti järjestää kieli-infoja uusille ja vanhoille opiskelijoille lukuvuoden aikana. Kieli-infoja pidettiin erikseen Keskustakampuksella, Viikissä ja Kumpulassa. Kieli-infojen ohjelma koostui kielten opettajien (englanti, ruotsi), itseopiskelun sekä opintotoimiston esityksistä. Kieli-infoja järjestettiin kolmena eri ajankohtana lukuvuoden aikana: elo-syyskuussa, lokakuussa ja maaliskuussa siten, että ne osuivat sopivasti yhteen eri periodeilla alkavien kurssi-ilmoittautumisten kanssa. Tilaisuudet järjestettiin samansisältöisinä siten, että opiskelijat saivat valita itselleen parhaimman osallistumisajankohdan. Kielikeskuksen opinto-opas toimitetaan vuosittain opintotoimistossa. V opasta painettiin kpl. Paperisen oppaan kysyntä yllätti kaikki odotukset, ja ensimmäisen kerran opinto-oppaan painos jaettiin loppuun jo syksyllä. Opas julkaistiin myös sähköisessä muodossa (pdf) Kielikeskuksen kotisivuilla ja sitä päivitettiin vuoden aikana tulleiden muutosten osalta. Keväällä 2005 Kielikeskuksen opetus- ja koetiedot siirrettiin ns. OpasOodi-järjestelmään. Työn suunnitteli ja toteutti määräaikainen osastosihteeri. Hänen tehtäviinsä kuului myös Opas- ja OpeOodiin liittyvistä asioista tiedottaminen Kielikeskuksessa, opettajien ja opintotoimistossa työskentelevien kouluttaminen järjestelmän käyttöön ja käytön tuki. Joulukuussa 2005 Kielikeskuksessa tehtiin päätös luopua kokonaan paperisen opinto-oppaan julkaisemisesta. Lukuvuoden koe- ja opetustiedot julkaistaan WebOodissa/OpasOodissa sekä Kielikeskuksen kotisivuilla. Kielikeskuksen ilmoittautumisjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Koe- ja kurssi-ilmoittautumiset siirrettiin WebOodiin lukuun ottamatta toisen kotimaisen kielen ja joidenkin vieraiden kielten kurssien ilmoittautumisia. Toisen kotimaisen kielen kurssi-ilmoittautumiset haluttiin pitää vielä lukuvuonna Kielikeskuksen kotisivuilla olevassa ilmoittautumisjärjestelmässä, koska ensisijainen pääsykriteeri kursseille oli opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrä ilmoittautumishetkellä. Tällä tavoin haluttiin edistää ns. vanhassa tutkintojärjestelmässä valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden pääsyä kursseille. Sitä paitsi opintoviikkomäärien vertailu ei käynyt yhtä helposti päinsä WebOodissa. Syyslukukauden 1. periodin kurssi-ilmoittautuminen WebOodissa osoittautui ongelmalliseksi. Opiskelijarekisterin palvelin ylikuormittui jo ensimmäisten tiedekuntailmoittautumisten aikana ja samalle päivälle aiotut Kielikeskuksen kurssi-ilmoittautumiset jouduttiin peruuttamaan kokonaan ja siirtämään alkavaksi muutamaa päivää myöhemmin. Tilanteen seurauksena opintotoimiston puhelinpalvelu sekä sähköpostit ruuhkautuivat pahoin. Tilanne selvitettiin yhdessä opiskelijarekisterin kanssa jälkikäteen ja seuraavien periodien kurssi-ilmoittautumiset porrastettiin alkavaksi useammalle päivälle. Tilannetta helpotti myös opiskelijarekisteriin käyttöön otettu uusi palvelin. Kielikeskuksen kurssit ovat suosittuja ja kurssipaikkoja ei riitä kaikille, joten ilmoittautumisjärjestelmän toimivuus on ensiarvoisen tärkeää.

