Helsingin yliopiston kielikeskus. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Helsingin yliopiston kielikeskus Toimintakertomus 2003

2 Johtajan katsaus Kielikeskuksen toiminnan suunnitteluun vaikuttivat vuonna 2003 etenkin Bolognan prosessiin liittyvän kaksiportaisen tutkintorakenteen tuomat muutokset Helsingin yliopiston johtoelinten vaalit, kampuspalvelujen kehittäminen ja uusi tiedekuntajako strategian laatiminen kaudeksi oppimiskeskus Aleksandrian valmistuminen sekä Kielikeskuksen verkkosivuston uusiminen. Näiden pääteemojen ohella vuoteen mahtui paljon muuta. V käyttöön otettavan uuden tutkintorakenteen haasteisiin Helsingin yliopiston kielikeskus valmistautui yhdessä muiden yliopistojen kielikeskusten kanssa. Kielikeskusjohtajat hakivat ja saivat opetusministeriön hankerahaa toisaalta Bolognan prosessiin, toisaalta v:n 2004 uuteen kielilakiin liittyviin hankkeisiin lukuvuodeksi : kielikeskusten yhteinen KIEVI eli Kieli- ja viestintäopintojen kehittäminen uusissa tutkinnoissa -hanke ( euroa) sekä kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteinen KORU eli Korkeakoulujen ruotsin kielen arvioinnin yhdenmukaistamishanke ( euroa kummallekin osapuolelle). Kumpikin hanke käynnistyi toimintakertomusvuoden puolella, joskin pääpaino oli vuoden 2004 toiminnassa. Tuleviin haasteisiin valmistauduttiin kaiken vuotta: vuoden alussa Kielikeskus toimitti lausuntonsa kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöönotosta yliopiston rehtoraatille, dekaaneille, tiedekunta- ja opintosihteereille ja opetuksen kehittämistoimikunnille; lausunnossa esitettyjä näkökantoja käsiteltiin Kielikeskuksen ja tiedekuntien opetuksenkehittämistoimikuntien välisissä tapaamisissa; henkilöstöä koulutettiin käyttämään opetuksen ja arvioinnin apuna kieli- ja viestintäopintojen uuden työkalun, Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoja. (Tarkemmin luvussa Jatkokoulutus ja tutkimus.) Helsingin yliopistossa vaihtui v ylin johto, ts. kansleri, rehtorit, konsistori ja muut hallintoelimet; samalla muutettiin sekä konsistorin että yliopistokollegion koostumusta ja jäsenmäärää. Yliopistokollegion jäsenenä Kielikeskuksen johtaja osallistui kanslerin ja rehtorien valintaan. V:n 2004 alussa voimaan astuva uusi tiedekuntajako sekä kampuspalvelujen uudistus koskettivat kertomusvuonna etenkin Kielikeskuksen hallintohenkilöstöä: johtaja oli mukana hallinnon ja tukipalvelujen ohjausryhmässä ja osallistui niin muodoin eri kampusten tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin; uudistukseen liittyviin kyselyihin vastattiin, ja hallinto pohti yhdessä vastuuopettajien kanssa kampuspohjaisen kieltenopetuksen tarpeita. Kielikeskuksen oli syytä olla aktiivisesti mukana kampusuudistuksessa, koska laitos on sitoutunut viemään opetusta ja sen tukipalveluja eri kampuksille. Kertomusvuonna Kielikeskuksella oli toimivat opetus- ja taukotilat vain keskustakampuksella ja Viikissä, Meilahdessa oli pelkästään opetustilat, Kumpulasta ei ollut järjestynyt enempää opetus- kuin muitakaan tiloja. TOIMINTAKERTOMUS

3 KIELIKESKUS 2 HELSINGIN YLIOPISTON Yliopisto laati kaudeksi yleisstrategian ja Virtuaaliyliopistostrategian sekä vuosiksi Opetuksen ja opintojen kehittämisstrategian. Kielikeskuksessa työstettiin niin ikään keväällä 2003 tiimityönä vastaavat strategiat: Strategia sekä liitteet Opetuksen ja opintojen kehittämisstrategia kaudeksi (liite 1) ja Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia kaudeksi (liite 2). Kielikeskuksen naapuriin Fabianinkatu 28:aan suunniteltu oppimiskeskus vietti tammikuussa 2003 harjannostajaisia. Samassa yhteydessä julkistettiin oppimiskeskuksen nimikilpailun voittanut ehdotus Aleksandria. Kesällä Aleksandriaan muuttivat Kielikeskuksen itseopiskelu- ja ALMS-yksiköt; muuton seurauksena Fabianinkatu 26:een saatiin kaksi uutta opetustilaa ja parikymmentä uutta työpistettä opettajille, joista teknisen osaston avulla tehtiin toimivia ja viihtyisiä. Opettajainhuoneena ( maisemakonttorina ) vuosikausia toiminut juhlasali jäi toistaiseksi samaan käyttöön, mutta sen työpisteiden määrä puolittui. Avotilojen myötä piilosta paljastuivat seinien upeat paneelit ja puhujankoroke; juhlasalin näyttämöstä tehtiin opettajien käsikirjasto. Uudet tilat sai kertomusvuonna myös Kielikeskuksen Kielipalvelut-yksikkö, joka muutti huhtikuussa monivuotisesta kodistaan (Aleksanterinkatu 7) ns. Heimolan talon (Yliopistonkatu 5) ylimpään kerrokseen kaupungin kattojen tasalle. Kielikeskuksessa loppuvuodesta 2002 käynnistetty kotisivuston uudistus jatkui koko toimintakertomusvuoden. Sivusto avattiin kolmikielisenä ja rakenteeltaan uusittuna joulukuussa Työtä viivästytti mm. se, että kesken suunnittelun oli otettava huomioon yliopiston uusi visuaalinen ilme. Koska sivustossa on laaja sisältö, aiemmin pelkästään suomeksi kirjoitettujen tekstien ruotsinnokset ja englanninnokset vaativat aikaa. Kun Kielikeskus v täytti 25 vuotta, pantiin alulle juhlakirjahanke, joka saatiin päätökseen alkuvuodesta 2003: Tampereen kielikeskuspäivillä maaliskuun viimeisenä viikonloppuna julkistettiin Kielikeskuksen omaan julkaisusarjaan kuuluva kuvitettu verkkokirja 25 vuotta kielikeskustyötä Helsingin yliopiston kielikeskus oppijana ja opettajana ( Kirjan alkusanat ovat samalla laitoksen historiikki.