10 Kielikeskus paransi omalta osaltaan opiskelijoiden ilmoittautumisasioihin liittyviä palveluita lisäämällä omaa tiedotustaan, laatimalla opiskelijoille WebOodi-ohjeen (julkaistu WebOodissa, Almassa ja kotisivuilla), luomalla oman sähköpostiosoitteen opiskelijoiden kysymyksiä varten ja työstämällä yleisimmistä kysymyksistä ns. FAQ:n Almaan ja kotisivuille sekä keskittämällä puhelut ilmoittautumisasioista vastaavalle osastosihteerille. Myöhemmin lukuvuoden aikana päätettiin vielä lähettää kaikille englannin ja ruotsin tutkintovaatimuskursseille hyväksytyille erikseen sähköpostitse tieto kurssille pääsystä. Näillä toimenpiteillä WebOodi-ilmoittautumisissa syyslukukauden alussa ilmenneet ongelmat poistuivat. Opiskelijarekisteri on tarjonnut Kielikeskukselle jatkossa ns. priorisointijärjestelmän käyttöönottoa kurssi-ilmoittautumisissa. Tämän työkalun avulla voitaisiin vaikuttaa siihen, että ilmoittautumispaineet jakautuisivat tasaisemmin ja opiskelijat olisivat tasaveroisemmassa asemassa kurssipaikkoja jaettaessa. Nykyisin opiskelijat otetaan suurimmalle osalle kursseja ilmoittautumisjärjestyksessä. Kielikeskuksen opettajia koulutettiin Opas- ja OpeOodin käyttöön järjestämällä heille ensin toukokuussa 2005 järjestelmän esittelytilaisuus ja aloittamalla syksyllä 2005 erilliset koulutustilaisuudet, joita piti määräaikainen osastosihteeri. Koulutusta on tarjottu sekä kieliryhmille että yksittäisille opettajille. Koulutusta varten tehtiin erillinen opettaja-ohje. Kielikeskus on sitoutunut kehittämään kielten opetustarjontaa eri kampuksilla. Meilahden, Kumpulan ja Viikin kampuksilla järjestettiin tutkintovaatimusten mukaisia kokeita ja opetusta englannissa ja ruotsissa. Lisäksi Viikin opiskelijoille tarjottiin kursseja espanjassa, ranskassa, ruotsissa (valmennusja Avancerad svenska -kurssit) ja saksassa. Viikin kampuksen tiedekuntien opiskelijoille järjestettiin myös kerran viikossa opintotoimiston vastaanotto Kielikeskuksen tiloissa Viikin A-rakennuksessa. Keväällä 2005 vastaanottoa piti opintoasiainpäällikkö, mutta syyskuusta 2005 lähtien vastaanottoa on pitänyt toinen opintoneuvojista siirryttyään käsittelemään kielten korvaavuus- ja hyväksilukemishakemuksia. Vastaanottoaikaa pidennettiin kahteen tuntiin, ja korvaavuusasioiden lisäksi opiskelijat ovat voineet saada yleistä opintoneuvontaa sekä kysellä mm. suoritusten rekisteröintiin liittyvistä asioista. Kielikeskuksen opintotoimisto piti jatkuvaa yhteyttä tiedekuntien opintoasioista vastaaviin henkilöihin. Opintoasiainpäällikkö osallistui säännöllisesti yliopiston opintoasiainyksikön/opintojen kehittämisyksikön koolle kutsumiin opintoasiainpäällikkötapaamisiin. Opintoneuvojat ja osastosihteeri kuuluvat yliopiston opintoneuvojien verkostoon ja sähköpostilistalle. Opintotoimisto kutsui opintoneuvojaverkoston vierailemaan Kielikeskukseen marraskuussa Vieraille kerrottiin erityisesti toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta tutkinnossa sekä arvostelukäytännöistä, kielten itseopiskelumahdollisuuksista Oppimiskeskus Aleksandriassa sekä opintotoimiston palveluista. Vierailun yhteydessä opintoneuvojilla oli tilaisuus käydä tutustumassa itseopiskelutiloihin ja tavata ruotsin kielen opettajatuutori. Keväällä 2005 osallistuttiin tiedekuntien uusien opiskelijoiden tuutoreiden koulutustilaisuuksiin lääketieteellisessä tiedekunnassa. Muiden tiedekuntien opiskelijatuutoreille lähetettiin Kielikeskuksen infokirje, joka lähetettiin loppukeväällä myös tiedekuntiin. Tiedekunnat postittivat infokirjeen kesällä opiskelijoilleen hyväksymispäätösten mukana. Opintoasiainpäällikkö kävi yhdessä Kielikeskuksen opettajien kanssa kertomassa kieliopinnoista uusille opiskelijoille tiedekuntien järjestämissä orientaatiotilaisuuksissa. Tiedot ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatuista englanninkielisistä kursseista toimitettiin tiedoksi ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille jaettavaan opinto-oppaaseen. Kielikeskuksesta osallistuttiin ulkomaalaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille järjestettyyn infotilaisuuteen syyskuussa. Tiedekuntien opinto-oppaissa olevia kieliopinnoista kertovia tekstejä päivitettiin ja tarkistettiin tarvittaessa yhteistyössä tiedekuntien opintoasiainpäälliköiden kanssa. 9 Toimintakertomus 2005

11 Helsingin yliopiston kielikeskus 10 Syksyllä opintoasiainpäällikkö teki yhdessä opiskelijarekisterin kanssa selvityksen opintonsa aloittaneiden ja tiedekunnissa läsnä olevien opiskelijoiden puuttuvista vieraan ja toisen kotimaisen kielen opinnoista. Tutkinnonuudistuksen siirtymävaiheen aikana ( ) Kielikeskuksen kursseihin, etenkin englannin ja ruotsin ns. tutkintovaatimuskursseihin, kohdistuu kaksinkertainen kysyntä, kun vanhassa tutkintojärjestelmässä valmistuvien ja uudessa tutkintojärjestelmässä aloittaneiden pitäisi mahtua samoille kursseille. Keväällä 2004 Kielikeskuksen opetuksenkehittämistyöryhmän alaisuuteen perustettu Opiskelun ohjauksen -työryhmä jatkoi työtään. Ohjauksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja oli opintoasiainpäällikkö Tiina Laulajainen ja jäseninä ruotsin lehtorit Taru Hentola ja Rita Göransson, englannin lehtori Leena Karlsson, espanjan opettaja Pasi Puranen, opiskelijat Outi Rantala (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) ja Sanna Mäkeläinen (biotieteellinen tiedekunta) sekä opintoneuvojat Maija-Liisa Maraach ja Nina Ramberg. Työryhmän jäsenistä jäivät vuoden aikana pois Pasi Puranen sekä Outi Rantala. Uudeksi opiskelijajäseneksi saatiin oikeustieteen opiskelija Toni Kalliokoski. Ohjauksen kehittämistyöryhmä kokoontui lukuvuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa keskustelemaan kielten ohjaukseen ja neuvontaan liittyvistä aiheista. Työryhmä teki myös selvityksiä ja kyselyjä opiskelijoiden kysymyksistä sekä Kaleidoskooppi-työkalusta ja kokoontui yhdessä Itseopiskelun kehittämistyöryhmän kanssa pohtimaan tuutorointityötä Kielikeskuksessa. Ohjauksen työryhmän tavoitteena oli työstää keväällä 2005 suunnitelma ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseksi Kielikeskuksessa osana Kielikeskuksen strategiaa. Tämä työ jäi kesken tutkinnonuudistuksen ja UPJ:n aiheuttamien kiireiden vuoksi. Itseopiskelupalvelut Oppimiskeskus Aleksandriassa sijaitsevan itseopiskeluyksikön päätehtävänä on tarjota itseopiskelupalveluja Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lisäksi yksikkö tarjoaa AV-laite- ja oppimateriaalipalveluja Kielikeskuksen opettajille. Ajanmukaisesti varustelluissa itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä apuneuvoina kirjat, ääni- ja kuvatallenteet, tietokoneohjelmat, satelliitti- TV ja Internet. Yksikössä työskentelee kolme vakituista työntekijää ja 2 3 ilta-/lauantaivalvojaa. Itseopiskelijoiden tukena on myös opettajatuutoreita (englanti, ruotsi, saksa, espanja, venäjä, ranska ja suomi), ts. Kielikeskuksen opettajia, jotka ovat lukukausien aikana tavattavissa kerran viikossa tunnin ajan. Itseopiskelumateriaalien ja tarjolla olevien kielten määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2005 opiskelumateriaaleja oli 47 kielestä: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, heprea, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, katalaani, kiina, korea, kreikka, latina, latvia, liettua, malta, ndonga, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saame, saksa, slovakki, sloveeni, somali, suahili, suomi, tanska, tiibet, tšekki, turkki, ukraina, unkari, valkovenäjä, venäjä, vietnam, viittomakieli ja viro. Käyntimäärittäin laskettuna opiskelluimmat kielet olivat englanti (26 %), ranska (13 %), ruotsi (11 %), espanja (10 %) ja suomi (10 %). Kolmen kärki on viime vuosina pysynyt lähes samana järjestyksen hieman vaihdellessa lukuun ottamatta englantia, joka on aina ollut itseopiskelluin kieli. Kertomusvuonna merkille pantavaa on suomen opiskelun vilkastuminen; itseopiskelupalveluja, esim. tuutorointia, käyttivät paitsi ulkomaalaisopiskelijat myös suomea toisena kotimaisena kielenä opiskelevat. Kirjattuja itseopiskelukäyntejä vuonna 2005 oli Eniten kävijöitä oli humanistisesta (33 %), valtiotieteellisestä (21 %), matemaattis-luonnontieteellisestä (9 %) ja teologisesta (9 %) tiedekunnasta.

12 Itseopiskelumateriaaleista kiireellisimmän uusimisen tarpeessa ovat englannin ja ruotsin tiedekuntamateriaalit, joita pienimuotoisesti uusittiinkin; systemaattiseen uusintaan ei kertomusvuonna kuitenkaan ollut henkilöeikä rahallisia resursseja. Itseopiskelun verkkosivuston työstämisessä keskityttiin itseopiskelumateriaalien tietokannan laadintaan. Tavoitteena on luoda tietokanta ja hakujärjestelmä, jonka avulla sekä opiskelijat että Kielikeskuksen opettajat saavat helposti tietoa itseopiskelumateriaaleista ja voivat käyttääkin osaa materiaaleista suoraan verkosta. Itseopiskelun kehittämistyöryhmä, joka aloitti toimintansa edellisvuonna Kielikeskuksen opetuksenkehittämisryhmän alaryhmänä, kokoontui vuonna 2005 useita kertoja käsittelemään itseopiskeluun liittyviä opetus-, kurssi-, oppimateriaali- ja ohjauskysymyksiä. Ryhmä jatkaa työtään, jonka pohjalta laaditaan itseopiskelun kehittämissuunnitelma vuosiksi Yhtenä kehittämiskohteena nähtiin mm. tuutorointi. Tavoitteena on myös kehittää uusia, opintopisteitä tuottavia itseopiskelumuotoja. Itseopiskeluyksikön yhtenä tehtävänä on osallistua oppimiskeskusyhteistyöhön Aleksandrian muiden toimijoiden (Opiskelijakirjasto, Tietotekniikkaosasto, Opetusteknologiakeskus) kanssa. Kertomusvuonna osallistuttiin mm. Ketju kuntoon -työryhmään, jonka tavoitteena on selkeyttää digitaalisen oppimateriaalin tuottamispalveluita Aleksandriassa. AV-palvelut Opettaja- ja itseopiskelustudiokäyttöön hankittiin oppikirjoja, oppimateriaaliäänitteitä, videoita ja DVD:itä. Opetuskäyttöön nauhoitettiin digitaalisesti myös YLE:n radio- ja TV-ohjelmia (mm. Es español 3, Lähikuvia Kiinasta, Venäjää matkailijoille). Joitakin yliopistossa pidettyjä vieraskielisiä luentoja videoitiin