4 Kielikeskuksen ja kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun (Helian, Laurean ja Stadian) yhteinen opetusministeriön rahoittama harvinaisten kielten verkko-opetushanke ItJaKiLa (= italia, japani, kiina ja latvia) jatkui kertomusvuonna. Syyslukukaudella 2003 oli edetty niin pitkälle, että opiskelijoille voitiin tarjota kiinan alkeiden verkkokurssi. Samojen yhteistyökumppaneiden kanssa saatiin opetusministeriöltä rahoitus uuteen, v käynnistyvään hankkeeseen ItKiRaVi (= italia, kiina, ranska, viro), jossa HY:n kielikeskus vastaa italian osuudesta. Kielikeskus jatkoi vakiintunutta epävirallista yhteistyötään (ns. KYTKY-hanke) Helsingin seudun ammattikorkeakoulujen kanssa (Helian, Laurean ja Stadian lisäksi mukana ovat Arcada Nyland ja Haaga Instituutti). Tärkeitä yhteistyön muotoja olivat hankkeiden ohella yhteiset koulutustilaisuudet. Kielikeskus osallistui edelleen Helsingin seudun yliopistojen yhteiseen Språkallians-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on huolehtia ruotsinkielisten opiskelijoiden kotimaisten kielten opinnoista. Opetusministeriön hankerahoituksen päätyttyä v:n 2002 lopussa osapuolet neuvottelivat jatkotoiminnan rahoituksesta ja opetustarpeesta. Kesällä 2003 pääkaupunkiseudun yliopistot allekirjoittivat sopimuksen, jossa ne sitoutuivat rahoittamaan kolmen vuoden ajaksi finskan lehtorin; tämän tehtävänä oli järjestää ruotsinkielisille opiskelijoille eritasoisia suomen kielen kursseja. Lehtoraatti oli haettavana kertomusvuoden marraskuussa Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, mutta virantäyttö siirtyi seuraavan vuoden alkuun. Kertomusvuoteen mennessä Kielikeskuksessa oli vapautunut kaikkiaan seitsemän opetusvirkaa neljässä eri kielessä. Kielikeskuksen virkarakennesuunnitelmaan on kirjattu, että vapautuvien virkojen kohdennus tarkistetaan ennen kuin virat julistetaan haettaviksi. Vastuulehtorien kokouksissa pohdittiin virkojen kohdentamista vertailemalla mm. eri kieliryhmien opetusvirkojen määrää ja näissä kielissä järjestettyjen kurssien opiskelijamääriä; vertailun perusteella suositettiin yhden saksan viran siirtoa espanjan kieleen. Johtokunnan hyväksyttyä siirron syksyllä 2003 kaikki seitsemän virkaa muutettiin rehtorin päätöksellä yliopistonlehtorin viroiksi ja julistettiin haettaviksi seuraavasti: englanti 4, espanja 1, ruotsi 1, saksa 1. Seuraavan vuoden alussa tapahtuvaa virantäyttöprosessia varten vastuulehtorit täsmensivät kokouksissaan opetusansioiden arvioinnissa käytettävää kriteeristöä ja eri ansioiden pisteitystä. Syyskuussa 2003 rehtori myönsi Kielikeskuksen johtajalle professorin arvonimen. TOIMINTAKERTOMUS

5 KIELIKESKUS 4 HELSINGIN YLIOPISTON Suomen kielikeskusten yhteisen Virtuaalikielikeskushankkeen (VKK-hankkeen) suunnitteluvaiheen päätyttyä vuoden 2002 lopussa opetusministeriö myönsi vuodeksi 2003 vaatimattoman jatkorahoituksen, jonka turvin käynnistyi seitsemän yhteistä osahanketta; näistä neljässä oli mukana Helsingin yliopiston kielikeskuksen opettajia. Opetusministeriöltä saatiin rahoitusta myös vuodeksi 2004, mistä syystä kielikeskusjohtajien neuvosto saattoi joulukuussa 2003 myöntää tukea joillekin uusille osahankkeille. Kielikeskukseen alkuvuodesta 2002 perustettu eri tiedekuntien opiskelijoista koostuva opiskelijaneuvosto toimi aktiivisesti myös kertomusvuonna. Neuvoston jäsenet osallistuivat mm. opetuksen kehittämiseen ja tavoiteneuvotteluihin sekä toimivat Kielikeskuksen ja oman tiedekuntansa yhteyshenkilöinä. Kaksivuotisen toimintakautensa lopuksi opiskelijaneuvosto laati yleiskatsauksen tiedekuntien viestintäopetukseen lähtökohdaksi Kielikeskuksessa v käynnistettävälle hankkeelle Äidinkielen viestintäopintojen kehittäminen Helsingin yliopistojen tutkinnoissa. Opiskelijaneuvoston jäsenille kertyi henkilökohtaisen työpanoksen perusteella 1-3 opintoviikkoa ns. kielikeskusopintoja. Seuraavan opiskelijaneuvoston ( ) valinnasta neuvoteltiin kertomusvuoden lopussa HYY:n kanssa. Kielikeskus on tavoitesopimuksessaan ja strategiassaan sitoutunut luomaan laadunvarmistusjärjestelmän. Tällaisen järjestelmän rakennetta pohdittiin kertomusvuonna opetuksen kehittämisryhmän sekä vastuulehtoreiden kokouksissa, ja yhteistuumin suunniteltiin Kielikeskuksen tarpeisiin soveltuvaa laadun arvioinnin kriteeristöä Helsingin yliopiston laatumatriisien pohjalta. Kielikeskuksen strategiaan samoin kuin sen liitteenä olevaan Opetuksen ja opintojen kehittämisstrategiaan on kirjattu, että koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä otetaan Kielikeskuksessa käyttöön vuonna Pirkko Forsman Svensson Johtaja

6 Opetus Kielikeskuksen perustehtävänä on hoitaa yliopiston neljällä kampuksella toimivien yhdentoista tiedekunnan tutkintoasetusten mukainen kieltenopetus. Tavoitteena on taata opiskelijoille sellainen kielitaito, jota tarvitaan opinnoissa, oman alan seuraamisessa ja työelämässä. Opiskelijoiden tulee saavuttaa tutkintoasetuksessa määritetty taso toisessa kotimaisessa ja vähintään yhdessä vieraassa kielessä. Tiedekuntien tutkintovaatimusten mukaisia kielten opintojaksoja voi suorittaa englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/finska), saksassa ja venäjässä. Tutkintoihin kuuluvat kielten opintojaksot on mahdollista suorittaa joko kielikokeella tai osallistumalla kursseille. Kaikille tiedekunnille järjestetään eriytettyä kieltenopetusta englannissa ja ruotsissa (osin jopa koulutusohjelmittain tai oppiaineittain), osalle myös ranskassa, saksassa ja venäjässä. Näillä kursseilla otetaan erityisesti huomioon opiskelijan tieteenalan terminologia. Espanjassa, italiassa, ranskassa, saksassa ja venäjässä kieliopinnot voi aloittaa kielikeskuksessa peruskurssitasolta, koska näiden kielten kouluopiskelu on huomattavasti vähäisempää kuin englannin ja ruotsin. Opiskelijoilla on mahdollisuus syventää kielitaitoaan englannissa ja ruotsissa osallistumalla Academic and Professional English -kursseille ja Avancerad svenska kursseille. Ranskassa on tarjottu kielen ja kulttuurin EU-intensiivikursseja kolmella tasolla yhteensä 30 opintoviikkoa. Muissa kielissä kielitaitoa voi syventää osallistumalla erilaisille maantuntemusja kulttuurikursseille. Englannin-, espanjan-, ranskan- ja saksankielisiin maihin kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevät opiskelijat voivat suorittaa Kielikeskuksessa erikoiskursseja, joiden aikana tutustutaan vaihtomaan käytännön elämään sekä opiskelu- ja tapakulttuuriin. Seitsemässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) on mahdollista koota useista moduuleista opintoviikon opintokokonaisuus, jonka voi oman tiedekuntansa suostumuksella sisällyttää tutkinnon sivuaineeksi tai vapaasti valittaviin opintoihin. Opintokokonaisuuksiin voi valita kursseja myös Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kielikeskuksista sekä Helsingin yliopiston kieltenlaitoksista ja muista laitoksista (esim. Renvall-instituutti). Kielikeskus tarjoaa lisäksi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille joidenkin Suomessa vähän opiskeltujen kielten perus- ja jatkokursseja. Näitä kieliä olivat vuonna 2003 arabia, hollanti, japani, kiina, portugali, tanska, unkari ja viro. Helsingin yliopistoon saapuville ulkomaalaisopiskelijoille järjestettiin englannin ja ruotsin kursseja. Ruotsinkielisille opiskelijoille järjestettiin suomen opetusta Helsingin seudun korkeakoulujen yhteisen Språkallians-hankkeen tuella. Laaja kielivalikoima mahdollistaa toisaalta monipuolisen kielitaidon, toisaalta syvällisen taidon joissakin kielissä. Vuonna 2003 opetusta annettiin 15 kielessä. Opintosuorituksia kertyi ja opintoviikkoja Kielten kesäopetuksen järjesti Avoin yliopisto. Kuvataideakatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun kieltenopetuksen järjestämisestä vastasi Kielipalvelut-yksikkö. TOIMINTAKERTOMUS