oppimateriaaliksi. Kielikeskuksen kustantamaa äänitettä Marjukka Kenttälän suomen kielen oppikirjaan Kieli käyttöön valmistettiin ja myytiin (Yliopistopainon kautta) 33 sarjaa. Loppuvuodesta toimintaa hankaloitti varojen vähyys: uutta materiaalia tai laitteita ei ollut varaa ostaa. Studioäänitystoimintaa oli vähänlaisesti. Kielikeskuksella ei tällä hetkellä ole varsinaista äänitysstudiota, ja äänitystilana on käytetty videohuonetta. Ongelmana siellä on kuitenkin huono äänieristys: äänet kantautuvat käytävästä äänitystilaan. Tietotekniikkaosaston av-yksikön äänitysstudion muutettua uusiin tiloihin Vallilaan Kielikeskukselle on luvassa äänitystilaa sieltä. Pitkän välimatkan takia AVyksikön studiossa kannattanee tehdä vain isohkoja äänityksiä, ja onkin toivottavaa, että äänitystila-asia voitaisiin ottaa huomioon Kielikeskuksen tulevassa peruskorjauksessa. Ääniongelma koskee luonnollisesti yhtä lailla tilassa tehtäviä videointeja. Korjauksen yhteydessä on myös selvitettävä, onko syytä luopua useimmista analogisista kielistudioista, joista osa alkaa olla toiminnaltaan epävarmoja, ja hankkia ainakin yksi virtuaalikielistudiovarustus. 11 Toimintakertomus 2005

13 Helsingin yliopiston kielikeskus 12 ATK-palvelut Tietokoneita hankittiin kertomusvuonna vain viisi. Moni henkilökunnan jäsen hankki omaan käyttöönsä kannettavan tietokoneen, joka määritettiin toimimaan myös Kielikeskuksen langattomassa verkossa. Näin käytössä olevien tietokoneiden määrä kasvoi. Tulostuksessa alettiin suosia suoraa tulostamista kopioiviin monitoimikoneisiin, minkä avulla tulostuskustannukset saadaan pienenemään ja laitteiden käyttövarmuus maksimoituu. Opiskelijoiden keskuudessa tehtiin kyselytutkimus verkkoinformaation käytöstä. Kyselyn tulos osoitti, että opiskelijat hankkivat informaationsa opetustapahtumista mieluimmin ulkoisilta verkkosivuilta. Verkkosivujen uusiminen pantiinkin käyntiin, ja niiden ulkoasupohjaksi valittiin yliopiston visuaalisen ilmeen mukainen sivupohja. Ulkoisten verkkosivujen työryhmä paneutui asiaan huolella, ja tuloksena syntyvä sivusto avataan käyttöön vuonna Erityistä huomiota kiinnitetään opinto-oppaan julkaisemiseen web-sivustossa. Tietokoneita käytettiin entistä enemmän opetuksen apuna. Yhä useampi opiskelija toi suullisen esityksensä muistitikulla ja tarvitsi esitykseensä PowerPoint-ohjelmiston tai esitti asiansa verkkomateriaalia käyttäen. Tämä toteutettiinkin miltei jokaisessa opetustapahtumassa, joissa laitteistoja haluttiin käyttää. Tietokoneen ja tietoverkon käyttö opetuksessa laajenee jatkuvasti, joten opetustilojen varustaminen esitystekniikalla on yksi tulevaisuuden suunnittelun tärkeimmistä asioista. Loppuvuodesta saatiin solmittua uusi rahoitussopimus 3StepIt-yhtiön kanssa. Kielikeskus voi myös jatkossa vuokrata koneet käyttöönsä 3 4 vuodeksi, ja yhtiö huolehtii niiden kierrättämisestä käyttöajan jälkeen. Näin saatiin myös laitteistojen uusiminen sopivin väliajoin automaattiseksi. Kielipalvelut Kielipalvelut-yksikkö tarjoaa maksullisia kielipalveluja 30 kielessä (arabia, englanti, espanja, hollanti, indonesia, islanti, italia, japani, katalaani, kiina, korea, kreikka, liettua, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbokroaatti, suomi, tanska, tšekki, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro) sekä yliopiston yksiköille ja henkilöstölle että yliopiston ulkopuolisille yrityksille, julkisyhteisöille ja yksityishenkilöille. Kielipalvelujen opetuksen tuntimäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti vuodesta 2001 lähes 70 %. Vuonna 2005 järjestettiin räätälöityjä ja kaikille avoimia kielikursseja noin 450, opetusta oli yhteensä tuntia. Kursseista oli yritysten ja julkisyhteisöjen tilaamaa räätälöityä kielikoulutusta 87 % ja kaikille avoimia kielikursseja 13 %, joista suomen kielen kursseja ulkomaalaisille 90 %. Opiskelijoita kursseilla oli yhteensä noin Kaikille avoimista kielikursseista suosituimpia olivat entiseen tapaan kolmena lukukautena (syksy, kevät ja kesä) järjestettävät ulkomaalaisten suomen kielen kurssit, joille osallistui noin 1500 opiskelijaa. Kielipalveluissa vuonna 2003 laaditusta johdantokurssista Suomeen ja suomen kieleen Tavataan taas! (Marjukka Kenttälä) on kehkeytynyt maailman ykkönen (eniten kävijöitä) Internetin Finnish for Foreigners -haulla. Kurssiin on tutustunut jo yli suomen kielestä kiinnostunutta eri puolilta maailmaa; sivuilla on päivittäin kävijää! Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölleen tilaama kielikoulutus räätälöidään työtehtävien ja osallistujien tarpeiden mukaan. Vuonna 2005 suosituimpia olivat työelämän suullisen ja kirjallisen viestinnän englannin ja ruotsin kurssit; paljon tilattiin etenkin tutkimuslaitoksiin ja lääketehtaisiin myös tutkijoille tarkoitettuja Academic/Scientific Writing ja Conference Presentation -kursseja. Kielikoulutuksen lisäksi yliopiston ulkopuoliset tilasivat muita kielipalveluja, mm. käännöksiä ja kielentarkistuksia sekä kielitaitotestausta.

14 Kielipalvelut tukee Helsingin yliopiston toimintaa kaksikielisenä, kansainvälisenä ja monikulttuurisena toimijana: se tarjoaa yliopiston henkilöstölle henkilöstöosaston tilaamaa ja kustantamaa tarpeiden mukaan räätälöityä kielikoulutusta, mahdollisuuden osallistua maksutta kaikille avoimille kielikursseilleen (tärkeimpinä suomen kielen kurssit ulkomaalaisille) sekä yliopiston varoin subventoituja kielentarkistus- ja käännöspalveluja. Vuodesta 2004 Språkalliansenin yhteistyökorkeakoulujen finskan lehtoraatista puolet on ollut Kielipalveluissa (toinen puoli on Svenska Social- och kommunalhögskolanissa); Kielipalvelut huolehtii siis myös Helsingin yliopiston (ja yhteistyökorkeakoulujen) ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen opinnoista. Kielipalvelut tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston eri yksiköiden kanssa järjestämällä räätälöityä kielenopetusta sekä henkilöstölle että jatko-opiskelijoille ja tarjoamalla harjoittelupaikkoja kääntäjille ja opettajille. Vuonna 2005 jatkui myös yhteistyö Tallinnan pedagogisen yliopiston kanssa: Kielipalvelujen suomen kielen lehtorit käyvät yliopiston itämerensuomalaisten kielten laitoksessa opettamassa edistyneitä suomen kielen opiskelijoita. Henkilöstölle räätälöidyillä kielikursseilla pyritään ottamaan huomioon eri henkilöstöryhmien tarpeet, yliopiston kaksikielisyys, tutkimuksen kansainvälistyminen ja vieraalla kielellä opettaminen; kursseja pidetään myös yhä enemmän eri kampuksilla. Henkilöstön mahdollisuus osallistua myös kaikille avoimille kursseille takaa laajan kielitarjonnan arabiasta viroon, kursseja alkeista edistyneisiin tasoihin sekä kotimaisten kielten opetuksen ulkomaalaiselle henkilökunnalle. Kielentarkistuksia tehtiin vuonna 2005 kaikille tiedekunnille ja tiedekuntien jatko-piskelijoille, useimmille erillislaitoksille sekä keskushallinnolle. Eniten tarkistuspyyntöjä tuli humanistisesta tiedekunnasta, seuraavaksi eniten lääketieteellisestä ja käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta. Yhteensä tarkistettiin sivua; valtaosa tarkistetuista teksteistä oli englanninkielisiä. Yliopiston yksiköille tarjotaan kielentarkistusten lisäksi käännöspalveluja: keskushallinto ja tiedekuntien kansliat saavat kaikki tarvitsemansa vieraiden kielten käännökset, tiedekuntien alaiset laitokset ja erillislaitokset konferenssiohjelmat, saate- ja suosituskirjeet, ansioluettelot, www-sivut, esitteet ja lomakkeet. Kielipalveluissa on entistä enemmän tehty myös ruotsin kielen käännöksiä; kehittämisosaston ruotsinkielisten asioiden kääntäjäresurssit eivät enää ole riittäneet kaikkeen tarvittavaan. Yliopiston sisäisten käännösten määrä on kasvanut viime vuodesta 41 %. Vuonna 2005 suurimpia käännöstöitä olivat arviointiraportit, kehittämissuunnitelmat, tiedekuntien vuosikertomukset ja esitteet sekä www-sivut. Yliopiston henkilöstön osallistuminen kielikursseille oli myös v aktiivista ja kurssipalautteet kiittäviä, niin myös palautteet kielentarkistus- ja käännöspalveluista. Kielipalvelujen henkilöstöön kuului vuoden 2005 aikana 135 työntekijää, joista päätoimisia 20; töitä tehtiin noin 60 henkilötyövuoden edestä. Henkilöstölle järjestettiin Kielipalvelujen omaa täydennyskoulutusta (hallinnon kehittämisseminaarit, opettajien sekä kääntäjien ja kielentarkistajien workshopit ja seminaarit) ja tarjottiin mahdollisuus osallistua muualla järjestettyyn koulutukseen ja oman alan konferensseihin. Kielipalvelujen toiminta oli myös vuonna 2005 kannattavaa, eikä toimintaan käytetty Kielikeskuksen virkatyöresursseja. Kielipalvelujen johtaja valittiin Helsingin yliopiston vuoden 2005 Vuoden Esimieheksi, ja kaiken kaikkiaan vuosi 2005 oli Kielipalveluille työntäyteinen ja menestyksekäs. 13 Toimintakertomus 2005 Seija Korhonen