7 KIELIKESKUS 6 HELSINGIN YLIOPISTON Opetuksen kehittäminen Kielikeskuksessa kehiteltiin vuonna 2003 myös uudenlaisia kursseja ja opiskelutapoja. Saksan ja ranskan kielessä aloitettiin valinnaiset Tandem-kurssit, joilla opiskelija tutustuu vieraaseen kieleen ja kulttuuriin opettamalla toiselle omaa kieltään ja kulttuuriaan. Työskentely tapahtuu siten, että esim. suomentai ruotsinkielisestä ja saksan- tai ranskankielisestä opiskelijasta muodostetaan työpari, joka kokoontuu kerran tai pari viikossa keskustelemaan sovituista aiheista. Aiheet voivat vaihdella ruokakulttuurista yhteiskunnan arvoihin. Opiskelua koordinoi ja ohjaa opettaja, joka tapaa opiskelijat henkilökohtaisesti joitakin kertoja kurssin aikana. Ensimmäisellä tapaamiskerralla kukin opiskelija laatii opettajan kanssa oppimissopimuksen, jossa sovitaan käytettävästä työkielestä/kielistä, työskentelytavoista, tehtävistä ja opintosuorituksen arvioinnista. Vuosi 2003 oli erityisen työntäyteinen Kielikeskuksen opetuksenkehittämistyöryhmälle. Helsingin yliopistossa vuonna 2002 loppuun saatettu koulutuksen ja tutkintojen arviointi antoi suuntaa kehittämistyöhön. Itsearvioinnin tulosten ja ulkoisen arviointipaneelin suositusten pohjalta työryhmä valmisteli Kielikeskukselle opetuksen kehittämisstrategian vuosiksi , joka käsiteltiin ja hyväksyttiin koko henkilökunnan yhteisessä kokouksessa. Erityisiksi kehittämisalueiksi valittiin koulutustarpeiden kartoittaminen, opetussuunnitelmatyö, kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyvä tutkimus, opiskelijakeskeisyys, monimuotoiset opiskelumahdollisuudet, oppimisen arviointi, opiskelu- ja työympäristön kehittäminen, opiskelijapalvelut, henkilöstön ammattitaidosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä opetustoiminnan johtaminen ja koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän käyttöönotto. Opetuksen kehittämistyöryhmän toinen mittava hanke oli Helsingin yliopiston opetuksen laadunarviointimatriisin käyttöönotto. Arviointimatriisista muo- kattiin Kielikeskukseen soveltuva versio, jota kieliryhmät käyttivät valmistautuessaan johdon kanssa käytäviin vuotuisiin tavoiteneuvotteluihin. Kunkin ryhmän opettajat arvioivat yhdessä opetuksen laatua matriisin avulla. Opetuksen kehittämistyöryhmä työstää matriisia edelleen opettajien antaman palautteen pohjalta. Opetussuunnitelmatyötä jäntevöitettiin entisestään opetuksen kehittämistyöryhmän suunnitteleman palautepalaverikäytännön mukaisesti. Kaikki opettajat keräsivät syyslukukauden kursseiltaan opiskelijapalautteet ja tekivät niistä itse yhteenvedon. Kevätlukukauden 2003 alkaessa opettajat kokoontuivat omissa kieliryhmissään vastuulehtoriensa johdolla palautepalaveriin, jossa he esittelivät toisilleen tekemänsä yhteenvedot ja keskustelivat niiden pohjalta opetuksen kehittämistarpeista. Kieliryhmät käyttivät koottua palautetta myös opetussuunnitelmiensa tarkistamiseen ja uudistamiseen. Vastuulehtorit kirjoittivat palaverista koosteen, jossa esiteltiin ryhmän kehittämissuunnitelmia. Palautekoosteet ja opetussuunnitelmat käsiteltiin myöhemmin sekä opetuksen kehittämistyöryhmässä että opiskelijaneuvostossa. Vuonna 2002 perustettu Kielikeskuksen opiskelijaneuvosto jatkoi v tärkeää työskentelyään opetuksen kehittämistyöryhmän tukena. Neuvostoon kuuluu yksi jäsen kustakin tiedekunnasta. Neuvosto kokoontui useita kertoja pohtimaan kieliopintojen arviointia ja kehittämistä. Opiskelijaneuvosto osallistui mm. opiskelijapalautteiden arviointiin, kielten opetussuunnitelmien ja opetuksen laadun arviointimatriisin kehittämiseen sekä Kielikeskuksen opetuksenkehittämisstrategian laadintaan. Lisäksi neuvoston jäsenet toimivat oman tiedekuntansa ja Kielikeskuksen yhteyshenkilöinä ja osallistuivat tiedekuntansa opetuksenkehittämistoimikunnan ja Kielikeskuksen yhteisiin neuvotteluihin.

8 Jotta kielikoulutus vastaisi opinnoissa ja ammateissa vaadittavan kielitaidon tarpeita, on saatava ajantasaista tietoa eri alojen kielitaitotarpeista. Koulutustarpeista saatiin lisätietoja, kun kevätlukukaudella jatkettiin syksyllä 2002 aloitettua tiedekuntavierailujen sarjaa. Vierailuilla pohdittiin tiedekuntien opetuksenkehittämistoimikuntien kanssa, millaista kielitaitoa opiskelijat tarvitsevat opintojen aikana ja työelämässä. Keskusteluissa etsittiin myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia, mm. opiskelijoiden toivomaa kieliopintojen laajempaa integroimista laitosten omaan opetukseen. Keskusteluihin osallistuneet tiedekuntien opettajat ja opiskelijat pystyivät kuvaamaan opintojen aikaisia kielitaitotarpeita, mutta muissa kuin tutkijan ammateissa tarvittavasta kielitaidosta keskustelijoilla oli harvoin selvää käsitystä. Tapaamisissa kävi kuitenkin ilmi, että tällainen tieto olisi tarpeellista. Syksyn tulosneuvotteluissa Kielikeskukselle myönnettiin kaksivuotinen hankeraha akateemisissa ammateissa tarvittavan kielitaidon kartoittamiseen. Hankerahan turvin kaksi kieltenopettajaa voi jatkaa omaa lisensiaatin- tai väitöstutkimustaan tästä aihepiiristä. Kielikeskuksen tavoitteena on henkilöstön ajanmukainen koulutustaso, joka perustuu elinikäiseen oppimiseen. Täydennyskoulutuksella pyritään ylläpitämään ja kehittämään mm. omaa aineenhallintaa, pedagogista osaamista, tutkimustyötä, oman toiminnan arviointia ja yhteistyötä kollegojen kanssa. Koulutusta järjestettiin sekä Kielikeskuksen sisäisenä että yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vuonna 2003 tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat opettajankoulutuslaitoksen Vieraiden kielten opetuksen tutkimusyksikkö (VieKi), opetusteknologiakeskus sekä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kieltenopettajien muodostama yhteistyöverkosto. Koulutuksissa perehdyttiin erityisesti kahteen teemaan: kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen Eurooppalaiseen viitekehykseen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. (Ks. myös lukua Jatkokoulutus ja tutkimus.) TOIMINTAKERTOMUS Opintoviikot tiedekunnittain vuonna 2003 VALT 17 % KASV 6 % MAAT 9 % EL 1 % MUUT 0 % TEOL 3 % OIK 11 % LÄÄK 3 % HUM 31 % Tdk Suoritetut Läsnäolevat opintoviikot opiskelijat teol oik lääk hum mat.-lu kasv valt maat.-met eläinl muut 109 yhteensä MAT 19 %

9 Opintoviikot kielittäin vuonna 2003 saksa; 1863 ranska; 2754 italia; 1309 venäjä; 1249 suomi; 235 portugali; 164 muut; 441 espanja; 2908 viro; 96 japani; 82 hollanti; 70 Muu; 580 KIELIKESKUS 8 HELSINGIN YLIOPISTON ruotsi; 5152 englanti; 5605 kiina; 50 tanska; 28 arabia; 23 persia; 19 unkari; 19 englanti 5605 ruotsi 5152 espanja 2908 ranska 2754 saksa 1863 italia 1309 venäjä 1249 suomi 235 portugali 164 viro 96 japani 82 hollanti 70 kiina 50 tanska 28 arabia 23 persia 19 unkari 19 muut *) 441 yhteensä *) muut = muualla tai tiedekuntien koodeilla suoritettuja kieliopintoja

10 Opetuksen palvelut Opintoasiainpalvelut Kielikeskuksen opintoasiainpalveluissa asioi vuosittain yli Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun muiden korkeakoulujen opiskelijaa. Opintotoimisto neuvoo, palvelee ja informoi opiskelijoita kielikursseihin ja kokeisiin liittyvissä asioissa. Tällaisia ovat ilmoittautuminen ja siihen liittyvä tiedottaminen, muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukeminen ja rekisteröinti (käsiteltyjä hakemuksia kertomusvuonna 726 kpl), opintosuoritusten rekisteröinti, todistukset kielikeskuksessa suoritetuista kokeista ja kursseista (146 kpl) sekä kielten opintokokonaisuuksista (opintokokonaisuustodistuksia laadittu 33 kpl). Opiskelijoiden ohella opintotoimisto palvelee myös kielikeskuksen opettajia esim. opetuksen ja kokeiden suunnitteluun, järjestelyihin sekä salivarauksiin liittyvissä asioissa. Opintotoimistossa työskentelee neljä henkilöä (opintosihteeri, opintoneuvoja, kaksi osastosihteeriä). Opintotoimisto on avoinna opiskelijoille lukukausien aikana neljänä päivänä viikossa (ma-to; lokakuusta 2003 lähtien myös pe klo 9-10 ). Kielikeskuksen opinto-opas toimitetaan vuosittain opintotoimistossa. Opasta painettiin kpl, ja sen ovat saaneet syksyllä kaikki opiskelijat ilmoittautuessaan yliopistoon. Lukuvuoden opinto-oppaan ulkoasua uudistettiin yliopiston uuden visuaalisen ilmeen ohjeiston mukaisesti. Kielikeskuksen ilmoittautumisjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Ilmoittautumiskäytännön suurimmat ongelmat ovat edelleen seuraavat: 1) Kursseille ilmoittautuneiden määrät ovat suuria, mutta kurssin alkaessa moni hyväksytty jättää syystä tai toisesta tulematta, ts. verkon kautta ilmoittautumisen helppous tuntuu heikentäneen opiskelijoiden sitoutumista kurssille tulemiseen. 2) Päällekkäisilmoittautuminen: opiskelijoiden mukaan Kielikeskuksen kursseille on toisinaan vaikea päästä, minkä vuoksi he ilmoittautuvat useaan saman kielen rinnakkaisryhmään. Kielikurssille osallistuminen saattaa myös peruuntua oman alan opetuksen päällekkäisyyden vuoksi. Keväällä selvitettiin yliopiston opiskelijarekisterissä työskentelevien kanssa mahdollisuutta hyödyntää WebOodin ilmoittautumisjärjestelmää. Sitä kokeiltiin joidenkin espanjan peruskurssien ilmoittautumisissa syyslukukaudella 2003, ja kokeilu onnistui hyvin. WebOodi ei kuitenkaan pysty huomioimaan Kielikeskuksen kursseilla käytettäviä eri valintakriteerejä riittävästi; esim. toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kursseille opiskelijat valitaan ensisijaisesti suoritettujen opintoviikkojen määrän perusteella, jotta voitaisiin tarjota kurssipaikka ainakin lähinnä valmistumista oleville opiskelijoille. WebOodista voi kyllä tarkistaa ilmoittautuneiden opiskelijoiden opintoviikkomäärät, mutta samanaikaisesti alkavia ryhmiä on niin paljon, että työhön tarvittaisiin useita valinta-apulaisia. Kielikeskus on sitoutunut kehittämään eri kampusten opetustarjontaa. Viikin ja Meilahden kampuksilla järjestettiin tutkintovaatimusten mukaisia kokeita ja opetusta englannissa ja ruotsissa. Lisäksi Viikin opiskelijoille tarjottiin kursseja myös espanjassa, ranskassa, ruotsissa (valmennus- ja Avancerad svenska kurssit) ja saksassa. Kielikeskuksen opintosihteeri piti vastaanottoa tiedekunnan opiskelijoille kerran viikossa kielikeskuksen tiloissa Viikin A-rakennuksessa. Vastaanotoilla käsiteltiin muualla suoritettujen kieliopintojen korvaavuusasioita sekä annettiin yleistä kielten opintoneuvontaa. Tämän lisäksi opiskelijat saattoivat hakea mm. hyväksilukemishakemuksen taululla olevasta muovitaskusta vastaanottoaikojen ulkopuolella ja jättää hakemuksensa liitteineen Kielikeskuksen postilokeroon käsittelyä varten. TOIMINTAKERTOMUS