15 Helsingin yliopiston kielikeskus 14 Jatkokoulutus ja tutkimus Kielikeskus järjesti kertomusvuonna monipuolista henkilökunnan tieteellistä jatkokoulutusta. Lisensiaattiseminaareja pidettiin seitsemän, minkä lisäksi jatkokoulutettavat esittelijät tutkimuksiaan kielten laitosten seminaareissa. Osallistujia seminaareissa oli yleensä Seminaarien puheenjohtajuudesta vastasi johtaja. Kielikeskuksen tutkimus keskittyy ennen kaikkea opetukseen ja oppimiseen, mikä näkyy selvästi myös seminaarien aiheista. Kevätlukukaudella pidettiin kolme seminaaria: Riitta Jaatinen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: Vieras kieli oman tarinan kieleksi Autobiografinen refleksiivinen lähestymistapa vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa Satu von Boehm: Englannin verbien käytön variaatiosta (väitöskirjatutkimus) Pirkko Olsonen: Tekstitaitojen harjoittelu englannin tekstinymmärtämisen ja kirjoittamisen kursseilla (väitöskirjatutkimus) 3.6. Syksyn seminaaritoiminta käynnistyi elokuussa kansainvälisellä Bi- and multilingual Universities -konferenssilla Helsingissä. Kielikeskus järjesti konferenssin yhteydessä kieltenopetuksen eurooppalaista viitekehystä (Common European Framework of Reference, CEF) käsittelevän työpajan, jonka runsaasta sadasta osanottajasta puolet saapui ulkomaisista yliopistoista. Työpajassa ja sen jälkeisessä konferenssissa esiintyi useita kielikeskuslaisia, joiden esityksistä koottiin verkkojulkaisu Proceedings of the CercleS Workshop on CEF 31 August 1 September and Selected Papers from the Bi- and Multilingual Universities Conference 1 3 September, 2005 ( Syyslukukaudella pidettiin lisäksi kolme muuta seminaaria: Suunnittelutapaaminen tutkimusta tekeville kielikeskuslaisille Kirsi Wallinheimo: Ajatuksia toisen kotimaisen kielen opetusmenetelmistä korkeakouluopetuksessa (väitöskirjatutkimus) Lis Auvinen, Raija Hämelin, Sinikka Karjalainen, Leena Karlsson, Ritva Nordström-Ylönen: Tutkimuksen teon vaiheita tietoa ja omia kokemuksia Joulukuussa (13.12.) oli Akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito hankkeen raportin julkistamistilaisuus, johon kutsuttiin yhteistyökumppaneita myös tiedekunnista ja ammattikorkeakouluista. Raportti Että osaa ja uskaltaa kommunikoida Akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana julkaistiin yliopiston hallinnon julkaisusarjassa (13/2005), ja se on saatavana myös verkkoversiona ( Kielikeskuslaiset osallistuivat moniin kotija kansainvälisiin konferensseihin, esim. Kielikeskuspäivät , Joensuun yliopisto The 14th World Congress of Applied Linguistics (AILA) , Madison, Wisconsin Kielitieteen päivät , Tampereen yliopisto EuroCALL -konferenssi (CALL, WELL and TELL: fostering autonomy) , Krakovan yliopisto Bi- and Multilingual Universities Conference (BMU) , Helsingin yliopisto (ks. edeltä). Kielikeskuksessa tehtiin kuten ennenkin tutkimusta opetusvähennysten turvin, ulkopuolisella hankerahoituksella (ks. myös lukua Hankkeet) sekä muun työn ohella. Tutkimusta tekeville opettajille pyrittiin varaamaan aikaa työsuunnitelmiin vapauttamalla heidät osasta kontaktiopetusta; lukuvuoden tutkimustavoitteista sovittiin kunkin lehtorin kehityskeskusteluissa. Tekeillä oli kymmenkunta väitöskirjaa tai lisensiaatintyötä eri kielissä. Artikkeleita, muita julkaisuja sekä esitelmiä tuotettiin kertomusvuonna noin 60.