11 KIELIKESKUS 10 HELSINGIN YLIOPISTON Kumpulan kampukselle on siirretty niiden laitosten englannin ja ruotsin opetus, jotka ovat jo muuttaneet kampukselle. Viimeisinä laitoksina keskustasta ovat muuttamassa matematiikan ja tietojenkäsittelytieteiden laitokset vuoden 2004 aikana. Opetuksen sijoittamista Kumpulaan on vaikeuttanut tilojen puute ja tilojen soveltumattomuus kieltenopetuksen tarpeisiin. Opettajat ovat myös toivoneet itselleen tilaa, jossa he voisivat säilyttää opetukseen tarvittavia materiaaleja ja kirjallisuutta. Kielikeskuksen opintotoimisto pitää jatkuvasti yhteyttä tiedekuntien opintoasioista vastaaviin henkilöihin. Opintosihteeri osallistui säännöllisesti yliopiston opintoasiain yksikön/opintojen kehittämisyksikön koolle kutsumiin opintoasiainpäällikkötapaamisiin. Syksyllä 2002 aloitettu keskustelukierros tiedekuntien opetuksenkehittämistoimikuntien kanssa jatkui keväällä 2003, toistuvana keskustelunaiheena opiskelijoiden opinnoissaan ja työelämässä tarvitsema kielitaito. Keväällä 2003 Kielikeskuksen opintosihteeri ja tutkijalehtori osallistuivat tiedekuntien uusien opiskelijoiden tuutoreiden koulutustilaisuuksiin kasvatustieteellisessä, valtiotieteellisessä, teologisessa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tuleville tuutoreille kerrottiin tutkinto- ja vapaaehtoisten kielten opiskelusta Kielikeskuksessa, Kielikeskuksen opiskelijaneuvoston toiminnasta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa kieltenopetuksen suunnitteluun. Tutkijalehtori esitteli lisäksi lyhyesti Kielikeskuksen selvitystä vuosina 1999 ja 2001 valmistuneiden opiskelijoiden tutkintoonsa sisällyttämistä kielisuorituksista. Tiedekuntien uusille opiskelijoille lähetettiin loppukeväästä kieliopinnoista kertova infokirje, jonka tiedekunnat postittivat opiskelijoilleen kesällä hyväksymispäätösten mukana. Kielikeskuksen opettajat kävivät tiedekuntien pyynnöstä orientaatiotilaisuuksissa kertomassa kieliopinnoista uusille opiskelijoille. Tiedot ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatuista englanninkielisistä kursseista toimitettiin tiedoksi ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille jaettavaan opintooppaaseen. Tiedekuntien opinto-oppaissa olevia kieliopinnoista kertovia tekstejä päivitettiin ja tarkistettiin tarvittaessa yhteistyössä tiedekuntien opintosihteerien kanssa. Opintotoimisto seuraa aktiivisesti virtuaaliyliopisto- ja virtuaalikielikeskusympäristöissä tapahtuvaa kehitystä osallistumalla aiheeseen liittyviin seminaareihin ja koulutukseen. Opintosihteeri oli keväällä 2003 mukana työryhmässä, joka laati Kielikeskuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian osana opetuksen ja opintojen kehittämisstrategiaa vuosiksi Opintosihteeri osallistui myös valtakunnallisille virtuaaliyliopistopäiville, jotka järjestettiin Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa. Itseopiskelupalvelut Kesällä 2003 Kielikeskuksen itseopiskeluyksikkö muutti naapuritontille Fabianinkatu 28:aan keväällä valmistuneeseen oppimiskeskus Aleksandriaan. Itseopiskelukäytössä on kolme studiotilaa, joissa on ajanmukainen tekninen varustus (mm. lähes kaikilla paikoilla satelliitti-tv:n katselumahdollisuus); yksi tila on varattu erityisesti ääntämis- ja puheharjoitteluun. Opettajatuutorit saivat oman vastaanottohuoneen, jollaista ei ollut ollenkaan aiemmissa itseopiskelutiloissa. Uusiin tiloihin pääsevät helposti myös liikuntarajoitteiset opiskelijat. Lisäksi kolme oppimiskeskuksen yleisesti varattavista yhdeksästä ryhmätyötilasta palvelee myös kieltenopiskelun eritystarpeita (tiloittain vaihdellen mm. kiinteä audio- ja videovarustus, dataprojektori, satelliittivastaanotin ja DVD-soitin). Muutto ja uusien tilojen kalustuksen viivästyminen aiheuttivat sen, että itseopiskelutilat olivat suljettuina Kun tilat syyskuussa avattiin, aukioloaikaa pidennettiin huomattavasti aiemmasta. Sitä paitsi lukuvuonna kokeillaan myös lauantaiaukioloa, mikä ei Kielikeskuksen tiloissa ollut mahdollista vahtimestarijärjestelyjen vuoksi.

12 Itseopiskelupalvelut on tarkoitettu Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä apuneuvoina kirjat, kasetit, videot, CD-levyt, tietokoneavusteiset kieltenopiskeluohjelmat, satelliitti-tv sekä Internet. Uutena oppimateriaaliryhmänä mainittakoon venäläiset tekstittämättömät videoelokuvat (julkisin esittämisoikeuksin). Itseopiskelussa työskentelee kolme vakituista työntekijää ja kolme ilta-/lauantaivalvojaa. Itseopiskelijoiden tukena on myös opettajatuutoreita (englanti, ruotsi, saksa, espanja, venäjä ja ranska, sl 2003 suomi), jotka ovat lukukausien aikana tavattavissa itseopiskelutiloissa kerran viikossa tunnin ajan. Itseopiskelumateriaalia oli 45 kielestä: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, hausa, heprea, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kiina, korea, kreikka, kroaatti, latina, latvia, liettua, ndonga, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saame, saksa, serbi, somali, suahili, suomi, tanska, tiibet, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam, viittomakieli ja viro. Kirjattu käyntimäärä vuonna 2003 oli Todellinen käyntimäärä oli kuitenkin suurempi, koska vain osa käyttäjistä kirjaa käyntinsä. Käyntimäärittäin laskettuna opiskelluimmat kielet olivat englanti (38 %), saksa (13 %), ruotsi (11 %), espanja (7 %), ranska (6 %), suomi (6 %), venäjä (5 %) ja italia (3 %). Eniten kävijöitä oli humanistisesta (43 %), valtiotieteellisestä (13 %), matemaattis-luonnontieteellisestä (10 %), teologisesta (8 %) ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta (6 %). Toisaalta muutosta johtuneen pitkän kiinnioloajan, toisaalta syyslukukauden entistä pidempien aukioloaikojen vuoksi itseopiskelun käyttäjämääriä ei voi suoraan verrata aiempiin vuosiin. Näyttäisi kuitenkin siltä, että opiskelijat ovat hyvin löytäneet kielten itseopiskelutilat osana oppimiskeskus Aleksandrian palveluja. Yhtenä syynä siihen, että Kielikeskuksen itseopiskelu muutti, oli nimenomaan mahdollisuus tarjota kielten itseopiskelupalveluja sellaisessa ympäristössä, jossa opiskelijat muutenkin oleskelevat paljon. AV-palvelut Opettaja- ja itseopiskelustudiokäyttöön hankittiin oppimateriaalinauhoitteita, videoita ja tietokoneavusteisia kieliohjelmia. Opetuskäyttöön nauhoitettiin myös YLE:n radio- ja TV-ohjelmia, mm. Supisuomea. Useita yliopistossa pidettyjä vieraskielisiä luentoja videoitiin ja nauhoitettiin oppimateriaaliksi. Kielikeskuksen kustantamaa äänitettä Marjukka Kenttälän suomen kielen kirjaan Kieli käyttöön myytiin (Yliopistopainon kautta) 71 sarjaa (16 kasetti- ja 55 CD-sarjaa). Äänitysstudiossa editoitiin valmiiksi mm. Español Uno oppikirjan äänitemateriaali. Äänitysstudio poistui kesällä käytöstä Aleksandriaan muuton takia, jolloin äänitysvälineistö siirrettiin Kielikeskuksen videohuoneeseen. Tässä tilassa ei kuitenkaan ole juuri äänieristystä esim. äänittävän tietokoneen ja mikrofonin välillä: ongelmana on hurinan tallentuminen äänitteelle. Kun tietotekniikkaosaston av-yksikön äänitysstudio aikanaan muuttaa uusiin tiloihin, Kielikeskukselle on luvassa äänitystilaa uudesta studiosta. Oppimiskeskus Aleksandriaan muuton myötä itseopiskelutiloihin saatiin 20 uutta digitaalista satelliittivastaanotinta, joiden kanavia opiskelija voi itse vaihtaa. Kielikeskuksen omilla varoilla hankittiin viisi uutta TV-videoyhdistelmää korvaamaan vanhoja, samoin kaksi digiviritintä (digiboxia), jotka mahdollistavat digitaalisten TV-kanavien katsomisen. TV-kanavia sekä videoita voi katsoa nyt myös itseopiskelu- TOIMINTAKERTOMUS