16 Kansainväliset yhteydet Helsingin yliopiston kielikeskus oli kertomusvuonna ollut kielikeskusten eurooppalaisen kattojärjestön CercleSin jäsen jo täyden vuosikymmenen. Myös Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto FINELC (Network of Finnish University Language Centres) on ollut CercleSin täysivaltainen jäsen alkaen. Kertomusvuonna FINELC sai oman logon ja nettisivut, joiden luonnosasteella oleva asu julkistettiin Kielikeskuksen järjestämän kansainvälisen työpajan yhteydessä Kattojärjestön tiedotuslehdessä CercleS Bulletinissa (19/2005) kolme kielikeskusjohtajaa esitteli FINELCin vaiheita yhteisartikkelissaan FINECL Our Past is Our Prologue. Kielikeskus järjesti CercleSin jäsenille työpajan, jonka teemana oli kielten opetuksen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Työpaja (CercleS Workshop on CEF) kytkettiin Helsingin yliopiston järjestämään Bi- and Multilingual Universities (BMU) -konferenssiin, jossa Kielikeskuksella oli keskeinen osa sekä organisoinnissa että ohjelmassa (ks. Kielikeskuksen tiloissa pidetyssä työpajassa oli toistasataa osallistujaa, puolet Suomen kielikeskuksista, puolet muiden Euroopan maiden yliopistoista. CercleSin johtoa oli paikalla runsaasti, sillä työpajan jälkeen yliopiston BMUkonferenssin yhteydessä pidettiin kattojärjestön yleiskokous. Kielikeskus kuului v jo kolmatta vuotta virallisten Cervantes-kielikokeiden järjestäjiin (espanja vieraana kielenä). Toukokuussa Espanjan suurlähetystön kulttuurisihteeri Jorge Notivoli kävi Kielikeskuksessa tapaamassa Cervantes-kokeen järjestäjiä, espanjan opettajiamme. Notivoli esitteli Cervantes-instituutin yhteistyökumppanin, madridilaisen Tandem-kielikoulun toimintaa. Yhteistyö Suomen Madridin-instituutin (Instituto Ibero-americano de Finlandia) kanssa jatkui mm. opettajavierailuin. Kielikeskukseen tehtiin kertomusvuonna eri maista tutustumis-, tutkimus- ja opetusvierailuja. Madridilainen espanjan lehtori Anna Flores Ramirez piti huhtikuussa Kielikeskuksen opiskelijoille yhden opintopisteen laajuisen kurssin puhutun espanjan rekistereistä (Registros y niveles en el español actual). Huhtikuussa laitoksessa vieraili myös Tarton yliopiston kielikeskuksen tuore johtaja Ilona Tragel kuulemassa laitoksemme rakenteista ja strategioista ja tutustumassa Aleksandrian tiloihimme. Toukokuussa vieraana oli Tukholman yliopiston Lärostudionin johtaja Ulrike Klingemann, joka vieraili ensin Helsingin kauppakorkeakoulussa; Aleksandrian tilat olivat myös Klingemannille tärkeä tutustumiskohde. Syys- ja lokakuun ajan Miriam Schrubbe Münsterin yliopistosta oli Kielikeskuksessa suorittamassa saksa vieraana kielenä -opintoihinsa liittyvää opetusharjoittelua. Hän seurasi opetusta ja piti joillekin saksan ryhmille oppitunteja. Muut syyslukukauden vierailut keskittyivät marraskuuhun. Kuukauden alussa slovenialainen professori kävi seuraamassa englannin opettajien oppitunteja ja tutustui heidän johdollaan myös Aleksandriaan ja kirjastoihin. Naapurimaasta Ruotsista saapui marraskuussa luennoija kahteen eri tilaisuuteen. Sverigekontakt i Finland rf ja pari säätiötä sponsoroivat opettajille ja opiskelijoille Siltavuorenpenkereellä järjestetyn kolmituntisen luentosarjan, jonka aiheita olivat Svensk press och media (Anders Eriksson), Fusioner, företagsköp, kulturella skillnader (Thomas Lindholm) sekä Samhälle, litteratur, film (Benny Ryd). Yhteistyönä suunniteltu ohjelma esitettiin saman päivän aamuna myös Kauppakorkeakoulun tiloissa. Marraskuun lopussa (29.11.) ruotsalainen Lennart Limberg ja hänen saksalainen kollegansa tohtori Inger Schuberth luennoivat Kielikeskuksessa teemoista Sverige som utoch invandringsland (Limberg) ja Gustav II Adolf Finlands konung (Schuberth). 15 Toimintakertomus 2005

17 Konferensseihin ja muihin tilaisuuksiin Kielikeskuksen henkilöstö osallistui niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ohella konferenssi-, tutkija- ja opintomatkojen kohteita olivat Espanja, Iso-Britannia, Irlanti, Italia, Kanada, Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska, Viro ja Yhdysvallat. Kansainvälisiin konferensseihin osallistumista tuettiin aina, jos lähtijän esitys oli hyväksytty ohjelmaan. Yhteistyösuhteita ylläpidettiin mm. Mälardalenin korkeakouluun (Eskilstuna). Uumajan yliopistoon, Ranskan kulttuurikeskukseen, Hanasaaren kulttuurikeskukseen sekä Amerikan suurlähetystöön ja U.S. Information Serviceen. Helsingin yliopiston kielikeskus 16 Kielikeskuksen ulkomaalaiset vieraat v Anna Flores Ramirez, Madridin Complutense-yliopisto, Espanja Ilona Tragel, Tartu ülikooli keelekeskus, Viro 3.5. Ulrike Klingemann, föreståndare för Lärostudion vid Stockholms universitet, Ruotsi Jorge Notivoli, Espanjan suurlähetystön kulttuurisihteeri N. 50 konferenssivierasta Euroopan eri maiden yliopistoista (workshop ja buffet-illallinen Kielikeskuksen tiloissa) David Picket, Professor of Music, Michigan, USA Lennart Limberg ja Inger Schuberth, Riksföreningen Sverigekontakt, Ruotsi

18 Julkaisut ja esitelmät Marjatta Alestalo Julkaisu Venäjää matkailijoille. Finn Lectura 2005, Kurssiin liittyvä verkkomateriaali osoitteessa Lis Auvinen Esitelmät DIANA-malli kielenoppimisessa Kielitaito osana ammatillista osaamista. ITK 2005, Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa, Aulanko, Hämeenlinna Educating autonomous learners with the help of new technologies and collaborative communities of practice. EuroCALL 2005, Krakova, Puola Mícheál Briody Julkaisut Bás an Athar Mícheál Ó hiceadha ( ). Kausijulkaisu An Linn Bhuí 9/2005. The Lexicographical Contention of Mícheál Ó hiceadha and Pádraig Ó Duinnín. Artikkelikokoelmassa Pádraigín Riggs (ed.), Dineen and The Dictionary Irish Texts Society, London The collectors diaries of the Irish Folklore Commission: a complex genesis. Sinsear Vol. 9 (2005). As Others Saw Us. Cork through European Eyes. Joachim Fischer, Grace Neville, Mícheál Briody (ed.). The Collins Press, Cork Toimintakertomus 2005 Kaija Ervola Esitelmä The autonomous language learner and new CALL environments. EuroCALL 2005, Krakova, Puola Julkaisu In the mood for English. Ervola Kaija, Karlsson Leena, Kjisik Felicity. Finn Lectura Ullamaija Fiilin Esitelmät The Two National Languages of Finland in the University Curricula. Bi- and multilingual universities Challenges and future prospects, Helsingin yliopisto ( Assessment training for Swedish teachers CercleS Workshop on CEF, Helsingin yliopiston kielikeskus Julkaisut Varför inte! Kurs 2, korjattu painos. Fiilin, Korpela, Pulliainen, Suominen, Öberg. Finn Lectura 2005.