13 KIELIKESKUS 12 HELSINGIN YLIOPISTON studioiden tietokoneilta, joilla on ns. TV-kortit. Lisäksi hankittiin tallentava digiviritin sekä DVD-soitin, joten tästä lähin TV:n opetusohjelmat saadaan opiskelijoiden ulottuville DVD-tallenteina. Kielikeskuksen käyttöön hankittiin myös digitaalikamera, jolla voi ottaa kuvia julkaisuja tai Internet-sivuja varten. Tavoitteena on myös hankkia n euron hintainen virtuaalikielistudio-ohjelma Kielikeskuksen tietokoneluokkaan. Vastaava ohjelma on käytössä Kielikeskuksen tiloissa Viikin multimediastudiossa. ATK-palvelut Oppimiskeskus Aleksandrian valmistuminen vaikutti myös Kielikeskuksen atk-palveluihin. Aleksandriaan hankittiin yliopiston varoin 15 tietokonetta ja 2 kannettavaa tietokonetta opiskelijoiden käytettäväksi itseopiskelun tukena. Kielikeskuksen omin varoin varustettiin Aleksandriaan siirtyvien työntekijöiden työpisteet uusin tietokonein (5 kpl). Itseopiskeluyksikön muutto Aleksandriaan vapautti tiloja, joista osa muutettiin opettajien työtiloiksi; tämä aiheutti usean uuden työpistetietokoneen hankinnan. Päätoimisille opettajille, joiden työpisteet ovat Fabianinkatu 26:ssa, Vuorikatu 5:ssä ja Vuorikatu 6:ssa, saatiin näin yksi kone kahta opettajaa kohti. Samalla aloitettiin vanhentuneiden tietokoneiden riisuminen käyttökelpoisista osista varaosiksi sekä käytöstä poistettavien laitteiden toimittaminen yliopiston kierrätyspisteeseen. Kaiken kaikkiaan verkkoon rekisteröitiin yli 50 uutta tai uudistettua tietokonetta. Osa rekisteröinneistä aiheutui jo käytössä olevien koneiden kytkemisestä langattomaan tietoverkkoon, samoin opettajien omien kannettavien tietokoneiden rekisteröinneistä, jotta niitä voi käyttää myös Kielikeskuksen tiloissa. Kielikeskukseen hankittiin Aleksandrian koneiden lisäksi 23 uutta tietokonetta. Kielikeskuksen palvelin sijoitettiin Aleksandrian pohjakerroksen konehuoneeseen, josta sille saatiin turvallisempi ja varmempi käyttöympäristö. Virransaanti on varmistettu kahdella virransyöttöyksiköllä, mikä turvaa palvelimen toiminnan virtalähteen rikkoutumis- tai sähkökatkotilanteissa. Ilmoittautuminen verkossa oli jälleen vilkasta: ilmoittautumisia otettiin vastaan liki kaksikymmentätuhatta kappaletta. Internet-sivustolla vierailtiin jälleen edellisvuotta vilkkaammin. Vierailut Kielikeskuksen kotisivustossa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

14 Kielipalvelut Kielipalvelut-yksikkö tarjoaa kielipalveluja noin 30 kielellä (arabia, englanti, espanja, hollanti, indonesia, italia, japani, korea, kreikka, liettua, norja, persia, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbokroaatti, suomi, tanska, tšekki, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro) sekä yliopiston yksiköille ja henkilöstölle että yliopiston ulkopuolisille yrityksille, julkisyhteisöille ja yksityishenkilöille. Vuonna 2003 järjestettiin räätälöityjä ja kaikille avoimia kielikursseja noin 400, opetusta oli yhteensä tuntia. Opetusministeriö on kartoittanut kyselyin yliopistojen laitosten/yksikköjen, ts. muiden kuin täydennyskoulutuskeskusten järjestämää täydennyskoulutusta. Kyselyyn on vastannut 11 yliopistosta 37 yksikköä. Enemmistö laitoksista/yksiköistä on järjestänyt enintään kymmenen kurssia, kolme on järjestänyt kymmeniä kursseja (30 58 kurssia) ja vain yksi eli Kielipalvelut satoja kursseja. Kaikille avoimista kielikursseista suosituimpia olivat entiseen tapaan kolmena lukukautena (syksy, kevät ja kesä) järjestettävät ulkomaalaisten suomen kielen kurssit, joille osallistui yli 1000 opiskelijaa. Kielipalveluissa laaditusta johdantokurssista Suomeen ja suomen kieleen Tavataan taas! (Marjukka Kenttälä) on kehkeytynyt maailman ykkönen (eniten kävijöitä) Internetin Finnish for Foreigners -haulla. Kurssiin on tutustunut jo yli suomen kielestä kiinnostunutta eri puolilta maailmaa; sivuilla on kävijöitä päivittäin yli 300. Vuonna 2003 Kielipalvelut aloitti uudenlaisen yhteistyön yliopiston suomen kielen laitoksen kanssa: suomen kielen opiskelijoilla oli mahdollisuus osana opintojaan toimia Kielipalvelujen opettajien ohjauksessa suomen kielen kurssien kurssiassistentteina. TOIMINTAKERTOMUS Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölleen tilaama kielikoulutus räätälöidään työtehtävien ja osallistujien tarpeiden mukaan. Suosituimpia olivat v työelämän suullisen ja kirjallisen viestinnän englannin ja ruotsin kurssit; paljon tilattiin etenkin tutkimuslaitoksille ja lääketehtaisiin myös tutkijoille tarkoitettuja Academic/Scientific Writing ja Conference Presentation -kursseja. Kielikoulutuksen lisäksi yliopiston ulkopuoliset ovat tilanneet muita kielipalveluja, mm. käännöksiä ja kielentarkistuksia sekä kielitaitotestausta. Kielipalvelut tukee Helsingin yliopiston toimintaa kaksikielisenä, kansainvälisenä ja monikulttuurisena toimijana: se tarjoaa yliopistolaisille henkilöstöosaston tilaamaa ja kustantamaa tarpeiden mukaan räätälöityä kielikoulutusta ja mahdollisuuden osallistua maksutta kaikille avoimille kielikursseille; yliopiston henkilöstölle on tarjottu myös (yliopiston varoin) subventoituja kielentarkistus- ja käännöspalveluja.

15 KIELIKESKUS 14 HELSINGIN YLIOPISTON Henkilöstölle räätälöidyillä kielikursseilla pyrittiin ottamaan huomioon eri henkilöstöryhmien tarpeet, yliopiston kaksikielisyys, tutkimuksen kansainvälistyminen ja vieraalla kielellä opettaminen, ja kursseja pidettiin yhä enemmän eri kampuksilla. Henkilöstön mahdollisuus osallistua myös kaikille avoimille kursseille takasi laajan kielitarjonnan arabiasta viroon, kursseja alkeista edistyneisiin tasoihin sekä kotimaisten kielten opetusta ulkomaalaiselle henkilökunnalle. Kielentarkistuksia tehtiin kaikille tiedekunnille, useimmille erillislaitoksille sekä keskushallinnolle. Eniten tarkistuspyyntöjä tuli humanistisesta tiedekunnasta, seuraavaksi eniten lääketieteellisestä ja käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta. Vuonna 2003 tarkistettiin yli sivua; valtaosa tarkistetuista teksteistä oli englanninkielisiä. Yliopiston hallinnolle tarjottiin kielentarkistusten lisäksi käännöspalveluja. Yliopistolaisten kielentarkistus- ja käännöspalvelujen suuria tehtäväkokonaisuuksia olivat v Helsingin yliopiston koulutuksen ja tutkintojen arviointihankkeen raporttien sekä yliopiston museon tarvitsemien materiaalien kääntäminen ja tarkistaminen. Yliopiston henkilöstön osallistuminen kursseille oli myös v erittäin aktiivista ja kurssipalautteet pelkästään kiittäviä, niin myös palautteet kielentarkistus- ja käännöspalveluista. Kielipalvelujen henkilöstöön kuului vuoden 2003 aikana 130 työntekijää, joista päätoimisia 25 ja sivutoimisia 105. Henkilöstölle järjestettiin Kielipalvelujen omaa täydennyskoulutusta sekä tarjottiin mahdollisuus osallistua muualla järjestettyyn koulutukseen ja oman alan konferensseihin. Kielipalvelujen toiminta oli myös vuonna 2003 kannattavaa, eikä toimintaan käytetty Kielikeskuksen virkatyöresursseja. Kaiken kaikkiaan vuosi 2003 oli Kielipalveluille työntäyteinen ja menestyksekäs ja muutto uusiin toimivampiin tiloihin Heimolan taloon paransi henkilökunnan työoloja merkittävästi. Kielipalveluita johtaa Seija Korhonen.

16 Jatkokoulutus ja tutkimus Kielikeskus jatkoi kertomusvuonna henkilökunnantieteellistä jatkokoulutusta omin resurssein jo toista vuotta hankerahoituksen päätyttyä v Parille opettajalle myönnettiin lyhyehkö tutkimusjakso, jonka aikaiset opetustehtävät hoidettiin sijaisuuksin tai sisäisin työjärjestelyin. Lisensiaattiseminaareja järjestettiin kertomusvuonna seitsemän, minkä lisäksi jatkokoulutettavat esittelivät tutkimuksiaan kielten laitosten seminaareissa. Osallistujia seminaareissa oli yleensä Seminaarien puheenjohtajuudesta vastasivat johtaja ja tutkijalehtori. Kevätlukukauden ensimmäisessä seminaarissa esiteltiin ajankohtaisia opetuksen kehittämishankkeita, joihin oli saatu yliopiston rahoitusta: Språknät, Vieraalla kielellä opettaminen ja italian opetuksen kehittäminen (17.1.). Kevään muiden seminaarien aiheina olivat johtajan suomen vanhan kirjakielen syntaksin kehitystä käsittelevän tutkimushankkeen tulokset (21.2.), uusi väitöskirjatutkimus Suomi toisena/vieraana kielenä ja oppijoiden kielitietoisuus (4.4.) ja tutkijalehtorin esitys akateemisen kirjoittamisen muodoista Raportti, arviointi, tutkimus (16.5.). Syyslukukauden avaus oli yhteisseminaarina Nordican, OKL:n ja suomen laitoksen kanssa toteutettu opettajuuteen ja oppimiseen liittyvien tutkimusten esittely (24.10.). Muita aiheita olivat väitöskirjatutkimus Suomen kieliopin opettaminen ja arviointi (7.11.) sekä Opiskelun itseohjautuvuus opiskelijoiden odotukset ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet (21.11.), joka oli katsaus tutkijalehtorin ajankohtaiseen tutkimukseen. Tampereen yliopistossa järjestetyt valtakunnalliset kielikeskuspäivät tarjosivat omiin seminaareihimme verrattavaa koulutusta. Kielikeskuksen pedagogisen jatkokoulutuksen eli HILCin teemoiksi valittiin ennen kaikkea Bolognan prosessiin ja v käyttöön otettavaan kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen liittyviä aiheita: Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot, niihin perustuva kielitaidon arviointi ja kielisalkku (22.1., 24.1., ja 9.5.) sekä verkkopedagogiikka ( ja 26.5.). (Ks. myös lukua Opetuksen kehittäminen.) Ammattikorkeakoulujen kanssa järjestettiin kevätlukukaudella kaksi yhteistä koulutuspäivää aiheina oppimistehtävien kehittäminen ja arviointi (18.3.) sekä työelämän kielitaidon mittaaminen ja kielisalkkukokeilut (11.4.). Loppukesästä ( ) järjestettiin kertauksena kevään koulutuksen olennaisin sisältö niille opettajille, jotka eivät olleet päässeet aiemmin mukaan. Syyslukukauden HILC-tilaisuudessa Mitä uutta oppimisen arvioinnin ja Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon käytön saralla? (3.10.) Kielikeskuksen opettajat esittelivät omia kokeilujaan. Lukuvuodeksi suunniteltu valtakunnallinen KORU-koulutus, jossa pyritään yhdenmukaistamaan kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen ruotsin taidon arviointia, käynnistyi syyslukukaudella Hämeenlinnassa järjestetyllä kaksipäiväisellä tilaisuudella. HY:n kielikeskuksesta koulutukseen osallistuu kolme ruotsin opettajaa, jotka käytyään koulutuksen kouluttavat vuorostaan kollegojaan. Syksyllä 2002 käynnistynyt henkilökunnan ope.fi-koulutus jatkui kevätlukukauden 2003; toukokuun lopussa lähes 30 osallistujaa sai kurssitodistuksen. Seuraavat konferenssit tarjosivat sekä tieteellistä että pedagogista koulutusta niihin osallistuneille: Kielikeskuspäivät Tampereen yliopistossa (pääaiheena Bolognan prosessi) Kielitieteen päivät Joensuun yliopistossa Communication Skills Workshop Taipalsaaressa Lappeenrannassa EUROCALL-konferenssi elokuussa Limerickin yliopistossa Irlannissa. TOIMINTAKERTOMUS

17 KIELIKESKUS 16 HELSINGIN YLIOPISTON Tutkimusta tehtiin kuten ennenkin opetustyön ohella ja ulkopuolisella rahoituksella; pari väitöskirjaa valmistunee vuoden kuluessa. Kertomusvuosi oli kolmen englannin lehtorin yhteishankkeen Vieraalla kielellä opettaminen ( ; jatkohanke ) viimeinen yliopiston rahoitusta saanut vuosi. Jatkohankkeessa lehtorit järjestivät integroitua englannin opetusta ekologian ja systematiikan laitoksen 20 opintoviikon laajuiseen englanninkieliseen ohjelmaan. V:sta 2004 alkaen hanke siirtyy uuden biotieteellisen tiedekunnan ekologian ja evoluutiobiologian laitoksen käytännöksi, minkä lisäksi toiminta laajenee valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän laitokseen. Jatkohankkeen ensimmäisestä vuodesta (2001) kirjoitettu raportti Boreal Animal Ecology Evaluation Project julkaistiin Kielikeskuksen verkkopohjaisessa 25-vuotisjuhlakirjassa 2003 (myös loppuraportti on valmistunut). Juhlakirjassa on Kielikeskuksen opetusja hallintohenkilöstön kirjoittamia artikkeleita sekä laitoksen jatkokoulutuksen piiristä valmistuneiden neljän lisensiaatintutkimuksen abstraktit. Johtajan tutkimushankkeen Studier i finsk syntax från 1600-talet till mitten av 1800-talet tuoreimmat tulokset ilmestyivät syyskuussa monografiana (Suomen kielen syntaksin kehitystä 1600-luvulta luvun alkupuolelle) Kielikeskuksen omassa julkaisusarjassa. Kyseisen tutkimushankkeen pohjalta johtaja piti syyslukukaudella suomen kielen laitoksessa kurssin Kohti varhaisnykysuomen syntaksia. Syksyllä 2003 Kielikeskus sai kaksivuotisen rahoituksen hankkeeseen Akateemisissa ammateissa tarvittavan kielitaidon kartoittaminen, jota koordinoi tutkijalehtori. Hankerahan turvin kahdelle kieltenopettajalle oli mahdollista myöntää pitkähkö opetuksesta vapaa jakso kyseistä aihepiiriä käsittelevän jatkotutkimuksen tekoon (lisensiaatintutkimus tai väitöskirja). Joulun alla tutkimusaika ilmoitettiin henkilökunnan haettavaksi vuoden 2004 tammikuun loppuun mennessä. Kertomusvuoden aikana Kielikeskuksessa tuotettiin artikkeleita, postereita ja esitelmiä runsaat 50.