19 The Two National Languages of Finland in the University Curricula. Nettijulkaisu Proceedings of the CercleS Workshop on CEF and Selected Papers from the Conference on Biand Multilingual Universities, Helsinki. Kielikeskuksen julkaisuja 7. Pirkko Forsman Svensson Esitelmä From Monolingual to Bi - and Multilingual Instruction at the University of Helsinki. Bi- and Multilingual Universities Challenges and Future Prospects, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston kielikeskus 18 Julkaisut Nettijulkaisu Proceedings of the CercleS Workshop on CEF and Selected Papers from the Bi- and Multilingual Universities Conference 31 August 1 September, Helsinki. Editors: Pirkkko Forsman Svensson, Tom Toepfer and Anu Virkkunen Fullenwider. Kielikeskuksen julkaisuja 7. From Monolingual to Bi - and Multilingual Instruction at the University of Helsinki. Nettijulkaisu Proceedings of the CercleS Workshop on CEF: cef2005/ FINELC: Our Past Is Our Prologue. Raija Elsinen, Pirkko Forsman Svensson, Tuija Nikko. CercleS Bulletin 19. Äidinkielen viestintätaidot eivät kehity itsestään. Pirkko Forsman Svensson, Maija Gerlander, Pekka Isotalus sekä 12 puhe- ja kirjoitusviestinnän yliopisto-opettajaa. HS:n mielipidesivu Att främja svenskspråkig undervisning och tvåspråkighet vid Helsingfors universitetet. Kaksikielisyyttä selvittävän työryhmän tapaaminen Raija Hämelin Esitelmät Aspects of Using Swedish in a Multilingual Working Environment in a Finnish Law Firm: Language Use and Attitudes. Bi- and multilingual universities Challenges and future prospects, Helsingin yliopisto ( Kristian Klockars and Raija Hämelin: Integrating Content and Language Learning: Swedish and Philosophy Hand in Hand at the University of Helsinki. Bi- and multilingual universities Challenges and future prospects, Helsingin yliopisto ( Eija Hämäläinen Julkaisu Sanomalehtivenäjää. Finn Lectura Marja Härmänmaa Esitelmät La Finlande et son développement à un pays technologique. Teknologian opiskelijoiden ranskankielinen eurooppatietouskurssi, University of Cambridge, Iso-Britannia

20 Missionaries of Peace the creation of the Italian identity in the representation of the Iraqi war in Il Corriere della Sera. 2 nd International Congress of International Society for Language Studies, Montreal, Canada Irakin sodan representointi italialaisessa sanomalehdessä La Repubblica Kielitieteen päivät, Tampereen yliopisto L Immagine dell inferno la rappresentazione metaforica di Volterra in Forse che sì forse che no di Gabriele D Annunzio. XVI Skandinaviske Romanistkongres, Köpenhaminan ja Roskilden yliopistot Urban utopia Italian Futurism and the City. Professor P. Clark s research group, Helsingin yliopiston historian laitos Sinikka Karjalainen Esitelmät Itseopiskelun uusia ulottuvuuksia etsimässä. Kielikeskuspäivät, Joensuu Self-access and Technology-Assisted Language Learning: What do Students Think about Them? EuroCALL 2005, Krakova, Puola Julkaisut Että osaa ja uskaltaa kommunikoida akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana. Sinikka Karjalainen ja Tuula Lehtonen (toim.). Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 13/2005. Kielten itseopiskelussa on monitahoista vuorovaikutusta. Peda-forum 2/2005. Leena Karlsson Esitelmä When evaluation is something somebody else does to you. The 14th World Congress of Applied Linguistics, University of Wisconsin, Madison, USA Toimintakertomus 2005 Julkaisu In the mood for English. Ervola Kaija, Karlsson Leena, Kjisik Felicity. Finn Lectura Gaëla Keryell Esitelmä Langues hybrids, langues fusionnées, langues reliques, langues hérités, de quelques facons de penser la collatéralité. Near Languages, Collateral Languages 2, University of Limerick, Irlanti Julkaisu Language of Us, language of Others : the prohibition on transcending established diglossia. The communication Skills Workshop Celebrating the Second 10 Workshops. Kenneth Kidd Julkaisu How relevant is relevance? Activities in the language classroom. The Communication Skills Workshop Celebrating the Second 10 Workshops.