18 Kansainväliset yhteydet Helsingin yliopiston kielikeskus oli yhdeksättä vuotta kielikeskusten eurooppalaisen kattojärjestön CercleS:n jäsen. Kattojärjestön tiedotuslehdestä CercleS Bulletinista on tullut tärkeä foorumi myös Helsingin yliopiston kielikeskukselle. Pariisissa syyskuussa 2002 järjestetyn CercleS-konferenssin jälkeen Bulletin 16/2003 julkaisi kirjoituksen A Finnish National Association?, jossa mainittiin erityisesti suuri edustuksemme kyseisessä konferenssissa (78 osallistujaa) sekä pohdittiin suomalaisten kielikeskusten mahdollista yhteisliittymistä CercleS:iin ja kansallisen yhdistyksen perustamista. Pariisin Dauphine-yliopiston konferenssia on selostettu Universitas Helsingiensiksen numerossa 1/2003; Kielikeskuksen osallistujien kirjoittamat raportit ovat nähtävissä laitoksen kotisivuilla (OSOI- TE). Tampereen yliopistossa maaliskuussa 2003 pidetyillä valtakunnallisilla kielikeskuspäivillä CercleS:n puheenjohtaja Maurizio Gotti esitteli plenaaripuheenvuorossaan organisaation toimintaa ja keskusteli myöhemmin yhteisliittymisen ehdoista ja asian etenemisestä kielikeskusjohtajien kanssa. Johtajien neuvosto pohti v:n 2003 kokouksissaan tulevan yhdistyksen säännöstöä ( statuutteja ) ja päätyi esittämään CercleS:lle, että jo olemassa olevalla yhteistyöelimellä Suomen yliopistojen kielikeskusten verkostolla olisi sama rooli kuin muiden maiden kansallisilla yhdistyksillä. Suomen yliopistojen johdon allekirjoittaman verkostosopimuksen englanninnos toimitettiin joulukuussa CercleS:lle statuuttiluonnokseksi. Helsingin yliopistossa v toteutetun koulutuksen ja tutkintojen arvioinnin perusteella Kielikeskus sai v:ksi 2003 tuloksellisuusrahaa ( euroa). Nämä rahat käytettiin henkilöstön erityyppiseen kansainvälistämiseen: Ruotsin opettajat vierailivat toukokuussa Tukholman yliopistossa ja hankkivat alansa kirjallisuutta sikäläisistä kirjakaupoista. Englannin opettajat osallistuivat toukokuussa Lappeenrannan Taipalsaaressa järjestettyyn kolmipäiväiseen kansainväliseen Communication Skills Workshopiin. Kesäkuussa Suomen Madridin-instituutti (Instituto Iberoamericano de Finlandia) ja Complutenseyliopiston filologian laitos järjestivät Madridissa symposiumin (I Simposio hispano-finlandés sobre la ensenanza del espanol como lengua extranjera). Kielikeskuksesta symposiumissa oli mukana kuusi espanjan opettajaa, joista kolme osallistui espanjan oppikirjoja esittelevään paneeliin (koko Suomesta osallistujia oli yhteensä n. 50). Joulukuussa Kielikeskuksen seitsemän kieliryhmän (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) vastuulehtorit pitivät tiiviin suunnitteluseminaarin Pietarin-risteilyllä, jonka yhteyteen oli järjestetty myös kokopäiväinen kulttuuriohjelma. Kansainvälisiin konferensseihin osallistumista tuettiin aina, jos lähtijän esitys oli hyväksytty ohjelmaan. Kielikeskukselle myönnettiin sen edellisenä vuonna Espanjan kulttuuri-instituutilta (Instituto Cervantes) hakema oikeus järjestää Espanjan opetusministeriön virallinen espanja vieraana kielenä koe, joten Kielikeskus kuului kertomusvuonna kyseisen kokeen järjestäjiin. Kielikeskukseen tehtiin kertomusvuonna eri maista tutustumis-, tutkimus- ja opetusvierailuja. Vierailijoita oli mm. Italiasta, Ruotsista (Göteborg, Tukholma, Uumaja), Saksasta (Jena), Serbia-Montenegrosta (Belgrad), Yhdysvalloista (Kalifornia, Minnesota) ja Virosta. Maaliskuussa laitoksen toimintaan tutustui ryhmä belgradilaisia kieltenopettajia oppaanaan suomalainen team leader ; vierailijat opettivat kotimaassaan englantia, ranskaa ja venäjää. Kevätlukukaudel- TOIMINTAKERTOMUS

19 KIELIKESKUS 18 HELSINGIN YLIOPISTON la Jenan yliopiston opiskelija osallistui kolmen kuukauden ajan saksan opetukseen ns. DaF-harjoittelijana (DaF = Deutsch als Fremdsprache). Helsingin yliopiston kielikeskuksen toukokuussa isännöimän Communication Skills Workshopin plenaaripuhuja San José Universityn professori Kumaradivelu tutustui myös laitoksen tiloihin. Riksföreningen Sverigekontaktin kanssa vakiintuneen yhteistyöperinteen edustajana Benny Ryd Tukholmasta piti Kielikeskuksessa marraskuussa vierailuluennon Ruotsin modernista kirjallisuudesta. Kielikeskuksen johtaja osallistui Uumajan yliopistossa järjestettyyn juhlaseminaariin 30 år finska vid Umeå universitet sekä iltajuhlaan, järjestäjänä Uumajan yliopiston Institutionen för moderna språk. Kansainvälistymiseen kuuluivat kertomusvuonna Kielikeskuksen opettajien tandem-tyyppiset kurssikokeilut (espanja, ranska, saksa), opiskelijoiden valmentaminen vaihtoon (englanti, italia, ranska, saksa) sekä englanninkielisten opetusohjelmien tukitoimet. Eräänlainen kotikansainvälistymisen ilmentymä oli kertomusvuonna alkanut Kielikeskuksen vieraskielisten opettajien autonominen suomen opiskelu, ALMS SUOMI ohjelma. Jo vuosikymmenen ajan suomalaisopiskelijoiden englannin opetuksessa käytössä ollut kurssimuoto on havaittu toimivaksi myös ulkomaalaisopettajien suomen kielen koulutuksessa. Monentyyppiseen yhteistyöhön perustuvia suhteita ylläpidettiin mm. Uumajan yliopistoon (molemminpuoliset vierailut), Ranskan kulttuurikeskukseen (kurssit ja luentovierailut), Hanasaaren kulttuurikeskukseen (pohjoismainen yhteistyö) sekä Amerikan suurlähetystöön ja U.S. Information Serviceen. Konferensseihin ja muihin tilaisuuksiin kielikeskuksen henkilöstö osallistui niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ohella konferenssi- ja opintomatkojen kohteita olivat Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, USA (Minnesota), Venäjä ja Viro. Kielikeskuksen ulkomaalaiset vieraat vuonna Miroslava Pecovic, University of Belgrad, Serbia and Montenegro Ano Vujovic, University of Belgrad, Serbia and Montenegro Marina Cvetnovic, University of Belgrad, Serbia and Montenegro Anke Günzel, Jenan yliopisto, Saksa (DaF-harjoittelija) Robert Runeberg, SVUX, Stockholm B. Kumaravadivelu, San José State University, California (guest speaker, Communication Skills Workshop) Anne demuth, University of Hamline, Minnesota Benny Ryd, Riksföreningen Sverikekontakt, Tukholma Patricia Poussa, Institutionen för moderna språk/engelska, Umeå universitet